UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS Uudenkaupungin Veden johtokunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...38 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...39

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Jätevesilaitos Uudenkaupungin Vesi ostaa jäteveden puhdistuspalvelut pääasiassa Vakka-Suomen Vedeltä. Vakka-Suomen Vesi perii palvelustaan maksun jonka perusteena on puhdistamon käsittelemä jätevesimäärä. Vuoden aikana Vakka-Suomen Vedesi käsitteli Uudenkaupungin Veden verkostosta peräisin olevia jätevesiä 1,6 miljoonaa m 3. Verkosto Uudenkaupungin Veden toiminnalliset tavoitteet vuodelle saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli joka ylitti talousarvion. Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys valmistui lopulla jonka yhteydessä myös Uudenkaupungin Veden toimintaalue vahvistettiin. Korvausta peruspääomasta Uudenkaupungin Vesi maksoi Uudenkaupungin kaupungille noin Henkilöstö Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen henkilöstömäärä on 10,5 eikä se muuttunut vuoden aikana. Eläkkeelle jääneen käyttöpäivystäjän tilalle ei palkattu uutta henkilöä, sen sijaan perustettiin ja täytettiin uusi käyttöinsinöörin toimi. Käyttöinsinööri lisää Uudenkaupungin Veden omaa, erityisesti automaatiojärjestelmien kehittämisessä tarvittavaa tietotaitoa. Raakaveden hankinta Uudenkaupungin Vesi pumppasi makeanveden altaasta yli 3 miljoonaa m 3 raakavettä talousveden valmistuksen ja teollisuuden tarpeisiin. Tämä suurin koskaan saavutettu raakavedenottomäärä on seurausta sekä kasvaneesta talous-, että raakaveden kysynnästä. Talousvesiverkoston ikääntyminen ja sen seurauksena lisääntyvät vauriot ovat merkittävä ongelma. Vuoden aikana havaittiin ja korjattiin talousvesiverkostossa 15 kappaletta vuotoja. Verkoston kunnon analysointi on aloitettu, jotta ennakoivan ylläpidon avulla voidaan eliminoida kalliit ja hankalat vaurioiden korjaukset. Verkoston käyttöön hankittiin uudet kuuntelulaitteistot vuotojen paikallistamiseksi. Lisäksi on tehty investointisuunnitelma kiinteiden mitta-asemien lisäämiseksi. Jätevesiverkoston ongelmana vuotojen lisäksi sekaviemäröinnit joita esiintyy keskusta-alueella, sekä Kalannissa ja Lokalahden taajamassa. Jätevesiverkoston laajennus Kustavin ja Lokalahden yhdistämiseksi Uudenkaupungin Veden verkostoon aloitettiin. Tämän hankkeen rakennuttajana toimii ELY keskus ja siihen on valtio myöntänyt tukea 1,15 M. Toiminnan kehitys jatkuu Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäri tulee olemaan Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi vuoden 2011 aikana. Valmistuessaan linja mahdollistaa Lokalahden puhdistamon toiminnan lakkauttamisen. Haudon pohjavedenottamo toimii tällä hetkellä varavesilähteenä. Vuoden 2011 aikana se tullaan ottamaan tuotantokäyttöön. Talousveden valmistus Makeanveden altaan raakavettä käyttävä Nervanderin vesilaitos oli toiminnassa vuoden jokaisena päivänä ja se pumppasi verkostoon yli 1,5 miljoonaa m 3 talousvettä. Laitoksen toiminnassa ei ollut normaalista poikkeavia tapahtumia, eikä sen laitteistoihin tehty mainittavia muutoksia tai lisäyksiä. Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

4 2. UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Vesilaitos Hallinto ja suunnittelu Raakaveden hankinta Käyttöveden puhdistus Veden jakelu Hallinto ja suunnittelu Viemärilaitos Jäteveden puhdistamo Viemäriverkosto ja pumppaamot Sadevesiverkosto ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v. Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Kari Vainio Jukka Hakala varapuheenjohtaja Juha Aaltonen Anna-Liisa Lehto jäsen Matti Karhu Tauno Virtanen jäsen Heli-Päivikki Laurén Jorma Honkanen jäsen Päivi Sandell Anne Kuusisto 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous alkoi vuonna hitaasti toipua vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vuonna tuotanto kasvoi noin 3,2 % mutta se jäi edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät ja taantuman syvin vaihe ohitettiin. Koko maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkuu vuonna Kasvun veturina Aasiassa oli Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui vuonna. Uutiset Yhdysvalloista olivat toiveikkaita, ja talous siellä kasvoi. Toisaalta epävarmuus siellä jatkui, koska työttömyys pysyi ennätyksellisen korkealla ja maan velkaantuminen jatkui. Euroalueen ja koko Euroopan kansantuote kasvoi hitaasti. Euro oli kriisissä Kreikan ja Irlannin talouden ongelmien takia. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet mittavia monissa maissa vuosina Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on ollut alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan.. Suomen työllisyys pysyi vuonna vuoden 2009 tasolla, vaikka sen odotettiin edelleen heikkenevän. Työttömyys oli 8,4 % ja työllisyysaste 68,2 %. Vuonna 2011 työllisyysasteen odotetaan paranevan. Ansiotaso nousi 2,5 % vuonna sopimuskorotusten takia. Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja verotulojen 4,2 %:n kasvu - josta suuri osa tosin johtuu kuntien vuodelle tekemistä veroprosenttien korotuksista auttoivat kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 3,5-4 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat vuonna Suomessa 1,2 % vuodesta Vuonna 2011 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,4 %. Tuontihinnat erityisesti raaka-aineiden hinnat ovat nousussa ja kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan noin 2,5 % vuonna Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan 2,5 %. Viennin kasvu jatkuu vahvana ja teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet viidenneksellä edellisestä vuodesta. Tämä näkyy satamien liikenteen ja muiden kuljetusten lisäyksenä. Tämä heijastuu toivottavasti myös Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Useat valtiot aloittivat jo vuoden aikana pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi. Tämä hidastaa Euroopan talouskasvua Työttömyyden odotettavissa oleva hidas lasku teollistuneissa maissa puolestaan hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. 3

6 Talouden keskeiset tunnusluvut 2009* mrd. euroa * 2009* ** 2011** 2012** Bruttokansantuote markkinahintaan 171 5,3 0,9-8,0 3,2 2,9 2,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 60 7,0 6,5-18,1 3,6 6,1 4,3 Kokonaistarjonta 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 Tavaroiden ja palvelujen vienti 64 8,2 6,3-20,3 5,7 6,9 5,1 Kulutus 137 2,8 1,9-1,0 2,0 1,6 2,0 Investoinnit 33 10,7-0,4-14,7 3,0 6,0 3,0 Kokonaiskysyntä 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3, * 2009* ** 2011** 2012** Palvelut, määrän muutos, % 4,5 1,1-5,2 2,0 2,0 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % 9,9-0,3-17,8 4,9 5,8 4,5 Työlliset, muutos, % 2,0 1,6-2,9-0,2 1,1 1,3 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,2 69,0 70,0 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,4 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Vaihtotase, mrd. euroa 7,6 6,4 4,9 4,7 4,6 4,3 Vaihtotase, % BKT:sta 4,2 3,5 2,9 2,6 2,4 2,2 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,0 3,3 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 55,4 54,4 54,2 Veroaste, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,4 43,0 43,5 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 35,2 34,1 43,8 47,9 50,0 51,3 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 42,0 44,4 46,2 4

7 4. UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin Vesi liikelaitos on ostanut vuoden 2009 alusta alkaen jäteveden puhdistuspalvelun Vakka-Suomen Vesi liikelaitokselta. Uudenkaupungin Vesi omistaa ja hallinnoi edelleen jakeluverkkoa ja laskuttaa asiakkaita. Laskutettavan puhtaan veden, raakaveden ja jäteveden määrät nousivat vuoden 2009 notkahduksen jälkeen, mutta ne ovat edelleen alle vuoden 2008 tason ja talousarviossa ennakoidun tason. Laskutettavan puhtaan veden ja jäteveden määrät nousivat 2-3 % ja raakaveden yli 22 %. Liikelaitos korotti sekä puhtaan veden että jäteveden hintoja noin 15 %:lla vuodelle. Liikevaihto nousi lähinnä tämän takia 15,3 %, euroa, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli euroa. Liikevaihto jäi euroa alle talousarvion mutta, koska muut tuotot ylittyivät ja palvelujen ostot, poistot ja korot alittuivat, tilikauden ylijäämä oli budjetoitua parempi. Liikeylijäämä nousi eurolla, ja se oli euroa. Tilikauden ylijäämä oli euroa, ja se oli euroa ennakoitua parempi. Kannattavuuden pitäisi kuitenkin jatkossa olla viime vuotta parempi ja suhteellista velkaantuneisuutta pitäisi saada laskettua. Liikelaitoksen organisaatio on kevyt. Henkilöstön kokonaismäärä on 11 työntekijää. Johtajan työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat euroa, 15,2 % liikevaihdosta, palvelujen ostot 1.572,000 euroa, 43 %, poistot 17 % ja korkokulut 2,4 % liikevaihdosta. Palvelujen ostoista pääosa oli Vakka-Suomen Vedeltä ostettua jätevedenpuhdistuspalvelua. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli alle 30 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista investoinneista suuri osa siirtyy vuodelle Liikelaitos otti vuonna uutta velkaa euroa. Se on euroa vähemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lainojen määrä kasvoi vuoden aikana eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Koska liikelaitoksen kannattavuus parani ja investointeja siirtyi seuraavalle vuodelle, liikelaitoksen rahavarat kasvoivat eurolla. Maksuvalmius parani merkittävästi vuodesta Liikelaitoksen taloutta tulee edelleen vahvistaa, koska sillä on isot investoinnit suunnitelmakaudella , ja sen suhteellinen velkaantumisaste on korkea. Tot 2008 Tot.2009 Tot. Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 8,9 8,4 14,1 Liikevaihdon muutos, % 10,4-0,6 15,3 5

8 Uudenkaupungin Vesi Tot 2008 Tot.2009 Tot. Liikevaihto Liikeylijäämä 6

9 1000 m3 Tot.2008 Tot.2009 Tot. Muutos % Vesilaitos Pumpattu raakavesi ,2 Puhdistettu vesi ,4 Laskutettu puhdas vesi ,7 Laskutettu raakavesi ,2 Viemärilaitos Laskutettu jätevesi ,8 Laskutettu vesi- ja jätevesi 1000 m³ Vesi Jätevesi Raakavesi Raakajätevesi Laskutettu vesi- ja jätevesi Vesi Jätevesi Raakavesi Raakajätevesi 7

10 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Uudenkaupungin Veden toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna. Laskutettavan puhtaan veden, raakaveden ja jäteveden määrät nousivat vuodesta Laskutettavan puhtaan veden ja jäteveden määrät nousivat 2-3 % ja raakaveden yli 22 %. Vakka-Suomen Vedelle jäteveden puhdistuksesta maksettavat kustannukset jäivät alle talousarvion, koska puhdistettavien jätevesikuutioiden määrä jäi 16 % alle ennakoidun. 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö , ,5 11 Henkilöstömenot olivat euroa, 15,2 % liikevaihdosta. Palkat ja henkilöstömenot 2009 Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Jaksotetut palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä

11 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 9

12 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 70 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 61 %, henkilöstökulujen 21,5 % ja aineiden ja tarvikkeiden ja tavaroiden 17 %. Palvelujen ostot ovat iso menoerä, koska liikelaitos ostaa jätevedenpuhdistuspalvelut Vakka-Suomen Vedeltä. Toimintakulut nousivat ja toimintatuotot eurolla. Toimintakulut nousivat 6,9 % ja toimintatuotot 14,9 %. Ulkoiset 2009 Muutos % Toimintakulut ,9 Toimintatuotot ,9 Toimintakate ,0 Toimintakulut, ulk Muutos % Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,5 Avustukset ,0 Vuokrat ,7 Muut toimintakulut ,7 Yhteensä ,9 Toimintatuotot, ulk Muutos % Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,9 Vuokratuotot ,0 Muut toimintatuotot ,2 Yhteensä ,9 10

13 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Vuokrat Muut toimintakulut 11

14 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen vuoden investoinnit olivat vain euroa eli alle 30 % budjetoidusta. Vuodelle budjetoitujen kesken tai aloittamatta olevien hankkeiden investointimäärärahoja siirrettiin vuoden 2011 talousarvioon noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 investointitaso on 3,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi vuonna oli Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäritöiden aloittaminen. Investointimenot

15 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin sataman liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen eikä tehtävien ja vastuiden jakamista ole määritelty riittävän hyvin. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää ei koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on pääosin järjestetty hyvin, mutta suunnitelmia laadittaessa tai tavoitteita asetettaessa ei aina arvioida tai määritellä riittävän hyvin toiminnan vastaavuutta tarpeisiin ja toimenpiteitä ja resursseja, joilla tavoitteisiin päästään. Ongelmana on lisäksi, että asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet eivät riittävästi kata henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulmaa. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategiset riskit ovat omaisuuden (verkoston) ylläpidon riittämättömyys, viemäriverkoston vuotojen kasvua ei saada hillittyä, asiakaspohjan väheneminen yleisen taantuman ja rakennemuutoksen seurauksena ja jatkuvasti kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn hintaa. Kehittämismahdollisuuksia ovat vastaavasti henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja nostaminen, modernin teknologian hyödyntäminen ja uudet asiakkaat tuovat vesihuollolle uusia toimintaedellytyksiä. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Tehtävien ja prosessien häiriöttömyyteen sekä toiminnan edellyttämien tilojen, koneiden ja laitteiden toimivuutta uhkaavat riskitekijät on tunnistettu ja arvioitu hyvin. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys. Henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana on turvattu aikaisempaa paremmin ja avainasemassa olevien henkilöiille on saatu pätevä varahenkilö. Ympäristötietoisuuden osalta voidaan todeta asioiden olevan kunnossa lukuun ottamatta sitä, että tavaroiden hankintavaiheessa ei selvitä riittävästi syntyvän jätteen laatua ja määrää. riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. 13

16 Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö talousveden valmistuksessa, jakelussa tai raakavesilähteellä, häiriö puhdistamon tai jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos tai luonnonkatastrofi. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on tällä hetkellä varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Jonkin verran taloudellisia riskejä aiheuttavat mahdolliset muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä voisi jonkin verran parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksia ei ole käsitelty riittävästi eikä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja riskienhallinnasta, mutta toimintaprosesseja voisi arvioida vielä nykyistä tarkemmin ja tehtyjen arviointien tuloksia voisi hyödyntää paremmin päätettäessä korjaavista toimenpiteistä. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on edelleen esimerkiksi henkilöstön osaamisessa, verkoston kunnon seurannassa, liikelaitoksen vastuualueen ulkopuolella olevan verkoston tilan seurannassa sekä muiden liikelaitoksen toimesta rakennettavien verkostojen valvonnassa. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat jakeluverkoston haavoittuvuuden vähentäminen ja automaatiojärjestelmän modernisointi. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 14

17 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Ylijäämän tulisi olla isompi, koska liikelaitoksella on edessään isot investoinnit ja sillä on jo nyt isot lainanhoitokulut ja sen suhteellinen velkaantuneisuusaste on korkea. Liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Sijoitetun pääoman tuotto ei ole hyvä. TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Liikelaitoksen tunnusluvut 2009 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,1 2,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,1 2,1 Voitto, % 7,1 5,6 15

18 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 128 % eli tulorahoitus riitti investointeihin. Liikelaitoksen rahavarat kasvoivat eurolla. Ne olivat euroa. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. UUDENKAUPUNGIN VESI Käyttö Käyttö RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -24 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2009 Investointien tulorahoitus, % 127,9 67,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 76,2 54,1 Lainanhoitokate 1,7 2,3 Kassan riittävyys, pv 22,8 23,6 Quick ratio 1,7 0,9 Current ratio 1,7 0,9 16

19 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0 24 Muiden toimeksiantojen pääomat 0 24 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 63,1 66,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 137,7 129,5 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

20 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli- /alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 18

21 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden 2009 alussa Vakka-Suomen Vedelle. Siirtyneet lainat olivat yhteensä euroa. Uudenkaupungin Veden koko lainakanta oli vuoden lopussa euroa Lainakanta Siirto Vakka-Suomen Vedelle Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 19

22 11. KOKONAISMENOT JA TULOT TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,6 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,2 Korkotuotot ,1 Muut rahoituskulut ,4 Muut rahoitustuotot ,1 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset ,6 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,44 Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Kertyneitten poistoerojen tuloutus suunnitelman mukaan Uudenkaupungin Vesi ,67 Poistoeron muutos yhteensä ,67 Vuoden ylijäämä ,11 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 20

23 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Raakaveden hankinta ja jakelu teollisuudelle. Talousveden tuotanto ja jakelu kotitalouksille, teollisuudelle, kunnille ja osuuskunnille. Jäteveden johtaminen puhdistettavaksi kotitalouksilta, teollisuudelta, kunnilta ja osuuskunnilta. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Talousarvion tavoitteet Talousarvion mittarit Talousarvion tavoitetaso Tot. 1-12/ Vesilaitos: Kalannin varavesilähteen ottaminen osaksi talousveden tuotantoa Verkostoon pumpattu vesimäärä m³ m3 Tuotantoa ei vielä aloitettu johtuen laitoksen valvontajärjestelmän puutteista. Kaupungin alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määritys Viemärilaitos: Hulevesien määrää vähennetään Määritellyt toiminta-alueet / Vesihuoltolaitosten kok määrä % 0,5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Tämän pohjalta osuuskunnat voivat anoa toiminta-alueen määritystä. -10% hulevesien määrä on vähentynyt n.10% Viemäriverkoston toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja Haittoja aiheuttavien kohteiden lukumäärä <= 1 kpl haittakohteita =1 kpl Suoritteiden toteutuminen 1000 m3 Tot.2008 Tot.2009 Arvio Tot. Tot.% Vesilaitos Pumpattu raakavesi ,1 Puhdistettu vesi ,4 Laskutettu puhdas vesi ,3 Laskutettu raakavesi ,2 Viemärilaitos Laskutettu jätevesi ,7 21

24 UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS Talouden toteutuminen 1-12/ Vesilaitos Käyttö 1-12/2009 Arvio Ta-muutos Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituoto ,46 Muut suoritteiden myyntitu Myyntituotot ,48 Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,2 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot ,1 Jaksotetut palkat Henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut Eläkekulut ,0 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilösivukulut ,7 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,7 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavar Ostot tilikauden aikana ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavar ,4 Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat ,8 Muut toimintakulut ,1 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2 22

25 Talouden toteutuminen 1-12/ Viemärilaitos Käyttö 1-12/2009 Arvio Ta-muutos Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituoto ,8 Myyntituotot ,8 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki ,5 Jaksotetut palkat ,0 Henkilöstökorvaukset,meno Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut Eläkekulut ,6 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilösivukulut ,4 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,7 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavar Ostot tilikauden aikana ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavar ,9 Muut toimintakulut Vuokrat ,2 Muut toimintakulut Muut toimintakulut ,18 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 Vakka-Suomen Vedeltä ostetut jätevedenpuhdistuspalvelut TP 2009 TA Tot. Poikkeama Puhdistettu jätevesi, 1000 m Puhdistettu jätevesi,

26 Talouden toteutuminen 1-12/ UUDENKAUPUNGIN VESI Käyttö 1-12/2009 Arvio Ta-muutos Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituoto ,9 Muut suoritteiden myyntitu Myyntituotot ,9 Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki ,1 Jaksotetut palkat Henkilöstökorvaukset,meno Palkat ja palkkiot ,1 Henkilösivukulut Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilösivukulut ,0 Henkilöstökulut ,42 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,4 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavar Ostot tilikauden aikana ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavar ,7 Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat ,6 Muut toimintakulut ,0 Muut toimintakulut ,1 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 24

27 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät yhteensä eurolla. Henkilöstömenot ja aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät, mutta vastaavasti palvelujen ostot, poistot ja korot alittuivat. Tilikauden ylijäämä nousi euroon. Se oli euroa ennakoitua parempi. Käyttö 1-12/2009 Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Liikevaihto ,9 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,7 Varaston lisäys tai vähennys Palvelujen ostot ,4 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1 Henkilösivukulut Eläkekulut *) ,8 Muut henkilösivukulut ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut ,5 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Yli-/alijäämä ennen satunn. eriä ,5 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yli-/alijäämä ennen varauksia ,5 Poistoeron lisäys tai vähennys ,7 Vapaaeht.varausten lisäys / vähennys Rahastojen lisäys / vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,0 *) Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut ( ) puuttuvat talousarviosta. 25

28 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 3.1 Investoinnit hankkeittain Investointimenot olivat euroa. Ne alittivat talousarvion eurolla euron investoinnit siirtyvät vuodelle Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi vuonna oli Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäritöiden aloittaminen. Investoinnit hankkeittain Käyttö 1-12/2009 Arvio Tamuutos Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Vesilaitos, investoinnit Laitos INVESTOINTIMENOT ,4 INVESTOINNIT NETTO , Raakavesi INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINNIT NETTO , Vesijohtoverkosto INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,6 Vesilaitos, investoinnit INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,0 Viemärilaitos, investoinnit Jätevedenpuhdistamot INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Viemäriverkostot INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,6 Viemärilaitos, investoinnit INVESTOINTIMENOT ,5 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,5 UUDENKAUPUNGIN VESI INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT ,8 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,8 26

29 4. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Käyttö 1-12/2009 Arvio Tamuutos Arvio Käyttö 1-12/ Poikkeama Käytön % Toiminnan ja invest.rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,2 Rahoitustuotot ja -kulut ,8 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot ,8 Rahoitusosuudet inv.menoihin Toiminnan ja invest.rahavirta ,1 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muut Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,9 Rahavarojen muutos ,9 27

30 5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Valtuustoon nähden liikelaitoksen osalta sitovia eriä ovat rahoitustoimen peruspääoman korko, lainamäärä sekä investointien kokonaistaso. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään, miten määrärahat käytetään ja miten asetetut tulostavoitteet saavutetaan. Käyttötaloudessa noudatetaan koko talousarvion osalta liikelaitoksen tulosalueen nettomenositovuutta ja sitovaksi eräksi määritellään toimintakate. Investoinneissa määrärahojen sitovuustasona ovat liikelaitoksen tulosalueen nettoinvestoinnit. Investointisuunnitelman investointikohteet ovat sitovia. Hankintojen (tavarat, palvelut ja urakat) yläraja viranhaltijapäätöksissä on euroa. Liikelaitoksen johtosäännön 6 mukaan liikelaitoksen johtaja päättää hankinnoita ja urakoista Uudenkaupungin kaupungin talousarviossa määritellyn toimivallan mukaisesti. Johtokunnan päätöksen mukaisesti viranhaltijapäätökset on tehtävä yli euron hankinnoista. Uudisrakennus- ja perustamishankkeissa viranhaltijapäätöksen alaraja on euroa. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2009 UUDENKAUPUNGIN VESI Määrärahat, ulkoiset + sisäiset Talousarvio-osa Tulosalue Sitovuus N/B Arvio Lisätalousarvio Talousarvio yhteensä Käyttö Poikkeama Käyttötalousosa Vesilaitos, toimintakate/jäämä N Viemärilaitos, toimintakate/jäämä N Uudenkaupungin Vesi yhteensä N Rahoitustoimiosa Uudenkaupungin Vesi Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Poistoeron muutos Rahoitustoimiosa yhteensä Investointiosa Vesilaitos N Viemärilaitos N Uudenkaupungin Vesi yhteensä N Rahoitusosa Uudenkaupungin Vesi Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Rahoitusosa yhteensä N=sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=sitovuus bruttomääräraha/tuloarvio 5.2 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset Merkittäviä sitovuustason ylityksiä ei ollut. 28

31 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1. TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,77 Liiketoiminnan muut tuotot , ,74 Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,46 Palvelujen ostot , ,16 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,61 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,77 Muut henkilösivukulut , ,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut , ,50 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 030, ,30 Muut rahoitustuotot 3 241, ,31 Muille maksetut korkokulut , ,46 Korvaus peruspääomasta ,00 Muut rahoituskulut -714, ,35 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,16 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,16 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,65 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,81 Liikelaitoksen tunnusluvut 2009 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,1 2,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,1 2,1 Voitto, % 7,1 5,6 29