Intensiivihoidon. integroitu. hoitomalli. Timo Pasanen

Transkriptio

1 Tehtävämme on rakentaa jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Toiminnan ytimessä on rohkea diakoniatyö. Tarinamme alkoi vuonna 1867 Työmme alkoi 1867 kulkutautisairaalana ja nuorten naisten kouluttamisena hätääkärsivien auttajiksi, diakonissoiksi. Diakonia tarkoitta työtä ihmisen kanssa, ei hänen puolestaan.

2 Intensiivihoidon integroitu hoitomalli Timo Pasanen

3 Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym

4

5 Intensiivihoidon asiakkaiden erityinen hoidon tarve tutkimusten valossa

6 Sijoitettujen lasten oireprofiilin laaja- ja monitasoisuus Kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on sekä kehityksellisiä että mielenterveyden häiriöitä Neuropsykiatrisista häiriöistä tyypillisimpiä ovat: o Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriöt o Lapsuuden laaja-alaiset kehityshäiriöt o Epätasaiset, osin heikentyneet neurokognitiiviset profiilit tai laajempi kognitiivisen yleistason heikkous Hyperaktiivisuus Auditiivisen tarkkaavuuden ongelmat Toiminnanohjauksen ongelmat, kuten itsesäätelyongelmat Prosessoinnin hitaus Kielelliset vaikeudet Muistin ja oppimisen vaikeudet Esim. Pasanen, T. (2001). Lastenkodin asiakaskunta. Psykiatrinen tutkimus lastenkotilasten kehityksellisistä riski- ja suojaavista tekijöistä, oirehdinnasta sekä hoidon tarpeesta. Sarja C. Scripta Lingua Fennica Edita, Turku. Katajamäki, K. (2016). Intensiivihoitoon sijoitettujen 7 12-vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen vuoden hoitojakson aikana. Lisensiaatintutkimus

7 Sijoitettujen lasten oireprofiilin laaja-alaisuus ja monitasoisuus Mielenterveydellisistä häiriöistä tyypillisimpiä ovat: o Tunne- ja käytöshäiriöt o Ahdistuneisuus- ja kiintymyssuhdehäiriöt o Erilaiset traumareagoinnin muodot Esim. Honkinen, A. & Pasanen, T. (2011). Intensiivihoitoon sijoitettujen lasten psyykkinen oirehdinta ja sen muuttuminen hoidon aikana. Yhteiskuntapolitiikka, 3,

8 Intensiivihoitoon sijoitettujen lasten ylisukupolvisten ja varhaisten riskitekijöiden kasautuminen on voimakasta (N=30 lasta) Vanhempien kertoman mukaan lasten lähisuvussa oli huomattavan paljon päihdeongelmia, vakavia mielenterveydenongelmia ja erilaisia oppimisvaikeuksia Raskauden ja varhaiskehityksen aikaisten traumatisoivien kokemusten kasautuminen oli voimakasta Psykososiaalisten riskitekijöiden kasautumiseen liittyen lasten oirekuva oli usein hyvin laaja-alainen ja kompleksinen: o enemmistöllä lapsista esiintyi samanaikaisesti tunne-elämän, käyttäytymisen ja neuropsykiatrista oirehdintaa sekä erilaisia traumareagoinnin muotoja Pasanen, T., Katajamäki, K. & Åstedt, T. (2015a). Ylisukupolvisten ja varhaisten riskitekijöiden sekä perheen toimintakyvyn yhteys perheen yhdistymiseen intensiivihoitojakson jälkeen. Perheterapia 2, Pasanen, T., Katajamäki, K., Martikainen, S. & Åstedt, T. (2015b). Lastensuojelun erityisyksikköön sijoitettujen lasten psykiatrinen oirehdinta, tarkkaavaisuus ja toimintakyky: intensiivihoitojakson jälkeen kotiin palaavien ja sijaishuollossa jatkavien lasten ryhmien vertailu. Yhteiskuntapolitiikka 80; 4:

