Ympäristömelun terveysvaikutukset. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1

Transkriptio

1 Ympäristömelun terveysvaikutukset Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1

2 Määritelmiä Ääni ilmassa tai muussa väliaineessa esiintyvää paineen vaihtelua, joka etenee aaltoliikkeenä ja jonka ihminen voi kuulla Melu ei-toivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä, häiritsevänä tai odottamattomana (sisältää yksilöllisen tulkinnan) tai joka on kuulolle haitallista Ympäristömelu peräisin pääasiassa liikenteestä, erityisesti tieliikenteestä altistuvan henkilön näkökulmasta kaikki muu paitsi työpaikalla esiintyvä melu Tärinä värähtelyä, joka etenee esim. värähtelevästä pinnasta ihmiseen Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 2

3 Melulle altistuminen 1/2 Melu on yksi merkittävimmistä ihmisten terveyttä uhkaavista ympäristöaltisteista Euroopassa. WHO:n arvion mukaan EU:ssa noin puolet väestöstä altistuu tieliikennemelulle, joka ylittää 55 db (L den ). Länsi-Euroopassa melu aiheuttaa ainakin miljoonan terveen elinvuoden menetyksen vuosittain. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 3

4 Melulle altistuminen 2/2 * asuntoalueiden päiväaikainen keskiäänitaso >55 db (L Aeq ) (perustuu Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992) * Lähde: Ympäristöministeriö Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 4

5 Melun vaikutusmekanismi Suora reitti Melualtistus (äänitaso) Epäsuora reitti Tiedostamaton hermostollinen reaktio, fysiologinen stressi Melun tiedostaminen, psyykkinen stressi Autonominen hermosto Umpieritysjärjestelmä Elimistön toimintahäiriöt Pitkäaikaisen altistumisen aiheuttamat terveysvaikutukset Lähde: Babisch W, Pershagen G, Selander J, Houthuijs D, Breugelmans O, Cadum E, Vigna-Taglianti F, Katsouyanni K, Haralabidis AS, Dimakopoulou K, Sourtzi P, Floud S, Hansell AL. Sci Total Environ. 2013; :50-7. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 5

6 Esimerkkejä tyypillisistä äänenpainetasoista Lähteet: Siikanen U Rakennusfysiikka: Perusteet ja sovellukset. Rakennustieto Oy. Peltonen H., Perkkiö J., Vierinen K Insinöörin (AMK) fysiikka osa II. Lahden Teho-Opetus Oy. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 6

7 Vaikutus riippuu monista asioista Äänen fysikaaliset ominaisuudet esim. voimakkuus, taajuusjakauma/kapeakaistaisuus, jaksollisuus, impulssimaisuus Altistuvan ympäristön ominaisuudet esim. kaupungistumisaste Ihmisen toiminta, jota melu häiritsee esim. lepo, virkistys, työ Altistuvan yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten asenne äänilähdettä kohtaan tapa reagoida meluun tottuminen ja sopeutuminen meluun meluherkkyys Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 7

8 Meluherkkyys Osin perinnöllinen, varsin pysyvä persoonallisuuden piirre Jatkuvaluonteinen ominaisuus, yleisyys vaihtelee määrittelytavan ja väestön mukaan Suomalaisessa aineistossa meluherkkiä oli eniten naisissa, keskiikäisissä ja korkeasti koulutetuissa. Määrittelee kuinka häiritsevänä yksilö melun kokee, miten hän reagoi meluun (tottuuko/herkistyykö) miten herkästi ja voimakkaasti yksilön elimistö reagoi meluun Meluherkät ovat alttiita psyykkiselle stressille, heidän persoonallisuuteensa liittyy usein taipuvaisuus ahdistuneisuuteen ja he ovat tyypillisesti herkempiä melun lisäksi muillekin ympäristön ärsykkeille. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 8

9 Mahdollisia vaikutuksia Häiritsevyys Unen häiriintyminen Fysiologinen ja psyykkinen stressi Sydän- ja verisuonisairaudet Henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 9

10 Häiritsevyys Meluksi tulkittu ääni on ärsyttävää tai kiusallista (annoyance), jos henkilö kokee sen ei-toivotuksi, kielteiseksi tai asuinympäristön laatua heikentäväksi. Melu voi myös häiritä keskittymistä (disturbance) ja vaikeuttaa suoriutumista tehtävistä. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa häiriöihin kielellisessä kehityksessä, oppimisessa ja muistissa. Melun aiheuttama häiriintyminen yleisimpiä ja tutkituimpia melun haittoja todennäköinen välittävä tekijä melun haitallisissa terveysvaikutuksissa ei voida pitää itsenäisenä terveysvaikutuksena, mutta saattaa voimakkaana ja pitkään jatkuessaan myötävaikuttaa terveyshaitan syntymiseen Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 10

11 Unihäiriöt 1/2 Melun aiheuttama unen häiriintyminen yleisimpiä ja tutkituimpia melun haittoja todennäköinen välittävä tekijä melun haitallisissa terveysvaikutuksissa Yöaikaisen tie-, lento- ja raideliikennemelun yhteydestä sekä itse ilmoitettuihin että objektiivisesti mitattuihin unihäiriöihin on runsaasti näyttöä. Suomalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (n=7,019) unihäiriöiden määrän havaittiin alkavan lisääntyä työikäisillä, kun tieliikennemelun äänenpainetaso yöllä ulkona oli 55 db ja ahdistuneisuuteen taipuvaisilla jo äänenpainetasolla 50 db. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 11

12 Unihäiriöt 2/2 Lyhytaikaisten unihäiriöiden on todettu olevan yhteydessä lieviin vaikutuksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen sympaattisen hermoston aktivaatioon muutoksiin sisäerityksessä ja hormonitoiminnassa kohonneisiin tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksiin Erityisesti vakavat unihäiriöt ja pitkään jatkuessaan mahdollisesti myös lievemmät unihäiriöt saattavat kiihdyttää ateroskleroosia ja nostaa osaltaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 12

13 Sydän- ja verisuonisairaudet 1/3 Meta-analyysissa (27 tutkimusta vuosilta ) 5 db:n nousu tieliikennemelun äänenpainetasossa nosti kohonneen verenpaineen riskiä 3 %. Uusimmissa seurantatutkimuksissa on pyritty ottamaan huomioon myös samanaikaisen ilmansaastealtistuksen vaikutus verenpaineeseen, jolloin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä melutason ja kohonneen verenpaineen välillä ei ole havaittu. Eurooppalaisessa seurantatutkimuksessa (n=445,868) 10 db:n nousu tieliikennemelun äänenpainetasossa lisäsi sydäninfarktin riskiä 12 % aivohalvauksen riskiä 15 % sepelvaltimotautikuolleisuutta 9 % Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 13

14 Sydän- ja verisuonisairaudet 2/3 Eurooppalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa 10 db:n nousu yöaikaisessa lentoliikennemelun äänenpainetasossa nosti kohonneen verenpaineen riskiä 14 % (n=4,861, 6 lentokentän läheisyydessä). lisäsi sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä 25 % henkilöillä, jotka olivat asuneet samassa osoitteessa vähintään 20 vuotta (n=4,712, 7 lentokentän läheisyydessä). Keskimääräinen äänenpainetaso kenttien läheisyydessä oli päiväaikaan noin 52 db (35 76 db) ja yöaikaan 41 db (vaihteluväli db) Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 14

15 Sydän- ja verisuonisairaudet 3/3 Lontoon Heathrow n lentoaseman läheisyydessä tehdyssä pienalue-epidemiologisessa tutkimuksessa (n=3.600,000) havaittiin, että korkeimmalle päiväajan äänenpainetasolle (>63 db) altistuneilla oli 24 % suurempi aivohalvauksen riski 21 % suurempi sepelvaltimotaudin riski 14 % suurempi kaikkien sydän- ja verisuonisairauksien riski verrattuna matalimmalle päiväajan äänenpainetasolle ( 51 db) altistuneisiin. Pohjoismaisissa seurantatutkimuksissa on saatu viitteitä pitkäaikaisen lentomelualtistuksen yhteydestä keskivartalolihavuuteen (n=5,156) liikennemelualtistuksen yhteydestä kohonneeseen painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja vyötärö-lantiosuhteeseen erittäin meluherkillä naisilla (n=1,106) Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 15

16 Henkinen hyvinvointi 1/2 Ympäristömelualtistus ei näytä olevan psykiatristen sairauksien riskitekijä väestötasolla, mutta jos melu on häiritsevää ja altistuminen pitkäkestoista eikä sitä ole mahdollista välttää, melualtistus voi heikentää henkistä hyvinvointia. Haitallinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin saattaa olla nähtävissä ainoastaan melun vaikutuksille herkissä ihmisryhmissä, kuten unihäiriöistä kärsivillä, ahdistuneisuuteen taipuvaisilla tai meluherkillä. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 16

17 Henkinen hyvinvointi 2/2 Melualtistuksen yhteyttä psyykenlääkkeiden käyttöön on tutkittu jonkin verran. Kuuden eurooppalaisen lentokentän läheisyydessä tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa (n=4,642) 10 db:n nousu lentoliikennemelun äänenpainetasossa lisäsi rauhoittavien lääkkeiden käytön todennäköisyyttä 28 %. Ranskalaisessa seurantatutkimuksessa (n=190,617) tieliikennemelun 55 db:n äänenpainetasolle altistuneilla rauhoittavien lääkkeiden käytön riski oli kohonnut ainoastaan köyhimmässä väestöryhmässä. Suomalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (n=15,611) tieliikennemelualtistuksella ei ollut yhteyttä psyykenlääkkeiden käyttöön. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 17

18 Ajankohtaista: Tuulivoimamelu Tuulisähkön tuotanto oli 0,8 TWh vuonna Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tuulivoiman tuotantotavoite on 9 TWh vuonna Kuva: Mikko Korhonen/Vastavalo.fi Kuva: Wikimedia Commons Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 18

19 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015 ( ) Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 19

20 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista ( ) Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 20

21 Häiritsevyys 1/2 Tuulivoimamelun sanotaan olevan häiritsevämpää kuin esimerkiksi liikennemelu. Ruotsalais-hollantilaisen tutkimukseen mukaan tuulivoimamelun häiritsevyys alkaa alhaisemmilla melutasoilla kuin teollisuusmelun tai lento-, tie- ja raideliikenteen melun häiritsevyys. Lähde: Janssen SA, Vos H, Eisses AR, Pedersen E. A comparison between exposure-response relationships for wind turbine annoyance and annoyance due to other noise sources. J Acoust Soc Am. 2011;130(6): Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 21

22 Häiritsevyys 2/2 Tuulivoimamelun häiritsevyyttä koskevat tulokset perustuvat suurelta osin saman tutkimusryhmän osatutkimuksiin Ruotsissa ja Hollannissa. 12 julkaisua, joista osa päällekkäisiä Lähes kaikissa raportoitiin positiivinen yhteys äänenpainetason ja häiritsevyyden välillä, mutta selvää annos-vastesuhdetta tai kynnysarvoa ei ollut nähtävissä. Useissa tutkimuksissa äänenpainetason lisäksi tuulivoimamelun häiritsevyyteen olivat yhteydessä mm. asenne tuulivoimaa kohtaan näköyhteys tuulivoimalaan mahdollinen taloudellinen hyötyminen tuulivoimasta Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 22

23 Unen häiriintyminen ja terveysvaikutukset Tuulivoimamelun yhteydestä unihäiriöihin, terveyteen ja elämänlaatuun on hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia ja näyttö on vähäistä. On jonkin verran näyttöä siitä, että häiriintyminen tuulivoimamelusta on yhteydessä unihäiriöihin ja elämänlaadun heikkenemiseen. Tiedetään kuitenkin, että Häiriintymistä ja unihäiriöitä esiintyy, jos tuulivoimala sijoitetaan liian lähelle asutusta. Vakavat unihäiriöt ja voimakas häiritsevyyden kokemus, stressi, huoli/pelko tai muut negatiiviset tunteet voivat pitkään jatkuessaan johtaa terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Ihmisten herkkyys melulle vaihtelee. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 23

24 Tuulivoimamelun erityispiirteet 1/2 Tuulivoimamelussa esiintyy luontaisesti turbiinin lapojen tuottamaa äänenvoimakkuuden ajallista vaihtelua (amplitudimodulaatiota, merkityksellistä sykintää), jota kuvaillaan suhahtavaksi, jyskyttäväksi tai hakkaavaksi ääneksi, johon on vaikeaa tottua. Lisäksi tuulivoimamelussa on pientaajuista ääntä, joka vaimenee edetessään vähemmän kuin korkeammat taajuudet ja tunkeutuu tehokkaasti rakenteiden läpi. Infraäänen vaikutuksista terveyteen on hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia ja näyttö on vähäistä. On kuitenkin epätodennäköistä, että infraäänellä olisi terveys- tai hyvinvointivaikutuksia tuulivoimaloiden ympäristössä toteutuvilla äänenpainetasoilla. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 24

25 Tuulivoimamelun erityispiirteet 2/2 Useimmista muista ympäristömelun lähteistä poiketen tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, joten sen eteneminen on esteetöntä. Tuulivoimamelu ei vaimene yöksi kuten esimerkiksi liikennemelu, vaan pikemminkin korostuu, kun taustamelutaso on matalampi kuin päiväaikaan. Lisäksi illalla ja yöllä esiintyy päiväaikaa useammin meteorologisia olosuhteita, jotka saattavat voimistaa ääntä. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 25

26 Yhteenveto 1/3 Ympäristömelu on kansanterveydellinen ongelma. Selkeää epidemiologista tutkimusnäyttöä sekä lyhyt- että pitkäaikaisen liikennemelualtistuksen haitoista on erityisesti häiritsevyyden, unihäiriöiden ja sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Sekä häiritsevyyden että unihäiriöiden suhteen kriittinen äänenpainetaso ulkona näyttää olevan yli 40 db, ja terveysvaikutukset sekä verenpaineen kohoaminen alkavat puolestaan yleistyä, kun pitkäaikainen äänenpainetaso ulkona ylittää 50 db. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa rakennusten ääneneristävyys on kuitenkin tyypillisesti parempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, joten terveysvaikutuksia alkaa todennäköisesti näkyä vasta korkeammilla ulkomelutasoilla. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 26

27 Yhteenveto 2/3 Lähde: EEA Good practice guide on noise exposure and potential health effects. EEA Techical report No 11/2010. European Environment Agency. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 27

28 Yhteenveto 3/3 Tieteellistä tutkimustietoa tarvitaan lisää erityisesti tuulivoimamelun häiritsevyydestä ja univaikutuksista. Tämänhetkisen näytön perusteella on kuitenkin epätodennäköistä, että merkittäviä terveys- ja hyvinvointihaittoja aiheutuu, kun noudatetaan käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry/feodor Gurvits Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 28

29 Kiitos! Kuva: Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 29