Työpaikkana HUS TERVETULOA TÖIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkana HUS TERVETULOA TÖIHIN"

Transkriptio

1 Työpaikkana HUS TERVETULOA TÖIHIN

2 HUS:ssa jokaisen työpanosta arvostetaan. Kun haluat perehtyä oppaassa mainittuihin asioihin tarkemmin, löydät lisätietoa ja tarkempia kuvauksia kustakin aiheesta intranetistä. Käytä hakusanana aihealueiden otsikoita. 2

3 Sisältö Tämä opas on tarkoitettu kaikille uusille HUS:ssa aloittaville työntekijöille. Opas on tiivis tietopaketti työssä aloittamisen tueksi ja sisältää tietoa muun muassa työsuhteesta, palkkauksesta, vuosi- ja sairauslomista, henkilöstön koulutuksesta, henkilöstöeduista, työterveyshuollosta, yhteistoiminnasta ja työsuojelusta. HUS TYÖNANTAJANA... 5 PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN... 7 TYÖSSÄ HUS:SSA... 9 Palvelussuhde... 9 Virkasuhde... 9 Työsuhde... 9 Koeaika... 9 Perehdytys... 9 Työhöntulotarkastus Todistukset Työaika Liukuva työaika Etätyöskentely Ylityö Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet PALKKAUS JA PALKANMAKSUPÄIVÄT Mikä on varsinainen palkka? Työaikakorvaukset Tulospalkkio VEROKORTTI JA PALKKALASKELMA Verokortti Palkkalaskelma eli ansioerittely Palkkatodistus PALKITSEMINEN HUS:SSA HENKILÖSTÖETUUDET HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS Kehityskeskustelut Urasuunnittelu osana osaamisen kehittämistä Työstä toiseen HUS:n sisällä Työnohjaus OSALLISTU, VAIKUTA Tietoa tarjolla Yhteistoiminta ja työsuojelu Henkilöstöjärjestöt TYÖSTÄ VAPAALLE Vuosiloma Perhevapaat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Muut virka- tai työvapaat SAIRASTUESSA Sairausloma Osa-aikainen sairausloma Työtapaturma TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Irtisanomisaika Työtodistus ELÄKE JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS Eläkkeelle Ryhmähenkivakuutus

4 HUS:n sairaaloissa työskentelee noin ammattilaista potilashoidosta erilaisiin tukipalveluihin. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Raasepori Lohja Inkoo Länsi-Uudenmaan sairaala Tammiharjun sairaala Karkkila Siuntio Kellokosken sairaala Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Vihti Hyvinkää Askola Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Tuusula Kerava Porvoo Sipoo Vantaa Espoo Helsinki Kauniainen Kirkkonummi Jorvin sairaala HYKSsairaanhoitoalue Mäntsälä Peijaksen sairaala Helsinki: Auroran sairaala Herttoniemen sairaala Iho- ja allergiasairaala Kirurginen sairaala Kätilöopiston sairaala Lastenklinikka Lastenlinna Porvoon sairaanhoitoalue Loviisa Lapinjärvi Porvoon sairaala Meilahden kolmiosairaala Meilahden tornisairaala Naistenklinikka Psykiatriakeskus Silmä-korvasairaala Syöpätautien klinikka Töölön sairaala 4

5 HUS työnantajana Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Eri puolilla Uuttamaata HUS:n palveluksessa työskentelee noin ammattilaista. HUS:n 23 sairaalassa hoidetaan vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Työtehtävien kirjo on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on HUS:ssa käytössä noin 350. Kelpoisuusehdoista, yliopistoyhteistyöstä ja toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. HUS on Suomen kolmanneksi suurin työnantaja Kuntayhtymä muodostuu viidestä sairaanhoitoalueesta, jotka ovat Hyks-sairaanhoitoalue sekä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueet. Sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavat HUS-Apteekki, HUSLAB, HUS-Kuvantaminen ja Apuvälinekeskus ja muita tukipalveluita HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis, Ravioli ja HUS-Tilakeskus. Lisäksi yhtymähallinnon alaisuudessa toimivat HUS-Tietohallinto ja HUS-Työterveys. HUS-Kiinteistöt Oy tuottaa rakentamispalvelut ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy tuottaa tekstiilipalvelut. HYKSin Oy tuottaa palveluja yksityispotilaille. Kaavio HUS:n toiminnallisesta organisaatiosta löytyy intranetistä. HUS:n arvot Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS:n toiminta perustuu vahvalle arvopohjalle. HUS:n tavoitteena on olla edelläkävijä, joka tarjoaa vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Suomen suurin sairaanhoito-organisaatio noin osaajaa hoitohenkilökunta muu henkilökunta lääkärit 56 % 26 % 13 % 5 % erityistyöntekijät 5

