Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus

Transkriptio

1 Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusverkosto Tutkittua tietoa lastensuojelusta -seminaari THL

2 Lastensuojelututkimuksen vahvistamisen pitkä tie Lastensuojelututkimuksen tarve on tunnistettu ja tunnustettu toistuvasti eri yhteyksissä. Tarja Heino (2017) Kamppailua lastensuojelututkimuksen paikasta ja puitteista. Teoksessa Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari & Satu Ranta-Tyrkkö (2017) Mielekäs tutkimus Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin. Tampere: Tampere University Press. Silti panostukset tutkimuksen vahvistamiseen ovat mitättömiä. Esimerkkinä HE 237/2018, joka annettu : Samalla vahvistetaan lastensuojelun lainsäädännön kehittämiseen, toimeenpanoon ja ohjaukseen sekä siihen liittyvän tiedonkeruuseen ja tutkimukseen tarvittavia henkilöstövoimavaroja. Tämän arvioidaan aiheuttavan lisäresurssin tarpeen sosiaali- ja terveysministeriöön 2 htv ja terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1 htv. Meillä ei edelleenkään ole lastensuojelun tutkimukseen keskittynyttä yksikköä, eikä tällä hetkellä edes yliopistossa toimivaa professoria. 2

3 Miksi lastensuojelun tutkimusta kartetaan? Lastensuojelun tila herättää toistuvasti hämmästystä ja paniikkireaktioita. Silti ilmiön tutkimuksen tarvetta kyseenalaistetaan vetoamalla vahvaan yleiseen lapsi-, nuoriso- ja perhetutkimukseen, hyvinvointitutkimuksen ehkäiseviä toimenpiteitä vahvistaviin elementteihin ja milloin mihinkin. Pelätäänkö, että lastensuojelun tutkimus tekee ilmiöstä pysyvän? Paljastaa yhteiskunnasta ilmiöitä, jotka haluamme unohtaa? Stigmatisoi ammattilaisia, vanhempia tai lapsia? Sysää liikkeelle muutoksen? Tosiasia kuitenkin on, että lastensuojelun sijaishuollossa käy jo kuusi prosenttia lapsiväestöstä. 3

4 Ehdotuksia tulevalle Uskallan edelleen vaatia, että lastensuojelun tutkimukseen osoitetaan pysyvät voimavarat, joilla voidaan palkata 5 6 henkilötyövuotta. Tämän voimavaran tehtävänä olisi: Tuottaa lastensuojelua koskevaa monitieteistä tutkimustietoa. Koordinoida valtakunnallisesti jo olemassa olevaa tutkimus- ja käytännön osaamista sekä tutkimustoimintaa. Edistää ja ylläpitää eri toimijoiden valtakunnallista vuoropuhelua ja kansainvälistä yhteistyötä lastensuojelukysymyksissä. Periaatteina monitieteisyys, joustavuus, tutkimuksen ja käytännön välisen vuoropuhelun vahvistaminen, refleksiivisyys ja itsenäisyys. Maaperä kriittiselle ja objektiiviselle tutkimustoiminnalle eettisesti ja poliittisesti haastavassa tutkimuskentässä. Tämä edellyttäisi alle miljoonan euron panostusta. Lastensuojelun kustannukset liikkuvat yli miljardissa eurossa, joten kyseessä eivät ole isot satsaukset. Jos todella haluamme ymmärtää lastensuojelutarpeen taustalla olevia tekijöitä, auttaa sen piirissä olevia lapsia, nuoria ja perheitä sekä vähentää lastensuojelun tarvetta, tarvitsemme tuntuvampia satsauksia lastensuojelun tutkimukseen. 4

5 Lopuksi Suomeen perustetaan valtionvarainministeriön tilaaman raportin (Sipilä & Österbacka 2013) tarkoittama kansallinen lapsi- ja perhetutkimuksen instituutti, jonka vastuualueeseen kuuluu myös lastensuojelututkimuksen tekeminen ja koordinointi sekä käynnistetään valtakunnallinen lapsi- ja perhetutkimuksen tutkimusohjelma. Instituutti ja tutkimusohjelma tulee resursoida siten, että sillä on todelliset mahdollisuudet pitkäjänteisten tutkimusten toteuttamiseen. Instituutin perustamisen valmistelu aloitetaan lastensuojelututkimuksen koordinaation vahvistamiseen keskittyvällä hankkeella. (Toimiva lastensuojelu, kohta 29, 2013.) Kiitos ajastanne! 5