Maa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o / Lemminkäinen Infra Oy

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Maa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o / Lemminkäinen Infra Oy 60/11.114/2017 KHALL 92 Luvan hakija Lemminkäinen Infra Oy PL 169 (Salmisaarenaukio 2) Helsinki Toiminnan sijoituspaikka Siikajoki, Alhonmäki, tilat Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o Alue: Alhonmäki Toiminta, jolle lupaa haetaan Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen pohjavesipinnan ylä- ja ala puo lelta. Haettu ottomäärä on yhteensä m3. Lupaa hae taan 10 vuodeksi. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen en nen päätöksen lainvoimaisuutta. Alueella on ollut luvanvaraista maa-ainesten ottotoimintaa vuodesta Hakemus on olemassa olevan ottoalueen laajennus. Alueella ole mas sa oleva maa-aineksen ottolupa Siikajoen kunnanhallitus jää voimaan myönnetyn luvan mukainen ot to-oi keus on m3. Luvan hakemisperuste Maa-aineslaki 4. Lupaviranomainen Maa-aineslain 7 mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kun nan määräämä viranomainen (lupaviranomainen). Siikajoen kun nas sa lupaviranomaisena toimii kunnanhallitus. Asian vireilletulo Hakemus on jätetty Hakemus käsitellään hakemuksen saa pu misai kaan voimassa olleen lainsäädännön mukaan. Ha ke mus ta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat, alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

2 Suunniteltu maa-aineksenottoalue sijaitsee Siikajoen kunnassa Al hon mäen alueella tiloilla Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o Kiinteistön Pykälö RN:o omis taa hakija ja kiinteistön Sorakuula RN:o omistaa muu yri tys. Lemminkäinen Infra Oy:llä on Sorakuula kiinteistön omistavan yri tyk sen suostumus maa-aineslain mukaisen luvan hakemiseen ja suun ni tel ma kar tois sa esitetyn ottotoiminnan to teut ta mi sek si. Aluehallintovirasto on myöntänyt (Nro 33/2016/2) ky sei sel le alueelle vesilain (587/2011) mukaisen luvan maa-ainesten ot ta mi seen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta. Alueelle on ai kai sem min ollut voimassa valtion lupaviranomaisen myöntämät vesilain mu kai set luvat maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja ylä puo lel ta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Nro 54/2013/2) sekä Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto vuonna 2004 (Dnro PSY-2003-Y-156) että (Dnro 19/00/2). Alueella on voimassa oleva Siikajoen kunnanhallituksen myöntämä maa-ainek sen ottolupa. Lupa on myönnetty Luvan mu kai nen ottoalue on 19,0 ha ja ottomäärä m3. Kyseinen lu pa jää voimaan. Haetun ja olemassa olevan luvan mukainen yh tei nen ottomäärä on m3. Aluetta aiemmin koskeneet maa-aineksen ottoluvat ovat: Lem min käi nen Infra Oy Siikajoen kunnanhallitus ( m3) ja Lemminkäinen Infra Oy (ent. Jussi Hankala) Sii ka joen kunnanhallitus ( m3). Suunniteltu ottoalue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Poh jois-pohjan maan maakuntakaavassa alue on merkitty poh ja ve si alu eek si ja tärkeäksi pohjavesivyöhykkeeksi sekä maa-ainesten ot to alu eek si. Haetun ottoalueen läheisyydessä, ottoalueesta itään, si jait see Natura 2000-verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Huhtaneva-Luminevan Natura 2000-alue FI / Huh ta ne va-lu mi ne va SSO110336). Suojelualue on meren läheinen maan ko hoa mis ran ni kon suo. Etäisyyttä haetun ottoalueen reunasta suo je lu alu een reunaan on noin 670 metriä. Suunniteltu ottoalue sijoittuu Alhonmäki-Isokangas ( ) ve den han kintaa varten tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle. Haetun ottoalueen itäpuolenpuolen kiinteistöillä Jäkäläkangas RN:o ja Isokangas II RN:o on voimassa olevat maa-ainek sen ottoluvat. Kiinteistöllä Jäkäläkangas RN:o maa-aineksen ottoa on ollut vuodesta Alueella voi mas sa oleva maa-aineksen ottolupa on myönnetty (KH 383). Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt alueelle ve si lain mukaisen luvan (Dnro Psy-2006-y-155). Kiin teis töl lä Isokangas II RN:o

3 maa-aineksen ottoa on ollut vuo des ta Maa-aineksen ottolupa on myönnetty (KH 305) ja aluehallintovirasto on myöntänyt alueelle vesilain mukaisen lu van (Dnro PSAVI/24/04.09/2012). Lähin vapaa-ajan asuinrakennus sijaitsee noin 450 metriä poh joi seen haetusta ottoalueesta ja lähin pysyvä asutus noin 580 metriä poh joi seen haetusta ottoalueesta. Alhonmäen-Vartinvaaran alueella on tehty yleissuunnitelma vuonna Suunnitelman tarkoituksena on ollut selvittää paljonko suun nit te lu alu eel ta voidaan ottaa maa-aineksia vaarantamatta poh ja ve den laatua alueella ja miten tulevat ottotoiminnat sijoitetaan. Hakemuksen sisältö Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 6,6 ha. Alue sijaitsee Siikajoen kun nassa Alhonmäen alueella tiloilla Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o Maa-ainesten ottolupaa haetaan hie kan ja soran ottamiseen. Haettu ottomäärä on m 3 :n ja haet tu ottoaika 10 vuotta. Hakemuksen mukaan ottamissyvyys on m. Ottotoiminta on suunniteltu ulottuvan syvyyteen +0 m (N60). Alue si jait see vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla poh ja ve si alu eel la Alhonmäki-Isokangas ( ). Hakemuksen mukaan ot to alu eel la pohjaveden keskimääräinen pinnantaso on +13,0 m (N60) ja pohjaveden ylin korkeusasema +13,76 m (N60). Haettu otto on olemassa olevan ottoalueen laajentamista etelään, pie nel tä osin luoteeseen ja itään. Haettu ottoalueen laajennus on 6,6 ha. Itäosassa ottoalue ulottuu naapurikiinteistöjen rajoihin ja yh dis tää ottoalueen naapurikiinteistöillä oleviin ottoalueisiin. Ottoa ei hae ta olemassa olevan altaan kohdalle. Hakemuksen mukaan alu eel la on nykyisen luvan mukaan 14,6 ha kokoinen ottoalue, valtaosa ot to alu ees ta on pohjavesiallasta. Haetun oton ja aiemman oton seu rauk se na alueelle muodostuisi 20,2 ha pohjavesiallas. Yhdessä vie reis ten ottoalueiden kanssa pohjaesialtaan koko olisi 32 ha. Altaan koh dal la ottotasoksi haetaan +0,0 m (N60). Olemassa olevan altaan poh ja on tasolla +0,0 +6,0 m (N60). Otto ei ulotu olemassa olevan altaan alueelle. Maa-ainestenotto al kaa etenevällä kaivuulla olemassa olevan altaan reunasta etelä- ja län si lai taa kohden. Otto toteutetaan hyödyntäen hydraulista kai vin ko net ta ja syvemmältä materiaaleja nostavaa laahakaivinkonetta. Ot toa tapahtuu myös pohjavedenpinnan yläpuolisilta alueilta siinä mää rin, että altaan reunaan alueen etelä- ja länsilaidalle saadaan ra ken net tua tarvittava kulkutie. Kulkutie tulee tasolle +14,5 m(n60). Kul ku tie jää toiminnan loputtua paikalleen ja alueen luiskaukset jat ku vat siitä alas- ja ylöspäin. Ottoalue ulottuu länsilaidalta naa pu ri kiin teis tön Pikkukangas RN:o rajalle. Eteläosalta ot to alue ei ulotu lähelle naapurikiinteistöjen rajoja. Itälaidalla ottoalue ulot tuu naapurikiinteistöjen rajoille. Kiinteistöillä Jäkäläkangas RN:o

4 ja Isokangas II RN:o on maa-ai nes alu eet. Haettu otto yhdistäisi olemassa olevan vesialueen itäpuolen naa pu ri kiin teis tö jen vesialueisiin. Otetut kiviainekset jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Murs kaus lai tos sijoitetaan viereiselle kiinteistölle Sorala RN:o Kyseiselle toiminnalle on ympäristölupa ( / Sj-YL19 / 2015). Murskauslaitos on siirrettävä ja se tuodaan alueelle tar peen mukaan. Arvion mukaan murskalaitos toimii alueella 1 4 kk vuo des sa. Murskauslaitos saa energiansa kevyellä polttoöljyllä toi mi vas ta aggregaatista. Haetun ottoalueen sijoittuminen Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun ni tel maan Haettu maa-aineksen ottoalue sijoittuu Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun nitel man (PSV-Maa ja vesi 2000) alueelle. Suunnitelman tar koi tuk se na oli yhteensovittaa vedenhankinnan kannalta tärkeä poh ja ve den suojelutarve ja alueen muu maankäyttö. Alueella olevan laa jan maa-ainesten ottamisen vuoksi, yleissuunnitelman tar koi tuk se na on ollut kartoittaa paljonko suunnitelma-alueelta voidaan ottaa maa-ai nek sia vaarantamatta pohjaveden laatua alueella ja miten tu le va ottotoiminta tulisi sijoittaa. Hakemuksen mukaan pohjavesiallas on mitoitettu yleissuunnitelman mu kaan niin, ettei veden noususta ole haitallisia vaikutuksia alueen län si osas sa tai haitallista laskua alueen itäosassa. Haettu ottoalue poik keaa länsiosassa yleissuunnitelman mukaisesta alueesta. Otto on esitetty tältä osin tapahtuvaksi tilan Pikkukangas RN:o rajaan saakka, kuten voimassa olevassa maa-ai nek sen ottoluvassa. Perusteluiksi on esitetty, ettei otto näin toteutettuna ai heu ta pohjaveden laadun muuttumista suunnitellun poh ja ve den ot ta mon luona. Hakemuksessa todetaan myös, että tällä yleissuun ni tel mas ta poikkeavalla haetulla ottoalueella ei ole juurikaan olemassa ole vaa kasvillisuutta ja maata on jo muokattu tältä osin. Näin ollen lu van hakija ei katso aluetta merkittäväksi pohjaveden suojelun kan nal ta. Haettu ottoalue ei ulotu aivan niin etelään kuin Al hon mäen-var tin vaa ran yleissuunnitelmassa on esitetty ottoalueen ulot tu mis mah dol li suu dek si. Aluehallintoviraston alueelle (Nro 33/2016/2) myöntämän ve si lain mukaisen luvan maa-ainestenottamiseen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta lupapäätöksen perusteluissa todetaan, että haettu ot to alue sisältyy yleissuunnitelman mukaiseen pohjavesipinnan ala puo li seen ottoalueeseen. Tähän hakemukseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen an ta mas sa lausunnossa todetaan, että ELY-keskuksen käsityksen mu kaan haettava pohjavesipinnan alapuolisen oton laajennus vesilain mu kai sen luvan mukaisesti sisältyy yleissuunnitelman mukaiseen uu teen merkittävään maa-ainestenottoalueeseen, jolla poh ja ve si pin nan alapuolinen ottotoiminta voidaan katsoa mahdolliseksi.

5 Pohjavesi ja vedenottamot Esitetty maa-aineksen ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tär keäk si luokitellulla pohjavesialueella Alhonmäki-Isokangas ( ). Alueen pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen. Har jun ydinosa on suhteellisen kapea ja se sisältää etupäässä kar keaa soraa ja hiekkaa. Alueen länsiosissa ydinosan aines on so ra val tais ta ja kivistä. Pohjavesialue on pääosin antikliininen. Alueen reu na osis sa, varsinkin sen itä- ja pohjoispuolella, pohjavesiä pur kau tuu yleisesti. Veden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus sekä paikoin maa-ai nek sen hienorakeisuus vaikeuttavat pohjaveden tehokasta hy väk si käyt töä. Alhonmäki-Isokangas pohjavesialueelle on kar toi tet tu neljä potentiaalista vedenottamon paikkaa (AK15, AK15/8, AK2 ja Iso kan gas). Haettua ottoaluetta lähimmät tutkitut vedenottamopaikat ovat Isokangas ja AK15. Isokangas sijoittuu haetun ottoalueen itä puo lel le noin 650 m päähän, pohjaveden pääasiallisessa virtaus suun nas sa haetun ottoalueen yläpuolelle. AK 15 sijoittuu haetun ot to alueen länsipuolelle noin 1,2 km päähän, pohjaveden vir taus suun nas sa haetun ottoalueen alapuolelle. Haettu ottoalue sijoittuu Alhonmäen ja Isokankaan suunniteltujen ve den ot tamo paik ko jen ohjeellisten lähisuoja-alueiden väliselle alu eel le. Kaivettava pohjavesiallas on mitoitettu Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun ni tel man mukaisesti niin, ettei veden noususta ole hai tal li sia vaikutuksia alueen länsiosassa tai haitallista laskua alueen itä osas sa. Hakemuksessa esitetään, että haetun ottokiinteistön Pykälö RN:o ja itäpuolen naapurikiinteistön Jäkäläkangas RN:o RN:o välille aikaisemmassa ottoluvassa määrätty vä li kan gas voidaan poistaa. Perusteluiksi esitetään, että sorasta ja hie kas ta muodostuva ohut välikangas ei pysty estämään pohjaveden kor keus ero jen tasoittumista. Aluehallintoviraston myöntämässä ve si lu vas sa ( Nro 33/2016/2) kiinteistöiden välinen kangas on mää rät ty poistettavaksi. Hakemuksessa on esitetty selvitys (liite 4.4) ottotoiminnan vai ku tuk sis ta Alhonmäki-Isokangas ( ) pohjavesialueen poh ja ve si pin toi hin ja virtauksiin tilanteessa, jossa Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ai nek sen ottoalueen pohjavesiallas muodostaa viereisten kiin teis tö jen pohjaveden alaistenottoalueiden kanssa yhtenäisen poh ja ve si al taan sekä Pöyry Finland Oy:n tarkastelu vesipintojen muu tok sis ta Alhonmäen maanottoalueella. Pöyry Finland Oy:n tarkastelun mukaan yhteisen altaan vai ku tuk se na altaan itäosassa vedenpinta laskee ja länsiosassa nousee. Ve den pin nan nousu altaan länsiosassa on vähäistä, arvion mukaan vain muutamia senttimetrejä ja vedenpinnan kohoamisen voidaan kat soa jäävän luontaisen vaihtelun rajoihin. Altaan itäosassa poh ja ve den pin nan aleneminen lisää lievästi pohjavedensuotautumista al taa seen. Tarkastelun mukaan voidaan myös olettaa, että sa dan nas ta muodostuva vesimäärä altaaseen hieman lisääntyy. Tar kas te lus sa todetaan, että vaikutukset altaan vesipintaan eivät tule erot tu-

6 maan normaalista vuodenaikaisvaihtelusta. Tarkastelussa todetaan, et tä pohjaveden suotautumisesta yhdistettyyn altaaseen muo dos tu vat vaikutukset rajoittuvat altaan itäpuolella muutaman sadan metrin etäi syy del le. Vaikutus on suhteellisen suuri altaan lähialueella ja pie ne nee nopeasti itään päin mentäessä. Tarkastelussa todettaan, että itä puo len tutkitun vedenottamon Isokangas paikalla pohjaveden ale ne mi sen vaikutuksia ei olisi nähtävillä, pohjaveden virratessa ky sei sel le paikalle idän suunnasta. Alhonmäen pohjaveden yhteistarkkailuraportin mukaan Lem min käi nen Infra Oy:n ottamisalueella olevan pohjavesialtaan ylin havaittu ve den pin nan korkeusasema on +13,76 m (N60) ( ). Yh teis tark kai lu ra por tin mukaan itäpuolen naapurikiinteistön Jäkäläkangas ot to alu eel la olevan pohjavesialtaassa ylin havaittu vedenpinnan kor keus ase ma on +14,29 m (N60) ( ). Pohjavesialtaan koh dal la ottotasoksi haetaan +0 m (N60). Tarkkailuraportin mukaan Al hon mä ki-iso kan gas pohjavesialueen rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat ol leet kohonneita ottotoiminnasta riippumatta. Luonnonsuojelu ja maisema Esitetyn maa-aineksen ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse mai se mal li ses ti arvokkaita alueita. Haetun ottoalueen läheisyydessä noin 670 metriä itään sijaitsee Natura 2000-verkostoon ja soi den suo je lu oh jel maan kuuluva alue (Huhtaneva-Luminevan Natura 2000-alue FI / Huhtaneva-Lumineva SSO110336). Suojelualue on me ren läheinen maankohoamisrannikon suo. Muinaisjäännökset Esitetyn maa-aineksen ottoalueen lähellä ei sijaitse mui nais jään nök siä. Polttoaineiden varastointi ja työkoneiden säilytys Työkoneiden polttoaineiden säilytys tapahtuu naapurikiinteistöllä So ra la, ympäristöluvan (Sj-YL19) mukaisella tu ki toi min ta-alu eel la. Tukitoiminta-alue on päällystetty ja polttoainesäiliöille on ra ken net tu betoninen katettu suoja-allas. Murskauslaitoksen aggregaatin polttoaine säilytetään omissa kon teis sa kaksoisvaipallisissa polttoainesäiliöissä. Murskaustoiminnalle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. Työkoneet tankataan naapurikiinteistöllä olevalla tu ki toi min ta-alu eel la laahakaivinkonetta lukuun ottamatta, jonka tankkaus suoritetaan ot to alu eel la. Laahakaivinkoneen tankkausta varten ottoalueella on kak sois vai pal li nen polttoainesäiliö. Laahakaivinkoneen tankkaus suo ri te taan valuma-altaan päällä tai tankkausalue päällystetään muo vi tuk sin. Työkoneita ei säilytetä toiminta-alueella. Lastaukseen käytetty työ ko ne sijoitetaan tukitoiminta-alueelle seisonta-ajoiksi.

7 Liikenne Ottoalue sijaitsee maantie nro 813 itäpuolella noin 5 km Siikajoen Kes ki ky lästä koilliseen. Hankealueelle kuljetaan maantie nro 813:lta. Jätehuolto Hakemuksen mukaan alueen jätehuolto hoidetaan viereisellä So ra lan kiinteistöllä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Jätteet lajitellaan omiin jakeisiinsa ympäristöluvan mukaisesti. Toi min nas ta syntyvät jätteet ja käymäläjätteet sijoitetaan tiiviisiin as tioi hin. Yhdyskuntajätteet, saniteettijätteet sekä metalliromu sijoitetaan omiin säiliöihinsä ja toimitetaan niille luvan saaneille kerääjille, kä sit te lyyn ja vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet (ent. on gel ma jät teet) säilytetään tiiviissä astioissa, sadevesiltä suojatussa paikassa lu kit ta vas sa kontissa. Vaarallisen jätteen astiat (ent. on gel ma jä te as tiat) tyhjennetään ja toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyluvan saa neel le laitokselle vähintään kerran vuodessa. Toimintapaikalta pois toimitettujen jätteiden laadusta, määrästä ja jätteiden toi mi tus pai kois ta pidetään kirjaa. Ympäristövaikutukset Lähin vapaa-ajan asuinrakennus sijaitsee noin 450 metriä poh joi seen haetusta ottoalueesta ja lähin pysyvä asutus noin 580 metriä poh joi seen haetusta ottoalueesta. Haettu ottoalue on olemassa olevan ottoalueen ympäristöalueita. Alu eel ta on pääosin poistettu puut ja kannot. Alueelle on vuonna 2000 laadittuun Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmaan liittyen laa dit tu maa-ainesalueiden jälkikäyttösuunnitelma. Hakemuksen mu kai nen altaan muoto ei vastaa jälkikäyttösuunnitelmassa esitettyä al taan muotoa, mutta periaate alueen jälkikäyttömahdollisuuksista py syy samana. Hakemuksen mukaisen ottotoiminnan myötä alueelle syn tyy nykyistä suurempi pohjavesiallas. Altaan koko suurenee noin 14 hehtaarista 20,2 hehtaariin. Yhdessä itäpuolen naa pu ri kiin teis töil le tulevien pohjavesialtaiden kanssa altaan kooksi tulee noin 32 ha. Pohjavesi Hakemuksen mukaan nykyinen pohjavesiallas sijaitsee suurimmaksi osak si harjun ydinvyöhykkeessä, mutta ei kuitenkaan pohjaveden ko ko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Suunnitelman mu kaan allas leventyy pohjois-eteläsuunnassa niin, että pohjaveden vir taus ken tän osalta allas yltää suuremmalta osin virtauskentän halki kuin aiemman ottoluvan tilanteessa. Haettu ottoalue ei tuo muutosta ver rat tu na nykyiseen tilanteeseen suhteessa tutkittuun ve den ot ta mo paik kaan (AK15) hankealueen

8 länsipuolella. Pohjavesialtaan sy vyys tulee olemaan Lemminkäinen Infra Oy:n lupien mukaan 15 m ja pin ta-ala 20,2 ha. Näiden perusteella hakemuksessa esitetään, että edel ly tyk set alueen pohjaveden laadun säilymiselle mahdollisimman muut tu mat to ma na ovat hyvät. Hakemuksen mukaan kaivutoiminnan aikana pohjavesialtaan veden laa dussa tulee olemaan lyhytaikaisia muutoksia. Vedessä voi ilmetä ti la päi nen mineraali- ja orgaanisen aineksen kasvu sekä ra vin ne pi toi suu den kasvusta aiheutuva perustuotannon lisääntyminen. Ve den laa tu pa ra met rien osalta lammen vedenlaadun muutokset il me ne vät selvimmin sameuden ja väriluvun kohoamisena. Pohjaveden rau ta- ja mangaanipitoisuus tulee hapettumisesta johtuen pai kal li ses ti pienenemään. Lammen veden lämpötila tulee pintakerroksissa nou se maan nykyiseen verrattuna. Alueella on seurattu kaivutoiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun poh ja veden tark kai lu oh jel man mukaisesti. Tarkkailuissa ei ole ve den laa dun suhteen havaittu merkittävää toiminnasta aiheutuvaa haittaa. Alu een pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat alueella ol leet ottotoiminnasta riippumatta kohonneita. Hakemuksessa todetaan, että vuoden 2000 ottosuunnitelmassa on ar vioi tu, että kaivun vaikutukset ulottuvat muutaman kym me nen-sa dan metrin etäisyydelle lammesta pohjaveden virtaussuunnassa, mut ta eivät 1,4 km ottoalueen alapuolella, pohjaveden vir taus suun taan nähden, sijoittuvalle tutkitulle vedenottamopaikalle (AK15). Ha ke muk ses sa todetaan, että pohjavesialtaan vaikutukset eivät ulotu ky sei sel le etäisyydelle tilanteessa jossa vedenottamo olisi toi min nas sa. Hakemuksessa todetaan, että lämpötilan muutos ulottuu yleen sä kaikkein kauimmas. Nykyisin ottoalue ulottuu 1,2 km pää hän AK15 tutkitusta vedenottamopaikasta. Hakemuksessa todetaan, ett ei vät altaan vaikutukset ulotu kyseiselläkään etäisyydellä tutkitun ve den ot ta mon alueelle. Hakemuksen mukaan kaivettavalla pohjavesialtaalla tulee olemaan vä häi siä vaikutuksia alueen pohjavedenpinnan tasoon. Poh ja ve den pin ta tulee altaan valmistuttua tasaantumaan siten, että alueen itä- ja eteläosassa pohjavedenpinta lievästi laskee ja lammen län si osas sa nousee. Pohjaveden alentumisella ei ole vaikutusta esim. metsän kas vuun, koska muutos on pieni ja pohjavedenpinta on syvällä, 4 5 m maanpinnasta. Pohjavedenpinnan nousu on niin pientä, ettei siitä kat so ta aiheutuvan haittaa pohjaesialtaan länsipuolisille maa-ai nes ten ot to alueil le. Hakemuksessa on esitetty Pöyry Finland Oy:n tekemä selvitys ot to toi min nan vaikutuksista Alhonmäki-Isokangas ( ) poh ja ve si alu een pohjavesipintoihin ja virtauksiin tilanteessa, jossa Lem min käi nen Infra Oy:n maa-aineksen ottoalueen pohjavesiallas muodostaa vie reis ten kiinteistöjen pohjavedenalaisten ottoalueiden kanssa yh te näi sen pohjavesialtaan. Selvityksen mukaan Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalueen pohjavesialtaan vedenpinnan ero itäpuolen naa pu ri kiin teis töl lä Jäkäläkangas RN:o

9 olevaan poh ja ve den pin taan oli vuonna cm. Selvityksen mukaan poh ja ve den pin nan alentumisen vaikutukset altaan itäpuolella, poh ja ve den suotau tu mi nen altaaseen, rajoittuisivat vain altaan lähialueelle muu ta man sadan metrin etäisyydelle. Vaikutukset olisivat suurimmat al taan lähialueella ja pienenisivät nopeasti itään päin mentäessä. Tar kas te lus sa todettaan, että itäpuolen tutkitun vedenottamon Iso kan gas paikalla pohjaveden alenemisen vaikutuksia ei olisi nähtävillä, poh ja ve den virratessa kyseiselle paikalle idän suunnasta. Altaan kas vun myötä sadannasta muodostuva vesimäärä altaassa hieman li sään tyi si. Selvityksen mukaan vaikutukset altaan länsipuolella oli si vat vähäiset. Perusteluina esitetään altaan sijoittuminen harjun ydin osal le, pohjaveden päävirtausvyöhykkeeseen, jossa aines on la jit tu nut ta ja karkearakeista. Selvityksen mukaan nykytilanteeseen näh den ei tulisi muutoksia, koska vesipinnan taso on yhteisen altaan ti lan tees sa sama, kuin nykyisen Lemminkäisen altaan tilanteessa. Si ten painekorkeus ja virtaus lännen suuntaan pysyisivät nykyisellään. Län nes sä vesipinnan kohoaminen on arvioiden mukaan muutamia sent ti met re jä ja menee luonnontilaisen vaihtelun rajoihin. Pintavedet Hakemuksen mukaan ottotoiminnalla ei ole vaikutusta pin ta ve si olo suh tei siin. Ylimääräisiä pinta- tai suotovesiä ei kaivutoiminnan seu rauk se na tule kulkeutumaan suunnitellulle allasalueelle. Sadannan vai ku tus altaan vesimäärään lisääntyy hieman. Muut ympäristövaikutukset Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella ei ole merkittävästi pin ta kas vil li suutta. Ottoalueesta itään noin 670 m päässä sijaitsee Huh ta ne va-lu mi ne va Natura-alue (SAC, FI ), jonka suo je lu pe rus tei na ovat aapasuot ja pohjavesivaikutteiset letot. Hakemuksessa to de taan, että ottotoiminnalla ei ole aiemmasta ottotoiminnasta eroa vaa vaikutusta tai uhkaa Huhtaneva-Luminevan Natura-alueeseen. Hakemuksen mukainen ottotoiminta synnyttää alueelle yhtenäisen 20,2 ha kokoisen pohjavesialtaan, kun altaaseen yhdistyy itäpuolen naa pu ri kiin teistöil lä tapahtuvan pohjavedenpinnan alapuolisen maa-ai nes ten oton myötä allasalueita, muodostuu alueelle noin 32 ha kokoinen pohjavesiallas. Hakemuksen liitteenä olevassa arviossa kasvavan pohjavesialtaan vai ku tuksis ta harjualueen pohjavesipintoihin, todetaan, että poh ja ve den pin nan alentumisen vaikutukset yhdistetyn altaan itäpuolella ra joit tu vat altaan lähialueelle muutaman sadan metrin etäisyydelle al taas ta. Vaikutus on suhteellisesti suurin altaan lähialueella ja pie ne nee nopeasti mentäessä itään. Yhtenäisen pohjavesialtaan reunasta noin 260 m itään on tutkittu ve den ot tamo paik ka (Isokangas). Pohjavesi virtaa tälle ve den ot ta mo pai kal le idän

10 suunnasta. Hakemuksen liitteenä olevassa sel vi tyk ses sä todetaan, ettei kyseisen vedenottamopaikan alueella poh ja ve den pin nan alenemisen vaikutuksia ole havaittu. Näin ollen poh ja ve den pin nan alenemisvaikutuksia ei ole havaittavissa myöskään Huh ta ne va-lu mi ne va Natura-alueen kohdalla, joka ulottuu noin 400 m pää hän alueelle muodostuvan yhtenäisen pohjavesialtaan itälaidalta. Kaivannaisjätteiden käsittely Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan ottamisalueelta pois tet tavat pintamaat käytetään alueella kasvualustaksi ot to toi min nan loputtua. Pintamaat läjitetään ottoalueen reunoille toi min ta-ajak si. Alueelta kuorittavat pintamaat ovat puhtaita ja säilyvät puhtaina ot to toi min nan yhteydessä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mu kaan alueella ei ole poistettavia kantoja tai hakkuutähteitä. Tarkkailu ja seuranta Alueella seurataan vuosittain pohjaveden laatua yhteistarkkailuna 2013 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailussa ovat mu ka na haetun ottoalueen itäpuolen maa-aineksen ottoalueet Sii ka joen Betonitukku Oy (tila Jäkäläkangas) sekä Koneurakointi Tapani Mus to nen Ky (tila Isokangas II). Pohjaveden tarkkailuohjelma on Poh jois-poh jan maan ELY-keskuksen hyväksymä. Oh jel man mukaan pohjavesinäyte otetaan kolme kertaa vuodessa (huhti-, ke sä- ja lokakuu) tarkkailupisteistä (putket 24, 102, 101) ja alueelle muo dos tu nees ta pohjavesilammesta (näytepisteet allas Lem min käi nen ja allas Betonitukku) sekä kerran vuodessa taustapisteestä (L6 1+96). Vesinäytteistä määritetään tarkkailuohjelman mukaiset ve den laa tu pa ra met rit: ph, sähkönjohtavuus, aistinvarainen ha vainnoin ti (haju, maku), väri, sameus, lämpötila, happi (O2), ammoniumtyppi (NH4-N), nitraattityppi (NO3-N), kemiallinen hapenkulutus (CODMn), klo ri di (Cl), rauta (Fe), mangaani (Mn), alkaliniteetti, öljyt C10-C40 (ker ran vuodessa esim. kesäkuussa pisteistä 101 ja 102, tar vit taes sa muista pisteistä). Pohjavedenpinnan korkeutta seurataan avovesikaudella (tou ko-lo ka kuu) kuukausittain lammesta kahdesta pisteestä (allas Lem min käi nen ja allas Betonitukku) ja seitsemästä pohjavesiputkesta (L3 1+20, 24, 25, 26, 101, 102, L6 1+96) ja talven aikana joka toinen kuukausi (mar ras-, tammi- ja maaliskuu). Tarkkailutulokset toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuu kau den kuluessa näytteiden otosta. Tarkkailutuloksista laaditaan yh teen ve to vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän (Nro 33/2016/2) vesilain mukaisen luvan maa-ainestenottoon poh ja ve den pin nan ylä- ja alapuolelta lupamääräyksessä 8 velvoitetaan toi min nan har joit ta jaa

11 päivittämään pohjavesitarkkailuohjelma laa jen tu neen ottoalueen vaikutusten seuraamiseksi. Samaisessa lu pa mää räyk ses sä tarkkailua velvoitetaan jatkamaan vähintään vuoden ajan töi den valmistuttua. Maisemointi ja jälkikäyttö Hakemuksen mukaan ottamistoiminnan päätyttyä alueen jäl ki hoi to toi men piteet tehdään vaiheittain ottamistoiminnan etenemisen myö tä. Ottamisalue siistitään ja muotoillaan sekä sopeutetaan mah dol li sim man hyvin ympäristöön. Pohjavesialtaan reunalle altaan etelä- ja län si puo lel le jätetään 5 m levyinen huoltotie. Huoltotien reunalta ylös päin luiskat tehdään loiviksi kaltevuuteen 1:3, jotta alueen jat ko käyt tö esim. virkistykseen on mahdollista ja pohjavesipinnan ala puo li set luiskat jätetään jyrkemmiksi. Luiskausten jälkeen vedenpinnan ylä puo li sil le luiskille levitetään pintarakennemateriaali noin cm pak suu del ta (maatuneen turpeen ja hiekan seos tai pintamaan ja hie kan seos) ja istutetaan puusto (sekapuusto 3000 kpl/ha: mäntyä 2500 kpl/ha ja koivuja ja pihlajaa 500 kpl/ha). Altaan reunat jätetään puh taik si 5 metrin etäisyydeltä, ettei humuspitoinen pintamaa huuh tou du pohjavesilammikon veteen. Alueelle soveltumaton käyttö es te tään. Alueella järjestetään jälkihoito ja pohjaveden tilan seuranta, poh ja ve si lam mi kot tehdään riittävän syviksi, jotta vedenlaatu säilyy riit tä vän hyvänä. Alueelle vuonna 2000 laaditun Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun ni tel maan liittyen laadittiin maa-ainesalueille jälkikäyttösuunnitelma. Ha ke muk sen mukainen altaan muoto ei vastaisi jäl ki käyt tö suun ni tel mas sa esitettyä altaan muotoa, mutta periaate jäl ki käyt tö mah dol li suuk sis ta pysyy samana. Asian käsittely Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Siikajoen kunnantalon il moi tus tau lul la välisen ajan. Asiakirjat ovat olleet näh tä vil lä vastaavana aikana Siikajoen kunnantalon asia kas pal ve lu pis tees sä. Rajanaapureille (14 kpl) on ilmoitettu erikseen kirjallisesti hank kees ta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Paavolan Vesi Oy:ltä, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Met sä hal li tuk sel ta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Maa-aineslupahakemukseen ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Paavolan Vesi Oy:n lausunto saapui Poh jois-poh jan maan ELY-keskuksen lausunto saapui Kalajoen kau pun gin ympäristöterveydenhuollon lausunto saapui Met sä hal li tus ei lausunut hakemuksesta. Annetut lausunnot toimitettiin vas ti neel le Lemminkäinen Infra Oy:lle ja Kalajoen kau pun gin

12 ympäristöterveydenhuollon lausunto Lem min käi nen Infra Oy:n vastine lausuntoihin saapui ja Paavolan Vesi Oy:n antaman lausunnon lausunto osuu des sa todetaan seuraavaa: Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on päätöksellään myön tä nyt Lemminkäinen Infra Oy:lle luvan maa-aineksen ot ta mi seen pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueelta tiloilta Py kä lö ja Sorakuula. Aluehallintoviraston luvassa on annettu mää räyk siä mm. poltto- ja voiteluaineista sekä jälkihoitotoimenpiteistä. Lemminkäinen Infra Oy:lle aiemmin myönnetyssä, voimassa ole vas sa ympäristöluvassa (Dnro PSAVI/59/04.09/2012), on toiminnan har joit ta ja velvoitettu lupamääräysten kohdassa 1 jäl ki hoi to toi men pi tei siin. Lupamääräysten kohdassa 7 on velvoitettu jäl ki hoi to toi men pi teet aloitettavaksi kahden vuoden kuluessa lupapäätöksen lain voi mai sek si tulosta eli jälkihoitotoimenpiteet on tullut aloittaa vii meis tään kesällä Tässä yhteydessä on syytä tarkastaa suo ri tet tu jen jälkihoitotoimenpiteiden riittävyys, toteutustapa sekä jäl ki hoi to toi men pi tei den jatkoaikataulu suhteessa suoritettuun ja suunniteltuun uu teen maa-aineksen ottamiseen. Samoin jälkihoitotoimenpiteiden ete ne mis tä tulee seurata myös mahdollisen uuden ottoluvan ai kai sen ottamisen yhteydessä Aluehallintoviraston lupapäätöksessä edel ly te tyl lä tavalla. Ennen mahdollista uuden luvan myöntämistä tulisi tarkastaa voi mas sa olevien maa-ainestenottolupien osalta, onko ottaminen ta pah tu nut kaikilta osin lupamääräysten mukaisesti, huomioiden erityisesti ot to ta sot, ottoalueen laajuus, ottoalueen ulkopuolisen alueen suo ja ker rok sen vahvuus sekä suoritetut jälkihoitotoimenpiteet ja niiden jat ko ai ka tau lu ja toteutustapa. Maa-ainesten ottamisen valvonnan helpottamiseksi tulisi ottoalueella ol la riittävästi pysyviä korkeuskiintomerkkejä sekä ottoalueen ra ja merk ke jä, joista valvontaviranomainen näkee heti, tapahtuuko ot ta mi nen lupamääräysten mukaisesti. Maa-ainesten ottamisen valvontaan tulee varata riittävästi resursseja ja maa-aineksen ottajalta ottamistoiminnan valvonnasta perittävät mak sut tulee olla niin suuret, että ne kattavat valvontakustannukset. Sa moin maa-aineksenottajalle asetettavan vakuuden tulee olla suh teu tet tu na ottamistoiminnan laajuuteen niin suuri, että se kattaa mah dol lis ten vahinkojen yhteydessä tarvittavien ottoalueen kun nos tus toi mien kustannukset. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen antaman lau sun non lausunto osuudessa todetaan seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-kes kus) on antanut lausuntonsa vesilain mukaisesta lu pa ha ke muk ses ta

13 ELY-keskus on pitänyt tärkeänä, että alueen maa-ai nek sen ottotoiminnassa noudatetaan yleissuunnitelman pe ri aat tei ta ja todennut ettei maa-ainesten ottotoiminnalla tule heikentää ve sien hoi to suun ni tel man tavoitteiden mukaista kemiallista tai mää räl lis tä tilaa Alhonmäki-Isokangas-pohjavesialueella, ja että alueen ve den han kin nal li nen käyttökelpoisuus on turvattava myös tu le vaisuu des sa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan nyt haettavana oleva poh ja ve si pin nan alapuolisen oton laajennus vesilain mukaisen luvan mu kai ses ti sisältyy yleissuunnitelman mukaiseen uuteen merkittävään maa-ai nes ten ottoalueeseen, jolla pohjavesipinnan alapuolinen ot to toi min ta voidaan katsoa mahdolliseksi. ELY-keskus on lisäksi pitänyt vä li kan nak sen poistoa perusteltuna ja todennut yleis suun ni tel mas sa kin oton esitetyn yhtenäisenä ilman välikannasta. Lausunnossaan ELY-kes kus on lisäksi painottanut ottotoiminnan ulottamista riittävän sy väl le lammikon vedenlaadun turvaamiseksi. Vesilain mukaisesta lu vas ta antamansa lausunnon lisäksi ELY-keskus painottaa, että alla ole vat seikat on huomioitava maa-aineslain mukaista lupaa har kit taes sa: Ottoalue tulee olla hyvin merkittynä maastoon. Alueella tulee olla kiin teät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa maa-aineksen oton edistymistä. Maa-ainestenotto on toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pää se syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä kos ke vat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-ai nek sen ot to lu paan. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luis kauk sien rakentamiseen. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja val von ta vi ran omai sen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Ottoalueen jälkihoitotoimenpiteet (luiskaukset, pintamateriaalien le vi tys sekä kasvillisuuden palautuminen) tulee toteuttaa ottotoiminnan ede tes sä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottoalueen pohjois-, län si- ja luoteisosassa ottotoiminta on edennyt lähes ellei jo ko ko naan luvan mukaiseen laajuuteensa ja näin ollen kyseisillä osilla alu een jälkihoitotyöt tulee suorittaa loppuun. Lopuksi ELY-keskus huomauttaa, että vaikka pohjavesialtaiden ai heut ta mat muutokset vedenlaadussa ovat yleisesti ottaen sitä vä häi sem mät mitä suurempi ja syvempi syntyvä allas on, on muistettava et tä pohjaveden pinnan alapuolinen ottotoiminta lisää aina poh ja ve si alu eel le kohdistuvaa riskiä. Tämän vuoksi alueella toteutettu yh teis tark kai lu on hyvin tärkeää ja sitä tulee jatkaa koko maa-aineksen ot to toi min nan ajan ja vielä toiminnan loputtuakin. ELY-keskus to teaa, että se tulee lähivuosina esittämään yhteistarkkailuohjelman päi vit tä mis tä muuttuvan ottotoiminnan seurauksena, jotta muutokset ja sen vaikutukset tulevat riittävän kattavasti havainnoitua.

14 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon an ta man lausunnon lausunto osuudessa todetaan seuraavaa: Hakijan mukaan pohjaveden laatua seurataan vuonna 2013 laaditun yh teistark kai lu oh jel man mukaan kaivetusta lammesta sekä poh ja ve si put kis ta. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa huhtikuussa, ke sä kuus sa ja lokakuussa (taustapisteestä L kuitenkin vain ker ran vuodessa). Vedenlaaduntarkkailua toteutetaan veden vir taus suun nas sa sekä kaivualueen yläpuolelta, että alapuolelta. Ympäristöterveydenhuolto suosittaa, että pohjaveden laa tu tark kai lu oh jelmaan lisättäisiin, että laadunseurantanäyte otetaan myös pitkän sa de jak son jälkeen. Seurantatulokset tulee lähettää myös Siikajoen kun nan terveydensuojeluviranomaiselle. Alueella tulee järjestää ainakin kahdesti vuodessa ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sen ja terveydensuojeluviranomaisen yhteinen seu ran ta tar kas tus, jolla voidaan todentaa se, että alueella toimitaan lu pa eh to jen mukaisesti. Hakijan vastine lausuntoihin Vastine Paavolan Vesi Oy:n lausuntoon: Paavolan Vesi Oy on lausunnossaan esittänyt yleisiä seikkoja Al hon mäen ja Vartinvaaran pohjavesien hyödyntämisestä nyt ja tu le vai suu des sa ja kiinnittänyt huomiota tarpeeseen turvata poh ja ve si alu een hyödyntämismahdollisuudet vedenhankintakäyttöön tu le vai suu des sa. Lemminkäisen hakemuksen osalta Paavolan Vesi Oy on kiinnittänyt huo miota tarpeeseen seurata alueen jälkihoitotoimenpiteiden suo rit ta mis ta ja etenemistä ja varata riittävät valvonnalliset resurssit ot ta mi sen valvontaan. Myös Paavolan Vesi Oy:n lausunnossa on ko ros tet tu tarvetta alueen merkitsemiseen niin, että valvontaviranomainen voi helposti havaita onko otto toteutettu lupapäätösten mukaisesti. Li säk si Paavolan Vesi Oy on lausunut, että ottotoiminnalle ase tet ta va vakuus tulee olla riittävän suuri kattaakseen mahdollisten va hin ko jen yhteydessä tarvittavien ottoalueen kunnostustoimien kus tan nuk set. Lemminkäinen toteaa Paavolan Vesi Oy:n kommenttiin alueen ot to toi min nan ja jälkihoidon sekä niiden etenemisen tarkastamisesta, et tä sekä Ely-keskus että Siikajoen kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen ovat suorittaneet alueella säännöllisesti tarkastuksia. Näi hin tarkastuksiin on osallistunut myös Paavolan Vesi Oy:n edustaja vii mek si marraskuussa 2016 suoritetussa tarkastuksessa. Toukokuussa 2015 allasta koskien on viimeksi tehty täydellinen ny ky ti lan teen kartoitus, jossa on tutkittu myös pohjavesialtaan pohjan ta sot. Tämä nykytilannekartoitus on toimitettu lupaviranomaiselle maa-ai nes lu van

15 mukaisesti. Nykytilannekartoituksen mukaan ot to ta so oli pohjassa syvimmillään sallitussa tasossa 0,00 m (N60) tai tätä hie man ylempänä. Vastine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon: Ely-keskus on lausunnossaan todennut pitävänsä tärkeänä, että alu een maa-aineksen ottotoiminnassa noudatetaan yleissuunnitelman pe ri aat tei ta. Pohjavesialueella vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mu kais ta kemiallista tai määrällistä tilaa ei tule ottotoiminnalla hei ken tää ja alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus tulee turvata myös tulevaisuudessa. Ely-keskus katsoo, että nyt haettavana oleva poh ja ve si pin nan alapuolisen oton laajennus voimassa olevan lu pa-alu een eteläosaan sisältyy yleissuunnitelman mukaisen uuteen mer kit tä vään maa-ainesten ottoalueeseen, jolla pohjavesipinnan ala puo li nen ottotoiminta on katsottu mahdolliseksi. Lisäksi Ely-kes kus on pitänyt esitetyn välikannaksen poistoa perusteltuna ja yleis suun ni tel man mukaisena. Ely-keskus on lausunnossaan esittänyt lisäksi huomioita koskien alu een oton järjestämistä ja maisemointia sekä todennut, että alu een pohjaveden tarkkailua tulee toteuttaa yhteistarkkailuohjelman mu kaan jatkossakin. Lemminkäinen toteaa, että ottoalueen merkitseminen maastoon to teu te taan myös jatkossa aiempaa vastaavasti. Alueelle ei tuoda sel lai sia jäte-, ylijäämä tai muita maita käytettäväksi maisemoinnissa tai muu ten kaan, joista ei viranomaisten kanssa erikseen sovita ja joiden vas tan ot ta mi seen alueella ei ole lupaa. Niillä osilla, joilla otto on saavuttanut luvan mukaisen laajuutensa, on ot to alueel la ryhdytty maisemointitoimenpiteisiin. Ottoalueen poh jois reu na ja osa ja länsireunan pohjoisosa on luiskattu lopulliseen kal te vuu teen sa. Ely-keskuksen lausunnon mukaan se tulee lähivuosina esittämään yh teis tarkkai lu oh jel man päivittämistä muuttuvan ottotoiminnan seu rauk se na, jotta muutokset ja sen vaikutukset tulevat riittävän kat ta vas ti havainnoitua. Tältä osin Lemminkäinen viittaa sille myön net tyyn vesilain mukaisen lupapäätökseen (Pohjois-Pohjanmaan alue hal lin to vi ras to , Dnro PSAVI/3505/2015) vastaavaa ot to aluet ta koskien. Lupamääräyksen 8. mukaisesti pohjaveden pinnan kor keut ta ja vedenlaatua tulee seurata ja päivättyä poh ja ve si tark kai lu oh jel maa on muutettava laajentuneen ottoalueen vai ku tus ten seuraamiseksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen hy väk sy mäl lä tavalla. Lemminkäinen on tältä osin ollut yhteydessä myös yhteis tark kai lun muihin osapuoliin päivittämisen käynnistämiseksi. Vastine Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon lau sun toon: Ympäristöterveydenhuolto suosittaa, että poh ja ve den laa tu tark kai luoh jelmaan lisättäisiin, että laadunseurantanäyte otetaan myös pit kän sadejakson

16 jälkeen. Seurantatulokset tulee lähettää myös Sii ka joen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lemminkäinen toteaa, ettei se näe pitkän sadejakson jälkeen otet ta van lisänäytteen tuovan olennaista lisätietoa toiminnan vai ku tuk sis ta. Jo tällä hetkellä näytteitä on otettu vuosia 3 kertaa vuosittain. Näyt teen ot to ker rat sijoittuvat erilaisiin sääolosuhteisiin jo luon nos taan. Vedenlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna ulkopuolisen asian tun ti jan toimesta. Lemminkäinen pitää haastavana toimintatapaa, jos sa näytteenotto pitäisi toteuttaa sääolosuhteiden mukaan. Vä hin tään kin tulisi määritellä tarkemmin, mitä pitkällä sadejaksolla tar koi te taan. Alhonmäen pohjaveden yhteistarkkailuohjelmaa tullaan päivittämään vuon na 2017 Lemminkäiselle myönnetyn vesilain mukaisen luvan lu pa mää räyk sen 8 (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, , Dnro PSAVI/3505/2015) mukaisesti. Päivittämisen osalta on odo tet tu mm. Lemminkäisen maa-aineslupapäätöksen valmistumista. Myös Siikajoen Betonitukku Oy:llä on käsittelyssä vesilain mukainen lu pa ha ke mus Alhonmäen alueelle, joka on tullut Pohjois-Suomen alue hal lin to vi ras tos sa vireille Lemminkäinen katsoo, et tä yksityiskohtaiset ratkaisut tarkkailun osalta tulisi tehdä pohjaveden yh teis tark kai lu oh jel mas sa, jotta eri lupapäätösten määräykset eivät täl tä osin olisi ristiriitaisia keskenään. Pohjois-Pohjanmaan Ely-kes kus tekee tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskien erillisen päätök sen ja tarkkailusuunnitelmasta pyydetään sen käsittelyn yh tey des sä lausunto Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnon mukaan alueella tulee järjestää ainakin kahdesti vuo des sa ympäristönsuojeluviranomaisen ja ter vey den suo je lu vi ran omai sen yh tei nen seurantatarkastus, jolla voidaan todentaa se, että alu eel la toimitaan lupaehtojen mukaisesti. Lemminkäinen toteaa, että toimintaa valvotaan toimivaltaisten Sii ka joen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen (maa-aines- ja ym pä ris tö lu pa) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (vesilupa) toi mes ta jo vuosittain pidettävillä yhteistarkkailuilla, joihin on osallistunut myös Paavolan Vesi Oy:n edustaja. Lemminkäinen ei sinällään näe es tet tä terveyden-suojeluviranomaisen osallistumiselle yh teis tar kas tuk sel le, mutta toteaa, ettei edellä esitetty huomioiden näe pe rus tet ta terveydensuojeluviran-omaisen valvonnalle. Tarkastus Alueelle tehtiin tarkastus Asian valmistelijan päätösesitys:

17 Siikajoen kunnanhallitus myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle haetun m 3 :n maa-ainesluvan Siikajoen kunnassa tiloille Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o Maa-aineksen ottamislupa myönnetään hakemusasiakirjojen ( ) ja ottamissuunnitelman ( ) mukaisesti seu raa vin lupamääräyksin: 1. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selkeästi ennen ot ta mis toi min nan aloittamista pysyvillä merkeillä esim. paaluin tai merk ki pyy kein. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alu eel la ottamistoiminnan aikana. Merkit tulevat olla helposti maastosta ha vait ta via. (MAL 11 ) Otto alueella tulee toteuttaa vaiheittain olemassa olevaa poh ja ve si al las ta laajentaen. (MAL 11 ) Ottamisalueen rajat tulee olla päivätyn Suun ni tel ma kart ta, nykytilanne kartan mukaiset. Otto saadaan ulottaa kartan mu kai ses ti itäpuolen naapurikiinteistöiden rajoille. Ottoalueen länsi-, poh jois- ja eteläpuolen reunoille tulee jäädä toiminnan loputtua 1:3 luis kat. (MAL 11 ) 2. Maa-aineksenotto saa ulottua päivätyn Suun ni tel ma kart ta, lopputilanne kartan mukaisella pohjavesialtaan kohdalla enin tään tasoon +0,0 m (N60). Pohjavesialtaan reunalle saa jäädä ot to alu een etelä- ja länsipuolelle 5 m huoltotie tasolle +14,5 m (N60). (MAL 11 ) Alueelle tulee sijoittaa riittävä määrä kiinteitä korkeusmerkkejä ot to ta son seuraamista varten. Luvan haltijan on huolehdittava mer kin tö jen säilymisestä alueella ottamistoiminnan aikana. (MAL 11 ) 3. Luvan haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta al ku kat sel muk sen suorittamista ennen ottotoiminnan aloittamista. (VNA maa-ai nes ten ot ta mi sesta 7 ) 4. Ottamistoiminta tulee kokonaisuudessaan toteuttaa niin, ettei mis sään toimintavaiheessa pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maa pe rän pilaantumisvaaraa. (MAL 11 ) Toiminta-alueella ei saa varastoida poltto- tai voiteluaineita tai muita ym pä ristöl le vaarallisia kemikaaleja. Tankkaukset ja työkoneiden säi ly tys ja huollot tulee suorittaa nesteenpitävällä alustalla, niin että mah dol li set vuodot työkoneista tulee havaittua ja vuodot voidaan va hin ko ti lan teis sa kerätä talteen. Tarvittavat työkoneiden tankkaukset tu lee suorittaa mahdollisuuksien mukaan työvuorojen alussa niin, et tä työkoneisiin jää toiminta-ajan ulkopuoliseksi ajaksi mah dol li sim man vähän polttoainetta. Työkoneiden säilytys toiminta-aikojen ul ko puo lel le tulee tehdä nesteitäläpäisemättömillä alustoilla. (MAL 11 )

18 Toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imey tys ai net ta esim. imeytysturvetta tai imeytysmattoja. Öljyvahingon sat tues sa vaaran torjuntaan on alettava välittömästi. Vahingosta tulee il moit taa välittömästi pelastusviranomaiselle. (MAL 11 ) Maaperän, pohjaveden tai lammikkoveden pilaantumista tai sen il meis tä vaaraa aiheuttavista vahingoista tulee välittömästi ilmoittaa Sii ka joen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä valtion val von ta vi ran omai sel le. (MAL 11 ) 5. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottoalueelle. Mi kä li ottoalueen maisemoinnissa on tarpeen käyttää ulkopuolelta tuo ta via, puhtaita maa-aineksia, luvan haltijan on sovittava asiasta erik seen valvovan viranomaisen kanssa. Ottamisalueella ei saa säi lyt tää jätteitä eikä käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Luvan hal ti jan on muutoinkin pidettävä ottamisalue siistinä ja estettävä sen ros kaan tu mi nen. (MAL 11 ) Alueelta tuleva energiapuu tulee toimittaa ensisijaisesti ener gia käyt töön, mikäli tämä ei ole mahdollista voi alueelta tulevat kannot ja hak kuu täh teet käyttää haketettuna kasvualustana ottoalueella. (MAL 1 a, MAL 11 ) 6. Pohjavedenpinnan korkeutta ja laatua tulee seurata kulloinkin voi mas sa olevan valtion valvontaviranomaisen (ELY-keskus) hy väk sy män tarkkailuohjelman mukaisesti. Päivityksen jälkeen hyväksytty tark kai lu oh jel ma tulee toimittaa välittömästi kunnan maa-aineslupia val vo val le viranomaiselle ja kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sa moin kuin tarkkailutulokset ja vuosittainen yhteenveto niiden val mis tut tua. 7. Maisemointi tulee toteuttaa ottoalueella ottotoiminnan etenemisen myö tä vaiheittain. Jälkihoidossa on noudatettava Maa-ainesten kes tä vä käyttö -oppaassa (ympäristöministeriö 2009) esitettyjä pe ri aat tei ta. Ottoalueen pohjois-, länsi- ja eteläpuolen luiskat tulee loi ven taa 1:3 ja alue muotoilla maisemaa elävöittävästi. Altaan reu na luis kat voivat olla jyrkemmät. Pohjavesialtaan länsi- ja eteläreunalle saa jää dä 5 m levyinen huoltotie tasolle +14,5 m (N60). Ottotoiminnan lo put tua ottoalueelta pois johtavien teiden korkeudet tulee olla ot to alu een reunalla vähintään +16 m (N60). Viimeistelyssä saa käyttää hyö dyk si ottoalueelta saatuja pintamaita. (MAL 11 ) Alue tulee metsittää ottotoiminnan päätyttyä. (MAL 11 ) Kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt tulee suorittaa luvan voi mas saolo ai ka na. (MAL 11 ) 8. Ottotoiminnan päätyttyä, on tehtävä lupaviranomaisen kanssa lop pu tar kastus, jonka kutsuu koolle luvan haltija. Poh jois-poh jan maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata ti lai suus olla mukana katselmuksessa. (VNA maa-ainestenottamisesta 7 )

19 9. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään men nes sä tehtävä ilmoitus otetun maa-aineksen laadusta ja mää räs tä maa-ainestenotto NOTTO-rekisteriin. Ilmoitus tehdään säh köi ses ti Maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella YM012. Ilmoituskaavake ja ohjeet löytyvät osoitteesta hakusanalla 23a. (MAL 23 a ) 10. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sel lais ta, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mu kai ses ti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta val vo val le viranomaiselle. (MAL 14 ) Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta vii py mät tä ilmoitettava lupaviranomaiselle. (MAL 13 a ) 11. Toiminnassa tulee noudattaa aluehallintoviraston myöntämää ve si lain mukaista lupaa (Nro 33/2016/2) maa-ainesten ot ta mi sel le pohjaveden pinnan ala- ja yläpuolelta. Päätöksen perustelut Maa-ainestenotto toteutettuna lupahakemuksen ja edellä esitettyjen lu pamää räys ten mukaan täyttää maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edel ly tyk set, joilla lupa on myönnettävä. Lemminkäinen Infra Oy on esit tä nyt asian mukaisen hakemuksen eikä ottamistoiminta tai sen jär jes te lyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kans sa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liit tee nä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kai van nais jät teis tä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä. Lemminkäinen Infra Oy:llä on Ruskon Betoni Oy:n suostumus maa-ai nes lain mukaiseen luvan hakemiseen ja maa-ainesten ottoon kiin teis töl lä Sorakuula RN:o Muutoin otto tapahtuu ha ki jan hallinnassa olevalla maalla. Lemminkäinen Infra Oy:llä on aluehallintoviraston myöntämä vesilain mu kainen lupa maa-ainesten ottamiseen pohjaveden pinnan ylä- ja ala puo lel ta ( Nro 33/2016/2). Vesilain mukaisessa lu pa rat kai sus sa on katsottu, että kyseisen lupapäätöksen mukaisesti to teu tet tu na hanke ei aiheuta pohjaveden käyttökelpoisuuden huo non tu mis ta. Vesilain mukaisen luvan lupamääräykset on huomioitu tämän lu van lupamääräyksiä laadittaessa. Lupapäätöksen voimassaoloaika poikkeaa haetusta 10 vuodesta ja on alueella voimassa olevan aluehallintoviraston (Nro 33/2016/2) myöntämän vesilain mukaisen luvan maa-ai nes ten ot ta mi seen pohjavedenpinna ylä- ja alapuolelta mukainen.