Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidon integroitu hoitomalli

Transkriptio

1 Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidon integroitu hoitomalli Erityis- ja vaativan tason palvelut kehittämiskokonaisuuden yhteinen työpaja

2 Tehtävämme on rakentaa jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Toiminnan ytimessä on rohkea diakoniatyö. Tarinamme alkoi vuonna 1867 Lastensuojelutyötä yhtäjaksoisesti yli 100 vuoden ajan Helsingin Pitäjänmäellä. Diakonia tarkoittaa työtä ihmisen kanssa, ei hänen puolestaan.

3 .

4 Vuonna 1984 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä lastensuojelun asiakastyössä perheen tukeminen sai suuremman painoarvon ja samalla säilyttävästä lastenkotiperinteestä alettiin siirtyä hoidollisempaan suuntaan. Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun erityisyksikkö Notkolassa lähdettiin kehittämään hoitomallia psykiatrista hoitoa saaneille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tavoitteeksi asetettiin sairaalan jatkohoitopaikkana toimiminen. Erityisyksikön rakenne ja hoito kehittyivät vähitellen tavoitteen suuntaisiksi tiiviissä yhteistyössä lastenpsykiatristen sairaaloiden kanssa.

5

6 Kehitystyön tueksi käynnistyi vuoden 1998 alussa Ray-rahoitteinen lastensuojelutyön kehittämisprojekti. Intensiivihoitomallin alku voidaan sijoittaa vuoteen 1999, jolloin valmistui intensiivihoitomallin tuotekuvaus. Projektien tuomien resurssien myötä intensiivihoidon sisältöä syvennettiin ja sille luotiin suunnitelmallinen rakenne. Kehittämisprojektin osana tehdystä väitöstutkimuksesta (Pasanen, 2001) saatiin uutta tietoa lastensuojelulasten ja perheiden monin tavoin kuormittuneista tilanteista ja voimavaroista sekä ymmärrystä mm. lastensuojelulasten neurokognitiivisesta oireprofiilista, joka osaltaan käynnisti hoitomalliin integroidun neuropsykologisen työskentelyn ja tuki toimintaterapeuttisen työskentelyn aloittamista.

7 Terveyden- ja sosiaalihuollon välimaastoon sijoittuvien palvelujen kehittäminen edellytti henkilökunnalta muutosta ajattelutapaan lastensuojelutyöstä. Kouluttautumisen kautta hoitoprosessien kasvatuksellisen näkökulman rinnalle tuotiin psykiatrista tietoa ja alettiin kiinnittää systemaattisemmin huomiota mm. neuropsykiatrisiin ilmiöihin. Intensiivisen hoitoprosessin tavoitteeksi asetettiin kokonaisvaltainen muutos lapsen elämässä ja koko perheen tilanteessa. Kuntouttavan hoidon perustana oli kasvatuksellisen lähtökohdan ja psykiatrisen hoidon yhdistäminen samaan, turvallisesti rajattuun kasvuympäristöön.

8 Intensiivihoidon hoitomalli mahdollisti lasten hoidon sairaalajaksoa pidemmässä, perinteistä lastenkotihoitoa tehostetummassa yhteisössä ja samalla vältyttiin lapsen siirtelemiseltä hoitopaikasta toiseen. Psykodynaamisen ja systeemisen ajattelutavan mukaisesti lapsen kehityksen nähtiin liittyvän tiiviisti perheen suhteisiin ja dynamiikkaan, joten lasten hoidon rinnalla kehitettiin jatkuvasti terapeuttista, vuorovaikutusilmiöitä tutkivaa työskentelyä perheiden kanssa. Lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillisen yhteisön kehittyminen on ollut pitkä prosessi. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien työn integroituminen osaksi osastohoidon kollektiivista asiantuntijuutta on toteutunut monessa eri vaiheessa.

9 Intensiivihoidon integroitu hoitomalli

10 Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoitoyksiköt tarjoavat erityisyksiköissä toteutettavaa sijaishuoltoa ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa monimuotoisesti oirehtiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Eri viitekehyksiä integroiva hoito pyrkii lapsen ja nuoren sekä perheen vahvuuksien ja ongelmien moniulotteiseen tarkasteluun ja hoitoon. Intensiivihoidon erityisyyttä on se, että terveydenhuollon ammattilaiset, lasten- ja nuorisopsykiatrit, psykologit, neuropsykologi, toimintaterapeutti ja perheterapeutit kuuluvat lastensuojelun toimintaan omana terveydenhuollon toimintayksikkönään. Vastuulääkäri vastaa intensiivihoidon terveydenhuollon alaisesta toiminnasta. Intensiivihoito eroaa sekä lainsäädännöllisesti että käytännön hoitotyön kannalta sellaisista lastensuojelun palveluista, joissa terveydenhuollon ammattilainen käy julkisen tai yksityisen terveydenhuollon tilaamana yksittäisellä käynnillä lastensuojeluyksikössä

11 Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym

12 Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym. 2017

13 Moniammatillinen terapeuttinen yhteisö Intensiivihoitomallin kehittämistä on alusta alkaen ohjannut pyrkimys rakentaa eri hoidollisia viitekehyksiä, terapia- ja kuntoutusmenetelmiä integroiva hoitomalli, joka kykenisi vastaamaan vaikeissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden moninaisiin hoidon tarpeisiin. Erilaiset teoreettiset ja hoidolliset viitekehykset avaavat näkökulmia, joiden kautta oirekäyttäytymisen syntymekanismeja ja sitä ylläpitäviä tekijöitä voidaan ymmärtää paremmin. Moniammatillisen terapeuttisen yhteisön eri hoidolliset näkökulmat täydentävät toisiaan, mutta saattavat myös kilpailla toistensa kanssa. Eri hoidollisia viitekehyksiä integroivan hoitomallin kehittämisessä on ollut myös haasteita ja se on edellyttänyt useiden vuosien tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä.

14 Hoidolliset viitekehykset

15 Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillisen työryhmän jäsenten kokemusten ja taitojen joustavan yhdistymisen kannalta tärkeässä roolissa on työryhmän jaettu mentaalinen malli. Nopea, monilta osin automatisoitunut tunteiden ja käyttäytymisen säätyminen eri työntekijöiden välillä on välttämätöntä nopeasti kehittyvien tilanteiden eskalaation hillitsemiseksi. Vaativien hoitoprosessien ohjaamisen kannalta konsultoimisen taito on ensisijaisen tärkeää, jotta voimakkaiden tunnereaktioiden tutkiminen ja ymmärtäminen olisi mahdollista. Luottamuksellinen suhde osaston työryhmän tukena työskenteleviin eri ammattiryhmien edustajiin on välttämätöntä aidon ymmärtävän dialogin syntymiseksi. Tämän mahdollistaa jatkuva konkreettinen yhteistyö arjen tilanteissa.

16 Hajautettu asiantuntijuus Moniammatillisen työryhmän toimintaa voi kuvata myös kollektiivisen, hajautetun asiantuntijuuden käsitteellä, jolloin eri näkökulmia ja tiedonaloja risteyttävä asiantuntijuus nousee keskeiseen asemaan. Monimutkaisten eri alojen asiantuntemusta edellyttävien ongelmien ratkaiseminen edellyttää asiantuntijuusrajojen ylittämistä. Yhteisön hajautetussa asiantuntijuudessa on tärkeä osata suhteuttaa oma osaaminen muiden työryhmän jäsenten osaamiseen, jotta voidaan yhteistyössä pyrkiä luovaan tiedon ja ymmärryksen integroimiseen. Monilta osin on kyse ei-eksplisiittisen, hiljaisen tiedon vähittäisestä kasautumisesta riittävän pitkään jatkuneen moniammatillisen yhteistyön kautta.

17 Terapeuttisen yhteisön toimintaa tukeva johtaminen Hoitoyhteisön toimivuuden kannalta perustan rakentaa monitasoinen kannatteleva ja hoidollista ymmärrystä syventävä johtamiskulttuuri ja rakenne. Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että hoitoyhteisön kannattelevat rakenteet toimivat riittävän hyvin kaikilla eri tasoilla. Kyse on jatkuvasta ja aktiivisesta toiminnasta tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Säännölliset raportit, osastopalaverit, moniammatilliset hoitotiimit, hoidon tukiryhmät, yksilö- ja ryhmätyönohjaukset, konsultaatiot, erilaiset turvallisuuden rakenteet ja purkutilanteet mahdollistavat dialogin monitasoisuuden arjessa. Haastavien hoidon käännekohtien aikana monitasoinen kannatteleva johtamisen rakenne on erityisen tärkeä hoidon laadun ja jatkuvuuden kannalta.

18 Intensiivihoidon kustannustehokkuus Integroitu intensiivihoitomalli näyttäytyy kustannustehokkaana hoitomuotona erikseen toteuttaviin sijaishuollon ja terveydenhuollon palveluihin verrattuna. Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym Kustannussäästöjen lisäksi asiakkaiden osallisuus voi toteutua paremmin, kun perheenjäsenet voivat itse aktiivisesti vaikuttaa valittuihin hoitomuotoihin. Koko perheen osallisuuden tukeminen helpottaa hoitoon sitoutumista ja vahvistaa hoitoprosessin vaikuttavuutta

19 Kiitos!