Bilaga A 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN NUORTEN JA AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Bilaga A 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN NUORTEN JA AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA OHJAUSSUUNNITELMA 1. OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Ohjaus on lukiokoulutuksen koko henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatkoopintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella. Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään

2 lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatkoopiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukioopintojen loppuvaiheessa. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. 2. OHJAUKSEN TEEMAT JA JATKUMO Opetushallituksen julkaisussa Hyvän ohjauksen kriteereissä (OPH 2014) ohjausta tarkastellaan perusopetuksen alusta aina toisen asteen päättymiseen saakka. Ohjaus nähdään jatkumona, jossa oppilaan ja opiskelijan oma aktiivisuus ja osallisuus kasvavat iän ja kehityksen myötä. Oppilaalla ja opiskelijalla on koulutuksessa useita merkittäviä siirtymävaiheita, kuten siirtyminen perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 vuosiluokille 7 9, perusopetuksen päättövaihe sekä toisen asteen päättyminen ja siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään. Erityisen tärkeä merkitys ohjauksella on näissä koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Jotta siirtymät sujuisivat mahdollisimman hyvin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään. Perhe, ystävät ja harrastukset ovat koulun ohella keskeisiä lapsen ja nuoren elämään vaikuttavia toimijoita ja yhteisöjä, joiden merkitys ja tuki huomioidaan hyvässä ohjauksessa. Koulun suhde yhteiskuntaan on tiivis, sillä yksi koulun tehtävistä on valmistaa oppijoita tulevaisuuden työelämää ja aktiivista yhteiskunnassa toimimista varten sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvä ohjaus kuvataan seuraavien teemojen kautta: Riittävä ja monipuolinen ohjaus Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Koulutuksen nivelvaiheet Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena Ohjauspalveluista tiedottaminen Ohjaus on yhteistä työtä Ohjaussuunnitelma Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää

3 Hyvän ohjauksen teemat toteutuvat seuraavien kriteerien kautta (Hyvän ohjauksen kriteerit Opetushallitus 2014:5) 1. Riittävä ja monipuolinen ohjaus Ohjaukseen on varattu resurssia siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko opintojen ajan. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus sekä henkilökohtaiseen että ryhmämuotoiseen ohjaukseen. 2. Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Ohjaus on toteutettu tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivisuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta omaan elämäänsä ja oppimiseensa liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjaus vahvistaa opiskelijan osallisuutta opiskelija- ja oppilaitosyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen. 3. Ohjaus on yhteistä työtä Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Tehtävät, roolit ja yhteistyömuodot kuvataan selkeästi ohjaussuunnitelmassa. 4. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Lukiokoulutuksen opinto-ohjaajat ovat tehtäväänsä kelpoisia. Henkilöstön tiedot, taidot ja ohjausosaaminen ovat korkeatasoisia ja ajan tasalla. 5. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Opinto-ohjausta kehitetään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Ohjaus toteutetaan tavalla, joka edistää opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä. 6. Ohjaussuunnitelma Koulutuksen järjestäjällä on ohjaussuunnitelma, joka on tarkennettu oppilaitoskohtaisesti. Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toteutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi. Suunnitelma on tehty yhteistyössä opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjaussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. 7. Koulutuksen nivelvaiheet Nivelvaiheyhteistyö lukiokoulutuksen alku- ja päättövaiheessa sekä muissa siirtymissä on suunniteltua ja toimivaa. Oppilaitos antaa tietoa

4 lukiokoulutuksesta peruskoululaisille ja tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua lukio-opetukseen. Opiskelijalle järjestetään monipuolisia mahdollisuuksia tutustua opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa jatko-opintoihin liittyviä opintoja. Ohjauksella varmistetaan opiskelijan taidot hankkia tietoa jatko-opinnoista sekä toimia sähköisessä hakujärjestelmässä. Oppilaitoksessa on sovittu ohjauksen käytännöt mahdollisen koulutusalan tai koulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi. Ohjaus tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. 8. Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena Ohjaus tukee lukiokoulutuksen suorittamista sekä opiskelijan sijoittumista jatkoopintoihin. Opiskelija laatii opiskelu-, ylioppilastutkinto- ja jatkoopintosuunnitelman ohjauksen tuella. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään suunnitelmia opintojen edetessä. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijan aktiivista ja kriittistä tiedonhankintaa. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. 9. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen Opiskelija tutustuu monipuolisesti työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen opiskeluaikana. Hänellä on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa työelämään liittyviä opintoja. Opetus on järjestetty siten, että se tukee opiskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä. Henkilöstöllä on ajantasaiset tiedot työelämästä ja mahdollisuus kehittää työelämäosaamistaan. 10. Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on säännöllistä ja suunniteltua. Verkosto- ja työelämäyhteistyö on suunniteltua ja aktiivista. Toimijoiden vastuut ovat kaikkien tiedossa. Oppilaitoksen yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa mahdollistaa joustavia opintopolkuja sekä tarvittaessa opiskelijan joustavan siirtymisen oppilaitoksesta toiseen, mikä vähentää negatiivista keskeyttämistä. 11. Ohjauspalveluista tiedottaminen Opiskelija ja hänen huoltajansa saavat ajantasaista tietoa ohjauspalveluista lukiokoulutuksessa. Ohjauksesta tiedotetaan erilaisin menetelmin. Tiedottaminen on aktiivista ja suunniteltua.

5 12. Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää Hyvän ohjauksen kriteerit ovat osa opetuksen järjestäjän laatuja arviointijärjestelmää. Henkilöstön kaikki jäsenet tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat niiden mukaisesti. Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. 3. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖNJAKO Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. 3.1 Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinaattorina yhteistyössä rehtorin, apulaisrehtorin, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa ohjaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa ohjaa yksilöllisten opinto-ohjelmien laatimisessa ohjaa uravalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa vastaa lukioon tulijoiden ohjauksesta vastaa toisen asteen ja korkea-asteen opintotiedotuksesta toimii yhteyshenkilönä koulun, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän ym. yhteistyötahojen kanssa. vastaa opinto-ohjauksen oppituntijärjestelyistä. 3.2 Ryhmänohjaaja toimii ohjausryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaajana perehdyttää lukioon ja koulun toimintakulttuuriin, edistää ryhmäytymistä ja myönteisen ilmapiirin syntymistä ryhmään ohjaa omatoimiseen, vastuulliseen asioiden hoitamiseen ja ryhmässä toimimiseen vastaa ryhmänohjauksen tiedottamisesta vastaa ryhmänohjaustuokioista opastaa opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa yhdessä aineenopettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa opastaa opiskelijoita oman lukuvuosittaisen työjärjestyksen tekemisessä seuraa opiskelijoidensa opiskelusuunnitelmien toteutumista,

6 3.3 Aineenopettaja kurssikertymää, opintomenestystä ja poissaoloja seuraa oppiaineen päättöarvosanan ehtojen täyttymistä pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa. opettaja antaa ohjausta oman aineensa opiskeluun liittyvissä asioissa (esimerkiksi aineen opiskelutaidot, kurssien suoritusjärjestys, aineen kurssitarjonta lukiossa, kurssien itsenäinen suorittaminen ja opiskeluvaikeudet) kertoo oman aineensa merkityksestä jatko-opiskelun ja työelämän kannalta seuraa oppiaineen päättöarvosanan ehtojen täyttymistä oppiainekohtaiset arviointiyhteenvedot toimitetaan tiedoksi opettajille seuraavasti: o 1. vuoden opiskelijoille 3. jakson jälkeen o 2. vuoden opiskelijoille 3. jakson jälkeen o 3. ja 4. vuoden opiskelijoille 1. jakson jälkeen o aineenopettaja on tarvittaessa opintosuoritusten kertymisen osalta yhteydessä ryhmänohjaan, opinto-ohjaajaan ja/tai rehtoriin ko. ajankohtien jälkeen 3.4 Johtava rehtori, rehtori ja apulaisrehtori Johtavan rehtorin tehtävänä on: vastata opetussuunnitelman kehittämisestä vastata lukuvuosittaisesta lukuvuosisuunnitelmasta vastata opintotarjottimen laadinnasta vastata opiskelijaksi ottamisesta. Rehtorin tehtävänä on: johtaa oman toimipaikkansa opetustyötä vastata opetussuunnitelman toimeenpanosta ja seurannasta valmistella lukuvuosisuunnitelmaa ja vastata lukuvuosisuunnitelman toteutumisesta valmistella opintotarjotinta valmistella opiskelijaksi ottamista vastata ylioppilaskirjoitusten toimeenpanosta

7 vastata lukiolain- ja asetuksen mukaisista opiskelijan arviointiin, kurinpitoon ja opetusjärjestelyistä liittyvästä päätöksenteosta kutsua koolle lukion opiskelijahuoltoryhmä vastata lukion opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. 3.5 Erityisopettaja Apulaisrehtorin tehtävänä on: toimia rehtorin sijaisena rehtorin ollessa estynyt vastata kuulustelujen ja valvontojen (koeviikko, uusintakuulustelut ja ylioppilaskirjoitukset) järjestelyistä yhteistyössä rehtorin kanssa. koordinoi ryhmänohjausta. Lukion erityisopetuksen tarkoituksena on tukea ja auttaa opiskelijaa niin, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Tukea voi saada opiskelija, joka on jäänyt tilapäisesti opinnoissaan jälkeen tai jonka edellytykset opiskella ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden takia. Tuen piiriin kuuluvat myös psyykkistä tai sosiaalista tukea tarvitsevat opiskelijat. Opiskelijalla voi olla lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä oppimisen ongelmia, joita voidaan ratkoa erityisjärjestelyillä oppimistilanteissa ja kokeissa. Lukion erityisopettaja vastaa: lukitesteihin ja lukilausuntoihin liittyvistä tehtävistä avustaa oppimisvaikeuksiin ja opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä vastaa ryhmämuotoisesta erityisopetuksesta. 3.6 Terveydenhoitaja ja lääkäri Terveydenhoitaja vastaa pääasiassa lukiolaisten opiskelijaterveydenhuollosta. Terveydenhoitaja on tavattavissa päivystysaikana. Muina aikoina hoidetaan ainoastaan sovitut terveystarkastukset ja erikseen sovitut tapaamiset. Ajan voi varata puhelimitse, Wilman kautta tai käymällä päivystysvastaanotolla. Päivystysajan ulkopuolella sattuneet kiireellistä hoitoa vaativat asiat ohjataan terveysasemalle. Selvissä sairastapauksissa (esim. kuume, vatsatauti) kotiin lähdöstä voi sopia opettajan kanssa. Kaikille lukion 1. vuoden luokkalaisille tarjotaan mahdollisuus terveystapaamiseen kouluvuoden aikana.

8 3.7 Kuraattori 3.8 Koulupsykologi 3.9 Koulusihteeri Koululääkärin vastaanotto sovitaan terveydenhoitajan kautta (koskien lähinnä koulunkäyntiin liittyviä asioita). Terveydenhuoltopalvelut kuuluvat myös ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille. Koulukuraattori toimii koulun sosiaalityöntekijänä. Hän auttaa ja tukee opiskelijoita, joilla esiintyy ristiriitoja kavereiden kanssa, motivaationgelmia tai muita ongelmia. Kuraattori auttaa opiskelijoita elämänhallintaan ja sosiaalisen elämän vaikeuksiin liittyvissä ongelmissa ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa ammattiavun piiriin. Psykologi auttaa ja häneen voi olla yhteydessä, kun opiskelija tarvitsee tukea oppimiseen tai opiskeluun, elämäntilanteen muutoksiin, ihmissuhteisiin tai jaksamiseen ja mielialaan liittyvissä asioissa. Psykologi on tavattavissa koulun tilaisuuksissa ja erikseen sovittaessa henkilökohtaisesti. Koulusihteeri antaa opiskeluun liittyvät lomakkeet, kuten esimerkiksi opintotukija koulumatkatukilomakkeen ja todistukset sekä antaa niihin liittyvää ohjausta Tutorit tutustuttavat lukio-opiskelun aloittavia opiskelijoita kouluun ja koulun käytäntöihin ohjaavat ja opastavat nuorempia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa voivat toimia opiskelijatovereille tukihenkilöinä ja toispaikkakuntalaisten nuorten tukiryhmänä järjestävät opiskelijoiden terveyttä ylläpitävää virkistystoimintaa mm. teemapäiviä ovat mukana perusopetuksen oppilaille järjestettävissä lukioesittelyissä 3.11 Opiskelija Opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään 1) opiskelusuunnitelman, 2) ylioppilastutkintosuunnitelman ja 3) jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija vastaa suunnitelmiensa päivittämisestä yhdessä oppilaitoksen ohjaushenkilöstön kanssa.

9 4. OHJAUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Kokkolan lukiokoulutuksen ohjaus pohjautuu holistiseen, kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. (Van Esbroeck, R. & Wattsi, A. G.1998). Siinä ohjaus on jaettu kolmeen päätoimintoon: 1) opiskelun ja oppimisen ohjaus, 2) kasvun ja kehityksen tukeminen ja 3) ammatillisen suuntautumisen ohjaus. Ohjausmallin mukaan ohjausta toteutetaan yhteistyössä koulussa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Malliin kuuluu myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelija itse on oman ohjaustarpeensa keskiössä ja lähimpinä ohjaustahoina ovat ryhmänohjaaja, koti sekä opetushenkilöstö. Seuraavalla kehällä ovat opinto-ohjaajat, jotka toimivat yhteistyössä opettajien sekä erikoistuneiden ohjaus- ja tukipalveluiden edustajien kanssa. Ulommalla kehällä on asiantuntijaorganisaatiot, joiden ohjauksen piiriin opiskelija voi siirtyä myös suoraan tapaamatta sisempien kehien ohjaustahoja. Holistinen ohjausmalli tuo perinteisen oppimisen ja opiskelun tukemisen rinnalle ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksen sekä opiskelijan psykososiaalisen tukemisen. Holistisessa ohjausmallissa opinto-ohjaaja on vain yksi toimija muiden rinnalla; tukemassa opiskelijaa kohti ammattilaisuutta. 5. OHJAUKSEN KESKEISET TEHTÄVÄALUEET 5.1 Ohjaus opintopolun eri vaiheissa Ohjaus opintojen alussa Opintojen alkuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat lukio-opintoihin ja opiskeluun, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Ryhmänohjaajat vastaavat yhdessä tutoreiden kanssa uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta, tilojen esittelystä ja opinto-oppaiden läpikäymisestä sekä ryhmäytymisestä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijahuoltohenkilöstö esittäytyy uusille opiskelijoille. Kaikille oppilaitoksen opiskelijoille tiedotetaan lukuvuoden alussa lukuvuotta ja opintoja koskevista ajankohtaisista asioista. Opintojen alkuvaiheessa opiskelija täyttää lomakkeita, missä hänellä on mahdollisuus kertoa esim. tavoitteistaan ja kiinnostuksistaan sekä elämäntilanteestaan, millä voi olla vaikutusta opintojen kulkuun. Tukiopetusta järjestetään tarvittaessa. Tukiopetus on toimintaa, jota opiskelija saa sopimuksesta pysyäkseen ryhmän mukana tai edistyäkseen henkilökohtaisissa opinnoissa. Tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös mahdollinen opiskeluajan lyhentäminen tai pidentäminen muutamasta opintojaksosta vuoteen.

10 Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana tapahtuva ohjaus keskittyy henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen, jatko-opintoihin-ja työelämään ohjaamiseen. Opintojen edistymisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle siten, että päävastuu kuuluu ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle ja opiskelijahuoltohenkilöstölle. Mikäli opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen. Hän ottaa yhteyttä opiskelijaan sekä tarvittaessa huoltajaan ja opinto-ohjaajan. Ryhmänohjaaja voi myös pyytää tukea opiskelijahuoltohenkilöstöltä. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen huolenaiheisiin. Opintojen etenemisen seuraaminen: aineenopettaja vie opintosuoritusmerkinnät Wilmaan (opintosuoritusrekisteri) ja arvioi opiskelijan tukiopetuksen tarpeen ryhmänohjaaja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan ryhmänohjaaja ottaa tarvittaessa yhteyttä opinto-ohjaajaan ja tiedottaa huolesta opiskelijahuoltohenkilöstölle opinto-ohjaaja arvioi kokonaistilanteen opiskelijan lukio-opintojen jatkon sekä jatko-opintojen suhteen Opiskeluhuolto järjestetään Oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaan ja opetussuunnitelman erillisen luvun mukaisesti (luku 4.4) Ohjaus opintojen päättövaiheessa Opintojen loppuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on varmistaa tuki opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumisessa. Päättövaiheessa tehdään yhteistyötä mm. TE-toimiston, KELA:n, yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Opiskelijoille järjestetään informaatiotilaisuuksia ja oppilaitosvierailuja koskien jatko-opintoja. Lisäksi heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua oppilaitosten avointen ovien päiviin. Opinto-ohjaajat pitävät info-tilaisuuksia jatko-opintoihin hakemisesta. Oppilaitokset vastaavat yhteishakuun liittyvästä ohjauksesta ja käytännön järjestelyistä: valtakunnallisesta toisen asteen oppilaitosten yhteis- ja lisähausta korkea-asteen yhteishausta muista jatko-opintojen hakumenettelyistä

11 5.2 Tiedottaminen Tiedottaminen kuuluu työyhteisön jokaiselle jäsenelle. Tiedottamisesta vastaavat pääasiallisesti lukion rehtori, apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja. Aineenopettajat, lukion tutoropiskelijat sekä muut opiskelijat vastaavat tiedottamisesta omilta osiltaan. Tiedottamisen tavoitteena on ennen opintojen alkua antaa hakijalle monipuolisesti ja realistisesti tietoa lukiokoulutuksesta, hakuedellytyksistä, opiskelijavalinnasta sekä opintotarjonnasta Kokkolan lukioissa. Lisäksi tarjotaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, koulutuksen tavoitteista sekä opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista (yhdistelmäopinnot). Tietoa annetaan yläkoululaisille ja heidän huoltajille. Perusopetuksen oppilaanohjaajia tiedotetaan lukio-opintoihin liittyvistä asioista.tiedottaminen tapahtuu oppituntivierailuina, tutustumiskäynteinä sekä vanhempainilloissa. Tämän lisäksi oppilaitokset jakavat tietoa omien esitteiden ja lehtien sekä sähköisten kanavien kautta. Oppilaitoksilla on myös mahdollisuus tarjota henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. 5.3 Nivelvaiheen tiedonsiirto Nivelvaiheen saattaen vaihto-palaverit perusasteen opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa pidetään syksyisin. Yläkoulujen oppilashuoltohenkilöstö varmistaa tiedonsiirtoluvan oppilaan huoltajalta tiedonsiirtolomakkeella. Siirrettävää tietoa ovat opiskelun järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia. 5.4 Yhteistyö muiden ohjaustoimijoiden kanssa Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö lukioissa pyritään toteuttamaan siten, että opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukeminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla: peruskoulunsa päättävien oppilaiden huoltajille järjestetään vanhempainiltoja, joissa esitellään lukioiden toimintaa lukiossa järjestetään vanhempien- ja huoltajieniltoja

12 lukion aloittavat opiskelijat saavat opinto-oppaan lukuvuoden lopussa opiskelija saa koulun toimintakertomuksen koteja tiedotetaan ajankohtaisista asioista huoltajia kuullaan tarvittaessa koulun toimintaan liittyvissä asioissa lukiossa voi toimia vanhempainyhdistys, joka edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä opiskelijan opintosuoritukset arvostellaan jaksoittain huoltajat voivat seurata alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden poissaolomerkintöjä sähköisen järjestelmän avulla Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Keski- Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategian mukaisesti verkoston päätehtävä on kehittää yhteistyössä laadukasta toisen asteen koulutusta. Opiskelijoiden elinikäistä oppimista ja mahdollisuuksia joustaviin opintopolkuihin työelämä- ja opintovalmiuksien saavuttamiseksi vahvistetaan. Ohessa linkki Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategiaan. Keski-Pohjanmaan Elinikäisen ohjausken toimintasuunnitelma on päivitetty tammikuussa Ohessa raportti ohjauksen yhteistyöstä Keski-Pohjanmaalla Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Opiskelija ohjataan tarvittaessa yhteiskunnan tarjoamien oppilashuollon palveluiden ja muiden ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja piiriin. 6. OPINTOPOLKU

13 7. OPINTO-OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JA RESURSSIT Lukion opinto-ohjausta järjestää kurssimuotoisena ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti nuorille lukio-opiskelijoille kuuluu kaksi opinto-ohjauksen valtakunnallista pakollista kurssia, minkä lisäksi Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan tarjotaan kaksi paikallista opinto-ohjauksen kurssia. Opinto-ohjauksen pakolliset ja paikalliset kurssit sisältöineen ja tavoitteineen on kuvattu Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opinto-ohjauksen pakollisten kurssien luokkatunnit jaetaan kolmelle vuodelle. Opiskelijalla on velvollisuus osallistua ohjauksen oppitunneille. Opinto-ohjauksen pakollisten kurssien hyväksyttävä suorittaminen edellyttää vähintään yhtä opintojen aikana suoritettavaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluvierailua sekä osallistumista henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun. Sopon suositusten mukaan opinto-ohjaajalla tulisi olla korkeintaan 200 ohjattavaa. Koulutuksen järjestäjän tulee varata riittävä resurssi opintoohjaukseen. 8. OHJAUKSEN ARVIOINTI Ohjaus, opinto-ohjaus ja ohjaussuunnitelma Ohjausta, opinto-ohjausta ja ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan osana oppilaitosten ja opetuspalvelujen lukuvuosittaista lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointia ja toiminnan arviointia. Arviointitietoa saadaan myös opiskelijapalautteen kautta. Ohjaussuunnitelmaa päivitetään saadun palautteen perusteella. 9. OHJAUKSEN EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toiminen, on ohjaustyön perusta.

14 1. Itsemääräämisoikeus Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo esille monipuolisesti vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi. 2. Luottamuksellisuus Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa ohjausympäristöissä. 3. Totuudellisuus Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. 4. Riippumattomuus Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on esiteltävä 5. Ammattitaidon kehittäminen Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan 6. Yhteistyö Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa 7. Oma hyvinvointi Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle.