Ympäristölautakunta Sivu 1 / 62. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:11-19:35 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Bjarne Häggman Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Katja Koivumäki Taina Vilo Joni Vainikainen Marika Visakova Timo Tilli Maria Taipale Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Jouni J. Särkijärvi Lotta Honkonen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 62 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Bjarne Häggman Taina Vilo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 62 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 49 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 50 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 51 Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan 6 vuoden 2014 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista 52 Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja 8 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Lausunto Uudenmaan ELY keskukselle Espoon 15 Kulmakorpi I louhinta-alueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 54 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien 43 merikaapelin sijoittamista Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle 55 Uudenmaan ELY-keskuksen päätös pilaantuneen 45 maaperän puhdistamisesta, Sinikalliontie 1 Espoo 56 Helsingin Lihaexpertit Oy, Juvan teollisuuskatu 30 Espoo, 48 ympäristöluvan raukeaminen 57 Jäätelömestarit/ Arho Nordic Oy, Luoteisrinne 4 Espoo, 50 ympäristöluvan raukeaminen 58 VTT ja Aalto-yliopisto Micronova Nanofabrication Centre, 52 Tietotie 3 Espoo, ympäristöluvan raukeaminen 59 Oy Finn-Gamec Ab, Koskelontie 23 D Espoo, 54 ympäristöluvan raukeaminen 60 Toimivallan myöntäminen ympäristönsuojelupäällikölle 56 ympäristölautakunnan kesätauon ajaksi 61 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 57

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Bjarne Häggman ja Taina Vilo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta: 1 merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksen, 2 toteaa, että arviointikertomuksessa ei esitetä ympäristölautakuntaa tai ympäristökeskusta koskevia huomautuksia. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta on laatinut vuoden 2014 arviointikertomuksen. Kaupunginvaltuusto on pitämässään kokouksessa velvoittanut kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettu. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan vuosittain laatima näkemys kaupunginhallituksen ja muiden kaupungin viranomaisten onnistumisesta valtuuston tahdon toteuttamisessa vuonna Valtuustokauden arviointiteemana on kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluna omana toimintana tai ostopalveluna. Arviointikaudella seurataan Espoo-tarinan tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta sekä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 62 investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa. Vuonna 2014 tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueina oli kaupungin johtamisjärjestelmä. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta oli todennut ympäristökeskusta koskevat tulostavoitteet toteutuneiksi. Tiedoksi - Tuija Nyyssönen, Talousyksikkö

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 8 / / / Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille ja merkitsee tiedoksi toimintaympäristöä koskevan aineiston. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Henna Partanen ehdotti Riina Kososen kannattamana seuraavaa lisäystä esittelijän päätösehdotukseen: "Ympäristölautakunta esittää talousarvioon kahta lisävakanssia ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen toimintaympäristössä on tapahtunut suurehkoja muutoksia, jonka takia seuraavat resurssit ovat tarpeen: 1) Uusi ympäristötarkastajan vakanssi. Perustelu: Espoon asukasluku ja erilaiset luvanvaraiset toiminnot ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2002, jolloin viimeksi on saatu uusi tarkastaja ympäristövalvontaan, jossa on tällä hetkellä työvoimapulaa. Espoo luvittaa ja valvoo yhä suurempia jätteenkäsittelytoimintoja ja maaainesluvat siirtyvät kaupunkisuunnittelukeskuksesta ympäristökeskukseen voimaan tulevan maa-aineslain 7 :n muutoksen vuoksi, jonka mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevat lupa-asiat. Espoo joutuu myös yhä enemmän valvomaan AVI:n luvittamia kohteita valtion resurssipulan vuoksi. Kustannusvaikutus: n euroa/ v. 2) Paikkatietoasiantuntijan vakanssi. Perustelu: MAL-sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi metron kehityskäytävää kaavoitetaan ja suunnitellaan nopeassa tahdissa, jolloin kaavoitus, rakennusvalvonta ja tontinluovutus edellyttävät reaaliaikaista paikkatiedon välitystä suunnitteluun vaikuttavista ympäristötekijöistä, joita ovat mm. liito-oravaesiintymät, lain suojaamat luontokohteet ja pilaantuneet maat. Esimerkiksi konsultin löytämä liito-oravahavainto on

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 62 ympäristökeskuksen toimesta siirrettävä kaupungin paikkatietokantaan rakennusvalvonnan käyttöön välittömästi. Paikkatietojen ajantasaistusta on tehty kesäharjoittelijatyönä, mutta erityisesti kesäkauden ulkopuolella paikkatietojen käsittely ei onnistu riittävästi ja tulee tietokatkoja kaupungin sisällä. Lisäksi vaihtuvan harjoittelijan sisäänajo pysyväisluonteiseen tehtävään vie kohtuuttomasti vakituisen henkilöstön voimavaroja. Kustannusvaikutus: n euroa/ v." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi hänen tekemänsä ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi, koska sitä ei vastustettu. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille ja merkitsee tiedoksi toimintaympäristöä koskevan aineiston. Ympäristölautakunta esittää talousarvioon kahta lisävakanssia ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen toimintaympäristössä on tapahtunut suurehkoja muutoksia, jonka takia seuraavat resurssit ovat tarpeen: 1) Uusi ympäristötarkastajan vakanssi. Perustelu: Espoon asukasluku ja erilaiset luvanvaraiset toiminnot ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2002, jolloin viimeksi on saatu uusi tarkastaja ympäristövalvontaan, jossa on tällä hetkellä työvoimapulaa. Espoo luvittaa ja valvoo yhä suurempia jätteenkäsittelytoimintoja ja maaainesluvat siirtyvät kaupunkisuunnittelukeskuksesta ympäristökeskukseen voimaan tulevan maa-aineslain 7 :n muutoksen vuoksi, jonka mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevat lupa-asiat. Espoo joutuu myös yhä enemmän valvomaan AVI:n luvittamia kohteita valtion resurssipulan vuoksi. Kustannusvaikutus: n euroa/ v. 2) Paikkatietoasiantuntijan vakanssi. Perustelu: MAL-sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi metron kehityskäytävää kaavoitetaan ja suunnitellaan nopeassa tahdissa, jolloin kaavoitus, rakennusvalvonta ja tontinluovutus edellyttävät reaaliaikaista paikkatiedon välitystä suunnitteluun vaikuttavista ympäristötekijöistä, joita ovat mm. liito-oravaesiintymät, lain suojaamat luontokohteet ja pilaantuneet maat. Esimerkiksi konsultin löytämä liito-oravahavainto on ympäristökeskuksen toimesta siirrettävä kaupungin paikkatietokantaan rakennusvalvonnan käyttöön välittömästi. Paikkatietojen ajantasaistusta on tehty kesäharjoittelijatyönä, mutta erityisesti kesäkauden ulkopuolella paikkatietojen käsittely ei onnistu riittävästi ja tulee tietokatkoja kaupungin sisällä. Lisäksi vaihtuvan harjoittelijan sisäänajo pysyväisluonteiseen tehtävään vie kohtuuttomasti vakituisen henkilöstön voimavaroja. Kustannusvaikutus: n euroa/ v.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 62 Oheismateriaali Selostus - Ympäristökeskuksen tarina Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen tietopohja toimintaympäristöstä talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman laatimista varten. Espoon oma aineisto toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista on valmistunut huhtikuussa. Seudullista toimintaympäristöaineistoa päivitetään Helsingin seudun kuntien yhteistyönä. Lautakunta käy aineiston pohjalta keskustelun toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta ympäristökeskuksen toimintaan vuosina Taloussuunnitelman valmistelun aikataulua Vuoden 2016 talousarviokehyksen valmistelu perustuu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja vuoden 2015 talousarvioon ja sen toteutumisesta valmistelun aikana kertyvään seurantatietoon. Investointikehyksen valmistelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma. ICT-investointeja koskevat projektiesitykset tehdään Espoo Tietotekniikkatulosyksikölle mennessä. Lautakuntien investointiesitykset vuosille sekä vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Aineettomia hyödykkeitä, koneita ja kalustoa koskevat määrärahaesitykset käsitellään ympäristölautakunnassa , mikäli ympäristökeskus esittää määrärahavarauksia talousarvion investointiosaan. Kaupunginhallitus käsittelee kehysesitystä ja veroprosentteja Valtuusto päättää tulostavoitteista, kehyksestä sekä veroprosenteista Ympäristölautakunta käsittelee talousarvioesitystä käyttötalouden osalta Talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille , vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asiasta päätetään

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 62 Toimintaympäristön analyysi Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen mukaan espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on kasvanut vuodesta Muutosta on erityisesti Espoon keskuksen palvelupiirin osalta. Kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö ylläpitävät Espoon omaa toimintaympäristön tilaa ja kehitystä koskevaa aineistoa. Vuoden 2015 tietoaineisto löytyy Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset verkkosivujen kautta. > Toimintaympäristön tila Espoossa Eetvartti-julkaisussa on neljännesvuosittain ilmestyviä tietoja väestönmuutoksista, työllisyydestä ja työttömyydestä, rakennustuotannosta sekä asuntojen hinnoista. Eetvartti 2/ 2015 Espoon toimintaympäristökatsaus on ilmestynyt FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset Seudullista toimintaympäristötietoa löytyy - sivustolta. Espoo-tarinan toimeenpano ja tulostavoitteiden laadinta Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorttien tulostavoitteilla. Taloussuunnitelmakauden tavoitteena on pitää kaupungin talous ja rahoitus kestävästi tasapainossa ja henkilöstömäärä ennallaan. Vuonna 2016 keskeisiä tavoitteita ovat Espoo-tarinan toteuttaminen, tarinan väliarvioinnissa esiin nousseiden asioiden huomioiminen jatkovalmistelussa sekä tuottavuuden parantaminen. Tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion laadinnan aikataulua. Vuoden 2016 tulostavoitteet laaditaan elo-syyskuun aikana. Tulosyksiköiden tuloskorttien tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteena on luoda viihtyisä ja toimiva ympäristö espoolaisille, varmistaa hyvä maankäyttö ja asuminen, kehittää kaupunkikeskusten vahvuuksia, tehostaa joukkoliikennettä, huolehtia

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 62 kaupunkiympäristöstä sekä tuottaa palvelut yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Toimialan keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon: - Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen - kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen - Tapiolan, Matinkylän ja Suurpellon rakentaminen - kaupunkikeskusten kehittäminen - asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen - Espoon sairaalan rakentaminen - laajat koulukorjaukset - tilojen käytön tehostaminen sekä - seutuyhteistyö ja metropolihallinnon valmistelu Ympäristökeskuksen tarina on oheismateriaalina. Ympäristökeskuksen tuottamat palvelut ja toiminnan kehittäminen Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS -kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksentorjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS -seudun keskeisiä luontoarvoja. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. TATU -tavoitteet Ympäristölautakunta seuraa TATU -tavoitteiden toteutumista edistäviä toimenpiteitä seurantaraporttien yhteydessä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 62 Ympäristökeskuksen maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain. Taksan muuttaminen on käsitelty lautakunnassa Espoolainen johtaminen (ESJO) -projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Espoolaisen johtamisen kehittämisprojekti on edennyt ja projekti laajenee myöhemmin koko kaupunkia kattavaksi. Sähköistä asiointia lisätään. Ympäristölautakunta on siirtynyt sähköiseen kokousmenettelyyn keväällä Villa Elfvikissä on otettu käyttöön sähköinen luontokouluun ilmoittautuminen ja kasvattajien kursseille ilmoittautuminen on muuttunut myös sähköiseksi. Ympäristökeskuksen tilojen käyttö on jo erittäin tehokasta. Villa Elfvikin ulkopuolinen käyttö pidetään vilkkaana. Espoon poikkihallinnolliseen kestävän kehityksen ohjelmaan liittyvä Espoon kaupungin ilmastotoimenpideohjelma valmistellaan vuoden 2015 aikana. Ohjelmalla varmistetaan Espoo-tarinan mukainen ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijyys. Uusi toimenpideohjelma valmistellaan vuosille Ekotukitoiminnan avulla parannetaan käytönaikaista energiatehokkuutta kaupungin kiinteistöissä. Toiminnalla vaikutetaan myös materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen paranemiseen. Villa Elfvikin luontotalossa käytetään maalämpöä. Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarit ja niiden toteumatiedot 44 Ympäristölautakunta Tunnuslukuja TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA Valvottuja kohteita Villa Elfvikin luontotalo kävijöitä käyttökulut euroa/kävijä ,85* luontokoulun toimintapäiviä *Käyttökulut (euroa/kävijä) ovat normaalia suuremmat. Villa Elfvikin luontotalon menoissa on mukana Suomenlahtivuoden palkka- ja muut kulut, mutta kaikkia vuoden aikana tilaisuuksissa tavoitettuja ei ole laskettu Villa Elfvikin kävijöihin. Ympäristölautakunnan määrärahakehys vuosille Ympäristölautakunta TP 2013 TP 2014 TA euroa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 62 Ympäristölautakunta on käsitellyt huhtikuun seurantaraportin Toukokuun lopun tilanteessa tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Talousarviokirjassa suunnitelmavuosien tulokehys on vuoden 2015 tasolla. Menojen osalta palveluiden ostoon varattua määrärahaa on nostettu vuodesta Määrärahaan sisältyy mm. Espoon maksuosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin. Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen ympäristökeskus on esittämässä uuden ympäristötarkastajan ja paikkatietoasiantuntijan vakanssin perustamista vuodelle Kustannusvaikutus yhteensä euroa. Myös tutkimusmäärärahoja pitäisi varata talousarvioon nykyistä enemmän. TAE 2016 kehysvalmistelussa lähtökohtana on määrärahakehyksen ja vakanssien määrän pysyminen vuoden 2015 tasolla. Määrärahaa voidaan kuitenkin sopeuttaa yksikön puitteissa tarvittavalla tavalla. Toimiala jakaa alustavan kehyksen tulosyksiköille elokuussa. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelu käynnistyy tämän jälkeen. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 15 / / / Lausunto Uudenmaan ELY keskukselle Espoon Kulmakorpi I louhinta-alueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 62 Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu, tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toimintaaikojen rajauksella. Räjäytettävien kenttien kokoa ja käytettävien räjäytyspanosten suuruutta tulee rajoittaa. Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä. YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan. Tämä käsittely yhdessä alapuolisen vesistön tarkkailun kanssa on riittävä vaikutusten seuraamiseksi.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 62 Käsittely Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on tulossa kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä, joka on aiheuttanut mm. psykosomaattisia oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää. Henna Partanen ehdotti Bjarne Häggmanin kannattamana seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen (poistettavat kohdat on yliviivattu ja lisäykset kursivoitu): Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 62 Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Ympäristölautakunta ottaa lausunnossaan huomioon, että Ämmässuo- Kulmakorpi -alueella on jo nykyisellään paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja, joiden yhteisvaikutukset asukkaille ovat olleet merkittävän haitallisia. Tämän vuoksi jokaisen tulevan hankkeen kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asukkaille aiheutuu hankkeista mahdollisimman vähän häiriötä. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu hankealueella, mutta nisäkkäistä liito-oravia esiintyy asutusalueella noin 500 m hankealueesta länteen. Liito-oravan liikkumisen kannalta kriittisempänä kohtana voidaan pitää hankealueen itäreunaa. Nykytilassa teollisuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelun yhteydessä tämä metsäkaistale säilytetään YVA:ssa esitetyn louhintasuunnitelman mukaisesti alueiden välisenä suojavyöhykkeenä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueelle. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Tämän vuoksi kevyen liikenteen väylä tulee rakentaa jo ennen hankealueen louhinnan aloittamista.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 62 Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu ja tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien sekä muun alueen toiminnan kuten louhintojen aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toiminta-aikojen rajauksella. Ympäristölautakunta pitää aiheellisena huolta siitä, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Räjäytettävien kenttien kokoa, käytettävien räjäytyspanosten suuruutta sekä räjäytysaikoja tulee rajoittaa. Räjähdyksistä aiheutuvia haittoja alueen asukkaille, lähialueen rakennuksiin sekä kaivovesiin tulee seurata. Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Ympäristölautakunta edellyttää, että lähialueen talot katselmoidaan YVAselvityksen ehdotuksen mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikki alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa tehdään tärinän tarkkailumittauksia. Pöly Lautakunta pitää huonona sitä, että hankkeen mukaiset louhinnat poistaisivat pääosin Kulmakorven nykyisiä toimijoita suojaavan puuston. Ilmanpäästöjen kannalta alue muuttuu avonaisemmaksi koillis-, pohjois- ja itäsuunnassa. Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke on toiminut suojaviheralueena estäen pölyä ja melua leviämästä pohjoiseen, asutuksen suuntaan. Mikäli hankealue toteutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesti, suojaviheralueelle on entistä enemmän tarvetta ehkäisemään Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen haittoja asutukselle. Tämän vuoksi lautakunta suosittelee, että Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke tulee jättää asemakaavoituksessa metsäiseksi suojaviheralueeksi. Se toimii myös ekologisena yhteytenä Kakarlamminsuon suunnalta.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 62 Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet ympäristön herkissä kohteissa ja asutusalueilla pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Ennen louhinnan aloittamista tulee laatia YVA-selostuksessa esitetty kaikkien Ämmässuo Kulmakorpi alueen toimijoiden yhteinen ilmanlaadun seurantaohjelma sekä luoda yhteiset kirjatut ja vastuutetut pölyntorjuntakäytännöt. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Ympäristölautakunta edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pohjaveden laadun säilyminen. Kalliorakojen kautta tapahtuvia pohjavesivuotoja tulee ehkäistä ja seurata erityisesti hankealueen eteläreunalla toteutettavan louhinnan aikana. Kaikki alueen asukkaat ovat kaivoveden varassa ja lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat vain noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. Mustanpurontien joissakin kaivoissa on ilmennyt ulosteperäisiä bakteereja. Kaivovesien pilaantumisen syytä selvitetään parhaillaan ja selvitys tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja ympäristölupia myönnettäessä. Ympäristölautakunta katsoo kuitenkin, että ennen hankkeen toteuttamista tulee liittää lähialueen vesihuoltoverkkoon kuulumattomat asuinkiinteistöt vesihuoltoverkkoon tai järjestää puhtaan käyttöveden saanti kiinteistöille muilla tavoin. Tämä vähentäisi myös asukkaiden huolta hankkeen vaikutuksista. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Lautakunta edellyttää, että louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, etteivät Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovedet kulkeudu louhittavalle alueelle. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 62 YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan, mitä lautakunta pitää tarpeellisena. Tämä käsittely yhdessä alapuolisen vesistön tarkkailun kanssa on riittävä vaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi vesistölle aiheutuvien haittojen havaitsemiseksi ympäristölautakunta katsoo, että alue tulee liittää osaksi Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on tulossa on valmisteilla kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä joka on aiheuttanut mm. psykosomaattisia ja muita oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Ympäristölautakunta haluaa korostaa myös tiedottamisen ja asukasyhteistyön tärkeyttä hankkeen jatkovaiheissa. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Lautakunta katsookin, että ennen hankkeen aloittamista sellainen tulee tehdä kaupungin toimesta koko Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen osalta. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 62 Vaihtoehtojen vertailu Lautakunta katsoo, että mikäli 0 vaihtoehto ei tule kyseeseen, ympäristövaikutusten sekä asukasviihtyisyyden kannalta vaihtoehto 1A on esitetyistä kahdesta muusta vaihtoehdoista parempi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi hänen tekemänsä ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi, koska sitä ei vastustettu. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Ympäristölautakunta ottaa lausunnossaan huomioon, että Ämmässuo- Kulmakorpi -alueella on jo nykyisellään paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja, joiden yhteisvaikutukset asukkaille ovat olleet merkittävän haitallisia. Tämän vuoksi jokaisen tulevan hankkeen kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asukkaille aiheutuu hankkeista mahdollisimman vähän häiriötä. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu hankealueella, mutta nisäkkäistä liito-oravia esiintyy asutusalueella noin 500 m hankealueesta länteen. Liito-oravan

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 62 liikkumisen kannalta kriittisempänä kohtana voidaan pitää hankealueen itäreunaa. Nykytilassa teollisuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelun yhteydessä tämä metsäkaistale säilytetään YVA:ssa esitetyn louhintasuunnitelman mukaisesti alueiden välisenä suojavyöhykkeenä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueelle. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Tämän vuoksi kevyen liikenteen väylä tulee rakentaa jo ennen hankealueen louhinnan aloittamista. Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu ja tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien sekä muun alueen toiminnan kuten louhintojen aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toiminta-aikojen rajauksella. Ympäristölautakunta pitää aiheellisena huolta siitä, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Räjäytettävien kenttien kokoa, käytettävien räjäytyspanosten suuruutta sekä räjäytysaikoja tulee rajoittaa. Räjähdyksistä aiheutuvia haittoja alueen asukkaille, lähialueen rakennuksiin sekä kaivovesiin tulee seurata.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 62 Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Ympäristölautakunta edellyttää, että lähialueen talot katselmoidaan YVAselvityksen ehdotuksen mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikki alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa tehdään tärinän tarkkailumittauksia. Pöly Lautakunta pitää huonona sitä, että hankkeen mukaiset louhinnat poistaisivat pääosin Kulmakorven nykyisiä toimijoita suojaavan puuston. Ilmanpäästöjen kannalta alue muuttuu avonaisemmaksi koillis-, pohjois- ja itäsuunnassa. Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke on toiminut suojaviheralueena estäen pölyä ja melua leviämästä pohjoiseen, asutuksen suuntaan. Mikäli hankealue toteutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesti, suojaviheralueelle on entistä enemmän tarvetta ehkäisemään Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen haittoja asutukselle. Tämän vuoksi lautakunta suosittelee, että Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke tulee jättää asemakaavoituksessa metsäiseksi suojaviheralueeksi. Se toimii myös ekologisena yhteytenä Kakarlamminsuon suunnalta. Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet ympäristön herkissä kohteissa ja asutusalueilla pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Ennen louhinnan aloittamista tulee laatia YVA-selostuksessa esitetty kaikkien Ämmässuo Kulmakorpi alueen toimijoiden yhteinen ilmanlaadun seurantaohjelma sekä luoda yhteiset kirjatut ja vastuutetut pölyntorjuntakäytännöt. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Ympäristölautakunta edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pohjaveden laadun säilyminen. Kalliorakojen kautta tapahtuvia pohjavesivuotoja tulee ehkäistä ja seurata erityisesti hankealueen eteläreunalla toteutettavan louhinnan aikana. Kaikki alueen asukkaat ovat kaivoveden varassa ja lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat vain noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. Mustanpurontien joissakin kaivoissa on ilmennyt ulosteperäisiä bakteereja. Kaivovesien pilaantumisen syytä selvitetään parhaillaan ja selvitys tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja ympäristölupia myönnettäessä. Ympäristölautakunta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 62 katsoo kuitenkin, että ennen hankkeen toteuttamista tulee liittää lähialueen vesihuoltoverkkoon kuulumattomat asuinkiinteistöt vesihuoltoverkkoon tai järjestää puhtaan käyttöveden saanti kiinteistöille muilla tavoin. Tämä vähentäisi myös asukkaiden huolta hankkeen vaikutuksista. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Lautakunta edellyttää, että louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, etteivät Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovedet kulkeudu louhittavalle alueelle. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä. YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan, mitä lautakunta pitää tarpeellisena. Lisäksi vesistölle aiheutuvien haittojen havaitsemiseksi ympäristölautakunta katsoo, että alue tulee liittää osaksi Ämmässuo- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on valmisteilla kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 62 liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä ja muita oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Ympäristölautakunta haluaa korostaa myös tiedottamisen ja asukasyhteistyön tärkeyttä hankkeen jatkovaiheissa. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Lautakunta katsookin, että ennen hankkeen aloittamista sellainen tulee tehdä kaupungin toimesta koko Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen osalta. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää. Vaihtoehtojen vertailu Lautakunta katsoo, että mikäli 0 vaihtoehto ei tule kyseeseen, ympäristövaikutusten sekä asukasviihtyisyyden kannalta vaihtoehto 1A on esitetyistä kahdesta muusta vaihtoehdoista parempi. Oheismateriaali - Kulmakorpi I YVA selostus. Selostus Ympäristövaikutusten arvioinnista Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä ennen toimintaa koskevan ympäristöluvan hakemista tietyistä, ympäristövaikutusten arviointia koskevassa laissa ja asetuksessa luetelluissa tapauksissa hankkeista, joilla on merkittäviä ympäristöön tai terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tällainen hanke on esim. louhintahanke, mikäli hankealueen pinta-ala on yli 25 ha tai kiviaineksen ottomäärä vähintään kiinto-m 3 vuodessa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sekä hankkeen aiheuttamat vaikutukset mm. maaja kallioperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöstöön, yhdyskuntarakenteeseen,

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 62 maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeen toteuttaja laatii ympäristövaikutusten arviointiohjelman, jossa kerrotaan tiedot hankkeesta, sijainnista, toteutusvaihtoehdoista sekä tarvittavista suunnitelmista ja luvista. Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mitä vaikutuksia selvitetään, millä menetelmillä ne tehdään, miten asukkaiden osallistumismahdollisuus järjestetään sekä tiedot hankkeen kestosta ja aikataulusta. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut syyskuussa 2014 ja ympäristölautakunta on antanut siitä lausunnon Uudenmaan ELY - keskukselle Ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat on otettu huomioon nyt valmistuneessa arviointiselostuksessa. Lautakunta vaati mm., että kalliopohjaveden alaisen louhinnan vaikutukset on selvitettävä ja vaikutukset noin 500 m etäisyydellä sijaitsevaan Kakarlampeen on selvitettävä. Alueelta lähtevien vesien laatua on seurattava. Lisäksi sosiaalisia vaikutuksia on selvitettävä huolellisesti esim. asukastyöpajoja järjestämällä. Hanke Hankealueen nykyinen tilanne Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus koskee Espoon Kulmakorpi I asemakaava-alueella tapahtuvaa kalliolouhintaa, louhemassan murskausta sekä kiviaineksen kuljetusta. Ympäristövaikutusten arvioinnin hankealue kattaa Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen (ksl ) kaava-alueen, joka on pinta-alaltaan noin 68 hehtaaria. Louhintaa tehdään noin 40 hehtaarin alueella. Hankealue on osittain Espoon kaupungin omistuksessa olevaa metsäaluetta ja motocross -toiminnalle vuokrattua aluetta. Kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kulmakorventien varrella on myös muita vuokralaisia (ulkovarastotontteja ja kivenmurskaamoja), joiden vuokrasopimukset ovat pääosin päättyneet vuoden 2014 lopussa. Hankealueen länsiosassa Ämmässuonkujan varrella on HSY:n, E. M. Pekkinen Oy:n ja Rudus Oy:n omistuksessa olevia kiinteistöjä. Näillä kiinteistöillä ei louhita. Hankkeen vaihtoehdot Louhittavaksi suunniteltu Kulmakorven alue on Espoon yleiskaavassa osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi sekä maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi. Näiden toimintojen sijoittaminen Kulmakorpeen vaatii alueen maastomuotojen tasoittamista, jotta alue saadaan näihin toimintoihin tarkoituksenmukaisesti hyödynnettyä. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joita tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan, ovat

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 62 Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta, jolloin kalliota ei louhita ja asemakaavaa ei toteuteta. Vaihtoehto 1: asemakaavaehdotus toteutuu ja kalliota louhitaan n. 40 hehtaarin alueelta. Louhinnan kokonaismäärä on noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia). Louhinta kestää alle 6 vuotta (3-6 vuotta) ja vaikutusten arvioinnissa louhinnan ja murskauksen on oletettu kestävän 3 vuotta. Vaihtoehto 1A: asemakaavaehdotus toteutuu ja kalliota louhitaan n. 40 hehtaarin alueelta. Louhinnan kokonaismäärä on noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia), louhinta kestää yli 6 vuotta (6-10 vuotta) ja vaikutusten arvioinnissa louhinnan ja murskauksen on oletettu kestävän 10 vuotta. Vaihtoehdossa 0 Kulmakorpi I:n asemakaava ei toteudu suunnitellulla tavalla, sillä kaavassa esitettyä uutta rakentamista ei voida toteuttaa ilman nykyisten kallioiden tasoituslouhintaa. Vaihtoehdossa 0 nykyiset toimijat jatkavat alueella. Vaihtoehdossa 1 Kulmakorpi I:n suunnittelualueen louhinnat, louheen murskaukset ja murskausmassojen kuljetukset toteutetaan niin, että ne mahdollistavat Kulmakorpi I:n asemakaavan edellyttämän rakentamisen. Louhinta ja murskaus toteutetaan yhtäjaksoisesti, laaditun alustavan louhintasuunnitelman mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen arvioidaan kestävän kahdella murskausasemalla noin 3 vuotta ja yhdellä murskausasemalla noin 6 vuotta. Selostuksessa laskennalliset vaikutusten arvioinnit on tehty olettaen, että kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Tällöin kalliolouhinta ja murskaus kestävät 3 vuotta. Vaikutusten arvioinnissa oletetaan, että kalliolouhinta ja murskaus jatkuvat joka vuosi saman laajuisena ja taukoamatta. Vaihtoehdossa 1A vastaa muuten vaihtoehtoa 1, mutta tonttien kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan vaiheistetusti yhdellä murskausasemalla. Vaiheistetussa toteutuksessa louhinta ja murskaus kestävät yli 6 vuotta ja enimmillään 10 vuotta. Selostuksessa laskennalliset vaikutusten arvioinnit on tehty olettaen, että kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan hitaasti. 10 vuoden louhinnan ja murskauksen aikana voi olla vuosia, jolloin tontteja ei esirakenneta lainkaan ja vuosia, joiden aikana tontteja esirakennetaan hyvinkin nopeasti. Louhinta ja sen vaiheistus Louhinta on alustavasti vaiheistettu kuuteen vaiheeseen (1-6). Vaiheistus perustuu siihen, että Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksen mukaiset pääkadut voidaan toteuttaa ennen muiden alueiden rakentamista ja hankealueen pohjoispuoli lähellä Nupurintietä jää viimeiseksi louhittavaksi alueeksi.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 29 / 62 Kuva 1. Hankealueen sijainti Ämmässuontien ja Kulmakorventien risteysten välillä. Louhinnan alustava vaiheistus ja toiminnan etenemissuunta. Louhittavan alueen raja on punaisella viivalla ja eri ottovaiheiden rajat sinisellä katkoviivalla. Alueella tehdyistä ympäristöselvityksistä Ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankealueella on tehty seuraavia selvityksiä ja arvioita. Maisema, kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset Hankealueen maisema- tai kaupunkikuva ei ole erityisen herkkä muutoksille, sillä alkuperäinen maa- ja metsätaloutta ilmentävä maisemakuva on monin paikoin muuttunut. Lähiympäristössä on kaatopaikkatoimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja täyttömäkiä, teollisuusaluemaista rakennuskantaa varastoalueineen sekä moottoritie. Viereisten Ämmässuon ja Ämmäsmäen alueiden maisemakuvaa hallitsevat kaatopaikan läjitysalueet, jotka ovat pääsääntöisesti avointa ja puoliavointa maisematilaa. Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemassa näkyvät betoniaseman siilot, moottoritie sekä käytössä olevat jätteenkäsittelylaitoksen alue ja läjitysalueet. Osa vanhoista kaato- ja läjitysalueista muodostavat korkeita mäkiä, jotka muodostavat maisematekijän kaukomaisemassa. Ympäristöministeriön vuonna 1992 laatiman selvityksen mukaan

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 62 hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Merkittävin ympäristöön kohdistuva muutos tulee näkymään Nupurintieltä ja Turun moottoritieltä, kun alueen metsä kaadetaan ja alue louhitaan tasaiseksi. Muutos maisemakuvassa tulee näkymään myös tarkasteltaessa hankealuetta eteläpuolisilta peltoalueilta, jonne on avoimen maisematilan vuoksi suora näkymä. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön, sillä hankealueelta ei ole näkyvyyttä lähiympäristön kulttuuriympäristökohteisiin. Hankkeen vaikutukset topografiaan ovat hyvin vähäisiä, koska louhittava kallioalue ei kohoa merkittävästi ympäristöstään. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin (2014) perusteella hankealueen lähimmät muinaismuistot ovat historiallisia asuinpaikkoja, joista nimikkeillä Nupuri läntinen ja Nikula 3 merkityt kohteet sijaitsevat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Luonto ja suojelualueet Kulmakorven asemakaavaehdotuksen alueella on tehty vuonna 2008 luontoselvitys, joka vastaa rajaukseltaan Kulmakorpi I:n asemakaavaalueelle suunniteltua louhittavaa aluetta. Luontoselvitykseen sisältyi luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. Suurin osa Kulmakorven alueesta on läjitysalueita, teollisuus- ja varastokiinteistöjä sekä mäntykangasta. Alueella on myös motocross-rata, joka käytännössä on laajentunut suurimpaan osaan selvitysalueen metsäalueista. Tämän vuoksi alueen pohjakasvillisuus on vaurioitunutta ja erityisesti kuivat kallioalueet ovat paikoin täysin paljaaksi kuluneita. Asemakaava-alueen kasvillisuus on tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuutta. Osalla aluetta on paikoin myös lehtomaista kangasta ja korpilaikkuja. Teiden vierustoilla ja täyttömaa-alueilla on tyypillistä joutomaiden kasvilajistoa. Alueella ei ole tavattu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja. Vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä alueella tai sen lähiympäristössä ei havaittu liito-oravaa. Lähimmät tunnetut liito-oravahavainnot ovat Kolmperäjärven ympäristöstä. Selvitysalueella tavattiin kolme lepakkolajia: pohjanlepakko, viiksisiippalaji sekä korvayökkö. Havaitut pohjanlepakot saalistivat pääosin teiden ja tasoitettujen kenttien kohdalla, muutama myös keskiosan metsissä. Siellä tehtiin myös yksittäinen korvayökköhavainto, mutta metsikkö ei ole kyseiselle lajille tyypillistä elinympäristöä. Viiksisiipat havaittiin motocrossradan itäpuolella sekä selvitysalueen itäosassa. Lepakkoselvityksen tulosten mukaan alue ei ole lepakoiden kannalta merkittävä. Samoja lajeja esiintyy yleisesti myös lähialueilla. Ainoa hankealueen läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue on sen itäpuolella sijaitseva Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue. Nykytilassa hankesuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Alustavan

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 31 / 62 louhintasuunnitelman mukaan toiminta ei ulotu tälle metsäkaistaleelle. Siten se voidaan säilyttää alueiden välisenä suojavyöhykkeenä. Yhteenvetona todetaan, että hankkeen luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankealueella tai sen vaikutusalueelta ei tunneta merkittäviä linnustokohteita tai uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Luonnonsuojelullisesti merkittäviin kohteisiin kuuluu hankealueen itäpuolelle sijoittuva Kakarlammen luonnonsuojelualue. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvaa liito-oravaa esiintyy hankealueen länsipuolella, Kolmperän alueella, mutta lajia ei esiinny hankealueella. Nupurintien ja hankealueen väliin jäävä metsävyöhyke toimii toissijaisena ekologisena yhteytenä, jolla arvioidaan olevan paikallista merkitystä. Liikenne Kiviaineksen louhintatoiminta aiheuttaa Kulmakorven ympäristössä raskaan liikenteen kuljetuksia, joita on koko louhintatoiminnan ajan. Liikenteen vaikutukset on arvioitu kolmen vaihtoehdon mukaan VE0, VE1 ja VE1A. Vaihtoehdossa 0 arvioitavaa hanketta ei toteuteta, jolloin liikenteellisiä vaikutuksia ei ole. Vaihtoehdossa 1 vuosittainen maksimikuljetusmäärä on noin kuormaa. Tällöin kuljetusten vaikutus kokonaisliikennemäärään on noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneviraston suunnitteluohjeen (Liikenneviraston ohjeita 29/2013) mukaan Kulmakorventien ja Ämmässuontien välityskyky on nykyisellään riittävä. Myös toimivuustarkasteluiden perusteella liittymien välityskyky on hyvä, eikä tarkastelualueella tarvita hanketta varten erillisiä toimenpiteitä. Vaihtoehdossa 1A liikenne-ennusteen mukainen liikenteen kasvu on noin 20 %, mikä ei vaikuttanut liikenteen toimivuustarkasteluiden tuloksiin. Kuljetusten ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt koko hankkeen ajalta ovat maksimissaan noin tonnia CO2. Vaihtoehdossa 1 päästöt jakautuvat kolmelle vuodelle (2 650 tonnia CO2/a) ja vaihtoehdossa 1A kymmenelle vuodelle (800 t CO2/a). Nupurintiellä nykyinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos kevyenliikenteen määrä ylittää 100 henkilöä/vrk, erillinen kevyenliikenteen väylä vaaditaan. Tämä kevyen liikenteen määrä ylittyy jo nykytilanteessa. Melu Hankealueella suurin nykyinen melunlähde on Turunväylän ja Nupurintien liikenne. Liikenteen melu ylittää 55 db ohjearvon metrin etäisyydellä Nupurintiestä. Kulmakorpi I:n alueen louhinnan ja murskauksen aikainen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla SoundPLAN 7.3 -melulaskentaohjelmalla. Laskennassa sovellettiin yleistä teollisuusmelun laskentamallia ja pohjoismaista tieliikennemelun

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 32 / 62 laskentamallia. Malli arvioi melun etenemisen joka suuntaan ja tilanteessa, jossa ääntä vaimentavia olosuhteita on vähän. Tulosten mukaan louhinnan ja murskauksen yli 60 db(a) melutasot rajoittuvat hankealueella enimmillään 300 m päähän hankealueen rajasta ja 55 db(a) melutasot enimmillään 600 m päähän hankealueen rajasta. Murskeen kuljetukset aiheuttavat nykyisen tieverkoston lähtömelutasoihin alle 1 db(a) lisäyksen. Laskentojen perusteella nykyinen tieliikenne on merkittävin melualtistuksen aiheuttaja Kulmakorven alueella. Vaihtoehdossa 0, jossa hanketta ei toteuteta (eli nykytilansateessa) Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy (selostuksen taulukko 11). Suunnitellut louhinta ja murskaus eivät merkittävästi desibeleissä lisää nykyistä päiväajan melutasoa. Vuoden 2014 melutaso kasvaa louhintaa ja murskausta lähinnä olevien asuinrakennusten kohdalla keskimäärin 0-3 db(a). Tästä seuraa, että nykyisiin melutasoihin verrattuna yli 55 db meluvyöhykkeellä on 0 5 asuinrakennusta enemmän riippuen siitä, missä kohtaa hankealuetta louhinta- ja murskausasemat sijaitsevat. Louhinta ulottuu lähimmillään noin 600 m etäisyydelle Kolmperän asuinalueesta. Joka tapauksessa tulevat louhinnan ja murskauksen äänet kuulumaan asuinalueelle, samoin työkoneiden piippausäänet ja louhekuormien siirtely. Asukkaiden ehdottamalla louheen kuljetuksella muualle murskattavaksi ei todettu olevan merkittävää melua vähentävää vaikutusta. Tärinä Tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Louhinnassa räjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa paitsi kiven irtoamista myös tärinää. Tärinää arvioidaan heilahdusnopeuden avulla (mm/s) kolmessa eri suunnassa (pysty- ja vaakakomponentti sekä etenemissuunnan mukainen komponentti). Pystykomponentti on suurin pienillä, alle 100 metrin etäisyyksillä. Etäisyyden kasvaessa vaakakomponentti muuttuu vallitsevaksi komponentiksi. Näin tapahtuu yleensä yli 200 metrin etäisyyksillä. Räjäytyskohteesta leviävä tärinä voi pahimmillaan vaurioittaa läheisiä rakennuksia, herkkiä laitteita ja häiritä ihmisiä sekä kotieläimiä. Hankealueen ympäristöön kohdistuvien tärinävaikutusten suuruutta on arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta alueen asukkaisiin ja rakennuskantaan. Tärinän vaikutusalueen laajuuden ennustaminen on vaikeaa, sillä se riippuu mm. louhinnassa käytettävistä räjähdysainemääristä, kerrallaan räjäytettävän alueen suuruudesta ja panostuksen suunnittelusta. Lisäksi tärinän vaikutusalue riippuu tarkastelukohteiden ja hankealueen välisen kallio- ja maaperän tyypistä. Tavallisesti voidaan kuitenkin arvioida, että tärinän vaikutusalue on keskimäärin kilometrin laajuinen säde kallion

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 33 / 62 räjäytyskohdasta, kun louhinnan suunnittelussa käytetään apuna tärinän tarkkailumittauksia. Vaihtoehdot 1 ja 1A aiheuttavat ympäristöön yhtäläiset tärinävaikutukset. Ympäristössä on asutusta, jonka herkkyys tärinälle arvioidaan kohtalaiseksi. On olemassa riski, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Ilman laatu Hankkeen kanssa samankaltaisia kalliolouhinnan ja murskauksen pölypäästöjä aiheutuu tällä hetkellä Rudus Oy:n Takapellon louhintaalueella noin 500 m hankealueesta kaakkoon. Hankealueen kaakkoispuolella on kaksi maanläjitysaluetta, joissa maa-aineksen käsittelystä aiheutuu pölypäästöjä. Kalliosuon laajennuksen maanläjitysalue on aivan hankealueen tuntumassa mutta muut läjitysalueet ovat kauempana. Vaihtoehdossa 1 murskaus suoritetaan kahdella laitoksella, jolloin murskausmäärä on enimmillään tonnia/päivä. Pölypäästöjen määrää on arvioitu AP-42 päästökertoimien avulla murskauslaitokselle, kuljetusliikenteelle laitosalueella sekä kiviaineksen käsittelylle (kuormaajien toiminta), olettaen tyypillinen murskauslaitoksen kokoonpano, suunniteltu ottomäärä sekä oletusarvoiset olosuhdetiedot. Yhden murskauslaitoksen PM10 -kokonaispäästö on noin 12 g/tonni ilman mahdollisia hiukkaspitoisuuden rajoittamistoimenpiteitä. Kun murskausmääräksi on arvioitu tonnia päivässä ja murskauslaitoksia kaksi, tulee päiväkohtaiseksi PM10 -päästöksi n. 100 kg. Yhteensä PM 10 -päästöjä arvioidaan syntyvän murskauksesta, kiviaineksen käsittelystä ja laitosalueen liikenteestä ilman erityisiä pölyn rajoittamistoimenpiteitä noin 157 kg/päivä. PM 2,5 -hiukkasille arvio on 20 % tästä eli 31 kg/päivä. Rajoittamistoimenpiteillä on mahdollista alentaa murskauslaitoksen pölypäästöä n. 75 %. Kun vaihtoehdossa 1A murskausmäärä on tonnia päivässä, tulee murskauksen päiväkohtaiseksi PM 10 -päästöksi n. 50 kg. Yhteensä PM 10 - päästöjä arvioidaan syntyvän murskauksesta, kiviaineksen käsittelystä ja laitosalueen liikenteestä ilman erityisiä pölyn rajoittamistoimenpiteitä noin 68 kg/päivä. PM 2,5 -hiukkasille arvio on 20 % tästä eli 14 kg/päivä. Kuten edellä, rajoittamistoimenpiteillä on mahdollista alentaa murskauslaitoksen pölypäästöä n. 75 %. Vaihtoehto 1 tuottaa laskennallisesti noin 2,7 kertaa suuremman pölypäästön kuin vaihtoehto 1A, koska käytössä on kaksi murskauslaitosta. Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 34 / 62 ympäristön herkissä kohteissa pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Maa- ja kallioperä, radon Vaikutuksia maa- ja kallioperään on arvioitu maa- ja kallioperäkarttojen sekä hankealueelle laaditun alustavan ottosuunnitelman avulla. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella kallioperän rakoilua ja heikkousvyöhykkeitä. Hankealueella ja sen lähiympäristössä on jo aiemmin tehty suhteellisen paljon maaperäkairauksia, eikä uusia kairauksia tätä hanketta varten tehty. Pintamaakerroksen paksuus ja laatu on arvioitu maaperäkartasta. Hankealueen maaperä on pääosin kalliota ja moreenia. Moreenikerroksen paksuus vaihtelee 0,5 metristä 2,5 metriin. Osittain moreenin päällä on silttiä ja hyvin vähäisissä määrin savea. Avokallion pinta on noin tasolla ja nousee korkeimmillaan noin tasoon Alueella olevissa painanteissa voi esiintyä turvetta. Hankealueen itäreunalla on avokallioita ja ohuita kitkamaakerroksia. Vaihtoehdoissa 1 ja 1A louhittavissa alueiden laajuudessa ja louhintamäärissä ei ole eroja. Louhinnan ja murskauksen kesto ei vaikuta maa- ja kallioperään kohdistuviin vaikutuksiin. Kiviaineksen oton seurauksena maanpinnan taso ja topografia muuttuvat ja louhinta-alueilla olevat pintamaat poistetaan. Haitalliset vaikutukset alueen maa- ja kallioperään ovat normaalitilanteessa maisemamuutosta lukuun ottamatta vähäiset. Koska louhintasyvyys tulee olemaan suhteellisen pieni, ei merkittäviä vaikutuksia oleteta muodostuvan myöskään kalliopohjavesiolosuhteille. Säteilyturvakeskuksen mukaan Espoo sijoittuu radonin osalta neliportaisessa riskiluokituksessa luokkaan 2 eli toiseksi vähäisempään riskiin. Hankealueen läheisyydessä olevalla Espoon kaupungin postinumeroalueella (Nupuri Nuuksio) vuosina tehdyissä mittauksissa huoneilman radonpitoisuuden keskiarvo oli 162 Bq/m 3 (becquereliä kuutiometrissä). Suurin todettu pitoisuus oli 492 Bq/m 3. Mittauspisteitä oli yhteensä 23 kpl. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 944/92 mukaan huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/ m 3. Pohjavesi, kaivot Arvioinnin lähtötietoina on käytetty Ämmässuon Kulmakorven alueella toteutetun vesien tarkkailun tuloksia, sekä alueella aikaisemmin toteutettujen YVA menettelyjen aikaisia tutkimuksia. Lähtötietoina on käytetty myös alueen yksityiskaivoista vuonna 2008 tehtyä kaivokartoitusta, jonka yhteydessä kartoitettiin hankealueen läheisyydessä olevia yksityiskaivoja. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella (Kuusikoti, I lk, tunnus ja Nupuri, I lk., tunnus ), sekä noin 2 km

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 35 / 62 etäisyydellä hankealueen luoteispuolella (Kolmiranta, I. lk., tunnus: ). Hankealueelta ei ole suoraa pohjaveden virtausyhteyttä näille pohjavesialueille. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on seitsemän pohjaveden havaintoputkea. Pohjavesi esiintyy alueella kalliopohjavetenä. Sen keskimääräinen pinnankorkeus vuosina on vaihdellut havaintopisteiden välillä tasolla +47,7 +65,1. Pohjaveden päävirtaussuunta hankealueella on pohjoiseen kohti Turunväylää. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt vuonna 2008 kallioperäselvityksen Espoon Kulmakorven alueella. Hankealueelle ja sen läheisyyteen ulottuu kallioperän heikkousvyöhykkeitä, ruhjeita, joissa kalliopohjaveden virtaus on nopeampaa. Kulmakorven alueen merkittävin ruhjepainanne kulkee likimain luode-kaakko-suuntaisesti. Ruhje kulkee Kulmakorpi I hankealueelta kaakkoon Kulmakorven alueen lävitse kohti Forsbackan kartanon aluetta. Hankealueella ei ole yksityiskaivoja tai pohjavedenottamoita. Lähimmät yksityiskaivot sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Hankealueen pohja- ja pintavesien laatua ja pohjaveden pinnankorkeuksia tarkkaillaan alueella käynnissä olevassa Ämmässuo Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa. Yhteistarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 2003 lähtien. Louhinta ei tule mainittavasti ulottumaan kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Kallioperään imeytyvän veden mukana voi louhinta-alueilla pohjaveteen kulkeutua myös typenyhdisteitä, jotka ovat peräisin louhinnassa käytetyistä räjäytysaineista. Lisäksi louhinta voi aiheuttaa pohjaveden samentumista lähellä louhittavaa aluetta. Alueen pohjaveden muodostumis- ja virtausolosuhteet ovat heikot eikä pohjavettä kulkeudu merkittävästi hankealueen ulkopuolelle. Tärinän mahdolliset vaikutukset yksityiskaivoissa voivat aiheuttaa muutoksia yksityiskaivojen veden laatuun. Vaikutukset eivät suoraan kohdistu hankealueen pohjaveteen, mutta louhinnan aiheuttama tärinä voi välillisesti aiheuttaa vaikutuksia yksityiskaivojen rakenteille tai veden laadulle. Suunniteltu toiminta sijoittuu lähimmillään noin 500 metrin etäisyydelle lähimmistä yksityiskaivoista. Toiminnalla ei arvioida olevan suoria pohjavesivaikutuksia ympäristön yksityiskaivoihin. Toiminnan toteuttamisen yhteydessä pohjavesivaikutusten seurantaa jatketaan alueen läheisyydessä olevista pohjaveden havaintoputkista. Lisäksi suositellaan, että hankealueen eteläpuolelle ja hankealueen sekä Kulmakorven entisen maankaatopaikan välialueelle asennetaan uusi pohjaveden tarkkailuputki. Louhinnan jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, etteivät Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovedet kulkeudu louhittavalle alueelle. Suotovesi on maaläjityskerrosten läpi suodattunutta sadevettä ja lumen sulamisvettä.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 36 / 62 Pintavedet Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on huomioitu purkuvesistön ominais- ja erityispiirteet, kuten hydrologia ja morfologia, veden laatu, eliöstö ja vesistön käyttö. Selvityksessä on tarkasteltu, onko hankealueella tai sen vaikutusten alueella vesilain mukaisia luonnontilaisia pienvesiä (purot, norot, lähteet ja lammet) tai metsälain nojalla suojeltuja arvokkaita elinympäristöjä. Vaikutuksia vesistöjen käyttöön on arvioitu erityisesti Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen kannalta. Vesieliöstöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu asiantuntijatyönä veden laadullisten ja määrällisten muutosten pohjalta. Louhinta ja kiviaineksen murskaus aiheuttavat hulevesikuormitusta. Räjäytystoiminnasta aiheutuu jonkin verran typpipäästöjä, jotka näkyvät louhinta-alueiden ympäristössä olevissa vesistöissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Myös muita räjäytysainejäämiä ja polttoöljyjäämiä saattaa esiintyä louhinta-alueiden pintavesissä. Louhosten ja murskaamoiden valumavesiin sekoittuu lisäksi kiviaineksesta peräisin olevaa kiintoainesta, joka aiheuttaa vesien sameutumista ja paikallista vesistöjen liettymistä. Hankealue sijaitsee Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen valuma-alueella. Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen toiminta aiotaan lakkauttaa vuoden 2016 loppuun mennessä, eikä laitosta tulla säilyttämään varalaitoksena (HSY:n lausunto Kulmakorpi I:n YVA -ohjelmasta). Nupurinjärveen laskevien hankealueen läheisten ojien vedenlaadussa näkyy Kulmakorven ja Ämmässuon alueen toimintojen vaikutus. Kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, eräät metallit ja ravinteet. Sulfaatin ja kloridin keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi koholla. Myös kokonaistyppi on luonnontasoa selvästi korkeampi. Suomen ympäristökeskuksen vedenlaatuaineiston perusteella Nupurinjärvi on lievästi samea ja humuspitoinen vesistö. Kokonaistypen pitoisuudet ovat humusvesille tyypillisesti melko korkeita, keskimäärin 500 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Nupurinjärvi on rehevä. Tosin humusleimaisissa vesissä fosforipitoisuus voi olla hieman korkeampi, koska veden ruskeus rajoittaa tuotantoa huonojen valaistusolojen takia. Klorofylli-a-pitoisuuden perusteella järvivesi vaihtelee lievästi rehevän rehevän välillä. Sähkönjohtavuus on normaalien luonnonvesien tasolla. Hankealueen alapuolinen Mustanpuron - Gumbölenjoen vesi on lievästi humuksen värittämää. Gumbölenjoen sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat normaalien purovesien tasolla. Kokonaistyppipitoisuus on Gumbölenjoessa melko korkea, happamuudeltaan vesi on lähellä neutraalia. Hankealueen itäpuolella sijaitseva, suojeltu Kakarlampi on hankealuetta lähinnä oleva vesialue. Lammen vesisyvyys on hieman yli metrin ja vesi on laadultaan tyypillistä soisen metsälammen ruskeaa, hapanta ja

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 37 / 62 humuspitoista vettä. Kakarlammen pinta on tasolla +58 m merenpinnasta. Nykytilanteen tarkastelun perusteella Kakarlampeen ei pääse valumavesiä suunnitellulta hankealueelta. Gumbölenjoen arvokkaimpiin kohteisiin kuuluu joen alajuoksu Kuninkaankartanon tiestä Mynttilän pohjapadon sillalle, joka sijaitsee noin 6,5 km etäisyydellä hankealueesta. Joen kalasto on monipuolinen ja siihen kuuluvat mm. uhanalaiset vaelluskalat taimen, vaellussiika, vimpa, ja ympyräsuisista molemmat nahkiaislajit. Lähin hankealueen alapuolinen Gumbölenjoen kohta, jossa on tavattu taimenta, sijaitsee Gumbölen Myllykoskessa noin 8,5 km etäisyydellä hankealueesta. Vuonna 2008 tehdyssä sähkökoekalastuksessa Myllykoskesta saatiin saaliiksi neljä samana keväänä syntynyttä taimenenpoikasta. Taimenen lisäksi kohteessa esiintyi nahkiaista, madetta ja ahventa. Koekalastuksen ajankohta oli heinäkuun lopulla. Yhteisvaikutusten suhteen arvioidaan, että nykytilanteessa alueella olevien toimintojen kuormitusta ovat ilmentäneet mm. luontaiseen tasoon nähden kohonneet sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, kokonaistyppi-, rauta-, kalsium- ja bariumpitoisuudet. Kulmakorpi I:n hankkeessa tehtävä kiviaineksen louhinta lisää jonkin verran alueelle kohdistuvaa kiintoaine- ja typpikuormitusta ja siten kasvattaa vesistöön kohdistuvaa kokonaiskuormitusta. Louhinnan aikana hulevedet johdetaan Nupurintien alitse Turunväylän vieressä kulkevaan avo-ojaan, josta vedet virtaavat Histan peltoalueen kautta Nupurinjärveen ja edelleen Gumbölenjokeen. Nykytilanteessa Nupurinjärveen suuntautuva valunta on yhteensä noin 200 l/s. Nupurinjärveen suuntautuvan valunnan arvioidaan olevan louhinnan lopputilanteessa, jolloin koko alue olisi paljasta louhosta, noin 300 l/s. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen johtamista laskuojaan. Biosuodatin tehdään maa-aineksesta, jossa kasvillisuus ja mikrobieliöstö suodattaa, hajottaa ja adsorboi epäpuhtauksia. Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat ensi sijassa räjähdeaineista liukenevan typen sekä kiintoainekuormituksen vaikutuksista. Typpipitoisuus kasvaa eniten lähiojissa ja laimenee vähitellen kuormituksen kulkeutuessa pidemmälle. Hankealueen lähiojat ja purot ovat selvästi fosforirajoitteisia, joten typpikuormituksen vaikutukset arvioidaan rehevöitymisen kannalta vähäisiksi. Kiintoainekuormitus voi näkyä lievänä sameutena lähiojissa ja puroissa. Vaihtoehdon 1 (louhinta 3-6 v.) vaikutukset arvioitiin vaihtoehtoon 1A (louhinta 6-10 v.) verrattuna suuremmiksi. Vaikutukset ajoittuvat lyhyemmälle ajalle, mutta ovat selvästi voimakkaampia kuin vaihtoehdossa 1A. Vesieliöstöön kohdistuu lieviä vaikutuksia hankkeen läheisissä ojissa, jotka eivät kuitenkaan ole eliöstön kannalta merkityksellisiä elinympäristöjä aikaisemman maankäytön aiheuttamien vaikutusten takia. Alempana vesireitillä Gumbölenjoessa esiintyville meritaimenen lisääntymisalueille ei aiheudu hankkeesta merkittäviä vaikutuksia.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 38 / 62 Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koskevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Vaikutusarviointi jakautuu terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Terveysvaikutusten arviointi tarkastelee hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkesta ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta lähtötietoina on käytetty mm. Kulmakorpi I YVA -ohjelmasta saatua palautetta, lähialueen asukkaille ja muille sidosryhmille järjestettyä työpajaa, kahta ryhmähaastattelua sekä puhelinhaastatteluja (10 kpl). Sosiaalisten vaikutusten arviointi tehtiin asiantuntija-arviona hyödyntäen ns. monikriteerianalyysiä. Arvioinnin tukena käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IVA -käsikirjaa Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA (Kauppinen & Tähtinen 2003) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön opasta Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Asuinkiinteistöjä Kolmperän alueella 0-1,5 km etäisyydellä louhittavasta alueesta on 82 kpl ja Nupurissa 58 kpl. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee yksittäisiä asuinkiinteistöjä, jotka jäävät kuitenkin yli 1,5 kilometrin päähän louhinta-alueen rajasta. Turunväylän pohjoispuolella Hista alueella on 0 1,5 kilometrin etäisyydellä louhinta-alueen rajasta 6 asuinkiinteistöä. Vaikutusalueella ei sijaitse erityisiä herkkiä häiriintyviä kohteita, joiksi luetaan esim. päiväkodit, koulut, sairaalat ja vanhainkodit. Nupurin päiväkodille matkaa louhinta-alueesta kertyy noin 1,8 km. Lähin koulu on Nuuksion koulu, jonne matkaa on hankealueelta noin 2 kilometriä. Ryhmähaastatteluissa asukkaat kritisoivat Ämmässuon ja Kulmakorven alueella sijaitsevan paljon asuinviihtyvyydelle haittoja aiheuttavaa toimintaa. Nykytilanteessa koetut haju-, pöly- ja meluvaikutukset ulottuvat asuinalueiden lisäksi läheisille virkistys- ja ulkoilualueille, mikä vaikuttaa alueiden käyttöön. Hajun koettiin rajoittavan ajoittain niin omaa kuin lasten ulkoilua ja virkistystä. Huoli terveysvaikutuksista rajoittaa asukkaiden halua käyttää sieniä, marjoja ja muita hyötykasveja alueelta ravinnoksi. Kaivovesien ja pohjaveden nykyinen laatu aiheuttaa asukkaissa huolta. Asukkaat ovat kokeneet veden laadun heikenneen etenkin Mustanpurontien alueella Nupurissa. Mustanpurontien alue sijaitsee noin 1100 m päässä louhittavasta alueesta, Kulmakorpi I:n hankealueen itäpuolella. Asukkaat uskovat vaikutusten veden laatuun johtuvan Kulmakorven ja Ämmässuon alueen toiminnoista, mutta kokivat, että laatupoikkeamat on yritetty siirtää asukkaiden syyksi. He kritisoivat sitä, että todistustaakka

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 39 / 62 kaivovesien pilaantumisesta on asukkaalla eikä asukkaiden havaintoja oteta tosissaan. Huolta pohjavesien tilasta ja vaikutuksista käyttöveteen lisää Ämmässuon alueella sijaitseville pohjustamattomille maankaatopaikoille aikoinaan läjitettyjen Suomenojan voimalaitosjätteiden, rakennusjätteiden ja välppälietteiden sisältämien haitallisten aineiden mahdollinen leviäminen pohjavedessä. Asukkaat ovat huolissaan murskauksen ja louhinnan tuoman liikenteen aiheuttamasta melun lisääntymisestä. Häiritsevämpänä asukkaat kokevat kuitenkin louhinnasta, räjäytyksistä ja murskauksesta syntyvän melun, josta heillä on kokemusta jo useiden vuosien ajalta. Lisäksi häiritsevinä pidettiin muusta melusta poikkeavia ääniä, kuten peruuttavien kuormaautojen piippausääntä. Ryhmä- ja puhelinhaastatteluiden perusteella asukkaat kokevat useita terveyshaittoja, joiden he epäilevät johtuvan pääasiassa alueella nyt sijaitsevien toimintojen aiheuttamista melusta, ilmanlaadun heikkenemisestä sekä veden laatuun liittyvistä ongelmista. Haastatteluissa esiin nousseiden haittojen lisäksi merkittävänä koettuna negatiivisena terveysvaikutuksena nykytilassa tunnistettiin yksittäisten asukkaiden kokema stressi. Stressi voi myötävaikuttaa monien somaattisten sairauksien kehittymistä sekä pahentaa useiden sairauksia oireita. Kirjallisuustietojen perusteella stressi voi oireilla fyysisesti esimerkiksi päänsäryn, huimauksen, sydämentykytyksen, pahoinvoinnin, vatsavaivojen, flunssakierteen ja selkävaivojen kaltaisilla tavoilla. Melu voi osaltaan ympäristön stressitekijänä aiheuttaa sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen elimistöön ja lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Asukaspalautteen mukaan Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on jonkin verran herkästi oirehtivia ihmisiä. Tämän vuoksi Kulmakorpi I:n hankkeen vaikutusten herkkyys ihmisten terveyteen vaikuttaville muutoksille on arvioitu kohtalaiseksi. Asukkaiden mukaan vaikutusalueella on havaittu oireiden lisääntymistä selvästi. YVA -menettelyssä on tunnistettu selvästi asukkaiden huoli siitä, ettei mikään toimija ota vastuuta Ämmässuon ja Kulmakorven hankkeiden kokonaisvaikutuksesta asukkaiden terveyteen. Sosiaalisten vaikutusten kohdalla asukkaat ovat huolissaan toimintojen laajentumisesta ja lisääntymisestä, mikä johtaa asuinalueen terveellisyyden ja turvallisuuden jatkuvaan heikkenemiseen sekä viihtyvyyshaittojen jatkumiseen ja kasvuun. Aikuiset kantavat huolta myös lastensa turvallisuudesta ja terveydestä. He toivovat lastensa voivan olla kotona pelästymättä räjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää ja voivan ulkoilla terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä ilman huolta altistumisesta haitallisille aineille. Asukkaat eivät luota valvontaan tai haittojen lieventämiseen, minkä vuoksi huoli tulevista vaikutuksista jo olemassa olevien haittojen lisäksi on voimakas. Asukkaat kokevat joutuvansa elämään useiden erilaisten toimijoiden aiheuttamien päästöjen keskellä ilman riittävää tietämystä eri toimintojen aiheuttamista terveyshaitoista. Mikäli koettuja terveyshaittoja halutaan

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 40 / 62 vähentää ja mahdolliset terveysvaikutukset nykyisistä toiminnoista todentaa, tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä alueen toimijoiden kesken, viranomaisten suorittamaa valvontaa sekä riittävän objektiivisia mittareita terveydelle haitallisten altisteiden todentamiseksi. Haitallisten vaikutusten lieventämiseksi YVA selostuksessa on esitetty useita toimenpiteitä. Ilman kautta leviävien päästöjen ja pölypäästöjen kohdalla murskauksen ja rikotuksen pölyhaittoja tulisi vähentää murskauslaitosten koteloinnilla, pölyn sitomisella ja keräämisellä. Meluntorjunnassa tulee ottaa huomioon alue kokonaisuutena. Tiedottamalla räjäytyksistä ennakkoon annetaan asukkaille mahdollisuus ennakoida tapahtumia ääniympäristössään. Näin voidaan vähentää äänten yllättävyydestä aiheutuvaa häiriötä ja huolta. Valvontaa, mittauksia ja tulosten avoimuutta tulisi tehostaa. Päästöjen yhteisvaikutuksia on vaikea arvioida ilman objektiivisia mittareita. Mittauslaitteistoja, joiden mittaustulokset voidaan näyttää ajantasaisesti internetissä, olisi suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan käyttää myös melu- ja tärinämittauksissa. Kunnallistekniikan rakentaminen asuinalueille, joissa on olemassa riski räjäytysten aiheuttaman tärinän vaikutuksista talousvesikaivojen rakenteisiin, poistaisi asukkaiden kokemaa pelkoa vesihuollon kohdalla. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Nupurintielle Kolmperän risteykseen saakka parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi estevaikutusta. Raskas liikenne tulee ohjata pois Nupurintieltä moottoritielle, mikä parantaisi liikenneturvallisuutta. Alueelle on saatava riittävän leveät suojaviheralueet. Suojaviheralueiden riittävyyden arvioimisessa tulisi huomioida nykyisten toimintojen haitat, kuten melu ja pöly, jotka erityisesti louhinnassa ovat merkittäviä. Ehdotus toiminnan vaikutusten seurannasta YVA selostuksessa on esitetty ympäristölupahakemusta varten ehdotus louhinta- ja murskaustoiminnan tarkkailun ja seurannan järjestämisestä. Melu. YVA arvioinnin yhteydessä tehtiin melumallinnus, mutta toiminnan käynnistyttyä on tehtävä melumittauksia joilla varmistetaan, että mallinnetut melutasot vastaavat tilannetta käytännössä ja että melutason ohjearvot eivät ylity. Melumittaus tulee tehdä ainakin lähimpien asuinrakennusten pihalla Kolmperässä, Histassa ja Nupurissa. Tärinä. Tärinämittauksia tulee tehdä maaperältään ja rakenteiltaan erityyppisissä kohteissa, eri etäisyyksillä ja eri puolilla louhinta-aluetta. Mittauksia tehdään valikoiduista lähialueen rakennuksista toimintaa aloitettaessa tai louhintatapaa oleellisesti muutettaessa. Mittauksilla varmistetaan, ettei louhinnassa käytetä ylisuuria momentaanisia tai kokonaisräjähdysainemääriä.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 41 / 62 Lähialueen taloissa tulee tehdä katselmus ennen louhinnan ja murskauksen aloittamista. Katselmukseen esitetään kaikkia alle 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueen rajasta sijaitsevia asuinrakennuksia. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa tullaan tekemään tärinämittauksia. Ilman laatu. Vaikutusten arvioinnin perusteella Kulmakorpi I:n alueen kalliolouhinta ja murskaus edellyttää tehokkaita pölypäästöjen lieventämistekniikoita ja -käytäntöjä. Pölypitoisuuden seuranta mittaamalla on suositeltavaa. Se voitaisiin toteuttaa PM10 -keräimellä (standardit SFS 3863 ja SFS-EN 12341) tai vastaavalla muulla menetelmällä. Vaikutusten seuranta voidaan toteuttaa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa tai sen tuntumassa. Mittaukset aloitetaan ennen hankkeen käynnistymistä, jotta muutosta voidaan arvioida. Mikäli ilmalaadun seurannassa ilmenee kohonneita pitoisuuksia, on harkittava pölyntorjunnan tehostamista alueella. Koska eri hankkeiden pölypäästöjen yhteisvaikutukset ovat huomattava epävarmuustekijä, on syytä harkita Ämmässuo Kulmakorpi -alueen kaikkien toimijoiden yhteisen ilmanlaadun seurantaohjelman laatimista. Yhteisten alueellisten pölyntorjuntakäytäntöjen luominen, kirjaaminen ja vastuuttaminen olisi mahdollinen ratkaisu epävarmuuden hallintaan. Pohja- ja pintavedet. Louhintojen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin suositellaan seurattavaksi liittämällä hankealue osaksi Ämmässuo Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Yhteistarkastelua varten Kulmakorpi I:n hankealueen eteläreunalle suositellaan asennettavaksi uusia pohjaveden havaintoputkia 2 kpl. Tarkkailuputkista seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua. Pintavesiä seurataan jo tällä hetkellä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen yhteistarkkailussa suunnitellulta louhinta-alueelta pohjoiseen laskevassa ojassa. Louhinnan aikana tarkkailua voidaan tarpeen vaatiessa tihentää olemassa olevilla pisteillä. Yhteistarkkailussa vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa ja niistä laaditaan raportti. Lisäksi laaditaan vuosiraportti. Vaikutukset ihmisiin. Asukkailta saadun palautteen perusteella YVA selostuksessa esitetään sosiaalisten ja mahdollisten terveysvaikutusten lieventämiseksi ja hallitsemiseksi terveysvaikutusten puolueetonta kartoittamista. Asukkaat ovat toivoneet esim. alueellisia terveystarkastuksia ja alueita vertailevia epidemiologisia tutkimuksia, jotka koskisivat koko Ämmässuon ja Kulmakorven aluetta. Tätä asiaa olisi syytä edistää aluetta koskevissa tulevissa päätöksissä hankkeesta riippumatta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hanketta koskevien tutkimusten ja seurannan tulosten tiedottamiseen asukkaille. Tiedoksi

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 42 / 62 - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat - Kaupunkisuunnittelulautakunta

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 43 / / / Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien merikaapelin sijoittamista Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyynnön koskien merikaapelin sijoittamista Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle tiedokseen. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa merikaapelin sijoittamisesta Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon viimeistään Hakemuksen kuulutus on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Kuulutus on lisäksi luettavissa aluehallintoviraston Lupatietopalvelussa: (suora linkki: Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoo, 4. krs. (ma - pe klo ). Hakemus C-Lion1 Oy hakee lupaa rakentaa vedenalainen tietoliikenneyhteys Helsingistä Saksaan (kuva 1). Reitin kokonaispituus on noin 1175 km, josta 28,5 km sijoittuu Suomen aluevesille ja 311,3 km Suomen talousvyöhykkeelle. Merikaapelia ei asenneta Espoon alueelle. Asennustöiden on suunniteltu alkavan lokakuussa Suomessa töiden arvioitu kesto on noin 3 viikkoa. Tavoitteena on saada kaapeli käyttökuntoon vuoden 2016 alussa. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutukset fysikaalis-kemialliseen ja bioottiseen ympäristöön, laivaliikenteeseen ja kalastukseen ovat pääosin vähäisiä, lyhytaikaisia ja paikallisia.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 44 / 62 Tiedoksi Kuva 1. Merikaapelin reitti Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä.