Täytyy - hanke Porvoo, Lapinjärvi, Savitaipale ja Aalto-yliopisto

Transkriptio

1 Täytyy - hanke Porvoo, Lapinjärvi, Savitaipale ja Aalto-yliopisto I&O - tilaisuus Järvenpäässä Järvenpäätalo Erkki Vauramo Aalto yliopisto

2 Kärkihankkeen tausta: Sosiaalihuollon vaikea ongelma Toiminta-alue Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku vähemmän resurssia yhtä henkilöä kohti kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili taloudellisesti

3 200% Sotesektorin resurssit % 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% Veronmaksukyky Kuolemat Hoivan tarve Resurseja hoivattavaa kohti Resursseja kuolemaa kohti

4 Elinikä pitenee ja palvelutarve keskittyy viimeisen 3 kuukauteen Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikalasten elinajanodote oli viime vuonna 78,5 vuotta ja tyttölasten vastaavasti 84,1 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2014 verrattuna 0,4 vuodella ja tyttöjen 0,3 vuodella. Muutos on nopea!!!! Terve elinikä kasvaa. Ikään perustuva vanhuspalvelulaki on kasvuautomaatti. Oikea peruste on kuolemien määrään perustuva palvelutarve. Vanhuspalvelulaki on uusittava

5 Täytyy hankkeen tavoitteet: Rakennamme ikääntyvälle väestölle sopivan asumisympäristön Porvoo projektin vetäjä Johannesbergin uusi asuntoalue Lapinjärvi Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta Savitaipale Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta Aalto-yliopisto Sotera instituutti Osallistua uusien toimintamallien kehitystyöhön

6 Lähtökohtana sekava nykytilanne Nimet, hallintomallit ja rakenteet eivät vastaa toisiaan

7 Tulevaisuuden palveluverkko 2040 Sairaaloiden keskenään kilpaileva verkko Akuutti sairaala Yo-sairaala Päivystävä keskussairaala 12 Maakunnan keskussairaala 7 Kuntouttava lähisairaala ja kotikuntoutus (Tk-sairaala) Hyvinvointikeskus Kotisairaala Kotihoito Vaikeiden sairauksien ja terminaalivaiheen sairaskoti Muistisairaiden asunnot Senioriasuntoja keskustassa Väestön kasvava oma vastuu Naapuruus ja sisäinen kontrolli Terveet elintavat ja kunnon ylläpito

8 Ylimitoitusten ja päällekkäisyyksien purku Erikoissairaanhoidossa on rakennemuutos meneillään Perustasolla vanhuspalvelulakimitoitta tavoitteeksi, että 91-92% yli 75 vuotiaista asuu kotonaan. Yli 75-vuotiaita on noin , tämä merkitsee noin paikkaa. Kun paikkoja oli noin , on kyseessä iso ylipaikkaongelma. Perussyynä on, että hoivasta huolehditaa, mutta toimintakyvyn palauttamisesta ei.

9 VISIO: Vuonna 2040 asuu 94 % yli 75-vuotiaista vanhuksista toimintakykyisinä kotona, tarvittaessa tuettuna, Tarvitaan: Kansainvälisten toimintamallien kopiointia Moderneja rakenteita Uusia rakennuksia Väestö tai tarvepohjaista mitoitusta Sama hoitotarve eri henkilökuntamäärä 0, 5 hk/ paikka Paikkoja % Henkilökuntaa 1,5 2 2,5 5 7,5

10 Miksi vanhusta on laitoksissa? THL

11 Suomen sosiaalipalvelurakenne on sekava!!! Erot ovat liian suuret alin ylin Kerroin Kertynyt kustannus 75+ kohti Kesto vrk Keski-ikä v

12 Vanhusten kodinulkopuolisen asumisen nykytilanne ja 2040 Eriasteisia paikkoja* Tilanne , Tarve uusi vanhuspalvelulaki Tarve 92 % asuu kotona, paikkoja Tarveindeksi tasoon 92 % kotona Ylimäärä paikkoja taso 92 % kotona Ylimääräinenvuosikustannus taso 92 % kotona M Tarve Göteborg. Eksote 94 % asuu kotona, paikkoja Tarveindeksi tasoon 94 % kotona Ylimäärä paikkoja taso 94 % kotona Ylimääräinenvuosikustannus taso 94% kotona M Tarve Göteborg. Eksote, kuolemien kasvu Kuolemista laskettu kasvukerroin Tarve paikkoja Ylimäärä nykytilanteeseen * Sisältää paikat, joista THL pitää yksilötason kirjaa: Tk pitkä-aikaish., vanhainkodit, tehostetut ja vanhusten tav. palveluasunnot

13 Tämä aikajakso on kriittinen Kuntoutuksella pystytään kriisin jälkeen 80-95% kuntouttamaan takaisin kotiin noin 1-3 vuodeksi. Tämän jälkeen kodin ulkopuolinen hoitojakso on keskimäärin 6-9 kk eli reilusti alle vuoden Ruotsissa ja Hollannissa keskimääräinen hoiva-aika on noin vuosi, Suomessa 2 vuotta. Saksa tavoittelee noin 6 kk keskimääräiseksi hoitoajaksi

14 Kuolemien muutos indeksi laskeva KOKO MAA Uudenmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta AHVENANMAA - ÅLAND Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Varsinais-Suomen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Keski-Suomen maakunta Lapin maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Satakunnan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Kainuun maakunta Vihreä alue: Kasvu alle 15% Ei suuria tarpeita Sininen alue: Kasvu 15-20% Järjestelyjä Punainen alue: Kasvu yli 20% Kapasiteetin lisäystä 2025 jälkeen Hämeenkyrö Kuoleet yhteensä % keskiarvosta 92 % 105 % 109 % 98 % 78 % 90 % 124 % 100 % 99 % 105 %

15 Keinot Ylikapasiteetin purku Alueellisen erilaisuuden huomiointi Kuntoutuksen nosto keskiöön Täytyy hanke pyrkii ratkaisemaan jäsentensä ongelmat viidellä Keinolla

16 Keino 1. Sotenväen tehtävänä on hoivata ja palauttaa toimintakyky ei pelkästään hoivata Tarvitaan Eksoten toimintamalli

17 Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva-osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa tai jättää (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1-3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) Tarvitaan laitoksista riippumaton sijoitus ja arviointijärjestelmä

18 Kuntoutuksen puutteesta johtuvat ylimääräiset laitospaikat yhteensä erityypistä paikkaa ja 700 M kustannukset

19 Alue 75 + v. vuonna 2014 Asiakkaita Henkilöt laitok-sissa / 75 + % Hoitoaika jakson alusta vrk Kertynyt Laitospaikat kustannus taso 8 M % Ylimääräiset laitospaikat lkm Ylimääräiset paikat % kaikista Ylimääräisen hoidon vuosikustannus M Kotihoito (10000 /henkilö) M Kuntoutus vajeen vuosikustannus M Laskeva Vuosikust. / yli 75-v Kotka , ,4 26,1 5,6 20, Riihimäki , ,5 9,5 2,0 7, Joensuu , ,1 25,0 5,4 19, Kouvola , ,9 34,7 7,5 27, Kemi , ,5 8,7 1,9 6, Helsinki , ,2 153,3 33,1 120, Jyväskylä , ,9 30,9 6,7 24, Turku , ,8 53,8 11,6 42, Kajaani , ,6 10,3 2,2 8, Rauma , ,8 12,0 2,6 9, Oulu , ,1 32,4 7,0 25, Vantaa , ,8 30,7 6,6 24, Hämeenlinna , ,7 19,2 4,1 15, Espoo , ,5 36,4 7,9 28, Lappeenranta , ,8 18,5 4,0 14, Kokkola , ,4 10,3 2,2 8, Rovaniemi , ,3 12,5 2,7 9, Tampere , ,2 46,4 10,0 36, Seinäjoki , ,7 11,9 2,6 9, Lahti , ,5 23,3 5,0 18, Savonlinna , ,5 10,8 2,3 8, Pori , ,9 19,4 4,2 15, Vaasa , ,8 11,8 2,5 9, Kuopio , ,1 17,7 3,8 13, Forssa , ,8 4,0 0,9 3, Mikkeli , ,4 7,5 1,6 5,9 5038

20 Kuntoutussairaalan potilashuone Suomessa ja Ruotsissa

21

22 Keino 2. Tilat eivät saa tuottaa enää pitkäaikaispotilaita eikä lyhentää elämää Ongelmat: Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosasto Ahtaat asumisjärjestelmät Kuntoutustilojen täydellinen puute

23 Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit

24

25 Kuntouttava hoito-ote: vuodelepo on maksimoitu: vuoderuokailua rollaattorin käyttäjille USA:ssa suunnitellaan VA -sairaaloissa vanhusten ruokailu niin, että kaikki liikkumaan kykenevät kävelevät vuorokaudessa vähintään3000 askelta aterioille kulkiessaan

26 Yhteensä m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 3. Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua

27 Tarvitaan tavallinen asunto ja palveluja ei makuuhuonetta ja 24/7 palveluja Suomen kustannukset noin /vuosi, josta asuminen noin 15 % ja ruoka noin 15% eli 560 /kk ja hoiva 2500 /kk eli 70 % Hollannin kustannukset asunto 400 /kk ja ruoka 500 /kk, hoiva noin 700 /kk eli 40% Tila pitää vanhukset itsenäisenä

28 Keino 3, Inhimillinen muistisairaan vanhuksen hoiva Ehdoton vaatimus on omat kalusteet

29 Dementia hoito on erilaista eri alueilla.

30 Kahden dementin vanhuksen huone palveluasunnossa

31 Dementiaa sairastavan huone palveluasunnossa Borås

32 Dementiakodin kalustukseen kuuluu lakimääräisenä Englannissa oleskelutila, ruokailutila seurustelunurkkaus, kuva Hollannista.

33 Suomalaisen 20 asukkaan palveluasunnon olohuone on yhdistetty oleskelu- ruokailu ja tv katsomistila noin 20 hengelle

34 KEINO 4. Kun ylikapasiteettia puretaan aina ei koti sovi tarvitaan palvelukortteli Koti voi olla liian ahdas Tai yksinäinen, sijainti kaukana Palvelukorttelissa asutaan itsenäisesti myös muistisairaana Palvelukortteleita on erityyppisiä

35 Ei näin! Sosiaalipalvelut sijoitetaan keskustan laidalle ja isoloidaan 500 m metsävyöhykkeellä

36

37 Sisäpiha on halpa ratkaisu ja avaa monia mahdollisuuksia Veldhofin sisäpiha on monien tapahtumien keskipiste

38 Ympäristön asukkaat tekevät Vedhofin harrastetiloihin 900 käyntiä viikossa Senioritanssit ovat meneillään ja nuoriso on netissä koulun jälkeen

39 Muistisairaan vanhuksen huone Veldhofissa ja suomalaisessa palveluasunnossa Huomaa sängyn keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa

40 Tarvitaan sekarahoitus ja seka-rakennuksia Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu rakennus Potilaan huone Talon vaateet Päivähuone Kuntohuone, vajaakäyttöinen Ruokasali Hoitajien kanslia Ohjatutut viriketoiminnat Erillisjärjestely Palvelukortteli, avoin taajaman asukkaille Asukkaan yksiö tai kaksio Omat vaateet Korttelin harrastustilat Kuntosali myös muille Ravintola ja kahvila Vanhusten kotipalvelukeskus Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot Taajaman omat palvelut, kaupat, apteekki, lähipalvelut

41 Keino 5, Johtaja alkaa johtaa Aika-ikkuna on nyt Muutos kestää kaksi vuotta

42 Nykytilanne noin eriasteista paikkaa, vanhuspalvelulain tavoite noin paikkaa. Ylisuuri järjestelmä tarvitsee vanhuksia, mutta vanhukset eivät tarvitse niitä

43 Johtaminen kunniaan: Muutos kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelutuotannossa Asumispalvelujen paikat Muutos Muutos -% Palveluasuminen, ostopalvelut Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito, Paikat yhteensä Muutos näkyy 3,6 miljoonan eurona säästönä kuntien taloudessa tilinpäätösvuosina Vuonna 2015 kotihoidon säännöllisen asiakkaan vuosikustannus oli 7 500, tehostetun palveluasumisen asiakkaan ja laitoshoidon asiakkaan kuntalaskutuksen nettohintana. Tulos on mittava, mutta ei riittävä, kirjoittaa Kaksineuvoisen johtaja Anna-Kaisa Pusa

44 MUUTOS TAPAHTUU JOKA TAPAUKSESSA, SE ON TAPAHTUMASSA MUISSA MAISSA JA TULEE TAPAHTUMAAN SUOMESSA. SUOMALAINEN VANHUSHUOLTO EI OLE VIENTITUOTE, MUTTA SE ON OSAAMISEN VIENNIN KOHDE Jos nyt aloitetaan, on Eksoten ja Kaksineuvoisen toimintamallien mukaan vanhuspalvelulain tavoite: 92 yli 75 vuotiaista asuu tuettuna kotonaan, pääosin saavutettu ennen vuoden 2020 loppua! Pitääkö odottaa Rahoituksen kiristymistä uudistuksen vauhdittamiseksi? Se on kuntoutuksesta ja johtamisesta kiinni!

45 Ongelma on tunnistettu jo vuosina Viimeisenä Skandinavian-maana Ruotsissa purettiin långvård Ädelreformissa 1992 Suomen hoivaorganisaatiota tekevät itse tarvitsemansa pitkäaikaiset potilaat tai asukkaansa TÄYTYY - HANKE KÄYNNISTÄÄ MUUTOKSEN TULOKSIA KESÄLLÄ 2017