Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui
|
|
- Sanna-Kaisa Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin tilastoihin ja sisältävät eläimille hyväksyttyjen myynti- ja erityisluvallisten mikrobilääkkeiden kulutuksen 1, sekä Eviran tiedot kalojen lääkerehujen tuonnista. Kulutus ilmoitetaan painoyksikköinä (kg vaikuttavaa ainetta). Kokonaismyynti on ollut alimmillaan vuonna 23, noin 13 kg, mutta sen jälkeen kulutus lähti lisääntymään. Viidessä vuodessa kokonaiskulutus kasvoi lähes 4 kg:lla. Vuonna 29 myynti kääntyi laskuun ja 21 se pysyi lähes samalla tasolla, noin 16 8 kg:ssa. Saman tehon saavuttamiseksi eri lääkeaineita tarvitaan erilaiset määrät, eli lääkeryhmien teho vaikuttavan aineen painoyksikköä kohti vaihtelee. Lisäksi on huomioitava, että kulutuksen ilmoittaminen painoyksikköinä ei ota huomioon muutoksia eläinten lukumäärässä. Eri lääkeryhmien kulutusta tuleekin ennen kaikkea verrata saman luokan kulutukseen pidemmällä aikavälillä. EU harmonisointi Kulutuslukujen kerääminen on vuosina harmonisoitu eurooppalaisen kulutuslukuprojektin (European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption, ESVAC) mukaiseksi. Mm. lääkeaineryhmittelyä on muutettu ja paikallisvalmisteiden kulutuksen seurannasta luovuttu. Suurin muutos koskee penisilliinikulutuksen laskentaa. Harmonisoidussa raportoinnissa penisilliinien kulutus ilmoitetaan aktiivisena aineena (aikaisemmin pro-drug-lääkkeenä). Vertailun mahdollistamiseksi penisilliinien vuoden 21 kulutus on laskettu sekä vanhalla että uudella menetelmällä. Harmonisoidulla tavalla laskettu penisilliinien vuoden 21 kokonaiskulutus on noin 25 % vanhalla laskutavalla saatua tulosta pienempi. Vastaavasti kaikkien mikrobilääkkeiden kulutus on noin 13 % vanhalla laskutavalla saatua pienempi. Tämän kirjoituksen kulutustrendien tarkastelu perustuu vanhaan laskutapaan. Kulutusluvut raportoidaan muutaman vuoden ajan molemmilla laskutavoilla, kunnes siirrytään käyttämään vain harmonisoitua menetelmää. Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 Ei sisällä ihmisille hyväksyttyjen, mutta eläimille määrättyjen tai käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutusta.
2 Kokonaiskulutus lääkeryhmittäin Beetalaktaamit ovat edelleen eläimille eniten käytettyjä mikrobilääkkeitä. Tärkeimmän beetalaktaamin, penisilliinin, kulutus viime vuonna oli 8 3 kg 2 eli puolet kokonaiskulutuksesta. Penisilliinin kg-kulutus on kasvanut selvästi viime vuosina. Lääkeryhmistä suhteellisesti eniten 2-luvulla on lisääntynyt aminopenisilliinien kulutus. Viime vuonna niitä myytiin 13 kg, eli kulutus on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Kefalosporiinien kulutus on ollut tasaista, mutta 21 vähentyi 9 %:lla 9 kg:aan. Eläimille käytetään ennen kaikkea ensimmäisen polven kefalosporiineja (yli 99 % kefalosporiineista) Vaikuttavaa ainetta (kg) EU* Kuva 1. Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden myynti lääkeryhmittäin *EU harmonisoitu kulutus 21 lähtien. Sulfonamidien ja trimetopriimin yhdistelmä on eläimille toiseksi eniten käytetty lääkeryhmä (32kg). Niiden myynti on lisääntynyt 2-luvun alkuun verrattuna. Kolmanneksi eniten käytettiin tetrasykliinejä (17 kg). Vuoden 28 huipun jälkeen tetrasykliinien kulutus on lähes puolittunut (-14 kg, -45 % ). Fluorokinolonien kulutus on pysynyt alle 1 kg:ssa (sisältyy kuvassa 1. kohtaan Muut ). 2 Penisilliinin EU -harmonisoitu kulutus on 62 kg, 43 % harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta
3 Mikrobilääkkeiden käyttö antotavoittain Useimpia eläinten mikrobilääkevalmisteita käytetään monen eläinlajin hoitamiseen. Koska eläinlääkkeiden kulutusmäärät perustuvat lääketukuista saataviin valmistekohtaisiin tilastoihin, niiden perusteella ei voida laskea eri eläinlajeille annettujen aineiden määrää. Sen sijaan lääkkeiden antotapoja voidaan eritellä. Mikrobilääkkeitä annetaan suun kautta, injektioina ja paikallisesti (iholle, korviin tai silmiin). Lypsylehmille niitä annetaan lisäksi utareen sisäisesti. Antotavoittain suurimpia muutoksia viime vuosina on ollut suun kautta annettavien tetrasykliinien käytön puolittuminen vuoteen 28 verrattuna. Kuvassa 2. on eritelty eri mikrobilääkkeet antotavoittain. Kuvassa eivät ole mukana paikallisesti annetut mikrobilääkkeet, joiden käyttömäärä on ollut vähäinen (alle 2 kg/vuosi) Vaikuttavaa ainetta (kg) Umpeenpanovalmisteet Laktaatiokauden intramammaarit Suun kautta annettavat Injektiot EU* Kuva 2. Vuosina myytyjen mikrobilääkkeiden määrät antotavoittain *EU -harmonisoitu kulutus 21 lähtien. Injektiona annettavien valmisteiden kilomääräinen kulutus on lisääntynyt 2-luvulla. Suun kautta annettavien valmisteiden kulutus noudattelee suun kautta annettavien tetrasykliinien kulutuksessa havaittuja muutoksia: 28 kulutushuipusta ollaan tultu selvästi alaspäin. Utareensisäisesti annosteltavia, erityisesti lypsykauden, valmisteita käytettiin selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
