Kansallisesti työstettävät tehtäväkokonaisuudet (avohuolto) vuonna 2018

Transkriptio

1 Lastensuojelun kehittäjäverkosto Kansallisesti työstettävät tehtäväkokonaisuudet (avohuolto) vuonna Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Tausta Kehittäjäverkostossa on noussut esiin muutamia teemoja, joita toivotaan työstettävän kansallisella tasolla Avohuollon verkostossa on noussut esiin kolme teemaa asiakastyössä tarvittavan osaamisen määrittely lastensuojelun koordinoiva rooli osana systeemistä työotetta sosiaalihuollon porrasteisuuden jäsentäminen, erityisesti sen tunnistaminen, milloin erityisen tuen tarve laajenee lastensuojelun tarpeeksi Kolmanteen teemaan liittyy omana laajana osana perhetyön porrasteisuuden jäsentäminen lapsi ja perhepalveluissa tämän työn organisointi omana kokonaisuutenaan? Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Miten edetään? Kevään aikana on työstetty tarkemmin, miten em. teemoja voitaisiin lähteä käsittelemään Päätetty perustaa kolme työryhmää, jotka muodostetaan ennen kesälomaa, työ alkaa elokuussa ja jatkuu marraskuulle Työskentely on tarkoitus käynnistää loppukevään ja kesän aikana, työskentelyn pääpaino on syksyssä Työskentelyaikaa on LAPEn puitteissa noin kolme kuukautta elokuun puolivälistä marraskuulle Tähdätään siihen, että ryhmätyön tuotos tai välituotos on raportoitavissa marraskuussa Ryhmien koko halutaan pitää pienenä, mutta samalla työskentelyn yksi ohjaava periaate on läpinäkyvyys Sovitaan tapa, jolla kehittäjäverkosto voi osallistua työhön Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Tehtävä I: Lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä tarvittavan osaamisen määrittely Lastensuojelun roolin muutos edellyttää lastensuojelun sosiaalityöntekijöinä toimivilta työntekijöiltä laaja-alaista ja samalla erityistä osaamista. Perustan osaamiselle luo sosiaalityön yliopistollinen tutkinto-opetus. Sosiaalityön Sosnet- yliopistoverkoston julkaisussa Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen (Lähteinen ym. 2017) kuvataan sosiaalityön koulutuksen tuottamaa osaamista. Peruskoulutuksen pohjalta yhdistettynä huolelliseen työhön perehdytykseen, työssä oppimiseen ja täydennyskoulutukseen saavutetaan tietyn sosiaalityön tehtäväalueen vahva hallinta Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Tarve luoda kansallisella tasolla yhtenäinen käsitys siitä, millaista osaamista lastensuojelun sosiaalityön asiakastyön tehtävissä tarvitaan lastensuojelutyön paikan ja roolin muuttuessa Tarve pohtia, millaisia tutkinnon jälkeisiä osaamista tukevia oppimisrakenteita tarvitaan lastensuojelun sosiaalityön tehtäväalueella tarvittavan osaamisen tueksi? Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Työryhmän tehtävä Tuottaa ehdotus lapsen asioista vastaavan avohuollon sosiaalityöntekijän tarvitseman osaaminen määrittelemiseksi Pohtia, millaisin keinoin sosiaalityön tutkinnon suorittaneita voidaan tukea jo aivan lastensuojelu-uran alussa saavuttamaan tehtäväalueen vahva hallinta. Erityisesti ryhmää pyydetään ottamaan kantaa ja konkretisoimaan, mitä on lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä tarvittava eettinen osaaminen vuorovaikutusosaaminen työmenetelmäosaaminen oikeudellinen osaaminen palvelujärjestelmäosaaminen sekä työssä kohdattaviin ilmiöihin liittyvä osaaminen Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Työryhmän muodostaminen Ryhmän puheenjohtajat: Uudenmaan LAPE-hankkeen tutkimuskoordinaattori YTT, Laura Yliruka ja varapuheenjohtajaksi yliopiston opettaja YTT Sirkka Alho Ryhmä muodostetaan Sosnet yliopistoverkoston edustajista ja lastensuojelun avohuollon ja asiakastyön asiantuntijoista Työryhmän maksimikoko: 10 jäsentä Kehittäjäverkoston ehdotukset: mennessä Ryhmä muodostetaan: mennessä Työskentely: kesä-elokuulta marraskuulle Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Tehtävä II: Lastensuojelun sosiaalityön rooli koordinoivana tahona osana lastensuojelun systeemistä toimintamallia Lastensuojelun systeemisen toimintamallin ytimessä on pyrkimys monitoimijaisen ja moninäkökulmaisen, yhteisen ja eheän avun ja tuen tarjoamiseen lapsille ja perheille Systeeminen toimintamalli uudistaa lastensuojelun sosiaalityön monitoimijaiseksi tiimityöksi. Tiimiin tuodaan perheterapeuttista osaamista. Tarve selkiyttää sosiaalityön ja systeemisen tiimin roolia palvelukokonaisuuden koordinoijana Tarve selkiyttää periaatteita, joiden avulla verkostotyötä päästään tekemään systeemisellä otteella, lapsi- ja perhelähtöisesti Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Työryhmän tehtävä Valmistelee ehdotuksen systeemisen, monitoimijaisen lastensuojelun verkostoyhteistyön periaatteiksi ja keskeisiksi toimintakäytännöiksi Kuvaa lapsen, vanhempien ja muiden läheisten aseman ja roolit systeemisessä verkostoyhteistyössä Rakentaa ehdotuksen lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja systeemisen tiimin koordinoivaksi/verkostorooliksi kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana Kuvaa keskeisten yhteistyökumppaneiden ja ammattitoimijoiden rooleja lapsi- ja perhekohtaisessa verkostoyhteistyössä kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana Kuvaa systeemisen verkostoyhteistyön keskeisiä käytäntöjä, esimerkiksi verkostokokouksen asiakaslähtöinen, yhteistoiminnallinen suunnittelu sekä verkostokokouksen johtaminen systeemisellä työotteella Pohtii systeemisellä mallilla työskentelevän lastensuojelun sosiaalityön roolia lapsen palvelutarpeen arvioinnissa ja monitoimijaisessa arvioinnissa Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Työryhmän muodostaminen Puheenjohtajat Tiina Civil ja Outi Abrahamsson Puheenjohtajat muodostavat ryhmän siten, että mukaan saadaan lastensuojelun keskeisten yhteistyötahojen edustajia lasten- ja nuorisopsykiatriasta, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä ja sivistyspalveluista lastensuojelun työntekijöitä, jotka työskentelevät jossakin systeemisen mallin pilottitiimissä: konsultoiva sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä juridisten kysymysten osalta ryhmää konsultoi juristi Jaana Tervo Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Tehtävä III (a): Sosiaalihuollon porrasteisuus lapsi- ja perhepalveluissa Sosiaalihuollon porrasteisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin LAPE-ohjelmassa: perhekeskustoimintamallissa, erityispalveluissa ja osana osaamis- ja tukikeskuksiin liittyvää kehittämistyötä. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen tuen ja palveluiden porrasteisuuden selkiyttämisessä ja jäsentämisessä keskeistä on kyetä kuvaamaan erilaisten asiakasryhmien tuen tarpeita LAPE-ohjelmassa pyritään tunnistamaan sellaiset keskeiset sosiaalihuollon ilmiöt ja niihin liittyvät palvelutarpeet, joihin tarvitaan tukea eri tasoilta Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Näkökulmia työskentelyyn Tarve jäsentää lasten ja perheiden tuen tarpeiden laajuuden ja intensiteetin vaihtelua sosiaalihuollossa miten kuvataan tuen tarpeita ehkäisevän ja varhaisen tuen tarpeista laaja-alaisiin ja moniulotteisiin sekä vaativiin tuen tarpeisiin Tarve selkiyttää tuen tarpeiltaan erilaisten lasten ja perheiden palvelukokonaisuuksien koordinaatiovastuuta miten oma-/vastuutyöntekijyys määritellään eri asiakasryhmissä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa mitä omatyöntekijyys tarkoittaa yhteisasiakkuuksissa terveydenhuollon kanssa Tarve selkiyttää sitä, millaisiin asiakastarpeisiin voidaan vastata shl:n mukaisella työskentelyllä (erityinen tuki) ja milloin tuen tarpeiden laaja-alaisuus tai vakavuus edellyttävät lastensuojelun tukea Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Oma- ja vastuutyöntekijyyden selkiyttäminen Omatyöntekijyys millaisten shl:n asiakasryhmien osalta omatyöntekijänä voi olla muu sosiaalihuollon ammattihenkilö kuin sosiaalityöntekijä millaisissa tilanteissa omatyöntekijä voi olla muu kuin sosiaalihuollon ammattihenkilö mitä omatyöntekijyys ja koordinointivastuu tarkoittavat eri asiakasryhmien osalta konkreettisina työtehtävinä ja vastuina Omatyöntekijyys sosiaalityöntekijän tehtävänä erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen tilanteessa omatyöntekijyys ja koordinointivastuu sosiaalityöntekijän konkreettisina työtehtävinä ja vastuina Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Omatyöntekijyys lapsen ja perheen moniasiakkuustilanteissa Millaisia periaatteita tarvitaan lapsi- ja perhekohtaisen koordinaatiovastuun määrittelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa perheenjäsenillä on asiakkuuksia useissa sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa Näissä tilanteissa perheen lapsilla ja aikuisilla voi olla myös useita sosiaalityöntekijöitä ja muita sosiaalihuollon ammattihenkilöitä verkostossaan Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Työryhmän tehtävät kartoittaa käytössä olevia tapoja kuvata erilaisia asiakasryhmiä ja tuottaa ehdotus asiakastarpeiden ja -ryhmien kuvaamisen perusteiksi yhtenäisellä tavalla jäsentää sitä, miten tunnistetaan, ettei shl:n mukainen tuki riitä ja tarvitaan lastensuojelulain mukaista tukea tuottaa ehdotus siitä, millaisia arvioinnin apuvälineitä tarvitaan lastensuojelun tarpeen erottamiseksi erityisen tuen tarpeesta sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapinnalla (työvälineen kehittäminen) kuvata, miten lasten, nuorten ja perheiden osallisuus varmistetaan kun tuen tarpeita määritellään sovittaa työ yhteen perhekeskukseen liittyvän kehittämistyön, monialaiseen arviointiin liittyvän työn sekä osaamis- ja tukikeskuskehittämistyössä tehtävän porrastamiseen liittyvän työskentelyn kanssa Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Työryhmän muodostaminen Puheenjohtajiksi pyydetty Nanna Miettunen ja Marjo Alatalo Lisäksi ryhmään tarvitaan Kokemusasiantuntemusta Lainsäädännön asiantuntija, juristi Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden asiantuntemusta Sosiaaliohjauksen asiantuntemusta Neuvolatyön ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntemusta Lastensuojelun asiantuntemusta (avo- ja sijaishuolto) Työryhmän maksimikoko: 10 jäsentä Kehittäjäverkoston ehdotukset: mennessä Ryhmä muodostetaan: mennessä Työskentely: kesä-elokuulta marraskuulle Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Työryhmä III b: Perhetyön porrasteisuus Perhetyö on keskeinen sosiaalihuoltolain mukainen tukimuoto Myös perhetyön porrasteisuutta on tarpeen jäsentää perhetyön tavoitteet, työmenetelmät ja sisältö eri portailla ehkäisevästä ja varhaisesta perheiden tuesta lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön työntekijöille asettuvat osaamisvaatimukset eri asiakastarpeisiin vastaamiseksi perhetyössä miten perhetyön avulla tarjottava tuki yhteen perheen muiden palveluiden kanssa oma- ja vastuutyöntekijän rooli perhetyön myöntäjänä, suunnittelijana ja perhetyön yhteensovittajana lapsen ja perheen muihin palveluihin Tarve myös perhetyön tutkimuskatsaukselle tietoperustan vahvistamiseksi Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Työryhmän tehtävät Kartoittaa kyselyn avulla, miten perhetyön muotoja ja perhetyötä kuvaavia käsitteitä sekä miten perhetyön porrasteisuutta on jäsennetty Tuottaa ehdotus yhtenäiseksi tavaksi jäsentää perhetyön porrasteisuutta Kuvata eri portailla perhetyön tavoitteita, työmenetelmiä ja sisältöä työntekijöille asettuvia osaamisvaatimukset eri asiakastarpeisiin vastaamiseksi miten perhetyö sovitetaan yhteen perheen muiden palveluiden kanssa kuvata oma- ja vastuutyöntekijän rooli perhetyön myöntäjänä, suunnittelijana ja perhetyön yhteensovittajana lapsen ja perheen muihin palveluihin Hyödyntää kuvauksen ja sisältöjen määrittelyssä sekä kokemus- että tutkimustietoa (selvitetään alkukesän aikana kv. tutkimuskatsauksen mahdollisuus) 18

19 Työryhmän muodostaminen Puheenjohtajat Perhetyön tutkimuksen asiantuntemusta Kokemusasiantuntemusta Neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntemusta Varhaiskasvatuksen asiantuntemusta Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden asiantuntemusta Sosiaaliohjauksen asiantuntemusta Lastensuojelun asiantuntemusta (avo- ja sijaishuolto) Juristin konsultaatio Työryhmän maksimikoko: 10 jäsentä Kehittäjäverkoston ehdotukset: mennessä Ryhmä muodostetaan: mennessä Työskentely: kesä-elokuulta marraskuulle Esityksen nimi / Tekijä 19