KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

Transkriptio

1 KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS pk-yritysten näkökulmasta Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa

2 Hankkeen tausta Hankkeen toteuttajatahot: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen Yrittäjät ry Arene toteutti vuosina Suomen Yrittäjien ja AMKtutka-verkoston yhteistyönä selvityksen PK-yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Arenen yrittäjyyssuositukset 2015, UNIFI:n yrittäjyyssuositukset 2016 Hanke tukee hallitusohjelman kärkihanketta Vahvistetaan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hanke: 1) tutkimus korkeakouluyhteistyöstä ja korkeakoulujen vaikuttavuudesta 2) korkeakoulujen yrittäjyyssuositusten päivittäminen

3 Tutkimuksen toteuttaminen Tavoitteena selvittää, miten pk-sektorin yritykset näkevät korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön ja sen vaikuttavuuden Tarkastelussa korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja sen vaikuttavuus toiminnan eri muodoissa Opiskelijayhteistyö, TK-toiminta ja palveluyhteistyö, koulutusyhteistyö, kumppanuusyhteistyö Aineistonkeruu keväällä 2017 verkkopohjaisella kyselyllä Suomen Yrittäjien jäsenille Otoskoko 265 (vastausprosentti 5,3%) Toteutustapa mukaillen AMKtutka-kyselyä Mukana molemmat korkeakoulusektorit

4 Tutkimuksen tulokset Korkeakoulutetun työvoiman osuus näyttäisi kasvaneen pksektorilla (vrt. vuoden 2013 selvitys) Huomattava osa pk-yrityksistä ei tunne korkeakouluyhteistyötä Noin 44%:lla vastaajista ei kokemusta AMK- tai YO-yhteistyöstä Korkeakouluyhteistyö keskittyy samoille toimijoille Aloite yhteistyöhön tulee useimmiten yritykseltä (noin 33%) ja vain harvoin korkeakoululta. Opiskelijat aloitteellisia noin joka neljännessä tapauksessa Ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja aloitteellisempia yhteydenotossa Pk-yritysten näkökulmasta yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on aktiivisempaa kuin yhteistyö yliopistojen kanssa

5 Yritysyhteistyö on useimmiten opiskelijoihin liittyvää Yleisimmät opiskelijayhteistyön muodot ovat työharjoittelu sekä projekti- ja harjoitustyöt Suuremmat yritykset kokevat opiskelijayhteistyön mielekkäämpänä TK-yhteistyön tunnetuimmat muodot liittyvät tilaisuuksiin, koulutuksiin sekä projekteihin Kumppanuusyhteistyöstä (esim. markkinointiyhteistyö, jäsenyys korkeakoulun hallintoelimissä, mentorina toimiminen) on varsin vähän kokemusta pk-sektorilla Pk-yritykset näkevät korkeakoulut alueiden vetovoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjinä Korkeakouluyhteistyön tärkeimmät hyödyt: osaavaa työvoimaa sekä uutta osaamista yrityksille Korkeakouluyhteistyölle nähdään tarve, mutta korkeakoulujen tulee oppia viestimään tarjonnastaan ja osaamisestaan

6 Kehittämissuositukset 1/5 Pk-yritysten monimuotoiset tarpeet tulee huomioida vahvemmin korkeakoulujen strategisessa johtamisessa. Yrityslähtöisen, myös pienet ja keskisuuret yritykset huomioon ottavan palvelumallin kehittäminen tulee olla korkeakoululle strateginen valinta.

7 Kehittämissuositukset 2/5 Pk-yritysyhteistyön on oltava osa korkeakoulun operatiivista johtamisjärjestelmää, siitä tulee sopia ja sen tuloksellisuutta tulee arvioida ja kehittää systemaattisesti Korkeakoulujen tulee selkiyttää yritys- ja kumppanuusyhteistyölle asettamiaan tavoitteita ja systematisoida asiakkuuden hallinnan menettelytapoja. Näin yhteistyön on mahdollista kasvaa ja monipuolistua suunnitelmallisesti.

8 Kehittämissuositukset 3/5 Korkeakoulujen yhteistyömuodot tulee viestiä selkeästi ja tarjoilla helposti sekä ymmärrettävästi Korkeakouluilla tulee olla tarjolla riittävän laaja-alaisesti erilaisia palvelutuotteita, jotta kaiken kokoisille yrityksille löytyy sopivia yhteistyövaihtoehtoja. Erityisesti pienen kokoluokan yritysten tarpeet ja mahdollisuudet tulee huomioida aikaisempaa paremmin.

9 Kehittämissuositukset 4/5 Korkeakoulusektoreiden tulee tiivistää yhteistyötään palvellakseen paremmin pk-yrityksiä Korkeakoulujen tulee tiivistää vuoropuheluaan, oppia toisiltaan ja luoda verkostona toimintatapoja yhteistyömahdollisuuksien avaamiseksi myös niille yrityksille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta korkeakouluyhteistyöstä sekä niille alueille, joilla tietyn alan korkeakoulutusta ei ole saatavilla.

10 Kehittämissuositukset 5/5 Korkeakoulujen tulee hyväksyä, että yhteistyön rakentaminen vaatii panostusta ja aikaa Korkeakoulujen tulee ymmärtää, että yhteistyö pk-sektorin kanssa vaatii panostusta, omaaloitteisempaa palveluasennetta, selkeämpiä, helposti tavoitettavia palvelukanavia sekä pitkäjänteisyyttä tulosten saavuttamiseksi.

11 Kiitos!