2016 Palkkatilastot Salary statistics

Transkriptio

1 2016 Palkkatilastot Salary statistics Insinöörien Työmarkkinatutkimuksen TMT 2016 tuloksia

2 Pienen pientä elpymistä ansiokehityksessä Jos vuosi 2015 oli insinööreillä olemattoman ansiokehityksen vuosi, niin vuonna 2016 on tapahtunut pientä liikettä ylöspäin. Ansiokehitys nousi edellisvuodesta ja inflaatiokin selätettiin, mutta edelleenkään ei insinöörien ansiokehitys maan kustannuskilpailukykyä vaaranna. Palvelualoilla ansiokehitys nousi teollisuutta paremmaksi. YT-neuvottelut ovat heijastuneet varsin monen insinöörin elämään mm. lomautuksina ja etujen leikkauksina. Viimeksi kuluneen vuoden aikana insinöörien ansiokehityksessä on tapahtunut hienoista elpymistä, vaikka takavuosien usean prosenttiyksikön suuruisista nousuluvuista ollaankin vielä kaukana. Teollisuuden heikko tilanne näkyy edelleenkin, palvelualoilla ansiokehitys nousi teollisuutta korkeammaksi. Tietotekniikan palvelualalla insinöörien ansiot kehittyivät eniten. Vastavalmistuneiden kohdalla heikko suhdannetilanne näkyy edelleen: ansiokehitystä ei tapahtunut, työllisyystilanne sen sijaan on jonkin verran viime vuotista parempi. Koko insinöörikunnan mediaanipalkka nousi euron tuntumaan, tarkkaan ottaen euroon. Keskiarvopalkaksi saatiin nyt euroa. Ansiokehitys lokakuusta 2015 lokakuuhun 2016 oli mediaanipalkan osalta 2,4 % ja keskiarvopalkan kohdalla 1,2 %. Vaikka keskimääräinen ansiokehitys on hienoisesti parantunut, ei nousu ole kuitenkaan tapahtunut tasaisesti eri henkilöiden ja eri ryhmien kohdalla. Erilaista kehitystä korostaa vielä se, että varsin monen insinöörin työpaikalla on toteutettu erilaisia etujen leikkauksia viimeisten parin vuoden aikana. Hintojen muutosvauhti on pysytellyt edelleenkin verraten hitaana, inflaatio oli lokakuussa Tilastokeskuksen mukaan 0,5 %, joten insinöörien reaalinen ansiokehitys pysyi plussan puolella. Kuluneen vuoden aikana eri ajankohtina eri aloilla toteutetut palkkojen yleiskorotukset ovat nekin olleet varsin maltillisia, insinööreillä tyypillisimmillään noin 0,43 % tasoa. Monella alalla korotukset toteutettiin jo vuoden 2015 lopulla. Suurella osalla insinööreistä ansiokehitys on ollut liittojen neuvottelemien yleiskorotusten varassa. Nämä palkankorotukset auttavat osaltaan palkkojen ostovoiman säilyttämisessä, mutta jos tavoitteena on parempi ansiokehitys, on insinöörien oltava itse aktiivisia. Paras tapa vaikuttaa omaan ansiokehitykseensä on tehdä muutoksia työurallaan, vaihtaa työpaikkaa tai tehtäviä. Myös palkankorotusten saamisessa auttaa oma aktiivisuus, enää ei voi luottaa siihen, että esimies huomaa hyvin hoidetun työn. Ansioiden muutoksesta Palvelualoilla ansiokehitys oli tällä kertaa parempi kuin teollisuudessa. Etenkin tietoteknii- kan palvelualalla kehitys oli positiivinen, ansiokehitys nousi neljään prosenttiin. Alalla on kuitenkin havaittavissa tehtävien osalla selvää rakennemuutosta, joten yksittäisten henkilöiden ansiokehitys ei välttämättä ole ollut yhtä hyvää. Myös kaupan alalla ansiokehitys ylitti keskimääräisen tason. Teollisuudessa ansiokehitys jäi noin yhden prosentin tasoon. Esimiehille kulunut vuosi on ansiokehitystilastojen valossa ollut hieman heikompi kuin asiantuntijoille. Henkilökohtaisten korotusten saajien osuus on pysynyt jo useamman vuoden liki samansuuruisena; henkilökohtaisia palkankorotuksia, Insinöörien keskiarvopalkka oli euroa ja mediaanipalkka euroa. ns. meriittikorotuksia oli saanut tälläkin kertaa noin 15 prosenttia insinööreistä. Myös tyypillinen korotuksen suuruus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, noin 200 euron tuntumassa. Liikkuvuus työmarkkinoilla vaikuttaa jonkin verran vilkastuneen. Uuden työnantajan palvelukseen oli vuoden aikana siirtynyt noin yhdeksän prosenttia insinööreistä. Työpaikan vaihtajia oli jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin ja hieman suuremmalla osalla heistä palkka oli noussut työpaikan vaihdoksen myötä. Neljällä viidestä työpaikan vaihtajasta uusi työ oli tuonut mukanaan palkankorotuksen, joka viides oli joutunut tyytymään entistä pienempään palkkaan. Tyypillisesti uuteen työpaikkaan siirtyminen tarkoittaa noin 500 euron korotusta palkkaan. Tehtäviä entisen työnantajan palveluksessa oli vaihtanut hieman yli kahdeksan prosenttia insinööreistä, osuus on likimain sama kuin vuotta aiemminkin. Tehtävä- ja asematasomuutokset samalla työnantajalla tapahtuvat pääsääntöisesti entistä vaativampiin tehtäviin ja palkka oli niiden myötä noussut keskimäärin noin 400 euroa. Vain pari prosenttia tehtävän vaihtajista siirtyy matalamman vaativuustason tehtäviin. Työn vaativuuden arvioinnin muutosten kautta palkankorotuksen oli saanut noin viisi prosenttia insinööreistä. Palkan nousu oli tällöin keskimäärin noin 280 euroa. Luontoisetuja insinööreillä on edelleenkin tyypillisesti 20 euron edestä eli puhelinedun verran. Autoetuja on pääsääntöisesti kaupallisia tehtäviä tekevillä sekä yrityksen johtoon kuuluvilla insinööreillä. Henkilöidenttinen ansiokehitys hieman kasvanut Työmarkkinatutkimuksessa kysytään insinööreiltä kahden peräkkäisen vuoden palkkatasoa. Henkilöidenttinen ansiokehitys lasketaan vertaamalla jokaisen tutkimukseen vastanneen insinöörin vuoden 2016 lokakuun palkkatasoa hänen ilmoittamaansa vuoden 2015 lokakuun palkkaan. Identtisessä ansiokehityksessä näkyvät sopimuskorotukset, henkilökohtaiset palkankorotukset sekä mahdollisten uramuutosten vaikutukset. Tulospalkkiot eivät palkkalukuihin sisälly, joten tulospalkkioissa tapahtuneet muutokset eivät näy identtisessä ansiokehityksessä. Identtiseen ansiokehitykseen eivät myöskään vaikuta vastaajaryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset. Insinöörien henkilöidenttinen ansiokehitys kääntyi useamman vuoden mittaisen laskukauden jälkeen piirun verran positiivisempaan suuntaan. Koko insinöörikunnan henkilöidenttinen ansiokehitysprosentti oli tänä vuonna tasan neljä prosenttia eli muutaman desimaalin viimevuotista parempi. Yksityisellä sektorilla luku oli 4,1 % ja julkisella sektorilla 2,9 %. Teollisuuden henkilöidenttinen ansiokehitys jäi koko ammattikunnan keskitason alle, 3,5 prosenttiin. Tietotekniikan palvelualalla luku nousi 4,7 prosenttiin ja suunnittelutoimistoissa 4,3 prosenttiin. Henkilöidenttinen ansiokehitys oli tänäkin vuonna keskimääräistä parempi pk-sektorin yrityksissä ja heikoin suurissa, yli henkilön yrityksissä. 2

3 Tulospalkkiot likimain ennallaan Palkkatilastossa mahdolliset tulospalkkiot eivät sisälly palkkataulukoiden palkkalukuihin. Palkkataulukot ja käyrät kuvaavat kokopäivätoimisten insinöörien peruspalkkaa lisättynä mahdollisten luontoisetujen verotusarvolla. Tulospalkkioiden ohella myöskään ylityökorvaukset tai lomarahat eivät taulukoiden palkkalukuihin sisälly. Tulospalkkauksen piirissä olevien insinöörien osuus pysyi ennallaan, noin puolet insinööreistä on tulospalkkauksen piirissä. Heistä noin kaksi kolmesta sai tulospalkkion, tämäkin osuus on viime vuotista tasoa. Keskimääräinen tulospalkkio (mediaani) oli 6,2 % vuosiansioista eli hieman viimevuotista suurempi. Insinöörien keskiarvopalkka kuukaudessa asematason mukaan Johto 6437 Ylempi keskijohto 5192 Alempi keskijohto 4351 Asiantuntijatehtävät 3904 Toimihenkilöt 2660 KAIKKI Alkupalkat viimevuotisella tasolla Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen valossa tämän vuoden aikana parantunut, mutta positiivinen kehitys ei heijastunut alkupalkkatasoon. Keskimääräinen alkupalkkataso jopa notkahti pari kymppiä alaspäin. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla alkupalkkataso nousi. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on jo noin 400 euroa. Mediaanialkupalkka oli nyt euroa ja alkupalkkojen keskiarvoluku euroa. Noin puolet vastavalmistuneista insinööreistä oli löytänyt vakituisen työpaikan. Määräaikainen työpaikka oli noin joka neljännellä vastavalmistuneella. Parantunut työllisyystilanne näkyy selkeimmin työttömien osuuden vähenemisenä ja määräaikaistehtävien osuuden kasvuna. Edelleen työttömien osuus vastavalmistuneiden joukossa on suuri, noin 18 prosenttia. Osa vastavalmistuneista jatkoi opintojaan. Nuorten työurat näyttäisivät vakiintuvan koko ammattikunnan tasolle noin neljässä vuodessa, kun tarkastellaan vakituisen työsuhteiden, määräaikaistehtävien ja työttömien osuutta. Koko ammattikunnasta määräaikaisissa tehtävissä työskentelee noin neljä prosenttia ja työttömänä on reilut kuusi prosenttia ammattikunnasta. Eniten määräaikaisia työsuhteita on kuntasektorilla ja järjestöissä. Etuja on leikattu monella työpaikalla Etuja on leikattu varsin monen insinöörin työpaikalla. 42 prosenttia insinööreistä kertoi, että hänen työpaikallaan on viimeisen kahden vuoden aikana heikennetty etuja. Yleisimmin mainittu heikennys oli lomarahojen vaihto vapaaksi joko vapaaehtoisesti tai pakosta tai ne on jätetty maksamatta kokonaan tai osittain. Erilaisten henkilökuntaetuuksien poisto tai heikennys on myös ollut hyvin yleistä. Henkilökuntaetuuksien karsinnassa kirjo on ollut suuri. Tyypillisimmin oli poistettu tai vähennetty liikunta- ja kulttuuriseteleitä, vähennetty virkistystoimintaa ja karsittu harrastustoiminnasta, luovuttu talon tarjoamista hedelmistä tai kahvista, lopetettu kotiin maksettu internet-yhteys sekä luovuttu pikkujouluista ja henkilökunnan joululahjoista. Moni yritys oli myös tinkinyt työterveyshuollon tasosta ja työhyvinvointipäivistä tai muusta tyky-toiminnasta. Ylityökorvauksia oli joissakin yrityksissä heikennetty tai jätetty maksamatta, samoin heikennyksiä oli tehty vapaa-ajan matkustamiskorvauksiin tai muihin matkustusehtoihin, palkkoja oli maksettu myöhässä tai jopa alennettu, yleiskorotusten toteutusta lykätty tai bonusehtoja kiristetty kesken kauden. Yt-neuvotteluja käyty paljon Yt-neuvottelut heijastuvat suuresti insinöörien elämään. 41 prosenttia tällä hetkellä töissä olevista insinööreistä ilmoitti, että heidän työpaikoillaan oli viimeisten 12 kuukauden aikana käyty tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluja. Lähes joka neljäs insinööri oli itse ollut yt-neuvottelujen piirissä. Neuvottelujen päättymisen jälkeen kolmella neljästä insinööristä työsuhde jatkui ennallaan. Noin kolmella prosentilla insinööreistä työsuhde päättyi ja noin joka kymmenes insinööri lomautettiin. Noin kuusi prosenttia kertoi, että työsuhteen ehdot muuttuivat tavalla tai toisella. Osalla yt-neuvottelut olivat vielä kesken eikä lopputuloksesta ollut tietoa. Yt-neuvottelut ovat monella työpaikalla nykyään enemmän tai vähemmän säännöllisiä, moni puhuukin kvartaali-yt:stä. Suomi myös johtaa eurooppalaista tilastoa organisaatiomuutosten yleisyydessä. Useiden tutkimusten mukaan jatkuva epävarmuus kuormittaa koko henkilöstöä. Kannattaisiko joskus kokeilla nousisiko tuottavuus jo sillä, että annettaisiin ihmisten hoitaa työnsä rauhassa ilman jatkuvaa pelkoa työn menetyksestä? Työmarkkinatutkimuksen tekemisestä Insinöörien Työmarkkinatutkimus toteutetaan säännöllisesti vuosittain, tutkimuksella on jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Myös tietoalojen omaa Työmarkkinatutkimusta on tehty jo usean vuoden ajan. Tutkimuksen avulla kartoitetaan ammattikunnan rakenteessa tapahtuvia muutoksia, palkkatasoa ja ansiokehitystä, työaikaa sekä muita ajankohtaisia asioita. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tänäkin vuonna Insinööriliiton jäsenten lisäksi ruotsinkielisen DIFF - Ingenjörerna i Finland:n sekä KI Insinöörien jäsenkunta. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi noin insinööriä. Vastauksista kolme neljäsosaa tuli sähköisesti ja neljäsosa perinteisillä paperilomakkeilla. Palkkatilastojulkaisun lisäksi liiton jäsenet voivat tarkistaa palkkatasoa myös Palkkanosturi-työkalun avulla. Jäsensivuilta löytyvä Palkkanosturi on uudistettu ja se toimii nyt myös mobiililaitteilla. Palkkanosturin avulla tehdään vuosittain noin palkkahakua. Se on kätevä sovellus, kun pohdit oikeaa palkkatasoa uuteen tehtävään hakiessasi tai haluat tietää onko nykyinen palkkasi käyvällä tasolla. Jäsenillä on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palkkaneuvontaan joko sähköpostin välityksellä tai puhelimitse. Palkkaneuvontaan saa yhteyden Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimukseen vastanneita insinöörejä. Teidän avullanne voimme tänäkin vuonna tarjota jäsenille tuoretta palkkatietoa! Aila Tähtitanner 3

4 Palkkataulukoiden lukemisesta Palkkatilastot kuvaavat kokopäivätoimisten, ammattikorkeakouluista tai teknillisistä oppilaitoksista valmistuneiden insinöörien ja rakennusarkkitehtien ansiotasoa lokakuussa Palkkatilastojen ansiotasoon sisältyy päätoimesta saadun kuukausiansi on lisäksi luontoisetujen vero tusarvo ja muut palkkaan kuuluvat kiinte ät lisät. Tulospalkkaus, ylityökor vaukset tai lomarahat eivät ole muka na palk katilastoissa. Taulukoissa näkyy kokoaikainen ansiotaso. Todellinen ansiotaso saat taa joissakin tapauksissa olla pienempi kuin palkkataulu koissa esitetty, esimerkiksi lomautusten tai lyhennetyn työviikon takia. Palkkakäyrät Palkkakäyrien vaaka-akselilla olevat ammattivuodet vas taavat valmistu misvuosia siten, että 0 ammattivuotta tarkoittaa vuonna 2016 valmis tuneita. 10 ammattivuotta tarkoittaa puolestaan vuonna 2006 val mistu neita jne. Jos olet ollut pitempiä aikoja poissa työelämästä valmistumisesi jälkeen esim. työttömyyden tai hoitovapaan takia, tarkastele palkkatasoa todellista työssäoloaikaasi vastaavien ammattivuosien mukaan. Palkkataulukot Palkkafraktiilitiedot on julkaistu vain tilastollisesti riittävän suurista ryhmistä. Tämä merkitsee sitä, että alle 10 havainnon ryhmistä ei palkkatietoja ole ilmoi tettu. Nämä palkkatiedot sisältyvät kuitenkin ylim mäisenä olevaan yhteensä -riviin. Prosenttipistevertailu Taulukot ja palkkakäyrät on laadittu prosenttipistevertailun muotoon. Lisäksi on ilmoitet tu kunkin ryhmän keskiarvopalkka ja taulukoissa on lisäksi esitetty ryhmän vastaajien lukumäärä. Palkkalukujen tulkinnasta Ansiokehityksestä ja ansiotasosta puhuttaessa tulkintaa vaikeuttaa se, että eri tilanteissa samoilla termeillä voidaan tarkoittaa eri asioita. Keskipalkka on eräs tällainen ongel malli nen termi. Sillä voidaan tarkoittaa medi aanipalk kaa eli sitä palkkaa, johon puolet tarkasteltavasta ryhmäs tä yltää, kun palkat laite taan suuruusjärjes tyk sessä jo noon ja katsotaan mikä on keskim mäinen palkka. Sillä voidaan tarkoittaa myös keskiarvopalkkaa eli palk kasummaa jaet tuna ryhmän jäsenten lukumäärällä. Ryhmän rakenteesta riippuu kumpi palkka on korkeampi. Jotkut palkk ahuiput nostavat keskiarvopalkkaa. Esimer kiksi koko insinöörikunnan osalla keskiarvo palkka on suurempi kuin mediaanipalkka (50 %). Eri lukuja voi käyttää kunhan tietää, mistä luvuista kulloinkin on kyse. Prosenttipisteluvut luetaan seuraavasti Reading the pay tables The pay statistics apply to the earnings level in October 2016 of full-time professional engineers and construction architects that have graduated from universities of applied sciences or technical colleges. The earnings level in the pay tables includes the taxable value of fringe benefits and other fixed increments incorporated in the salary, in addition to the monthly income from primary employment. Bonus payments, overtime payments and holiday pay, however, are not included in the pay statistics. The tables show the full-time earnings level. The actual earnings level may, in some cases, be lower than the figure given in the pay tables owing to, for instance, redundancies or a shorter working week. Pay curves The years in profession on the horizontal axis of the pay curves correspond to the years of graduation in that 0 years in the profession refers to engineers who graduated in Likewise, 10 years in the profession refers to engineers who graduated in 2006, and so on. If you have been outside the labour market for lengthy periods since graduating, e.g. due to unemployment or on child-care leave, check the pay level that corresponds to your actual number of years at work. Pay tables Pay fractiles are only published for groups that are large enough for statistical integrity. This means that pay information below the 10 percent fractile is not published, although this information is included in the total along the top row. Percentile comparison The tables and pay curves are presented as a percentile comparison. The average salary of each group and the number of respondents in the group is also presented. The meaning of the percentile figures is as follows KOKO INSINÖÖRIKUNTA ALL PROFESSIONAL ENGINEERS YKSITYINEN SEKTORI PRIVATE SECTOR Yhteensä/Tot Yhteensä/Tot

5 10 KOKO INSINÖÖRIKUNTA ALL PROFESSIONAL ENGINEERS 2016 YKSITYINEN SEKTORI PRIVATE SECTOR prosenttipisteluku mer kitsee sitä, että 90 % ko. ry hmän insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun. 10-percentage means that 90 % of the group of engineers in question have reached that pay figure ka ka prosenttipisteluku mer kitsee sitä, että 75 % ko. ry hmän insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun. 25-percentage means that 75 % of the group of engineers in question have reached that pay figure AMMATTIVUODET AMMATTIVUODET 50-prosenttipisteluku mer kitsee sitä, että 50 % ko. ry hmän insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun. 50-percentage means that 50 % of the group of engineers in question have reached that pay figure. JULKINEN SEKTORI PUBLIC SECTOR TEOLLISUUS INDUSTRY prosenttipisteluku mer kitsee sitä, että 25 % ko. ry hmän insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun 75-percentage means that 25 % of the group of engineers in question have reached that pay figure ka ka prosenttipisteluku mer kitsee sitä, että 10 % ko. ry hmän insinööreistä on yltänyt tähän palkkalukuun. 90-percentage means that 10 % of the group of engineers in question have reached that pay figure AMMATTIVUODET AMMATTIVUODET JULKINEN SEKTORI PUBLIC SECTOR Yhteensä/Tot KUNTASEKTORI LOCAL GOVERNMENT Yhteensä/Tot

6 TEOLLISUUS INDUSTRY SECTOR Yhteensä/Tot PALVELUALAT SERVICE SECTOR Yhteensä/Tot ULKOMAALAISOMISTEINEN YRITYS FOREIGN-OWNED COMPANY Yhteensä/Tot Palvelualoilla työskentelevien insinöörien palkat ovat nousseet teollisuudessa työskentelevien insinöörien palkkoja enemmän viimeisen vuoden aikana. METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUS METALS AND ENGINEERING INDUSTRY Yhteensä/Tot VIENTIMARKKINOILLA TOIMIVA TEOLLISUUSYRITYS INDUSTRIAL COMPANY OPERATING IN EXPORT MARKET Yhteensä/Tot

7 KOTIMARKKINOILLA TOIMIVA TEOLLISUUSYRITYS INDUSTRIAL COMPANY OPERATING IN DOMESTIC MARKET Yhteensä/Tot TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN YRITYS IT SERVICE COMPANY Yhteensä/Tot KAUPAN TAI MUU PALVELUALAN YRITYS WHOLESALE, RETAIL AND OTHER SERVICE COMPANIES Yhteensä/Tot INSINÖÖRI-, ARKKITEHTI- JA SUUNNITTELUTOIMISTOT ENGINEERING, ARCHITECTURAL AND CONSULTING ENGINEERING OFFICES Yhteensä/Tot YLEMPI KESKIJOHTO HIGHER MIDDLE MANAGEMENT Yhteensä/Tot ALEMPI KESKIJOHTO LOWER MIDDLE MANAGEMENT Yhteensä/Tot

8 ESIMIESTEHTÄVISSÄ TOIMIVAT MANAGERIAL TASKS Yhteensä/Tot ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT EXPERT TASKS Yhteensä/Tot VAATIVAT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT DEMANDING EXPERT TASKS Yhteensä/Tot ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA EXPERT TASKS IN HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA EXPERT TASKS EXCLUDING HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot KAUPALLISET TEHTÄVÄT COMMERCIAL TASKS Yhteensä/Tot

