Melu on ääntä, jolla on ei-toivottuja
|
|
- Ida Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK Alkuperäistutkimus Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa MARJA HEINONEN-GUZEJEV HEIKKI S. VUORINEN JAAKKO KAPRIO MARKKU KOSKENVUO KAUKO HEIKKILÄ HELENA MUSSALO-RAUHAMAA Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa. Tutkimus on julkaistu alun perin Journal of Sound and Vibration -lehdessä (Heinonen-Guzejev M, Vuorinen HS, Kaprio J, Heikkilä K, Mussalo-Rauhamaa H, Koskenvuo M. Self-report of transportation noise exposure, annoyance and noise sensitivity in relation to noise map information. J Sound Vib 2000; 234: ) ja julkaistaan tässä sen kustantajan Academic Pressin luvalla. Melu on ääntä, jolla on ei-toivottuja fysiologisia tai psykologisia vaikutuksia ihmisiin (1). Melutasolla tarkoitetaan melun äänitasoa (yleensä A-painotettu keskiäänitaso, L Aeq ). Liikennemelun melutaso voidaan määrittää suorilla mittauksilla tai sitä voidaan arvioida laskennallisesti. Melun subjektiivista kokemista voidaan tutkia kysely- tai haastattelututkimuksilla. Kysely- tai haastattelututkimuksissa ilmoitettua melualtistusta on vertailtu fysikaalisin mittauksin todettuun altistukseen (2 12). Näissä vertailuissa on yleensä keskitytty fysikaalisin menetelmin mitatun melualtistuksen ja melun häiritsevyyden väliseen suhteeseen. Häiritsevyys on lisääntynyt tasaisesti äänitason noustessa ilman selvää porrastusta tai hyppäystä. Schultz julkaisi 1978 ensimmäisenä äänenpainetason ja melun erittäin häiritsevänä kokevien välisen annos-vastesuhteen (13). Tästä annos-vastesuhteeseen perustusvasta mallista on voitu ennakoida melun häiritseväksi kokevien osuus väestöstä, mutta ei sitä, ketkä kuuluvat tähän joukkoon (14). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kyselytutkimuksessa todetun melun raportoinnin kytkeytymistä melukartoituksiin sekä sitä, miten meluherkkyys ja melun häiritsevyys vaikuttavat melun raportoinnin ja melukartoitusten väliseen yhteyteen (15,16). MELUHERKKYYS JA MELUN HÄIRITSEVYYS Melu jakaa yksilöt ryhmiin sen mukaan, miten alttiita he ovat stressitekijöille. Millä tahansa äänenpainetasolla toiset yksilöt eivät juurikaan huomaa melua, kun taas toiset kokevat saman äänenpainetason erittäin häiritseväksi. Meluherkkyys kuvaa henkilön asenteita meluun yleensä (17). Se liittyy enemmän tapaan reagoida meluun kuin itse melun fysikaalisiin ominaisuuksiin (12). On esitetty, että meluherkät yksilöt aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun enemmän ja tottuvat siihen hitaammin kuin vähemmän meluherkät yksilöt. Meluherkkyys näyttää olevan henkilön itsensä arvioima osoitus alttiudesta stressitekijöille yleensä, ei ainoastaan melulle. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä. Se on melualtistuksen ja melun häiritsevyyden väliin tuleva tekijä, joka selittää yksilöllisiä eroja melualtistuksen aiheuttamassa melun häiritsevyydessä (6,9). Melun häiritsevyys on moniulotteinen käsite, johon kuuluu melun vaikutuksia ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen sekä lisätekijöitä, kuten epämiellyttävyys ja hermostuminen (18). Melun havaitseminen ei tarkoita vielä sen häiritseväksi kokemista (19). Melun häiritsevyys on yleistä nyky-yhteiskunnassa. Aikaisemmissa tutkimuksissa samalla L DN - tasolla lentomelu on ollut häiritsevämpää kuin tieliikennemelu, joka taas on koettu häiritsevämmäksi kuin raideliikennemelu (1,2,7). Vaikka häiritsevyys ei ole suoraan terveyttä vaurioittavaa, on olemassa näyttöä siitä, että herkille yksilöille se voi aiheuttaa vakavampia terveysvaikutuksia. Näin voi käydä myös altistuttaessa myös muille ympäristötekijöille tai oltaessa lisäksi sosiaalisesti ahdistavissa tilanteissa (20). AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimme melualtistuksen ja verenpaineen välistä yhteyttä suomalaises-
2 508 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK 57 sa aikuisväestössä kaksosaineistoon perustuvalla tapaus-verrokkitutkimuksella. Vuonna 1988 kysely kohdennettiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen aikuisten kaksoskohortin niille kaksospareille, joista vain toisella parin jäsenistä oli todettu verenpainetauti (diskordantteja pareja). Kyselylomakkeista palautettiin ja vastausprosentti oli 74 %. Vastaajien keski-ikä oli 56 vuotta ja iän vaihteluväli vuotta. 70-vuotiailla ja sitä nuoremmilla vastausprosentti oli 76 % ja yli 70-vuotiailla 63 %. Vastaajista naisia oli 54 % ja miehiä 46 % (21). Kyselyyn vastanneista 15 % (218 henkilöä) asui pääkaupunkiseudulla (Helsingissä 134, Espoossa 41, Vantaalla 31 ja lisäksi Keravalla 12 henkilöä). Heille määriteltiin kartoitustietoon perustuva melualtistus melukarttojen perusteella. Kyselytutkimus Kyselyllä selvitettiin melun havaitseminen, havaitun melun lähteet (tieliikenne, juna- tai raitiovaunumelu sekä lentomelu), meluherkkyys ja melun häiritsevyys eli kuinka melu on häirinnyt erilaisia toimintoja. Tulosten analysointia varten vastaukset dikotomisoitiin niin, että ne jotka olivat huomanneet asunnossa liikennemelua, luokiteltiin liikennemelua raportoiviksi, kun taas ne, jotka eivät sitä olleet raportoineet, luokiteltiin ei-raportoiviksi. Tilastollisia analyysejä varten vastaajat, jotka olivat mielestään erittäin tai melko meluherkkiä, luokiteltiin meluherkiksi ja ei kovin tai ei lainkaan meluherkät luokiteltiin ei-meluherkiksi. Itse raportoitu melun häiritsevyystieto dikotomisoitiin seuraavasti. Ne jotka olivat vastanneet, ettei melu ollut häirinnyt heitä koskaan, luokiteltiin niiksi, jotka eivät raportoineet häiritsevyyttä. Kaikki muut luokiteltiin melun häiritsevyystekijöitä raportoiviksi. Kyselylomakkeella kartoitettiin lisäksi tutkittavilta verenpaine ja verenpainelääkkeiden käyttö, kuulon heikkeneminen, asumisen kesto ja ikäryhmä. Sosiaaliluokka määritettiin koulutustason ja työn fyysisen kuormittavuuden perusteella (22). Meluselvitykset Pääkaupunkiseutu (kuvio 1) valittiin tutkimuskohteeksi, koska vain sen alueelta oli käytettävissä kyselyvastauksen lisäksi riittävän kattavasti meluselvitystietoa. Koko Suomessa arviolta 17,8 % väestöstä altistuu tieliikennemelulle, 1,2 % raidemelulle ja 0,8 % lentomelulle. Pääkaupunkiseudulla arviolta 24,8 % väes- Kuvio 1. Pääkaupunkiseudun kartta. Copyright: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 444/2000
3 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK töstä altistuu tieliikennemelulle, 1,4 % raidemelulle ja 7,3 % lentomelulle (23). Liikennemeluselvitykset olivat pääkaupunkiseudulla käytettävissä tieliikennemelun, raidemelun (juna) ja Helsinki-Vantaan sekä Helsinki- Malmin lentokenttien osalta. Lista käytetyistä melukartoituslähteistä löytyy aikaisemmista julkaisuista (15,16). Tutkimuksessa hyödynnettiin sellaisia meluselvityksiä, jotka oli tehty ajallisesti mahdollisimman lähellä kyselyn toteuttamista vuonna Kullekin kyselyyn vastanneelle määriteltiin osoitteen perusteella melukartoituksesta hänen melualtistustasonsa. Vuoden 1988 kyselyn aikainen osoite saatiin Väestörekisterikeskukselta. Useimmissa tilastollisissa analyyseissä tutkitut jaettiin melukartoitustiedon perusteella liikennemelulle altistuviksi tai ei-altistuviksi seuraavien dikotomisoitujen db-kriteerien mukaan: tieliikennemelu 55 db, raidemelu 50 db, lentomelu Helsinki-Vantaan lentokentän ympärillä 55 db ja Helsinki-Malmin lentokentän ympärillä 45 db. Tilastolliset analyysit Meluselvityksistä saatua melualtistustietoa verrattiin kyselytutkimukseen. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin Cohenin kappaa ja Pearsonin χ 2 -testiä. Tietojenkäsittelyanalyysit tehtiin käyttäen BMDP-tilastolaskentaohjelmistoa. Faktorianalyysillä tutkittiin häiritsevyyden (10 osatekijää), raportoidun melualtistuksen (3 osatekijää) ja meluherkkyyden (1 osatekijä) välistä suhdetta. Taulukko 1. Liikennemelun raportoinnin, melun häiritsevyyden eri osatekijöiden ja meluherkkyyden latautuminen faktoreille varimaxrotaation jälkeen (n = 1 495). Muuttuja Faktori 1 Faktori 2 Faktori 3 LIIKENNEMELUN RAPORTOINTI Tieliikennemelu 0,261 0,047 0,686 Lentomelu 0,002 0,127 0,591 Raidemelu 0,012 0,083 0,713 HÄIRITSEVYYS Puhelinkeskustelun vaikeutuminen 0,179 0,822 0,138 Radion tai TV:n kuuntelun vaikeutuminen 0,240 0,821 0,184 Tavallisen keskustelun vaikeutuminen 0,264 0,839 0,177 Tehtäviin keskittymisen, esim. lukemisen vaikeutuminen 0,527 0,599 0,024 Levon ja rentoutumisen häiriintyminen 0,639 0,433 0,280 Säikähtäminen 0,628 0,290 0,071 Hermostuminen 0,685 0,454 0,069 Nukahtamisen vaikeutuminen 0,805 0,240 0,093 Herääminen öisin, univaikeudet 0,818 0,070 0,147 Talon tärisemistä 0,316 0,159 0,542 MELUHERKKYYS 0,320 0,065 0,084 Selitetty vaihtelu 3,297 3,008 1,834 Faktorilatauksia, jotka olivat > 0,6, pidettiin merkittävinä Taulukko 2. Meluherkkyys ja melun raportointi. Meluherkkyys TULOKSET Itse raportoidut melun häiritsevyyden, meluherkkyyden ja melualtistuksen mittarit Faktorianalyysissä muodostui kolme faktoria. Faktoriin 1 kuuluivat öisin heräämistä tai univaikeuksia, nukahtamisen vaikeutumista, hermostumista, levon tai rentoutumisen vaikeutumista sekä säikähtämistä koskevat kysymykset. Sen katsottiin kuvaavan yöaikaista liikennemelun häiritsevyyttä. Faktoriin 2 kuuluivat tavallisen keskustelun ja puhelinkeskustelun vaikeutumista, radion tai TV:n kuulemisen vaikeutumista sekä tehtäviin keskittymisen esim. lukemisen vaikeutumista koskevat kysymykset. Sen katsottiin kuvaavan liikennemelun päiväaikaista häiritsevyyttä. Faktori 3 kuvaa liikennemelulle altistumisen raportointia. Faktoreiden latautuminen (varimax-rotaation jälkeen) on kuvattu taulukossa 1. Melun häiritsevyys latautui kahdelle ensiksi mainitulle faktorille. Meluherkkyys ei latautunut merkitsevästi millekään kolmesta faktorista eli se oli itsenäinen tekijä. Meluherkkyys ja melun raportointi Meluherkkyyden ja melun raportoinnin välistä yhteyttä tutkittiin sekä koko maan kyselyaineiston (1 495 henkilöä) että 218 pääkaupunkiseudulla asuneen kyselyvastausten avulla. Meluherkkyys vaikutti liikennemelun raportointiin Melun raportointi kaikki kyselyyn pääkaupunkiseudulta vastanneet kyselyyn vastanneet n % melua n % melua raportoineista raportoineista Ei lainkaan , ,4 Ei kovin , ,1 Melko , ,3 Erittäin ,6 8 44,4 Eivät osanneet määritellä meluherkkyyttään ,7 9 22,2 Yhteensä , ,0 Trenditesti 9,84 4,76 Vapausaste 1 1 p-arvo <0,001 0,03 1 ei meluherkkä: ei kovin ja ei lainkaan meluherkät 2 meluherkkä: melko ja erittäin meluherkät molemmissa ryhmissä (p < 0,001ja p = 0,03) (taulukko 2). Meluherkät raportoivat enemmän altistuneensa melulle kuin ei-meluherkät. Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskuudessa 38,2 % meluherkistä (erittäin tai melko meluherkät) ja 25,5 % eimeluherkistä (ei kovin ja ei lainkaan meluherkät) raportoi altistuneensa liikennemelulle. Pääkaupunkiseudun vastaajista 53,9 % meluherkistä ja 41,3 % ei-meluherkistä raportoi melualtistusta. Melukartoitustieto ja melualtistuksen raportointi Melutasojen vaihtelu altistuneiden yksilöiden välillä oli suhteellisen vä-
4 510 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK 57 häistä. Vain muutama yksilö altistui useammalle kuin yhdelle liikennemelulle. Lähes kaikki kyselyyn pääkaupunkiseudulla vastanneista olivat vastanneet kysymykseen kotonaan havaitsemansa liikennemelun lähteestä. 34 % heistä ilmoitti havainneensa tieliikennemelua, 25 % lentomelua ja 11 % raidemelua. Melukartoitustieto ja melualtistuksen raportointi assosioituvat ainoastaan lentomelun osalta (Cohenin kappa: 0,16; 95 %:n luottamusväli 0,01 0,031), mutta sekin yhteys on katsottava heikoksi (taulukko 3). Melukartoitustieto ja meluherkkyys Meluherkkyys oli riippumaton melukartoitustiedosta. Pääkaupunkiseudulla niistä tutkituista, jotka pystyivät määrittämään meluherkkyytensä, 46,3 % melualueilla asuvista ja 46,7 % melualueiden ulkopuolella asuvista oli meluherkkiä. Melukartoituksessa melualueilla ja niiden ulkopuolella asuneiden välillä ilmeni ero heidän kyvyssään määrittää meluherkkyytensä. Melukartoitusten melualueilla asuvat pystyivät määrittämään meluherkkyytensä jossain määrin paremmin kuin niiden ulkopuolella asuvat. Melualueiden ulkopuolella asuvista 6 % ei kyennyt määrittämään meluherkkyyttään, kun taas vain 1 % melualueilla asuvista ei kyennyt määrittämään sitä. Muualla Suomessa asuneista 12,7 % ei kyennyt määrittämään meluherkkyyttään, kun taas pääkaupunkiseudulla asuneista vain 4,5 % ei kyennyt siihen. Niistä muualla Suomessa asuneista, jotka kykenivät määrittämään meluherkkyytensä, 43,8 % oli meluherkkiä. Pääkaupunkiseudulla vastaava meluherkkien osuus oli 46,1 %. Melukartoitustieto, meluherkkyys ja melun raportointi Meluherkät raportoivat melua melukartoitusten melualueiden ulkopuolella huomattavasti useammin kuin ei-meluherkät: lentomelua raportoi 31,0 % meluherkistä ja 16,1 % eimeluherkistä, tieliikennemelua 40,3 % meluherkistä ja 25,6 % eimeluherkistä, raidemelua 14,1 % meluherkistä ja 5,7 % ei-meluherkistä. Myös melualueilla meluherkät raportoivat melualtistusta enemmän kuin ei meluherkät, mutta näiden ryhmien ero ei ollut yhtä selvä kuin Taulukko 3. Dikotomisoituihin muuttujiin perustuva liikennemelun raportoinnin ja melukarttatiedon assosiaatio. Muuttuja n Yhtäpitävyys- Cohenin 95 %:n prosentti kappa luottamusväli Mikä tahansa liikennemelu ,7 0,06 0,08 0,19 Liikennemelun lähde: tieliikenne ,8 0,10 0,04 0,23 lento ,2 0,16 0,01 0,31 raide ,5 0,16 0,03 0,35 Taulukko 4. Melukartoitustieto, meluherkkyys ja lento-, raide- ja tieliikennemelun raportointi. Melukartoi- Melu- Melualtistusta raportoineiden tuksessa herkkyys osuudet, % todettu melualtistus lentomelu raidemelu tieliikennemelu ei ei 16,1 (n = 87) 5,7 (n = 87) 25,6 (n = 78) ei on 31,0 (n = 71) 14,1 (n = 78) 40,3 (n = 67) on ei 40,0 (n = 15) 25,0 (n = 12) 38,5 (n = 26) on on 46,7 (n = 15) 28,6 (n = 7) 50,0 (n = 18) n on tutkittujen määrä kyseisellä melukartta- ja meluherkkyyskombinaatiolla Osuus vastanneista, % db db db 70 db Tieliikennemeluluokka Melun raportointi Kuvio 2. Liikennemelun raportointi sekä yö- ja päiväaikainen häiritsevyys eri meluluokissa pääkaupunkiseudulla (n = 48). Tulosten analysointia varten vastaukset dikotomisoitiin niin, että ne jotka olivat huomanneet asunnossaan tieliikennemelua, luokiteltiin tieliikennemelua raportoiviksi, kun taas ne jotka eivät sitä olleet raportoineet, luokiteltiin eiraportoiviksi. Itse raportoitu melun häiritsevyystieto dikotomisoitiin niin, että ne, jotka olivat vastanneet ei koskaan edellä mainitulla skaalalla, luokiteltiin niiksi, jotka eivät raportoineet häiritsevyyttä, kun taas kaikki muut luokiteltiin melun häiritsevyystekijöitä raportoiviksi. se oli melualueiden ulkopuolella (taulukko 4). Taulukkoon 4 perustuva moniulotteinen taulukkomallinnus (log linear contingency table) osoitti, että melukartoitustieto (p = 0,03) ja meluherkkyys (p = 0,03) Yöaikainen häiritsevyys Päiväaikainen häiritsevyys olivat molemmat itsenäisiä lentomelua raportoivien osuutta ennustavia tekijöitä. Sen sijaan näiden välillä ei näyttänyt olevan synergististä vaikutusta toisiinsa (p = 0,49). Vain melukartoitustieto oli tilastollisesti mer-
5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK kitsevä (p = 0,04) raidemelun raportointia ennustava tekijä. Sen sijaan meluherkkyys ennusti tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,04) tieliikennemelun raportointia. Melukartoitustieto, melun raportointi ja häiritsevyys Tieliikennemelun raportointia ja häiritsevyyttä analysoitiin sille melukartoitusten mukaan pääkaupunkiseudulla altistuneiden keskuudessa seuraavissa meluluokissa: db (n = 9), db (n = 15), db (n = 13), 70+ db (n = 11). Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastanneista 48 oli altistunut tieliikennemelulle. Tieliikennemelun raportointi ja häiritsevyys kasvoivat melualtistustason noustessa melukartan melualueiden sisällä (kuvio 2). POHDINTA Tässä työssä tarkasteltiin melun raportoinnin yhteyttä meluselvitysten ilmaisemaan altistumiseen melulle sekä sitä, miten meluherkkyys ja melun häiritsevyys vaikuttavat tähän. Suurimmassa osassa tilastollisista analyyseistä tutkittujen melukartoituksiin perustuvat melualtistustiedot dikotomisoitiin, jolloin voitiin minimoida tiedon luokitteluongelmat. Tieliikennemeluanalyysit, joissa käytettiin useita meluluokkia antoivat pääasiallisesti samat tulokset. Melun raportointi ja melukartoitustieto assosioituivat ainoastaan lentomelun osalta. Tieliikennemelun osalta assosiaatio oli heikompi. Sekä melun raportointi että häiritsevyys kasvoivat melutason noustessa melualueen sisällä. Faktorianalyysissä melun raportointi muodosti oman itsenäisen faktorin. Tutkimustuloksissa korostuu meluherkkyyden vaikutus. Meluherkkyys oli merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Meluherkät raportoivat lentomelua ja tieliikennemelua melualueiden ulkopuolella lähes kaksi kertaa useammin kuin ei-meluherkät. Meluherkkyys muodosti faktorianalyysin perusteella oman inhimillisen ominaisuuden, joka on erillään melun häiritsevyydestä. Myös aikaisempien tutkimusten perusteella meluherkkyys ja melun häiritsevyys ovat eri käsitteitä, vaikka ne ovat yhteydessä toisiinsa (11,12). Meluherkkyyden on todettu olevan äänenpainetason lisäksi potentiaalisin melun häiritsevyyttä ennustava muuttuja (17). Kenttätutkimuksissa meluherkät henkilöt ovat kokeneet tieliikennemelun häiritsevämpänä kuin ei-meluherkät. Myös laboratoriotutkimuksissa melun häiritsevyys on korreloinut selvästi subjektiivisesti raportoituun meluherkkyyteen (24). Meluherkkyyttä on mitattu laajoilla kyselyillä yleensä laboratoriotutkimuksissa. Kenttätutkimuksissa meluherkkyyttä on mitattu usein lyhyellä suoralla kysymyksellä, kuten Kuinka herkkä olette mielestänne melulle? (9), ja tämäntyyppistä kysymystä käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Lyhyiden kysymysten ja laajojen meluherkkyysskaalojen on todettu eri tutkimuksissa korreloiva hyvin (24) tai melko hyvin (25). Laajoja kyselyitä on pidetty parempina kuvaamaan meluherkkyyden luonnetta (25). Liikennemelun häiritsevyyttä voidaan arvioida määrittämällä eri toimintojen, kuten puhelinkeskustelun, radion kuuntelun, TV:n katsomisen, keskustelun, lukemisen, levon ja rentoutumisen sekä nukahtamisen vaikeutumista. Faktorianalyysissä melun häiritsevyys latautui kahdelle eri faktorille. Melun häiritsevyydellä eri toimintoihin näyttäisi olevan sekä yö- että päiväaikainen komponentti. Tässä tutkimuksessa melun häiritsevyydestä käytettiin kysymystä, johon sisältyivät myös melun aiheuttamat unihäiriöt. Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia, kuten kuulovauriot, mutta jonka muut terveysvaikutukset eivät ole yhtä ilmeisiä (17). Meluun voidaan reagoida psykologisesti, toiminnallisesti (käyttäytymistä muuttaen) tai somaattisesti. On yksilöitä, jotka ovat erityisen herkkiä melulle ja he ovat myös alttiimpia melun vaikutuksille kuin muut. Melun häiritsevyys ja meluherkkyys ennakoivat melun terveysvaikutuksia sekä unihäiriöitä paremmin kuin itse melutaso (12,26). Tämä saattaa aiheuttaa uudelleenarviointia myös meluntorjunnassa ja voidaankin kysyä, onko ainoastaan painotetun keskiäänitason, L DEN, arviointiin perustuva meluntorjuntapolitiikka riittävän tehokasta vähentämään melusta aiheutuvia terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, sekä muita haitallisia vaikutuksia, kuten unihäiriötä ja koululaisten kognitiivisia suoriutumisvaikeuksia. Meluntorjuntatoimenpiteitä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös altistuvien meluherkkyyden yksilölliset erot. KIRJALLISUUTTA 1 Berglund B, Lindvall T, toim. Community Noise. Document prepared for the World Health Organization. Archives of the Center for Sensory Research, Vol.2, Issue 1, Berglund B, Berglund BU, Lindvall T. A study of response criteria in populations exposed to aircraft noise. J Sound Vib 1975;41: Björkman M. Community noise annoyance: Importance of noise levels and the number of noise events. J Sound Vib 1991;151: Rylander R, Björkman M, Åhrlin U, Arntzen E, Solberg S. Dose-response relationships for traffic noise and annoyance. Arch Environ Health 1986;41: Rohrmann B, Finke H-O, Guski R. Analysis of reactions to different environmental noise sources in residential areas (An urban noise study). Kirjassa: Tobias JV, Jansen G, Wards WD, toim. Noise as a Public Health Problem. ASHA Reports 1980;10: Lopez Barrio I, Carles JL. Subjective response to traffic noise. The importance given to noise environment in choosing a place of residence. Kirjassa: Vallet M, toim. Noise as a Public Health Problem 1993;2: Lambert J, Simonnet F, Vallet M. Patterns of behavior in dwellings exposed to road traffic noise. J Sound Vib 1984;92: Meijer H, Knipschild P, Salle H. Road traffic noise annoyance in Amsterdam. Int Arch of Occup Environ Health 1985;56: Stansfeld SA, Sharp D, Gallacher JJ, Babisch W. Road traffic noise, noise sensitivity and psychological disorder. Psychol Med 1993;23: Weinstein ND. Individual differences in critical tendencies and noise annoyance. J Sound Vib 1980;68: Raw GJ, Griffiths ID. Individual differences in response to road traffic noise. J Sound Vib 1988;121: Nivison ME. The relationship between noise as an experimental and environmental stressor, psychological changes, and psychological factors. Bergen: Division of Physiological Psychology, Department of Biological and Medical Psychology, University of Bergen, Schultz TJ. Synthesis of social surveys on noise annoyance. J Acoust Soc Am 1978;64: Weinstein ND. Individual Differences in Reactions to Noise: a longitudinal study in a college dormitory. J Appl Psychol 1978;63: Heinonen-Guzejev M, Vuorinen H, Kaprio J, Heikkilä K, Mussalo-Rauhamaa H, Koskenvuo M. Self-report of transportation noise exposure, annoyance and noise sensitivity in relation to noise map information. J Sound Vib 2000; 234: Heinonen-Guzejev M, Vuorinen HS. Meluherkkyys sekä liikennemelun raportointi ja häiritsevyys. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Suomen ympäristö 471, Stansfeld SA. Noise, noise sensitivity and psychiatric disorder: epidemiological and psychophysiological studies. Psychol Med, Monograph Supplement 22. Cambridge University Press, Guski R, Felscher-Suhr U. The concept of noise annoyance: How international experts see it. J Sound Vib 1999;223: Paikkala S-L, Sörensen S, Rylander R, Björkman M. Trafikbullerstörningar i Helsingfors. Göteborgs universitet, Institutionen för hygien, Rapport 10/ Passchier-Vermeer W, Passchier WF. Noise Exposure and Public Health. Environ Health Perspect 2000;108 suppl: Vuorinen HS, Kaprio J, Koskenvuo M, Partinen M, Romanov K, Heikkilä K. Verenpaine ja melu. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Selvitys 118, Romanov K, Appelberg K, Honkasalo M-L, Koskenvuo M. Recent interpersonal conflict at work and psychiatric morbidity: a prospective study of
6 512 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK 57 15,530 employees aged J Psychosom Res 1996;40: Survo K, Hänninen O. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Ympäristöministeriö, Pohjois- Savon ympäristökeskus, Kuopio, Öhrström E, Björkman M, Rylander R. Noise annoyance with regard to neurophysiological sensitivity, subjective noise sensitivity and personality variables. Psychol Med 1988;18: Zimmer K, Ellermeier W. Psychometric Properties of four measures of noise sensitivity: a comparison. J Environ Psychol 1999;19: Otten H, SchulteW, voneiff AW. Traffic noise, blood pressure and other risk factors: The Bonn traffic noise study. Kirjassa: Berglund B, Lindvall T, toim. Noise as a Public Health Problem 1990;4: Kirjoittajat MARJA HEINONEN-GUZEJEV LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Helsingin terveysvirasto, tutkija marheinn@mappi.helsinki.fi HEIKKI S. VUORINEN dosentti JAAKKO KAPRIO professori ja Kansanterveyslaitos/MAO MARKKU KOSKENVUO professori Turun yliopisto, kansanterveystieteen laitos KAUKO HEIKKILÄ FL HELENA MUSSALO-RAUHAMAA lääninlääkäri Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaalija terveysosasto dosentti Lahjakirja historian ja lääketieteen ystäville "Ihmisiä lääketieteen historiassa" -kirja koostuu Suomen Lääkärilehdessä Menneet ajat -palstalla julkaistuista 111 artikkelista, jotka on kirjoittanut LKT Arno Forsius. Niissä esitellään lääketieteen vaiheisiin eri tavoin liittyviä henkilöitä antiikin ajoista 1900-luvulle saakka. Mukana on lääkärien ja tutkijoiden lisäksi sairaanhoitajia, kemistejä, apteekkareita, yhteiskuntatieteilijöitä ja filantrooppeja sekä tutkimusten ja hoitojen kohteina olleita ihmisiä. esittelee laajasti myös suomalaisen lääketieteen ja terveydenhuollon vaiheita 1500-luvulta lähtien. Kirjassa on monipuolinen eri aikakausien elämään, ihmisiin ja hoitokeinoihin liittyvä kuvitus. 304 s. hinta 120 mk (20 ) + postituskulut, Julk. 2001, ISBN Lääkäriliiton jäsenille hinta vain 80 mk (13,50 ) +postituskulut. Mainitse jäsenyydestä tilauksesi yhteydessä. Tilaukset Suomen Lääkäriliitosta, puh. (09) , faksi (09) , birje.maijala@fimnet.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 320 Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys Helsingissä HEL 2012-014572 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Melun terveysvaikutukset
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotMelu on ilmansaasteiden ohella yksi. Tieliikennemelun häiritsevyys pääkaupunkiseudulla
Tarja Yli-Tuomi, erikoistutkija Anu W. Turunen, erikoistutkija Pekka Tiittanen, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Timo Lanki, professori, johtava tutkija Terveyden
LisätiedotTIELIIKENNEMELUN HÄIRITSEVYYSTUTKIMUKSEN SUUNNITELMA. Henna Maula, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Pekka Saarinen.
TIELIIKENNEMELUN HÄIRITSEVYYSTUTKIMUKSEN SUUNNITELMA Henna Maula, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Pekka Saarinen Turun ammattikorkeakoulu, Sisäympäristö Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku henna.maula@turkuamk.fi
LisätiedotYmpäristömelun terveysvaikutukset. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1
Ympäristömelun terveysvaikutukset Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1 Määritelmiä Ääni ilmassa tai muussa väliaineessa esiintyvää paineen vaihtelua, joka etenee aaltoliikkeenä ja jonka ihminen voi kuulla
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotTUULIVOIMALAMELUN HÄIRITSEVYYDEN RIIPPUVUUS ÄÄNITASOSTA
TUULIVOIMALAMELUN HÄIRITSEVYYDEN RIIPPUVUUS ÄÄNITASOSTA Valtteri Hongisto 1, David Oliva 1, Jukka Keränen 1 1 Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku
LisätiedotIlmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon
LisätiedotTuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta. 30.4.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.5.
Tuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta 30.4.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.5.2015 / Anu Turunen 1 Tuulivoima Suomessa Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa,
LisätiedotTieliikennemelun taajuusjakauman vaikutus unen laatuun
Tieliikennemelun taajuusjakauman vaikutus unen laatuun Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, työskentelyoikeus Turun ammattikorkeakoulu, tutkimusryhmän vetäjä Turun yliopisto, ympäristöpsykologian dosentti
LisätiedotTuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella
Valtteri Hongisto*, Maija Suokas*, Johanna Varjo*, Veli-Matti Yli-Kätkä** * Työterveyslaitos ** Ramboll Finland Oy Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella Tiivistelmä Tavoitteena oli
LisätiedotLiikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä
Jenna Reinikainen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopio Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Liikennemelun terveysvaikutuksia
LisätiedotTuulivoimalamelun terveysvaikutukset
Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset Helsinki 29.1.215 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, HAUS, Helsinki Valtteri Hongisto Vanhempi tutkija, meluntorjunnan dosentti +35845851888, valtteri.hongisto@ttl.fi
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotHuoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotVARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.
LIITE 1, SIVU 23/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Vt5, Niirala, Kehäkatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 346 Melulähde alueella: Valtatie 5:n liikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotTieliikennemelun torjunnan
Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio Tieliikennemelun torjunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset Liikennemelu on merkittävä terveys- ja hyvinvointivaikutusten aiheuttaja
LisätiedotKaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta
Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin
LisätiedotMelulla on monia vaikutuksia terveyteen
katsaus tieteessä Marja Heinonen-Guzejev LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, projektitutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto marja.heinonen@helsinki.fi Tapani Jauhiainen
LisätiedotVALIO OY/ADVEN OY SEINÄJOEN TEHTAAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Valio Oy Kati Säippä PL 337 60101 SEINÄJOKI Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.2.2017 Raporttinumero 1510027960 VALIO OY/ADVEN OY SEINÄJOEN TEHTAAN MELUSELVITYS Ramboll Oppipojankuja 6
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,
LisätiedotUrbaanin viherympäristön terveyshyödyt
Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä
LisätiedotMelun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012 Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys Anu Haahla ja Marja Heinonen-Guzejev Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
LisätiedotLiisa Kilpilehto, Mika Hanski
171079-01-A 1(3) Liisa Kilpilehto, Mika Hanski 8.11.2017 Asiakas: A-Kruunu Oy Tilaus: 1.11.2017 Yhteyshenkilö: Eero Lehtomäki LIIKENNEMELUSELVITYS 1 TAUSTA Kauniaisiin ollaan suunnittelemassa asuinrakennusta
LisätiedotRautateiden meluselvitys
Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu B Turku
ASUNTOON KUULUVAN KAPEAKAISTAISEN MELUN SANKTIOINTI - LABORATORIOTUTKIMUS David Oliva, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu - B 5 Turku etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
LisätiedotSako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
Lisätiedotakustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi
TL akustiikka 11211 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 Tapio Lahti Liisa Kilpi Helsinki 2012-02 TL akustiikka 11211 1 (4) TkT Tapio Lahti, DI Liisa Kilpi (Akukon Oy) 2012-02-27 Helsingin kaupunki, meluselvitys
LisätiedotLiikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset
Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hiukkasmaiset ilmansaasteet Altistuminen yhteydessä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen
Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotSalonpään koulu. A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s
Salonpään koulu A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s 1615787.1 2 (7) TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tutkitaan tieliikenteen aiheuttamia äänitasoja Salonpään koulun asemakaavan
Lisätiedot153085-01.2 1(4)+liitteet (3)
1085-01.2 1(4)+liitteet (3) Liisa Kilpi, Miro Aalto, Benoît Gouatarbès, Tarja Lahti 7.10.2015 Tilaaja: SRV Yhtiöt Oyj Yhteyshenkilö: Miia Ajo MELUSELVITYS 1 Tausta Keravan keskustaan ollaan suunnittelemassa
LisätiedotFinnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA
FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan linnustoalueeseen kohdistuvat meluhaitat raportti 12.4.2011 Sito Oy suunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2011 FINNOON ALTAAN LINNUSTOALUEESEEN KOHDISTUVAT MELUHAITAT 12.4.2011
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Lähimpänä tietä sijaitsevat asuinrakennukset ovat päivällä db meluvyöhykkeellä (L Aeq7-22).
LIITE 1, SIVU 11/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Niiralankatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 1 431 Melulähde alueella: Niiralankadun tieliikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotRASKAAN LIIKENTEEN MELUPÄÄSTÖ. Sirpa Jokinen, Erkki Björk
Sirpa Jokinen, Erkki Björk Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO sjokinen@hytti.uku.fi, erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Tieliikennemelu on huomattavin ympäristömelun lähde. Suomessa
LisätiedotARKIPÄIVÄN KUUNTELUYMPÄRISTÖT JA MELUN VAIKUTUKSET. Valtteri Hongisto
ARKIPÄIVÄN KUUNTELUYMPÄRISTÖT JA MELUN VAIKUTUKSET Valtteri Hongisto Jokainen meistä määrittelee melun olemassaolon, melun lähteen ja melun häiritsevyyden asteen hyvin yksilöllisesti. Yhtä voi häiritä
LisätiedotTieliikennemelu ja uni
Tieliikennemelu ja uni (Ympäristö ja Terveys 2-2013 s. 32-37) Jaana I. Halonen, Erikoistutkija, Työterveyslaitos, Jussi Vahtera, Professori, Turun yliopisto ja Työterveyslaitos, Timo Lanki, Dosentti, Johtava
LisätiedotEspoon Heiniemen korttelin ja puistoalueen 62P17 meluselvitys
Raportti Espoon Heiniemen korttelin 62045 ja puistoalueen 62P17 meluselvitys 15.2.2018 SISÄLTÖ 1. Työn sisältö... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...4 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskennassa käytetyt liikennemäärät...
LisätiedotAsumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
LisätiedotSelvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta
Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma
LisätiedotKeskiäänitaso LAeq22-7, ei meluntorjuntaa LAeq22-7, meluesteet toteutettu Muutos asukasmäärässä
LIITE 1, SIVU 34/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Linnanpelto Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 405 Melulähde alueella: raideliikenne - Tavarajunia päivällä 6 kpl (yht. 2 640 m)
LisätiedotKeskustan osayleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotValtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys
16T-1 Raportti parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Projektinumero: 306914 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto / Toimeksianto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskentamallin
LisätiedotMeluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää
Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi
LisätiedotSEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotKeskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS Raportti 171905-P11889 26.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 26.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotLuonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
LisätiedotMelu (buller, noise)
Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotLehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys
KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ
TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotLUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen
LisätiedotMiten ympäristömelua pitäisi mitata, jotta tulos edustaisi koettua häiritsevyyttä?
Miten ympäristömelua pitäisi mitata, jotta tulos edustaisi koettua häiritsevyyttä? Valtteri Hongisto meluntorjunnan dosentti, Aalto-yliopisto yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
LisätiedotNoise sensitivity medical, psychological and genetic aspects
Department of Public Health University of Helsinki Finland Noise sensitivity medical, psychological and genetic aspects Marja Heinonen-Guzejev ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission
LisätiedotVt3 parantaminen Hulmin kohdalla, Tiesuunnitelma A. Liikennemeluselvitys A Tarkastelualueen laajeneminen paalulle 760
Vt3 parantaminen Hulmin kohdalla, Tiesuunnitelma 162.1A A Tarkastelualueen laajeneminen paalulle 7 162.1A 2 (10) Vt3 parantaminen Hulmin kohdalla, Tiesuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
LisätiedotHirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
LisätiedotOppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011
Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS
LisätiedotKORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
LisätiedotHolvastin asemakaavamuutos nro Liikennemeluselvitys DONNA- ID:
Holvastin asemakaavamuutos nro 8683 DONNA- ID: 2 0 179 158.1 158.1 2 (9) Holvastin asemakaavamuutos nro 8683 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja... 3 1.2 Tekijä... 3 1.3 Kohde... 3 1.4 Selostuksen
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotNivalan yleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotViinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.
Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat
LisätiedotMiten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?
Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? 26.4.2019 Keväällä 2019 toteutetun asumispreferenssitutkimuksen tuloksia 3 " Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 4 Tutkimuksen taustaa Tällä hetkellä 54 prosenttia
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotSteinerkoulu Virkkula
LIITE 1, SIVU 44/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Steinerkoulu Virkkula Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Kohteen käyttäjämäärä 205 Melulähteet alueella: RAIDELIIKENNE - Tavarajunia päivällä 5 kpl (yht.
LisätiedotSiitolanranta 3:n melumittaus
Siitolanranta 3:n melumittaus 27. 28.9.2016 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 6.10.2016 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus... 3 3 Mittausten aikainen sää... 3 4 Mittauslaitteisto...
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotAVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU
AVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU Riikka Helenius, Anu Kaarlela, Jaana Jokitulppo, Petra Larm, Jukka Keränen ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Ilmastointi-
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotAlakyläntie, tiemelu. Perustelu melusuojaukselle Varaudutaan liikenteen ja sitä kautta melun lisääntymiseen Linnanmaan maankäytön tiivistyessä.
HANKEKORTTI 29.3.2018 Alakyläntie, tiemelu Oulun kaupunki KOHTEEN TIEDOT Asukkaita 3317 Melulähde Alakyläntie - Keskim. vuorokausiliikenne 15 000 ajon./vrk - Raskas liikenne 7,4 % päivällä, 6,4 % yöllä
LisätiedotMeluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy
Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan
LisätiedotHelsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä
Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten
LisätiedotAivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!
Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa PehmoGIS-tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista Anna Broberg YTK/ Aalto-yliopisto Mapita Oy Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään
LisätiedotKaukovainio, tiemelu. Perustelu melusuojaukselle Toteuttamatta jäänyt osuus meluntorjunnassa. Toteutus osana Poikkimaantien parantamista.
HANKEKORTTI 29.3.2018 Kaukovainio, tiemelu Oulun kaupunki KOHTEEN TIEDOT Asukkaita 1683 Melulähde Poikkimaantie - Keskim. vuorokausiliikenne 7 000 ajon./vrk - Raskas liikenne 1,4 % päivällä, 1,2 % yöllä
LisätiedotValtteri Hongisto ja David Oliva. Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset
Valtteri Hongisto ja David Oliva Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset Kesäkuu 2017 Turun ammattikorkeakoulu Sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku www.turkuamk.fi
LisätiedotSWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re
26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen
LisätiedotHE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN EU-MELUSELVITYS 2017 JA KUOPION JA SIILINJÄRVEN MELUSELVITYS VUOSILLE 2017 JA 2035
KUOPION KAUPUNGIN EU-MELUSELVITYS 2017 JA KUOPION JA SIILINJÄRVEN MELUSELVITYS VUOSILLE 2017 JA 2035 Taustaa Kuopion kaupungin EU-meluselvitys on ympäristönsuojelulain 151 :n mukainen, EU:n ympäristömeludirektiivin
Lisätiedot