Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Uudenmaan ELY keskukselle Espoon Kulmakorpi I louhinta-alueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu, tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toimintaaikojen rajauksella. Räjäytettävien kenttien kokoa ja käytettävien räjäytyspanosten suuruutta tulee rajoittaa. Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä. YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan. Tämä käsittely yhdessä alapuolisen vesistön tarkkailun kanssa on riittävä vaikutusten seuraamiseksi.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Käsittely Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on tulossa kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä, joka on aiheuttanut mm. psykosomaattisia oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää. Henna Partanen ehdotti Bjarne Häggmanin kannattamana seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen (poistettavat kohdat on yliviivattu ja lisäykset kursivoitu): Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Ympäristölautakunta ottaa lausunnossaan huomioon, että Ämmässuo- Kulmakorpi -alueella on jo nykyisellään paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja, joiden yhteisvaikutukset asukkaille ovat olleet merkittävän haitallisia. Tämän vuoksi jokaisen tulevan hankkeen kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asukkaille aiheutuu hankkeista mahdollisimman vähän häiriötä. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu hankealueella, mutta nisäkkäistä liito-oravia esiintyy asutusalueella noin 500 m hankealueesta länteen. Liito-oravan liikkumisen kannalta kriittisempänä kohtana voidaan pitää hankealueen itäreunaa. Nykytilassa teollisuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelun yhteydessä tämä metsäkaistale säilytetään YVA:ssa esitetyn louhintasuunnitelman mukaisesti alueiden välisenä suojavyöhykkeenä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueelle. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Tämän vuoksi kevyen liikenteen väylä tulee rakentaa jo ennen hankealueen louhinnan aloittamista.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu ja tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien sekä muun alueen toiminnan kuten louhintojen aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toiminta-aikojen rajauksella. Ympäristölautakunta pitää aiheellisena huolta siitä, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Räjäytettävien kenttien kokoa, käytettävien räjäytyspanosten suuruutta sekä räjäytysaikoja tulee rajoittaa. Räjähdyksistä aiheutuvia haittoja alueen asukkaille, lähialueen rakennuksiin sekä kaivovesiin tulee seurata. Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Ympäristölautakunta edellyttää, että lähialueen talot katselmoidaan YVAselvityksen ehdotuksen mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikki alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa tehdään tärinän tarkkailumittauksia. Pöly Lautakunta pitää huonona sitä, että hankkeen mukaiset louhinnat poistaisivat pääosin Kulmakorven nykyisiä toimijoita suojaavan puuston. Ilmanpäästöjen kannalta alue muuttuu avonaisemmaksi koillis-, pohjois- ja itäsuunnassa. Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke on toiminut suojaviheralueena estäen pölyä ja melua leviämästä pohjoiseen, asutuksen suuntaan. Mikäli hankealue toteutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesti, suojaviheralueelle on entistä enemmän tarvetta ehkäisemään Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen haittoja asutukselle. Tämän vuoksi lautakunta suosittelee, että Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke tulee jättää asemakaavoituksessa metsäiseksi suojaviheralueeksi. Se toimii myös ekologisena yhteytenä Kakarlamminsuon suunnalta.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet ympäristön herkissä kohteissa ja asutusalueilla pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Ennen louhinnan aloittamista tulee laatia YVA-selostuksessa esitetty kaikkien Ämmässuo Kulmakorpi alueen toimijoiden yhteinen ilmanlaadun seurantaohjelma sekä luoda yhteiset kirjatut ja vastuutetut pölyntorjuntakäytännöt. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Ympäristölautakunta edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pohjaveden laadun säilyminen. Kalliorakojen kautta tapahtuvia pohjavesivuotoja tulee ehkäistä ja seurata erityisesti hankealueen eteläreunalla toteutettavan louhinnan aikana. Kaikki alueen asukkaat ovat kaivoveden varassa ja lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat vain noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. Mustanpurontien joissakin kaivoissa on ilmennyt ulosteperäisiä bakteereja. Kaivovesien pilaantumisen syytä selvitetään parhaillaan ja selvitys tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja ympäristölupia myönnettäessä. Ympäristölautakunta katsoo kuitenkin, että ennen hankkeen toteuttamista tulee liittää lähialueen vesihuoltoverkkoon kuulumattomat asuinkiinteistöt vesihuoltoverkkoon tai järjestää puhtaan käyttöveden saanti kiinteistöille muilla tavoin. Tämä vähentäisi myös asukkaiden huolta hankkeen vaikutuksista. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Lautakunta edellyttää, että louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, etteivät Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovedet kulkeudu louhittavalle alueelle. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan, mitä lautakunta pitää tarpeellisena. Tämä käsittely yhdessä alapuolisen vesistön tarkkailun kanssa on riittävä vaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi vesistölle aiheutuvien haittojen havaitsemiseksi ympäristölautakunta katsoo, että alue tulee liittää osaksi Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on tulossa on valmisteilla kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä joka on aiheuttanut mm. psykosomaattisia ja muita oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Ympäristölautakunta haluaa korostaa myös tiedottamisen ja asukasyhteistyön tärkeyttä hankkeen jatkovaiheissa. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Lautakunta katsookin, että ennen hankkeen aloittamista sellainen tulee tehdä kaupungin toimesta koko Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen osalta. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Vaihtoehtojen vertailu Lautakunta katsoo, että mikäli 0 vaihtoehto ei tule kyseeseen, ympäristövaikutusten sekä asukasviihtyisyyden kannalta vaihtoehto 1A on esitetyistä kahdesta muusta vaihtoehdoista parempi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi hänen tekemänsä ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi, koska sitä ei vastustettu. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Taustaa Espoon kaupunki on laatimassa Kulmakorpi I nimistä asemakaavaa uuden työpaikka-alueen rakentamiseksi. Rakentaminen edellyttää kallion louhintaa ja tasoittamista, jotta kunnallistekniikka ja katuverkko saadaan rakennetuksi. Hankkeen luonteesta johtuen hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi nopeammalla aikataululla noin 6 v aikana ja pidemmällä aikavälillä 6 10 vuoden aikana. Ympäristölautakunta ottaa lausunnossaan huomioon, että Ämmässuo- Kulmakorpi -alueella on jo nykyisellään paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja, joiden yhteisvaikutukset asukkaille ovat olleet merkittävän haitallisia. Tämän vuoksi jokaisen tulevan hankkeen kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asukkaille aiheutuu hankkeista mahdollisimman vähän häiriötä. Maisema ja luonto Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Piirrokset, havainnekuvat ja kartat havainnollistavat hankkeen näkymistä lähialueelle. Lähimaisemassa tapahtuu suuri muutos, kun alueen metsä kaadetaan ja louhinnassa syntyy laaja avoin kenttä. Paikalla kasvava havumetsä ja siinä viihtyvät kasvit ja eläimet katoavat. Alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei tavattu hankealueella, mutta nisäkkäistä liito-oravia esiintyy asutusalueella noin 500 m hankealueesta länteen. Liito-oravan

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9 liikkumisen kannalta kriittisempänä kohtana voidaan pitää hankealueen itäreunaa. Nykytilassa teollisuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelun yhteydessä tämä metsäkaistale säilytetään YVA:ssa esitetyn louhintasuunnitelman mukaisesti alueiden välisenä suojavyöhykkeenä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueelle. Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen meritaimenkannalle. Liikenne Asukkaat ovat useassa yhteydessä tuoneet voimakkaasti esille huolensa Nupurintien vilkkaasta raskaiden ajoneuvojen liikenteestä tilanteessa, jossa kevyen liikenteen väylä puuttuu. Hankealue sijoittuu välittömästi Nupurintien varrelle ja lisää alueen raskasta liikennettä. Tämän vuoksi kevyen liikenteen väylä tulee rakentaa jo ennen hankealueen louhinnan aloittamista. Louhinta-alueen liikenne tulee ohjata koko hankkeen ajan Kulmakorventien liittymän kautta, joka sijaitsee lähellä Turun moottoritien liittymää. Tällä järjestelyllä raskasta ajoneuvoliikennettä voidaan rajoittaa kapealla Nupurintiellä ja siirrettyä kauemmaksi mm. Kolmperän asuinalueelta. Melu ja tärinä Nykytilanteessa Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy, syynä Turun moottoritien sekä muun alueen toiminnan kuten louhintojen aiheuttama melu. Hankealue sijoittuu m etäisyydelle moottoritiestä ja on tien melualueella. Arviointiselostuksen mukaan melutaso voi nousta louhinnan johdosta nykyisestä tasosta enimmillään 3 db lähimpien asuntojen luona. Muutoinkin louhinta ja räjäytykset tulevat kuulumaan asuinalueilla, koska melu erottuu tasaisesta tieliikennemelusta vaikkakaan melun ohjearvot eivät ylittyisi. Meluhaittoja tulee vähentää riittävillä suojauksilla ja toiminta-aikojen rajauksella. Ympäristölautakunta pitää aiheellisena huolta siitä, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Räjäytettävien kenttien kokoa, käytettävien räjäytyspanosten suuruutta sekä räjäytysaikoja tulee rajoittaa. Räjähdyksistä aiheutuvia haittoja alueen asukkaille, lähialueen rakennuksiin sekä kaivovesiin tulee seurata.

10 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 10 Läheisen Kulmakorven louhinta on herättänyt asukkaiden keskuudessa voimakasta kritiikkiä mm. liian voimakkaiden räjäytysten vuoksi. Ympäristölautakunta edellyttää, että lähialueen talot katselmoidaan YVAselvityksen ehdotuksen mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikki alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi katselmoidaan ne yli 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat rakennukset, joissa tehdään tärinän tarkkailumittauksia. Pöly Lautakunta pitää huonona sitä, että hankkeen mukaiset louhinnat poistaisivat pääosin Kulmakorven nykyisiä toimijoita suojaavan puuston. Ilmanpäästöjen kannalta alue muuttuu avonaisemmaksi koillis-, pohjois- ja itäsuunnassa. Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke on toiminut suojaviheralueena estäen pölyä ja melua leviämästä pohjoiseen, asutuksen suuntaan. Mikäli hankealue toteutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesti, suojaviheralueelle on entistä enemmän tarvetta ehkäisemään Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen haittoja asutukselle. Tämän vuoksi lautakunta suosittelee, että Nupurintien ja Letkatien väliin jäävä metsävyöhyke tulee jättää asemakaavoituksessa metsäiseksi suojaviheralueeksi. Se toimii myös ekologisena yhteytenä Kakarlamminsuon suunnalta. Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet ympäristön herkissä kohteissa ja asutusalueilla pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Ennen louhinnan aloittamista tulee laatia YVA-selostuksessa esitetty kaikkien Ämmässuo Kulmakorpi alueen toimijoiden yhteinen ilmanlaadun seurantaohjelma sekä luoda yhteiset kirjatut ja vastuutetut pölyntorjuntakäytännöt. Pohjavesi, kaivot Louhinta ei mainittavasti ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle eikä pohjavesiolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia. Sen sijaan haittaaineita voi päästä pohjaveteen. Ympäristölautakunta edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pohjaveden laadun säilyminen. Kalliorakojen kautta tapahtuvia pohjavesivuotoja tulee ehkäistä ja seurata erityisesti hankealueen eteläreunalla toteutettavan louhinnan aikana. Kaikki alueen asukkaat ovat kaivoveden varassa ja lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat vain noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja länsipuolella. Mustanpurontien joissakin kaivoissa on ilmennyt ulosteperäisiä bakteereja. Kaivovesien pilaantumisen syytä selvitetään parhaillaan ja selvitys tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja ympäristölupia myönnettäessä. Ympäristölautakunta

11 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 11 katsoo kuitenkin, että ennen hankkeen toteuttamista tulee liittää lähialueen vesihuoltoverkkoon kuulumattomat asuinkiinteistöt vesihuoltoverkkoon tai järjestää puhtaan käyttöveden saanti kiinteistöille muilla tavoin. Tämä vähentäisi myös asukkaiden huolta hankkeen vaikutuksista. YVA selostuksessa mainitaan, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan kartoittamaan uudelleen hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen, sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan alueen yksityiskaivot. Näistä on laadittava kaivokortti. Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit. Määritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Lautakunta edellyttää, että louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, etteivät Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovedet kulkeudu louhittavalle alueelle. Pintavedet Hankealue sijaitsee pintavesien vedenjakajalla. Pieneltä alalta alueen eteläosasta pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Alueen pohjoisosasta vedet virtaavat pohjoiseen ensin Histan pelto-ojaan ja edelleen Nupurinjärven, Svartbäckträsketin ja Dämmanin kautta Gumbölenjokeen. Louhinnan alkaessa vedet kertyvät louhoksen pohjalle ja johdetaan kokonaisuudessaan pohjoista reittiä. YVA selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan, mitä lautakunta pitää tarpeellisena. Lisäksi vesistölle aiheutuvien haittojen havaitsemiseksi ympäristölautakunta katsoo, että alue tulee liittää osaksi Ämmässuo- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten merkitys on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin mm. alueella runsaasti häiriöitä aiheuttaneen louhinnan johdosta. Lisäksi lähialueelle on valmisteilla kaksi uutta suurta louhintahanketta. Sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti. Vaikutusarviossa on otettu huomioon 1,5-2 km säteellä sijaitsevien asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja erityisen herkät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen haju-, pöly- ja meluvaikutuksista, lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisestä, kaivo- ja pohjavesien laadun heikentymisestä sekä

12 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 12 liikenneturvallisuuden vähentymisestä. Alueen monet haittavaikutukset aiheuttavat asukkaissa turhautumista ja stressiä ja muita oireita. Selostuksessa on esitetty toimenpiteitä asukkaiden esiin tuomien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet koskevat ilman laadun parantamista, meluntorjuntaa, valvontamittauksia, kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista ja suojaviheralueiden säilyttämistä. Ympäristölautakunta haluaa korostaa myös tiedottamisen ja asukasyhteistyön tärkeyttä hankkeen jatkovaiheissa. Asukkaiden vaatimuksissa on runsaasti näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä laadittaessa. Kulmakorven alueella on tehty 13 ympäristövaikutusten arviointia ja yksi ns. kaava-yva. Asukkaat ovat useasti tuoneet esiin, että kunnollista sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole koskaan tehty. Lautakunta katsookin, että ennen hankkeen aloittamista sellainen tulee tehdä kaupungin toimesta koko Ämmässuo-Kulmakorpi alueen toimintojen osalta. Silloin, kun arvioitavana on useita sijoituspaikkavaihtoehtoja, sosiaalisten vaikutusten arviointi voi ohjata edullisimman sijoituspaikan valinnassa. Kun sijoituspaikkoja on vain yksi, epäedulliset sosiaaliset vaikutukset ko. paikalla eivät ole luvan myöntämisen este, mutta toiminnan lupamääräyksillä voidaan esille tulleita haittoja vähentää. Vaihtoehtojen vertailu Lautakunta katsoo, että mikäli 0 vaihtoehto ei tule kyseeseen, ympäristövaikutusten sekä asukasviihtyisyyden kannalta vaihtoehto 1A on esitetyistä kahdesta muusta vaihtoehdoista parempi. Oheismateriaali - Kulmakorpi I YVA selostus. Selostus Ympäristövaikutusten arvioinnista Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä ennen toimintaa koskevan ympäristöluvan hakemista tietyistä, ympäristövaikutusten arviointia koskevassa laissa ja asetuksessa luetelluissa tapauksissa hankkeista, joilla on merkittäviä ympäristöön tai terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tällainen hanke on esim. louhintahanke, mikäli hankealueen pinta-ala on yli 25 ha tai kiviaineksen ottomäärä vähintään kiinto-m 3 vuodessa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sekä hankkeen aiheuttamat vaikutukset mm. maaja kallioperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöstöön, yhdyskuntarakenteeseen,

13 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 13 maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeen toteuttaja laatii ympäristövaikutusten arviointiohjelman, jossa kerrotaan tiedot hankkeesta, sijainnista, toteutusvaihtoehdoista sekä tarvittavista suunnitelmista ja luvista. Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mitä vaikutuksia selvitetään, millä menetelmillä ne tehdään, miten asukkaiden osallistumismahdollisuus järjestetään sekä tiedot hankkeen kestosta ja aikataulusta. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut syyskuussa 2014 ja ympäristölautakunta on antanut siitä lausunnon Uudenmaan ELY - keskukselle Ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat on otettu huomioon nyt valmistuneessa arviointiselostuksessa. Lautakunta vaati mm., että kalliopohjaveden alaisen louhinnan vaikutukset on selvitettävä ja vaikutukset noin 500 m etäisyydellä sijaitsevaan Kakarlampeen on selvitettävä. Alueelta lähtevien vesien laatua on seurattava. Lisäksi sosiaalisia vaikutuksia on selvitettävä huolellisesti esim. asukastyöpajoja järjestämällä. Hanke Hankealueen nykyinen tilanne Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus koskee Espoon Kulmakorpi I asemakaava-alueella tapahtuvaa kalliolouhintaa, louhemassan murskausta sekä kiviaineksen kuljetusta. Ympäristövaikutusten arvioinnin hankealue kattaa Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen (ksl ) kaava-alueen, joka on pinta-alaltaan noin 68 hehtaaria. Louhintaa tehdään noin 40 hehtaarin alueella. Hankealue on osittain Espoon kaupungin omistuksessa olevaa metsäaluetta ja motocross -toiminnalle vuokrattua aluetta. Kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kulmakorventien varrella on myös muita vuokralaisia (ulkovarastotontteja ja kivenmurskaamoja), joiden vuokrasopimukset ovat pääosin päättyneet vuoden 2014 lopussa. Hankealueen länsiosassa Ämmässuonkujan varrella on HSY:n, E. M. Pekkinen Oy:n ja Rudus Oy:n omistuksessa olevia kiinteistöjä. Näillä kiinteistöillä ei louhita. Hankkeen vaihtoehdot Louhittavaksi suunniteltu Kulmakorven alue on Espoon yleiskaavassa osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi sekä maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi. Näiden toimintojen sijoittaminen Kulmakorpeen vaatii alueen maastomuotojen tasoittamista, jotta alue saadaan näihin toimintoihin tarkoituksenmukaisesti hyödynnettyä. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joita tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan, ovat

14 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 14 Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta, jolloin kalliota ei louhita ja asemakaavaa ei toteuteta. Vaihtoehto 1: asemakaavaehdotus toteutuu ja kalliota louhitaan n. 40 hehtaarin alueelta. Louhinnan kokonaismäärä on noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia). Louhinta kestää alle 6 vuotta (3-6 vuotta) ja vaikutusten arvioinnissa louhinnan ja murskauksen on oletettu kestävän 3 vuotta. Vaihtoehto 1A: asemakaavaehdotus toteutuu ja kalliota louhitaan n. 40 hehtaarin alueelta. Louhinnan kokonaismäärä on noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia), louhinta kestää yli 6 vuotta (6-10 vuotta) ja vaikutusten arvioinnissa louhinnan ja murskauksen on oletettu kestävän 10 vuotta. Vaihtoehdossa 0 Kulmakorpi I:n asemakaava ei toteudu suunnitellulla tavalla, sillä kaavassa esitettyä uutta rakentamista ei voida toteuttaa ilman nykyisten kallioiden tasoituslouhintaa. Vaihtoehdossa 0 nykyiset toimijat jatkavat alueella. Vaihtoehdossa 1 Kulmakorpi I:n suunnittelualueen louhinnat, louheen murskaukset ja murskausmassojen kuljetukset toteutetaan niin, että ne mahdollistavat Kulmakorpi I:n asemakaavan edellyttämän rakentamisen. Louhinta ja murskaus toteutetaan yhtäjaksoisesti, laaditun alustavan louhintasuunnitelman mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen arvioidaan kestävän kahdella murskausasemalla noin 3 vuotta ja yhdellä murskausasemalla noin 6 vuotta. Selostuksessa laskennalliset vaikutusten arvioinnit on tehty olettaen, että kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Tällöin kalliolouhinta ja murskaus kestävät 3 vuotta. Vaikutusten arvioinnissa oletetaan, että kalliolouhinta ja murskaus jatkuvat joka vuosi saman laajuisena ja taukoamatta. Vaihtoehdossa 1A vastaa muuten vaihtoehtoa 1, mutta tonttien kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan vaiheistetusti yhdellä murskausasemalla. Vaiheistetussa toteutuksessa louhinta ja murskaus kestävät yli 6 vuotta ja enimmillään 10 vuotta. Selostuksessa laskennalliset vaikutusten arvioinnit on tehty olettaen, että kalliolouhinta ja murskaus toteutetaan hitaasti. 10 vuoden louhinnan ja murskauksen aikana voi olla vuosia, jolloin tontteja ei esirakenneta lainkaan ja vuosia, joiden aikana tontteja esirakennetaan hyvinkin nopeasti. Louhinta ja sen vaiheistus Louhinta on alustavasti vaiheistettu kuuteen vaiheeseen (1-6). Vaiheistus perustuu siihen, että Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksen mukaiset pääkadut voidaan toteuttaa ennen muiden alueiden rakentamista ja hankealueen pohjoispuoli lähellä Nupurintietä jää viimeiseksi louhittavaksi alueeksi.

15 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 15 Kuva 1. Hankealueen sijainti Ämmässuontien ja Kulmakorventien risteysten välillä. Louhinnan alustava vaiheistus ja toiminnan etenemissuunta. Louhittavan alueen raja on punaisella viivalla ja eri ottovaiheiden rajat sinisellä katkoviivalla. Alueella tehdyistä ympäristöselvityksistä Ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankealueella on tehty seuraavia selvityksiä ja arvioita. Maisema, kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset Hankealueen maisema- tai kaupunkikuva ei ole erityisen herkkä muutoksille, sillä alkuperäinen maa- ja metsätaloutta ilmentävä maisemakuva on monin paikoin muuttunut. Lähiympäristössä on kaatopaikkatoimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja täyttömäkiä, teollisuusaluemaista rakennuskantaa varastoalueineen sekä moottoritie. Viereisten Ämmässuon ja Ämmäsmäen alueiden maisemakuvaa hallitsevat kaatopaikan läjitysalueet, jotka ovat pääsääntöisesti avointa ja puoliavointa maisematilaa. Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemassa näkyvät betoniaseman siilot, moottoritie sekä käytössä olevat jätteenkäsittelylaitoksen alue ja läjitysalueet. Osa vanhoista kaato- ja läjitysalueista muodostavat korkeita mäkiä, jotka muodostavat maisematekijän kaukomaisemassa. Ympäristöministeriön vuonna 1992 laatiman selvityksen mukaan

16 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 16 hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Merkittävin ympäristöön kohdistuva muutos tulee näkymään Nupurintieltä ja Turun moottoritieltä, kun alueen metsä kaadetaan ja alue louhitaan tasaiseksi. Muutos maisemakuvassa tulee näkymään myös tarkasteltaessa hankealuetta eteläpuolisilta peltoalueilta, jonne on avoimen maisematilan vuoksi suora näkymä. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön, sillä hankealueelta ei ole näkyvyyttä lähiympäristön kulttuuriympäristökohteisiin. Hankkeen vaikutukset topografiaan ovat hyvin vähäisiä, koska louhittava kallioalue ei kohoa merkittävästi ympäristöstään. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin (2014) perusteella hankealueen lähimmät muinaismuistot ovat historiallisia asuinpaikkoja, joista nimikkeillä Nupuri läntinen ja Nikula 3 merkityt kohteet sijaitsevat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Luonto ja suojelualueet Kulmakorven asemakaavaehdotuksen alueella on tehty vuonna 2008 luontoselvitys, joka vastaa rajaukseltaan Kulmakorpi I:n asemakaavaalueelle suunniteltua louhittavaa aluetta. Luontoselvitykseen sisältyi luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. Suurin osa Kulmakorven alueesta on läjitysalueita, teollisuus- ja varastokiinteistöjä sekä mäntykangasta. Alueella on myös motocross-rata, joka käytännössä on laajentunut suurimpaan osaan selvitysalueen metsäalueista. Tämän vuoksi alueen pohjakasvillisuus on vaurioitunutta ja erityisesti kuivat kallioalueet ovat paikoin täysin paljaaksi kuluneita. Asemakaava-alueen kasvillisuus on tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuutta. Osalla aluetta on paikoin myös lehtomaista kangasta ja korpilaikkuja. Teiden vierustoilla ja täyttömaa-alueilla on tyypillistä joutomaiden kasvilajistoa. Alueella ei ole tavattu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja. Vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä alueella tai sen lähiympäristössä ei havaittu liito-oravaa. Lähimmät tunnetut liito-oravahavainnot ovat Kolmperäjärven ympäristöstä. Selvitysalueella tavattiin kolme lepakkolajia: pohjanlepakko, viiksisiippalaji sekä korvayökkö. Havaitut pohjanlepakot saalistivat pääosin teiden ja tasoitettujen kenttien kohdalla, muutama myös keskiosan metsissä. Siellä tehtiin myös yksittäinen korvayökköhavainto, mutta metsikkö ei ole kyseiselle lajille tyypillistä elinympäristöä. Viiksisiipat havaittiin motocrossradan itäpuolella sekä selvitysalueen itäosassa. Lepakkoselvityksen tulosten mukaan alue ei ole lepakoiden kannalta merkittävä. Samoja lajeja esiintyy yleisesti myös lähialueilla. Ainoa hankealueen läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue on sen itäpuolella sijaitseva Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue. Nykytilassa hankesuusalueen ja suojelualueen välillä on notkelma, jossa on varttunutta kuusimetsää sekä rinteillä mäntyvaltaista kangasmetsää. Alustavan

17 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 17 louhintasuunnitelman mukaan toiminta ei ulotu tälle metsäkaistaleelle. Siten se voidaan säilyttää alueiden välisenä suojavyöhykkeenä. Yhteenvetona todetaan, että hankkeen luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankealueella tai sen vaikutusalueelta ei tunneta merkittäviä linnustokohteita tai uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Luonnonsuojelullisesti merkittäviin kohteisiin kuuluu hankealueen itäpuolelle sijoittuva Kakarlammen luonnonsuojelualue. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvaa liito-oravaa esiintyy hankealueen länsipuolella, Kolmperän alueella, mutta lajia ei esiinny hankealueella. Nupurintien ja hankealueen väliin jäävä metsävyöhyke toimii toissijaisena ekologisena yhteytenä, jolla arvioidaan olevan paikallista merkitystä. Liikenne Kiviaineksen louhintatoiminta aiheuttaa Kulmakorven ympäristössä raskaan liikenteen kuljetuksia, joita on koko louhintatoiminnan ajan. Liikenteen vaikutukset on arvioitu kolmen vaihtoehdon mukaan VE0, VE1 ja VE1A. Vaihtoehdossa 0 arvioitavaa hanketta ei toteuteta, jolloin liikenteellisiä vaikutuksia ei ole. Vaihtoehdossa 1 vuosittainen maksimikuljetusmäärä on noin kuormaa. Tällöin kuljetusten vaikutus kokonaisliikennemäärään on noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneviraston suunnitteluohjeen (Liikenneviraston ohjeita 29/2013) mukaan Kulmakorventien ja Ämmässuontien välityskyky on nykyisellään riittävä. Myös toimivuustarkasteluiden perusteella liittymien välityskyky on hyvä, eikä tarkastelualueella tarvita hanketta varten erillisiä toimenpiteitä. Vaihtoehdossa 1A liikenne-ennusteen mukainen liikenteen kasvu on noin 20 %, mikä ei vaikuttanut liikenteen toimivuustarkasteluiden tuloksiin. Kuljetusten ja työkoneiden hiilidioksidipäästöt koko hankkeen ajalta ovat maksimissaan noin tonnia CO2. Vaihtoehdossa 1 päästöt jakautuvat kolmelle vuodelle (2 650 tonnia CO2/a) ja vaihtoehdossa 1A kymmenelle vuodelle (800 t CO2/a). Nupurintiellä nykyinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos kevyenliikenteen määrä ylittää 100 henkilöä/vrk, erillinen kevyenliikenteen väylä vaaditaan. Tämä kevyen liikenteen määrä ylittyy jo nykytilanteessa. Melu Hankealueella suurin nykyinen melunlähde on Turunväylän ja Nupurintien liikenne. Liikenteen melu ylittää 55 db ohjearvon metrin etäisyydellä Nupurintiestä. Kulmakorpi I:n alueen louhinnan ja murskauksen aikainen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla SoundPLAN 7.3 -melulaskentaohjelmalla. Laskennassa sovellettiin yleistä teollisuusmelun laskentamallia ja pohjoismaista tieliikennemelun

18 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 18 laskentamallia. Malli arvioi melun etenemisen joka suuntaan ja tilanteessa, jossa ääntä vaimentavia olosuhteita on vähän. Tulosten mukaan louhinnan ja murskauksen yli 60 db(a) melutasot rajoittuvat hankealueella enimmillään 300 m päähän hankealueen rajasta ja 55 db(a) melutasot enimmillään 600 m päähän hankealueen rajasta. Murskeen kuljetukset aiheuttavat nykyisen tieverkoston lähtömelutasoihin alle 1 db(a) lisäyksen. Laskentojen perusteella nykyinen tieliikenne on merkittävin melualtistuksen aiheuttaja Kulmakorven alueella. Vaihtoehdossa 0, jossa hanketta ei toteuteta (eli nykytilansateessa) Kolmperän, Histan ja Nupurin alueella on 20 rakennusta yli 55 db melualueella ja Nupurissa 25 rakennusta, joiden luona jopa 60 db melu ylittyy (selostuksen taulukko 11). Suunnitellut louhinta ja murskaus eivät merkittävästi desibeleissä lisää nykyistä päiväajan melutasoa. Vuoden 2014 melutaso kasvaa louhintaa ja murskausta lähinnä olevien asuinrakennusten kohdalla keskimäärin 0-3 db(a). Tästä seuraa, että nykyisiin melutasoihin verrattuna yli 55 db meluvyöhykkeellä on 0 5 asuinrakennusta enemmän riippuen siitä, missä kohtaa hankealuetta louhinta- ja murskausasemat sijaitsevat. Louhinta ulottuu lähimmillään noin 600 m etäisyydelle Kolmperän asuinalueesta. Joka tapauksessa tulevat louhinnan ja murskauksen äänet kuulumaan asuinalueelle, samoin työkoneiden piippausäänet ja louhekuormien siirtely. Asukkaiden ehdottamalla louheen kuljetuksella muualle murskattavaksi ei todettu olevan merkittävää melua vähentävää vaikutusta. Tärinä Tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Louhinnassa räjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa paitsi kiven irtoamista myös tärinää. Tärinää arvioidaan heilahdusnopeuden avulla (mm/s) kolmessa eri suunnassa (pysty- ja vaakakomponentti sekä etenemissuunnan mukainen komponentti). Pystykomponentti on suurin pienillä, alle 100 metrin etäisyyksillä. Etäisyyden kasvaessa vaakakomponentti muuttuu vallitsevaksi komponentiksi. Näin tapahtuu yleensä yli 200 metrin etäisyyksillä. Räjäytyskohteesta leviävä tärinä voi pahimmillaan vaurioittaa läheisiä rakennuksia, herkkiä laitteita ja häiritä ihmisiä sekä kotieläimiä. Hankealueen ympäristöön kohdistuvien tärinävaikutusten suuruutta on arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta alueen asukkaisiin ja rakennuskantaan. Tärinän vaikutusalueen laajuuden ennustaminen on vaikeaa, sillä se riippuu mm. louhinnassa käytettävistä räjähdysainemääristä, kerrallaan räjäytettävän alueen suuruudesta ja panostuksen suunnittelusta. Lisäksi tärinän vaikutusalue riippuu tarkastelukohteiden ja hankealueen välisen kallio- ja maaperän tyypistä. Tavallisesti voidaan kuitenkin arvioida, että tärinän vaikutusalue on keskimäärin kilometrin laajuinen säde kallion

19 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 19 räjäytyskohdasta, kun louhinnan suunnittelussa käytetään apuna tärinän tarkkailumittauksia. Vaihtoehdot 1 ja 1A aiheuttavat ympäristöön yhtäläiset tärinävaikutukset. Ympäristössä on asutusta, jonka herkkyys tärinälle arvioidaan kohtalaiseksi. On olemassa riski, että louhintatärinä voi aiheuttaa ongelmia alueen porakaivoissa. Tärinä voi laukaista kalliossa jo olemassa olevia jännitystiloja, jolloin kaivoa ympäröivään kallioon voi syntyä pintavettä johtavia halkeamia tai mahdollisista kaivon seinämien kalliorapautumista voi varista kiviainesta kaivoveteen. Ilman laatu Hankkeen kanssa samankaltaisia kalliolouhinnan ja murskauksen pölypäästöjä aiheutuu tällä hetkellä Rudus Oy:n Takapellon louhintaalueella noin 500 m hankealueesta kaakkoon. Hankealueen kaakkoispuolella on kaksi maanläjitysaluetta, joissa maa-aineksen käsittelystä aiheutuu pölypäästöjä. Kalliosuon laajennuksen maanläjitysalue on aivan hankealueen tuntumassa mutta muut läjitysalueet ovat kauempana. Vaihtoehdossa 1 murskaus suoritetaan kahdella laitoksella, jolloin murskausmäärä on enimmillään tonnia/päivä. Pölypäästöjen määrää on arvioitu AP-42 päästökertoimien avulla murskauslaitokselle, kuljetusliikenteelle laitosalueella sekä kiviaineksen käsittelylle (kuormaajien toiminta), olettaen tyypillinen murskauslaitoksen kokoonpano, suunniteltu ottomäärä sekä oletusarvoiset olosuhdetiedot. Yhden murskauslaitoksen PM10 -kokonaispäästö on noin 12 g/tonni ilman mahdollisia hiukkaspitoisuuden rajoittamistoimenpiteitä. Kun murskausmääräksi on arvioitu tonnia päivässä ja murskauslaitoksia kaksi, tulee päiväkohtaiseksi PM10 -päästöksi n. 100 kg. Yhteensä PM 10 -päästöjä arvioidaan syntyvän murskauksesta, kiviaineksen käsittelystä ja laitosalueen liikenteestä ilman erityisiä pölyn rajoittamistoimenpiteitä noin 157 kg/päivä. PM 2,5 -hiukkasille arvio on 20 % tästä eli 31 kg/päivä. Rajoittamistoimenpiteillä on mahdollista alentaa murskauslaitoksen pölypäästöä n. 75 %. Kun vaihtoehdossa 1A murskausmäärä on tonnia päivässä, tulee murskauksen päiväkohtaiseksi PM 10 -päästöksi n. 50 kg. Yhteensä PM 10 - päästöjä arvioidaan syntyvän murskauksesta, kiviaineksen käsittelystä ja laitosalueen liikenteestä ilman erityisiä pölyn rajoittamistoimenpiteitä noin 68 kg/päivä. PM 2,5 -hiukkasille arvio on 20 % tästä eli 14 kg/päivä. Kuten edellä, rajoittamistoimenpiteillä on mahdollista alentaa murskauslaitoksen pölypäästöä n. 75 %. Vaihtoehto 1 tuottaa laskennallisesti noin 2,7 kertaa suuremman pölypäästön kuin vaihtoehto 1A, koska käytössä on kaksi murskauslaitosta. Molemmissa vaihtoehdoissa on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet

20 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 20 ympäristön herkissä kohteissa pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Maa- ja kallioperä, radon Vaikutuksia maa- ja kallioperään on arvioitu maa- ja kallioperäkarttojen sekä hankealueelle laaditun alustavan ottosuunnitelman avulla. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella kallioperän rakoilua ja heikkousvyöhykkeitä. Hankealueella ja sen lähiympäristössä on jo aiemmin tehty suhteellisen paljon maaperäkairauksia, eikä uusia kairauksia tätä hanketta varten tehty. Pintamaakerroksen paksuus ja laatu on arvioitu maaperäkartasta. Hankealueen maaperä on pääosin kalliota ja moreenia. Moreenikerroksen paksuus vaihtelee 0,5 metristä 2,5 metriin. Osittain moreenin päällä on silttiä ja hyvin vähäisissä määrin savea. Avokallion pinta on noin tasolla ja nousee korkeimmillaan noin tasoon Alueella olevissa painanteissa voi esiintyä turvetta. Hankealueen itäreunalla on avokallioita ja ohuita kitkamaakerroksia. Vaihtoehdoissa 1 ja 1A louhittavissa alueiden laajuudessa ja louhintamäärissä ei ole eroja. Louhinnan ja murskauksen kesto ei vaikuta maa- ja kallioperään kohdistuviin vaikutuksiin. Kiviaineksen oton seurauksena maanpinnan taso ja topografia muuttuvat ja louhinta-alueilla olevat pintamaat poistetaan. Haitalliset vaikutukset alueen maa- ja kallioperään ovat normaalitilanteessa maisemamuutosta lukuun ottamatta vähäiset. Koska louhintasyvyys tulee olemaan suhteellisen pieni, ei merkittäviä vaikutuksia oleteta muodostuvan myöskään kalliopohjavesiolosuhteille. Säteilyturvakeskuksen mukaan Espoo sijoittuu radonin osalta neliportaisessa riskiluokituksessa luokkaan 2 eli toiseksi vähäisempään riskiin. Hankealueen läheisyydessä olevalla Espoon kaupungin postinumeroalueella (Nupuri Nuuksio) vuosina tehdyissä mittauksissa huoneilman radonpitoisuuden keskiarvo oli 162 Bq/m 3 (becquereliä kuutiometrissä). Suurin todettu pitoisuus oli 492 Bq/m 3. Mittauspisteitä oli yhteensä 23 kpl. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 944/92 mukaan huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/ m 3. Pohjavesi, kaivot Arvioinnin lähtötietoina on käytetty Ämmässuon Kulmakorven alueella toteutetun vesien tarkkailun tuloksia, sekä alueella aikaisemmin toteutettujen YVA menettelyjen aikaisia tutkimuksia. Lähtötietoina on käytetty myös alueen yksityiskaivoista vuonna 2008 tehtyä kaivokartoitusta, jonka yhteydessä kartoitettiin hankealueen läheisyydessä olevia yksityiskaivoja. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella (Kuusikoti, I lk, tunnus ja Nupuri, I lk., tunnus ), sekä noin 2 km