9 SUUNNITTELUTEHTÄVÄT CONSULTING ENGINEERING TASKS Yhteensä/Tot OHJELMISTOSUUNNITTELU SOFTWARE DESIGN Yhteensä/Tot Jäsensivuilla oleva Palkkanosturi on uudistettu ja se toimii nyt myös mobiililaitteilla. Palkkanosturin avulla voit selvittää eri tehtävien käypää palkkatasoa. Liitosta saat myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYS RESEARCH AND PRODUCT DEVELOPMENT Yhteensä/Tot KÄYTTÖ- JA YLLÄPITOTEHTÄVÄT OPERATING AND MAINTENANCE TASKS Yhteensä/Tot RAKENNUSALAN TEHTÄVÄT CONSTRUCTION TASKS Yhteensä/Tot

10 IT-ALAN TEHTÄVÄT IT-RELATED TASKS Yhteensä/Tot MUUT INSINÖÖRITEHTÄVÄT OTHER ENGINEERING TASKS Yhteensä/Tot KONEOSASTOLTA VALMISTUNEET MECHANICAL ENGINEERING GRADUATES Yhteensä/Tot Lähes joka neljäs insinööri kuului viimeisen 12 kuukauden aikana tuotannollistaloudellisten yt-neuvotteluiden piiriin. Tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluja käytiin kaikkiaan 41 prosentissa työpaikoista. SÄHKÖOSASTO ILMAN TIETOTEKNIIKKAA ELECTRICAL SECTOR EXCLUDING ICT Yhteensä/Tot SÄHKÖTEKNIIKKA JA SÄHKÖVOIMATEKNIIKKA ELECTRICAL ENGINEERING AND ELECTRICAL POWER ENGINEERING Yhteensä/Tot

11 RAKENNUSOSASTOLTA VALMISTUNEET MECHANICAL ENGINEERING GRADUATES Yhteensä/Tot TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN INSINÖÖRIT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ICT TECHNOLOGY IN HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot PROSESSI- JA MATERIAALITEKNIIKKA PROCESS AND MATERIAL TECHNOLOGY TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN INSINÖÖRIT, MUU SUOMI ILMAN PÄÄKAUPUNKISEUTUA ALL ICT TECHNOLOGY, EXCLUDING HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot Yhteensä/Tot MUILTA OSASTOILTA VALMISTUNEET OTHER GRADUATES Yhteensä/Tot PÄÄKAUPUNKISEUTU HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot

12 KOKO INSINÖÖRIKUNTA ILMAN PÄÄKAUPUNKISEUTUA ALL PROFESSIONAL ENGINEERS, EXCLUDING HELSINKI METROPOLITAN AREA Yhteensä/Tot HÄME TAVASTIA Yhteensä/Tot TAMPEREEN TALOUSALUE TAMPERE ECONOMIC REGION Yhteensä/Tot LOUNAIS-SUOMI SOUTH-WEST FINLAND Yhteensä/Tot TURUN TALOUSALUE TURKU ECONOMIC REGION Yhteensä/Tot KAAKKOIS-SUOMI SOUTH-EAST FINLAND Yhteensä/Tot

13 ITÄ-SUOMI EASTERN FINLAND Yhteensä/Tot KESKI-SUOMI CENTRAL FINLAND Yhteensä/Tot Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on parantunut; alkupalkkojen kehitys edelleen heikkoa. VAASAN ALUE VAASA REGION Yhteensä/Tot POHJOIS-SUOMI NORTHERN FINLAND Yhteensä/Tot OULUN TALOUSALUE OULU ECONOMIC REGION Yhteensä/Tot

14 Minor rebound in income development If the year 2015 was a year of insignificant income development for engineers, 2016 has shown a minor uptrend. Income development increased from the previous year and inflation was also overcome; however, the cost competitiveness of Finland is definitely not in danger due to the income development of engineers. In the service sector, income development surpassed that of industry. Co-operation negotiations have been reflected in the lives of many engineers as lay-offs and cut benefits, among other things. Over the past year, there has been some minor rebound in the income development of engineers even though it is still far behind the increase rates of several percentage points that engineers experienced some years ago. The weak situation of industry sector continues to have an effect; in the service sector, income development surpassed that of industry. The IT services sector is seeing the best income development for engineers. Recent graduates still face weak market conditions. No income development came to pass, but the employment situation is slightly better than last year. The median wage of all engineers rose to the vicinity of EUR 4,000; to EUR 3,992, to be exact. The average wage is now EUR 4,211. Income development from October 2015 to October 2016 in terms of median wage was 2.4% and for average wage 1.2%. Even though the average income development has slightly improved, the increase has not occurred steadily for different individuals and groups. The different development is further highlighted by the fact that different benefit cuts have been implemented at the workplaces of many engineers over the past couple of years. The overall price development remains relatively slow; according to Statistics Finland, inflation in October was 0.5%, which means that the actual income development of engineers remained slightly positive. The general wage increases implemented in different sectors over the past year have also been quite moderate, typically reaching the level of approximately 0.43% for engineers. In many sectors, the increases were implemented at the end of For many engineers, income development has been dependent on the general increases negotiated by the unions. These wage increases play their part in retaining the purchasing power of the wages, but if the objective is to have better income development, engineers themselves must be active. The best means of influencing one s income development is to make changes in one s career; to find a new employer or position. Obtaining wage increases also requires activity; one can no longer rely on the employer to take notice of a job well done. Regarding changes to income In the service sector, income development was better than in industry sector. The development was especially positive in the IT services sector where income development reached 4%. However, structural changes in terms of duties are evident in the sector, which means that the income development of individuals may not have been as positive. Income development also surpassed the average level in the trade sector. In industry, income development remained at the level of approximately 1%. For managers, the past year has been slightly weaker than for experts in terms of income development statistics. The share of those gaining personal increases has remained almost the same for several years; personal wage increases, also known as merit increases, once again went to about 15% of engineers. The amount of a typical increase almost remained somewhat unaltered at about EUR 200. The average wage of engineers was 4,211 euros while the median wage was 3,992 euros. Mobility in the labour market seems to have slightly picked up. About 9% of engineers found a new employer in the past year. The number of those changing employers was somewhat larger than the previous year, and a slightly larger share saw an increase in their wages when changing employers. For four out of five engineers changing employers, the new job entailed a wage increase. One in five had to settle for smaller wages than before. Typically, switching jobs entails a wage increase of about EUR 500. Slightly over 8% of engineers changed positions under the same employer. The share remains relatively unchanged from the previous year. Internal role or position changes under the same employer primarily meant a switch to more demanding duties and entailed an average wage increase of about EUR 400. Only a couple of per cent of those changing duties opted for less demanding roles. About 5% of engineers received a wage increase due to changed demands of their position. In these situations, the average wage increase was about EUR 280. The typical value of fringe benefits for engineers remained at EUR 20, i.e. the amount equal to the phone benefit. Car benefits were primarily listed for engineers carrying out commercial duties and managerial tasks. Some growth in personal income development In the labour market survey, engineers are asked about their income level spanning two consecutive years. The personal income development is calculated by comparing the wage level of individual engineers in October 2016 with the wage level they reported for October Personal income development shows agreement increases, personal wage increases and the effects of possible career changes. Performance-related pays are not included in wage figures and, therefore, changes in performance-related pays are not visible in the personal income development figures. Structural changes in the group of respondents do not affect personal income development either. The personal income development of engineers took a small turn in a more positive direction after a downturn spanning several years. The personal income development rate for all engineers was exactly 4%, i.e. some decimals better than the previous year. The figure was 4.1% in the private sector and 2.9% in the public sector. The personal income development of industry did not reach the average of the entire profession but settled at 3.5%. In the IT services sector, the figure rose to 4.7% and in consulting engineering offices, to 4.3%. This year, personal income development was again on average better in the SME sector enterprises and weakest in large companies employing over 3,000 people. Performance-related pays nearly unaffected Performance-related pays are not included in the wage figures of the wage statistics. Wage tables and figures illustrate the basic wage of full-time engineers with the taxation value of fringe benefits. In addition to performance-related pays, overtime compensation or bonus holiday pay are not included in the wage figures. The share of engineers within the performance-related pay systems remained unaltered. 14

15 Performance-related pay systems apply to about half of all engineers. Of these engineers, about two in three received a performance-related pay, which also complies with the level of the previous year. The average performance-related pay (median) was 6.2% of annual income, i.e. slightly larger than previous year. Starting wages unchanged from previous year According to the statistics of the Ministry of Economic Affairs and Employment, the employment situation of recently graduated engineers has improved over the past year, but the positive development was not reflected on starting wages. The average starting wages even faced a slump of approximately EUR 20. Starting wages were increased only in the metropolitan area. The difference between the capital and the rest of Finland is already about EUR 400. The median starting wages were now EUR 2,650 and the average figure of starting wages was EUR 2,686. About half of recently graduated engineers had found a permanent job. About one in four recent graduates had a temporary job. The improved employment situation was most clearly seen in the reduced share of unemployed individuals and the increased share of temporary positions. The share of unemployed recent graduates is still large, about 18%. Some of the recently graduated engineers continued with their studies. The careers of young engineers seem to stabilise to the level of the entire profession in about four years when observing the share of permanent and temporary jobs and unemployed individuals. In terms of the entire profession, about 4% work in a temporary position and a little over 6% are unemployed. The municipal sector and organisations show the largest share of temporary positions. Benefits cut at a number of workplaces Many engineers have faced benefit cuts at their workplace. Benefit cuts at the workplace over the past two years were reported by 42% of engineers. The most usual cut was changing holiday bonuses into time off either voluntarily or forcibly, or the bonuses have been partially or completely left unpaid. Removing or weakening different staff benefits has also been very common. Staff benefits have been cut in a variety of manners. Most typically, exercise and cultural vouchers had been cut or reduced, recreational activities had been reduced and hobby activities had been cut back, fruits or coffee on the house had been given up, company-paid Internet connections to employees homes had been discontinued and Christ- Engineer s mean salary per month by level of position Management Higher middle management Lower middle management Experts Staff ALL mas parties and staff Christmas presents had been cut. Many companies had also compromised on occupational healthcare and well-being at work-themed days or other activities supporting work capacity. In some companies, overtime compensation had been reduced or left unpaid and cuts had been made on travelling compensation outside working hours or other terms of travel, wages had been paid late or even reduced, the implementation of general wage increases had been put off or terms and conditions of bonuses had been tightened in the middle of the period. Co-operation negotiations organised en masse Co-operation negotiations have a large impact on the lives of engineers. Of all the engineers employed at the moment, 41% reported that co-operation negotiations based on financial and production-related grounds had been organised at their place of work during the past 12 months. Nearly one in four engineers had personally been in the circle of influence of co-operation negotiations. After the end of the negotiations, three in four engineers continued their employment as it was. The employment of about 3% of engineers was discontinued, and about one in ten engineers was laid off. About 6% reported some types of changes to the terms and conditions of their employment. For some, the co-operation negotiations were not yet finished and the results were unknown. At many workplaces, co-operation negotiations are more or less regular these days; many speak of so-called quarter negotiations. Finland is also a leader in a European statistic on the frequency of organisational changes. According to several studies, the constant uncertainty burdens the entire staff. Would it be worth it to try increasing productivity by simply letting people work in peace without the constant fear of losing their jobs? Regarding the implementation of a labour market survey The labour market survey on engineers has been conducted every year for several decades. The labour market survey for the association of IT sector employees has also been conducted for a number of years. The aim of the survey is to analyse structural changes in the professional field, wage level and income development, working hours and other topical themes. As in previous years, the target group of the survey included the members of Union of Professional Engineers in Finland, the Swedish-speaking DIFF - Ingenjörerna i Finland and KI Insinöörit ry. This year, the survey yielded responses from about 9,300 engineers. Three quarters of the responses were received electronically, and one quarter on traditional paper forms. In addition to the salary statistics report, the members can also check their wage level with the help of the Salary Counter tool. The Salary Counter tool can be found on the member web pages and it has been updated to function on mobile devices as well. About 20,000 wage-related searches are carried out in the tool every year. The tool is a useful application for determining the suitable level of wage when applying for a new job or for finding out if one s current wage is sufficient. The Union of Professional Engineers in Finland also offers personal wage counselling for its members either via or telephone. Contact the customer service of the Union of Professional Engineers in Finland for personal wage counselling. We sincerely thank all engineers who have answered the survey! With your help, we will once again be able to offer updated wage information to our members! Aila Tähtitanner

16 Tehtävä / Task Suunnittelutehtävät Consulting engineering tasks Muut insinööritehtävät Other engineering tasks It-alan tehtävät It-related tasks Kaupalliset/palvelualan tehtävät Commercial tasks Johtaminen/hallinto Management/Administration Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät Research and product development Käyttö- ja ylläpitotehtävät Operating and maintenance tasks Ei insinööritehtävät Non-engineering tasks Opetus-/koulutustehtävät Teaching/Education tasks 25 % 23 % 14 % 11 % 9 % 7 % 7 % 2 % 2 % Toimiasema / Position Työnantaja / Employer Asiantuntijatehtävät Expert tasks Alempi keskijohto Lower middle management Ylempi keskijohto Higher middle management Toimihenkilöt Staff Johto Management Ylin johto Senior management Muu Other Vientiteollisuus Industrial company operating in export market Insinööri- ja suunnittelutoimistot Consulting engineering/engineering offices Kotimarkkinateollisuus Industrial company operating in domestic market Julkinen sektori Public sector Kaupan tai muun palvelualan yritys Wholesale, retail and other service companies Tietotekniikan palvelualan yritys IT service company Muu Other 60 % 16 % 10 % 6 % 5 % 2 % 1 % 31 % 16 % 14 % 11 % 9 % 9 % 9 % LÄHDE: Insinöörien Työmarkkinatutkimus TMT 2016 JULKAISIJA: Insinööriliitto, Ratavartijankatu 2, Helsinki, puh KÄÄNNÖS: Delingua Oy ULKOASU: Aste Helsinki Oy, Insinööriliitto IL ry LISÄTIETOJA: Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, puh Tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, puh Työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, puh etunimi.sukunimi@ilry.fi