Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario

Transkriptio

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario Heinäkuu 2013 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos SOTERA Instituutti Maria Klemetz, tutkija, arkkitehti Erkki Vauramo, tutkija, professori (h.c.) 1

2 Sisällysluettelo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario... 1 Sisällysluettelo... 2 Esipuhe Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kunnat ja palvelut Väestöennuste Palvelut ja palvelutarve Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa Hoidon kesto Hoitoon tai hoivaan tulosyy Dementia - suurin resurssien kuluttaja Käynnit palvelurakennuksissa Leivonmäki Laukaa Konnevesi Hankasalmi Muurame Luhanka Joutsa Toivakka Äänekoski Äänekosken terveyskeskus ja palveluasumista Äänekoski, vanhusten palveluasuminen Äänekoski Konginkankaan vanhainkoti ja palvelutalo Äänekoski Suolahden vanhainkoti Tupasvilla Äänekoski - Sumiainen Keuruu Uurainen Petäjävesi Wiitaunioni Viitasaaren terveyskeskus Pihtiputaan terveyskeskus Pihtipudas - Palvelukeskus Sopukka Kinnula Vanhainkoti Kotipiha Saarikka Kivijärvi - Terveyskeskus ja palvelutalo Kivijärvi - Palvelukoti Wallesmanni Saarijärvi - Terveyskeskuksen vuodeosasto Saarijärvi Peltoahon palvelukoti Karstula - Terveysasema Karstula-Uusjokelan palvelukeskus Kyyjärvi - Vanhainkoti Kiviranta Inventaarioon liittyviä yleisiä havaintoja

3 4.1 Alueella on merkittävä ylikapasiteetti Palvelujen sijainti yhdyskuntarakenteessa Terveyskeskukset rakennuksena ja vuodeosastot Vanhainkodit Kalustus ja käytettävyys Ruokailu Dementiaa sairastava vaatii tutun ympäristön Uudisrakentamisessa kelvotonta tilankäyttöä Avioparin on voitava asua yhdessä Ahdas tila ja pakkomakuu huonontavat kuntoa Tarvitaan Sote-uudistus ja rakennemuutos Mallia uudistetusta järjestelmästä Tarvitaan uusi alueellinen kuntoutusjärjestelmä Terveyskeskussairaalasta kuntouttava lähisairaala Kuntoutussairaalan huoneeseen mallia hotellihuoneesta Vanhusten asunnot ovat kuntien keskustatoiminta Palvelukortteli toimiva ratkaisu ikäihmisille Vanhukset takaisin itsenäiseen elämään Tarvitaan uutta taloudellista ajattelua Keski-Suomen maakunta investoi pitkäaikaiseen hoitoon Arvio vanhushoidon vaatimista investointikustannuksista Johtopäätökset

4 Esipuhe Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin välillä käynnistyi vuonna 2008 kehitysyhteistyö, jota on jatkunut nyt kuusi vuotta. Tehtävät ovat liittyneet läheisesti keskussairaalan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirille kuuluu myös vastuu ikääntyvien asukkaiden kriisien jälkeisestä kuntoutuksesta. Valtakunnallisissa suosituksissa tavoitteena on pääosin lopettaa nykyinen terveyskeskusten pitkäaikainen vuodeosastohoito ja vanhainkotien laitoshoito. Tämä edellyttää Sote-uudistuksen osana kuntoutuksen uudelleenjärjestämistä. Osana uuden keskussairaalan kehittämistä ovat kuntoutuksen uudet ratkaisut. Tarkoituksenmukainen rakenne on kuntoutuksen osaamiskeskuksen sijaitseminen keskitetysti Jyväskylässä ja toteutus järjestäminen hajautettuna sairaanhoitopiirissä paikallisesti lähipalveluna. Kehittämistyötä varten tarvitaan tieto sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja vanhusten laitospalvelujen rakennusten käytettävyydestä ja modernisointimahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungin laitosten tilanne tunnettiin hyvin, joten ne rajattiin pois projektista. Tästä työstä tehtiin sopimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin kesken helmikuussa Sovittu projekti sisälsi katsauksen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhushuoltoon tilastojen valossa sekä tutustumiskäynnit vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Joitakin palveluasuntoja liitettiin kuntien toivomuksesta mukaan. Tilojen ja rakennusten kunnon yksityiskohtainen arviointi rajattiin pois sekä aikataulu- että kustannussyistä. Päähuomio kiinnitettiin yksikön toimivuuteen ja tilojen tarkoituksenmukaisuuteen. Toistuvia havaintoja, jotka johtuvat vanhentuneesta rakennustavasta, ei kaikkien kohteiden osalta kirjoitettu auki. Tehtävää varten Sotera nimesi projektiryhmän, johon kuuluivat professori Erkki Vauramo vastuullisena osaprojektin johtajana ja arkkitehti Maria Klemetz rakennusten asiantuntijana. Tutustumiskäynnit tehtiin maalis-huhtikuussa 2012 kolmena kahden päivän matkana, jotka sairaanhoitopiiri oli ohjelmoinut. Esitämme parhaat kiitokset käyntiemme kohteina olleiden laitosten henkilökunnalle miellyttävistä ja avartavista keskusteluista sekä hyvistä kahvituksista. Tulokset esitetään seuraavassa raportissa. Kohteet esitellään käyntijärjestyksessä. Espoossa elokuussa 2013 Maria Klemetz Erkki Vauramo Yhteystiedot: 4

5 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1 Kunnat ja palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri koostuu 21 kunnasta, joissa oli yhteensä asukkaita vuonna On todennäköistä, että rakenne muuttuu lähivuosina, koska kuntarakenne- tai terveyspalvelurakenneuudistus vie kohti isompia palvelukokonaisuuksia. Kuva 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat vuonna 2013 Tavoitteena on tarkastella ikääntymisen vaikutusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspalvelujärjestelmään ja arvioida siitä syntyviä vaatimuksia palvelurakenteeseen. Vanhusten palvelut järjestetään kunnallisesti joko yhden kunnan tai kuntien yhteistyöelimen toimesta. Perusterveydenhuolto on jo nyt ryhmittynyt kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Seututerveyskeskus käsittää Joutsan, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien perusterveydenhoidon. Seututerveyskeskus toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena, ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat järjestämistoimikunta ja johtokunta. Järjestämistoimikunnan keskeise- 5

6 nä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta. Wiitaunioni on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen nimitys palvelutuotannon ja hallinnon yhteistyölle. Kinnula on jossakin määrin mukana toiminnassa. Perusturvaliikelaitos Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Itsenäisiä palvelutuottajia ovat Konnevesi, Hankasalmi, Jyväskylä, Kinnula, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. 1.2 Väestöennuste Aluksi tarkastelemme Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöennustetta vuosille , taulukko 1. Taulukko 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen väestöennuste Ikäryhmittäinen väestöennuste Keski Suomen SHP Joutsa Karstula Keuruu Kinnula Kivijärv i Kyyjärvi Kaikki Ikäryhmittäinen Luhankmvespudajärvkinesaarkoski Muura Petäjä Pihti Saari Toivak Uura Viita Ääne Laukaa Multia väestöennuste Kaikki Hankasalmi Jyväskylä Kannonkoski Konnevesi Tulevaisuusennakoinnissa lähteenä käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta 9/2009 että THL:n Hilmolaskentatietoja vuosilta 2010 ja Tarkasteluvuosiksi valittiin 2013 tai viimeinen saatavissa oleva vuosi, 2025 ja

7 Vuosi 2040 on hyvä tarkasteluvuosi, koska hoivarakennuksen elinikä on noin 40 vuotta. Siihen sisältyy peruskorjaus noin 20 vuoden kohdalla. Vuonna 2013 valmistunut laitos on peruskorjauksen tarpeessa vuonna 2033 ja elinkaarensa päässä Jos rakennuksen suunnittelu vie muutaman vuoden, ovat nyt aloitettavat uudet rakennukset käytössä vielä Muutos nykyhetkestä sinne on todennäköisesti yhtä iso kuin muutos vuodesta 1986 tähän päivään. Siksi vanhuspalvelujen suunnittelussa on mahdollista ja tavoiteltavaa nähdä noin 25 vuotta eteenpäin. Väestöennusteesta nähdään, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kasvava alue. Väestön kasvua tapahtuu kaikissa ikäluokissa, mutta tarkasteluaikana se on suurinta yli 75-vuotiaiden ikäluokissa, jotka kasvavat noin asukkaalla kaksinkertaiseksi (98 %) eli asukkaasta :een. Työssäkäyvä väestö (15-64-vuotiaat) vähenee koko piirissä vuoteen 2025 mennessä noin 3,3 %, mutta kasvaa sen jälkeen nykytasoon. Työssäkäyvän väestön kasvua on vain kuudessa Jyväskylän ympärillä olevassa kunnassa (vihreä). Koko piirin osalta vuotiaiden asukkaiden määrä laskee noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitsee kiristyvää kuntataloutta. Seuraavaksi tarkastelemme taulukossa 2 väestön muutosta kunnittain. Veronmaksukykyä voidaan karkeasti arvioida ikärakenteen perusteella olettamalla, että opiskelijat ja eläkeläiset maksavat puolet työikäisen aikuisen maksamasta verosta. Taulukko 2 on tehty tällä olettamuksella. Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain ja sen vaikutus verotuloihin Väestön muutos % Keski-Suomen SHP Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Veronmaksukyky 2040 Taulukosta 2 näemme, että useissa kunnissa verotulot vähenevät merkittävästi väestön vähenemisen vuoksi. Vaikka koko piirissä väestö kasvaa yhteensä 8 %, lisääntyy veronmaksukyky vähemmän, koska väestön lisäys kohdistuu opiskelijoihin ja ikääntyvään väestöön. Sekä Jyväskylässä että muutamassa 7

8 lähikunnassa on väestön kasvua, mutta se ei riitä rahoittamaan nykyistä määrää sosiaali- ja terveyspalveluja. Johtopäätös väestöennusteesta on, että verotulojen kasvua on vähän. Siksi maakunnalla (sairaanhoitopiirillä) on varaa enintään nykyisen kokoiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntaan. Tämä henkilökunta joutuu hoitamaan kaksinkertaisen määrän vanhuksia. 1.3 Palvelut ja palvelutarve Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelurakennetta kunnittain Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) vuoden 2010 potilas- ja asiakaslaskennan valossa. Taulukkoon 3 on merkitty nykytilanne laitostyypeittäin. Rinnalle on otettu Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen mitoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistamassa uusia määrällisiä tavoitteita vanhusten palveluille. Siksi taulukkoon on laskettu laitoshoidon (1 % yli 75-vuotiaista) ja palveluasumisen (9 % yli 75- vuotiaista) paikkamäärät. Taulukko 3. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen palvelurakenne ja Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen tarve vuoden 2011 väestöllä laskettuna Väestö Tehostettu Tavallinen Vanhainkoti palveluasunto palveluasunto Tk Vuodeosasto Palveluasuntoja Laitoksia1 9% yli 75 % yli 75 v. v. Ylimäärä Tilanne Kaikki yhteensä Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Jyväskylä Jyväskylä Kannonkoski Kannonkoski Karstula Karstula Keuruu Keuruu Kinnula Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Konnevesi Konnevesi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Laukaa Luhanka Luhanka Multia Multia Muurame Muurame Petäjävesi Petäjävesi Pihtipudas Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Toivakka Toivakka Uurainen Uurainen Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski SHP yhteenveto Keski Suomen SHP Hoivapaikkamäärien tarvearvio tehdään tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden määrän pohjalta. Kun vanhojen ihmisten määrä kasvaa, tarvitaan enemmän palveluja. Toisaalta vanhukset elävät terveitä vuosia hyvin toimintakykyisinä. Vuoden 2011 potilaslaskennan mukaan eriasteisia hoitopaikkoja oli yhteensä Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen paikkamäärä vuoden 2013 väestöllä laskettuna olisi nyt paikkaa. Sairaanhoitopiirillä on nyt yli suositustason. Luku on pienentynyt vuoden 2010 tasosta

9 Suuri ikäluokka ei kuole samanlaisena 5-7 vuoden piikkinä kuin se syntyi. Ikäluokasta on jo nyt kuollut merkittävä osuus. Jäljellä olevien henkilöiden kuolema hajaantuu syntymistä pidemmälle ajanjaksolle. Kun katsotaan väestöennusteesta kuolemien lukumäärän kasvua, voidaan tästä arvioida suuren ikäluokan edellyttämä hoidon lisätarve. Toisaalta palvelutarve kasvaa viimeisen elinvuoden aikana. Oikeampi tulevan tarpeen arvio lähtee kuolemien lukumäärän kasvusta, ei ikääntyvän väestön kasvusta. Seuraavassa taulukossa 4 on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestön kuolemien kehitystä ja arvioitu palvelutarpeen kasvua tältä pohjalta. Kuolleet 2013 merkitsee väestöennusteen mukaista kuolemien määrää vuonna 2013 ja vastaavasti vuosina 2025 sekä Sarake Muutos % merkitsee kuolemien %- muutosta vuosien 2013 ja 2040 välillä. Sarake Laatu 2013 merkitsee Ikäihmisten laatusuosituksen mukaista paikkamäärää vuonna Tämä on Kun nykytilanne taulukosta 3 on paikkaa, on paikkojen ylimäärä paikkaa. Palvelurakenne on erittäin laitosvoittoinen. Ikärakenne Tarve 1 merkitsee väestönennusteen mukaisen vanhusten määrän kasvun pohjalta arvioitua paikkamäärää vuonna 2040, joka on eriasteista paikkaa. Tarve 2 merkitsee kuolemien määrään perustuvaa tarvetta vuoteen 2040 mennessä, yhteensä Kahden arviointimenettelyn eroa yhteensä paikkaa vuonna 2040 vertaillaan sarakkeessa Tarve 1 Tarve 2. Taulukko 4. Ikärakenteen muutokseen ja kuolemien määrän muutokseen perustuvat tarvearviot hoitopaikoista vuodelle 2040 Kuolleet 2013 Kuolleet 2025 Kuolleet 2040 Muutos % 2040/2013 Laatu 2013 Ikärakenne Tarve 1 Kuolemat Tarve 2 Tarve1 tarve 2 Keski Suomen SHP Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

10 Kuten taulukosta 4 ilmenee, vuonna 2040 ikärakennemallilla laskettu tarve on paikkaa eli samaa suuruusluokkaa kuin tämänhetkinen laitosmäärä. Kuolemien määrään perustuva tarvearvion on pienempi 3 038, eroa on paikkaa. Tarkastelun perusteella sairaanhoitopiirin parhailla käytännöillä selvitään suuren ikäluokan kuolemisesta ilman erityisiä lisäresursseja. 2 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa Vuosittain THL kerää vuoden viimeisenä päivänä jokaisesta sairaala- tai asumispalvelun piirissä olevasta henkilöstä tiedot. Järjestelmää kutsutaan potilas- ja asiakaslaskennaksi tai lyhyemmin laskennaksi. Tässä yhteydessä hyödynnetään laskennasta vain hoidonkestotietoja ja laitokseen tulosyitä. Seuraavassa tarkastellaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhusten palvelujärjestelmän ominaisuuksia. Tulokset ovat laskentapäivältä , joka on viimeinen saatavissa oleva vuosi. 2.1 Hoidon kesto Taulukot 2. ja 3. esittävät hoidon kestoa laskentapäivään ja palveluun tulon syytä. Hoitopäiväkustannukset on laskettu Kuntaliiton kanssa tarkistelulla tavalla. Kun keskihinta kunnissa vaihtelee, voidaan arvio haluttaessa tarkistaa paikallista tasoa vastaavaksi. Taulukoissa hoitoaikaluokka vrk merkitsee, että tähän ryhmään kuuluvan henkilön hoidon kesto on yli 10 vrk, mutta alle 29 vrk. Heitä on ollut yhteensä 16 henkilöä. Aika hoidon alusta on keskimäärin 17 vrk. Yhteensä heidän hoitoonsa on käytetty 268 hoitopäivää. Jos vanhainkodin hoitopäivän hinta on 130 euroa, on 268 hoitopäivää maksanut euroa ja keskimäärin potilasta kohti euroa. Tarkastelutapa antaa kuvan siitä, miten paljon keskeneräinen hoito on maksanut tarkastelupäivään mennessä Taulukkoihin on merkitty kaksi rajaa punaisella. Euroopan Unionin terveysministeriö DG SANCO terveyspoliittisessa valmistelutyössä on esitetty tavoite, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi olla laitosjärjestelmässä yli kahta vuotta. Rajaa ei ole merkitty tavalliseen palveluasunnon kohdalle. Useat jäsenvaltiot ovat rajoittaneet sairaaloiden vuodeosastohoidon 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen vuodelepo aiheuttaa vanhuksille toimintakyvyn menetystä. Myös tämä raja on merkitty terveyskeskuksen kohdalla. 10

11 Taulukko 5A. Laskenta , Keski-Suomen shp, vanhainkodit, tehostettu palveluasunto ja tavallinen palveluasunto, hoitoaika jakson alusta ja kustannusvaikutukset KSSHP, Vanhainkodit, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tehostettu palveluasunto, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Vanhusten tavallinen palveluasunto, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä

12 Taulukko 5B. Laskenta , Keski-Suomen shp, aikuisten tavallinen palveluasunto, lyhytaikainen ja pitkäaikainen terveyskeskusten vuodeosasto ja kaikki laitokset yhteensä, hoitoaika jakson alusta ja sen kustannusvaikutukset KSSHP, Aikuisten tavallinen palveluasunto, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tk vuodeosasto, lyhytaikainen, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tk vuodeosasto, pitkäaikainen, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Kaikkiyksiköt yhteensä, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (126 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä Punainen alue

13 Yhteensä palveluissa olevien henkilöiden keskeneräisen hoidon arvo on noin 314 miljoonaa euroa. He olivat olleet järjestelmässä laskentahetkeen yhteensä 1,6 vuotta. Ne, yhteensä 1073 vanhusta eli 26 %, jotka olivat olleet laitoksessa yli kaksi vuotta eli punaisella alueella, olivat olleet siellä yhteensä 4,7 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut 230 miljoonaa euroa eli 74 % kaikista resursseista. Kyseessä on ryhmä, jonka palveluihin tulosyihin on erikseen puututtava. Vaikka tavallinen palveluasunto on halpa, niin ne kymmenen vanhusta, jotka ovat asuneet siellä vähän yli 20 vuotta, ovat maksaneet keskimäärin euroa, yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Terveyskeskusten vuodeosastoilla alle kuukauden kestoisiin jaksoihin oli laskentapäivänä käytetty 467 sairaansijaa ja hoitopäivää eli hoitoaika oli keskimäärin 8,6 vrk. Tämän ryhmän potilaiden keski-ikä oli 77 vuotta. Heistä 181 oli Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksessa ja 285 muualla maakunnassa. Vuositasolla tämä merkitsee noin hoitojaksoa. Nämä jaksot ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhushuollon ydin. Terveyskeskussairaalan yli kuukauden kestäviä jaksoja tuotettiin yhteensä 405 sairaansijalla. Tältä osin sairaalan asemaa tulee jatkossa perusteellisesti harkita. 2.2 Hoitoon tai hoivaan tulosyy Vanhuksella on usein monia diagnooseja, kuten verenpainetta, rytmihäiriötä, nivelkipuja ja sokeritasapainon ongelmia. Jossakin vaiheessa syntyy kriisi, joka aiheuttaa laitoshoidon. Siksi laitokseen tulosyy kuvaa paremmin palvelujärjestelmän tarvetta kuin diagnoosi. Taulukko 6A. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , vanhainkoti KSSHP, Vanhainkodit, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson hinta (130 /vrk) Tulosyy Lukumäärä Lkm % Keski ikä Kertynyt kustanus 24 Dementia Som.sairauden tutkim. + hoi Itsensä huolehtimisen vajav Liikkumiskyvyn va javuudet Muistamattomuus Yksinäi syys,turva ttomuus Viestimikyvyn va javuudet Omaisten avun puute x Muut hermostolliset syyt Tarkoituksenmuk hoitop puut Muu psykiatr. sairaus/oire Sekavuus Hoitajan loma x Muut ps yyk. sosiaaliset syy Asumisongelmat Kuntoutus Yhteensä Vanhainkodit merkitsevät 23 % koko sairaanhoitopiirin kustannuksista. Keski-Suomen vanhainkodeissa on poikkeavan paljon sairauden hoitoa (17 %) koko maahan verrattuna (8 %). Hoito-aika on 20 % koko maata lyhyempi. 13

14 Taulukko 6B. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , tehostettu palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tehostettu palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (130 /vrk) M nus % 24 Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Som.sairauden tutkim. + hoi , Muu psykiatr. sairaus/oire , Viestimikyvyn vajavuudet , Muistamattomuus , Asumisongelmat , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Omaisten avun puute , Tarkoituksenmuk hoitop puut , Kotiin annettav palvel puut , Päihdeongelma , Hoitajan loma , Sekavuus , Yhteensä , Tehostettu palveluasunto käyttää noin 52 % kaikista vanhushuollon resursseista. Järjestelmä on keskeinen jatkossakin. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. Taulukko 6C. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tavallinen palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 11 Itsensä huolehtimisen vajav , Dementia , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Muu psykiatr. sairaus/oire , Asumisongelmat , Viestimikyvyn vajavuudet , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Muistamattomuus , Som.sairauden tutkim. + hoi , Omaisten avun puute Päihdeongelma Kotiin annettav palvel puut x Muut hermostolliset syyt , Sekavuus Hoitajan loma Yhteensä , Tavallinen palveluasunto, jossa ei ole yön aikaista valvontaa, edustaa useissa maissa noin puolta koko vanhuspalvelujen kokonaismäärästä. Keski-Suomessa osa-alueen kustannukset ovat vain noin 11 % koko palvelujen määrästä. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. 14

15 Taulukko 6D. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , keski-ikäisten tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Tavallinen aikuisten Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet , Itsensä huolehtimisen vajav , Päihdeongelma , Kotiin annettav palvel puut , Dementia , Viestimikyvyn vajavuudet Tarkoituksenmuk hoitop puut Muu psykiatr. sairaus/oire , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Muistamattomuus , Asumisongelmat Yksinäisyys,turvattomuus x Muut hermostolliset syyt , Yhteensä , THL on halunnut eriyttää keski-ikäisen väestön palveluasumisen ensimmäistä kertaa omaksi yksiköksi vuoden 2011 laskennassa. Sen kustannukset ovat vain 4 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Taulukko 6E. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , terveyskeskuksen vuodeosasto lyhytaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveysleskuksen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, lyhytaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 6 Som.sairauden tutkim. + hoi , Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Tapaturma , Muu psykiatr. sairaus/oire , Liikkumiskyvyn vajavuudet Kuntoutus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy Sekavuus Hoitajan loma Ei tietoa Yhteensä , Taulukko 6F. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveyskeskusen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, pitkäaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 24 Dementia , Som.sairauden tutkim. + hoi , Itsensä huolehtimisen vajav , Kuntoutus Tapaturma , Muu psykiatr. sairaus/oire Omaisten avun puute Yhteensä , Terveyskeskussairaala edustaa kokonaisuutena 9 % keskeneräisen hoidon arvosta, josta lyhytaikainen hoito edustaa noin 0,7 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Somaattisen sairauden tutkimus ja hoito edustavat lyhytaikaisessa hoitopäivien käytössä 61 % koko käytöstä, kun koko maan keskiarvo on 49 %. Terveyskeskussairaala on aktiivisempi koko maan tasoon verrattuna. 15

16 Terveyskeskussairaaloiden 872 sairaansijasta 487 eli 56 % käytettiin alle kuukauden mittaisiin jaksoihin. Luku vastaa noin 1,7ss/1000 asukasta. Sillä on merkitystä myös keskussairaalan suunnittelun kannalta. Kun tarkastelemme terveyskeskuksen vuodeosastolle tulosyitä, on 872:sta vain 452 sisällä sairauden vuoksi. Muut ovat erilaisia toimintakyky- tai palveluorganisaatioon liittyviä ongelmia. Näiden henkilöiden kunto voi huonontua ja hoidon pitkittyessä ilmeisesti huononee vuodeosastolla. He selviäisivät paremmin kevennetyssä palvelumuodossa, esimerkiksi palveluasunnoissa. Taulukko 6. A-F yhteensä. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , kaikki yksiköt yhteensä Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Keski Suomen shp, kaikki Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan järjestelmät yhteensä % viä alusta aika ikä suus % (126 /vrk) M nus % 24 Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Som.sairauden tutkim. + hoi Muu psykiatr. sairaus/oire , Viestimikyvyn vajavuudet , Muistamattomuus , Asumisongelmat , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Päihdeongelma , Omaisten avun puute , Kotiin annettav palvel puut , Tarkoituksenmuk hoitop puut , x Muut hermostolliset syyt , Sekavuus , Hoitajan loma , Kuntoutus , Tapaturma , Ei tietoa Yhteensä , Dementian hoito ja kotona pärjäämättömyys muodostavat Keski-Suomessa kuten muuallakin vanhushuollon perusongelman. Vuodelepo ei paranna, mutta synnyttää helposti HAD-tilan eli sairaalahoitoon liittyvän toimintakyvyttömyyden. (HAD = Hospital Acquired Disability tai Hospitalization Associated Disability). Vain viisi henkilöä oli tietoisessa kuntoutuksessa Keski-Suomen vanhuspalvelujärjestelmässä. Luku osoittaa kuntoutuksen asemaa nykyisen hoitojärjestelmän keinovalikoimassa. 2.3 Dementia - suurin resurssien kuluttaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon jakaantumista eri järjestelmien kesken voidaan tarkastella taulukossa 7. Tulosyyllä dementia järjestelmässä oli sisällä eli 47 % kaikista vanhuksista. He olivat keski-iältään 84 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut mennessä yhteensä 150 miljoonaa euroa eli 43 % kaikista kustannuksista. 16

17 Taulukko 7. Tulosyy dementia, kustannukset osuus K-S shp:n kuntien palvelutuotannossa Keski Suomen shp, Lkm % yksikön kaikista Hp alusta Hp % yksikön kaikista Lukumäärä Hoitoaika vrk Ikä Hoitoisuus Pys. päät. % Hinta/ vrk Jakson hinta Kertynyt kustannus Vanhainkoti , Tehostettu palveluasunto , Taval. palveluas. Aik , Taval. palveluas. Vanh , Tk vuodeosasto lyh , Tk vuodeosasto pitkä , Yhteensä , % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon kustannuksista tullee terveyskeskussairaaloista noin 14 %. Terveyskeskuksen vuodeosaston 872 potilaasta 293 eli 33 % on sairaalassa dementian vuoksi. Tulosyistä merkittävin on dementia. WHO:n Euron Euroopan sairaaloiden hoitotiedosto antaa erinomaisen mahdollisuuden hoitojen kansainvälisiin vertailuihin. Dementian hoidon poikkeuksellisuus Suomessa tulee esiin kuviosta. Suomi on omassa kokoluokassaan muistisairaiden sairaalahoidossa. Kuva 2. Dementian sairaalahoito vrk/1000 asukasta Euroopan maissa. Suomessa lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla. Kuva 2 antaa vakavaa pohdittavaa Suomen palvelujärjestelmälle. Maassamme pidetään yllä terveyskeskusten vuodeosastoilla kallista hoitojärjestelmää, josta potilaat eivät hyödy. Päinvastoin muistisairauksissa potilaan kunto huononee vuodelevosta. Jos muistisairaat siirretään palveluasuntoihin, katoavat terveyskeskusten vuodeosastoilta potilaat ja osastoja joudutaan lakkauttamaan. Tätä jotkut kunnalliset luottamusmiehet eivät mielellään hyväksy, koska sairaalasta on tullut kunnalle statuskysymys. 17

18 3 Käynnit palvelurakennuksissa Seuraavassa on esitetty havainnot palvelurakennusten inventoinnista. Kartalla ovat paikkakuntien palveluiden keskeiset sijainnit sekä inventoitujen rakennusten sijainti suhteessa palvelukeskittymään, huomiota on kiinnitetty palvelurakennusten usein syrjäiseen sijaintiin keskustatoimintojen suhteen. 3.1 Leivonmäki Palvelukeskus Huuponhovi Leivonmäki on pieni kylämäinen paikkakunta, jonka keskustatiivistymän muodostaa tieristeys. Risteykseen sijoittuu apteekki, pari kauppaa ja joitakin muita palveluja. Palvelukeskus Huuponhovi sijaitsee kylän keskustan läheisyydessä, noin 350 m liittymästä. KESKUSTA PALVELUKESKUS Kuva 3. Palvelukeskus sijaitsee noin 350 m. palvelutiivistymäristeyksestä, Leivonmäki Huuponhovin vanhustenkeskus on valmistunut 1990-luvun alussa. Nyt noin 20 vuoden käytön jälkeen rakennus vaatii väliremonttia. Tässä yhteydessä tulisi harkita kalustuksen uusimista, tilojen väljentämistä ja toimintojen lisäämistä. Osa wc-tiloista vaatii uudelleen arviointia. Ruokasalin yhdistäminen muuhun toimintaan ja mahdollisesti toimiston uudelleenjärjestely lisäävät keskusaulan avartamismahdollisuutta ja siten keskuksen kehittymistä kylän olohuoneeksi. 18

19 Hoitojaksot olivat lyhyitä. Näissä olosuhteissa 2-hengen huoneet tuntuvat toimivan. Mikäli pitkäaikaisempia asukkaita tulee, joudutaan 2-hengen huoneet muuttamaan 1-hengen huoneiksi. Ulkotilojen käyttöä ja ulos pääsemistä tulisi lisätä. Vaikka lumen vuoksi pihasta ei saanut selvää kuvaa, vaikutti siltä, että piha-alueen kasvistoa kannattaa uudelleen arvioida ja niitten sijoittelua harkita. Laitos oli selkeästi hengeltään kuntoutusta suosiva. Ongelmaksi tuli suhde omaishoitajiin, jotka ehkä tekevät liikaa vanhuksen puolesta. Huuponhovin vanhustenkeskuksessa oli 16 ns. osastopaikkaa ja 8 Leivonmäen vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämää asuntopaikkaa. Nämä sijaitsivat selkeästi eri siivissä. Perusrakenne oli tavanomainen, osastohuoneet olivat käytävän varrella. Ne olivat kohtuullisen tilavia. Rakennus Rakennus muodostuu kahdesta osasta, joiden välissä on sisäänkäynnit. Asuintilat sekä yhteistilat ovat perinteiset. Hoitajien tila on eristetty asukkaista lasikopilla. Asuinhuoneiden koko ja kokoonpano vaihtelee noin m 2, 1-2 henkilöä. Asukkaita on huoneisiin sijoitettuna 1-2, suuremmissa huoneissa yleensä 2 henkilöä. Kylpyhuone on joko erillinen tai sijaitsee asuinhuoneiden välillä. Vanhusten palvelujen sijainti on tällä hetkellä hivenen kylän aktiivisen palveluristeyksen ulottumattomissa (350 m). Jotta matkaa voitaisiin psykologisesti lyhentää ja palveluja hyödyntää, tulisi reitti tehdä esteettömäksi vanhuksille sekä muille kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi (julkiset katukuntovälineet, välietappikioski tai penkit ym.). Levähdyspaikat ovat tärkeitä. Matkan pituuden takia aktivoinnin onnistumisella on riskinsä, sijainti voi olla kuitenkin liian kaukana. Paras paikka vanhusten palveluasumiselle olisi kylän risteys, jonne sen harvat palvelut ovat sijoittuneet. Vanhusten päästäminen ulos laitoksesta lukkojen takaa on varmistettava. Kuva 4. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki asuinhuone 19

20 Kuva 5. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki-Joutsa, asuinhuone Leivonmäki ja Huuponhovi ovat hallinnollisesti osa Joutsaa. Joutsassa oli innostunut henkilökunnan johtoporras. Kuntoutus on nostettu tärkeäksi hoivatyössä. Kalustus Kalustus on kohtalaisen kodinomaista. Palvelukeskus Huuponhovissa asukkaat olivat jalkeilla tai liikkeellä pyörätuoleineen vierailuhetkellä. Palveluasumista sisätiloissa leimaa tilapäisyyden tunne, eivätkä vanhukset ole ottaneet asuinhuoneita kodeikseen, joka näkyy oman kalustuksen puutteena. On mahdollista, että järjestelyn puute estää tämän. Omien huonekalujen ja kodinomaisen sisutuksen aikaansaaminen voi yksinäiselle vanhukselle olla liikaa, ja hän tarvitsee tässä kannustusta ja apua. Oman identiteetin luominen omilla tavaroilla on tärkeä hoivatyön väline eikä sitä pidä sivuuttaa pelkkänä estetiikkana. 3.2 Laukaa Terveyskeskus ja palvelutalo Koti-Kuusela Terveyskeskuskompleksiin on sijoitettu terveyskeskuksen lisäksi vanhusten palveluasumista Koti-Kuuselan ryhmäkodissa, päiväpalvelukeskus, työvoimatoimisto ja kehitysvammaisten asuntoja. Sijainti Terveyskeskuskompleksin sijainti on keskustan takana, varasto/teollisuusalueen ja mäen toisella puolella. Mäki estää liikuntarajoitteisten kulkemisen. Alue sijaitsee maantien vieressä mäen takana kuopassa. Matkaa keskustapalveluille on noin 600 m. Alue on tyyppiesimerkki siitä, miten mahdollisesti vaikeaksi koettavat yhdyskuntaelementit: vanhukset, kehitysvammaiset ja työttömät (työvoimatoimisto, nuorisotyöllistäminen), sijoitetaan pois näkyviltä ja erilleen kaupungista tai kyläasutuksesta, takapihamaiselle alueelle. Linjaus johtaa siihen, että alueen käytettävyys kärsii, ja alueen omat palvelut on tuotettava muusta yhteiskunnasta erillisenä palveluna. 20