Maa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Ahonkankaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o / Destia Oy

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Maa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Ahonkankaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o / Destia Oy 94/11.114/2017 KHALL 132 Luvan hakija Destia Oy Veteraanikatu Oulu Toiminnan sijoituspaikka Siikajoki, Alhonmäki, tilat Ahonkankaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o Alue: Alhonmäen hiekka-alue Toiminta, jolle lupaa haetaan Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen pohjavesipinnan ylä puo lel ta. Haettu ottomäärä on yhteensä m3. Lupaa haetaan 10 vuo dek si. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen ennen pää tök sen lainvoimaisuutta. Alueella on ollut luvanvaraista maa-ainesten ottotoimintaa ainakin vuo des ta Hakemus koskee viimeisimmän ottoluvan mukaista aluet ta ja uutta osaa kaakkois-etälälaidalla sekä ottoalueen län si lai dal la. Alueella oli maa-aineksen ottolupa Siikajoen kunnanhallitus Lupa päättyi Luvan mukaisia mai se moin ti töi tä ei ole alueella tehty. Tämän lupa käsittää maa-ainesluvan mukaisen ot to alu een ja 2006 vuoden luvan mukaiset maisemointivelvoitteet täy te tään tämän luvan maisemointivelvoitteilla. Maa-aineslupa raukeaa tämän luvan myötä. Luvan hakemisperuste Maa-aineslaki 4. Lupaviranomainen Maa-aineslain 7 mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kun nan määräämä viranomainen (lupaviranomainen). Siikajoen kun nas sa lupaviranomaisena toimii kunnanhallitus.

2 Asian vireilletulo Hakemus on jätetty Hakemusta on täydennetty , ja Maa-aineslupahakemus on tullut vireille ennen voimaan as tu nut ta maa-aineslain muutosta. Ennen vireille tulleet lu pa-asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa ol lei den säännösten mukaisesti. (MAL 4 a, Laki maa-aineslain muut ta mi ses ta 424/2015) Toimintaa koskevat luvat, alueen kaavoitustilanne ja ympäristö Suunniteltu maa-aineksen ottoalue sijaitsee Siikajoen kunnassa Al hon mäen alueella tiloilla Ahonkankaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o Hakija omistaa kummankin kiin teis tön. Viimeksi alueella on ollut voimassa Destia Oy:n (ent. Tieliikelaitos) maa-aines ten ottolupa, Siikajoen kunnanhallitus ( m3). Kyseisen luvan mukaisella alueella ei ole suoritettu lu van mu kai sia maisemointitöitä. Luvan mukaan pohjavedenpinnan ta son yläpuolelle tuli jäädä 4 m suojamaakerros. Aikaisemmat aluetta kos ke neet maa-aineksen ottoluvat ovat: Tielaitos, Siikajoen kun nan hal li tus ( m3). Luvan mukaan poh ja ve den pin nan tason yläpuolelle tuli jäädä uusilla ottoalueilla 3 m suo ja maa ker ros ja vanhoilla 2 m suojamaakerros. TVL Oulun piiri, Siikajoen kun nan hal li tus ( m3). Luvan mukaan alin sallittu ot to ta so oli +12,5 m. TVL Oulun piiri, Siikajoen kunnanhallitus ( m3). Luvan mukaan pohjavedenpinnan pääl le tuli jäädä 2 m suojamaakerros. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Poh jois-pohjan maan maakuntakaavassa alue on merkitty poh ja ve si alu eek si ja tärkeäksi pohjavesivyöhykkeeksi. Maakuntakaavassa alu een viereen on merkitty kulkevaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä tie tai reitti Klingsporintie. Haetusta ottoalueesta reilu kaksi kilometriä itään sijaitsee Natura 2000-verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuu lu va alue (Huhtaneva-Luminevan Natura 2000-alue FI / Huh ta ne va-lu mi ne va SSO110336). Suojelualue on meren läheinen maan ko hoa mis ran ni kon suo. Reilut kaksi kilometriä länteen sijaitsee kan sain vä li ses ti arvokas lintuvesialue (Oulun seudun ke rään ty mis alue), Natura 2000-verkoston alue ja lintuvesien suojeluohjelmaan kuu lu va luonnonsuojelualue (FI Siikajoen lintuvedet ja suot / YSA Siikajokisuun luonnonsuojelualue ja LVO Me ri ky län lah ti-ul ko nok ka, Siikajokisuun, Säikänlahti, Hietanlahti) Sii ka joen jokisuulla. Suunniteltu ottoalue sijoittuu Alhonmäki-Isokangas ( ) ve den han kintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Al hon mä ki-iso kan gas pohjavesialueelle on kartoitettu kolme tutkittua vedenottamon paik kaa (AK15,

3 AK15/8, AK2) ja yksi potentiaalinen vedenottamo paik ka (Isokangas). Haetun ottoalueen kaakkois-etelä nurkassa on tut kit tu vedenottamon paikka AK15. Seuraavaksi lähin tutkittu ve den ot ta mo paikka on AK15/8, noin 300 m haetusta ottoalueesta luo tee seen. AK15/8 sijoittuu pohjaveden virtaussuunnassa haetun ot to alu een alapuolelle. Haetun ottoalueen itäpuolen naapurikiinteistöllä RN:o si jait see vanha ottoalue, pohjoispuolen kiinteistöille RN:o ja RN:o on myönnetty maa-aineksen ot to lu pa vuonna 2015 (Siikajoen KH ), mutta ottoa kiin teis töil lä ei ole aloitettu. Pohjoispuolella Klingsporintien toisella puo lel la sijaitsee vanha ottoalue kiinteistöllä RN:o (Sii ka joen KH ), jolla ottotoiminta on loppunut. Lähimmät pysyvät asutukset sijaitsevat noin 1,2 km päässä län nes sä ja lounaassa ja lähimmät vapaa-ajan asunnot noin 1,4 km päässä koil li ses sa ja lounaassa haetusta ottoalueesta. Alhonmäen-Vartinvaaran alueella on tehty yleissuunnitelma vuonna Suunnitelman tarkoituksena on ollut selvittää paljonko suun nit te lu alu eel ta voidaan ottaa maa-aineksia vaarantamatta poh ja ve den laatua alueella ja miten tulevat ottotoiminnat sijoitetaan vä hen tä mät tä hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrää. Suunnitelma on edel leen pääosin ajantasainen ja suunnitelmaa käytetään pe rus läh tö koh ta na alueen maa-ainesten oton ohjauksessa. Hakemuksen sisältö Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 7,6 ha ja toiminta-alueen pin ta-ala 15,5 ha. Alue sijaitsee Siikajoen kunnassa Alhonmäen alu eel la tiloilla Ahonkankaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o Maa-ainesten ottolupaa haetaan hiekan ja so ran ottamiseen. Haettu ottomäärä on m 3 ja haettu ottoaika 10 vuotta. Hakemuksen mukaan ottamissyvyys on 0 6 m. Ot to toi min ta on suunniteltu ulottuvan syvimmillään tasoon +14,0 m (N2000), hakemuksen mukaan syvin ottosyvyys vaihtelee välillä +14,0 14,25 m (N2000). Alue sijaitsee vedenhankintaa varten tär keäk si luokitellulla pohjavesialueella Alhonmäki-Isokangas ( ). Hakija on seurannut alueella pohjavedenpinnan tasoa sään nöl li ses ti kolmesta pohjavesiputkesta useamman vuoden ajan. Ha ke muk sen mukaan ottoalueella ylin havaittu pohjavedenpinnan ta so vaihtelee +11,52 12,32 m (N2000) välillä. Ylimmät poh ja ve den pin nan tason havainnot ovat tehty vuonna Hakemuksessa esi te tään pohjavedenpinnan tason päälle jätettävän 2 metrin suo ja maa kerros. Hakemuksessa on perusteltu 2 metrin suojamaakerrosta poh ja ve den pin nan tason päälle viereisten kiinteistöjen RN:o ja RN:o maa-aineksen ottoluvan (Siikajoen KH ) 2 metrin suojamaakerroksella. Sekä sillä, että pohjaveden vir taus suun nas sa

4 ylempänä olevilla vanhoilla ottoalueilla kiinteistöillä RN:o , RN:o ja RN:o ot ta mi nen on suoritettu 2 metrin päähän pohjavedenpinnasta. Haettu ottoalue on olemassa olevaa ottoaluetta. Hakemuksessa ot to aluet ta laajennetaan etelä-kaakkosuuntaan sekä luo teis-poh joi seen, jotka eivät ole nykyisen luvan mukaista ottoaluetta. Ottaminen aloi te taan alueella olemassa olevista rintauksista ja edetään kohti ot to alu een rajoja. Ottaminen on tarkoitus toteuttaa niin, ettei vie reis ten ottoalueiden rajoille jää maakannasta. Haettu ottoalue yhdistyy itä puo len kiinteistöllä RN:o olevaan vanhaan ot to alu ee seen sekä pohjoispuolen kiinteistöiden RN:o ja RN:o ottoalueeseen. Toiminnan aikana alueella olevat jyr kät luiskat merkitään vähintään esim. lippusiimalla. Haetun ottoalueen sijoittuminen Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun ni tel maan Haettu maa-aineksen ottoalue sijoittuu Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun nitel man (PSV-Maa ja vesi, 2000) alueelle. Suunnitelman tar koi tuk se na oli yhteensovittaa vedenhankinnan kannalta tärkeä poh ja ve den suojelutarve ja alueen muu maankäyttö. Alueella olevan laa jan maa-ainesten ottamisen vuoksi, yleissuunnitelman tar koi tuk se na on ollut kartoittaa paljonko suunnitelma-alueelta voidaan ottaa maa-ai nek sia vaarantamatta pohjaveden laatua alueella ja miten tu le va ottotoiminta tulisi sijoittaa. Suunnitelma on edelleen pääosin ajan ta sai nen ja suunnitelmaa käytetään peruslähtökohtana alueen maa-ai nes ten oton ohjauksessa. Yleissuunnitelman laatimisen jälkeen ympäristönsuojelulainsäädäntö on muuttunut sekä ohjeistus hy väs tä maa-ainesten ottamiskäytännöstä on päivittynyt vas taa maan tämän hetken tietämyksen mukaisia pohjavedensuojelun vaa ti muk sia. Yleissuunnitelmassa esitetään Alhonmäen alueelle kolme tutkittua ve den ot tamo paikkaa (AK, AK15 ja AK2) sekä yksi potentiaalinen ve den ot ta mo paikka (Isokangas). Haetusta ottoalueesta osa sijoittuu tut ki tun vedenottamo paikan (AK15) ohjeelliselle lähi- ja kau ko suo ja vyö hyk keel le. Yleissuunnitelmassa määritellyillä tutkittujen ja potentiaalisten ve den ot ta mo paikkojen ohjeellisilla suojavyöhykkeillä ei ole vastaavaa oi keu del lis ta painoarvoja kuin vesioikeuden määräämillä suo ja-alue mää räyk sil lä. Ohjeellisten suojavyöhykkeiden tarkoitus on helpottaa pää tök sen te koa erilaisten lupahakemusten käsittelyssä. Yleissuunnitelman mukaan tutkittujen tai potentiaalisten ve den ot ta moi den lähisuojavyöhykkeille ei tule myöntää luonnontilaisille alueille uu sia maa-aineksenottoalueita. Olemassa olevilla luvanvaraisilla ot to alueil la maisemointityöt tulee toteuttaa ottotoiminnan päätyttyä. Yleis suun ni tel man mukaan tutkittujen ja potentiaalisten ve den ot ta moi den kaukosuojavyöhykkeillä maa-ainesten laajamittainen otto oli si mahdollista tutkitun vedenottamon AK15 kaukosuojavyöhykkeen luo teis nur kas sa.

5 Kyseinen alue ei sijoitu nyt haettuun ottoalueeseen, mut ta haettu ottoalue rajoittuu kyseiseen yleissuunnitelmassa esi tet tyyn lisäottoalueeseen. Yleissuunnitelmassa on myös määritelty pohjavedenpinnan ylä puo lel le jätettävän suojamaakerroksen paksuuksia. Nämä suo ja maa ker ros paksuudet perustuvat yleissuunnitelman laatimisen aikaiseen oh jeis tuk seen hyvästä maa-ainesten ottamiskäytännöstä, joka on päi vit ty nyt yleissuunnitelman laatimisen jälkeen vastaamaan tämän het ken käsitystä pohjavedensuojelun vaatimuksista. Nykyisen oh jeis tuk sen mukaan luokitellulla pohjavesialueella suojamaakerroksen pak suu den tulisi olla tutkitulla tai arvioidulla kaukosuojavyöhykkeillä vä hin tään 4 m, uusia ottoalueita ei tulisi myöntää lähi suo ja vyö hyk keil le ja suojavyöhykkeiden ulkopuolella suojamaakerroksen tulisi ol la vähintään 3 4 m. Yleissuunnitelmassa pohjavesialueella tarvittaviksi suo je lu toi men pi teik si määritellään ottoalueiden suojamaakerrosten paksuuksien tar kas ta mi nen ja tarvittaessa täyttötoimet. Yleissuunnitelmassa esi te tään, että täyttötarve tulee määritellä ja täyttö vaatia ennen kuin maa-ai nek sia viedään alueelta pois. Pohja- ja pintavedet sekä talouskaivot Esitetty maa-aineksen ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tär keäl lä pohjavesialueella Alhonmäki-Isokangas ( ). Ha ke muk sen mukaan ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse vedenottamoita tai kaivoja. Alhonmäki-Isokangas pohjavesialueelle on kartoitettu kolme tutkittua ve denot ta mon paikkaa (AK15, AK15/8, AK2) ja yksi potentiaalinen ve den ot ta mo paikka (Isokangas). Haetun ottoalueen kaakkois-etelä nur kas sa on tutkittu vedenottamon paikka AK15. Seuraavaksi lähin tut kit tu vedenottamo paikka on AK15/8, noin 300 m haetusta ot to alu ees ta luoteeseen. AK15/8 sijoittuu pohjaveden virtaussuunnassa hae tun ottoalueen alapuolelle. Hakija on seurannut alueen pohjaveden korkeuksia säännöllisesti kol mes ta pohjavesiputkesta (PV15, PV1 ja PV2), joissa ylimmät ha vai tut pohjavedenpinnat ovat olleet välillä +11,52 12,32 m (N2000). Ylim mät pohjavedenpinnan korkeudet ovat mitattu vuonna 2012 tou ko-ke sä kuus sa. Pohjaveden tarkkailuputket ovat PV15, joka sijaitsee hae tun ottoalueen itä-kaakkolaidalla lähellä tutkittua vedenottamon (AK15) paikkaa kiinteistöllä RN:o PV 2, joka sijaitsee hae tun ottoalueen pohjoisosissa kiinteistöllä RN:o PV1, joka sijaitsee haetun toiminta-alueen etelä-lounaislaidalla kiin teis töl lä RN:o Hakijan pohjavedenpinnan tason mit taus tu los ten mukaan pohjavesi on korkeimmillaan putken PV15 alu eel la, tämän jälkeen putken PV1 alueella ja alimmillaan putken PV2 alu eel la. Luonnonsuojelu ja maisema

6 Esitetyn maa-aineksen ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse mai se mal li ses ti arvokkaita alueita. Lähimmät luonnonsuojelu ja Natura 2000-ver kos toon kuuluvat alueet sijoittuvat reilun 2 kilometrin pää hän ottoalueesta. Haetusta ottoalueesta reilun kahden kilometrin pääs sä itään sijaitsee Natura 2000-verkostoon ja soi den suo je lu oh jel maan kuuluva alue (Huhtaneva-Luminevan Natura 2000-alue FI / Huhtaneva-Lumineva SSO110336). Suojelualue on me ren läheinen maankohoamisrannikon suo. Reilut kaksi kilometriä län teen sijaitsee kansainvälisesti arvokas lintuvesialue (Oulun seu dun kerääntymisalue), Natura 2000-verkoston alue ja lintuvesien suo je lu oh jel maan kuuluva luonnonsuojelualue (FI Siikajoen lin tu vedet ja suot / YSA Siikajokisuun luonnonsuojelualue ja LVO Merikylänlahti-Ulkonokka, Siikajokisuun, Säikänlahti, Hie tan lah ti) Siikajoen jokisuulla. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset reitit Esitetyn maa-aineksen ottoalueen lähellä ei sijaitse mui nais jään nök siä. Haetun ottoalueen pohjoispuolelta kulkee kulttuurihistoriallisesti mer kit tä vä tie: Klingsporintie. Polttoaineiden varastointi ja työkoneiden säilytys Alueella ei säilytetä työkoneita, välppäys- ja seulontalaitteita toi min ta jak so jen välissä. Työkoneita ei säilytetä alueella myöskään toi min ta jak so jen aikaan, vaan ne sijoitetaan erikseen sovitulle va ras to/va rik ko alu eel le yöksi. Alueella ei työskennellä vuotavilla koneilla tai au toil la ja alueella ei varastoida polttoaineita ilman suojarakenteita. Kai kis ta pohjaveden laatua uhkaavista vahingoista ilmoitetaan vä lit tö mäs ti Jokilaakson Pelastuslaitoksen Siikajoen paloasemalle ja Sii ka joen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa toimintajaksoiksi va ras to- ja ruokailusuojia sekä välppäys- ja seulontalaitteita. Kyseiset lait teet sijoitetaan kiinteistön RN:o kaakkoisnurkalle. Liikenne Alueella tuotetun aineksen kuljetuksiin käytetään joko alueen poh jois puo lel la kulkevaa Klingsporintietä tai alueelta kaakkoon kulkevaa Ou lun tiel le johtavaa Turveojan viereistä metsäautotietä. Jätehuolto Hakemuksen mukaan jätteet kerätään toimintajaksojen aikaan pyö ril lä liikuteltavaan ja lukittavaan työmaakoppiin. Suuremmat rau ta-/te räs- tms. jätteet, joista ei ole välitöntä vaaraa ympäristölle, voi daan säilyttää varastokopin läheisyydessä. Alue siistitään jätteistä ai na toimintajakson loputtua.

7 Ympäristövaikutukset Haettu ottoalue on olemassa olevan ottoalueen ympäristöalueita. Lä him mät pysyvät asutukset sijaitsevat noin 1,2 km päässä län nes sä ja lounaassa ja lähimmät vapaa-ajan asunnot noin 1,4 km päässä koi li ses sa ja lounaassa haetusta ottoalueesta. Kaivannaisjätteiden käsittely Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan ottamisalueelta pois tet tavat pintamaat käytetään ottamisalueella suojarakenteisiin, jäl ki hoi toon ja maisemointiin. Kaivannaisjätteen jä te huol to suun ni tel man mukaan jäte on luonnonmateriaalia ja siitä ei aiheudu ym pä ris tö vai ku tuk sia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alu eel la ei ole poistettavia kantoja tai hakkuutähteitä. Tarkkailu ja seuranta Hakemuksessa ei esitetä alueelle tarkkailua tai seurantaa. Maisemointi ja jälkikäyttö Hakemuksen mukaan ottamistoiminnan päätyttyä alueen reunat luis ka taan vähintään 1:3 kaltevuuteen ja taitekohdat pyöristetään luon toon sopiviksi. Alueen pohjaa ei välttämättä tasata suunnitelmien osoit ta maan tasoon, vaan olosuhteista riippuen voidaan jättää kum pa rei ta. Luiskien muotoilussa käytetään puhdasta maa-ainesta ja pin ta mai ta. Ottamistoiminnan jälkeen alueen annetaan metsittyä luon tai ses ti. Asian käsittely Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Siikajoen kunnanvirastolla (os. Siikasavon tie 1 A, Ruukki) ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla välisen ajan. Rajanaapureille (8 kpl) on ilmoitettu erik seen kirjallisesti hankkeesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes kuk sel ta, Paavolan Vesi Oy:ltä ja Kalajoen kaupungin ym pä ris tö ter vey den huol lol ta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Maa-aineslupahakemukseen ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes kuk sel ta, Paavolan Vesi Oy:ltä ja Kalajoen kaupungin ym pä ris tö ter vey den huol lol ta. Paavolan Vesi Oy:n lausunto saapui , ELY-kes kuk sen lausunto

8 ja Kalajoen kaupungin ym pä ris tö ter vey den huol to ei lausunut hakemuksesta. Lausunnot toimitettiin ha ki jal le vastineelle Paavolan Vesi Oy:n antamassa lausunnossa todetaan seu raavaa: YLEISTÄ Hakemuksen kohteena oleva maa-ainesten otto on suunniteltu ta pah tu van ympäristönsuojelulain 17 :ssä tarkoitetulla tärkeällä tai muul la vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella (Al hon mä ki-iso kan gas, pohjavesialueen numero ), vieläpä ns. sisemmällä vyöhykkeellä, jossa pohjavesi pääasiassa muo dos tuu ja jolla pohjaveden pilaantumisriski on erityisen suuri. 2 HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVALLE ALUEELLE LAADITUT MAAN- KÄYT TÖÄ JA POHJAVEDEN OTTAMISTA KOSKEVAT SUUN NI TEL MAT Siikajoen kunta on pyrkinyt toimimaan aktiivisesti Alhonmäen alueen poh jave sien suojelemiseksi, mistä hyvänä esimerkkeinä ovat Al hon mäen - Vartinvaaran yleissuunnitelman laatiminen sekä Siikajoen kaa to pai kan siirtäminen pois varsinaiselta pohjavesialueelta. Al hon mäen Vartinvaaran yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut selvittää, pal jon ko suunnittelualueelta voidaan ottaa maa-aineksia niin, ettei huo non ne ta alueen pohjavesien käyttökelpoisuutta sekä selvittää van ho jen maa-ainesten ottopaikkojen kunnostuksen ja mai se moin nin periaatteet. Suunnittelutyöhön on kuulunut selvittää myös mah dol li set muut kuin maa-ainesten otosta aiheutuvat riskitekijät poh ja ve den laatuun ja määrään. Alhonmäen - Vartinvaaran yleissuunnitelmassa on hyödynnetty alu eel la aiemmin laadittuja pohjavesiselvityksiä ja tutkimuksia mm. Al hon mäen pohjavesitutkimus, Oulun vesipiirin vesitoimisto 6238, Ou4; Raahe Siikajokialueen pohjavesitutkimus Alhonmäki 28/1, Ouv 4:3 Tnro 480. Paavolan Vesi Oy on lisäksi suorittanut alueella omia pohjavesitutkimuksia ja koepumppauksia. Alueelle on vuonna 1985 rakennettu yhteistyössä Siikajoen kunnan ja Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kanssa havaintoputkiverkosto poh ja ve den pinnan seuraamiseksi, jonka havaintotuloksia on voitu hyö dyn tää Alhonmäen - Vartinvaaran yleissuunnitelmassa. 3 ALUEEN POHJAVESIEN HYÖDYNTÄMINEN Paavolan Vesi Oy on hankkinut suoritettujen pohjavesitutkimusten pe rus teella Alhonmäen alueelta (Siikajoen kunta Siikajoen kylä) poh ja ve den ottamista varten kaksi erillistä maa-aluetta, Alhonmäki I, RN:o 57:1 pinta-alaltaan noin 11 ha sekä Vedenottamo Mustamäki 42, RN:o 93 pinta-alaltaan noin 7,3 ha.

9 Kun ajatellaan Alhonmäen pohjavesialueen sijaintia, voidaan todeta, et tä se sijaitsee keskeisellä alueella ajateltaessa sekä Raahen- että Ou lun eteläpuolisen talousalueen vedenhankintaa ja sen tur vaa mis ta. Kun piirretään Alhonmäen pohjavesialueen ympärille ympyrä 30 km:n säteellä, ovat ympyrän vaikutuspiirissä Oulun kaupunki, Kem pe leen kunta, Limingan kunta, Lumijoen kunta, Hailuodon kunta, Sii ka joen kunta ja Raahen kaupunki eli potentiaalisia vedenkäyttäjiä poh ja ve si alu een välittömässä läheisyydessä on runsaasti, noin ihmistä ja lisäksi runsaasti maatalouden tuotantoyksiköitä se kä erilaista teollisuutta. 4 MAA-AINESTEN OTTAMISEN EDELLYTYKSET Alhonmäen Vartinvaaran yleissuunnitelma on laadittu parasta mah dol lis ta asiantuntemusta käyttäen, eikä Paavolan Vesi Oy:n tie dos sa ole sellaisia uusia pohjavesiselvityksiä tai tutkimustuloksia, joi den perusteella ko. yleissuunnitelman periaatteista voitaisiin poiketa. Paavolan Vesi Oy:n käsityksen mukaan maa-ainesten li sä ot ta mi nen voidaan sallia siltä osin, kun suunniteltu uusi ot ta mis alue sijaitsee Alhonmäen Vartinvaaran yleissuunnitelmassa maa-ai nes ten lisäottoon esitetyllä alueella ja pohjavedenpinnan ylä puo lel le jätetään riittävä suojakerros. Maa-ainesten ot ta mis lu paan on määriteltävä lisäksi sellaiset lupaehdot, ettei poh ja ve den laatu eikä määrä vaarannu maa-ainesten ot ta mi sen seu rauk se na, vrt. ympäristönsuojelulaki Pohjavedenpinnan yläpuolelle jätettävä suojakerros Määrättäessä pohjavedenpinnan päälle jätettävää suojakerrosta, tu lee lähtökohdaksi ottaa vähintään 5 vuoden intensiivisen seu ran nan aikana havaittu ylin luonnollinen pohjaveden pinnankorkeus eli ei riitä, että havaitaan vain yksittäinen pinnankorkeus. Pohjaveden pin nan kor keus vaihtelee eri vuodenaikoina ja myös pitempänä ai ka jak so na eri vuosina. Mikäli pinnakorkeuden havainnot perustuvat lii an suppeaan aineistoon, on ylimmän pohjaveden pinnakorkeuden mää rit tä mi sek si arvioitava riittävä marginaali, jotta pohjaveden pin nan yläpuolelle jää kaikissa oloissa riittävä suojakerros. Hakemuksen liitteenä on alueen pohjavedenpinnan korkeustietoja nel jäl tä kuukaudelta vuodelta 2012 sekä kolmelta kuukaudelta vuo del ta 2013 eli pohjavedenpinnan seurantatietoja ei voida pitää eri tyi sen kattavina. Hakemukseen liitetyn seurantatiedon mukaan alu eel la on havaittu pohjaveden pinnankorkeus +11,92 N60 / +12,35 N2000. Pohjaveden virtaussuunnassa suunnitellun maa-ainesten ottopaikan ylä puolel la noin 0,5 km:n etäisyydellä olevissa havaintoputkissa on poh ja ve den pinnankorkeus toukokuussa 2000 ollut luokkaa + 12,10 12,36 N60 /+ 12, N2000. Em. havaintojen jälkeen on poh ja ve den virtaussuunnassa kyseisen havaintoputken yläpuolella ta pah tu nut merkittävää maa-ainesten ottoa mm. maa-ainesten ot ta mis ta

10 pohjavedenpinnan alapuolelta. Pohjavedenpinnan alapuolisen oton seurauksena on Alhonmäen alueelle muodostumassa suuri poh ja ve si al las, jonka vedenpinnan korkeus määräytyy pohjaveden vir taus suun nas sa ylimmän pisteen perusteella eli voidaan olettaa, et tä myös kyseessä olevaa lupahakemusta koskevalla alueella poh ja ve den pinnan yleinen korkeustaso on nousemassa, minkä vuoksi tu lee arvioida riittävä marginaali tulevan ylimmän luonnollisen poh ja ve den pinnankorkeuden määrittämiseksi. Edelliseen viitaten Paa vo lan Vesi Oy esittää, että lupamääräysten lähtökohdaksi ylimmäksi luon nol li sek si pohjaveden pinnakorkeudeksi määritetään + 12,4 N60 / +12,83 N2000 Alhonmäen alueella suoritetuissa pohjavesitutkimuksissa on sel vi tet ty useita mahdollisia uusia pohjavedenottamon paikkoja. Ns. ve den ot ta mon lähisuojavyöhykkeillä tulisi ylimmän luonnollisen poh ja ve den pin nan yläpuolelle jättää 4 6 metrin paksuinen suojamaakerros ja vastaavasti ns. kaukosuojavyöhykkeellä 2-3 metriä paksu suo ja ker ros. Mikäli hakemuksen mukaista maa-ainestenottoa ulottuu suun ni tel lul le vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle, tulisi luonnollisen ylimmän poh ja ve den pinnan yläpuolelle jättää vähintään 4 metrin suo ja maa ker ros, jolloin alimman sallitun maa-ainesten ottosyvyyden tulisi olla N60. / +16,83 N2000 tai ylempi. 4.2 Muut maa-ainesten ottamisluvan ehdot Paavolan Vesi Oy esittää, että pohjaveden suojaamiseksi mah dol li seen maa-ainesten ottamislupaan sisällytetään seuraavat lu pa mää räyk set: Maa-ainesten ottajan on merkittävä selkeästi maa-ainesten ot to alu een rajat sekä riittävä määrä korkeuskiintopisteitä, jotka si do taan valtakunnalliseen korkeustasoon. Korkeuskiintopisteistä tulee voi da helposti seurata, ettei maa-ainesten ottaminen ulotu lu pa mää räys ten vastaisesti liian syvälle. Maa-ainesten ottajan tulee huolehtia sii tä, että em. raja- ja korkeusmerkit säilyvät ja ovat käytettävissä myös maa-ainesten ottamisen edetessä Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista tulee järjestää al ku kat selmus, jossa tarkistetaan mm. raja- ja korkeusmerkkien oi keel li suus, olemassa olo ja riittävä määrä Hakijan tulee laatia suunnitelma polttoaineiden käsittelystä ja hy väk syttää se kunnan maa-aineslupaviranomaisella. Pääperiaate tu li si olla, ettei pohjavesialueella säilytetä lainkaan polttoaineita ja myös koneiden tankkausten tulisi tapahtua pohjavesialueen ul ko puo lel la. Mikäli mahdollisen murskaus yms. kaluston tarvitsemaa ener giaa ei oteta suoraan sähköverkosta, on ko. koneiden toimintaa var ten tarvittavat aggregaatit sijoitettava pohjavesialueen ul ko puo lel le. Kuormaajan, ja muunkin kaluston mahdollisen säilytyspaikan poh ja tulee tiivistää asianmukaisella tavalla, ja

11 huolehtia ettei säi ly tys pai kal ta pääse ympäristöön öljyisiä tai muita luontoon kuu lu mat to mia vesiä. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on varattava riittävästi imey tys mate ri aa lia sekä tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen es tä mi sek si. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut ym pä ris töl le haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen ja kul je tet ta va asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Mahdollisista va hin gois ta tulee välittömästi ilmoittaa kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le sekä tarvittaessa hätäkeskukseen Maa-aineksen ottajalle tulee määrätä ottamistoiminnan laa juu teen nähden riittävä vakuus, jotta mahdollisissa ongelmatilanteissa voi daan ryhtyä välittömästi tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ja ne voi daan suorittaa tarvittavassa laajuudessa Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jol la on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vas taa, että maa-ainesten otossa ja alueen jälkihoidossa nou da te taan lupamääräyksiä. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yh teys tie dot valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloit ta mis ta. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava val von ta vi ran omai sel le Mikäli hakijalla on alueella aiempia maa-aineksenottopaikkoja, tu lee ennen uusien lupien myöntämistä tarkastaa, että aiempi maa-ai nek sen ottaminen on tapahtunut lupamääräysten mukaisesti ja että tarvittavat jälkihoitotyöt on suoritettu. 5 VALVONTA Ottamistoiminnan laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen tulisi kiin nit tää huomiota maa-aineksen ottamiselle asetettavien lupaehtojen nou dat ta mi sen valvontaan. Maa-aineksen ottaja tulisi velvoittaa aset ta maan ja ylläpitämään riittävä määrä korkeusmerkkejä ja muita kiin to pis tei tä, joista ottamistasojen ja ottamisalueiden laajuuden ja si jain nin valvonta voidaan helposti ja luotettavasti suorittaa. Lupaehtoihin tulisi liittää maininta säännöllisistä suoritettavista tar kas tus katsel muk sis ta, joista laaditaan tarkastuspöytäkirja. Paavolan Ve si Oy:n käsityksen mukaan alueella tulisi pitää vuosittain ainakin 2 tar kas tus ta, joissa tarkastetaan ottotasot, ottamisalueet ja polt to ai nei den käsittely sekä toteutetut jälkihoito- ja kunnostustoimenpiteet. Ot ta mis toi min nan laajuuden ja merkityksen vuoksi olisi tarpeen, että myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja osallistuisi vuo sit tain ainakin yhteen tarkastukseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen antamassa lau sun nos sa todetaan seuraavaa: Alueen ympäristöllinen merkitys

12 Suunnitelman mukaiset tilat sijoittuvat vedenhankinnan kannalta tär keäl le Alhonmäki-Isokangas pohjavesialueelle ( ), tar kem min sanottuna harjun karkearakeiselle ydinosalle. Alue muodostuu ran ta voi mien voimakkaasti muokkaamasta harjusta. Harjun ydinosa on suhteellisen kapea ja se sisältää etupäässä karkeaa soraa ja hiek kaa. Varsinkin alueen länsiosassa ydinosan aines on so ra val tais ta ja kivistä. Etupäässä hiekasta koostuvalla lievealueella esiintyy pai koi tel len hienompi rakeisia tuulikerrostumia ja moreenikerroksia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on poh ja ve si alue mer kin nän lisäksi tärkeä pohjavesivyöhyke merkintä, jolla osoitetaan laa jo ja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka so vel tu vat pohjavedenottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta var ten. Vuonna 2000 alueelle on laadittu Alhonmäen-Vartinvaaran yleis suun ni tel ma PSV Maa ja Vesi Oy:n toimesta ja Siikajoen kunnan toi mek si an nos ta. Yleissuunnitelmassa on selvitetty alueen maa-ai nes ten ottamismahdollisuuksia vaarantamatta pohjaveden laatua. Yleis suun ni telmas sa on esitetty tulevan maa-aineksen ot ta mis toi min nan sijoittuminen alueelle sekä ottamistoimintaan liittyvät ra joi tuk set sen hetkisen hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Sittemmin ot ta mis käy tän tö jä ja rajoituksia on päivitetty vastaamaan tämän het ken pohjavesiensuojelun vaatimuksia. Alhonmäki-Isokankaan ja Vartinvaaran pohjavesialueilla muodostuu yh teen sä pohjavettä noin 8000 m3/vrk, josta yli puolet Al hon mä ki-iso kan gas pohjavesialueella. Pohjavesialueella ei ole käytössä ole via vedenottamoita, mutta alueelle on tutkittu useita ve den ot ta mon paikkoja. Lähin tutkittu vedenottamon paikka AK15 sijaitsee suun ni tel lun ottamisalueen välittömässä läheisyydessä, sen kaak kois nur kas sa. Suunniteltu ottoalue sijaitsee osittain kyseisen tutkitun ve den ot ta mon paikan lähisuojavyöhykkeellä. Vaikkei muodostuman raa ka vet tä voida käsittelemättömänä hyödyntää ta lous ve denhan kin taan, sillä on mahdollista varmentaa tulevaisuuden ve den han kin ta tarpei ta Oulun seudun eteläisten kuntien tai Raahen seudun osalta. Pohjavedenpinnan korkeutta on alueella mitattu vuosien ajan. Poh ja ve si put ki 1 sijaitsee tilan lounaisosassa, ja siellä ylin mitattu poh ja ve si pin ta on +11,12 ( ). Pohjavesiputki 2 sijaitsee tilan luo teis osas sa, ja siellä ylin mitattu pohjavesipinta on +11,56 ( ). Poh ja ve si put ki 15 sijaitsee tilan kaakkoisosassa, ja sen ylin mitattu poh ja ve si pin ta on +12,32 ( ). Kaikki yllä mainitut poh ja ve si pin nat on ilmoitettu N2000-järjestelmässä. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sen kannanotto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-ainek sia ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ot to toi min taa ei uloteta tutkittujen vedenottamon paikkojen arvioidulle lä hi suo ja vyö hyk keil le vielä

13 avaamattomille osilla harjualuetta. Tämä tar koit taa sitä, että ottoalueen kaakkoisosa rajataan ottamistoiminnan ul ko puo lel le ympäristökeskuksen antaman lausunnon ja myönnetyn maa-ainesluvan mukaisesti. Ottotoiminnassa pää pai non tulee olla vanhan ottamisalueen kunnostuksella ja jäl ki hoi dol la, jotta alueella kaivetut ylisyvät ottoalueet saadaan asian mu kai seen tilaan. Lisäksi ottaminen tulee tapahtua maa-aineslain 3 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ot ta mis käy tän nön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-ai nes lain 11 :n mukaiset lupamääräykset ja seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon: 1. Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luon non ti laisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään nel jän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Poh ja ve den pin nan korkeuden seurantaa on jatkettava ottamisalueella ole vis ta putkista neljä kertaa vuodessa niin, että poh ja ve den pin nan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi, jottei ot to toi min taa uloteta liian syvälle. Tarkkailutulokset on vuo sit tain toimitettava valvontaviranomaiselle ja pyydettäessä ELY-kes kuk sel le. 2. Ennen ottamistoiminnan laajentamista nykyisestä ot to alu ees ta pohjoiseen päin, on varmistettava että kaikki tarvittavat täyt tö työt on tehtynä. Täyttöalueiden pohjilta on poistettava kaik ki orgaaninen aines ennen täyttöön käytettävien mas so jen lisäämistä. 3. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, että missään vai hees sa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tä tä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-ai nek sen ot to lu paan. 4. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muu al ta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hy väk sy mät tö miä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa va ras toi da alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 5. Ottamisalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi ympäröivän maaston luon nol li sia korkeusvaihteluja mukaillen. Ottamisalueen pohja tu lee muotoilla pinnaltaan vaihtelevaksi. Muotoilu on tehtävä ot to toi min nan edetessä. 6. Ottamisalueen jälkihoito tulee tehdä suunnitelman mukaisesti ym pä ristö hal lin non ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Ympäristöministeriö) periaatteita noudattaen, si säl täen alueen muotoilun, pintamateriaalin levityksen ja kas vil li suu den palauttamisen. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että mikäli ottamistoimintaa halutaan osoit taa laaditun yleissuunnitelman ja pohjavesien suojelun vaa ti muk set täyttävän valtakunnallisen hyvän ottamiskäytännön vas tai ses ti harjun ydinosaan tai tutkitun vedenottamon paikan arvioidulle lä hi suo ja vyö hyk keel le, tulee sen

14 perustua päivitettyyn tietoon alueen hyd ro geo lo gias ta, toisin sanoa päivitettyyn yleissuunnitelmaan Al hon mä ki-iso kan gas alueelta. Lopuksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että vaikka etukäteen ar vioi den ei pinta- eikä pohjavesiin kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toi min nan har joitta ja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista ve siin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tar vit ta viin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemusasiakirjoja tulee lähettää Poh jois-poh jan maan ELY-keskukselle (MAL 19 ). Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta ai nek sen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päi vä nä. (MAL 23 a, MAA 9 ). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ot to il moi tus lo ma ke mikäli mahdollista myös sähköisesti. Ilmoitus teh dään maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi asioin ti ym pä ris tös sä täyttö- ja lähettämisohjeineen In ter net-osoit tees ta: layouts/from Server.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/maa_ai nesottoilmoitus.xsn&source= Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus val von ta vi ran omaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin mää rät ty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päät ty mi ses tä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä var ten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, jos ta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY-keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen. Hakijan vastine lausuntoihin Hakija jätti vastineensa lausuntoihin lausuntoihin todetaan seuraavaa: Hakijan vas ti nees sa Destia Oy on vastaanottanut Paavolan Vesi Oy:n sekä Poh jois-pohjan maan ELY-keskuksen antamat lausunnot lu pa ha ke mus asias ta. Lausunnossaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes kus esittää, että ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan ylä puo lel le jäisi vähintään neljän metrin suojamaakerros. Destia kat soo, että tämä olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. Al hon mä ki-iso kan gas pohjavesialueella on eri toimijoilla voimassa olevia lu pia maa-ainesten ottoon pohjavesipinnan alapuolelta sekä ottoon kah den metrin etäisyydelle pohjaveden pinnasta. Suurin osa muista ot ta mis alueis ta on pohjaveden virtaussuunnassa Destian kiin teis tö jen yläpuolella. Kiinteistöille RN:o ja , jot-

15 ka sijaitsevat Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelman mukaan myös harjun karkearakeisella ydinosalla, on myönnetty maa-ai nes ten ottamislupa kahden metrin etäisyydelle poh ja ve si pin nas ta. Destia katsoo, ettei neljän metrin paksuinen suojamaakerros Des ti an ottamisalueella toisi lisäarvoa pohjavesien suojeluun, kun huo mi oon otetaan muu ympäröivä maankäyttö sekä alueen toi min ta his to ria. Paavolan Vesi Oy toteaa, että Alhonmäen pohjavesialue sijaitsee ve den hankin nan kannalta. Destia huomauttaa, että kyseisen alueen ve den saan nin turvaavat myös muut pohjavesialueet antoisuudet huo mi oon ottaen (lähde: Ympäristökarttapalvelu Kapalo). Destian mie les tä huomioitavaa vedenhankintaa ajatellen on myös Al hon mä ki-iso kan kaan pohjavesialueen vedenlaatu, joka ainakin Al hon mäen-var tin vaa ran yleissuunnitelman mukaan vaatii käsittelyn en nen mahdollista käyttöönottoa. Paavolan Vesi Oy esittää, että lupamääräysten lähtökohdaksi ylim män luonnollisen pohjaveden pinnankorkeudeksi arvioitaisiin +12,83 (N2000). Destia ei näe tälle arviolle perusteita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes kus toteaa lausunnossaan, että alueella on mitattu poh ja ve den pinnankorkeutta vuosien ajan. Destia esittää, että pohjaveden pin nan kor keu den määrittäminen perustuisi ELY-keskuksen mai nit se miin, vuonna 2012 mitattuihin ylimpiin tuloksiin, ei arvioihin. Tarkastus Alueelle tehtiin tarkastukset , ja Asian valmistelijan päätösesitys Siikajoen kunnanhallitus myöntää Destia Oy:lle haetun maa-ai nes ten ottoluvan Siikajoen kunnassa Alhonmäen alueella tiloille Ahon kan kaan sora-alue RN:o ja Alhonmäki RN:o Maa-ainesten ottamislupa myönnetään hakemusasiakirjojen ja ot ta mis suunni tel man mukaisesti lupamääräyksissä esitetyin poikkeuksin hae tus ta ottoalueesta, ottomäärästä ja pohjavesipintaan jätettävästä suo ja maa ker roksen paksuudesta, seuraavin lupamääräyksin: 1. Luvan mukainen ottoalue on hakemusasiakirjojen: kartta, ny ky ti lan ne mukainen poikkeuksella, että ottolupaa ei myön ne tä tutkitun vedenottamon (AK15) arvioidulle lähisuojavyöhykkeelle hae tun ottoalueen kaakkoisnurkan luonnontilaisella alueella. Ot to alue rajautuu maa-ainesluvan mukaisesti alueen kaak kois nur kal la. Luvan haltijan tulee toimittaa uusi ny ky ti lan ne kart ta tämän luvan mukaisesta ottoalueen rajoista valvovalle vi ran omai sel le hyväksyttäväksi 30 päivän kuluessa lupapäätöksen tietoon saa mi ses ta. (MAL 11 )

16 Ottamisalue tulee merkitä maastoon selkeästi ennen ot ta mis toi min nan aloittamista esim. värinauhoin tai paaluin. Luvan haltijan on huo leh dit ta va merkintöjen säilymisestä alueella ottamistoiminnan ai ka na. (MAL 11 ) Ottamistoiminta tulee ulottaa itäpuolen naapurikiinteistön RN: olemassa olevaan ottoalueeseen, siltä osin kuin muu tet tu ottoalue sivuaa kyseistä kiinteistörajaa. Ottamistoiminta tulee ulot taa pohjoispuolen naapurikiinteistöiden RN:o ja RN:o ottoalueisiin. Ottoalueiden yhdistämiset tulee teh dä maisemaan sopivilla muotoiluilla. Muihin kiinteistöiden rajoihin ot to alu ees ta tulee jäädä vähintään 10 m koskematon suojavyöhyke. (MAL 11 ) 2. Maa-aineksenotto saadaan ulottaa tutkitun vedenottamo paikan (AK15) kaukosuojavyöhykkeellä enintään tasoon +16,32 m (N2000). Kuitenkin niin, että havaitun ylimmän pohjaveden pinnantason ylä puo lel le jää vähintään 4 m rikkomaton suojamaakerros. (MAL 11 ) Tutkitun vedenottamo paikan (AK15) kaukosuojavyöhykkeen ul ko puo li sil la alueilla maa-aineksen otto saadaan ulottaa enintään ta soon +15,32 (N2000). Kuitenkin niin, että havaitun ylimmän poh ja ve den pinnantason yläpuolelle jää vähintään 3 m rikkomaton suo ja maa ker ros. (MAL 11 ) Toiminnanharjoittajan tulee seurata alueen pohjaveden pinnantasoja 4 kertaa vuodessa alueella olevista 3 pohjavesiputkesta (PV1, PV2 ja PV15), niin että pohjaveden pinnantason kevät- ja syysmaksimit ovat tiedossa luotettavalla tavalla. Pohjaveden korkeustiedot tulee toi mit taa valvovalle viranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maa lis kuun loppuun mennessä ja pyydettäessä ELY-keskukselle. (MAL 11 ) Alueelle tulee sijoittaa riittävä määrä korkeusmerkkejä ottotason seu raa mis ta varten. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säi ly mi ses tä alueella ottamistoiminnan aikana. (MAL 11 ) 3. Luvan haltijan tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle hy väk syt tä väk si uudet kartat (nykytilanne ja lopputilanne) ottoalueesta, poik ki leik kaus ku vat ja uusi luvan mukainen ottomäärä 30 päivän kuluessa lu pa pää tök sen tietoon saamisesta. Kartoissa, poikkileikkauksissa ja ot to mää räs sä tulee huomioida luvan mukainen muutettu ottoalueen ra jaus sekä luvan mukaiset rikkomattomat suojamaakerrokset alu een pohjavedenpintaan. 4. Luvan haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta al ku kat sel muk sen suorittamista ennen ottotoiminnan aloittamista. (VNA maa-ai nes ten ot ta mi sesta 7 ) 5. Ennen ottotoiminnan siirtymistä uusille koskemattomille alueille tu lee ottoalueella olla tehty aikaisemman luvan tar kas tuk sil la määrätyt täytöt. Täytöt tulee tehdä puhtailla maa-ai nek sil la. Täyttöalueiden

17 pohjilta tulee poistaa kaikki orgaaninen ai nes ennen täyttömassojen lisäämistä. (MAL 11, YSL 17 ) 6. Ottamistoiminta tulee kokonaisuudessaan toteuttaa niin, ettei mis sään toimintavaiheessa pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maa pe rän pilaantumisvaaraa. (MAL 11, YSL 17 ) Toiminta-alueella ei saa varastoida poltto- tai voiteluaineita tai muita ym pä ristöl le vaarallisia kemikaaleja. Mikäli alueella tilapäisesti va ras toi daan polttoaineita, tulee niiden olla kaksoisvaippasäiliössä nes teen pi tä väl lä ja reunoilta korotetulla alustalla. Säiliöt tulee olla va rus tet tu ylitäytönestimellä sekä laponestolla. Tankkauslaitteistossa tulee ol la lukittava sulkuventtiili. Mikäli alueella tilapäisesti säilytetään voi te lunes tei tä tai muita kemikaaleja tulee niiden olla lukittavissa tii vis poh jai sis sa astioissa. (MAL 11 ) Tankkaukset, työkoneiden säilytys ja huollot tulee suorittaa nes tei tä lä päisemät tö mäl lä ja reunoilta korotetulla alustalla, niin että mah dol li set vuodot työkoneista tulee havaittua ja vuodot voidaan va hin ko ti lan teis sa kerätä talteen. Tarvittavat työkoneiden tankkaukset tulee suo rit taa mahdollisuuksien mukaan työvuorojen alussa niin, että työ ko nei siin jää toiminta-ajan ulkopuoliseksi ajaksi mahdollisimman vä hän polttoainetta. (MAL 11 ) Toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imey tys ai net ta esim. imeytysturvetta tai imeytysmattoja. Öljyvahingon sat tues sa vaaran torjuntaan on alettava välittömästi. Vahingosta tulee il moit taa välittömästi pelastusviranomaiselle sekä Siikajoen kunnan val vo val le viranomaiselle. (MAL 11 ) 7. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottoalueelle. Mi kä li ottoalueen maisemoinnissa on tarpeen käyttää ulkopuolelta tuo ta via, puhtaita maa-aineksia, luvan haltijan on sovittava asiasta erik seen valvovan viranomaisen kanssa. Ottamisalueella ei saa säi lyt tää jätteitä eikä käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Luvan hal ti jan on muutoinkin pidettävä ottamisalue siistinä ja estettävä sen ros kaan tu mi nen. (MAL 11 ) Alueelta tuleva energiapuu tulee toimittaa ensisijaisesti hyö ty käyt töön, mikäli tämä ei ole mahdollista voi alueelta tulevat kannot ja hak kuu täh teet käyttää haketettuna kasvualustana pintamaan yh tey des sä ottoalueella. (MAL 1 a, MAL 11 ) 8. Maisemointi tulee toteuttaa ottoalueella ottotoiminnan ete ne mi sen myötä vaiheittain. Luiskat tulee loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 ja alue muotoilla maisemaa elävöittävästi. Viimeistelyssä saa käyt tää hyödyksi ottoalueelta saatuja pintamaita. Pintamaita, kan to ja, puita tai hakkuutähteitä ei saa käyttää luiskien rakentamiseen. (MAL 11 ) Mikäli metsittyminen ottoalueella ei lähde luontaisesti käyntiin, tulee alue metsittää ottotoiminnan päätyttyä. (MAL 11 )

18 Kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt tulee suorittaa luvan voi mas saolo ai ka na. (MAL 11 ) 9. Mikäli alueella on tarvetta murskaamiseen tulee asiasta olla yh tey des sä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen hyvissä ajoin. (YSL 27 28, 118 ) 10. Ottotoiminnan päätyttyä, on tehtävä lupaviranomaisen kanssa lop pu tarkas tus, jonka kutsuu koolle luvan haltija. Poh jois-poh jan maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata ti lai suus olla mukana katselmuksessa. (VNA maa-ainestenottamisesta 7 ) 11. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään men nes sä tehtävä ilmoitus otetun maa-aineksen laadusta ja mää räs tä maa-ainestenotto NOTTO-rekisteriin. Ilmoitus tehdään säh köi ses ti Maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella YM012. Ilmoituskaavake ja ohjeet löytyvät osoitteesta hakusanalla 23a. (MAL 23 a ) 12. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sel lais ta, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mu kai ses ti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta val vo val le viranomaiselle. (MAL 14 ) Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta vii py mät tä ilmoitettava lupaviranomaiselle. (MAL 13 a ) Päätöksen perustelut Maa-ainestenotto toteutettuna lupahakemuksen, huomioiden hae tus ta ottoalueesta muutettu ottoalue, ottomäärä ja poh ja ve den pin nan yläpuolelle jätettävä suojamaakerroksen paksuus, ja edellä esi tet ty jen lupamääräysten mukaan täyttää maa-aineslain 6 :ssä esi te tyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Destia Oy on esittänyt asian mukaisen hakemuksen eikä lupapäätöksen mukainen ot ta mis toi min ta tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä sää det ty jen rajoitusten kanssa. Hakemuksesta lupamääräyksin poik kea va ottoalue, ottomäärä ja pohjavedenpinnan yläpuolelle jätettävä suo ja maa ker rok sen paksuus huomioiden katsotaan asian käsittelyn yh tey des sä, että ainesten ottamisesta ei aiheudu tärkeän tai muun ve den han kin ta käyt töön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liit tee nä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kai van nais jät teis tä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä. Päätöksentekoa on ohjannut asian käsittelyaikana voimassa oleva lain säädän tö ja päivitetty tämän hetken pohjavedensuojelun vaa ti muk sia vastaava ohjeistus hyvästä maa-ainesten ot ta mis käy tän nös tä. Alueella voimassa

19 olevaa Alhonmäen-Vartinvaaran 2000 yleis suun ni tel maa, niiltä osin kuin suunnitelman on katsottu olevan ajan ta sai nen, on hyödynnetty asian käsittelyssä. Yleissuunnitelmassa vii tat tuun lainsäädäntöön ja ohjeistukseen hyvästä maa-ainesten ot ta mis käy tän nös tä on tässä päätöksessä sovellettu yleis suun ni tel mas sa todetun sijaan asian käsittelyaikana voimassa olevaa lain sää dän töä ja ohjeistusta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeellisia maa-ai nek sen oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan to teut ta mi sek si. Lupamääräykset 1 4 ovat annettu ottamistoiminnan pysymiseksi lu van mukaisella ottoalueella. Lupamääräys 1:n rajaus ottoalueesta perustuu pohjaveden suo je luun. Ottoalueen rajauksella turvataan läheisen tutkitun ve den ot ta mo paikan (AK15) pohjavedenlaatua ja antoisuutta. Lupamääräys 2:n suojamaakerrospaksuudet ovat annettu alueen poh ja ve den määrän ja laadun suojelemiseksi. Suo ja maa ker ros pak suu det perustuu luvan käsittelyaikaan voimassa olevaan yleisesti käy tet tä vään ohjeistukseen maa-aineksen hyvästä ot ta mis käy tän nös tä luokitellulla pohjavesialueella. Suojamaakerroksen paksuus vas taa alueella myönnettyä maa-aineslupaa. Lupamääräykset 1 4, 7, 9 12 ovat annettu valvonnan to teut ta mi sek si. Lupamääräys 5:n mukainen täyttö määräys on annettu pohjaveden pi laan tumi sen ja muuttamisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 1 10 ovat annettu ottoalueen ympäristöntilan suo je le mi seksi sekä ottoalueen siisteyden takaamiseksi. Lupamääräykset 5, 7 8 ja 10 ovat annettu alueen jälkihoitotöiden ta son varmistamiseksi. Vastaus jätettyihin lausuntoihin Paavolan Vesi Oy:n lausunnossa todetut asiat huomioidaan lu pa mää räyk sissä 1 2 ja 4 6. Luvassa asetettu suojamaakerroksen paksuus perustuu alueella suo ri tet tuun pidemmän ajanjakson (vuodesta 1999 alkaen) poh ja ve den korkeuden tarkkailuihin. Pohjaveden korkeuden tarkkailua on alu eel la suoritettu pääsääntöisesti siten, että kevät- ja syysmaksimit tu le vat huomioiduksi.

20 Lausunnossa esitettyihin huomioihin valvonnasta ja vakuudesta to de taan, että alueella suoritetaan vuosittaista valvontaa Siikajoen kun nan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta maa-aineslupaan liit tyen. Lisäksi Alhonmäen pohjavesialueella oleville maa-ai nes alueil le tehdään vuosittain viranomaisten yhteistarkastus. Va kuus mak sun suuruus määräytyy voimassa olevan Siikajoen kunnan maa-ai nes lu pien valvontataksojen mukaisesti. Vakuuden suu ruu des sa taksaston ohjeistuksen mukaisesti huomioidaan toiminta-alueen si joit tu mi nen tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todetut asiat huo mioi daan lupamääräyksissä 1 2, 5 8 ja Luvan voimassaolo Tämä maa-aineslupa on voimassa saakka. Kaikki ot ta mis aluet ta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava luvan voi mas sa olo ai ka na. Päätöksen täytäntöön pano Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen saa tua lainvoiman (MAL 21 ). Lupaviranomainen katsoo, että lupahakemuksessa esitettyjen tie to jen sekä asian käsittelyn yhteydessä selvitettyjen tietojen perusteella lu pa ainesten ottamiseen on myönnettävä. Lupaviranomainen kat soo, että edellä esitetyn perusteella ja lupamääräyksiä noudattaen täy tän töön pa no ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1 a, 3 7, 10 13, 13 a, 14, 19 21, 23 ja 23 a Laki maa-aineslain muuttamisesta (424/2015) Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 2, 4, 6 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 17, 27 28, 118 Muut sovelletut ohjeet Siikajoen kunnan teknisen lautakunnan hyväksymä Sii ka joen kunnan Maa-aineslupa- ja valvontataksa. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, Hel sin ki 2009 PSV-Maa ja vesi: Siikajoen kunta, Alhonmäen Vartinvaaran yleis suun ni telma, Päätöksestä tiedottaminen