4 Injektiovalmisteista penisilliiniä käytetään ylivoimaisesti eniten (81 kg, 85 % injektiovalmisteiden kokonaiskulutuksesta 3 ). Injisoitavia penisilliinivalmisteita myytiin viime vuonna kolmannes enemmän kuin vuonna 21. Vielä selvemmin on lisääntynyt aminopenisilliinien ja tetrasykliinien kulutus. Suun kautta annetuista valmisteista eniten käytettyjä olivat sulfonamidit (27 kg). Seuraavaksi eniten käytettiin tetrasykliinejä (12 kg). Tetrasykliinien vuosimyynnissä on 2-luvulla ollut suuria eroja. Verrattuna vuoteen 28 niitä myytiin 21 yli 5 %:a vähemmän. Oraalisten kefalosporiinien kulutus on viimeisenä parina vuotena vähentynyt ja oli viime vuonna alle 9 kg. Suun kautta annettavia makrolideja myytiin vuonna 21 lähes 6 kg. Sulfonamideja käytetään useille eläinlajeille. Tetrasykliinillä ja makrolideillä lääkitään pääasiassa tuotantoeläimiä. Kefalosporiineja käytetään erityisesti pieneläimille. 3 Injektio penisilliinin EU -harmonisoitu kulutus 61 kg, 81 % injektiovalmisteiden kokonaiskulutuksesta
5 Eläinryhmien lääkintään tarkoitetut valmisteet Osa suun kautta annettavista valmisteista on tarkoitettu annosteltavaksi rehuun tai juomaveteen sekoitettuna. Näin lääkitään kerralla suuria eläinmääriä. Vuonna 21 ryhmälääkintään tarkoitettuja valmisteita myytiin noin 36 kg, mikä on lähes 13 kg (-26 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ryhmälääkkeiden osuus kaikkien suun kautta annettavien valmisteiden kulutuksesta putosi 56 %:iin ja oli 23 % 4 mikrobilääkkeiden kokonaiskulutuksesta. Vastaavat osuudet vuonna 28 olivat 73 % ja 33 % Suun kautta annettavien kulutus 8 8 Vaikuttavaa ainetta (kg) Suhteellinen osuus (%) Ryhmälääkintään käytettyjen kulutus Ryhmälääkkeiden osuus suun kautta annettavien valmisteiden kulutuksesta Kuva 3. Ryhmälääkintään käytettyjen mikrobilääkkeiden osuus suun kautta annettavien valmisteiden kulutuksesta. 4 Ryhmälääkkeiden osuus mikrobilääkkeiden EU harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta 26 %
6 Utaretulehduksen paikallishoito mikrobilääkkeillä Lehmän utaretulehduksen paikallishoitoon käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus vähentyi erityisesti vuosikymmenen alkupuolella. Nyt tilanne on tasaantunut. Vuoteen 21 verrattuna lypsykauden valmisteiden lehmäkohtainen käyttö on vähentynyt 29 %. Umpeenpanotuubien kulutus on ollut tasaista. Kuvassa 4 on lypsykaudella ja umpeenpantaessa käytettyjen utaretuubien lukumäärä suhteutettuna lehmien määrään. 3, 4 2, Tuubeja/lehmä 2, 1,5 1, Lypsylehmiä x 1 1,5 5, Kuva 4. Laktaatiokauden ja umpeenpanotuubien käyttö (sininen ja punainen pylväs) sekä lypsylehmien lukumäärä (vihreä käyrä) Yhteenveto Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus oli vuonna 21 noin 16 8 kg. Huomattavaa on, että suun kautta annettavien, eläinten ryhmälääkintään käytettävien tetrasykliinien kulutus puolittui vuodesta 28. Verrattuna 2-luvun alkuun eläimille käytetään kg-mitattuna enemmän mikrobilääkkeitä. Erityisesti injektiovalmisteita käytetään aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi eläimille eniten käytetyn mikrobilääkkeen, injektiona annettavan penisilliinin, myynti on lisääntynyt lähes koko vuosikymmenen. Useilla valmisteista kohdeeläimiä on useampia, joten yksin kulutuslukujen perusteella ei voida tietää, mistä lisääntynyt kilomääräinen kulutus johtuu. Lisäksi kilomääräinen kulutus tulisi suhteuttaa eläinten lukumäärän
7 muutoksiin, jotta voitaisiin arvioida onko eläinten mikrobilääkitys lisääntynyt. Eurooppalaisen kulutuslukuprojektin puitteissa tuotantoeläinten lukumäärä on otettu huomioon. Syksyllä julkaistun raportin mukaan Suomessa käytetään useisiin Euroopan maihin verrattuna huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä eläimille. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö nopeuttaa taudinaiheuttajien valikoitumista vastustuskykyisiksi lääkeaineille. Bakteerilääkeresistenssillä on merkitystä sekä kansanterveydelle että eläinten hoidon teholle. Eläinten tartuntatauteja voidaan ennaltaehkäistä ennen kaikkea huolehtimalla hyvistä tuotanto- ja elinolosuhteista, jolloin mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää. Myös mikrobilääkkeiden hallittuun käyttöön on edelleen kiinnitettävä huomiota. Lisätietoja: Katariina Kivilahti-Mäntylä Eläinlääkäri p. (9) , katariina.kivilahti-mantyla(at)fimea.fi
Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.
ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle
Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.
1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla ollut varsin tasaista, mutta vuonna 2015 kokonaismyynti väheni noin tuhat kiloa.
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista, mutta vuosina 2015-2016 kokonaismyynti väheni
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA 1 (5) YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista. Vuodesta 2014 vuoteen 2016
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden
Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa
LUONNOS/13.1.2017 Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa Harmaalla pohjalla WHO:n edellyttämät aihealueet, joita on
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Hevosten lääkitysopas Löytyy täältä Ajankohtaista
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien
Utaretulehdus on ongelma muuallakin
Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian
Mikrobilääkekulutus Suomessa
Emmi Sarvikivi Timothée Dub Tinna Voipio Teemu Möttönen Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Mikrobilääkekulutus Suomessa 2010 2017 34 2018 Työpaperi 34/2018 Emmi Sarvikivi, Timothée Dub, Tinna Voipio,
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä Antibioottiresistenssin torjunta on yhteinen asia, johon voidaan vaikuttaa jokaisella tilalla Hyvä
EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri
EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen
Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
Mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä Suomessa Kirjallisuuskatsaus
Mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä Suomessa Kirjallisuuskatsaus Miika Kilpeläinen 2013 Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö
Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö Koulutus kalojen lääkinnästä kalanviljelylaitoksia hoitaville/valvoville eläinlääkäreille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira 1 Lääkitsemislainsäädäntö
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 10 g intramammaariruisku sisältää: Vaikuttava aine:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2008/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä
Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys
Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä päivitys Miten pitäisi käyttää? Kolmannen polven kefalosporiinit ovat reservilääkkeitä ja luokiteltu kriittisen tärkeiksi mikrobilääkkeiksi Lainsäädännössä
Kalataudit vuonna 2014
Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä 1 Soveltamisala 2 Suhde muihin säädöksiin
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö
Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan
Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin
NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)
Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)
Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa. Syyskuu 2017
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Syyskuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri
Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ex tempore lääkkeet eli apteekissa tilauksesta valmistettavat itsehoito- tai reseptilääkkeet
Yritysvaikutusten arviointi:
Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Markkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus
Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
Lääkejäämät kaloissa ja ruokaketjussa
Onko kaloilla päänsärkyä Lääkejäämät ja vesistö Seminaari 11.4.2016 Lääkejäämät kaloissa ja ruokaketjussa Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma Kalat Kaija-Leena
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
Eläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2481/0411/2015
Dnro 2481/0411/2015 Eviran raportti Hyväksymispäivä 27.5.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Terhi Laaksonen Liisa Kaartinen, Henriette Helin-Soilevaara Liisa
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017 2021 (AMR NAP, AMR National Action Plan) STM, MMM, YM, OKM Kansallinen mikrobilääkeresistenssin asiantuntijaryhmä (MTKA) Ylitarkastaja
Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi
Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit
Eläinlääkkeiden käyttäjäturvallisuus koskeeko se minua? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Eläinlääkkeiden käyttäjäturvallisuus koskeeko se minua? Martti Nevalainen Eläinlääkkeiden on oltava kohde-eläinlajin ja ympäristön lisäksi turvallisia myös
TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA
TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ
Eläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2189/0411/2017
Dnro 2189/0411/2017 Eviran raportti Hyväksymispäivä 11.05.2017 Eläintentautien ja zoonoosien torjunta, eläinten lääkitseminen ja terveyden edistäminen Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Terhi Laaksonen Liisa
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Ei saa käyttää kaneille, hamstereille, gerbiileille, marsuille eikä muille pienille kasvinsyöjille.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Biocillin 1000 mg/g jauhe juomaveteen sekoitettavaksi kanoille, ankoille ja kalkkunoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma jauhetta sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti
Sanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla
Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Sikavan 1-vuotisjuhla 1.1.213 Sikavan käynnit 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Pitopaikkojen määrä 18
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2225/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä 19 päivänä marraskuuta
Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018
Täydentävät ehdot naudoilla Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018 www.mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet Rehukirjanpito Evira: Rehualan alkutuotannon toimijaksi rekisteröityminen (T=tuottaja,
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön Farmaseuttisten tuotteiden jäämiä voi joutua ympäristöön
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Mitä pitikään osata huumausaineista?
Mitä pitikään osata huumausaineista? Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Evira Lainsäädäntö Huumausainelaki 373/2008 VNa huumausaineiden valvonnasta (548/2008)
Energian hankinta ja kulutus 2013
Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
Täydentävät ehdot -ajankohtaista. Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin
Täydentävät ehdot -ajankohtaista Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin Elintarvikkeet Eläintilojen vaatimukset Kasvitilojen vaatimukset Loppuvuonna 2017
Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,
EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2014/0255(COD) 4.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
1.2 Hakijan postiosoite (= toimilupapäätöksen mukainen osoite, johon lupapäätös voidaan lähettää)
Page 1 of 6 VAPAUTUKSEN HAKEMINEN 1. Varastointivelvollinen Kaikki kohdat täytetään toimijoittain alla olevasti: Valitse (x) seuraavista vaihtoehdoista: Lääketehdas (kohdat 1-3.3.3 ja 3.4-3.7 sekä 5-8;
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
Maa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO
[Version 7.2, 12/2008] LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Mastitar retard vet. intramammaarisuspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ruisku (8 g) sisältää vaikuttavina aineina:
Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö
Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
Työryhmämuistio MMM 2003:9 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin Helsinki 2003
Työryhmämuistio MMM 2003:9 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 6.3.2002
evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0046/305. Tarkistus. Martin Häusling Verts/ALE-ryhmän puolesta
7.3.2016 A8-0046/305 305 140 artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Kaikkien jäsenten, varajäsenten ja mukana olevien asiantuntijoiden on esitettävä yleisön saatavilla oleva selvitys sidonnaisuuksistaan. On tärkeää,
ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018
ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 MIKSI ANTIBIOOTTEJA KÄYTETÄÄN KAIHILEIKKAUSEN YHTEYDESSÄ? JOTTA EI TULISI ENDOFTALMIITTIA, joka usein sokeuttaa
ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Kansantalouden materiaalivirrat 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna
Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällys Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri kohteisiin 2016 Suomalaisten
Täydentävät ehdot. Elintarvikkeiden turvallisuus. Kielletyt aineet Eläinlääkejäämät Lääkityskirjanpito
Neuvo 2020 koulutukset syksy 2014 Täydentävät ehdot Elintarvikkeiden turvallisuus Kielletyt aineet Eläinlääkejäämät Lääkityskirjanpito Kaija-Leena Saraste Evira/Valvontaosasto/Elintarvikehygienia 03.12.2014
LIITE I LÄÄKEVALMISTEEN NIMI, LÄÄKEMUOTO, VAHVUUS, ELÄINLAJI, ANTOREITIT JA MYYNTILUVAN HALTIJA 1/7
LIITE I LÄÄKEVALMISTEEN NIMI, LÄÄKEMUOTO, VAHVUUS, ELÄINLAJI, ANTOREITIT JA MYYNTILUVAN HALTIJA 1/7 Hakija tai myyntiluvan haltija Kauppanimi Lääkemuoto Vahvuus Kohdeeläinlajit Antotiheys ja -reitti Annossuositus
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2844/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkerehuista 8 päivänä syyskuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA
KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.
EU:n eläinlääkeasetus (täydennetty materiaali )
EU:n eläinlääkeasetus (täydennetty materiaali 20.9.2018) Ajankohtaista eläinlääkkeistä -päivä Evirassa 20.9.2018 Nina Kaario, eläinlääkintöylitarkastaja Elintarviketurvallisuusyksikkö Komission asetusehdotus
Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven