Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Transkriptio

1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartasta

2 Selvitystehtävä Selvityksen kohteena korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja erityisesti yhteistyön esteet Hankkeessa tunnistetaan ja arvioidaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä hidastaneita tai estäneitä tilanteita ja arvioidaan muuttuvan toimintaympäristön mahdollisesti tuomia uusia hankaluuksia kuvataan yhteistyön hyviä käytäntöjä esitetään ratkaisumalleja havaittuihin esteisiin ja hidasteisiin

3 Aineistot ja menetelmät Selvitys toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena Haastattelujen kohteeksi valittiin neljä erilaista korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyökontekstia: Helsingin yliopisto Ilmatieteen laitos (tiivis yliopisto-tutkimuslaitosyhteistyö, kampusmalli) Seinäjoki (monitoimijainen yhteistyö yliopistokeskuspaikkakunnalla) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (ei-kampusperusteisen yhteistyön rakentuminen) Jyväskylä (fokuksessa erityisesti yliopisto-amk-yhteistyö) Aineistot Haastattelut: taustahaastattelut (kansalliset avaintoimijat ) 5 henkilöä; yhteistyökontekstit 26 henkilöä jakautuen seuraavasti: HY-IL 6, THL 7, Seinäjoki 6, Jyväskylä 7. Yhteensä haastatteluja tehtiin 31 kpl. Dokumenttiaineistot: Toimintakertomuksia, sopimuksia. Yhteistyötä kuvaavaa dokumenttiaineistoa saatavilla hyvin vähän. Kyselyt: Selvityksessä on hyödynnetty kahta kyselyä: OKM:n kysely korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön nykytilasta ja kehittämistarpeista (kevät 2014; n=48; ammattikorkeakoulut n=16, tutkimuslaitokset n=14, yliopistot n=12, ministeriöt n=5, muu n=1) UNIFIn, ARENEn ja TUNEn kysely ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisestä sopimuspohjaisesta yhteistyöstä (syksy 2014, n=44; ammattikorkeakoulut n=21, tutkimuslaitokset n=10, yliopistot n=13) Tilastot: T&K-rahoitustilastoja (Tilastokeskus)

4 Tulokset 4

5 Yhteistyön laajuus ja yhteistyömuodot Kaikilla yliopistoilla on yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, lähes kaikilla useamman kuin yhden ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopistojen yhteistyö laajaa myös tutkimuslaitosten kanssa. Kaikilla (kyselyyn vastanneilla) tutkimuslaitoksilla on niin opetusyhteistyötä, TKI-yhteistyötä kuin yhteistä henkilökuntaakin yliopistojen kanssa. Tutkimuslaitoksilla on selvästi enemmän yhteistyötä yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaikilla ammattikorkeakouluilla yhteistyötä yliopistojen kanssa, mutta ei tutkimuslaitosten kanssa Pääasiallinen yhteistyön muoto on tutkimushankkeet, lisäksi on yhteisiä virkoja, infrastruktuuri- ja aineistoyhteistyötä, yhteisiä yksiköitä sekä koulutukseen ja jatkokoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Lähes kaikilla yliopistoilla on tila- ja tukipalveluyhteistyötä yhteistyötä 1-3 ammattikorkeakoulun kanssa Tutkimuslaitoksilla on vähän yhteisiä tukipalveluja korkeakoulujen kanssa, yhteisiä tiloja on enemmän. Ammattikorkeakouluilla on hyvin vähän yhteistä henkilökuntaa yliopistojen kanssa, yhteisiä tiloja ja tukipalveluja on jossain määrin enemmän

6 Yhteistyön toimiminen eri tieteenaloilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maatalous- ja metsätieteet (n=31) Lääke- ja terveystieteet (n=29) Luonnontieteet (n=37) Tekniikka (n=39) Yhteiskuntatieteet (n=30) Humanistiset tieteet (n=23) Erittäin hyvin tai hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti tai huonosti Kysymys: Kuinka hyvin toimii käsityksesi mukaan yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken tällä hetkellä seuraavilla tieteenaloilla? Lähde: OKM:n kysely 6

7 Yhteistyötä estäneet tekijät OKM:n kysely (2014) Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot, n=12 Tutkimuslaitokset, n=14 Erityisesti suhteessa AMK:ien tutkimustoimintaan Ammattikorkeakoulut, n= Mainintaa, luokiteltu avovastausten perusteella 7

8 Yhteistyön esteet haastatteluissa Työnjako ja eri toimijoiden roolit Asenteet ja eri toimijoiden toiminnan tunteminen Tukipalvelut Erilainen perusorientaatio (erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä) Erilaiset johtamisrakenteet yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Organisaatioiden erilainen juridinen asema (lainsäädäntö) Tutkimusrahoitus Hallinto Koulutus Fyysinen etäisyys Kansallisen ja paikallisen tason linjausten puutteellisuus Resurssien supistuminen ja kilpailu Infrastruktuuri ja tutkimusaineistojen yhteiskäyttö

9 Yhteistyötä edistäneet tekijät Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut 0 Yliopistot, n=12 Tutkimuslaitokset, n=14 Ammattikorkeakoulut, n=16 Lähde: OKM:n kysely Mainintaa, luokiteltu avovastausten perusteella

10 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 10

11 Johtopäätökset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on monimuotoista ja se toimii pääsääntöisesti hyvin. Isoja, periaatteellisia esteitä yhteistyölle ei ole. Suuri osa koetuista esteistä on luonteeltaan yksityiskohtia tai käytännön pulmia, jotka on kyetty ratkaisemaan tavalla tai toisella. Organisaatioiden orientaatioiden erot. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset eroavat toisistaan toiminnan suuntautumisessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnan luonteessa ja tasossa. Organisaatioiden perusorientaatio luo yleiset puitteet yhteistyölle, eikä kaikessa voida tai ole järkevää tehdä yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää synergiaa ja kosketuspintaa organisaatioiden toimintojen välillä. Hallinto- ja tukipalvelut. Tietojärjestelmien ja -hallinnon yhdistäminen on vaikeaa ja tulee esiin erityisesti tapauksissa joissa on pyritty rakentamaan kampuspohjaista yhteistyömallia. Myös lainsäädäntö saattaa hankaloittaa yhteistyötä tukipalvelujen osalta

12 Johtopäätökset Koulutukseen liittyy useita yksittäisiä seikkoja, jotka hankaloittavat yhteistyötä. Tutkimusrahoitus. Kilpailu samoista resursseista on jossain määrin yhteistyötä estävä tekijä. Toisaalta tutkimusrahoitusinstrumentit ovat myös vahvasti yhteistyötä tukeva elementti. Tutkimusrahoituksen kiristyminen ja resurssileikkaukset todennäköisesti vaikeuttavat yhteistyötä. Koska merkittäviä esteitä yhteistyössä ei ole, tehokkaimmat keinot yhteistyön edistämiseksi liittyvät luultavimmin tiedon jakamiseen, vuorovaikutukseen, asenteisiin vaikuttamiseen jne. Lisäksi yhteistyöhön voidaan vaikuttaa kannustimilla sekä tietyiltä osin säädös/sopimusmuutoksilla

13 Kehittämisehdotukset 1. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjakoa ja rooleja TKItoiminnassa tulisi edelleen selkeyttää. 2. Yhteistyötä tukemaan tarvitaan selkeät linjaukset sekä kansallisella että organisaatiotasolla. 3. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken tulisi lisätä toisten organisaatioiden toiminnan tuntemusta, tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta. Lisääntynyt tietoisuus tukisi hyvien yhteistyöpaikkojen ja -kumppanien löytymistä sekä vähentäisi ennakkoluuloja eri toimijoiden välillä. 4. Yhteistyöhön kannustavaa asennetta ja ilmapiiriä tulisi edistää ja tukea ajattelua, joka katsoo laajempia kokonaisuuksia ja yhteistä kokonaisetua

14 Kehittämisehdotukset 5. Yhteistyöstä eri toimijoille syntyviä hyötyjä tulisi pystyä tuomaan nykyistä paremmin esiin. 6. Yhteistyön edistämiseksi olisi perusteltua kerätä tietopankki hyvistä käytännöistä ja käytännön esimerkeistä, joilla yhteistyötä on edistetty erilaisissa tilanteissa. 7. Ministeriöiden olisi mahdollista tukea yhteistyötä taloudellisilla insentiiveillä (esimerkiksi kriteeristöt tulossopimuksissa ja rahoitusmalleissa). 8. Yhteistyötä vahvistaisi sen priorisoiminen käytännön työssä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämä edellyttäisi mahdollisesti strategisempaa otetta yhteistyöhön, jossa eri toimijat yhdessä pohtisivat yhteistyön mahdollisuuksia

15 Kehittämisehdotukset 9. Tutkijoiden liikkuvuutta tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä hankaloittavat työsuhteisiin liittyvät tekijät tulisi poistaa (mm. lomaoikeuksien siirtyminen). 10. Yhteistyössä toteutettavan tutkimuksen rahoituksen hakemiseen ja sen käyttöön liittyvä byrokratia jäykistää toimintaa. Olisi perusteltua yksinkertaistaa rahoituksen hakemiseen ja käyttöön liittyvää hallintoa. 11. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen koulutusyhteistyön osalta tulisi purkaa esim. lukukausien erilaiseen organisointiin liittyvät esteet

16 TEKNOLOGIASTA TULOSTA 16