YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen"

Transkriptio

1 YHTEENKIRJOITUS Tuula Marila YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja erilleen kirjoittamiseen (termi = jonkin erikoisalan käsitteen vakiintunut nimitys, ammattisana) Yhdyssanat ovat vaikeita kaikkein taitavimmillekin kirjoittajille Tuula Marila YHTEEN VAI ERIKSEEN kriteereitä Painotus Yhdyssanan osien väliin ei voi lisätä mitään Yhdyssana ilmaisee käsitteen Lauseympäristö saattaa joskus ratkaista sanan kirjoitustavan Samassa tekstissäkin kahtalaisuutta Jos yhdyssana rakentuu verbistä johdetuista substantiiveista, saattavat määritesuhteet kääntyä väärinpäin: Iän lisääntyessä näkökyky hämärässä heikkenee kyky nähdä hämärässä (vs. kyky hämärässä) Monet pitkät yhdyssanat on mahdollista purkaa sanaliitoiksi (vars. jos yhdysmerkki), perusteena usein vakiintunut tapa Tuula Marila

2 YHDYSSANOJEN OIKEINKIRJOITUKSESSA HUOMIOITAVA 1. YHTEEN ERIKSEEN 2. YHDYSVIIVA ILMAN YHDYSVIIVAA 3. ISO ALKUKIRJAIN PIENI ALKUKIRJAIN 4. NOMINATIIVI- GENETIIVIALKUINEN 5. TAIPUVATKO MOLEMMAT OSAT PERUSKÄSITTEITÄ: sanaliitto: ovelta ovelle -kuljetus yhdyssana: rinnasteinen, osat ovat samanarvoisia: saksalais-suomalainen, viritin-vahvistin alisteinen 1) määräraha 2) edustusmääräraha perusosa kertoo: 1) raha 2) määräraha määriteosa täsmentää: 1) määrä 2) edustus Tuula Marila A. Erikseen kirjoitettavat (sanaliitot) 1. Genetiiviattribuutti ja substantiivi/adjektiivi erikseen: a) kielten nimet ja oppiarvojen nimet erikseen filosofian lisensiaatti, suomen kieli (vrt. suomenkielinen) Poikkeus: vastaava -inen-adjektiivi kuitenkin yhteen! b) vakiintumaton merkitys erikseen Poikkeus: vakiintunut erityismerkitys yhteen: (tuoretavara, kodinonni ~ kodin onni) c) erikseen, jos ensimmäisellä jäsenellä on omia määritteitä, liitepartikkeli tai poss.suff.: suuren pankin johtaja d) värit? sini-keltainen, mutta sinipunainen 2. Taipumaton määrite ja substantiivi erikseen ensi kesänä, viime viikolla Poikkeus: vastaava -inen-adjektiivi kuitenkin yhteen! viimeviikkoinen, erikokoinen yhteen myös, jos sanalla on vakiintunut erityismerkitys (uusi käsite) kaikkivoipa Tuula Marila erikseen kirjoitettavat 3. Jos jälkimmäinen jäsen on verbin nominaalimuoto tai -maton-johdos (myös kiteytyneet termit) lukuun ottamatta, alla mainittu, tästä lähtien Poikkeus: yhteen, jos vakiintunut erityismerkitys: mukiinmenevä, asiantunteva 4. Adpositiot ja adverbit pääsanasta (ja toisistaan) erikseen kaiken kaikkiaan, suurin piirtein, muun muassa Poikkeus: yhteen, jos osien merkitys eri: alinomaa Poikkeus: vastaavat inen-adjektiivit yhteen! tuonpuoleinen sekalaisten ryhmä erikseen: ennen kuin, sen tähden, alun perin, jonkin verran päin: substantiivi + päin erikseen: kotiin päin, kaupalle päin Poikkeus: adverbi + päin yhteen, alaspäin myös päinvastoin ani ja tuiki kirjoitetaan aina omiksi sanoikseen samoin useampitavuiset erikseen: selkosen selällään Poikkeus: 2-tavuiset vahvistusmääritteet yhteen: upouusi, vesiselvä Tuula Marila

