Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario"

Transkriptio

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario Heinäkuu 2013 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos SOTERA Instituutti Maria Klemetz, tutkija, arkkitehti Erkki Vauramo, tutkija, professori (h.c.) 1

2 Sisällysluettelo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario... 1 Sisällysluettelo... 2 Esipuhe Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kunnat ja palvelut Väestöennuste Palvelut ja palvelutarve Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa Hoidon kesto Hoitoon tai hoivaan tulosyy Dementia - suurin resurssien kuluttaja Käynnit palvelurakennuksissa Leivonmäki Laukaa Konnevesi Hankasalmi Muurame Luhanka Joutsa Toivakka Äänekoski Äänekosken terveyskeskus ja palveluasumista Äänekoski, vanhusten palveluasuminen Äänekoski Konginkankaan vanhainkoti ja palvelutalo Äänekoski Suolahden vanhainkoti Tupasvilla Äänekoski - Sumiainen Keuruu Uurainen Petäjävesi Wiitaunioni Viitasaaren terveyskeskus Pihtiputaan terveyskeskus Pihtipudas - Palvelukeskus Sopukka Kinnula Vanhainkoti Kotipiha Saarikka Kivijärvi - Terveyskeskus ja palvelutalo Kivijärvi - Palvelukoti Wallesmanni Saarijärvi - Terveyskeskuksen vuodeosasto Saarijärvi Peltoahon palvelukoti Karstula - Terveysasema Karstula-Uusjokelan palvelukeskus Kyyjärvi - Vanhainkoti Kiviranta Inventaarioon liittyviä yleisiä havaintoja

3 4.1 Alueella on merkittävä ylikapasiteetti Palvelujen sijainti yhdyskuntarakenteessa Terveyskeskukset rakennuksena ja vuodeosastot Vanhainkodit Kalustus ja käytettävyys Ruokailu Dementiaa sairastava vaatii tutun ympäristön Uudisrakentamisessa kelvotonta tilankäyttöä Avioparin on voitava asua yhdessä Ahdas tila ja pakkomakuu huonontavat kuntoa Tarvitaan Sote-uudistus ja rakennemuutos Mallia uudistetusta järjestelmästä Tarvitaan uusi alueellinen kuntoutusjärjestelmä Terveyskeskussairaalasta kuntouttava lähisairaala Kuntoutussairaalan huoneeseen mallia hotellihuoneesta Vanhusten asunnot ovat kuntien keskustatoiminta Palvelukortteli toimiva ratkaisu ikäihmisille Vanhukset takaisin itsenäiseen elämään Tarvitaan uutta taloudellista ajattelua Keski-Suomen maakunta investoi pitkäaikaiseen hoitoon Arvio vanhushoidon vaatimista investointikustannuksista Johtopäätökset

4 Esipuhe Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin välillä käynnistyi vuonna 2008 kehitysyhteistyö, jota on jatkunut nyt kuusi vuotta. Tehtävät ovat liittyneet läheisesti keskussairaalan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirille kuuluu myös vastuu ikääntyvien asukkaiden kriisien jälkeisestä kuntoutuksesta. Valtakunnallisissa suosituksissa tavoitteena on pääosin lopettaa nykyinen terveyskeskusten pitkäaikainen vuodeosastohoito ja vanhainkotien laitoshoito. Tämä edellyttää Sote-uudistuksen osana kuntoutuksen uudelleenjärjestämistä. Osana uuden keskussairaalan kehittämistä ovat kuntoutuksen uudet ratkaisut. Tarkoituksenmukainen rakenne on kuntoutuksen osaamiskeskuksen sijaitseminen keskitetysti Jyväskylässä ja toteutus järjestäminen hajautettuna sairaanhoitopiirissä paikallisesti lähipalveluna. Kehittämistyötä varten tarvitaan tieto sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja vanhusten laitospalvelujen rakennusten käytettävyydestä ja modernisointimahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungin laitosten tilanne tunnettiin hyvin, joten ne rajattiin pois projektista. Tästä työstä tehtiin sopimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin kesken helmikuussa Sovittu projekti sisälsi katsauksen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhushuoltoon tilastojen valossa sekä tutustumiskäynnit vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Joitakin palveluasuntoja liitettiin kuntien toivomuksesta mukaan. Tilojen ja rakennusten kunnon yksityiskohtainen arviointi rajattiin pois sekä aikataulu- että kustannussyistä. Päähuomio kiinnitettiin yksikön toimivuuteen ja tilojen tarkoituksenmukaisuuteen. Toistuvia havaintoja, jotka johtuvat vanhentuneesta rakennustavasta, ei kaikkien kohteiden osalta kirjoitettu auki. Tehtävää varten Sotera nimesi projektiryhmän, johon kuuluivat professori Erkki Vauramo vastuullisena osaprojektin johtajana ja arkkitehti Maria Klemetz rakennusten asiantuntijana. Tutustumiskäynnit tehtiin maalis-huhtikuussa 2012 kolmena kahden päivän matkana, jotka sairaanhoitopiiri oli ohjelmoinut. Esitämme parhaat kiitokset käyntiemme kohteina olleiden laitosten henkilökunnalle miellyttävistä ja avartavista keskusteluista sekä hyvistä kahvituksista. Tulokset esitetään seuraavassa raportissa. Kohteet esitellään käyntijärjestyksessä. Espoossa elokuussa 2013 Maria Klemetz Erkki Vauramo Yhteystiedot: 4

5 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1 Kunnat ja palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri koostuu 21 kunnasta, joissa oli yhteensä asukkaita vuonna On todennäköistä, että rakenne muuttuu lähivuosina, koska kuntarakenne- tai terveyspalvelurakenneuudistus vie kohti isompia palvelukokonaisuuksia. Kuva 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat vuonna 2013 Tavoitteena on tarkastella ikääntymisen vaikutusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspalvelujärjestelmään ja arvioida siitä syntyviä vaatimuksia palvelurakenteeseen. Vanhusten palvelut järjestetään kunnallisesti joko yhden kunnan tai kuntien yhteistyöelimen toimesta. Perusterveydenhuolto on jo nyt ryhmittynyt kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Seututerveyskeskus käsittää Joutsan, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien perusterveydenhoidon. Seututerveyskeskus toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena, ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat järjestämistoimikunta ja johtokunta. Järjestämistoimikunnan keskeise- 5

6 nä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta. Wiitaunioni on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen nimitys palvelutuotannon ja hallinnon yhteistyölle. Kinnula on jossakin määrin mukana toiminnassa. Perusturvaliikelaitos Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Itsenäisiä palvelutuottajia ovat Konnevesi, Hankasalmi, Jyväskylä, Kinnula, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. 1.2 Väestöennuste Aluksi tarkastelemme Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöennustetta vuosille , taulukko 1. Taulukko 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen väestöennuste Ikäryhmittäinen väestöennuste Keski Suomen SHP Joutsa Karstula Keuruu Kinnula Kivijärv i Kyyjärvi Kaikki Ikäryhmittäinen Luhankmvespudajärvkinesaarkoski Muura Petäjä Pihti Saari Toivak Uura Viita Ääne Laukaa Multia väestöennuste Kaikki Hankasalmi Jyväskylä Kannonkoski Konnevesi Tulevaisuusennakoinnissa lähteenä käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta 9/2009 että THL:n Hilmolaskentatietoja vuosilta 2010 ja Tarkasteluvuosiksi valittiin 2013 tai viimeinen saatavissa oleva vuosi, 2025 ja

7 Vuosi 2040 on hyvä tarkasteluvuosi, koska hoivarakennuksen elinikä on noin 40 vuotta. Siihen sisältyy peruskorjaus noin 20 vuoden kohdalla. Vuonna 2013 valmistunut laitos on peruskorjauksen tarpeessa vuonna 2033 ja elinkaarensa päässä Jos rakennuksen suunnittelu vie muutaman vuoden, ovat nyt aloitettavat uudet rakennukset käytössä vielä Muutos nykyhetkestä sinne on todennäköisesti yhtä iso kuin muutos vuodesta 1986 tähän päivään. Siksi vanhuspalvelujen suunnittelussa on mahdollista ja tavoiteltavaa nähdä noin 25 vuotta eteenpäin. Väestöennusteesta nähdään, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kasvava alue. Väestön kasvua tapahtuu kaikissa ikäluokissa, mutta tarkasteluaikana se on suurinta yli 75-vuotiaiden ikäluokissa, jotka kasvavat noin asukkaalla kaksinkertaiseksi (98 %) eli asukkaasta :een. Työssäkäyvä väestö (15-64-vuotiaat) vähenee koko piirissä vuoteen 2025 mennessä noin 3,3 %, mutta kasvaa sen jälkeen nykytasoon. Työssäkäyvän väestön kasvua on vain kuudessa Jyväskylän ympärillä olevassa kunnassa (vihreä). Koko piirin osalta vuotiaiden asukkaiden määrä laskee noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitsee kiristyvää kuntataloutta. Seuraavaksi tarkastelemme taulukossa 2 väestön muutosta kunnittain. Veronmaksukykyä voidaan karkeasti arvioida ikärakenteen perusteella olettamalla, että opiskelijat ja eläkeläiset maksavat puolet työikäisen aikuisen maksamasta verosta. Taulukko 2 on tehty tällä olettamuksella. Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain ja sen vaikutus verotuloihin Väestön muutos % Keski-Suomen SHP Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Veronmaksukyky 2040 Taulukosta 2 näemme, että useissa kunnissa verotulot vähenevät merkittävästi väestön vähenemisen vuoksi. Vaikka koko piirissä väestö kasvaa yhteensä 8 %, lisääntyy veronmaksukyky vähemmän, koska väestön lisäys kohdistuu opiskelijoihin ja ikääntyvään väestöön. Sekä Jyväskylässä että muutamassa 7

8 lähikunnassa on väestön kasvua, mutta se ei riitä rahoittamaan nykyistä määrää sosiaali- ja terveyspalveluja. Johtopäätös väestöennusteesta on, että verotulojen kasvua on vähän. Siksi maakunnalla (sairaanhoitopiirillä) on varaa enintään nykyisen kokoiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntaan. Tämä henkilökunta joutuu hoitamaan kaksinkertaisen määrän vanhuksia. 1.3 Palvelut ja palvelutarve Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelurakennetta kunnittain Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) vuoden 2010 potilas- ja asiakaslaskennan valossa. Taulukkoon 3 on merkitty nykytilanne laitostyypeittäin. Rinnalle on otettu Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen mitoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistamassa uusia määrällisiä tavoitteita vanhusten palveluille. Siksi taulukkoon on laskettu laitoshoidon (1 % yli 75-vuotiaista) ja palveluasumisen (9 % yli 75- vuotiaista) paikkamäärät. Taulukko 3. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen palvelurakenne ja Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen tarve vuoden 2011 väestöllä laskettuna Väestö Tehostettu Tavallinen Vanhainkoti palveluasunto palveluasunto Tk Vuodeosasto Palveluasuntoja Laitoksia1 9% yli 75 % yli 75 v. v. Ylimäärä Tilanne Kaikki yhteensä Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Jyväskylä Jyväskylä Kannonkoski Kannonkoski Karstula Karstula Keuruu Keuruu Kinnula Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Konnevesi Konnevesi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Laukaa Luhanka Luhanka Multia Multia Muurame Muurame Petäjävesi Petäjävesi Pihtipudas Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Toivakka Toivakka Uurainen Uurainen Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski SHP yhteenveto Keski Suomen SHP Hoivapaikkamäärien tarvearvio tehdään tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden määrän pohjalta. Kun vanhojen ihmisten määrä kasvaa, tarvitaan enemmän palveluja. Toisaalta vanhukset elävät terveitä vuosia hyvin toimintakykyisinä. Vuoden 2011 potilaslaskennan mukaan eriasteisia hoitopaikkoja oli yhteensä Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen paikkamäärä vuoden 2013 väestöllä laskettuna olisi nyt paikkaa. Sairaanhoitopiirillä on nyt yli suositustason. Luku on pienentynyt vuoden 2010 tasosta

9 Suuri ikäluokka ei kuole samanlaisena 5-7 vuoden piikkinä kuin se syntyi. Ikäluokasta on jo nyt kuollut merkittävä osuus. Jäljellä olevien henkilöiden kuolema hajaantuu syntymistä pidemmälle ajanjaksolle. Kun katsotaan väestöennusteesta kuolemien lukumäärän kasvua, voidaan tästä arvioida suuren ikäluokan edellyttämä hoidon lisätarve. Toisaalta palvelutarve kasvaa viimeisen elinvuoden aikana. Oikeampi tulevan tarpeen arvio lähtee kuolemien lukumäärän kasvusta, ei ikääntyvän väestön kasvusta. Seuraavassa taulukossa 4 on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestön kuolemien kehitystä ja arvioitu palvelutarpeen kasvua tältä pohjalta. Kuolleet 2013 merkitsee väestöennusteen mukaista kuolemien määrää vuonna 2013 ja vastaavasti vuosina 2025 sekä Sarake Muutos % merkitsee kuolemien %- muutosta vuosien 2013 ja 2040 välillä. Sarake Laatu 2013 merkitsee Ikäihmisten laatusuosituksen mukaista paikkamäärää vuonna Tämä on Kun nykytilanne taulukosta 3 on paikkaa, on paikkojen ylimäärä paikkaa. Palvelurakenne on erittäin laitosvoittoinen. Ikärakenne Tarve 1 merkitsee väestönennusteen mukaisen vanhusten määrän kasvun pohjalta arvioitua paikkamäärää vuonna 2040, joka on eriasteista paikkaa. Tarve 2 merkitsee kuolemien määrään perustuvaa tarvetta vuoteen 2040 mennessä, yhteensä Kahden arviointimenettelyn eroa yhteensä paikkaa vuonna 2040 vertaillaan sarakkeessa Tarve 1 Tarve 2. Taulukko 4. Ikärakenteen muutokseen ja kuolemien määrän muutokseen perustuvat tarvearviot hoitopaikoista vuodelle 2040 Kuolleet 2013 Kuolleet 2025 Kuolleet 2040 Muutos % 2040/2013 Laatu 2013 Ikärakenne Tarve 1 Kuolemat Tarve 2 Tarve1 tarve 2 Keski Suomen SHP Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

10 Kuten taulukosta 4 ilmenee, vuonna 2040 ikärakennemallilla laskettu tarve on paikkaa eli samaa suuruusluokkaa kuin tämänhetkinen laitosmäärä. Kuolemien määrään perustuva tarvearvion on pienempi 3 038, eroa on paikkaa. Tarkastelun perusteella sairaanhoitopiirin parhailla käytännöillä selvitään suuren ikäluokan kuolemisesta ilman erityisiä lisäresursseja. 2 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa Vuosittain THL kerää vuoden viimeisenä päivänä jokaisesta sairaala- tai asumispalvelun piirissä olevasta henkilöstä tiedot. Järjestelmää kutsutaan potilas- ja asiakaslaskennaksi tai lyhyemmin laskennaksi. Tässä yhteydessä hyödynnetään laskennasta vain hoidonkestotietoja ja laitokseen tulosyitä. Seuraavassa tarkastellaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhusten palvelujärjestelmän ominaisuuksia. Tulokset ovat laskentapäivältä , joka on viimeinen saatavissa oleva vuosi. 2.1 Hoidon kesto Taulukot 2. ja 3. esittävät hoidon kestoa laskentapäivään ja palveluun tulon syytä. Hoitopäiväkustannukset on laskettu Kuntaliiton kanssa tarkistelulla tavalla. Kun keskihinta kunnissa vaihtelee, voidaan arvio haluttaessa tarkistaa paikallista tasoa vastaavaksi. Taulukoissa hoitoaikaluokka vrk merkitsee, että tähän ryhmään kuuluvan henkilön hoidon kesto on yli 10 vrk, mutta alle 29 vrk. Heitä on ollut yhteensä 16 henkilöä. Aika hoidon alusta on keskimäärin 17 vrk. Yhteensä heidän hoitoonsa on käytetty 268 hoitopäivää. Jos vanhainkodin hoitopäivän hinta on 130 euroa, on 268 hoitopäivää maksanut euroa ja keskimäärin potilasta kohti euroa. Tarkastelutapa antaa kuvan siitä, miten paljon keskeneräinen hoito on maksanut tarkastelupäivään mennessä Taulukkoihin on merkitty kaksi rajaa punaisella. Euroopan Unionin terveysministeriö DG SANCO terveyspoliittisessa valmistelutyössä on esitetty tavoite, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi olla laitosjärjestelmässä yli kahta vuotta. Rajaa ei ole merkitty tavalliseen palveluasunnon kohdalle. Useat jäsenvaltiot ovat rajoittaneet sairaaloiden vuodeosastohoidon 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen vuodelepo aiheuttaa vanhuksille toimintakyvyn menetystä. Myös tämä raja on merkitty terveyskeskuksen kohdalla. 10

11 Taulukko 5A. Laskenta , Keski-Suomen shp, vanhainkodit, tehostettu palveluasunto ja tavallinen palveluasunto, hoitoaika jakson alusta ja kustannusvaikutukset KSSHP, Vanhainkodit, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tehostettu palveluasunto, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Vanhusten tavallinen palveluasunto, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä

12 Taulukko 5B. Laskenta , Keski-Suomen shp, aikuisten tavallinen palveluasunto, lyhytaikainen ja pitkäaikainen terveyskeskusten vuodeosasto ja kaikki laitokset yhteensä, hoitoaika jakson alusta ja sen kustannusvaikutukset KSSHP, Aikuisten tavallinen palveluasunto, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tk vuodeosasto, lyhytaikainen, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Tk vuodeosasto, pitkäaikainen, laskenta Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä KSSHP, Kaikkiyksiköt yhteensä, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (126 /vrk) Kertynyt kustanus Yhteensä Punainen alue

13 Yhteensä palveluissa olevien henkilöiden keskeneräisen hoidon arvo on noin 314 miljoonaa euroa. He olivat olleet järjestelmässä laskentahetkeen yhteensä 1,6 vuotta. Ne, yhteensä 1073 vanhusta eli 26 %, jotka olivat olleet laitoksessa yli kaksi vuotta eli punaisella alueella, olivat olleet siellä yhteensä 4,7 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut 230 miljoonaa euroa eli 74 % kaikista resursseista. Kyseessä on ryhmä, jonka palveluihin tulosyihin on erikseen puututtava. Vaikka tavallinen palveluasunto on halpa, niin ne kymmenen vanhusta, jotka ovat asuneet siellä vähän yli 20 vuotta, ovat maksaneet keskimäärin euroa, yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Terveyskeskusten vuodeosastoilla alle kuukauden kestoisiin jaksoihin oli laskentapäivänä käytetty 467 sairaansijaa ja hoitopäivää eli hoitoaika oli keskimäärin 8,6 vrk. Tämän ryhmän potilaiden keski-ikä oli 77 vuotta. Heistä 181 oli Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksessa ja 285 muualla maakunnassa. Vuositasolla tämä merkitsee noin hoitojaksoa. Nämä jaksot ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhushuollon ydin. Terveyskeskussairaalan yli kuukauden kestäviä jaksoja tuotettiin yhteensä 405 sairaansijalla. Tältä osin sairaalan asemaa tulee jatkossa perusteellisesti harkita. 2.2 Hoitoon tai hoivaan tulosyy Vanhuksella on usein monia diagnooseja, kuten verenpainetta, rytmihäiriötä, nivelkipuja ja sokeritasapainon ongelmia. Jossakin vaiheessa syntyy kriisi, joka aiheuttaa laitoshoidon. Siksi laitokseen tulosyy kuvaa paremmin palvelujärjestelmän tarvetta kuin diagnoosi. Taulukko 6A. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , vanhainkoti KSSHP, Vanhainkodit, laskenta Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson hinta (130 /vrk) Tulosyy Lukumäärä Lkm % Keski ikä Kertynyt kustanus 24 Dementia Som.sairauden tutkim. + hoi Itsensä huolehtimisen vajav Liikkumiskyvyn va javuudet Muistamattomuus Yksinäi syys,turva ttomuus Viestimikyvyn va javuudet Omaisten avun puute x Muut hermostolliset syyt Tarkoituksenmuk hoitop puut Muu psykiatr. sairaus/oire Sekavuus Hoitajan loma x Muut ps yyk. sosiaaliset syy Asumisongelmat Kuntoutus Yhteensä Vanhainkodit merkitsevät 23 % koko sairaanhoitopiirin kustannuksista. Keski-Suomen vanhainkodeissa on poikkeavan paljon sairauden hoitoa (17 %) koko maahan verrattuna (8 %). Hoito-aika on 20 % koko maata lyhyempi. 13

14 Taulukko 6B. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , tehostettu palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tehostettu palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (130 /vrk) M nus % 24 Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Som.sairauden tutkim. + hoi , Muu psykiatr. sairaus/oire , Viestimikyvyn vajavuudet , Muistamattomuus , Asumisongelmat , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Omaisten avun puute , Tarkoituksenmuk hoitop puut , Kotiin annettav palvel puut , Päihdeongelma , Hoitajan loma , Sekavuus , Yhteensä , Tehostettu palveluasunto käyttää noin 52 % kaikista vanhushuollon resursseista. Järjestelmä on keskeinen jatkossakin. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. Taulukko 6C. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tavallinen palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 11 Itsensä huolehtimisen vajav , Dementia , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Muu psykiatr. sairaus/oire , Asumisongelmat , Viestimikyvyn vajavuudet , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Muistamattomuus , Som.sairauden tutkim. + hoi , Omaisten avun puute Päihdeongelma Kotiin annettav palvel puut x Muut hermostolliset syyt , Sekavuus Hoitajan loma Yhteensä , Tavallinen palveluasunto, jossa ei ole yön aikaista valvontaa, edustaa useissa maissa noin puolta koko vanhuspalvelujen kokonaismäärästä. Keski-Suomessa osa-alueen kustannukset ovat vain noin 11 % koko palvelujen määrästä. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. 14

15 Taulukko 6D. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , keski-ikäisten tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Tavallinen aikuisten Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet , Itsensä huolehtimisen vajav , Päihdeongelma , Kotiin annettav palvel puut , Dementia , Viestimikyvyn vajavuudet Tarkoituksenmuk hoitop puut Muu psykiatr. sairaus/oire , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Muistamattomuus , Asumisongelmat Yksinäisyys,turvattomuus x Muut hermostolliset syyt , Yhteensä , THL on halunnut eriyttää keski-ikäisen väestön palveluasumisen ensimmäistä kertaa omaksi yksiköksi vuoden 2011 laskennassa. Sen kustannukset ovat vain 4 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Taulukko 6E. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , terveyskeskuksen vuodeosasto lyhytaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveysleskuksen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, lyhytaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 6 Som.sairauden tutkim. + hoi , Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Tapaturma , Muu psykiatr. sairaus/oire , Liikkumiskyvyn vajavuudet Kuntoutus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy Sekavuus Hoitajan loma Ei tietoa Yhteensä , Taulukko 6F. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveyskeskusen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, pitkäaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 24 Dementia , Som.sairauden tutkim. + hoi , Itsensä huolehtimisen vajav , Kuntoutus Tapaturma , Muu psykiatr. sairaus/oire Omaisten avun puute Yhteensä , Terveyskeskussairaala edustaa kokonaisuutena 9 % keskeneräisen hoidon arvosta, josta lyhytaikainen hoito edustaa noin 0,7 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Somaattisen sairauden tutkimus ja hoito edustavat lyhytaikaisessa hoitopäivien käytössä 61 % koko käytöstä, kun koko maan keskiarvo on 49 %. Terveyskeskussairaala on aktiivisempi koko maan tasoon verrattuna. 15

16 Terveyskeskussairaaloiden 872 sairaansijasta 487 eli 56 % käytettiin alle kuukauden mittaisiin jaksoihin. Luku vastaa noin 1,7ss/1000 asukasta. Sillä on merkitystä myös keskussairaalan suunnittelun kannalta. Kun tarkastelemme terveyskeskuksen vuodeosastolle tulosyitä, on 872:sta vain 452 sisällä sairauden vuoksi. Muut ovat erilaisia toimintakyky- tai palveluorganisaatioon liittyviä ongelmia. Näiden henkilöiden kunto voi huonontua ja hoidon pitkittyessä ilmeisesti huononee vuodeosastolla. He selviäisivät paremmin kevennetyssä palvelumuodossa, esimerkiksi palveluasunnoissa. Taulukko 6. A-F yhteensä. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt , kaikki yksiköt yhteensä Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Keski Suomen shp, kaikki Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan järjestelmät yhteensä % viä alusta aika ikä suus % (126 /vrk) M nus % 24 Dementia , Itsensä huolehtimisen vajav , Liikkumiskyvyn vajavuudet , Som.sairauden tutkim. + hoi Muu psykiatr. sairaus/oire , Viestimikyvyn vajavuudet , Muistamattomuus , Asumisongelmat , Yksinäisyys,turvattomuus , x Muut psyyk. sosiaaliset syy , Päihdeongelma , Omaisten avun puute , Kotiin annettav palvel puut , Tarkoituksenmuk hoitop puut , x Muut hermostolliset syyt , Sekavuus , Hoitajan loma , Kuntoutus , Tapaturma , Ei tietoa Yhteensä , Dementian hoito ja kotona pärjäämättömyys muodostavat Keski-Suomessa kuten muuallakin vanhushuollon perusongelman. Vuodelepo ei paranna, mutta synnyttää helposti HAD-tilan eli sairaalahoitoon liittyvän toimintakyvyttömyyden. (HAD = Hospital Acquired Disability tai Hospitalization Associated Disability). Vain viisi henkilöä oli tietoisessa kuntoutuksessa Keski-Suomen vanhuspalvelujärjestelmässä. Luku osoittaa kuntoutuksen asemaa nykyisen hoitojärjestelmän keinovalikoimassa. 2.3 Dementia - suurin resurssien kuluttaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon jakaantumista eri järjestelmien kesken voidaan tarkastella taulukossa 7. Tulosyyllä dementia järjestelmässä oli sisällä eli 47 % kaikista vanhuksista. He olivat keski-iältään 84 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut mennessä yhteensä 150 miljoonaa euroa eli 43 % kaikista kustannuksista. 16

17 Taulukko 7. Tulosyy dementia, kustannukset osuus K-S shp:n kuntien palvelutuotannossa Keski Suomen shp, Lkm % yksikön kaikista Hp alusta Hp % yksikön kaikista Lukumäärä Hoitoaika vrk Ikä Hoitoisuus Pys. päät. % Hinta/ vrk Jakson hinta Kertynyt kustannus Vanhainkoti , Tehostettu palveluasunto , Taval. palveluas. Aik , Taval. palveluas. Vanh , Tk vuodeosasto lyh , Tk vuodeosasto pitkä , Yhteensä , % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon kustannuksista tullee terveyskeskussairaaloista noin 14 %. Terveyskeskuksen vuodeosaston 872 potilaasta 293 eli 33 % on sairaalassa dementian vuoksi. Tulosyistä merkittävin on dementia. WHO:n Euron Euroopan sairaaloiden hoitotiedosto antaa erinomaisen mahdollisuuden hoitojen kansainvälisiin vertailuihin. Dementian hoidon poikkeuksellisuus Suomessa tulee esiin kuviosta. Suomi on omassa kokoluokassaan muistisairaiden sairaalahoidossa. Kuva 2. Dementian sairaalahoito vrk/1000 asukasta Euroopan maissa. Suomessa lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla. Kuva 2 antaa vakavaa pohdittavaa Suomen palvelujärjestelmälle. Maassamme pidetään yllä terveyskeskusten vuodeosastoilla kallista hoitojärjestelmää, josta potilaat eivät hyödy. Päinvastoin muistisairauksissa potilaan kunto huononee vuodelevosta. Jos muistisairaat siirretään palveluasuntoihin, katoavat terveyskeskusten vuodeosastoilta potilaat ja osastoja joudutaan lakkauttamaan. Tätä jotkut kunnalliset luottamusmiehet eivät mielellään hyväksy, koska sairaalasta on tullut kunnalle statuskysymys. 17

18 3 Käynnit palvelurakennuksissa Seuraavassa on esitetty havainnot palvelurakennusten inventoinnista. Kartalla ovat paikkakuntien palveluiden keskeiset sijainnit sekä inventoitujen rakennusten sijainti suhteessa palvelukeskittymään, huomiota on kiinnitetty palvelurakennusten usein syrjäiseen sijaintiin keskustatoimintojen suhteen. 3.1 Leivonmäki Palvelukeskus Huuponhovi Leivonmäki on pieni kylämäinen paikkakunta, jonka keskustatiivistymän muodostaa tieristeys. Risteykseen sijoittuu apteekki, pari kauppaa ja joitakin muita palveluja. Palvelukeskus Huuponhovi sijaitsee kylän keskustan läheisyydessä, noin 350 m liittymästä. KESKUSTA PALVELUKESKUS Kuva 3. Palvelukeskus sijaitsee noin 350 m. palvelutiivistymäristeyksestä, Leivonmäki Huuponhovin vanhustenkeskus on valmistunut 1990-luvun alussa. Nyt noin 20 vuoden käytön jälkeen rakennus vaatii väliremonttia. Tässä yhteydessä tulisi harkita kalustuksen uusimista, tilojen väljentämistä ja toimintojen lisäämistä. Osa wc-tiloista vaatii uudelleen arviointia. Ruokasalin yhdistäminen muuhun toimintaan ja mahdollisesti toimiston uudelleenjärjestely lisäävät keskusaulan avartamismahdollisuutta ja siten keskuksen kehittymistä kylän olohuoneeksi. 18

19 Hoitojaksot olivat lyhyitä. Näissä olosuhteissa 2-hengen huoneet tuntuvat toimivan. Mikäli pitkäaikaisempia asukkaita tulee, joudutaan 2-hengen huoneet muuttamaan 1-hengen huoneiksi. Ulkotilojen käyttöä ja ulos pääsemistä tulisi lisätä. Vaikka lumen vuoksi pihasta ei saanut selvää kuvaa, vaikutti siltä, että piha-alueen kasvistoa kannattaa uudelleen arvioida ja niitten sijoittelua harkita. Laitos oli selkeästi hengeltään kuntoutusta suosiva. Ongelmaksi tuli suhde omaishoitajiin, jotka ehkä tekevät liikaa vanhuksen puolesta. Huuponhovin vanhustenkeskuksessa oli 16 ns. osastopaikkaa ja 8 Leivonmäen vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämää asuntopaikkaa. Nämä sijaitsivat selkeästi eri siivissä. Perusrakenne oli tavanomainen, osastohuoneet olivat käytävän varrella. Ne olivat kohtuullisen tilavia. Rakennus Rakennus muodostuu kahdesta osasta, joiden välissä on sisäänkäynnit. Asuintilat sekä yhteistilat ovat perinteiset. Hoitajien tila on eristetty asukkaista lasikopilla. Asuinhuoneiden koko ja kokoonpano vaihtelee noin m 2, 1-2 henkilöä. Asukkaita on huoneisiin sijoitettuna 1-2, suuremmissa huoneissa yleensä 2 henkilöä. Kylpyhuone on joko erillinen tai sijaitsee asuinhuoneiden välillä. Vanhusten palvelujen sijainti on tällä hetkellä hivenen kylän aktiivisen palveluristeyksen ulottumattomissa (350 m). Jotta matkaa voitaisiin psykologisesti lyhentää ja palveluja hyödyntää, tulisi reitti tehdä esteettömäksi vanhuksille sekä muille kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi (julkiset katukuntovälineet, välietappikioski tai penkit ym.). Levähdyspaikat ovat tärkeitä. Matkan pituuden takia aktivoinnin onnistumisella on riskinsä, sijainti voi olla kuitenkin liian kaukana. Paras paikka vanhusten palveluasumiselle olisi kylän risteys, jonne sen harvat palvelut ovat sijoittuneet. Vanhusten päästäminen ulos laitoksesta lukkojen takaa on varmistettava. Kuva 4. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki asuinhuone 19

20 Kuva 5. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki-Joutsa, asuinhuone Leivonmäki ja Huuponhovi ovat hallinnollisesti osa Joutsaa. Joutsassa oli innostunut henkilökunnan johtoporras. Kuntoutus on nostettu tärkeäksi hoivatyössä. Kalustus Kalustus on kohtalaisen kodinomaista. Palvelukeskus Huuponhovissa asukkaat olivat jalkeilla tai liikkeellä pyörätuoleineen vierailuhetkellä. Palveluasumista sisätiloissa leimaa tilapäisyyden tunne, eivätkä vanhukset ole ottaneet asuinhuoneita kodeikseen, joka näkyy oman kalustuksen puutteena. On mahdollista, että järjestelyn puute estää tämän. Omien huonekalujen ja kodinomaisen sisutuksen aikaansaaminen voi yksinäiselle vanhukselle olla liikaa, ja hän tarvitsee tässä kannustusta ja apua. Oman identiteetin luominen omilla tavaroilla on tärkeä hoivatyön väline eikä sitä pidä sivuuttaa pelkkänä estetiikkana. 3.2 Laukaa Terveyskeskus ja palvelutalo Koti-Kuusela Terveyskeskuskompleksiin on sijoitettu terveyskeskuksen lisäksi vanhusten palveluasumista Koti-Kuuselan ryhmäkodissa, päiväpalvelukeskus, työvoimatoimisto ja kehitysvammaisten asuntoja. Sijainti Terveyskeskuskompleksin sijainti on keskustan takana, varasto/teollisuusalueen ja mäen toisella puolella. Mäki estää liikuntarajoitteisten kulkemisen. Alue sijaitsee maantien vieressä mäen takana kuopassa. Matkaa keskustapalveluille on noin 600 m. Alue on tyyppiesimerkki siitä, miten mahdollisesti vaikeaksi koettavat yhdyskuntaelementit: vanhukset, kehitysvammaiset ja työttömät (työvoimatoimisto, nuorisotyöllistäminen), sijoitetaan pois näkyviltä ja erilleen kaupungista tai kyläasutuksesta, takapihamaiselle alueelle. Linjaus johtaa siihen, että alueen käytettävyys kärsii, ja alueen omat palvelut on tuotettava muusta yhteiskunnasta erillisenä palveluna. 20

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-

Lisätiedot

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA?

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? Aalto-yliopiston havaintoja Pohjois-Karjalan vanhusten palvelurakennuksista. professori (h.c.) Erkki Vauramo arkkitehti Jonna Taegen 31.8.2016 Vanhusten laitoshoito, Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio 2016 Sopimusohjausneuvottelut 23.-24.9.2015 Kuluvan vuoden PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA ENNUSTE Palvelujen käyttö 1-8/2015 (Kaikki asiakkaat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA

ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA www.ksshp.fi ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2006-2011 SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA Nettokustannukset Väestörakenne vuonna 2011 Väestöennusteet

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A 13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2005-2010 SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 Nettokustannukset sivut 9-53 Kansantauti-

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Tuleva Keski-Suomen SOTE- tuotantoalue ja vanhuspalvelut

Tuleva Keski-Suomen SOTE- tuotantoalue ja vanhuspalvelut Tuleva Keski-Suomen SOTE- tuotantoalue ja vanhuspalvelut 65 vuotta täyttäneet hankekunnissa 75 vuotta täyttäneiden määrä ja ennuste hankekunnissa 50000 45000 41036 43140 40000 37497 35000 32566 30000 25000

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Perusturvalautakunta 27.10.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit 2015-2017 Sopimusohjausneuvottelu 24.9.2014 Jyväskylän yhteistoiminta-alue Talousjohtaja Aija Suntioinen Taustaa ja ohje suunnittelulle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot