Asemakaava ja asemakaavan muutos. 57. kaupunginosa, Karakallio Osa korttelia Virkistysalueet

Transkriptio

1 1 (27) Asianumero 328/ /2015 Aluenumero Tupapelto Asemakaava ja asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio Osa korttelia Virkistysalueet MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä elokuuta 2016 päivättyä, 7. päivänä kesäkuuta 2017 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6974.

2 2 (27) Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa. Siirtolapuutarhan ja palstaviljelyalueen kokonaisuus sijoittuu Karakallion kaupunginosaan, Rastaspuiston asuinalueen koillispuolelle. Alue sijaitsee Leppävaaran kartanon eteläpuolisessa Kaarlo af Heurlinin puistossa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Kimmo Tuomisto Tarja Pennanen etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 24

4 4 (27) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 3 Liikenteen tavoiteverkko Liite 4 Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Luontolausunto Tupapelto-Sirkkulan ja Leppäsillanniityn asemakaavoja varten, , Ympäristösuunnittelu Enviro

5 5 (27) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Karakallion kaupunginosassa, Leppävaaran kartanoa ympäröivillä vanhoilla maatalousalueilla, Rastaspuiston asuinalueen koillispuolella. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella on virkistysaluetta ja kaavoittamatonta aluetta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa siirtolapuutarhan ja siihen liittyvän palstaviljelyalueen rakentamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Kaava täydentää urheilupuiston virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelujen tarjontaa. Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä, noin 100 m 2 laajuisia. Viljelmät sijaitsevat erillisillä palstaviljelyalueilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty tärkeiden ekologisten yhteyksien ja liito-oravan kulkureittien säilymiseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,74 ha. Siitä noin 0,83 ha on siirtolapuutarhan korttelialuetta, noin 0,53 ha palstaviljelyaluetta ja noin 0,39 ha lähivirkistysaluetta. Kaavassa osoitetaan ohjeellisella kaavamerkinnällä 50 siirtolapuutarhapalstaa. Palstoille saa rakentaa yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joiden koko saa olla enintään 25 k-m 2. Siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä noin 1250 k-m 2. Lisäksi siirtolapuutarhojen yhteistiloille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 220 k-m Suunnittelun vaiheet Kaava oli alun perin osa Tupapelto-Sirkkula-nimistä kaavahanketta, johon kuului kaksi siirtolapuutarhaa. Kaavaehdotuksen hyväksymisvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunta pienensi kaava-alueen rajausta siten, että toinen siirtolapuutarha jätettiin kaavasta pois. Uuden rajauksen myötä kaavan nimeksi muutettiin Tupapelto. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta Varaus oli voimassa saakka. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Tupapelto-Sirkkulan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) asetettavaksi nähtäville. OAS oli nähtävillä (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tupapelto-Sirkkulan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Lautakunta pienensi kaava-alueen rajausta. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan suunnittelukonsultin, Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:n kanssa.

6 6 (27) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Suunnittelualueella: hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta muodostetaan omaleimainen, kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa lisätään ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvan Leppävaaran urheilupuiston virkistystoimintojen monipuolisuutta turvataan viheralueverkoston jatkuvuus ja tärkeät ekologiset yhteydet turvataan jalankulku- ja pyöräilyverkoston jatkuvuus Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Suunnittelualue maakuntakaavassa: Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi. Lisäksi alueelle on osoitettu 110 kv:n voimalinja. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

7 7 (27) Kuva: Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (Uudenmaan liiton karttapalvelu, 8/2016.) Ei mittakaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. (Espoon kaupunki, Webmap 8/2016.) Ei mittakaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin virkistysalueeksi (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä

8 8 (27) palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelualueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Yhteys kulkee suunnittelualueen poikki itä-länsisuuntaisesti. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee ryhmäpuutarha-alue (RP), jota ei voida hyödyntää yleiskaavan mukaisessa käytössä Monikonpuron hulevesitulvariskin takia. Yleiskaava on yleispiirteinen, ja nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan päätavoitteiden mukainen Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Rastaspuiston asemakaava (aluenro , lainvoimainen ), jossa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu ohjeellinen kävelytien tai ajoradan linjaus. Muilta osin suunnittelualue on asemakaavoittamaton Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Suunnittelualueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta Varaus oli voimassa saakka Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Karakallion (57) kaupunginosassa, Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,74 ha. Suunnittelualue sijaitsee Rastaspuiston kerrostalovaltaisen asuinalueen koillispuolella. Suunnittelualue liittyy Leppävaaran laajaan virkistysaluekokonaisuuteen. Suunnittelualue on rakentamatonta. Alueella on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen ympäristön maisemarakenne muodostuu avoimista laaksoista ja metsäisistä, paikoin jyrkkäreunaisista selännealueista. Maisemakuvaa hallitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivä Äijänpellon peltomaisema. Peltojen poikki kulkeee 110 kv:n voimajohto, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä Maanomistus Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Osalla alueesta on voimassa oleva pellonvuokraussopimus.

9 9 (27) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivillä vanhoilla viljelyalueilla. Suunnittelualueella on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Lisäksi alueella on entistä, umpeutumassa olevaa viljelymaata sekä puukujanne. Koko suunnittelualue on rakentamatonta. Virkistysalueet Suunnittelualue on osa Leppävaaran urheilupuiston laajaa virkistysaluekokonaisuutta. Alueella on kattava, ympärivuotisessa käytössä oleva ulkoilureittien verkosto. Virkistysalueen reittejä käytetään myös ratsastukseen. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Leppävaaran kartanon yhteydessä toimii sisustuspuoti Cafe Latte. Kartanon kupeessa toimii myös Leppävaaran ratsastuskoulu. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Leppävaaran kartano pihapiireineen ja länsipuolella Rastaspuiston kerrostalovaltainen asuinalue. Idässä suunnittelualue rajautuu Monikonpuroon laskevaan puroon ja Äijänpellon avoimeen peltomaisemaan. Eteläsivultaan suunnittelualue rajautuu rakentamattomaan Y- tonttiin. Espoon kaupungin omistama tontti on asemakaavassa osoitettu opetus- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS). Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualue käsittää avointa peltomaisemaa metsäisten selänteiden reunustamassa purolaaksossa. Peltomaisemaa hallitsee voimalinja. Suunnittelualueen lähellä sijaitseva kartanomiljöö on maisemakuvassa tärkeä elementti. Kartano ei kuitenkaan ole niin hallitseva kuin aiemmin. Peltojen osittainen metsittyminen on vähentänyt kartanon suhdetta ympäröivään maisemaan.

10 10 (27) Kuva: 1930-luvun topografikartta. Kuva: Ortokartta Peltomaisema on laaja ja avoin. Kuva: Ortokartta Pellot ovat metsittyneet monin paikoin suunnittelualueen pohjoispuolella. Avoin maisematila on kutistunut. Rastaspuiston asuinalue on rakennettu suunnittelualueen lounaispuolelle.

11 11 (27) Liikenne Ajoneuvoliikenne Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu Rastaalantie liittää suunnittelualueen länsiosan muuhun liikenneverkkoon. Rastaalantien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Rastaalantien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ennustevuonna Suunnittelualueelle ajetaan Rastaspuistontien ja Nurmilinnuntien kautta. Nurmilinnuntien päässä on kääntöpaikka, josta kulkuyhteys jatkuu virkistysalueella sorapintaisena Heurlinintietä pitkin. Heurlinintietä ajetaan myös Leppävaaran kartanoon ja ratsastustalleille. Suunnittelualueiden pohjoispuolelle on suunniteltu Kehä II:n jatketta. Tällä hetkellä Kehä II:n jatkeen rakentamisen aikataulusta ei ole tietoa. Kävely ja pyöräily Suunnittelualue sijaitsee hyvien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien varrella. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee pääraitti, joka yhdistää Lintuvaaran ja Rastaalan jalankulku- ja pyöräilyverkot toisiinsa. Noin 300 metrin päässä suunnittelualueen itäreunasta kulkee seudullinen, pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti, jolla on talvisin latuyhteys. Leppävaaran asemalle on matkaa noin kolme kilometriä Leppävaaran urheilupuiston poikki. Kuva: Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta 2016.

12 12 (27) Kuva: Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle Julkinen liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Lähimmät bussipysäkit ovat Rastaalantiellä noin 800 metrin päässä suunnittelualueesta. Rastaalantietä pohjoiseen tai Rastaalantieltä Karakalliontielle liikennöivät seuraavat linjat: 206A Kamppi - Meilahti - Etelä-Leppävaara - Kilo - Karakallio - Kera 214T Leppävaara - Karakallio - Rastaala -Veini - Jupperi 215 /A Leppävaara - Jupperi - Lähderanta / Högnäs 218 Elielinaukio - Leppävaara - Lähderanta - Jupperi 219 Leppävaara - Karakallio - Lähderanta - Järvenperä 224 Leppävaara - Kauniainen - Espoon keskus - Tuomarila 226 /A Leppävaara - Karakallio - Viherlaakso - Jorvi / Kellonummi 227 /N Leppävaara - Karakallio - Lippajärvi - Espoon keskus / Jorvi 229 Leppävaara - Karakallio - Viherlaakso 235N Elielinaukio - Leppävaara - Espoon keskus - Kuurinniitty Palvelut Suunnittelualueella ei ole nykyisin varsinaisia palveluita. Leppävaaran urheilupuistossa on monipuoliset kesä- ja talviliikuntamahdollisuudet. Urheilupuistossa sijaitsee mm. uimahalli, maauimala, yleisurheilustadion, palloilukenttiä, kuntorata ja skeittipuisto. Talvella alueella voi mm. hiihtää ja luistella. Leppävaaran kartanon yhteydessä sijaitsee kartanopuoti Cafe Latte. Leppävaaran keskustan kattavat palvelut sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä suunnittelualueesta.

13 13 (27) Lisäksi virkistysalueet tuottavat aineellisia ja aineettomia ekosysteemipalveluita. Suunnittelualueen ekosysteemipalveluihin kuuluvat mm. virkistysmahdollisuudet, esteettisyyden kokemukset ja syötävät luonnonvarat. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on hyvin liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin. Suunnittelualueen poikki kulkee 110 kv:n voimajohtolinja ilmajohtona Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen maisemarakenne muodostuu avoimista laaksoista ja metsäisistä, paikoin jyrkkäreunaisista selännealueista. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Peltojen välissä kulkee vanha kartanolle johtava tie, jota reunustaa vaahterakujanne. Kujanteen kohdalla on liito-oravalle mahdollinen voimajohtoaukean ylityspaikka. Aluetta on suunniteltu kehitettävän liito-oravan latvusyhteytenä. Kujanteen itäpuolella kulkee koillislounaissuuntainen voimajohtokäytävä, jonka kohdalta puusto on raivattu. Nykyinen kartanolle johtava tie kulkee pellon pohjoispuolella. Sen varrella kasvaa koivuja ja vaahteroita. Pellon kaakkoisreunassa on kirkasvetinen, suoraksi kaivettu puro, jonka varrella kasvaa kapeana metsikkönä varttuneita haapoja ja koivuja. Puro laskee idempänä olevaan Monikonpuroon. Voimajohtokäytävän kohdalla kasvaa matalia lehtipuita. Alueesta pyydetyn luontolausunnon (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015) mukaan alueen lajisto on tyypillistä lehtipuuvaltaisille pellonreunuksille ja pientareille. Alueella ei ole ketokasveille tai muille vaateliaille kulttuurikasveille soveliasta ympäristöä.

14 14 (27) Kuva: Ekologinen verkosto. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella viivalla. (Pohjakartta: ortokartta 2015, Espoon kaupunki) Alueen rakennettavuus Suunnittelualueella maaperä kuuluu rakennettavuusluokaltaan pääosin normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Tällä alueella perustamistavaksi sopivat anturat tai maanvarainen laatta. Alueen lounaiskulmassa on luokkaan 4 kuuluvaa, paaluperustusta edellyttävää maaperää.

15 15 (27) Kuva: Maaperä ja rakennettavuusluokitus. (Espoon kaupunki, Webmap 8/2016.) Vesistöt ja valuma-alueet Suunnittelualueen pintavedet valuvat Monikonpuroon. Monikonpuron valumaalue on pinta-alaltaan noin 18 km 2, josta suunnittelualue kattaa noin 0,1 %. Monikonpuro laskee mereen Iso-Huopalahdessa Helsingin rajan tuntumassa. Monikonpuro on alueelle tärkeä pienvesistö. Purossa elää monipuolinen kalakanta. Monikonpuro on ollut taimenenelle tärkeä lisääntymisalue, mutta taimenkanta on viime vuosina heikentynyt. Taimenet lisääntyvät silti edelleen ainakin Monikonpuron alajuoksulla. Monikonpuro tulvaongelmat kohdistuvat lähinnä puron alajuoksulle, eivät niinkään tämän kaavan suunnittelualueelle. Monikonpuron yläjuoksulle on alustavasti suunniteltu useita hulevesien hallintarakenteita, joilla voitaisiin pienentää eteläiseen Leppävaaraan kohdistuvia tulvariskejä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi suunniteltua hulevesien hallintarakennetta. Niistä ensimmäistä on suunniteltu Peltosirkunpuistoon, Jääskelänpolun pohjoispuolelle (noin 600 metriä koilliseen suunnittelualueelta). Toinen mahdollinen paikka hulevesien hallintarakenteelle on löydetty Monikonpuron länsipuolelta (noin 300 metriä itään). Suunnittelualue ei sijaitse maaston alavimmassa kohdassa, vaan loivasti viettävässä rinteessä. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkevan puron vedenpinta on keskimääräisessä valuntatilanteessa noin 1,5 2 m korttelialuetta alempana. Suojelukohteet Suunnittelualueelta ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakun-

16 16 (27) nallisesti arvokkaita luontokohteita. Alueella ei ole alkuperäistä luonnonympäristöä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Suunnittelualueen lähellä on kaksi arvokkaaksi luokiteltua luontokohdetta. Monikonpuro on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Lintuvaaran-Monikon kallioalue on paikallisesti tärkeä kalliokohde. Alueella sijaitsee liito-oravan kannalta merkittävä puustoinen latvusyhteys. Latvusyhteyttä on suunniteltu kehitettävän suunnittelualueen poikki kulkevan puukujanteen kautta. Monikonpuron itäpuolella kulkee tärkeä liito-oravan latvusyhteys, joka kytkee kaukanakin suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitsevat liitooravan ydinalueet Etelä-Espoon elinympäristöihin. Peltoalueet eivät kuitenkaan kuulu liito-oravan elinympäristöön, koska liito-orava elää puustoisilla alueilla Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen itäosan poikki kulkee 110 kv:n suurjännitejohto. Johtoalueelle on lunastettu käyttöoikeuden rajoitus, jonka perusteella sille ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia tai rakennelmia. Johtoalueella istutusten korkeus tulee rajoittaa enintään kahteen metriin. Suunnittelualueiden pohjoispuolella oleva alue on lentomelun lievealuetta, jolla ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 db. Kuva: Suunnittelualueella sijaitseva 110 kv:n voimajohto rajoittaa maankäyttöä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa siirtolapuutarha-alueiden tarjontaa Espoossa. Kaavamuutoksella lisätään virkistys- ja vapaa-ajanviettopalvelujen tarjontaa asutuksen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Alueiden sijoittelussa huomioidaan ulkoilureitit, ekologiset verkostot ja kulttuurimaisema. Puutarhaharrastus ja kaupunkiviljely ovat suosittuja tapoja viettää vapaa-aikaa. Pääkaupunkiseudulla siirtolapuutarhapalstojen hinnat ovat nousseet korkeiksi, koska kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Espoossa on tällä hetkellä vain kaksi siirtolapuutarhaa: Puolarmetsässä sijaitseva Puolarmaari ja Kilossa sijaitseva Säterinniitty. Espoon siirtolapuutarha-alueiden tarjonta on tällä hetkellä vähäistä ja verrattain yksipuolista. Tarjolla on pääasiassa hintavia, täysinvarusteltuja mökkejä suihkuineen ja vesikäymälöineen.

17 17 (27) Moni kaupunkilainen haluaisi viettää kesää kaupungissa omassa puutarhassa puuhaillen. Siirtolapuutarhamökki on lähellä kotia ja saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, polkupyörällä tai kävellen. Lähellä sijaitsevalla mökillä on helppo tarpeen tullen piipahtaa pikaisestikin. Omaa autoa välttämättä tarvita. Perinteiseen kesämökkiin verrattuna siirtolapuutarhamökki on useimmissa tapauksissa halvempi, ekologisempi ja yhteisöllisempi vaihtoehto. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaava mahdollistaa uudentyyppisen siirtolapuutarhan ja siihen liittyvien viljelypalstojen rakentamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Siirtolapuutarhamökit on tarkoitettu kesäkausikäyttöön. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alue julkisessa virkistyskäytössä ja samalla tarjota kaupunkilaisille viljelyyn liittyviä harrastusmahdollisuuksia. Leppävaaran urheilupuiston virkistyspalveluja lisätään ja monipuolistetaan. Toiminnot pyritään sijoittamaan niin, että ne täydentävät virkistyalueen nykyisiä toimintoja. Siirtolapuutarha ja palstaviljelyalue lomitetaan virkistysalueen reitteihin ja sovitetaan osaksi lähi- ja kaukomaisemaa. Tärkeät ekologiset yhteydet tulee säilyttää. Monikonpuron hulevesi- ja ravinnekuormitus ei saa lisääntyä merkittävästi nykytilaan verrattuna. 3.3 Osallisten tavoitteet Vuorovaikutus ja palaute Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia, kannanottoja ja lausuntoja käsitellään selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaava mahdollistaa uudentyyppisen siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen kokonaisuuden toteuttamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Kaava lisää virkistyspalvelujen tarjontaa asutuksen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Asemakaava-alue koostuu siirtolapuutarhan korttelialueen ja palstaviljelyalueen muodostamasta kokonaisuudesta. Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä (noin 100 m 2 ), minkä vuoksi viljelypalstat sijaitsevat erillisellä alueella. Kaava-alueelle osoitetaan ohjeellisella palstajaolla 50 siirtolapuutarhapalstaa sekä niihin kuuluvat yhteistilat ja viljelypalstat. Lisäksi osoitetaan pieniä virkistysalueita sekä kehitettävä liito-oravan latvusyhteys. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2 (1,74 ha). Kaava-alueelle muodostuu noin 0,83 ha siirtolapuutarhan korttelialuetta, noin 0,53 ha palstaviljelyaluetta ja noin 0,39 ha virkistysaluetta. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 1470 k-m 2. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP) Korttelialueen pinta-ala on noin 8284 m 2 (0,83 ha). Siirtolapuutarhamökkien kokonaiskerrosala on 1250 k-m 2. Lisäksi talousrakennuksille on osoitettu kerrosalaa yhteensä 220 k-m 2. Palstaviljelyalue (RP-1) Alueen pinta-ala on noin 5275 m 2 (0,53 ha).

18 18 (27) Lähivirkistysalue (VL) Kaavassa on osoitettu kolme lähivirkistysaluetta (VL), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3851 m 2 (0,39 ha). 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialue Siirtolapuutarhan korttelialue (RP) Kaavassa osoitetun siirtolapuutarhan korttelialueen (RP) pinta-ala on noin 8284 m 2 (0,83 ha). RP-korttelialue liitetään osaksi viereistä YOS-korttelia (57082). RP-korttelialue voidaan jakaa palstoiksi siten, että keskimääräinen palstakoko on vähintään 100 m 2. Alueelle saa rakentaa yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joiden koko varastoineen, avokuisteineen ja katoksineen saa olla enintään 25 m 2 palstaa kohti. Siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 1250 k-m 2. Korttelialueelle on osoitettu ohjeelliset rakennusalat 50 siirtolapuutarhapalstalle. RP-korttelialueelle on osoitettu lisäksi ohjeelliset rakennusalat huolto-, varastoja saunarakennukselle (h-1) sekä kasvihuoneelle (h-2). Huolto-, varasto- ja saunarakennus on tarkoitus liittää kunnallistekniikkaan niin, että siihen tulee vesi-wc ja suihku. Kaava sallii maakellarin rakentamisen h-1-rakennusalalle. Maakellariin voidaan säilöä kauden satoa talteen. Kasvihuone puolestaan mahdollistaa vaativampienkin kasvien kasvattamisen. Siirtolapuutarhan talousrakennuksille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 220 k-m 2. Korttelialueelle on osoitettu lisäksi ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Siirtolapuutarhamökkejä ei saa liittää vesijohto- tai viemäriverkostoon, eikä niihin saa asentaa koneellista ilmanvaihtoa. Kellareiden rakentaminen mökkeihin on kielletty. Rakennusten ja rakennelmien tulee kasvihuonetta ja maakellaria lukuun ottamatta olla puurakenteisia. Hirttä ei saa käyttää rakennusmateriaalina. Kompostoiva käymälä tulee sijoittaa mökin yhteydessä olevaan varastoon. Sille ei saa rakentaa erillistä rakennusta palstalle. Mökit tulee rakentaa pääasiassa kiinni kahteen rakennusalan sivuun, toisin sanoen lähelle rakennusalan nurkkaan. Näin pihan oleskelualueesta saadaan riittävän suuri ja yhtenäinen. Puurakenteisten terassien ja kivettyjen oleskelualueiden enimmäiskoko palstalla on yhteensä 9 m 2. RP-korttelialuetta ei saa aidata kauttaaltaan. Yleisen jalankulun tulee olla päivisin sallittua. Palstat rajataan kulkukäytävistä enintään 1 m korkuisella aidalla. Aita voi olla pensasaita tai materiaaliltaan esimerkiksi puuta tai metallia. Aidat tulee toteuttaa yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Portit voivat olla yksilöllisiä, ja niitä voidaan korostaa muuta aitaa korkeammilla rakenteilla. Viereiseen palstaan rajautuvia palstan sivuja ei lähtökohtaisesti tule aidata. Kotieläimiä tai haittaeläimiä varten palstat voidaan tarvittaessa rajata verkkoaidalla. Kaavassa on osoitettu istutettava pensasaita RP-korttelialueen pysäköintialueen eteläreunaan. Pensasaidan tarkoituksena on sovittaa pysäköintialue maisemaan. Korttelialueen puroon rajautuvaan eteläreunaan on osoitettu kaksi metriä leveä istutettava alue, joka toimii osana puron suojakaistaa. Jokaiselle palstalle tulee istuttaa vähintään yksi koriste- tai hedelmäpuu. Puut imeyttävät hulevesiä tehokkaasti, parantavat pienilmastoa ja muodostavat tilaa muuten melko avoimella alueella. Palstoille saa istuttaa vain lajikkeeltaan pienikokoisia puita, jotta puut eivät varjosta viereisiä palstoja kohtuuttomasti. Korttelialueiden hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Korttelialueen kulkureittien ja pysäköintialueiden päällysteiden tulee ol-

19 19 (27) la että läpäiseviä. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Kattovesiä tulee viivyttää viivytyspainanteissa tai säiliöissä (esim. sadevesitynnyreissä). Kattovesiä on suositeltavaa ohjata istutusten kasteluun. Muut alueet Palstaviljelyalue (RP-1) Palstaviljelyalueen pinta-ala on noin 5275 m 2 (0,53 ha). Palstaviljelyalueelta voidaan osoittaa noin yhden aarin (100 m 2 ) kokoinen viljelypalsta jokaista siirtolapuutarhapalstaa kohden. Palstaviljelyalue on tarkoitettu ensisijaisesti siirtolapuutarhan korttelialueen käyttöön. Jos viljelypalstoja jää yli sen jälkeen, kun ne on jaettu siirtolapuutarhapalstan omistajille, palstoja voidaan tarjota muillekin kaupunkilaisille. Lähivirkistysalue (VL) Kaavassa on osoitettu kolme lähivirkistysaluetta (VL), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3851 m 2 (0,39 ha). Kaava-alue rajautuu eteläreunassaan puroon, joka laskee Monikonpuroon idempänä. Uoman varteen on osoitettu lähivirkistysaluetta, joka toimii suojakaistana. Lähivirkistysaluekaistaleen leveys vaihtelee, sillä paikoitellen osa suojakaistasta sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, voimassa olevan asemakaavan virkistysalueella. Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti. Lisäksi on osoitettu yksi uusi jalankulku- ja pyöräilyreitti siirtolapuutarhan ja palstaviljelyalueen välille. Kuva: Liito-oravan latvusyhteytenä kehitettävän eko-1-alueen läpi kulkeva jalankulku- ja pyöräilyreitti säilytetään. Siirtolapuutarhan korttelialueen itäreuna on kuvan vasemmassa reunassa olevan puukujanteen takana. Palstaviljelyalue alkaa kuvan oikeasta reunasta. Ajoyhteys siirtolapuutarhan korttelialueelle järjestetään virkistysalueen kautta Nurmilinnuntien päästä lähtevältä Heurlinintieltä Liikenne Kaava ei edellytä uusien katujen rakentamista. Siirtolapuutarhan korttelialueen ajoyhteys tulee olemassa olevaa virkistysalueella olevan ajoyhteyden Heurlinintien kautta. Ajoyhteys lähtee Nurmilinnuntien päästä ja kulkee virkistysalueella noin 60 m. Nurmilinnuntie liittyy Rastaspuistontien kautta Rastaalantiehen ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Nurmilinnuntiellä ja Rastaspuistontiellä on ajoradasta erotettu jalankulku- ja pyörätie.

20 20 (27) Suunnittelualueen liikennetuotos on arviolta kesällä keskimäärin noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. RP-korttelialueella tulee toteuttaa vähintään 0,5 autopaikkaa loma-asuntoa kohden. Tämä tarkoittaa kaavassa osoitetulla palstajaolla 25 autopaikkaa. Autopaikkojen tulee olla nimeämättömiä ja kaikkien siirtolapuutarha-alueen käyttäjien, myös vierailijoiden, käytössä. Tarvittaessa yleistä pysäköintiä on (tai sitä voidaan järjestää) olemassa olevien katujen varsilla. Pysäköintipaikat sijoittuvat siirtolapuutarhan laidalle heti ajoyhteyden tuntumaan. Palstaviljelyalueelle ei järjestetä erillisiä pysäköintipaikkoja. Pysäköintialueen viihtyisyyden parantamiseksi yli kymmenen autopaikan laajuiset pysäköintialueet tulee jäsennellä puu- ja pensasistutuksin enintään viiden pysäköintipaikan suuruisiin osiin. Siirtolapuutarhan korttelialueella on tilavaraus pyöräkatokselle. Katettuja pyöräpysäköintipaikkoja voidaan toteuttaa tarpeen mukaan. Siirtolapuutarhan korttelialueella liikutaan pääasiassa jalan tai polkupyörällä siirtolapuutarhan sisäisiä polkuja eli raitteja pitkin. Raitit ovat noin 3 4 m leveitä ja sora- tai kivituhkapintaisia. Alueella ei ole tarkoitus liikkua autolla, lukuun ottamatta satunnaista huoltoajoa Palvelut Siirtolapuutarhan korttelialueelle tulee yhteiskäyttöinen huolto-, varasto- ja saunarakennus. Huoltorakennus on tarkoitus liittää kunnallistekniikkaan, jotta rakennukseen saadaan vesi-wc ja suihku. Siirtolapuutarhaa hallinnoiva yhtiö tai yhdistys määrittelee huoltorakennuksen yhteistilojen käytön. Yhteistiloja voidaan tarjota vuokralle erilaisia tilaisuuksia varten Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä valmiin kunnallistekniikan verkostoihin. HSY on ilmoittanut, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi ja niiden kapasiteetti on riittävä Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Siirtolapuutarhan korttelialueella (RP) maanpinnan korkeus vaihtelee noin korkeustasojen +24 ja +28 välillä. Alue viettää loivasti pohjoisesta etelään. Korkein kohta on alueen koilliskulmassa. Palstaviljelyalueella (RP-1) maanpinnan korkeus vaihtelee noin korkeustasojen +21 ja +28 välillä. Maanpinta viettää lännestä itään. RP-korttelialueen ja palstaviljelyalueen maaperä on moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea. RP-korttelialue on normaalisti rakennettavaa lukuun ottamatta alueen lounaisosaa, jossa rakennukset on perustettava paaluilla. Kaava-alueella ei ole tiedossa maaperää pilaavaa toimintaa Kaavan mukainen luonnonympäristö Siirtolapuutarhan korttelialueen (RP) ja palstaviljelyalueen (RP-1) väliselle lähivirkistysalueelle on osoitettu eko-1-merkinnällä kehitettävä ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä. Yhteyden leveys on noin metriä. Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys laajemmille viheralueille. Latvusyhteys on tällä hetkellä heikko voimalinjakäytävästä johtuen. Yhteyttä voidaan vahvistaa istuttamalla alueelle lisää korkeaksi kasvavaa puustoa (voimalinjan aiheuttamat rajoitteet huomioon ottaen). Leppävaaran kartanolle johtava maisemallisesti merkittävä puukujanne säilytetään. Siirtolapuutarhan korttelialue on sijoitettu noin 5 metrin etäisyydelle kujanteesta, jotta kujanteen puiden juurille jää riittävästi tilaa.

21 21 (27) Kaava-alueen eteläpuolella olevan puron reunaan on varattu suojakaista vedenlaadun ylläpitämiseksi. Suojakaista sijaitsee kaavan RP-korttelialueella ja VL-alueella sekä voimassa olevan asemakaavan virkistysalueella. Suojakaistan leveys on palstaviljelyalueen kohdalla noin 5 metriä ja RP-korttelialueen kohdalla noin 3,5 metriä. RP-korttelialueen ja puron välinen suojakaista muodostuu noin 1,5 metriä leveästä suojakaistasta kaava-alueen ulkopuolella (voimassa olevan asemakaavan virkistysalueella) sekä korttelialueelle kaavamerkinnällä osoitetusta, 2 metriä leveästä istutettavasta alueesta. Tällä alueella kasvillisuuspeitteisen suojakaistan leveydeksi tulee siis yhteensä 3,5 metriä. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaava-alueelta ei ole löytynyt suojeltavia luontokohteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta laaditun luontolausunnon (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2015) perusteella mitään kaava-alueen osaa ei ole tarpeen suojella. Liito-oravan elinympäristöt on otettu kaavassa huomioon niin, että liito-oravan suotuisa suojelutaso alueella säilyy. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa on osoitettu kaavamerkinnällä palstaviljelyalueen (RP-1) halki kulkevalle 110 kv:n voimajohdolle vaara-alue. Siirtolapuutarhamökkejä tai muita rakennuksia ei ole sijoitettu voimajohtoalueelle. Johtoalueelle on sijoitettu viljelypalstoja. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva alue on lentomelun lievealuetta, jolla ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 db. Suunnittelualue rajautuu tämän alueen ulkopuolelle, joten kaavamääräyksissä ei ole ääneneristävyysvaatimusta. Kehä II:n jatkeen yleisuunnitelman mukainen linjaus on lähimmillään noin 350 metrin päässä suunnittelualueesta. Kehä II:n jatkeen yleissuunnitelmassa on esitetty melusuojaus väylän varteen, joten suunnittelualueilla ei ylitetä melutasojen ohjearvoja. Lisäksi ilmanlaadun suositusetäisyydet täyttyvät. Suunnittelussa on huomioitu hevosten aiheuttamat rajoitteet jättämällä riittävät suojaetäisyydet siirtolapuutarhan ja hevostoiminnan väliin. 4.6 Nimistö Kaavan nimeksi merkitään kaavaan Tupapelto. Nimelle ei anneta erillistä ruotsinkielistä vastinetta. Tupapelto-nimi viittaa siis sekä siirtolapuutarhan korttelialueeseen että palstaviljelyalueeseen. Kaavaan on merkitty Heurlinintien alkupäässä sijaitsevan lähivirkistysalueen nimeksi Kaarlo af Heurlinin puisto Kaarlo af Heurlins park voimassa olevan asemakaavan merkinnän mukaisesti.

22 22 (27) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavassa tukeudutaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sijoittamalla virkistystoimintaa palvelevia alueita olemassa olevien liikuntapalvelujen läheisyyteen. Kaava täydentää ja monipuolistaa Leppävaaran urheilupuiston virkistyspalveluiden tarjontaa. Kaavan toteutuminen tukee lähialueiden palveluiden säilymistä. Kaava tuo lisää mahdollisia asiakkaita mm. Leppävaaran kartanon yhteydessä toimivalle sisustuspuodille, ratsastuskoululle ja päivittäistavarakaupoille. Leppävaaran kartanon historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä alue säilyy ehjänä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavan vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset. Suunnittelualueen liikennetuotos on arviolta kesällä keskimäärin noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan liikennetuotos voi olla arviolta noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen tuottama liikenne on kausittaista ja ajoittuu kesäaikaan ja viikonloppuihin. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaava ei heikennä arvokkaita luontokohteita. Kaava-alueesta laaditussa luontolausunnossa todettiin, että täydentäviä luontoselvityksiä ei ole tarpeen tehdä. Liito-oravan suotuisa suojelutaso alueella säilyy. Siirtolapuutarhan korttelialueen ja palstaviljelyalueen välisellä alueella liito-oravan latvusyhteys on osoitettu kaavamääräyksellä. Osa eläimistä pystyy liikkumaan siirtolapuutarhan poikki. Siirtolapuutarha tarjoaa eläimille myös ruokaa ja pesintäpaikkoja. Siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen haittapuoliin kuuluu mahdollinen vieraslajien leviäminen ympäristöön, joskin tätä voidaan ehkäistä oikeilla viljelykäytännöillä. Kaava-alueen pinta-ala käsittää noin 0,1 % Monikonpuron 18 neliökilometrin valuma-alueesta. Siirtolapuutarhan toiminta on pienimuotoista ja virkistyspainotteista. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta Monikonpuron ekologiseen tilaan. Kaavassa osoitettujen suojakaistojen ansiosta Monikonpuroon laskevan puron varsi säilyy ekologisena käytävänä. Kaavan maankäytön myötä vesistöihin päätyvät ravinnemäärät ovat pieniä ja niiden muutos nykytilaan on vähäinen. Alueella lisääntyvä rakentaminen vaikuttaa alueen hulevesien muodostumiseen, kun läpäisemättömien rakenteiden määrä kasvaa. Hulevesitulvia ehkäistään kuitenkin viivyttämällä maaperän salliessa myös imeyttämällä hulevesiä korttelialueella. Kaavan maankäytöllä ei ole merkittävää vaikutusta Monikonpuron hulevesitulviin. Kaavalla on vaikutuksia maisemaan. Palstaviljelyalueen suuntaan avautuu pitkiä näkymiä peltojen yli koillisen suunnassa kulkevilta ulkoilureiteiltä. Leppävaaran kartanon itäpuolella peltomaisema säilyy avoimena, jolloin kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja tärkeät näkymät säilyvät ja maisemarakenne hahmottuu edelleen. Kartanolle johtava, maisemallisesti arvokas vaahterakujanne säilyy. Ihmistoiminta näkyy maisemassa entistä enemmän: maiseman luonne muuttuu toiminnallisemmaksi. Visuaalisesti maisema muuttuu rakennetummaksi ja monipuolisemmaksi. Siirtolapuutarhan rakentaminen vaikuttaa viereisen Rastaspuiston asuinalueen lähiympäristöön. Siirtolapuutarha katkaisee joistakin asunnoista asunnoista pellon yli avautuvia lyhyehköjä näkymiä. Siirtolapuutarha muuttaa rakennuttuaan maisemaa tilallisesti suljetummaksi. Palstaviljelyalueella nykyinen pelto muuttuu monilajisemmaksi puutarha- ja hyötykasvillisuudeksi.

23 23 (27) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaava vaikuttaa ihmisten elinoloihin myönteisesti. Asemakaava mahdollistaa Leppävaaran urheilupuiston virkistysaluekokonaisuuden toiminnallisen kehittämisen. Kaava mahdollistaa eri ikäryhmien kohtaamisen yhteisen toiminnan merkeissä. Siirtolapuutarhaa voidaan käyttää esimerkiksi luonto-opetukseen. Siirtolapuutarhassa on mahdollista järjestää kaikille avoimia tapahtumia hyödyntäen alueen huoltorakennusta. Yhteiset kasvihuoneet ja maakellarit lisäävät siirtolapuutarhapalstan haltijoiden kanssakäymistä keskenään. Siirtolapuutarhasta ja viljelypalstoista hyötyvät palstojen omistajien lisäksi myös alueella vierailevat sukulaiset ja ystävät, ulkoilijat ja lähialueiden asukkaat. Kaavan mukainen maankäyttö tarjoaa monenlaisia ekosysteemipalveluja sekä palstojen haltijoille että ulkoilijoille. Siirtolapuutarha rikastuttaa ja monipuolistaa kaupunkiympäristöä. Alueelle istutettava puutarhakasvillisuus tuo vaihtelua luonnonympäristöön. Kaava lisää lähialueen asukkaiden ja ulkoilijoiden virkistysmahdollisuuksia. Siirtolapuutarha liittyy osaksi julkista virkistysalueverkostoa. Suunnittelualueen ympäristön virkistysalueverkosto säilyy edelleen laajana muuttuen samalla entistä monipuolisemmaksi. Rakentaminen ei ulotu nykyisten ulkoilureittien kohdalle. Virkistysyhteydet läheisiltä asuinalueilta Leppävaaran urheilupuistoon säilyvät. Siirtolapuutarhan sisäiset reitit voidaan yhdistää alueen ulkopuolisiin ulkoilureitteihin ja polkuihin. Kaava edistää toiminnallista ja terveellistä elämäntapaa. Puutarhanhoito on hyvää terveysliikuntaa. Siirtolapuutarhan korttelialueella kulkureitit voidaan toteuttaa esteettöminä ja loivapiirteisinä. Palstaviljelyalueella täyttä esteettömyyttä ei todennäköisesti voida saavuttaa. Kaavan vaikutukset Leppävaaran kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanoalueen maisemallisiin arvoihin ovat vähäiset. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Olemassa olevien katujen ja yhdyskuntatekniikan varaan rakentuvana siirtolapuutarha on yhdyskuntataloudellisesti edullinen. Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava ei edellytä uusien katujen rakentamista. Kaavaalueen toteuttaja vastaa hankkeen tarkemmasta suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kustannuksista. Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kaupungille vähäisiä kustannuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian kaavoituksen valmistuttua. Rakentamisen arvioitu kesto on 4 5 kk. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Asemakaava-alueelle on tehty kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta.

24 24 (27) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Suunnitteluvaraus Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) päätti varata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille maa-alueita ryhmäpuutarhan suunnittelua varten. EKY jatkoi suunnitteluvarausta Varaus oli voimassa saakka. Vireilletulo Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimista on haettu saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tupapellon asemakaava ja asemakaavan muutos oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa osa Tupapelto-Sirkkulan kaavahanketta. Kaavahankkeista laadittiin yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (selostuksen liite 2), joka oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävillä olon aikana saapui 28 mielipidettä ja 2 kannanottoa. Näihin on vastattu kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Mielipiteitä ja kannanottoja käsitellään selostuksen kohdassa Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavan hakijan suunnittelukonsultin, Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet aluearkkitehti Tiina Piironen ja arkkitehtiharjoittelija Kimmo Tuomisto sekä liikennesuunnitteluyksikössä suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) myönsi alueelle suunnitteluvarauksen ( 110) Asemakaavan laatimishakemus vastaanotettiin Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Tupapelto-Sirkkulan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) asetettavaksi nähtäville OAS nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. OAS:sta saatiin 28 mielipidettä ja 2 kannanottoa. Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa Lintuvaaran puoleiseen siirtolapuutarhaan, joka herätti voimakasta vastustusta. Siirtolapuutarhan koettiin huonontavan ympäristöä nykyiseen verrattuna. Moni oli huolissaan metsäalueen pienenemisestä ja maiseman muuttumisesta. Siirtolapuutarhan arveltiin heikentävän virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia alueella. Siirtolapuutarhan pelättiin myös tekevän alueesta rauhattoman. Monikonpuron hulevesikuormituksesta oltiin huolissaan. Siirtolapuutarhan tuoma liikenne nousi esiin monessa mielipiteessä. Lintuvaaran joukkoliikenneyhteyksiä pidettiin heikkoina ja ennakoitiin ihmisten saapuvan alueelle henkilöautoilla. Jääskeläntielle toivottiin jalkakäytäviä ja hidasteita. Siirtolapuutarhaan osoitettuja pysäköintipaikkoja pidettiin riit-

25 25 (27) tämättöminä ja pelättiin pysäköinnin leviävän katujen varsille. Läntinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen kokonaisuus ei herättänyt merkittävää vastustusta. Lausunnoissa ja kannanotoissa huomautettiin, että itäisen siirtolapuutarhan alueella rakennukset on perustettava paaluilla ja jätevesiviemärin päälle ei tule osoittaa teitä tai rakentamista. Palaute on otettu huomioon kaavan valmistelussa mm. sisällyttämällä kaavaan rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä, jättämällä suojavyöhykkeitä virtavesien ja jätevesiviemärin ympärille ja lisäämällä auto- ja pyöräpysäköintipaikkoja EKY jatkoi suunnitteluvarausta ( 141) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tupapelto-Sirkkulan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävillä olon aikana arvioidaan pysäköintialueen laajuus ja lisätään alueen viihtyisyyttä lisääviä istutuksia. Jääskeläntien katusuunnitelman laadintaa ja rakentamisaikatauluun ottamista kiirehditään siten, että toimenpiteet ja niiden ajoitus voidaan osoittaa, kun asemakaava tuodaan hyväksyttäväksi. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nähtävillä (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta saatiin 19 muistutusta ja 7 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota lähinnä kaavan itäiseen puoliskoon. Lintuvaaran puoleinen siirtolapuutarha herätti voimakasta vastustusta. Muistutusten pääkohdat koskivat rakentamispaikan soveltumista suunniteltuun tarkoitukseen, liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä, liikenteen lisääntymistä erityisesti Jääskeläntiellä sekä rakentamisen vaikutuksia alueen luontoon ja virkistysmahdollisuuksiin. Lausunnoissa: Espoon kaupunginmuseolla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnitti huomiota mm. hulevesitulvariskiin, vesiensuojeluun ja voimajohtoalueeseen. Sivistystoimi ilmoitti, että kaava-alueen pohjoispuolelle on alustavasti suunniteltu frisbeegolfrataa, jonka pysäköintitarve tulee ottaa huomioon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) totesi, että jätevesiputkelle varattua johtokujaa tulee leventää. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta ja mahdollisista johtosiirroista sekä edellytti, että voimajohdon vaara-alue merkitään kaavakarttaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui pelastusreiteistä. Kaupunkitekniikan keskus muistutti, että itäisessä siirtolapuutarhassa maaperä on paikoitellen hankalasti rakennettavaa. Lausunnot ja muistutukset vastineineen ovat erillisinä asiakirjoina. Kaavaan on tehty muistutusten ja lausuntojen pohjalta muun muassa seuraavia tarkistuksia: vähennetty siirtolapuutarhapalstojen määrää itäisessä siirtolapuutarhakorttelissa kahdella ja läntisessä siirtolapuutarhakorttelissa yhdellä parannettu pysäköintialueiden viihtyisyyttä lisäämällä istutuksia. Kaavamääräyksiin on lisätty: Yli 10 autopaikan laajuiset pysäköintialueet tulee jäsennellä puu- ja pensasistutuksin enintään 5 pysäköintipaikan suuruisiin osiin. tarkistettu pysäköintialueiden rajauksia ja vähennetty pysäköintipaik-

26 26 (27) kojen määrää yhdellä molemmissa siirtolapuutarhakortteleissa levennetty purojen ja ojien varsilla olevia suojakaistoja levennetty jätevesiputkelle varattua aluetta ryhmitelty jätevesiputken itäpuolella sijaitsevat rakennusalat uudestaan lisätty voimajohdon vaara-alue teknisiä tarkistuksia Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Lautakunta rajasi kaava-alueen uudelleen siten, että kaavasta jätettiin pois itäinen siirtolapuutarha-alue (kortteli 50150). Lautakunnan päätöksen seurauksena kaavasta poistettiin myös itäinen palstaviljelyalue (RP-2) sekä kaksi itäisintä lähivirkistysaluetta (VL), joiden kaavaratkaisut tukeutuivat poistettuun siirtolapuutarhan korttelialueeseen. Kaavan nimeksi muutettiin jäljelle jäänyttä aluetta kuvaava Tupapelto.