VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen Veden johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...34 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...35

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vakka-Suomen Veden 3. toimintavuosi Vakka-Suomen Veden toiminta-ajatus on jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Vakka-Suomen Vesi hallinnoi Häpönniemen puhdistamon lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välistä jäteveden siirtolinjaa. Vakka-Suomen Vesi on tukkupuhdistaja ja sillä oli vuonna 2011 kaksi asiakasta, Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki. Puhdistuspalvelusta veloitettava maksu perustui laitoksen asiakkailta vastaanottamaan vesimäärään. Vakka-Suomen Vesi saavutti toiminnalliset tavoitteensa vuonna Vakka-Suomen Veden myyntitulot ylittivät talousarvion noin 12 %. Kustannukset eivät nousseet samassa suhteessa joten tilikauden ylijäämä on noin Henkilöstö Vuoden 2011 aikana liikelaitoksen henkilökunnassa jonka vahvuus on 3 henkilöä, ei tapahtunut muutoksia. Puhdistamo Puhdistamon toimintaa seurataan kuukausittain akkreditoidun laboratorion toimesta. Ympäristöluvan vaatimukset täyttyivät vuonna Häpönniemen puhdistamo on teknillisesti hyvässä kunnossa. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettiin joulukuussa 2009 uutta ympäristölupaa. Lupahakemukseen toimitettiin täydentävää materiaalia 2010 aikana ja lupa-asia on edelleen tätä kirjoitettaessa vireillä. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete toimitettiin käsiteltäväksi Biovakka Oy:n biokaasulaitokseen Turkuun. Verkosto Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin osuutta on uudistettu Betorantien alueen muun infran rakentamisen yhteydessä. Toiminnan kehitys jatkuu Puhdistamon uusi ympäristölupapäätös tullaan tekemään todennäköisesti 2012 aikana. Tämän päätöksen vaatimat toimenpiteet tulevat olemaan puhdistamon kehityksen reunaehtoina. Kalanti Uusikaupunki siirtoviemärin uudistustyö tulee jatkumaan Puhdistamolietteen kuljetus suhteellisen etäälle käsiteltäväksi on tuskin pitemmällä tähtäimellä mielekäs ratkaisu niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Tavoitteena on lietteen hyödyntäminen paikallisesti joko energiasektorilla tai maataloudessa. Kyösti Hallikainen Liikelaitoksen johtaja 1

4 2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2011 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Hallinto ja suunnittelu Jätevedenpuhdistamot Viemäriverkostot ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Paavo Pitkänen Vuokko Virtanen varapuheenjohtaja Ritva Jalonen Riikka Huunonen jäsen Ilkka Aaltonen Elisa Kivi-Jalonen jäsen Ulla Kallio-Laine Jukka Hakala jäsen Juha Laurila Jussi Valtonen jäsen Janne Sjölund Kalevi Koponen 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,6 %, mutta kokonaistaso oli edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan nopeana vuonna 2011, mutta euroalueen kriisi ja USAn talouden toivottua hitaampi kasvu hyydyttivät kasvun. Suomen talous kääntyi syksyllä laskuun ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Vuonna 2012 talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja jos rahoitusmarkkinoita ei saada vakiintumaan, bkt voi kääntyä uudelleen laskuun. Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät, ja taantuman syvin vaihe ohitettiin Maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkui edelleen vuonna Kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu hidastuu ja jää 8 %:iin vuonna Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Kasvua hidastavat ennätyksellisen korkeana pysynyt työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt. Euron kriisisi syveni ja laajeni vuonna 2011 Kreikasta ja Irlannista Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina , ja niitä on jouduttu edelleen jatkamaan. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet niiden investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys parani vuonna Työttömyys oli 7,9 % ja työllisyysaste 68,5 %. Vuonna 2012 työttömyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 2,8 %, ja vuonna 2012 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 3,4 %. Työttömyyden paraneminen ja verotulojen yli 4 %:n kasvu auttoivat kuntien taloutta vuonna Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan nelisen prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2011 noin 3,5 % vuodesta Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,7 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,3 %. Viennin kasvu tyrehtyi loppuvuonna, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2010 tason. Teollisuuden tilaukset eivät enää kasvaneet edellisestä vuodesta. Tämä näkyi satamien liikenteessä ja muissa kuljetuksissa. Viennin odotetaan kääntyvän nousuun vasta vuonna Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Työttömyyden hidas lasku teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. 3

6 Keskeiset tunnusluvut 2010* mrd. euroa 2008* 2009* 2010** 2011** 2012** 2013** Bruttokansantuote markkinahintaan 180 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 70 7,3-16,1 7,4-0,5 0,5 2,3 Kokonaistarjonta 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 73 5,9-21,5 8,6-1,5 0,6 3,1 Kulutus 143 1,7-1,9 2,1 2,7 0,5 1,1 Investoinnit 34-0,8-13,5 2,8 5,6-1,9 2,2 Kokonaiskysyntä 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 2008* 2009* 2010** 2011** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 2,8-4,5 1,4 2,4 0,7 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -3,2-21,6 10,2 0,9-0,8 2,3 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,2 4,0 1,4 1,2 1,4 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,0-0,3 0,1 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Vaihtotase, mrd. euroa 6,0 3,7 3,4 0,5 1,7 2,2 Vaihtotase, % BKT:sta 3,2 2,1 1,9 0,3 0,9 1,1 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 2,7 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 55,4 55,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3 43,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,5-3,8-3,8-3,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 49,4 52,1 54,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,9 45,6 47,8 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

7 4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Vuosi 2011 oli Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen kolmas varsinainen toimintavuosi. Talousarviossa puhdistettavien jätevesikuutioiden määräksi arvioitiin m³. Tästä Laitilan osuus oli m³ ja Uudenkaupungin m³. Sateisen syksyn takia puhdistettavien jätevesikuutioiden määrä nousi kuitenkin m³:oon. Tästä Uudenkaupungin osuus oli m³ ja Laitilan osuus m³. Liikelaitoksen liikevaihto oli euroa. Se oli noin euroa talousarviota parempi. Palvelujen ostot alittuivat, koska puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen kuljettaminen Uudenkaupungin ulkopuolelle tuli budjetoitua halvemmaksi. Koska korkokustannukset alittuivat ja kustannukset pysyivät budjetissa, tilikauden ylijäämä ylitti arvioidun ylijäämän. Liikeylijäämä oli euroa, 33,8 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Liikelaitoksen kannattavuus parani ja sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Liikelaitoksen korkomenot olivat vuonna 2011 alle 8 % liikevaihdosta. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa, eli noin 35 % budjetoidusta. Vuodelle 2011 suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle Liikelaitos ei ottanut uutta lainaa vuonna Lainoja lyhennettiin eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen rahavarat vähenivät eurolla vuoden aikana. Liikelaitos ei nostanut jätevesimaksuja vuodelle Liikelaitoksella on lähivuosina edessään isot investoinnit Koska sen suhteellinen velkaantuneisuusaste on jo nyt korkea, on liikelaitoksen kannattavuuden ylläpitäminen ja lainakannan pienentäminen välttämätöntä. Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on kolme vakinaista työntekijää ja johtaja, jonka työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat euroa, 7 % liikevaihdosta. Vakka-Suomen Vesi TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 15,4 17,38 33,81 Liikevaihdon muutos, % 14,9 12,3 Vakka-Suomen Vesi Liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP

8 Käsitellyt vesimäärät (1000 m³) 1000 m Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki Puhdistettu jätevesi yhteensä Uudenkaupungin Vesi Laitilan kaupunki 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2011 Liikelaitoksen toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2011 aikana. Henkilöstömäärä pysyi samana. Liikelaitoksen toiminta vakiintui. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete toimitettiin käsiteltäväksi Biovakka Oy:n biokaasulaitokseen Turkuun. 6

9 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,15 0,15 4, Palkat ja henkilöstömenot Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat euroa. Ne olivat 7,2 % liikevaihdosta Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Henkilöstökorvaukset Eläkekulut *) Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä *) Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut oikaistu Uudenkaupungin Veden liikelaitoksen menoiksi (17.382,73) Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 7

10 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, 50,4 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 46,8 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 38,9 % ja henkilöstökulujen lähes 14,2 %. Toimintakulut laskivat eurolla ja toimintatuotot kasvoivat eurolla. Se paransi liikelaitoksen tulosta. Ulkoiset kulut ja tuotot Muutos % Toimintakulut ,9 Toimintatuotot ,2 Toimintakate ,4 Toimintakulut, ulkoiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset Muutos Myyntituotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut 8

11 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa eli 35,2 % budjetoidusta. Kesken olevien hankkeiden takia vuoden 2011 investointimäärärahoista tullaan pääosa siirtämään vuodelle Investointimenot

12 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2011, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Vakka- Suomen Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei edelleenkään kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen. Tehtävien ja vastuiden jakaminen on määritelty melko hyvin. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää voisi parantaa. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei aina oteta riittävästi huomioon henkilöstöresurssien riittävyyttä ja ammattitaidon kehittymistä. Riskienhallinta Toimintaan liittyviä strategisia riskejä ovat: kiristyvät ympäristövaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn kustannukset yhä korkeammalle, asiakaspohjan nopea laajeneminen teollisuuteen ja tätä kautta puhdistamon laajennustarve, korkokannan nopea nousu ja asiakkaiden viemäriverkoston liiallinen vuoto, joka aiheuttaa häiriöitä puhdistamon toiminnassa. Kehittämismahdollisuuksia ovat puhdistamon tehostaminen laiteinvestoinneilla, riittävä ylläpitosaneeraus laitoksissa ja verkostossa sekä modernin teknologian soveltaminen. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys ja henkilöstön riittävyys sairauspoissaolojen aikana. Avainasemassa oleville henkilöille on tällä hetkellä nimetyt varahenkilöt. Liikelaitoksessa kiinnitetään sen toimialan takia erityistä huomiota ympäristötietoisuuteen. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei ole myöskään toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö puhdistamon/jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos ja luonnonkatastrofi. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on nyt varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat uuden teknologian käyttöönotto, oman liikkuvan varavoimakapasiteetin hankinta ja mm. työssä viihtymisen ja jaksamisen parantaminen. 10

13 Koska liikelaitoksella on runsaasti lainaa, taloudellisia riskejä sille aiheuttavat muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat liikelaitoksen kannalta kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty, mutta tuloksien käsittelyä voisi parantaa ja päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ei ole tehty riittävästi tuloksia. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstöresussien osalta ja verkoston haavoittuvuuden vähentämisessä. 11

14 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen vuonna Liikelaitoksen kannattavuuden tuleekin olla hyvä, koska liikelaitos on raskaasti velkaantunut ja sen lainanhoitokulut ovat isot. Korot ja lyhennykset olivat 39 % liikelaitoksen liikevaihdosta Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 27 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 7,3 3,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 15,9 4,9 Voitto % 26,1 8,1 12

15 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2011 investointien tulorahoitusprosentti oli 244 %, mutta se selittyy erittäin pienillä investoinneilla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. Maksuvalmius ei parantunut edellisestä vuodesta Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainojen muutokset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 244,0 248,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 87,0 60,4 Lainanhoitokate 1,3 0,8 Kassan riittävyys, pv 41,9 66,2 Quick ratio 0,6 0,6 Current ratio 0,6 0,6 13

16 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Liittymismaksusaamisest VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat 0 0 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat 0 0 Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 36,2 31,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 310,2 371,0 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

17 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli- /alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 15

18 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden 2009 alussa Vakka-Suomen edelle. Liikelaitoksen koko lainakanta oli euroa vuonna Se pieneni yli 0,5 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta Muutos Lainakanta Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Tilikauden ylijäämä oli euroa ja taseen kumulatiivinen ylijäämä oli vuoden lopussa euroa Edell. tilik.ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2011 lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edell. tilik.ylijäämä/alijäämä 16

19 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2011 TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,4 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,4 Korkotuotot ,2 Muut rahoituskulut 260 0,0 Muut rahoitustuotot 27 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,57 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Poistoeron vähennys ,61 Poistoeron vähennys yhtensä ,61 Poistoeron muutos yhteensä ,61 Vuoden 2011 ylijäämä ,18 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 17

20 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Puhdistamon toiminta täyttää voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset poikkeamien lkm <1 Ei poikkeamia Viemäriverkoston toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja Haittoja aiheuttavien kohteiden lukumäärä <3 1 kpl Puhdistamolietteen sijoitukselle etsitään talouden ja ympäristön kannalta pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu. Uuden lietteenkäsittelyratkaisun kokonaiskustannus / ton <60 / ton 2011 kustannus 47.4 Suoritteiden toteutuminen m3 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama Tot. % Puhdistettu jätevesi ,2 Uudenkaupungin Vesi ,2 Laitilan kaupunki ,5 18

21 VAKKA-SUOMEN VESI Talouden toteutuminen 1-12/2011 ulkoinen ja sisäinen Käyttö 1-12/2010 Arvio 2011 TA muutokset 2011 Arvio+ muutokset 2011 Käyttö 1-12/2011 Poikkeama Käytön % Liiketoiminnan myyntituotot ,6 Myyntituotot ,6 Muut toimintatuotot ,8 Muut toimintatuotot ,8 TOIMINTATUOTOT ,5 Maksetut palkat ja palkkiot ,9 Jaksotetut palkat ,0 Henkilöstökorvaukset 154 Palkat ja palkkiot ,4 Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,3 Henkilösivukulut ,7 Henkilöstökulut ,9 Muiden palvelujen ostot ,9 Palvelujen ostot ,9 Ostot tilikauden aikana ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Vuokrat -50 Muut toimintakulut ,0 Muut toimintakulut ,0 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,9 Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,7 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 19

22 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan liikevaihto oli 11,6 %, euroa, yli muutetun talousarvion, koska laskutettavien jätevesikuutioiden määrä nousi yli 6 % suuremmaksi kuin talousarviossa arvioitiin. Palvelujen ostot alittuivat, koska ylijäämälietteen kuljettaminen Uudenkaupungin ulkopuolelle tuli arvioitua halvemmaksi. Käyttö 1-12/2010 Arvio 2011 TA muut Arvio+ muutokset 2011 Käyttö 1-12/2011 Poikkeama Käytön % Liikevaihto ,6 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,3 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot ,9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot ,0 Kunnalle maksetut korkokulut 0-100,0 Muille maksetut korkokulut ,7 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut ,0 Yli- /alijäämä ennen satunnaisia eriä ,5 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yli- /alijäämä ennen varauksia ,5 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 Vapaaehtoisten varausten lis(-) tai väh(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5 20

23 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 3.1 Investoinnit hankkeittain Investointimenot olivat euroa. Ne alittivat talousarvion eurolla. Kesken olevien hankkeiden takia vuoden 2011 investointimäärärahoista tullaan pääosa siirtämään vuodelle Investoinnit hankkeittain Investointihankkeet TP 2010 Arvio 2011 TA muutos 2011 Arvio + muutos 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama Tot. % V-S Veden jätevedenpuhdistamot INVESTOINTIMENOT ,3 INVESTOINNIT NETTO , V-S Veden verkosto INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINNIT NETTO , Betorantie INVESTOINTIMENOT ,0 INVESTOINNIT NETTO ,0 Vakka-Suomen Vesi INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO ,2 21

24 4. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Käyttö 1-12/2010 Arvio 2011 TA muutokset 2011 Arvio+ muutokset 2011 Käyttö 1-12/2011 Poikkeama Käytön % Toiminnan ja invest.rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,8 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot ,2 Toiminnan ja invest.rahavirta ,7 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:ien muut ,0 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muuutos muilta ,0 Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta ,0 Rahoituksen rahavirta ,0 Rahavarojen muutos ,6 Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

25 5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Valtuustoon nähden liikelaitoksen osalta sitovia eriä ovat rahoitustoimen peruspääoman korko, lainamäärä sekä investointien kokonaistaso. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään, miten määrärahat käytetään ja miten asetetut tulostavoitteet saavutetaan. Käyttötaloudessa noudatetaan koko talousarvion osalta liikelaitoksen tulosalueen nettomenositovuutta ja sitovaksi eräksi määritellään toimintakate. Investoinneissa määrärahojen sitovuustasona ovat liikelaitoksen tulosalueen nettoinvestoinnit. Investointisuunnitelman investointikohteet ovat sitovia. Hankintojen (tavarat, palvelut ja urakat) yläraja viranhaltijapäätöksissä on euroa. Liikelaitoksen johtosäännön 6 mukaan liikelaitoksen johtaja päättää hankinnoita ja urakoista Uudenkaupungin kaupungin talousarviossa määritellyn toimivallan mukaisesti. 23

26 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2011 Talousarvio-osa Tulosalue Määrärahat, ulkoiset + sisäiset Sitovuus N/B Arvio 2011 Lisätalousarvio 2011 Talousarvio yhteensä Käyttö 2011 Poikkeama Käyttötalousosa Liikeylijäämä N Rahoitustoimiosa Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Poistoeron muutos Rahoitustoimiosa yhteensä Investointiosa Investoinnit N Rahoitusosa Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Rahoitusosa yhteensä N=sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=sitovuus bruttomääräraha/tuloarvio 5.2 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset Sitovuustason ylityksiä ei ollut. 24

27 III TILINPÄÄTÖSLASKELMA 1. TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,94 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 2 689, ,44 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,12 Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot , ,33 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,93 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , ,29 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -692, ,53 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 250, ,99 Muut rahoitustuotot 26,85 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut , ,33 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -259,73-233,20 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,49 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,49 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,61 Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,10 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 7,3 3,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 15,9 4,9 Voitto % 26,1 8,1 25

28 2. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä , ,03 Poistot ja arvonalennukset , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut , ,54 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta , ,50 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,82 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainojen muutokset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille , ,22 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta ,35 Lainakannan muutokset , ,13 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -698,60 666,12 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta , ,77 Saamisten muutos muilta , ,52 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,26 Korottomien velkojen muutos muilta 8 850, ,11 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,48 Rahoituksen rahavirta , ,65 Rahavarojen muutos , ,47 Rahavarat , ,47 Rahavarat ,47 0,00 Rahavarojen muutos , ,47 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 244,0 248,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 87,0 60,4 Lainanhoitokate 1,3 0,8 Kassan riittävyys, pv 41,9 66,2 Quick ratio 0,6 0,6 Current ratio 0,6 0,6 26

29 3. TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Liittymismaksusaamisest VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat 0 0 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat 0 0 Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 36,2 31,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 310,2 371,0 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

30 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Kaupungin omaisuus arvostettiin uudelleen kuntien siirtyessä uuteen kirjanpitokäsittelyyn. Rakennusten ja rakennelmien hankintahinnat ja näihin investointeihin saadut rahoitusosuudet selvitettin ja tehtiin hankintahetkestä alkaen suunnitelman mukaiset poistot. Jäännösarvot otettiin avaavan taseen alkuarvoksi ja jäljellä oleva poistoaika otettiin poistoajaksi. Joidenkin Kalannin kunnalta siirtyneiden rakennusten hankintahintojen ja -aikojen selvittäminen lakkautetun kunnan arkistosta havaittiin liian työlääksi, ja näiden kohteiden osalta otettiin arvoksi kirjanpitoarvo ja jäljellä olevaksi poistoajaksi 10 vuotta. Kaupunginvaltuusto on muuttanut käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa pidentäen poistoaikoja. Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa "Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet". Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön uusi Pro Economica-käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelma. Siirtovaiheessa ei ollut mahdollista konvertoida tietoja vanhasta ohjelmasta. Siirtymisen yksinkertaistamiseksi kaikille käyttöomaisuushyödykkeille laskettiin painotettu poistoaikaja hyödykkeet avattiin uuteen ohjelmaan käyttäen eri vuosien yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa ja poistoajaksi annettiin painotettu poistoaika. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilinpäätöksen tiedot ovat vertailukelpoisia. 28

31 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot, ulkoiset Muutos Myyntituotot Muut toimintatuotot Yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kaupunginvaltuusto on päätöksellään muuttanut poistosuunnitelmaa alkaen. Kuluvien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeen hankintamenosta arvioidun todellisen käyttöiän mukaan. Pienet hyödykehankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Pysyvien vastaavien hyödyke Poistoaika vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3 Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis ja järjestelymenot 3 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Asuinrakennukset 40 Hallinto- ja laitosrakennukset 40 Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 Teollisuushallit 10 Muut rakennukset 20 Kiinteät rakenteet ja laitteet Maarakenteet 15 siitä: Kadut 20 Satama 20 Sataman kenttäalueet 20 Vesirakenteet 20 siitä: Laivaväylät ja satama-allas 25 Sataman laiturit 30 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 20 Jätehuollon kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Johtoverkostot ja laitteet Vesi- ja viemäriverkostot 35 Koneistot 10 Vanhainkodin lämpöjohtoverkko 30 Kiinteistöjen kaukovalvonta 10 Koneet ja kalusto Raskaat työkoneet 12 Kuljetusvälineet 5 Veneet 8 Muut laitteet ja kalusteet Atk-laitteet ja -kalusteet 3 Muu irtaimisto 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Taide-esineet 29

32 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Keskimäärin Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno yhteensä Poikkeama Poikkeama % -5,6 % 30

33 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankkeet Yhteensä Liittymismaksut Poistamaton hankintameno , ,78 0, , ,00 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0, , ,28 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Suunnitelma-poistot , , ,72 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeet Saamisten erittely Kunnan sisäiset saamiset Myyntisaamiset , ,47 Siirtosaamiset 3 250, , , ,11 Muut saamiset Myyntisaamiset , ,11 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,94 Saamiset yhteensä , ,05 31