Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Transkriptio

1 Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

2 Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas päihdepalveluihin? Pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdeasiakkaita hoidetaan erillisissä asumis- ja kuntoutusyksiköissä. Kuitenkin yhä useammalla on samanaikaisesti ongelmia sekä mielenterveyden että runsaan päihteidenkäytön takia. Ongelmana on, että vaikeasti mielenterveys- ja päihdeongelmaiset jäävät helposti tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle. Eli toisin sanoen on joko liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas päihdepalveluihin. Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 2

3 Aikuissosiaalityön asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille Tällä hetkellä aikuissosiaalityön asumispalveluissa asumisen tukea on kolmella eri palvelutasolla: tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Asumispalvelut ovat kuntouttavaa asumista, joissa asuvalla ei voi olla akuuttia päihdeongelmaa. Valtaosa paikoista on päihteettömiä. Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 3

4 Tuettu asuminen Päihteitä käyttävän mtkuntoutujan on ollut mahdollista päästä aikuissosiaalityön asumispalveluiden kautta tuettuun asumiseen päihdepalveluiden kumppanuusyksikköön, Sininauhasäätiön tuettuun asumiseen. Monet tukiasunnon saaneet tarvitsisivat kuitenkin huomattavasti tuetumpaa asumista, jopa tehostettua palveluasumista, mielenterveysongelmien takia. Asuminen liian kevyellä tuella kuormittaa asiakkaan lisäksi myös palveluntuottajaa ja verkostoja. Kotiin vietävillä palveluilla (esim. kotihoito, siivouspalvelut) voidaan lisätä tukea, mutta osalle tämä on riittämätöntä. Elämänhallintataidot ovat niin puutteelliset, että ei voida puhua edes arvokkaasta asumisesta, puhumattakaan kuntouttavasta asumisesta. Sosiaalihuollon näkökulmasta kyse on korjaavasta työstä, tulipalojen sammuttamisesta. Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 4

5 Haasteet ja kehittämistarpeet Yhteistyö päihdepalveluiden ja esimerkiksi aikuissosiaalityön välillä on liian usein tällä hetkellä yksittäisten työntekijöiden sekä erikseen perustettujen yhteistyöryhmien varassa. Yhteistyötä on vaikeaa saada näkyväksi käytännön asiakastyössä. Toisin sanoen verkostoituminen ja verkostojen käyttö on vielä suhteellisen pientä. Verkostoja voisi ja pitäisi hyödyntää huomattavasti laajemmin. Asiakasta pallotellaan helposti palvelusta toiseen: Näkemykset siitä, mitä pitäisi hoitaa ensin, poikkeavat suuresti. Tällä hetkellä aikuissosiaalityön asumispalveluissa ei ole tarjolla palveluasumista tai tehostettua palveluasumista aktiivisille päihteidenkäyttäjille. Toisaalta päihdepalveluissa on paljon asiakkaita, jotka tarvitsisivat nimenomaan apua mielenterveysongelmaansa, mutta aktiivisen päihteidenkäytön takia eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 5

6 Haasteet ja kehittämistarpeet Päihde- ja mielenterveysongelmainen, joka ei täytä minkään palvelun kriteerejä jää helposti kaikkien peruspalveluiden ulkopuolelle. Jo pelkästään perusturvasta huolehtiminen (esim. toimeentulotuen hakeminen) voi olla haastavaa ja jopa mahdotonta toimintakyvyn puutteiden takia. Monen toimijan yhteistyöllä (vrt. esim. työvoimapalvelut) olisi mahdollista kehittää jo olemassa olevia palveluita ja luoda yhden oven ja matalan kynnyksen periaatteella uusia palveluita niitä tarvitseville. Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 6

7 Haasteet ja kehittämistarpeet Päihteitä käyttäville mielenterveyskuntoutujille, kuten kuntoutujille yleensäkin, asumisen vaatimukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Edellytyksenä on melkein aina täyspäihteettömyys. Edes kohtuukäyttö ei ole sallittua. Myös asumisen taitoja vaaditaan paljon, ennen kuin on valmis omaan kotiin. Päihteettömyyden vaatimus tuntuu usein hyvin epärealistiselta, miksi siis ei ohjata enemmän kohtuukäyttöön? Tai tueta välttämättömiin ja riittäviin asumisen taitoihin? Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 7

8 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö Tulevaisuudessa tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, jossa nimenomaan päihde- ja mielenterveysosaaminen yhdistyisi. Tärkeää: koulutus ja erikoistuminen Eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen(esim. soster ja HUS) Joustavuus palveluissa (esim. vastaanottoajat, asunnon turvaaminen, jalkautuva työ) Päihteitä runsaasti käyttävällä myös asianmukaisen lääkityksen toteutuminen on usein ongelmallista. Lääkehoidon lisäksi olisi kehitettävä ennestään jo olemassa olevia lääkkeettömiä kuntoutusmuotoja, kuten vertaistukiryhmiä ja helposti saatavilla olevia asiantuntijapalveluita. Tärkeää myös yleisiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 8

9 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö Vantaalle on perustettu Miepä-palvelukeskus, joka on matalan kynnyksen neuvontayksikkö Tulossa ensimmäinen yhteinen tuetun asumisen yksikkö mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Yksikkö tulee olemaan vahvan tuen tuettua asumista. Yhteisiä malleja kehitetään ja verkostoja on jo (esim. eri palveluiden rajapintaasiakkaiden asuttamiseen liittyvä yhteistyö) Vantaan kaupunki, Hanna Sallinen 9