3 erikseen kirjoitettavat 5. Numerot kirjoitetaan erikseen lyhenteistä, symboleista ja kirjaimista 4 km 200 grammaa Poikkeus: A4, 5, 10 aste 5º, mutta: 5º C, 6. -inen-loppuiset adjektiivit: genetiivialkuiset useimmiten erikseen: herneen kokoinen, velkasaneerauksen luonteinen (pitkä määriteosa) Poikkeus: Tuula Marila B. YHTEEN KIRJOITETTAVAT (YHDYSSANAT) 1. Nominatiivimuotoinen määrite ja substantiivi: näyttöpääte, mustesuihkukirjoitin 2. Nominatiivimuotoinen määrite ja adjektiivi: isolokki ~ iso lokki, suorakulma Muita erityisiä syitä: 3. Erittäin vakiintunut ilmaus (uusi käsite, kertoo kielenmuutoksesta) lyhytterapia, ensi-ilta, suoramarkkinointi 4. Sanaliitto tarkoittamassa selvästi eri asiaa kuin yhdyssana laajakulma = objektiivi, eri asia: laaja kulma), laiskakoira, hiirenkorva, pässinliha 5. Osat ovat sulautuneet yhteen, niin että jompikumpi on muuttanut muotoaan: täyskäsi, täystyöllisyys, vastikään, aikakauslehti Tuula Marila B. YHTEEN KIRJOITETTAVAT (YHDYSSANAT)...jatkuu 6. Ilmauksen uusi merkitys ei ole tunnistettavissa: kutakuinkin, nimenomaan, alinomaa 7. Määrite + (yksinkert.) verbistä johdettu substantiivi yleensä yhteen: huumeidenkäyttö, verensiirto Poikkeus: -minen-johdokset erilleen: huumeiden käyttäminen Yhdysverbit ja niistä tehdyt muodot yhteen Huom! yhdysverbien tarpeellisuus harkittava 8. Yhdysadjektiivit yhteen sinipunainen, puna-vihersokeus 9. Useimmat kaksitavuiset vahvistusmääreet yhteen: uppo-outo, täpötäysi, vitivalkoinen 10. -päin-sanan kanssa tutkittava seuralaiset Tuula Marila

4 HUOMATTAVAA Erikseen kirjoitettavat sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen, jos se vähentää olennaisesti monitulkintaisuutta: talon tytär? järveen hukkuneen talon tyttären tarina järveen hukkuneen talontyttären tarina? puurakenteisen mummon mökin katto paloi puurakenteisen mummonmökin katto paloi Yritysten ja yhdistysten nimet on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti Suomalaiset kaavanimet on periaatteessa vakiinnutettu: Minna Canthin katu Pitkät lukusanat: Periaatteessa pitkätkin lukusanat yhteen. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin katkaista ne loogisiksi kokonaisuuksiksi ( ) Pyöreinä lukuina x miljoonaa kirjoitetaan useimmiten erikseen: neljä miljoonaa, viisi sataa Tuula Marila NOMINATIIVI- VAI GENETIIVIALKUINEN YHDYSSANA Nominatiivialkuinen on abstraktimpi: kallioperätutkimus Genetiivialkuinen on spesifimpi: kallioperän tutkimus (tietty kallio) Genetiivi on odotuksenmukainen, kun yhdyssana on ikään kuin predikaatin ja objektin suhde:veronkorotus predikatiivin ja subjektin suhde: valtionapu omistajan ja omistettavan suhde: naistenlehti osan ja kokonaisuuden suhde: pöydänjalka Mutta: tohtorinmiekka, sotilaskivääri??? Tuula Marila NOMINATIIVI- VAI GENETIIVIALKUINEN YHDYSSANA...jatkuu ALKUOSANA ADJEKTIIVI Käsitemäisyys ratkaisee yhteenkirjoituksen usein merkitys muuttuu: lämmin ruoka vs. lämmin ruoka märkä puku vs. märkäpuku Taivutus: (a) molempia osia taivutetaan: isotaivot, omatunto, Iso-Britannia, Uusimaa (b) vain jälkimmäistä osaa taivutetaan: mustapippuri sekä (a) että (b) mahdollinen Isotalo Vanhat yhdyssanat: Tavallisimmin molempia osia taivutetaan. (Paikan- ja talonnimissä alkuosa voi taipua, mutta sukunimen alkuosa usein taipumaton puoleenväliin ~ puoliväliin, Isotalon : Isontalon Uudet yhdyssanat: Alkuosan taivuttamatta jättäminen alkaa olla yleisempää kuin taivuttaminen, etenkin erityisalojen sanastossa termit: lyhytterapia, lyhytkirurgia Tuula Marila

5 ERITYISTAPAUKSIA ALKUOSANA ERITYINEN YHDYSSANAMUOTO A. Muutamilla i-loppuisilla sanoilla on loppuheittoinen yhdyssanamuoto: aikakauslehti B. Muutamilla A-loppuisilla sanoilla on o- tai i- loppuinen yhdyssanamuoto: jalkoväli, lehmihaka C. -nen-loppuisilla sanoilla on erityinen yhdyssanamuoto: naisasiamies D. Myös eräillä muilla sanoilla on -s-loppuinen yhdyssanamuoto: pappisseminaari, herrasmies E. Joillakin lukusanoilla on erityinen yhdyssanamuoto: kolmitavuinen, neliovinen, seitsenhaarainen Tuula Marila ERITYISTAPAUKSIA...jatkuu MONIJÄSENISET YHDYSSANAT Sana voi koostua useammasta kuin kahdesta osasta: ylioppilastutkintolautakunta, monipuoluejärjestelmä Sanassa voi olla myös yhdysmerkki. Kahden sanan välissä oleva yhdysmerkki tekee niiden kokonaisuudesta yhdyssanan: 20-vuotispäivä, Itä-Suomi-projekti Rinnastetut yhdyssanat: EEC- ja Efta-maat Jos rinnasteisten jäsenten välissä on yhdysmerkki, kannattaa sana usein purkaa sanaliitoiksi: esimies-alais-keskustelu esimiehen ja alaisen keskustelu (esimies alais-keskustelu) HUOM! 1) Yhteen tai erikseen saattaa aiheuttaa merkityseron tai 2) Kirjoitustapa voi olla sopimuksenmukainen hahmotussyistä: maailmancuposakilpailu maailmancupin osakilpailu 3) Lauserakentne voi vaikuttaa: suuren pankinjohtajan toiminta suuren pankin johtajan toiminta (määrite) Tuula Marila PAIKANNIMET SUOMALAISET KAAVANIMET (perusosa: katu, tie, polku, kuja, kaari, väylä, aukio, puisto) * Yleisesti ottaen kirjoitetaan yhdyssanoiksi: Kaivokatu, Asematunneli, Yliopistonkatu, Annankatu, Runeberginkatu, Sibeliuksenpuisto, Turunväylä, Kolmensepänaukio * Jos määriteosa on yhdysmerkillinen, nimi kirjoitetaan sanaliitoksi: Ukko-Pekan tie, Anni-tädin tie, Pikku-pässin kuja Itä-Hakkilan tie * Jos määriteosa on erisnimestä muodostuva sanaliitto, kaavanimikin on sanaliitto (kolme osaa): Aino Acten tie, Eliel Saarisen tie, Kustaa III:n polku * Jos perusosa on valmiiksi yhdyssana, kaavanimi kirjoitetaan sanaliitoksi (kaksi osaa): Vanha Lahdentie, Pohjoinen makasiinikatu, Itäinen Brahenkatu Nominatiivi vai genetiivi kaavanimen alussa? elotie, elontie *Topeliuskatu (vanh.) Topeliuksenkatu Tuula Marila

6 NELJÄ TYYPPIÄ: ULKOMAISET PAIKANNIMET 1. alkukielen mukaiset termittömät eksonyymit : New York 2. ne, joiden geneerinen perusosa suomennetaan (määriteosa yksilöi paikan): Biskajanlahti 3. ne, joiden määriteosa suomennetaan Uusi Guinea 4. ne, joiden kumpikin osa suomennetaan: Alankomaat, Kalliovuoret Genetiivi- vai nominatiivimuotoinen määriteosa? (yleensä nom.) Cooksaaret (vai?cookinsaaret, mutta: Cookinsalmi a) nom. Kalliovuoret, Sundasaaret, Sandwichsaaret, Golfvirta b) gen. Suomenlahti, Kaspianmeri, Biskajanlahti, Gibraltarinsalmi, Molukkienmeri Taipuuko määriteosa? Iso-Britanniassa vai Isossa-Britanniassa? Paikannimen adjektiivinen alkuosa taipuu aina Tuula Marila Ulkomaiset paikannimet jatkoa... Yhteen vai erikseen? Yhteen (periaate): Molukkienmeri, Ferret nniemi Mutta: Karjalan kannas Erikseen jos: a) jälkiosa on yhdyssana: Pyreneitten niemimaa, Iso valtameri b) alkuosa on genetiiviasuinen sanaliitto: Juan de Fucan salmi c) jälkiosa on erisnimi: Ranskan Riviera, Uusi Etelä-Wales jos taipuva adjektiivialku on pitkä, yhdysmerkki jää pois: Brittiläinen Columbia (vrt. Isossa-Britanniassa) d) alkuosa on etu- ja sukunimen muodostama sanaliitto: Olof Palmen Aukio, Prinssi Edwardin saari Tuula Marila YHDYSMERKKI PAIKANNIMEN YHTEYDESSÄ YHDYSMERKKIÄ KÄYTETÄÄN: 1. Rinnasteisissa yhdysnimissä: Ruotsi-Suomi Nimessä Papua-Uusi-Guinea 1. merkki osoittaa, Papuan ja Uuden-Guinean rinnastusta, toinen tarvitaan sen vuoksi, että erisnimi Guinea on adjektiivialkuinen 2. Nimissä, joissa jälkiosaan liittyy taipumaton määrite: Ala-Itävalta, Vuoristo-Karabah 3. Jos nimen alkuosassa käytetään yhdysmerkkiä, jälkiosa kirjoitetaan erikseen alkuosasta: Etelä-Kiinan meri (kyse ei ole Kiinanmerestä ), Uuden-Siperian saaret 4.Nimissä, joissa selittävä jälkiosa liittyy sanaliittoon: La Plata -joki, Kuria Muria -saaret (myös genetiivillä: La Platan joki, Kuria Murian saaret) Tuula Marila

7 Yhdysmerkki...jatkoa Erikoistapauksia: Erikseen nimet, jotka eivät vielä ole tiivistyneet nimen tasolle: Berliinin muuri, Suezin kanava, Kanaalin tunneli, Lokan allas, Porin rata, Sörnäisten asema - Erikoisalan sanastoon kuuluvat: Perun hauta (ihmisen toiminta), Volgan mutka - Nimen pituus vaikuttaa, lyhyet yhteen: Kuurinkynnäs, Niilinsuisto Tuula Marila

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/26 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset Eeva-Maria Öörni Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Huhtikuu 2010 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella

Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ

Lisätiedot

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa Heli Ristilä Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit

Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit TANJA VAITTINEN Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit utkimukseni aiheena ovat Mikael Agricolan teoksissa esiintyvät yhdysadjektiivit, kuten epäkelvoton, epälukuinen, eriseurainen, jokapäiväinen, jälkeentulevainen,

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Katuajoreitti 1 Kruununhaka

Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Simonkatu (pyörätie) Annankatu Kalevankatu Aleksanterinkatu * Pohjoisranta (pyörätie) Liisankatu Snellmaninkatu * (tai Mariankatu) Kirkkokatu Unioninkatu

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen 10.8.1998 28.12.1999 KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen 10.8.1998 28.12.1999 KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN 1 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen 10.8.1998 28.12.1999 KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN Kenttäaineistot kirjoitetaan arkistoasuun ATK:n avulla siten, että ATK-aineistoista

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001 -MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö. Teknisen viestinnän maisteriohjelma

VAASAN YLIOPISTO. Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö. Teknisen viestinnän maisteriohjelma VAASAN YLIOPISTO Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö Teknisen viestinnän maisteriohjelma Maarit Koljonen Yliopistojen tehtävänimikkeet muutoksessa Tarkastelussa Vaasan yliopiston henkilökunnan tehtävänimikkeet

Lisätiedot

Yhdyssanojen opettaminen peruskoulussa: tutkielma oppikirjoista ja opettajien näkemyksistä

Yhdyssanojen opettaminen peruskoulussa: tutkielma oppikirjoista ja opettajien näkemyksistä Yhdyssanojen opettaminen peruskoulussa: tutkielma oppikirjoista ja opettajien näkemyksistä Maisterintutkielma Riina Lamminpelto Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kotimaisten kielten keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marianne Laaksonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille 1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto arjalam@utu.fi users.utu.fi/arjalam 31.8.2003

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa kielenhuollosta

Uutta ja vanhaa kielenhuollosta Uutta ja vanhaa kielenhuollosta Auto- ja liikennetoimittajat 12.6.2015 Riitta Hyvärinen Ohjelma 9.00 Kieli muuttuu mitä uutta? Kirjoittajan luotettavia kielenhuoltolähteitä Alan lehdet miltä kieli niissä

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin

Lisätiedot

Suomen uudissanoja. Matti Räsänen. Kielineuvoston seminaari Tukholma

Suomen uudissanoja. Matti Räsänen. Kielineuvoston seminaari Tukholma Suomen uudissanoja Matti Räsänen Kielineuvoston seminaari Tukholma 28.3.2019 Sanaston kehityssuuntia Ison suomen kielioppi (VISK 146): sanakirjojen hakusanoista on yhdyssanoja n. 60 70 %, johdoksia n.

Lisätiedot

Kappale 2 Tervetuloa!

Kappale 2 Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas

Lisätiedot

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Sirkka Paikkala ruotsinsuomalainen kielineuvosto, Tukholma 27.4.2018 Eksonyymit ja endonyymit endonyymit: paikallisia,

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa... 1 1. Mikä on Paavo-aineisto?...

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

LOGIIKKA johdantoa

LOGIIKKA johdantoa LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt

Lisätiedot

Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari

Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari Seinäjoki 8.-9.4.2014 / Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunu (nina.maunu@espoo.fi) 1. Lämppäri /Tervehtiminen

Lisätiedot

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos) K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot