KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA"

Niko Parviainen
2 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja

2 TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen ja nuoren hyvän kasvun turvaaminen: Vähintään yksi turvallinen aikuinen, johon mahdollisuus kiintyä ja joka tukee identiteetin muodostumista Aikuissuhteiden pysyvyys, joka luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin Tyydytyksen ja pettymyksen kokemusten tasapaino Ikäkauden mukaiset tarpeet kasvatuksen lähtökohtana

3 KUNTA JA SIJAISHUOLTO Kunnalla on monta funktiota, myös suhteessa sijaishuoltoon: Kunnallisen itsehallinnon toteuttaja Paikkakunta: maantieteellinen ja väestöllinen yksikkö Palvelujen järjestäjä ja tuottaja Viranomainen Kunta on yhteisvastuun organisaatio, joka asettuu kasvatusvastuun kantajaksi, silloin kun vanhemmat eivät eri syistä kykene kasvattajiksi

4 SIJAISHUOLLON ULKOISTAMISEN PERUSTEITA Kunnan väestöpohja pieni eikä riitä erityistason palvelujen omaan tuottamiseen Sosiaalihuollosta puuttuu jäsentynyt ja kattava palvelujen porrastus, jonka mukaisesti erityistason palveluja tuottaisi kuntien yhteinen organisaatio Lastensuojelussa pitkä kolmannen sektorin palvelujen historia; kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä paljon kokemusta Kunta olettaa ulkoistamisen olevan taloudellisesti edullista Yksityisen sijaishuollon tarjonta on kasvanut

5 KUNNAN JA PALVELUNTUOTTAJIEN YHTEISTYÖ Yhteistyö yksittäisen lapsen/nuoren sijoitustarpeen arvioinnissa ja sijoitusvaiheessa Yhteistyö lapsen/nuoren sijoituksen aikana ja sijoituksen päättymisvaiheessa Yhteistyö kunnan lastensuojelutarpeen yleisessä arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa Yhteistyö kunnan lastensuojelustrategioiden laadinnassa Yhteistyö kilpailutukseen liittyvissä kysymyksissä

6 MITÄ OSTETAAN KUN OSTETAAN SIJAISHUOLTOA? (1) Ostetaan lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytyksiä: Turvallista aikuissuhdetta, joka mahdollistaa kiintymisen ja jonka tuella voi rakentaa omaa identiteettiä Pysyvyyttä, jonka turvin rakentuu luottamus ympäröivään maailmaan ja ihmisiin Tyydytystä tuottavia sosiaalisia kokemuksia, mutta myös pettymysten kestämistä Rakkautta ja rajoja

7 MITÄ OSTETAAN KUN OSTETAAN SIJAISHUOLTOA? (2) Ostetaan kriisitilanteiden kestämistä Ostetaan korjaavia ja parantavia kokemuksia Ostetaan yhteistyötä sekä kunnan edustajan että mahdollisten täydentävien palvelujen ( esim. psykiatrinen hoito) kanssa Ostetaan tilanteen mukaan yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa

8 SIJAISHUOLTO JA TUOTTEISTAMINEN (1) Tuotteistaminen on kustannusten laskemisen väline kun käytetään julkista rahaa, tarvitaan kustannusten läpinäkyvyyttä ja taloudellisuutta Kustannuslaskelma ei ole sijaishuollon sisällöllinen kuvaus ( vrt. edellä) Sijaishuoltoon sisältyy yksilöllisen tarpeen mukaan muotoutuvaa ja muuntuvaa työskentelyä, vaikeasti ennakoitavia tilanteita, ihmissuhteeseen perustuvaa auttamista; näitä sisältöjä on vaikea standardisoida tuotteiksi ja ennakoida niiden vaikutuksia

9 SIJAISHUOLTO JA TUOTTEISTAMINEN ( 2 ) Nykyinen kilpailutuskäytäntö perustuu useimmiten toiminnan tuotteistamiselle Kilpailutuksen mallit ( tarjouspyynnöt ja tarjoukset) ovat usein peräisin ns. kovilta sektoreilta ( esim. rakentaminen tai muu tekninen sektori taikka terveydenhuollon standardoidut hoitotoimet), jolloin myös sosiaalipalvelujen ostaminen perustuu palvelujen tekniseen toteutusmuotoon On vaarana, että tuotteistaminen alkaa hallita kuvaa toiminnan sisällöistä: turvallinen aikuinen tai sosiaalisesti vahvistava kokemus muuttuu palvelutavaraksi

10 KUNNAN JA SIJAISHUOLLON TUOTTAJAN YHTEISTYÖ ( 1 ) Kun kunta ottaa vastuun lapsen kasvusta ja kehityksestä (huostaanoton ja sijoittamisen muodossa), on kunnan edustajan sosiaalityöntekijän tärkeä tuntea se ympäristö johon lapsi sijoittuu, minkälaiset kasvun edellytykset sijaishuolto tarjoaa Nykyisessä kuntarakenteessa on mahdotonta että jokainen kunnallisen lastensuojelun edustaja tuntee kaikki sijaishuollon ympäristöt

11 KUNNAN JA SIJAISHUOLLON TUOTTAJAN YHTEISTYÖ ( 2 ) Kun kunta järjestää itse sijaishuollon, se kykenee myös vaikuttamaan sijaishuollon sisältöön ja pitämään tiivistä yhteyttä lapsen/nuoren sijoitusta valmistelleen sosiaalityöntekijän ja tarpeen vaatiessa biologisten vanhempien kanssa Kunnan ja sijaishuollon ulkopuolisen tuottajan pitkäaikainen yhteistyö kumppanuus - mahdollistaa molemminpuolisen tuntemisen

12 KUNNAN JA SIJAISHUOLLON TUOTTAJAN YHTEISTYÖ (3) Kunnan ja sijaishuollon tuottajan yhteistyön tulisi toimia kasvatusvastuuta jakaen, lapsen kasvuympäristöä ja kokemuksia eheyttäen, turvallisuutta ja pysyvyyttä varmistaen ja luottamusta rakentaen Kunnan ja sijaishuollon yhteistyön tulisi toteutua myös suunnittelun ja strategisen työn tasolla, yhteisenä kysymyksenä: miten voidaan turvata hyvän kasvun edellytykset siten, että sijaishuollon tarve vähenee?

13 KAKSI TOIMINTALOGIIKKAA Kunta yhteisvastuun organisaationa ja markkinat kilpailuun perustuvana organisaationa toimivat erilaisella logiikalla: Kunnan intressi on luoda sellaisia lasten, perheiden ja yhteisöjen olosuhteita, joissa sijaishuollon tarve vähenee Markkinoiden intressi on toimia siten, että kysyntä kasvaa

14 KAKSI TOIMINTALOGIIKKAA (2) Lasten ja nuorten suojelussa olennaisia perushuolenpidon ohella ovat ne psykososiaaliset kokemukset, joita lapsi omassa kasvuympäristössään saa kokemusten tuotteistaminen on äärimmäisen ongelmallista Sijaishuollon tuottajat tarvitsevat toiminnan ennustettavuuden ja investointien kannalta selkeitä toimenpideodotuksia: minkälaisiin toimintamuotoihin - tuotteisiin - kannattaa investoida?

15 MITÄ TARVITAAN? ( 1) Tarvitaan sosiaalipalvelujen tässä tapauksessa lasten sijaishuollon tarjouspyyntöjen uudistamista siten, että lasten ja nuorten kasvun kannalta tärkeät tekijät ja kokemukset saavat tilaajan asiakirjoissa keskeisen sijan Tarvitaan etenkin pieniä kuntia varten suuremmalla väestöpohjalla toimivia tilaajarenkaita, jolloin sekä tilaamiseen että sijaishuoltopaikkojen valintaan syntyy enemmän kokemusta ja asiantuntemusta

16 MITÄ TARVITAAN? (2) Tarvitaanko tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden panosta ja vastuuta sijaishuollon alueellista suunnittelua, koordinaatiota, kumppanuusmallien kehittämistä varten? Voisiko erityisvastuualue rakentaa ja kumuloida erityisosaamista kuntien tueksi, sijaishuollon hankintamuotojen uudistamiseksi, toiminnan arvioimiseksi, käytäntöjen kehittämiseksi sekä erilaisten tuottajien yhteistyön ja mahdollisen työnjaon toteuttamiseksi?

17 KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden