Uudenkaupungin Vesi liikelaitos. Tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Tilinpäätös Uudenkaupungin Veden johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...42

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuoden aikana Vakka-Suomen Vesi käsitteli Uudenkaupungin Veden verkostosta peräisin olevia jätevesiä noin 2,1 miljoonaa m 3. Suuri jätevesimäärä viittaa ennen kaikkea siihen että viemäriverkoston vuodot ovat lisääntyneet. Uudenkaupungin Vesi saavutti päsääntöisesti toiminnalliset tavoitteet vuodelle. Tilikauden ylijäämä oli noin joka on noin yli talousarvion. Korvausta peruspääomasta Uudenkaupungin Vesi maksoi Uudenkaupungin kaupungille noin Henkilöstö Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 11,5. Se kasvoi yhdellä henkilöllä joka palkattiin verkoston huoltotehtäviin. Raakaveden hankinta Uudenkaupungin Vesi pumppasi makeanveden altaasta noin 3 miljoonaa m 3 raakavettä talousveden valmistuksen ja teollisuuden tarpeisiin. Talousveden valmistus Makeanveden altaan raakavettä käyttävä Nervanderin vesilaitos oli toiminnassa vuoden jokaisena päivänä ja se pumppasi verkostoon noin 1,5 miljoonaa m 3 talousvettä. Toiminnassa ei ollut normaalista poikkeavia tapahtumia. Jätevesilaitos Uudenkaupungin Vesi ostaa jäteveden puhdistuspalvelut Vakka-Suomen Vedeltä. Vakka-Suomen Vesi perii palvelustaan maksun jonka perusteena on puhdistamon vastaanottama jätevesimäärä. Lokalahden puhdistamon toiminta lakkautettiin keväällä ja Lokalahden ja Kustavin jätevedet käsitellään nyt Häpönniemen puhdistamolla. Verkosto Talousvesiverkoston ikääntyminen ja sen seurauksena lisääntyvät vauriot ovat merkittävä ongelma. Vuoden aikana havaittiin ja korjattiin talousvesiverkostossa 7 kappaletta vuotoja. Talousvesiverkostossa tapahtuva veden hävikki pieneni kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Talousvesiverkoston tilan valvontaan investoitiin 4 kpl mittakaivoja jotka on asennettu keskustaalueelle. Raakavesiverkostoa laajennettiin uusille teollisuusasiakkaille Betorantien - Onkakadun alueella. Siirtoviemäri Kustavista ja Lokalahdelta Uudenkaupungin Veden verkostoon otettiin käyttöön maaliskuussa. Toiminnan kehitys jatkuu Haudon pohjavedenottamo on kunnostettu vuoden aikana tuotantokäyttöön soveltuvaksi. Veden toimitukset Laitilan kaupungille alkavat talvella Raakavesiverkostoa tullaan edelleen kehittämään vastaamaan teollisuuden tarpeita Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

4 2. UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Vesilaitos Hallinto ja suunnittelu Raakaveden hankinta Käyttöveden puhdistus Veden jakelu Hallinto ja suunnittelu Viemärilaitos Jäteveden puhdistamot Viemäriverkosto ja pumppaamot Sadevesiverkosto ja pumppaamot 2. 2 Johtokunta v. Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Kari Vainio Jukka Hakala varapuheenjohtaja Juha Aaltonen Anna-Liisa Lehto jäsen Matti Karhu Tauno Virtanen jäsen Heli-Päivikki Laurén Jorma Honkanen jäsen Päivi Sandell Anne Kuusisto Muut osallistujat talousjohtaja Anne Takala kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén liikelaitosjohtaja Kyösti Hallikainen hallituksen pj Heikki Wala hallituksen ed. Mauri Rosten 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 3,3 % ja 2011 lähes 3 %. Vuonna bruttokansantuote ei kasvanut lainkaan ja tuotannon kokonaistaso on edelleen alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan vuonna, mutta euroalueen taantuma, USAn talouden toivottua hitaampi kasvu ja koko maailmantalouden hidas kasvuvaihe hyydyttivät Suomen talouden kasvun. Vuonna 2013 Suomen talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja maailman bruttokansantuotteen kasvu palaa ennusteiden mukaan 4 %:n vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Maailmantalouden kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu kuitenkin hidastui ja jää 8 %:iin vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Siellä kasvua hidastavat ennätyksellinen työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt euron kriisin ja velkaantumisen takia. Euron kriisi jatkui Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa. Suomen työllisyys pysyi vakaana vuonna. Työttömyys oli 7,7 % ja työllisyysaste 69,1 %. Vuonna 2013 työllisyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 3,5 %, ja vuonna 2013 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 2,4 %. Verotulot kasvoivat vain noin prosentin vuonna, mutta valtionosuuksien lähes 6 %:n kasvu auttoi kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan yli 4 %. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 2,8 % vuodesta Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,2 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna. Kotimainen kysyntä laski vuonna ja sen ei odoteta juurikaan kasvavan vuonna Viennin kasvu tyrehtyi, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2011 tason. Viennin odotetaan kasvavan vasta vuonna Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin alle maailmankaupan kasvun eikä saavuta vuoden 2008 tasoa Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Korkea työttömyys teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet yritysten investoinnit alhaalla. 3

6 Keskeiset tunnusluvut 2011* mrd ** 2013** 2014** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 189-8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78-17,2 6,9 5,7-2,6 0,5 3,8 Kokonaistarjonta ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77-21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Kulutus 151-1,7 2,1 1,8 1,3 0,5 1,2 Investoinnit 37-13,2 1,9 6,8-2,3-2,8 2,8 Kokonaiskysyntä ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2, ** 2013** 2014** Palvelut, määrän muutos, % -4,7 1,6 2,3 0,2 0,7 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % -22,7 8,3 0,9-1,1 1,4 3,0 Työn tuottavuus, muutos, % -5,8 3,0 0,8-0,6 0,7 1,4 Työlliset, muutos, % -2,9-0,4 1,1 0,5-0,3 0,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa 3,4 2,9-2,2-3,0-2,4-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,0 1,6-1,2-1,5-1,2-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 2,1 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 56,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 44,2 44,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -4,8-5,6-3,3-3,6-3,0-2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 56,1 57,2 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 43,3 46,0 46,9 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

7 4. UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin Vesi liikelaitos on ostanut vuoden 2009 alusta alkaen jäteveden puhdistuspalvelun Vakka-Suomen Vesi liikelaitokselta. Uudenkaupungin Vesi omistaa ja hallinnoi edelleen jakeluverkkoa ja laskuttaa asiakkaita. Laskutetun puhtaan veden määrä nousi 4 % ja laskutetun raakaveden määrä 7,3 %. Laskutetun jäteveden määrä nousi 11,2 % edellisestä vuodesta. Liikelaitos korotti puhtaan veden ja jäteveden taksoja 5 %:lla vuodelle. Liikevaihto nousi lähinnä tämän takia 6 %, euroa, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli euroa. Koska liikelaitoksen alkuvuosi oli heikko ja kustannukset nousussa, talousarvion ylijäämäennustetta laskettiin eurolla. Hyvä loppuvuosi paransi tilannetta: liikevaihto ylittyi ja matala korkotaso laski peruspääoman korkoa. Liikeylijäämä euroa oli budjetoitua parempi, mutta se laski eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden ylijäämä oli euroa euroa ennakoitua parempi. Liikelaitoksen kannattavuuden pitäisi kuitenkin jatkossa parantua, ja sen suhteellista velkaantuneisuusastetta pitäisi saada laskettua. Liikelaitoksen organisaatio on kevyt. Henkilöstön kokonaismäärä on 11,5 työntekijää. Johtajan työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat euroa, 16 % liikevaihdosta, palvelujen ostot euroa, 47,4 %, poistot 16,3 % ja korkokulut 2,7 % liikevaihdosta. Palvelujen ostoista pääosa oli Vakka-Suomen Vedeltä ostettua jätevedenpuhdistuspalvelua. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli 56,6 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista 2,1 milj. euron investoinneista 0,7 miljoonan euron investoinnit siirrettiin vuodelle Liikelaitos otti vuonna uutta velkaa euroa. Se on euroa vähemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lainojen määrä kasvoi vuoden aikana eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen maksuvalmius oli hyvä. Liikelaitoksen taloutta tulee edelleen vahvistaa, koska sillä on isot investoinnit suunnitelmakaudella Niiden takia liikelaitoksen jo ennestään korkea suhteellinen velkaantumisaste uhkaa nousta suunnitelmakaudella. Tot 2009 Tot.2010 Tot.2011 Tot. Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 8,4 14,1 13,4 8,3 Liikevaihdon muutos, % -0,6 15,3 5,5 5,9 Uudenkaupungin Vesi Tot 2009 Tot.2010 Tot.2011 Tot. 5 Liikevaihto Liikeylijäämä

8 1000 m3 Tot.2008 Tot.2009 Tot.2010 Tot.2011 Tot. Vesilaitos Muutos % Pumpattu raakavesi ,2 Puhdistettu vesi ,9 Laskutettu puhdas vesi ,0 Laskutettu raakavesi ,3 Viemärilaitos Laskutettu jätevesi ,2 Laskutettu vesi- ja jätevesi 1000 m³ Vesi Jätevesi Raakavesi Raakajätevesi Laskutettu vesi- ja jätevesi Vesi Jätevesi Raakavesi Raakajätevesi 88 6

9 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Uudenkaupungin Veden toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna. Henkilöstömäärä kasvoi kun verkoston vahvuutta kasvatettiin yhdellä henkilöllä. Laskutetun puhtaan veden määrä nousi 4,0 % vuodesta ja raakaveden 7,3 %. Laskutetun jäteveden määrä nousi 11,2 % edellisestä vuodesta. Vakka-Suomen Vedelle jäteveden puhdistuksesta maksettavat kustannukset ylittivät alkuperäisen talousarvion 23 %, koska laskutettavien jätevesikuutioiden määrä kasvoi. Kustannukset nousivat eurolla vuodesta PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,5 10,5 10,5 11,5 Palkat ja henkilöstömenot Henkilöstömenot olivat euroa, 16 % liikevaihdosta Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Jaksotetut palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä

10 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 8

11 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 75,8 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 61,4 %, henkilöstökulujen 20,6 % ja aineiden ja tarvikkeiden ja tavaroiden 17,2 %. Palvelujen ostot ovat iso menoerä, koska liikelaitos ostaa jätevedenpuhdistuspalvelut Vakka-Suomen Vesi liikelaitokselta. Toimintakulut nousivat euroa ja toimintatuotot eurolla. Toimintakulut nousivat 15,2 % ja toimintatuotot 6,9 %. Toimintakate laski yli 10 %, lähes euroa, vuodesta Ulkoiset 2011 Muutos % Toimintakulut ,2 Toimintatuotot ,9 Toimintakate ,8 Toimintakulut, ulk Muutos % Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,0 Vuokrat ,3 Muut toimintakulut ,1 Yhteensä ,2 Toimintatuotot, ulk Muutos % Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,6 Vuokratuotot ,9 Muut toimintatuotot ,2 Yhteensä ,9 9

12 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Vuokrat Muut toimintakulut 10

13 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen vuoden investoinnit olivat euroa eli 56,6 % budjetoidusta. Vuodelle budjetoitujen kesken tai aloittamatta olevien hankkeiden investointimäärärahoja siirrettiin vuoden 2013 talousarvioon noin 0,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 investointitaso on 1,9 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi vuonna oli raakavesiverkoston laajentaminen. Investointimenot

14 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei edelleenkään ole kaikilta osin tarkoituksenmukainen. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen tehtävät on määritelty, mutta käytännön elämässä erilliset organisaatiot hankaloittavat toimintaa. Toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut ja tehtävät on määritelty riittävän hyvin. Selkeää henkilöstön palkitsemisjärjestelmää ei ole, ja sen puute koetaan ongelmaksi. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin, mutta suunnitelmia laadittaessa tai tavoitteita asetettaessa ei arvioida tai määritellä riittävästi toiminnan vastaavuutta tarpeisiin ja toimenpiteitä ja resursseja, joilla tavoitteisiin päästään. Taloudellisissa ja toiminnallisissa tavoitteissa voisi ottaa paremmin huomioon henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulman. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategiset riskit ovat: - omaisuuden ylläpidon riittämättömyys, josta seuraa toimintakulujen kasvu sekä kasvava korjausvelka - viemäriverkoston vuotojen kasvua ei saada hillittyä - puhdistamon ympäristöluvassa määrätään myös verkostosta - asiakaspohjan väheneminen yleisen taantuman ja rakennemuutoksen seurauksena - asiakaspohjan nopea muutos, esim. suuren teollisuuden etabloituminen alueelle - kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn hintaa - tulevaan vesihuoltolakiin mahdollisesti sisältyvän vakiohyvityksen vaikutus, mikäli vedentoimituksen keskeytykset lisääntyvät - raakaveden kysyntä lisääntyy, toimituskykyyn liittyvät riskit on huomioitava - ääri-ilmiöiden lisääntyminen sääolosuhteissa Kehittämismahdollisuuksia ovat vastaavasti henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja nostaminen, modernin teknologian hyödyntäminen ja uudet teollisuusasiakkaat, jotka tuovat vesihuollolle uusia toimintaedellytyksiä. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitusta voisi parantaa. Tehtävien ja prosessien häiriöttömyyteen sekä toiminnan edellyttämien tilojen, koneiden ja laitteiden toimivuutta uhkaavat riskitekijät on tunnistettu ja arvioitu hyvin. 12

15 Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat jo aikaisemmin todetut uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys ja henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana. Avainasemassa olevilla henkilöillä on pätevä varahenkilö. Ympäristötietoisuus on kunnossa lukuun ottamatta sitä, että tavaroiden hankintavaiheessa ei toistaiseksi riittävästi selvitetä syntyvän jätteen laatua ja määrää. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seuranta ja omaisuuden turvaaminen on hoidettu hyvin. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat: - häiriö talousveden valmistuksessa, jakelussa tai raakavesilähteellä - häiriö puhdistamon tai jätevesiverkoston toiminnassa - pitkäaikainen sähkökatkos - tai luonnonkatastrofi esim. tulva - häiriö asiakkaan (esim. vesiosuuskunnan) verkostossa. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on tällä hetkellä varauduttu monella tapaa esim. kahdennetuin laittein ja varavoimakoneilla. Toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat: - uuden teknologian käyttöönotto - toiminnan tehostaminen, ulkoistamismahdollisuuksien selvittäminen - energiatehokkuuden parantaminen ja - työssä viihtyminen ja jaksaminen Jonkin verran taloudellisia riskejä aiheuttavat mahdolliset muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden rea- mukaista. listisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä olisi hyvä parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksia voisi analysoida enemmän ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja riskienhallinnasta, mutta toimintaprosesseja voisi arvioida nykyistä tarkemmin ja tehtyjen arviointien tuloksia voisi hyödyntää paremmin päätettäessä korjaavista toimenpiteistä. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on edelleen esimerkiksi verkoston kunnon seurannassa, liikelaitoksen vastuualueen ulkopuolella olevan verkoston tilan seurannassa sekä muiden kuin liikelaitoksen toimesta rakennettavien verkostojen valvonnassa. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat jakeluverkoston haavoittuvuuden vähentäminen ja automaatiojärjestelmän modernisointi. Polttoaineen toimitusvarmuus omalle varavoimalle pitkän sähkökatkon aikana on varmistettava. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 13

16 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Ylijäämän tulisi olla isompi, koska liikelaitoksella on edessään isot investoinnit, sen lainanhoitokulut ovat isot ja sen suhteellinen velkaantuneisuusaste on korkea. Liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Sijoitetun pääoman tuotto on alhainen. TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Liikelaitoksen tunnusluvut 2011 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,5 4,1 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,6 4,8 Voitto, % 3,9 7,6 14

17 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 71 % eli sillä katettiin 71 % investointimenoista. Liikelaitoksen rahavarat kasvoivat Ne olivat euroa. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Se kasvoi 0,4 miljoonalla eurolla. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. UUDENKAUPUNGIN VESI RAHOITUSLASKELMA 2011 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2011 Investointien tulorahoitus, % 70,8 55,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 46,7 44,0 Lainanhoitokate 1,3 2,0 Kassan riittävyys, pv 116,0 102,4 Quick ratio 1,4 1,3 Current ratio 1,4 1,3 15

18 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset 228 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 58,8 60,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 155,7 155,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

19 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli- /alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 17

20 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Uudenkaupungin Veden lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Lainakanta kasvoi eurolla vuodesta Lainakanta Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Liikelaitoksen vuoden tilikauden ylijäämä oli euroa ja taseen kumulatiivinen ylijäämä euroa. Liikelaitoksen talous on vuosina saatu vakiinnutettua Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 18

21 11. KOKONAISMENOT JA TULOT TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,7 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,2 Korkotuotot ,1 Muut rahoituskulut ,6 Muut rahoitustuotot ,1 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.+/väh.- 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vast.hyödyk luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,48 Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Kertyneitten poistoerojen tuloutus suunnitelman mukaan Varausten vähennys ,16 Poistoeron muutos yhteensä ,16 Vuoden ylijäämä ,64 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 19

22 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Raakaveden hankinta ja jakelu teollisuudelle. Talousveden tuotanto ja jakelu kotitalouksille, teollisuudelle, kunnille ja osuuskunnille. Jäteveden johtaminen puhdistettavaksi kotitalouksilta, teollisuudelta, kunnilta ja osuuskunnilta. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Talousarvion tavoitteet Vesilaitos: Kalannin varavesilähteen ottaminen osaksi talousveden tuotantoa Talousarvion mittarit Verkostoon pumpattu vesimäärä m³ Talousarvion tavoitetaso m³ Tot / Veden pumppausvalmius aikana. Laitilan vedentarve alkaa keväällä Tavoite ei toteutunut Mittakaivoverkoston rakentaminen keskikaupungille Keskimääräisen yökulutuksen vähentäminen 10 % 6 kpl mittakaivoja asennettu. Yökulutus vähentynyt yli 20%. Tavoite toteutunut. Viemärilaitos: Hulevesien määrää vähennetään Hulevesien osuus puhdistamolle tulevassa vesimäärässä 10 % Jatkuva hanke. Hulevesien osuus kasvanut. Tavoite ei toteutunut Viemäriverkoston toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja Haittoja aiheuttavien kohteiden lukumäärä <= 1 kpl 1 kpl haittoja. Tavoite toteutunut Lokalahden puhdistamon käytöstä poisto sekä purkaminen tavoite saavutettu kyllä / ei Poistettu käytöstä, siivottu ja purettu. Tavoite toteutunut Suoritteiden toteutuminen 1000 m3 Tot.2009 Tot.2010 Tot.2011 Arvio Tot. Tot.% Vesilaitos Pumpattu raakavesi ,8 Puhdistettu vesi ,1 Laskutettu puhdas vesi ,0 Laskutettu raakavesi ,3 Viemärilaitos Laskutettu jätevesi ,2 20

23 UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS Talouden toteutuminen 1-12/ Sitovuustaso Käyttö 1-12/2011 Arvio TA muut Arvio + muut. Käyttö 1-12/ Poikkeama VESILAITOS Liiketoiminnan myyntituotot ,1 Myyntituotot ,0 Muut palvelumaksut ,5 Maksutuotot ,0 Vuokratuotot ,1 Muut toimintatuotot ,4 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,7 Maksetut palkat ja palkkiot ,0 Jaksotetut palkat ,0 Henkilöstökorvaukset ,0 Palkat ja palkkiot ,2 Eläkekulut ,7 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilösivukulut ,7 Henkilöstökulut ,2 Muiden palvelujen ostot ,9 Palvelujen ostot ,9 Ostot tilikauden aikana ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset yhteisöille 0 Avustukset 0 Vuokrat ,2 Muut toimintakulut ,7 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,7 Käytön % 21

24 Talouden toteutuminen 1-12/ Sitovuustaso Käyttö 1-12/2011 Arvio TA muut Arvio + muut. Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % VIEMÄRILAITOS Liiketoiminnan myyntituotot ,4 Myyntituotot ,4 Muut palvelumaksut ,0 Maksutuotot ,0 Muut toimintatuotot ,2 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,3 Maksetut palkat ja palkkiot ,5 Jaksotetut palkat ,0 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilöstökorvaukset Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,2 Henkilösivukulut ,1 Henkilöstökulut ,9 Muiden palvelujen ostot ,3 Palvelujen ostot ,3 Ostot tilikauden aikana ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,0 Muut toimintakulut ,0 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,6 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 Vakka-Suomen Vedeltä ostetut jätevedenpuhdistuspalvelut TP 2010 TP 2011 TA TP Poikkeama Puhdistettu jätevesi, 1000 m Puhdistettu jätevesi,

25 Talouden toteutuminen 1-12/ Sitovuustaso Käyttö 1-12/ Arvio TA muut Arvio + muut Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % AJONEUVOT Muut toimintatuotot ,0 Muut toimintatuotot ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 Muiden palvelujen ostot ,0 Palvelujen ostot ,0 Ostot tilikauden aikana ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Muut toimintakulut ,0 Muut toimintakulut ,0 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 Sitovuustaso Käyttö 1-12/ Arvio TA muut Arvio + muut Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % UUDENKAUPUNGIN VESI YH- TEENSÄ Liiketoiminnan myyntituotot ,1 Myyntituotot ,1 Muut palvelumaksut ,4 Maksutuotot ,4 Vuokratuotot ,1 Muut toimintatuotot ,7 Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,9 Maksetut palkat ja palkkiot ,3 Jaksotetut palkat ,0 Henkilöstökorvaukset ,0 Palkat ja palkkiot ,5 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,3 Henkilösivukulut ,2 Henkilöstökulut ,9 Muiden palvelujen ostot ,5 Palvelujen ostot ,5 Ostot tilikauden aikana ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset yhteisöille 0 Avustukset 0 Vuokrat ,9 Muut toimintakulut ,2 Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 23

26 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät yhteensä eurolla. Henkilöstömenot ja palvelujen ostot ylittyivät, mutta vastaavasti aineet ja tarvikkeet alittuivat. Tilikauden ylijäämä nousi euroon. Hyvin sujuneen loppuvuoden ansiosta se oli euroa talousarviota parempi. Tuloslaskelma 1-12/ Käyttö 1-12/2011 Arvio TA muut. Arvio + muut Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Liikevaihto ,1 Liiketoiminnan muut tuotot ,6 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,2 Palvelujen ostot ,5 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut Eläkekulut 1) ,4 Muut henkilösivukulut ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,4 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot ,3 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut ,1 Korvaus peruspääomasta ,4 Muut rahoituskulut ,9 Yli-/alijäämä ennen satunn. eriä ,9 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yli-/alijäämä ennen varauksia ,9 Poistoeron lisäys tai vähennys ,0 Vapaaeht.varausten lisäys / vähennys Rahastojen lisäys / vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,4 1) Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut vuonna 2011: Vakka-Suomen Vedelle palautettiin v:lta 2010 perityt maksut ,64 ja talousarviossa 2011 Vakka-Suomen Vedelle lasketut maksut, ,00, on laskutettu Ugin Vedeltä. 24

27 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 3.1 Investoinnit hankkeittain Investointimenot olivat euroa, ja ne alittivat talousarvion eurolla. Useita hankkeita jäi kesken ja siirtyi vuodelle Tämän takia euron investointimäärärahat siirtyivät vuodelle Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi vuonna oli raakavesiverkoston laajentaminen. Investoinnit hankkeittain Käyttö 1-12/2011 VESILAITOS Laitos INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Raakavesi INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Arvio Tamuutos Arvio + muut. Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Vesijohtoverkosto INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Orivo /EAKR INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINNIT NETTO , Siirtoviemäri Kustavi-Uki INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINNIT NETTO , Veneväylien ruoppaus ym. INVESTOINTIMENOT ,7 INVESTOINNIT NETTO , Laitteiden uusimista INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Karhuluoto-Tammio saneeraus INVESTOINTIMENOT ,3 INVESTOINNIT NETTO , Sulkuportit, laitteiden uusimista INVESTOINTIMENOT ,1 INVESTOINNIT NETTO ,1 25

28 Käyttö 1-12/2011 Arvio Tamuutos Arvio + muut. Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Tammion kiinteistön saneeraus INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO , Linjan saneeraus Tammio + kaupunkialue INVESTOINTIMENOT ,9 INVESTOINNIT NETTO , Raakavesiverkoston laajennus INVESTOINTIMENOT ,9 INVESTOINNIT NETTO , RV linja Rauhankari-Yara INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Raakavesi yhteensä INVESTOINTIMENOT ,9 INVESTOINNIT NETTO , Vesilaitoksen valvontalaitteet INVESTOINTIMENOT ,9 INVESTOINNIT NETTO , Tulokaivo INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Vedenottamo Kalanti INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO , Vesilaitoksen korj. INVESTOINTIMENOT ,4 INVESTOINNIT NETTO , Hiilenvaihtolaitteisto INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Laitos yhteensä INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO , Hiun alueen vesiverkosto INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO ,2 26

29 Käyttö 1-12/2011 Arvio Tamuutos Arvio + muut. Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Vesiverkoston laajennus INVESTOINTIMENOT ,8 INVESTOINNIT NETTO , Keskustan vesiverkoston saneeraus INVESTOINTIMENOT ,3 INVESTOINNIT NETTO , Välttitien vesiverkosto INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINNIT NETTO , Kalannin vesiverkoston saneeraus INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINNIT NETTO , Lokalahden vesiverkoston saneeraus INVESTOINTIMENOT ,7 INVESTOINNIT NETTO , vesiverkoston kaukovalvonta INVESTOINTIMENOT ,7 INVESTOINNIT NETTO , Vesiverkoston huoltoauto INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINNIT NETTO ,6 Vesijohtoverkosto yhteensä INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINNIT NETTO ,6 VESILAITOS YHT INVESTOINTIMENOT ,4 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,4 VIEMÄRILAITOS Jätevedenpuhdistamot INVESTOINTIMENOT -79 INVESTOINNIT NETTO Viemäriverkostot INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO