PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN KANSAIN- VÄLINEN TOIMINTA KERAVALLA

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN KANSAIN- VÄLINEN TOIMINTA KERAVALLA

2 Sisällysluettelo 1. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET JA PERUSTEET Kasvatus- ja opetusviraston kansainvälisen toiminnan periaatteet Varhaiskasvatuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Perusopetuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Lukio-opetuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Muut koulujen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat KANSAINVÄLISYYS YKSIKÖIDEN TOIMINNASSA Kansainvälinen kasvatus varhaiskasvatuksessa Kansainvälinen kasvatus perusopetuksessa Kansainvälinen kasvatus aikuisten perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa sekä lukiossa... 7 KOULUJEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN TUEKSI

3 PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KERAVALLA 1. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET JA PERUSTEET Kasvatus- ja opetusviraston kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä ja syventää erilaisten kulttuurien tuntemusta ja avartaa maailmankuvaa, järjestää mahdollisuuksia kohdata eri maissa ja erilaisissa kulttuureissa eläviä ihmisiä, tarjota mahdollisuuksia käyttää ja kehittää omaa kielitaitoaan, kasvattaa oppilaita suvaitsevaisuuteen ja yhteisöllisyyteen, toteuttaa hyväntekeväisyyttä ja pyyteetöntä auttamista esimerkiksi kummikoulutoiminnan kautta tukea lapsen, oppilaan ja opiskelijan kasvua kohti vastuullista maailmankansalaisuutta. monimuotoisuus ja erilaisuus nähdään osana arkea Keravan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston kaikissa toimintayksiköissä kansainvälinen toiminta kirjataan lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan. Jokaisessa yksikössä laaditaan suunnitelma kansainvälisyyskasvatuksesta. Suunnitelmassa tulee näkyä kansainvälisen toiminnan tavoitteena olevat asiat konkretisoituina. Konkreettisen toiminnan kuvaamisen apuna käytetään tämän asiakirjan sivun 4 " Koulujen kansainvälisen toiminnan tasot" -kolmioon kirjattuja tasoja. Suunnitelmassa tulee huomioida yksikön koko, henkilökunnan määrä ja toimintaan käytettävissä olevat resurssit. Yksiköiden kansainvälisistä hankkeista laaditaan erillinen kuvaus, joka liitetään yksiköiden lukuvuosittaiseen kansainväliseen suunnitelmaan. Hankkeen toteutumista tulee arvioida osana yksikön toimintasuunnitelman arviointia Kasvatus- ja opetusviraston kansainvälisen toiminnan periaatteet Kasvatus- ja opetusviraston kansainvälisen toiminnan periaatteet pohjautuvat Keravan kaupunginhallituksen hyväksymiin kaupungin yleisiin kansainvälisen toiminnan periaatteisiin. Kansainvälisen toiminnan visiona on, että Kerava on monikulttuurinen kaupunki, joka huomioi palveluissaan eri kulttuureista tulevat asukkaat, työvoiman ja yritykset. Kaupunki tunnetaan avoimena ja muita kulttuureja hyväksyvänä kaupunkina. 2

4 Verkosto- ja hankeyhteistyössä avautuu uusia asiantuntijayhteyksiä, joiden myötä saadaan tietoa erilaisista toimintamalleista. Näitä voidaan hyödyntää oman toiminnan arvioinnissa, kehittämisessä ja laatutyössä. Kansainvälisten tapahtumien, tilaisuuksien ja oppikurssien järjestäminen edistää muiden kulttuurien tuntemusta ja lisää kansalaisten ymmärrystä ja suvaitsevuutta erilaisuutta kohtaan. Kaupungin palvelutuotantoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon seuraavat painopistealueet: kansainvälinen osaaminen, kansainväliset verkostot sekä muista kulttuureista muuttavat. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin yleiset, kansainvälisen toiminnan periaatteet, kaupungin ystävyys- ja kumppanuuskuntasopimukset sekä päättää keskushallinnon alaan kuuluvasta kansainvälisestä toiminnasta voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Kaupunginjohtaja päättää kaupungin keskushallinnon viran- ja toimenhaltijoiden kansainvälisestä edustamisesta ja isäntänä toimimisesta johtosäännössä määriteltyjen valtuuksien mukaisesti. Konsernihallinnon kehittämispalvelut - osasto vastaa kaupungin kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Hallintokunnat vastaavat kukin oman kansainvälisen toimintansa suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä edustamisesta ja isäntänä olemisesta kaupunginhallituksen hyväksymien kansainvälisen toiminnan periaatteiden mukaisesti. Ystävyyskuntayhteistyö nähdään yhtenä mahdollisuutena kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseen. Mahdollinen ystävyyskuntayhteistyö kirjataan toimintayksikön kansainvälisyyssuunnitelmaan. Oppilaita, opiskelijoita ja henkilökuntaa kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön. Yksiköiden johtajat neuvottelevat kasvatus- ja opetusviraston koulutusjohtajan kanssa hankkeista joihin sisältyy kansainvälistä liikkuvuutta ennen hankesuunnittelun aloittamista. Tämän neuvottelun yhteydessä määritellään liikkuvuuden määrät hankkeen aikana. Kasvatus- ja opetusviraston edustaja osallistuu kansainvälistä liikkuvuutta sisältäviin hankkeisiin mahdollisuuksien mukaan. Osallistuminen päätetään hankehaun valmistelun aikana Varhaiskasvatuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kyseisissä asiakirjoissa kansainvälisyyskasvatus tulee toteuttaa eettisen ja kulttuuristen kasvatustavoitteiden kautta. Asiakirjoissa linjataan myös vieraskielisten lasten opetuksen ja kielikylpyopetuksen järjestämisestä ja tavoitteista. Keravan varhaiskasvatuksen kansainvälinen toiminta toteutuu Vasun ja esiopetuksen opetussuunnitelma tavoitteiden lisäksi yhteistyöhankkeiden ja monikulttuurisen asiakastyön kautta. 3

5 1.3. Perusopetuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Koulujen kansainvälistä toimintaa ohjaa asiakirja Perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 ja Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Lukio-opetuksen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Lukion kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Lukion opetussuunnitelma 2005 ja Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Muut koulujen kansainvälistä toimintaa ohjaavat asiakirjat Opetussuunnitelmien lisäksi koulujen kansainvälisyyttä ei ole erikseen säädelty. Toiminnan painopisteitä linjataan nelivuotiskausittain Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU), jonka valtioneuvosto vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen pohjalta. Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ovat yhteistyössä koulujen ja kuntien edustajien kanssa laatineet laatusuosituksen, joka on tarkoitettu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kansainvälisen toiminnan itsearviointiin. Suositukseen sisältyy lyhyt kuvaus siitä, miten koulujen kansainvälistä toimintaa voidaan määritellä. Koulujen kansainvälisyyttä voidaan määritellä ja kuvata sen mukaan, millaista osaamista sen avulla pyritään synnyttämään ja vahvistamaan. Esimerkiksi julkaisussa nostetaan esille neljä teemaa: kansainvälisyystaitojen omaksuminen ja lisääminen - sisältäen kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen koulun oman osaamisen syventäminen tai lisääminen jossain koululle tärkeässä asiassa monikul uuriseen toimintaympäristöön valmentautuminen/ kulttuurienvälisyys globaalin vastuun ymmärtäminen ja omaksuminen/globaalikasvatus. Koulujen kansainvälisen toiminnan tasot kuvataan kolmiona, jossa tasojen koko rinnastuu toimintaan osallistuvien määrään. Kansainvälisyys toisessa maassa Kvliikkuvuus Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kotikansainvälisyys Kansainvälisyys toisessa kunnassa, hankkeessa Kansainvälisyys omassa koulussa, kunnassa Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Kansainvälisyys yksilön tasolla 4

6 Kansainvälisyyttä on hyvä lähestyä asenteiden näkökulmasta, koska silloin koulun kaikki toimijat voidaan ottaa tavalla tai toisella mukaan. Liikkuvuus ja hanketoiminta ulkomaille koskettavat useimmissa kouluissa vain osaa oppilaista ja henkilökunnasta ja edellyttävät onnistuakseen joka tapauksessa asenteiden ja kulttuurienvälisen osaamisen harjaannuttamista. Kotikansainvälisyyttä toteutetaan oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä, ottamalla huomioon monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Kotikansainvälisyys voi olla myös tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamaa virtuaalista yhteistyötä toisen maan koulujen kanssa, jopa yhteisenä opetuksena maiden välillä. Kansallisen ja seudullisen kansainvälisyyden avulla tutustutaan autenttiseen kansainvälisyyteen tai parhaaseen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Voidaan esimerkiksi tehdä opettaja- ja oppilasvierailuja eri maiden lähetystöihin ja kulttuurikeskuksiin, korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin tai kielikouluihin tai tutustutaan kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan. (Kansainvälisen toiminnan laatusuositus Yleissivistävä koulutus, Opetushallituksen julkaisu 71/2011) 2. KANSAINVÄLISYYS YKSIKÖIDEN TOIMINNASSA 2.1. Kansainvälinen kasvatus varhaiskasvatuksessa Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä sekä kotikansainvälisyys Keravan varhaiskasvatuksen asiakkaina on lapsia ja perheitä eri kulttuuritaustoista. Kansainvälisyys on varhaiskasvatuksessa päivittäistä kanssakäymistä arjen tilanteissa. Varhaiskasvatuksen moninaisuus luo mahdollisuuksia kaikille lapsille tutustua eri maiden kulttuureihin ja antaa lapsille oppimistilaisuuksia kulttuurien kohtaamisen taitoihin ja ymmärryksen kehittämiseen. Monikulttuuristen lasten ja perheiden kautta lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua eri maiden kulttuureihin ja tapoihin. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Kasvattajat kannustavat monikulttuurisia perheitä ylläpitämään ja kehittämään omaa kieltä, mutta myös tutustumaan muihin kieliin. Lapsi on perhekulttuurinsa ilmentymä ja kasvattajien tulee tuntea tämä kulttuuri. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa opetetaan kulttuurista katsomuskasvatusta kaikille lapsille yhteisenä. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on lapsen ajattelun kehittyminen ja ennakkoluulojen vähentäminen. Osana kansainvälisyyskasvatusta kehitetään oppimisympäristöjä ajanmukaistamalla tietotekniikkaa ja mahdollisuuksia olla virtuaalisessa kanssakäymisessä eri kulttuureista ja maista 5

7 tulevien ihmisten kanssa. Kansainvälisyyskasvatus todentuu vuosittain järjestettävillä kansainvälisyysviikolla, erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Varhaiskasvatuksessa kirjataan kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet ja toiminta omaan lukuvuosisuunnitelmaan. Kansainvälisyyskasvatuksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa niin opetussuunnitelma tasolla kuin arjen yhteistyössä. Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys sekä kansainvälinen liikkuvuus Kansallista yhteistyötä toteutetaan KUUMA-kuntien kanssa yhteistyössä työryhmätyöskentelyn ja hankkeiden kautta. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään päiväkodeissa mm. kummilapsitoiminnan, ystävyyskunta yhteistyön ja hankkeiden kautta toteutettavien vierailujen merkeissä. Päiväkodit voivat olla mukana Comenius hankkeessa lähikoulun kanssa. Tulevaisuuden haasteena on lisätä varhaiskasvatuksen kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisyys on strateginen valinta ja tapa selvitä tulevaisuudesta. Tärkeää olisi saada päiväkoteihin eri vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että monimuotoisuus ja erilaisuus tulisi nähdä tavallisena ja monimuotoisuuteen liittyvät ongelmat nähdä normaaleina Kansainvälinen kasvatus perusopetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kansainvälisyyttä käsitellään Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden sekä oppiaineista eri kielten, maantiedon, uskontojen, elämänkatsomustiedon, musiikin, kuvataiteen sekä käsitöiden teksteissä. Oppiaineiden sisällöissä edetään lähiympäristöstä laajemmalle siten, että alkuopetuksessa keskitytään lähiympäristöön ja ylemmillä luokilla vieraisiin maihin (Eurooppa ja muu maailma). Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toimii taustaohjeistuksena koulujen kansainvälisen toiminnan pitkäkestoisessa varainhankinnassa. Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin muodostuminen auttaa huomaamaan ja arvostamaan myös toisia kulttuureja. Suomalaisen tapa- ja perinnetiedon opettamisen myötä oppilas pystyy kunnioittamaan myös muiden kulttuureiden vastaavia arvoja. Oppilas tutustuu monikulttuuriseen maailmaan, ihmisiin, paikkoihin, kulttuureihin ja elämisen ehtoihin. Oppilasta tuetaan hahmottamaan maailmaa sekä itseään osana globaalia yhteiskuntaa ja sitä, kuinka hänen valinnoillaan on maailmanlaajuista merkitystä. Kotikansainvälisyys Monikulttuuristen lasten, perheiden ja koulun henkilöstön kautta oppilailla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua eri maiden kulttuureihin ja tapoihin. 6

8 Muiden kulttuureiden juhlaperinteisiin tutustumalla ja järjestämällä vuosittaisia teemapäiviä ja teemaviikkoja saadaan tietoa muista kulttuureista ja muokataan lasten sekä perheiden asenteita. Opetuksessa hyödynnetään kansainvälisten järjestöjen materiaaleja sekä mediakasvatusaineistoa (elokuvat, musiikki, valokuvat). Koulussa järjestettävät kielikerhot innostavat tutustumaan kielen lisäksi kulttuuriin. Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kummioppilas- ja kummikoulutoiminta sekä ystävyyskuntayhteistyö kannustavat oppilasta kansalliseen ja seudulliseen kansainvälisyyteen. Koulut voivat luoda kansainvälisiä kontakteja myös tieto- ja viestintätekniikan avulla toteuttavan kansainvälisen yhteistyön kautta. Kansainvälinen liikkuvuus Ulkopuolisella rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin osallistuminen, opettajien osallistuminen kansainvälisen vaihdon ohjelmiin, Comenius- apuopettajien ottaminen kouluihin, kansainvälisten vieraiden vastaanottaminen vierailulle kouluihin ovat esimerkiksi kansainvälisen liikkuvuuden osallistumismuotoja Kansainvälinen kasvatus aikuisten perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa sekä lukiossa Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Kansainvälisellä toiminnalla on Keravan lukiossa ja aikuislukiossa sekä aikuisten perusopetuksessa vuosikymmeniä jatkuneet perinteet. Toimintaa kehitetään jatkuvasti osana oppilaitoksen muuta toimintaa. Kansainvälisyys on yksi Keravan lukiokoulutuksen painopisteistä. Jo lukiokoulutuksen arvoperusta rakentuu sille, että opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Toiminnalla on myös kiinteät kytkökset opetussuunnitelmaan. Opiskelijoita pyritään valmentamaan globalisoituvaan maailmaan, maailmankansalaisuuteen ja sisäistämään eurooppalaisen identiteettinsä. Kansainvälisyys näkyy läpäisyperiaatteena eri aineiden kursseissa, jolloin tavoitteena on oman ja eri kulttuurien tiedostaminen, järjestettävinä kansainvälisyyskasvatustapahtumina ja yhteistoimintaprojekteina, opiskelija- ja opettajavaihtoina ja vierailuina. Erityisen vahvasti kansainvälisyys on läsnä kielten opiskelussa, mutta myös historian ja yhteiskuntaopin sekä maantieteen opetuksessa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toimii taustaohjeistuksena koulujen kansainvälisen toiminnan pitkäkestoisessa varainhankinnassa. 7

9 Kotikansainvälisyys Tärkeä osa Keravan lukioiden ja aikuisten perusopetuksen sekä perusopetuksen lisäopetuksen kotikansainvälisyyttä ovat oppilaitoksessa opiskelevat ulkomaalaistaustaiset opiskelijat. Useimmat aikuisten perusopetuksen opiskelijat ovat ulkomaalaistaustaisia ja muuttaneet Suomeen vain muutamia vuosia ennen opintojensa alkamista, mahdollisesti jopa juuri ennen koulun alkamista. Eri kulttuurit näkyvät täten päivittäin oppilaitoksen arjessa. Aikuisten perusopetuksen ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita voidaan näin joustavasti hyödyntää samassa rakennuksessa opiskelevien lukiolaisten ja lisäopetuksen opiskelijoiden kansainvälisyyskasvatuksessa esimerkiksi opintoihin sisältyvien yhteisten projektien avulla. Opiskelijat voivat myös käydä kertomassa omasta maastaan ja kulttuuristaan vaikkapa ylä- tai alakoululla tai varhaiskasvatuksessa, kunhan heidän suomen kielen taitonsa on kehittynyt riittäväksi. Oppilaitoksen kotikansainvälisyyteen kuuluu myös vaihto-opiskelijatoiminta, joka on osa lukioiden jokavuotista ohjelmaa. Opiskelijoita pyritään kannustamaan kaikin tavoin aktiiviseen monikulttuuriseen vuorovaikutukseen vaihto-opiskelijoiden kanssa. Vaihto-opiskelijoille tulee myös pyrkiä kehittämään mahdollisimman hyviä tapoja oppia suomalaista kulttuuria ja kieltä. Vaihto-opiskelijat vierailevat myös muissa Keravan oppilaitoksissa ja omalta osaltaan näin lisäävät Keravan eri oppilaitosten kansainvälisyyttä. Osa kotikansainvälisyyttä ovat myös vuoden ulkomailla vaihto-oppilaana viettäneet suomalaiset, jotka kertomalla omista kokemuksistaan tuovat oman lisänsä koulun kansainvälisyyteen. Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Keravan lukiossa ja aikuislukiossa sekä aikuisten perusopetuksessa tehdään yhteistyötä myös muiden Keravan toimijoiden, kuten Keravan Laurean, Keravan Keudan, Keravan opiston ja monikulttuurisen toimintakeskus Topaasin kanssa. Vuosittain järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa kansainvälisiä iltoja, joissa eri kulttuurien edustajat voivat tuoda omaa taustaansa tutuksi seudun asukkaille. Tarkoituksena on myös edesauttaa seudun maahanmuuttajien ja kantaväestön kanssakäymistä. Keravalla tulee kiinnittää huomiota alueella asuvien maahanmuuttajien ja pakolaisten kulttuurien tuntemuksen lisäämiseen. Paikallisten maahanmuuttaja-asukkaiden ja heidän yhdistystensä tietotaitoja voidaan hyödyntää koulun eri tilanteissa. Kansainvälinen liikkuvuus Lukioilla on kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä eri maiden oppilaitosten ja ystävyyskuntien kanssa. Yhteiset projektit tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen kulttuuriseen vaihtoon niin 8

10 opiskelijoiden kuin opettajien kesken. Opettajia ja opiskelijoita kannustetaan lisäksi olemaan yhteydessä toisiinsa eri viestintäkanavien välityksellä. Keravan lukio ja aikuislukio kannustaa opiskelijoita luomaan kansainvälisiä kontakteja eri maiden nuoriin myös erilaisten ulkomaille suuntautuvien vierailujen avulla. Lukioiden kansainväliseen liikkuvuuteen kuuluvat opintoihin liittyvät ulkomaille suuntautuvat opintoretket. Näihin opintoihin liittyy usein myös sähköisiä aineistoja. Osana lukion kansainvälistä liikkuvuutta opiskelijoille kerrotaan myös mahdollisuudesta opiskella lukukausi tai lukuvuosi ulkomailla jonkin vaihto-opiskelijajärjestön kautta. Monet lukion opiskelijat liittävätkin opintoihinsa opintoja ulkomaisessa lukiossa ja aloittavat näin omaa kansainvälistä toimintaansa, joka jatkuu jatko-opintojen ja työelämän yhteydessä. 9

11 KOULUJEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN TUEKSI LIITE 1 LAATUKORTIT Opetushallitus ja CIMO ovat yhteistyössä koulujen ja kuntien edustajien kanssa laatineet kouluille kansainvälisyyden itsearviointivälineiksi tarkoitetut laatukortit. Korteissa kuvatut laatukriteerit ilmaisevat niitä seikkoja, joiden määritteleminen tukee laadukasta toimintaa. Korttien kysymykset on valittu niin, että niiden avulla voidaan arvioida sekä koulun että koulutuksen järjestäjän kansainvälisen toiminnan nykytilaa, sen suunnitelmallisuutta, opetussuunnitelma- ja oppijakeskeisyyttä sekä toiminnan lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia oppimiseen. Korttien avulla voidaan tunnistaa toiminnan onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä ohjata toimintaa entistä parempiin tuloksiin. Todellisten kehittämisvaikutusten aikaansaamiseksi kansainvälisen toiminnan arviointi käytettiinpä siihen nyt esiteltäviä laatukortteja tai muuta laadunarvioinnin menetelmää - tulisi ottaa säännölliseen käyttöön kansainvälisen toiminnan suunnittelussa Laatukortteja on kaksi. Toinen kuvaa kansainvälistä toimintaa johtamisen/hallinnon näkökulmasta ja toinen oppimisen/opetuksen näkökulmasta. Kunkin kortin alussa on laatukriteerit ja sen jälkeen laadun kehittämisen kysymyksiä. Käyttäjän tarve ratkaisee, miten yksittäisiä kysymyksiä tai kysymyssarjoja käytetään. 10

12 LAATUKORTTI 1: JOHTAMINEN/HALLINTO Laatukriteerit Koulutuksen järjestäjä/koulu on määritellyt arvot, tavoitteet ja toimintaperiaatteet kansainvälisyyden toteuttamiseksi. Kansainvälinen toiminta on suunniteltu niin, että se tukee koulutuksen perustehtävää. Koulutuksen järjestäjällä/koululla on rakenteet, menettelytavat ja työvälineet, joiden avulla tuetaan kansainvälisyyttä kouluissa. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti. Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset kansainvälisyyden toteuttamiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien sekä sidosryhmien kanssa. Koulutuksen järjestäjällä/koulussa on käytänteet, jotka tukevat oppilaiden ja henkilöstön osallisuutta ja oma-aloitteisuutta kansainvälisyydessä. Laatukortti 1:een liittyviä laadun kehittämisen kysymyksiä Tavoitteet, toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat kansainvälisyyden toteuttamiseksi Onko kansainvälisyytenne suunnitelmallista: onko sitä tukemassa erillinen kunnan ja koulun strategia ja/tai toimintasuunnitelma vai onko se osa laajempaa strategiaa; mitä? Missä kunnan/koulun asiakirjoissa kansainvälisyyttänne kuvataan? Mitkä asiat niissä kuvataan? Miten nämä asiakirjat päivitetään ja mistä niistä saa tietoa? Millä tavoin kansainvälinen toimintanne kytkeytyy opetussuunnitelmiin, ml. arviointi? Millä tavoin kansainvälinen toiminta ja kunnan/koulun kieliohjelma tukevat toisiaan? Millaisia kansainvälisiä kumppanuuksia tai verkostoja koulutuksen järjestäjä tavoittelee ja miten kumppanuudet toteutuvat koulujen toiminnassa? Millä tavoin kuntanne ystävyyskuntatoiminta otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan suunnitelmissa? Miten kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen varmistetaan kunnan/koulun henkilöstön kehittämissuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa? Rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan ja toteutetaan kansainvälisyyttä Miten koulutoimen ja koulujen kansainvälisen toiminnan suunnitelmat laaditaan? 11

13 Miten ne viedään työsuunnitelman ja arjen toiminnan tasolle? Miten kansainvälisen toiminnan johtaminen on järjestetty kunnassanne/koulussanne? Miten kansainvälisyyteen liittyvän työn määrää ja laatua arvioidaan? Miten käytettävissä olevat resurssit kohdistetaan (osaaminen, työaika, rahoitus; oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen ja suoritukset)? Miten kansainvälisen toiminnan talous on järjestetty? Miten rahoituksen hausta sovitaan (mistä ja miten)? Miten rahoituksen kohdentamisesta ja käyttämisestä sovitaan? Miten varmistatte yhdenvertaisuuden oppilaiden, henkilökunnan ja kunnan eri koulujen osalta, kun kansainväliseen toimintaan osallistumisesta sovitaan? Miten opettajien osallistuminen eri toimintoihin on mahdollistettu mm. sijaisuuksien ja päivärahojen osalta? Miten koulu(j)anne tuetaan kansainvälisen toiminnan sisältöjen ja tasojen toteuttamisessa ja kehittämisessä Millä tavoin kansainvälisen toiminnan kumppanit valitaan kouluille? Millä tavoin opetustoimen/koulun henkilökunta voi päivittää, monipuolistaa ja syventää kansainvälisyysosaamistaan, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikan tuntemus? Miten kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen ja turvallisuus varmistetaan kansainvälisissä toiminnoissa? Miten kansainvälistä toimintaa ja sen tuloksia seurataan, arvioidaan ja parannetaan? Miten kansainvälisen toiminnan tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään? 12

14 LAATUKORTTI 2: OPETUS/OPPIMINEN Laatukriteerit Kansainvälistä toimintaa toteutetaan ja kehitetään sekä arvioidaan opetussuunnitelmien pohjalta. Koulutuksen järjestäjän ja koulun kansainvälisen toiminnan suunnitelmat ohjaavat koulun kansainvälisyyttä asetettujen tavoitteiden ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan muotoja valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. Koulun oppimisympäristöjä hyödynnetään kansainvälisessä toiminnassa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kansainvälisten kumppanien tarjoamat toimintamahdollisuudet muodostavat tarkoituksenmukaisen osan koulun oppimisympäristöä. Kansainvälinen toiminta on monimuotoista ja siinä sovelletaan erilaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä hyödynnetään erilaisia välineitä (TVT). Koko henkilökunnan kansainvälinen osaaminen on käytössä ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Koulussa on luotu käytänteet kansainvälisen toiminnan seurannalle ja jatkuvalle kehittämiselle. Laatukortti 2:een liittyviä laadun kehittämisen kysymyksiä Tavoitteet, toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat kansainvälisyyden toteuttamiseksi Mitkä ovat koulumme kansainvälisen toiminnan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat? Missä ne on määritelty? Miten niistä saa tietoa? Miten toimintaa käynnistetään ja suunnitelmia päivitetään? Miten syntyy kansainvälisyyden vuosisuunnitelma ja työsuunnitelma? Missä ja miten sovitaan eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä muun koulun toiminnanosalta ne sisällöt ja toiminnan tasot, joilla kansainväliseen osaamiseen kasvetaan ja opitaan? Millä tavoin sovitaan, miten kansainvälinen toimintamme ja kunnan/koulun kieliohjelma tukevat toisiaan? Millä tavoin sovitaan, miten kansainvälinen toimintamme ja tieto- ja viestintätekniikan osaaminen ja välineet tukevat toisiaan? Miten kunnan/koulun henkilöstösuunnitelmat tukevat kansainvälisen osaamisemme päivittämistä, monipuolistamista ja syventämistä? Miten voimme itse vaikuttaa osaamiseemme? 13

15 Rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan ja toteutetaan kansainvälisyyttä. Miten huolehdimme, että opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyt kansainvälisen osaamisen tavoitteet toteutuvat opetuksessa? Miten siirrämme kansainvälisen toiminnan suunnitelmien sisällöt ja toiminnan tasot käytännön toiminnaksi ja miten toimintaa edelleen kehitetään? Miten varmistamme, että kaikilla oppilailla ja koko henkilökunnalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kansainvälisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin? Miten kansainvälisyys näkyy koulumme toimintakulttuurissa? Miten opetuksessa hyödynnetään yhteistyötä koulun eri sidosryhmien kanssa? Miten vanhemmat otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan yhteistyökumppaneina? Miten TVT:tä (sosiaalista mediaa, verkkopedagogiikkaa) hyödynnetään kansainvälisyydessä? Miten kansainvälistä toimintaa ja sen tuloksia seurataan, arvioidaan ja parannetaan koulun tasolla? Miten oppilaiden kansainvälinen osaaminen/osallistuminen otetaan huomioon oppilasarvioinnissa? Miten saamme ja vaihdamme kansainvälisen toiminnan kokemuksia ja tietoja koulun sisällä ja koulujen välillä? Miten koulumme saa ajankohtaista tietoa kansainvälisen toiminnan eri mahdollisuuksista (ohjelmat ja hankkeet, verkostot, rahoitus jne.)? 14

16 LIITE 2 KOTIKANSAINVÄLISYYDEN TYÖKALUPAKKI Kotikansainvälisyyden työkalupakki - konkreettisia työkaluja kotikansainvälisyyden toteuttamiseen Miksi kotikansainvälisyyttä omalla koululla? - vain murto-osa oppilaista pääsee osallistumaan ulkomaanretkiin - avustusten haku ja jälkityö rankkaa, merkitsee opettajalle palkatonta lisätyötä - ulkomaanmatkat usein vain opettajille - ulkomaanmatkojen tulokset laihoja, koska on vaikea sovittaa lähtökohtia ja tavoitteita yhteen - tapakasvatus tärkeää - tärkeää sisäistää, että yhteiskunta on muuttunut kansainväliseksi - asennekasvatus tärkeää, tavoitteena avata koulussa o mitä kansainvälisyys, kotikansainvälisyys, suomalaisuus, Suomen kansalaisuus tarkoittaa o mitkä ovat globaalisuuden ja oman kulttuurin ilmenemismuodot - kannustetaan oppilaita opiskelemaan muitakin kieliä kuin englantia (miten saada myös pojat innostumaan kieltenopiskelusta) - vahvistaa yhteisöllisyyttä - toteutetaan opetussuunnitelman aihekokonaisuutta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kotikansainvälisyys koko koulun asia - kaikkien aineiden opettajat mukaan, kansainvälisyys ei ole vain kieltenopettajien oikeus tai velvollisuus - koko koulun sitouttaminen kotikansainvälisyyteen (koulun johtoryhmä, johtokunta, vanhempainyhdistys, oppilaskunta) - oppilaan kaksi- tai monikielisyyden ja oman kulttuuritaustan tuominen positiivisella tavalla esiin oppilaan oma persoona huomioiden - opettajia rohkaistaan tulemaan omasta roolista ulos ja heittäytymään pois työroolistaan oppilaiden silmissä - miten hyödyntää maahanmuuttajataustaisen oppilaiden taitoja enemmän? - koululla kv-tiimi, jossa eri aineiden opettajia 15

17 Tapahtumien järjestäminen koululla - tapahtumat elämyksellisiä, tapahtumissa luodaan mielikuvia - tapahtumat hyvä olla tarkkaan suunniteltuja - oppilaiden järjestämä kielikahvila, josta vanhemmat tai oppilaat ostavat tuotteita eri kielillä, asiakkaille avuksi sanastolappuja ja ääntämisohjeita - vierailevia opettajia muista maista (esim. origamin tekoa japanilaisen opettajan johdolla) - koko koulun aamujumppa eri kielillä - kieliteemapäiviä, joissa aineenopettajat opettavat osaamallaan kielellä esim. historiaa, biologiaa tai opettavat osaamaansa kieltä - vieraskielinen opetus, kielten integrointi muihin oppiaineisiin - kielten viikko, jolloin ruokalassa eri päivinä kohdekielialueen ruokia - saksan opetukseen fondue- ja raclette-tunteja - venäjän opetukseen samovaari-tunti kansallispuvussa - joululaulutilaisuus, jossa lauluja eri kielillä - tilaisuuksia, joissa kaksi- ja monikieliset oppilaat esittelevät koti- tai äidinkieltään - kieliviikko o yhteistyössä naapurikoulujen kanssa o päivän avauksia eri kielillä o ständeja eri kielistä o isommat oppilaat opettavat pienimmille o vierailijoita esim. Goethe-instituutista, Nifinistä o viimeisenä päivänä juhlasalissa yhteistä ohjelmaa - valmistavan luokan oppilaiden vanhempien järjestämiä työpajoja - alueellisia tapahtumia yhdessä lähikoulujen kanssa - somalialaiset äidit leipovat piiraita (samosoja) - Viron, Japanin paja, Afrikan paja - UNICEF-kävely - kieltenpäivä, esim. Euroopan kielipäivä 26.9., Eurooppa-päivä 9.5.: o rastitehtäviä o luokan kielet näkyville o Tervetuloa-kyltit eri kielillä o päivänavaus, jossa erikielisiä oppilaita puhumassa - kulttuuritempaukset (elokuvat, konsertit myös koululla) - YK-päivä o eri maiden pisteitä juhlasaliin, pisteitä voi ylläpitää kuka vain (ei tarvitse olla kyseisestä maasta) o leikit, liput, laulut, kansallispuvut, maisemat, ruokakulttuuri, urheilulajit o materiaalia matkoilta, sukulaisilta, netistä Oppilaiden osallisuus kotikansainvälisyyden kehittämisessä koululla - oppilaskunnan hallitus mukaan kehittämään ajatuksia, joita sisällytetään koulun arkeen (esim. tempauksia, liikuntatapahtumia) - mitä pojat haluavat? 16

18 Kielisuihkut, kulttuuriin tutustuminen - työpajat oppilaille huoltajien omalla äidinkielellä - vanhempien oppilaiden antamat kielisuihkut - oman oppilaiden kierrättäminen luokista ja kouluista toiseen kertomassa omasta kulttuuristaan ja kielestään, opettamaan esim. numeroita, värejä, tervehdyksiä omalla kielellään - ulkomaalaistaustaisen vanhemman kutsuminen oppitunnille kertomaan (esim. afrikkalaisen elämän esittelyä) Kielikerhot - kasvatus- ja opetusvirasto hakenut Opetushallituksesta kerhorahaa, jota jaettu kaikille kouluille - kerhoa voi pitää myös koulun ulkopuolinen henkilö - vanhemmat oppilaat voivat pitää kerhoja välitunneilla Kokemuksia oleskelusta ulkomailla - entiset oppilaat kertomaan opinnoistaan - vaihto-oppilaskokemukset Vaihto-opettajia, kotikansainvälisiä vierailijoita, vieraiden kielten opiskelijoita koululle - Jani Toivola, Wilson Kirwa - Kielisuihkuja, natiiviopettajia vierailemaan koululle pitämään liikunnan, kuvataiteen, teknisen työn, kotitalouden tunteja Yhteistyö yritysten kanssa - Taloudellinen tiedotustoimisto, koulu -coach tuulikki.kirjavainen@tat.fi - kansainvälinen etiketti, mitä muita taitoja vaaditaan kuin kielitaitoa globaalissa maailmassa Kulttuurikeskukset, kirjastot, suurlähetystöt - Ranskan instituutti ( - Goethe-instituutti: kielisuihkuja, karttoja, julisteita ( - Saksan suurlähetystö: oppilasvierailuja ( - Saksalainen kirjasto: oppilasvierailuja ( - Kulttuurikeskus Caisa ( - Pohjoismaiden Suomen instituutti NIFIN ( - Pohjoismainen kultuuuripiste ( 17

19 Ulos koulusta - tutustuminen etnisiin kauppoihin - kyrillisten aakkosten harjoittelua hautakivistä ortodoksisella hautausmaalla Ystävyyskouluyhteistyö - oppilaiden välinen kirjeenvaihto, sähköpostikirjeenvaihto (kortit, kirjeet, Ystäväni -kirjat) Median hyödyntäminen - lehtijutut - tv-ohjelmat, you tube - internet - sosiaalinen media Opettajat vaihtoon vieraskielisiin kouluihin pääkaupunkiseudulla Ryhmätyöskentelyn tuloksia mukaellen Kielikasvatus ja kotikansainvälisyys -koulutuksesta Opettajia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Koonnut Annamari Kajasto, projektisuunnittelija, Helsingin kaupungin opetusvirasto 18