Kuulemistilaisuus strategisen tutkimuksen teemavalinnoista vuodelle 2016

Transkriptio

1 Kuulemistilaisuus strategisen tutkimuksen teemavalinnoista vuodelle 2016 Johtaja Riikka Heikinheimo 1 SUOMEN AKATEMIA

2 Strateginen tutkimus osana valtioneuvoston tiedolla johtamista I Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

3 Poliittisten päättäjien tahto = Hallitusohjelma Hallituksen toimintasuunnitelma Päätöksiä vai muutoksia? Yhteinen agenda - MITÄ Yhteinen toimeenpano - MITEN Yhteinen tieto - MIKSI Budjetti-resursointi Kuntaohjaus Tulosohjaus Jne. Ennakointi, tulevaisuuskatsaukset Menokartoitus Vaikuttavuusarviointi Strateginen tutkimustieto Jne. I Valtioneuvoston 3 kanslia I vnk.fi

4 Miksi uusi rahoitusinstrumentti? Aikaisempi malli rakennettu toisenlaiseen toimintaympäristöön ja kulttuuriin Muutostekijöitä: Keskinäisriippuvuuksien lisääntyminen Tiedon tuottamisen, välittämisen ja hyödyntämisen monopolimallin murtaminen Pirullisten ongelmien lisääntyminen Tiedon merkitys korostuu Monimutkaisten arvovalintojen teossa monitieteinen ja eri lähestymiskulmia sisältävä tutkimustieto arvokasta I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

5 Ratkaistaan horisontaalisia ongelmia vertikaalisella organisaatiolla Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Esimerkkinä työelämän kehittäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, kestävä kasvu sekä liikkumattomuuden ongelma Sama haaste näkyy myös sektoritutkimuksen osalta I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

6 Mitä opittavaa muualta? Tanskan esimerkistä poimittua Selkeä ja vahva viesti siitä, että uusi instrumentti on Erilainen Riippumaton Vaikuttava (asiakaslähtöinen ja vuorovaikutteinen) Kannustimet kohdalleen - avaintekijät: Monitieteisyys Kansainvälisyys Tiedon hyödyntäjien läsnäolo Systeeminen muutos edellyttää Ratkaisujen löytämistä ongelmiin Toimintaa, joka ylittää tieteenala-, teknologia- ja tutkimusalojen rajoja I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

7 Valtioneuvoston päätös 1. STN tekee valtioneuvostolle aloitteen keskeisistä tutkimusrahoituksen teema-alueista ja painopisteistä. 2. Valtioneuvoston kanslian tehtävä on yhteistyössä ministeriöiden kanssa (TEA kokous ja KP-kokous ) valmistella aloitteen pohjalta päätösesitys valtioneuvostolle. 3. Valtioneuvosto tekee päätöksen yleisistunnossaan. 4. Päätöstä valmisteltaessa kuullaan tutkimusasiantuntijoita sekä tutkimus- ja innovaationeuvostoa. 5. Prosessi on vuosittainen. 7 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

8 Kuulemistilaisuus strategisen tutkimuksen teema-aloitteista vuodelle :30 Ilmoittautuminen ja kahvit 14:00 Avaussanat Riikka Heikinheimo, temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja, SA 14:10 Strategisen tutkimuksen neuvoston teemaehdotukset vuodelle 2016 Per Mickwitz, strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Osaaminen ja muuttuva työelämä Katariina Salmela-Aro, professori Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Irma Thesleff, akateemikko Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Sixten Korkman, professor of practice Kaupungistumisen dynamiikka Markku Kulmala, akatemiaprofessori 15:00 Keskustelua ja kysymyksiä STN:n jäseniä vastaamassa kysymyksiin 16:45 Tilaisuuden yhteenveto Anne Brunila, strategisen tutkimuksen neuvoston varapuheenjohtaja 17:00 Tilaisuus päättyy 8 SUOMEN AKATEMIA

9 Viestiseinän ohjeet: Tekstiviesti numeroon 12154, viestin alkuun STN [väli] viesti (operaattorikohtainen normaali tekstiviestin hinta) Netin kautta osoitteessa Twitterissä aihetunnisteella #strateginentutkimus 9 SUOMEN AKATEMIA

10 Kiitos 10 SUOMEN AKATEMIA

11 Strategisen tutkimuksen neuvoston teemaehdotukset vuodelle 2016 STN:n puheenjohtaja Per Mickwitz 11 SUOMEN AKATEMIA

12 Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Per Mickwitz (Suomen ympäristökeskus) Varapuheenjohtaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto ( ) professor of practice Anne Brunila (Svenska Handelshögskolan) Jäsenet: johtaja Jaakko Kiander (Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) professor of practice Sixten Korkman (Aalto-yliopisto) akatemiaprofessori Markku Kulmala (Helsingin yliopisto) professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto) professori Katariina Salmela-Aro (Jyväskylän yliopisto) johtaja Leena Sarvaranta (VTT) akateemikko Irma Thesleff (Helsingin yliopisto) 12 SUOMEN AKATEMIA

13 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen rooli tarvitaan systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi. tavoitteena on, että tutkimus toimii yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Tavoitteena on rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, jolla etsitään ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. strategisesti suunnattavan tutkimusrahoituksen kokoaminen mahdollistavat voimavarojen suuntaamisen uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Valtioneuvoston periaatepäätös SUOMEN AKATEMIA

14 Strateginen tutkimus tarkoittaa STN:n osalta Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. (HE 25/2014 vp) 14 SUOMEN AKATEMIA

15 Laki Suomen Akatemiasta (482/2014) 5 b Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka tehtävänä on: 1) tehdä valtioneuvostolle aloite strategisen tutkimuksen keskeisistä teemaalueista ja painopisteistä; 2) päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema-alueita ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen; 3) päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella; 4) vastata tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. 15 SUOMEN AKATEMIA

16 Laki Suomen Akatemiasta (482/2014) 5 b Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka tehtävänä on: 1) tehdä valtioneuvostolle aloite strategisen tutkimuksen keskeisistä teemaalueista ja painopisteistä; 2) päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema-alueita ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen; 3) päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella; 4) vastata tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. 16 SUOMEN AKATEMIA

17 Teema-alueiden luonne: Teema-alueet valittaisiin siten, että ne ovat luonteeltaan Suomen kannalta tärkeitä, yhteiskunnallisen ongelmanratkaisun kannalta oleellisia ja uusia ennakoivia osaamis- ja tutkimusyhdistelmiä kehittäviä. Teema-alueet olisivat yleensä luonteeltaan monialaisia, monitieteisiä ja elinkaareltaan pitkäjänteisiä. (HE 25/2014 vp) 17 SUOMEN AKATEMIA

18 Teemojen ja ohjelmien valmistelu Teema- ja painoalue- VALINNAT STN Teema- ja painoalue- EHDOTUKSET Valtioneuvosto Ohjelmavalinnat STyksikkö Ohjelmien käynnistäminen 18 SUOMEN AKATEMIA

19 STN ja Valtioneuvoston työnjako Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) Tekee vuosittain aloitteen valtioneuvostolle teemaalueista ja painopisteistä Päättää tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien laajuudesta, tutkimushankkeiden valinnasta ja rahoituksesta Valtioneuvosto (VN) Nimeää strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenet OKM:n esittelystä Päättää vuosittain tutkimuksen keskeisimmät teemaalueet ja painopisteet Valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistuisi rahoituksen osoittamiseen yksittäisille tutkimusohjelmille tai hankkeille. (HE 25/2014 vp) 19 SUOMEN AKATEMIA

20 Teemojen valmisteluprosessi: yleiset lähtökohdat Avoin teemaprosessi Vuonna 2015, mm. verkkokysely ( ) Tiedeyhteisö, tutkimuslaitokset, ministeriöt sekä elinkeinoelämä ovat mukana teemojen valmisteluprosessissa: kutsutyöpaja Teemoja valmistellaan ja niistä päätetään vuosittain Hyödynnetään soveltuvin osin kansallista ennakointityötä kansallisen ennakointiverkoston tulevaisuuskuvat: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015 (kansliapäälliköt) 20 SUOMEN AKATEMIA

21 Teemavalmisteluprosessi STN:ssä 21 SUOMEN AKATEMIA

22 Teemaprosessi vuoden 2016 teemojen valitsemiseksi Kutsutilaisuus tiedeyhteisölle Avoin kuulemistilaisuus VNK:n vastuulla TIN:n kuuleminen TEA-ryhmän keskustelu Kansliapäälliköiden kuuleminen huhtikuu toukokuu kesäkuu syyskuu 2015 STN:n valmistelevia kokouksia 9.2, 26.3 & 20.4 STN muodosti teema-aloitteen STN päättää teemaaloitteesta Valtioneuvoston päätös 22 SUOMEN AKATEMIA

23 Millaisia teemoja, projekteja ja tutkimusta STN tavoittelee Tavoittelemme isoja kokonaisuuksia 4 teemaehdotusta ei montaa ohjelmaa teeman alle rahoitettavien projektien koko on iso ja kesto pitkä Pitkäjänteinen tutkimus (lähtökohtana 3+3 vuotta - väliarvio) Selkeät kriteerit ennen hakua tiedossa 23 SUOMEN AKATEMIA

24 Millaisiin teemoihin pyritään? Teemat ovat: 1) Riittävän horisontaalisia 2) Useamman hallinnonalan asioita 3) Keskenään riittävän erilaisia 4) Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita 5) Ratkaisu edellyttää nimenomaisesti monitieteisen tutkimuksen avulla tuotettavaa uutta tietoa 24 SUOMEN AKATEMIA

25 Tutkimuksen teema-alue-ehdotukset ja painopisteet vuodelle 2016 Teemat Osaaminen ja muuttuva työelämä Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Kaupungistumisen dynamiikka Painopisteet Kansainvälisyys Digitaalisuus Elämänkaari 25 SUOMEN AKATEMIA

26 KIITOS 26 SUOMEN AKATEMIA

27 Osaaminen ja muuttuva työelämä Katariina Salmela-Aro 27 SUOMEN AKATEMIA

28 Osaaminen ja muuttuva työelämä Koulutus ja korkea osaaminen ovat perinteisesti olleet Suomen vahvuuksia, mutta nyt maassamme esiintyy merkkejä osaamisperustan rapautumisesta. Samaan aikaan työelämä on murroksessa globaalisti. Tulevaisuuden työ vähenemässä määrin sidottu aikaan ja paikkaan. Teemassa olennaista on se, miten kansainvälistyvän koulutuksen ja globaalin murroksessa olevan työelämän tarpeet ja mahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään. Suomalaisten menestyneiden kasvuyritysten kriittiset tekijät. Tässä teemassa rahoitetaan tutkimusta, jonka avulla vahvistetaan suomalaista osaamisperustaa, kansallista tiede-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmää sekä ihmisten mahdollisuuksia hankkia muuttuvassa työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista elämänkaarensa eri vaiheissa. 28 SUOMEN AKATEMIA

29 Osaaminen ja muuttuva työelämä Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa uusien teknologioiden ja digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa, oppimisessa ja työelämässä. Tavoitteena on lisätä tietoa kansainvälistymisen merkityksestä koulutuksessa ja työssä. Tutkimuksella tunnistetaan uudistuvan työelämän synnyttämiä institutionaalisia haasteita ja mahdollisuuksia ja vastataan niihin. Tärkeänä nähdään uuden oppiminen, metataidot ja uusien taitojen omaksuminen elinikäisenä prosessina (ikärakenteen muutos). Teemassa haetaan ratkaisuja myös siihen, miten tutkimustiedon hyödyntämistä voidaan parantaa koulutuksen, oppimisympäristöjen ja osaamisen kehittämisessä sekä uusien osaamistarpeiden ennakoinnissa. 29 SUOMEN AKATEMIA

30 Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Irma Thesleff 30 SUOMEN AKATEMIA

31 Terveys ja elämäntapojen muuttaminen (1/3) Suomessa käytetään huomattavasti sekä kotitalouksien että julkisia varoja sellaisten sairauksien lääkehoitoihin, joita voitaisiin hoitaa ja etenkin ennaltaehkäistä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella, sosiaalisista suhteista huolehtimisella ja terveellisellä ruokavaliolla. Tietoa on tarjolla mutta suomalaiset eivät omaksu elämäntapoihinsa liittyviä hyvinvointia ja terveyttä (esim. liikunta ja ravinto) koskevia suosituksia. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miksi luotettava tieto ei muutu elämäntapoja muuttavaksi toiminnaksi ja millä toimintamalleilla ja käytänteillä tiedon jalkauttamista toiminnaksi voidaan olennaisesti parantaa elämänkaaren eri vaiheissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ihmisten käyttäytymistä pysyvästi muuttaviin mekanismeihin. 31 SUOMEN AKATEMIA

32 Terveys ja elämäntapojen muuttaminen (2/3) Tutkimustiedon avulla voidaan varmistaa yhteiskunnan resurssien tehokas kohdentaminen, pienentää hoiva- ja sairaanhoitokustannuksia sekä lisätä kansakunnan yhdenvertaisuutta ja kilpailukykyä. Teema hakee ratkaisuja uhkaavien elämäntapasairauksien aikapommin torjumiseen. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet, joita voidaan käyttää case-tutkimuksena yksilölähtöisten hoitomallien kehittämisessä Maailmanlaajuisesti kansantalouksia rasittavat yhä enemmän samat elintaso- ja elämäntapasairaudet, mm. tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. 32 SUOMEN AKATEMIA

33 Terveys ja elämäntapojen muuttaminen (3/3) Digitalisaatio sekä hyvinvointi- ja terveysteknologioiden nopea kehitys tarjoavat uusia mahdollisuuksia yksilölle oman terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseen ja elämäntapojen muuttamiseen. Terveysteknologia on yksi kasvava elinkeinoelämän ala, joka luo Suomessa korkean teknologian työpaikkoja ja avaa vientimahdollisuuksia. 33 SUOMEN AKATEMIA

34 Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Sixten Korkman 34 SUOMEN AKATEMIA

35 Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä (1/3) Teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden haasteisiin muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Tutkimus tuottaa tietoa, joka luo edellytyksiä valtion perustehtävien, valtiollisen olemassaolon, toimintavarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen edistämiseen. Teemassa tehtävä tutkimus tukee turvallisuusympäristössä tapahtuvien muutosten seurantaa, analysointia ja ennakointia. 35 SUOMEN AKATEMIA

36 Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä (2/3) Tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, toimintavarmuus sekä reagointi- ja riskinsietokyky. Kansallinen huoltovarmuus energia- ja tietointensiivisessä, digitalisoituvassa sekä kansainvälisesti yhä verkottuneemmassa yhteiskunnassa ovat keskeisellä sijalla. Olennaisia tutkimuskohteita ovat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vuorovaikutus, kansalaisten turvattomuuden kokemus sekä arvo- ja asenneilmapiirin muutos ja tämän vaikutus kansallisen koheesion ja demokratian kehittymiselle. 36 SUOMEN AKATEMIA

37 Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä (3/3) Teema hakee ratkaisuja mm. tietoverkkoihin, tiedon jakamiseen ja kyberturvallisuuteen liittyviin uusiin uhkiin Tutkimuskohteita ovat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaarat: sään ääri-ilmiöt vaikuttavat muun muassa energian, ruuan ja veden tuotantoon ja jakeluun. Myös pandemiat luovat uusia uhkia 37 SUOMEN AKATEMIA

38 Kaupungistumisen dynamiikka 38 SUOMEN AKATEMIA Markku Kulmala

39 Kaupungistumisen dynamiikka (1/2) Suomi on kaupungistunut vauhdilla, mutta olemme edelleen jäljessä muita läntisen Euroopan maita. Suomella on puolellaan kiinnikurojan etu, voimme analysoida miten kaupungistuminen on kehittynyt muissa maissa (esim. Ruotsissa), ja hyödyntää tätä tietoa omassa kaupungistumisprosessissamme. Teemassa rahoitetaan tutkimusta, jonka avulla pystytään hyödyntämään kaupungistumisen mahdollisuuksia ja välttämään karikkoja sekä etsimään ratkaisuja kaupungistumisesta johtuviin ympäristö-, terveys- ja hyvinvointiongelmiin. Ratkaisuilla on vientipotentiaalia globaaleille markkinoille tähtääville yrityksille 39 SUOMEN AKATEMIA

40 Kaupungistumisen dynamiikka (2/2) Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa kaupungistumisesta ilmiönä sekä sen vaikutuksista hyvinvointiin, talouteen, sosiaaliseen kestävyyteen, kansalaisten osallisuuteen, demokratian kehitykseen, ympäristöön ja yhteiskunnan eri toimintojen järjestämiseen. Tutkimuksessa tulee hyödyntää kansainvälisiä esimerkkejä ja kokemuksia kaupungistumiskehityksen dynamiikasta ja vaikutuksista. Esimerkkejä on hyvä olla myös hyvin nopeasti kasvavista megakapungeista. Teemassa haetaan ratkaisuja myös siihen, miten siirtyminen ilmastoneutraalisuuteen ja kiertotalouteen sekä digitalisaation eteneminen vaikuttavat kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kehittymiseen. 40 SUOMEN AKATEMIA

41 Tilaisuuden yhteenveto Anne Brunila 41 SUOMEN AKATEMIA

42 Teemaprosessi vuoden 2016 teemojen valitsemiseksi Kutsutilaisuus tiedeyhteisölle Avoin kuulemistilaisuus VNK:n vastuulla TIN:n kuuleminen TEA-ryhmän keskustelu Kansliapäälliköiden kuuleminen huhtikuu toukokuu kesäkuu syyskuu 2015 STN:n valmistelevia kokouksia 9.2, 26.3 & 20.4 STN muodosti teema-aloitteen STN päättää teemaaloitteesta Valtioneuvoston päätös 42 SUOMEN AKATEMIA

43 Teemat Osaaminen ja muuttuva työelämä Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Kaupungistumisen dynamiikka Painopistealueet Kansainvälisyys Digitaalisuus Elämänkaari 43 SUOMEN AKATEMIA

44 KIITOS 44 SUOMEN AKATEMIA