9 Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym

10 Monikulttuurisuus on yleistä asiakkaiden keskuudessa Lasten monikulttuurisuutta selvittävässä tutkimuksessa (N= 32 lasta) o 33 % intensiivihoidon asiakaskunnasta > nykyisin yli puolet (58%) asiakaskunnasta o 19 eri kulttuuria; esim. Somalia, Thaimaa, Kongo, Viro, Romania, ym. o puhuivat 14 eri kieltä Monikultturaalisten lasten ja nuorten intensiivihoidon tarve ei tullut asiapapereissa tarkasti eriteltyä ja perheiden taustasta oli minimaalisesti tietoa ennen sijoitusta Hoitoprosessissa täytyy kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa traumatisoitumisen kokemuksiin Blatter-Pohja, M. (2010). Monikulttuuristen lasten tie intensiivihoitoon sosiaalitoimen päätösten ja asiantuntijatekstien kautta tarkasteltuna. Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyö. Julkaisematon tutkimus. Katisko, M. (2013). Maahanmuuttajataustaiset perheet lastensuojelun asiakkaina. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 25. Juvenes Print Oy, Tampere.

11 Lapsilla esiintyy paljon laaja-alaisia oppimisvaikeuksia (N= 30 lasta, verrokkiryhmä 25 lasta) Intensiivihoitoon sijoitetuista lapsista 33 %:lla kognitiivinen suoriutuminen vastasi laaja-alaisten oppimisvaikeuksien tasoa ja 7 %:lla kehitysvammaisen tasoa o Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eivät ole kehitysvammalain (ÄO 70), eivätkä toisaalta erityisiin oppimisvaikeuksiin (kriteerinä ÄO > 85) kohdennettujen yhteiskunnan opiskelua tai työllistymistä koskevien tukitoimien piirissä o Huomattava osa asiakkaista kuului näihin väliinputoajiin o Riittävät peruskoulun ja jatko-opintojen tukitoimet ovat tärkeä osa lastensuojelua Katajamäki, K. (2016). Intensiivihoitoon sijoitettujen 7 12-vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen vuoden hoitojakson aikana. Lisensiaatintutkimus.

12 Lapsilla esiintyy paljon tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia 23 %:lla oli ADHD -diagnoosi 76 % ylitti keskittymisvaikeuksia kuvaavan raja-arvon Katajamäki, 2016

13 Kotiin palaavia ja sijaishuollossa jatkavia lapsia verrattaessa voidaan todeta: He eivät eronneet merkittävästi kognitiivisen kyvyn, tarkkaavaisuuden eivätkä kielellisen kehityksen suhteen Sijaishuollossa jatkavien lasten: o psykiatrinen oirehdinta oli keskimäärin voimakkaampaa hoidon alkaessa ja päättyessä o psykiatrinen oirekuva oli laaja-alaisempi o kohdalla esiintyi enemmän laaja-alaisia oppimisvaikeuksia o Huom! Myös osalla kotiin palaavista lapsista oirehdinta oli erittäin voimakasta Pasanen ym. 2015b, Yhteiskuntapolitiikka 80; 4:

14 Kotiin palaavien ja sijaishuollossa jatkavien lasten oireprofiilin laaja-alaisuus Omahoitajien arviointi hoidon alussa, CBCL (Child Behaviour Check List) - Keskiviiva = mediaani - 50 % tapauksista sijoittuu välillä persentiili - Oirehdintaa kuvastava kriteeripistemäärä on 65 pisteen kohdalla Pasanen ym., 2015

15 Erottavia tekijöitä EVA hoitojakson kannalta Vuorovaikutushäiriöihin altistavat varhaiskehityksestä jatkuneet neuropsykiatriset oiremuodot Vakava väkivaltainen käyttäytyminen Turvallista liikettä rajapinnoilla, Pasanen ym. 2017

16 Perheiden tilanne Perheiden tilanne oli ylisukupolvisten riskitekijöiden kuormittama ja perheen toimintaa leimasi usein traumaorganisoituminen Jo vuosia jatkuneiden vuorovaikutusvaikeuksien seurauksena perheen tilanteet intensiivihoidon alkaessa olivat kaoottisia ja vanhempien voimavarat usein lopussa Hoidon aikana perheissä tapahtui huomattavaa voimaantumista ja tilastojen mukaan noin puolet lapsista on voinut palata kotiin Kotiin palaavien lasten perheiden vanhemmuudessa ja erityisesti kiintymyssuhteissa tapahtui vahvistumista hoidon aikana Pasanen, T., Katajamäki, K. & Åstedt, T. (2015a). Ylisukupolvisten ja varhaisten riskitekijöiden sekä perheen toimintakyvyn yhteys perheen yhdistymiseen intensiivihoitojakson jälkeen. Perheterapia 2,

17 Tutkimuksessa todettuja lasten ja perheiden voimavaroja Lasten oppimispotentiaali o Työskentelytaitojen tukeminen o Taitojen harjoittelu Lasten vahvuudet visuaalisessa tarkkaavuudessa ja visuaalisessa ongelmanratkaisukyvyssä Myönteinen vaste hoidollisiin interventioihin o Psyykkisen hyvinvoinnin vahvistuminen o Itsesäätelykyvyn kehittyminen o Lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen vahvistuminen 11 kk Honkinen & Pasanen, 2011 Honkinen, A. & Pasanen, T. (2011). Intensiivihoitoon sijoitettujen lasten psyykkinen oirehdinta ja sen muuttuminen hoidon aikana. Yhteiskuntapolitiikka, 3, Katajamäki, K. (2016). Intensiivihoitoon sijoitettujen 7 12-vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen vuoden hoitojakson aikana. Lisensiaatintutkimus. Pasanen, T., Katajamäki, K., & Åstedt, T. (2015). Ylisukupolvisten ja varhaisten riskitekijöiden sekä perheen toimintakyvyn yhteys perheen yhdistymiseen intensiivihoitojakson jälkeen. Perheterapia 2,

18 Raportoituja hoitotuloksia Nuoret kokivat intensiivihoidon vaikutuksena: aggressionhallintansa vahvistuneen suhteensa perheeseen vahvistuneen Theraplay -intervention aikana o Lapsen ja omahoitajan välinen suhde syventyi ja vahvistui o Lapsen haasteellinen oireilu vähentyi ja lapsen voimavarat lisääntyivät Ekholm, E. (2013). Mä en olisi tässä nyt Nuorten kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidosta. HDL raportti, 1/2013. Fast, S. & Mattila, L. (2016). Connection, joy and nurture bringing hope for severely traumatized children the use of Theraplay in institutionalized child protection services for supporting child-primary nurse interaction. 7. Kansainvälisessä Theraplay- konferenssi Chicagossa.

19 Keskeiset johtopäätökset intensiivihoidon tutkimusten pohjalta Lasten ja nuorten oirekuvan laaja-alaisuus sekä perhetilanteiden kuormittuneisuus asettaa erityisiä haasteita hoitomenetelmien integraatiolle ja hoitoprosessien jatkuvuudelle o o Laaja-alaisten häiriömuotojen erotusdiagnostiikka ja hoidon tarpeen arviointi on vaativaa: Täytyy entistä herkemmin tunnistaa ylisukupolvisten riskitekijöiden ja varhaisvuosista lähtien jatkuneen biopsykososiaalisten riskitekijöiden kasautumisen erityinen vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen Lasten ja nuorten oirekuvan erityisyys ja monien eri diagnoosien kriteerien täyttyminen asettaa haasteen hoidontarpeen arvioinnille hoitoon pääsy voi viivästyä tärkeitä kehityksen osa-alueita voi jäädä huomiotta ali- ja ylidiagnosoimisen vaara Tutkimuksissa tehokkaaksi todetut evidenssipohjaiset hoitomenetelmät osoittautuvat nopeasti tehottomiksi, jollei pystytä luomaan rakentavaa yhteistyösuhdetta lapsen eri kehitysympäristöjen kanssa

20 Intensiivihoitoon sijoitetut lapset tarvitsevat Vakaata, turvallista ja ennakoivaa arkea Laaja-alaista arviointia kokonaishoidon suunnittelemiseksi (hoito, kuntoutus, terapiat) Lapsen tarpeita vastaavaa koulumuotoa sekä yksilöllistä tukea koulunkäyntiin (esim. sairaalakoulu) Vahvaa psykososiaalista tukea arkeen Ympäristö- ja motivaatiotekijöiden huomiointia arjen suunnittelussa Toimivien ratkaisumallien harjoittelua Tiedon käsittelyyn aikaa Kuvatukea ja toiminnallisia menetelmiä toiminnanohjaukseen, asioiden vastaanottamiseen, käsittelyyn ja mieleen painamiseen Osa EVA-hoitojaksolle menevistä lapsista voisi tarvita usean vuoden kestävää kuntouttavaa vierihoitojaksoa kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseksi ja minänrakenteiden kehittymisen tueksi > tämä edellyttää ajattelutavan muutosta laaja-alaisten häiriöiden hoitoprosessiin nähden! Katajamäki, K. (2016). Intensiivihoitoon sijoitettujen 7 12-vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen vuoden hoitojakson aikana. Lisensiaatintutkimus. Pasanen, T., Katajamäki, K., Martikainen, S. Åstedt, T. (2015). Lastensuojelun erityisyksikköön sijoitettujen lasten psykiatrinen oirehdinta, tarkkaavaisuus ja toimintakyky: Intensiivihoitojakson jälkeen kotiin palaavien ja sijaishuollossa jatkavien lasten ryhmien vertailu. Yhteiskuntapolitiikka 80; 4:

21 Intensiivihoidon asiakkaiden kokemuksia hoitoprosessista

22 Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus intensiivihoidosta oli pääosin positiivinen ja he kokivat, että intensiivihoidon aikana saadaan merkittäviä muutoksia aikaan sekä lapsen että perheen tilanteessa Lasten, nuorten ja vanhempien vastauksista käy ilmi, että perhetyö on välttämätön osa lapsen ja nuorten hoitoprosessia ja perheen ihmissuhteiden jatkuvuuden tukemista sekä kotiin palaavien että sijaishuollossa jatkavien lasten ja nuorten kohdalla Lasten, nuorten ja vanhempien kertomana tuli esille merkittäviä hoidon kehittämisessä huomioitavia näkökulmia: o yksilöllisen hoitoprosessin ja omahoitajasuhteen pysyvyyden merkitys o hoidollisten kiinnipitojen läpikäymisen tärkeys o vanhempien mielipiteiden kuuntelemisen ja riittävän yhteydenpidon merkitys Kumar, M. (2010). Nuorten kokemuksia Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidosta. Diakonia ammattikorkeakoulu, Helsinki. Ekholm, E. (2013). Mä en olisi tässä nyt Nuorten kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidosta. HDL raportti, 1/2013. Säteri, T. (2015). Sijoitettujen lasten vanhempien näkemyksiä intensiivihoidosta. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, johtaminen perhekeskeisessä työssä. Laurea-ammattikorkeakoulu, Otaniemi.

23 Intensiivihoito on kustannustehokasta ja toteuttaa sote-palveluiden tavoitteita

24 Intensiivihoidon kustannustehokkuus Integroitu intensiivihoitomalli näyttäytyy kustannustehokkaana hoitomuotona erikseen toteuttaviin sijaishuollon ja terveydenhuollon palveluihin verrattuna Ilari Niemi & Tuija Åstedt 2017 Kustannussäästöjen lisäksi asiakkaiden valinnanvapaus voi toteutua paremmin, kun perheenjäsenet voivat itse aktiivisemmin vaikuttaa valittuihin hoitomuotoihin Koko perheen osallisuuden tukeminen helpottaa hoitoon sitoutumista ja vahvistaa hoitoprosessin vaikuttavuutta Intensiivihoitoa voidaan tarkastella myös ennaltaehkäisevyyden näkökulmasta

25 Kiitos!