6 6

7 Päätöksenteko ja johtaminen HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä, ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Kuntayhtymän valtuusto käyttää HUS:n ylintä päätösvaltaa. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeen ja siinä ovat edustettuina kaikki HUS:n omistajakunnat. Valtuusto valitsee kuntayhtymän hallituksen. Valtuuston ja hallituksen lisäksi luottamusmieselimiä ovat muun muassa sairaanhoitoalueiden lautakunnat, psykiatrian lautakunta ja vähemmistökielinen lautakunta. Lisäksi liikelaitoksilla on omat johtokuntansa ja tytäryhtiöillä hallituksensa. Luottamushenkilöt ja HUS:n henkilöstö työskentelevät yhteistyössä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Uudistava johtajuus ja organisaatio Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous PÄÄMÄÄRÄT EDELLYTYKSET ARVOT Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Korkea laatu ja tehokkuus Potilaslähtöinen ja oikeaaikainen hoito Luovuus ja innovatiivisuus Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi 7

8 Potilaamme saavat hoitoa lääketieteen kaikilla erikoisaloilla vuorokauden jokaisena tuntina. 5 % 7 % 12 % 23 % 24 % 29 % Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutus 8

9 TYÖSSÄ HUS:SSA Tästä eteenpäin työntekijällä tarkoitetaan sekä virka- että työsuhteisia henkilöitä ellei toisin mainita. Palvelussuhde tarkoittaa joko virkasuhdetta tai työsuhdetta HUS-kuntayhtymään. Palvelussuhde on joko toistaiseksi voimassa oleva eli vakinainen tai määräaikainen. Määräajan pituus mainitaan työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä. Virkasuhteessa HUS:ssa ovat lääkärit ja ylemmissä johtotehtävissä toimivat viranhaltijat. Muut tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti työsuhteessa. Virkasuhdetta käytetään, jos viranhaltijan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä ja se perustuu viranomaisen tekemään virkaanottamispäätökseen. Virkaanottamispäätöksen lisäksi tulevalle viranhaltijalle annetaan viranhoitomääräys. Viranhaltijan velvollisuudet määritellään hallintosäännössä ja kunnallisia viranhaltijoita koskevassa laissa. Viranhaltija on velvollinen siirtymään tehtävästä toiseen ja virkatehtäviä voidaan muuttaa perustellusta syystä. työaika, sovellettava työehtosopimus ja maininta koeajasta ja sen pituudesta. Solmiessaan työsopimuksen henkilö sitoutuu tietyin työehtosopimuksessa ja laissa mainituin edellytyksin tarvittaessa siirtymään toiseen tehtävään kuntayhtymän sisällä. Työpiste ja tehtävänimike saattavat myös muuttua työsuhteen aikana. Koeaika Palvelussuhteeseen otettaessa käytetään HUS:ssa pääsääntöisesti koeaikaa. Työsuhteisilla henkilöillä koeaika on enintään neljä kuukautta, lukuun ottamatta tiettyjä poikkeustapauksia, joissa se voi olla kuusi kuukautta. Virkasuhteessa koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa koeaika voi olla enintään puolet palvelussuhteen kestosta. Koeaikana palvelussuhde voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. 14 % 86 % Työsuhde perustuu HUS:n ja työntekijäksi tulevan henkilön väliseen työsopimukseen. Työsopimukseen merkitään tehtävät, työpaikka palvelussuhteen alkaessa, tehtäväkohtainen palkka, Perehdytyksellä on tärkeä merkitys osaamiselle, työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle. Työnantajalla on lainsäädännöllinen vastuu järjestää perehdytys. Perehdytyksen toteutumisesta vastaa Henkilöstöstä naisia on 86 % ja miehiä 14 %. 9

10 esimies. Jokaisen työntekijän työtehtäviin sisältyy opetus- ja perehdytysvelvollisuus. Perehtyjän on tärkeää olla aktiivinen oman osaamisensa kehittämisessä. Uusi työntekijä saa palvelussuhteensa alussa sähköpostiinsa viestin, jossa on linkki intranetiin uusien työntekijöiden sivustolle. Sivustolle on koottu tärkeää tietoa perehdytyksen alkuun. Myös esimies saa viestin uuden työntekijän aloittamisesta ja tukea perehdytyksen suunnitteluun. Perehdytyksen onnistumista seurataan yksikössä käytävillä palautekeskusteluilla sekä työntekijöille lähetettävällä perehdytyskyselyllä. Työhöntulotarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä suhteessa työtehtävään. HUS:ssa kaikki vakituiseen palvelussuhteeseen ja yli 6 kk kestävään määräaikaiseen palvelussuhteeseen tulevat henkilöt käyvät työhöntulotarkastuksessa viimeistään palvelussuhteen alkaessa ellei palvelussuhteeseen ottavan esimiehen kanssa ole toisin sovittu. Tarkastuksesta annetaan työntekijälle sopivuuslausunto, jonka hän toimittaa esimiehelleen. Todistukset Työhön tullessaan työntekijä toimittaa esimiehelleen oikeaksi todennetut kopiot tutkintotodistuksista ja aiempien työpaikkojen työtodistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä tarvitaan lisäksi kopio Valviran tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) myöntämästä todis- jolla todennetaan oikeus toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä tai lupa harjoittaa asianomaista ammattia. Todistusten kopiot toimitetaan palkanlaskentaan ja niitä käytetään erilaisten palkanlisien ja vuosilomaoikeuden laskemisessa. Kopiot todistuksista jäävät työnantajan arkistoon. Työaika HUS:ssa on käytössä viisi eri työaikamuotoa. Jaksotyöaika on yleisin työaikamuoto. Työaika on tällöin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon jaksossa. Jos käytössä on kuuden viikon työaikajakso, työaika on 229 tuntia 30 minuuttia. Työaikaan vaikuttavat alentavasti arkipyhät ja vuosilomat sekä virka- ja työvapaat. Jaksotyötä tehdään esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoitotyössä vuodeosastoilla. Lääkäreiden työaika koostuu säännöllisestä työajasta, joka muistuttaa työaikamuotona jaksotyöaikaa, ja päivystyksistä. Yleistyöajassa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Yleistyöajassa voidaan käyttää myös tasoittumisjaksoja, joiden pituus on 3 tai 6 viikkoa. Yleistyöaika soveltuu tehtäviin, joissa ei tehdä yötyötä. Toimistotyössä työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin viikkotyöaika on käytössä eräillä erityisryhmillä, kuten fyysikoilla, kemisteillä, sairaalakemisteillä sekä osastoryhmänpäälliköillä. Liukuva työaika on käytössä yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja 37 tunnin viikkotyöajassa. Työaikapankilla tarkoitetaan sitä, että kertyneet työaikakorvaukset voidaan säästää ja rahakorvauksen sijasta muuttaa vapaaajaksi. Tämän vapaan työntekijä voi pitää erikseen esimiehen kanssa sovituissa jaksoissa. Tarkempi ohjeistus työaikapankista löytyy intranetistä. Etätyöskentely on mahdollista tehtävissä, joissa ei tarvita tiivistä henkilökohtaista työskentelyä asiakkaiden tai työtoverien kanssa. Etätyö perustuu aina työnantajan ja työntekijän yhteiseen sopimukseen. Tarkempi ohje etätyön tekemisestä löytyy intranetistä. Ylityön tekemiseen tarvitaan ylityösopimus. Ylityötä saa teettää palvelussuhteisella työntekijällä vain hänen erikseen antamallaan suostumuksella. Viranhaltija ei voi kieltäytyä ylityön tekemisestä, jos ylityön tekeminen on välttämätöntä. Ylityöstä maksettava korvaus on sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Johtavilla ja itsenäisessä asemassa olevilla viranhaltijoilla ja toimihenkilöillä on rajoitettu oikeus työaikakorvauksiin. Sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta- ja yötyöstä ja arkipyhistä maksetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiset työaikakorvaukset. 10

11 Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Työntekijällä on oikeus työ- ja virkaehtosopimusten mukaiseen palkkaan, lakien ja sopimusten antamaan suojaan, järjestäytymiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työntekijän pitää suorittaa työtehtävänsä huolellisesti, noudattaa työnjohdon antamia ohjeita, huolehtia työturvallisuudesta ja pidättäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta. Työntekijän on tehtävä kaikista sivutoimistaan sivutoimi-ilmoitukset tai haettava sivutoimilupaa. HUS:n erillinen sivutoimilupaohjeistus löytyy intranetistä. Salassapitovelvollisuuden mukaisesti liike- ja ammattisalaisuuksia ei saa kertoa sivullisille palvelussuhteen kestäessä eikä sen päätyttyä ilman laista tulevaa velvoitetta tai HUS:n suostumusta. Palvelussuhteen aluksi allekirjoittaa työntekijä salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen. Sen mukaisesti työntekijä ei saa liikeja ammattisalaisuuksien lisäksi ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja HUS:ia, sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi potilaiden terveydentilatiedot. Työnantajan oikeuksiin kuuluu työnjohto-oikeus eli oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, huolehdittava työturvallisuudesta ja hyvän työilmapiirin edistämisestä sekä tuettava työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä. 11

12 PALKKAUS JA PALKANMAKSUPÄIVÄT Työntekijöiden palvelussuhteen ehdot perustuvat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. HUS:ssa sovelletaan kolmea koko kuntasektoria koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta: Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES), Lääkärisopimus (LS) ja Teknisten sopimus (TS). Sopimuksia täydennetään HUS:ssa sovituilla niin sanotuilla paikallisilla sopimuksilla, joissa on otettu huomioon HUS:n omat erityisolosuhteet ja tarpeet muun muassa palkkauksessa ja työajoissa. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa siitä päivästä lukien, kun hänen palvelussuhteensa kuntayhtymään on alkanut. Yksilötasolla palkka perustuu siihen, mitä edellytyksiä työ tekijältä vaatii, mitä työntekijä osaa, miten hän suoriutuu työstään, miten paljon hänelle on lisätehtäviä ja miten tuloksellisesti hän sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä työnsä tekee. Työntekijän varsinainen kuukausipalkka rakentuu tehtäväkohtaisesta palkasta, työkokemus-/ammattialalisästä ja henkilökohtaisista palkanosista. Lisäksi maksetaan sopimuksen mukaisia työaikalisiä ja tulospalkkauksessa mukana olevissa yksiköissä tulospalkkioita. Palkkaa maksetaan jokaiselta kuukauden päivältä riippumatta siitä, onko se työpäivä tai vapaapäivä. Lyhyissä, enintään 12 kalenteripäivää kestävissä työ- tai virkasuhteissa palkka maksetaan tehtyjen tuntien perusteella tuntipalkkana, joka lasketaan kuukausipalkasta. + tehtäväkohtainen palkka + työkokemuslisät + henkilökohtaiset palkanosat = varsinainen palkka Mikä on varsinainen palkka? Varsinainen palkka maksetaan siitä tehdystä työstä, jonka työntekijä on velvollinen tekemään säännönmukaisesti vuorokausittain, viikoittain tai jaksoittain ilman lisä- tai ylityökorvauksia. Tehtävän peruspalkan eli sen, mitä kyseisestä tehtävästä on vähintään maksettava, määrittää tehtävään sovellettava virka- ja työehtosopimus. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy työtehtävän vaativuuden mukaan. Vaativuuskriteerit on määritelty HUS-tasoisesti. Työkokemuslisää maksetaan työkokemuksen perusteella. Työkokemuslisä on 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta virka-/työsuhteessa HUS:iin tai muun työnantajan palveluksessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Yritystoiminnan osalta työkokemuslisään huomioidaan enintään yhteensä 5 vuotta. 12

13 HUS:n suurin vahvuus on asiantunteva ja osaava henkilökunta. Teknisissä tehtävissä työkokemuslisää vastaa ammattialalisä, jota maksetaan 3 vuoden palvelusajan jälkeen 4 % ja 5 vuoden palvelusajan jälkeen 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. Henkilökohtainen palkanosa perustuu lisätehtäviin, henkilökohtaiseen osaamiseen, työn tuloksiin sekä yhteistyö- ja kehityskykyyn. Kielenkäyttölisä voidaan myöntää työyhteisöä hyödyttävästä toisen kotimaisen kielen tai viittomakielen käytöstä työtehtävissä. Työaikakorvaukset Varsinaisen kuukausipalkan lisäksi maksetaan tehtyihin työtunteihin perustuvia työaikalisiä. Työaikalisät voidaan maksaa rahana tai antaa ne vastaavana vapaaaikana. Korvausmuodosta päättää työnantaja. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan lisä- ja ylityökorvauksia. Lisätyö maksetaan aina yksinkertaisella tuntipalkalla. Ylityöt korvataan 50 % ja 100 % korotetulla tuntipalkalla riippuen ylityötuntien määrästä. Työssä, jossa työaika voidaan sijoittaa myös ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuihin ja arkipyhiin, maksetaan näinä aikoina tehdyiltä tunneilta ilta-, yö-, lauantai-, aatto- ja sunnuntaikorvauksia sekä arkipyhäkorvauksia. Varallaolokorvausta maksetaan ajalta, jonka työnantaja on määrännyt työntekijän olemaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolokorvaus voi vaihdella % riippuen siitä, millaisia rajoituksia varallaolo aiheuttaa työntekijän vapaa-ajankäytölle. Lääkäreille maksetaan päivystyskorvauksia päivystysvelvollisuudesta. Päivystyskorvaus määräytyy sen mukaisesti, tehdäänkö päivystyksen aikana aktiivityötä vai ei. Tulospalkkio Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa ja edistää HUS:n tavoitteiden toteutumista, toiminnan tuloksellisuuden parantamista sekä laadukasta ja hyvää palvelua sekä palkita henkilöstöä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Tulospalkkion käyttämisestä päätetään erikseen. 13

14 VEROKORTTI JA PALKKALASKELMA Verokortti Verottaja postittaa uudet verokortit vuosittain, yleensä tammikuussa. Verokortit tulevat voimaan helmikuun alusta, joten tammikuun ansiotulon verotus tehdään tällöin vielä edellisen vuoden verokortilla. Työntekijä toimittaa alkuperäisen verokortin työnantajalle ennakonpidätystä varten. Jos henkilö käyttää sivutoimen verokorttia, hän luovuttaa siitä kopion työnantajalle. Jos verokorttia ei ole toimitettu ajoissa ennen palkanmaksua, työnantaja käyttää ennakonpidätysprosenttina 60 %. Vuositulorajallisessa verokortissa on kaksi vaihtoehtoista ennakonpidätystapaa. Palkansaaja valitsee kalenterivuoden alussa, kumpaa laskentatapaa hän haluaa käyttää. Vuoden aikana on mahdollista toimittaa uusi verokortti, jos laskentaperusteet muuttuvat. Verohallinnon internetsivuilla (www. vero.fi) on muun muassa veroprosenttilaskuri ja lisätietoa ennakonpidätyksestä ja verokorteista. Muutosverokortin voi tilata myös sähköisesti Verohallinnon internetsivuilta. Palkkalaskelma eli ansioerittely Työnantaja toimittaa palkansaajalle ennen jokaista palkkapäivää palkkalaskelman, jota kutsutaan myös ansioerittelyksi. Palkkalaskelmasta selviävät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. HUS:ssa on käytössä sähköinen palkkalaskelma eli ns. verkkopalkka. HUS toimittaa palkkalaskelman sähköisesti kunkin palkansaajan verkkopankkiin, josta palkkalaskelmaa voi katsoa omilla verkkopankkitunnuksillaan. Palkkalaskelman voi saada poikkeustapauksessa myös paperisena kotiosoitteeseen, esimerkiksi, jos työntekijällä ei ole käytössään verkkopankkitunnuksia. Toimitusosoitteen muutos tehdään HUS Plussan kautta. Palkkalaskelma sisältää erittelyn maksetuista palkanosista, luontoiseduista, veroista ja muista pidätyksistä sekä palkkatodistuksen. Tarkempia tietoja palkkalaskelman luvuista ja laskelman lukemista löytyy sähköisestä Palkkalaskelma-esitteestä intranetissä. Palkkatodistus Palkkalaskelman viimeisellä sivulla on palkkatodistus, jossa on kertymätietoja. Sivu kelpaa palkkatodistuksena esimerkiksi Kelassa ja pankeissa. Kertymätietoja tarvitaan myös tilattaessa uusi verokortti kesken vuoden. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan veronalaisesta ansiosta. Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, ja se on ilmoitettu verottajaa varten palkkatodistussivun ylälaidassa. Palkkatodistus on hyvä säilyttää verotuksen tarkistamista varten. 14

15 Palkkalaskelman viimeisellä sivulla on palkkatodistus, jossa on kertymätietoja. Sivu kelpaa palkkatodistuksena esimerkiksi Kelassa ja pankeissa. Verkkopalkka on palvelu, jolla HUS toimittaa palkkalaskelmasi sähköisessä muodossa. 15

16 palkitseminen hus:ssa Palkitsemisen tarkoituksena on tukea tavoitteiden saavuttamista ja palkita henkilöstöä hyvin tehdystä työstä ja huslaisuudesta. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu HUS:ssa neljästä osa-alueesta, joita ovat palkkaus, henkilöstöedut, organisaation kehitys ja positiivinen työympäristö. Palkitsemisen johtamisen kokonaisuus Organisaation näkökulma arvon tuottaminen strategian toimeenpano hyvät tulokset kasvu ja kehittyminen tuottavuustavoitteet Kokonaispalkka tehtäväkohtainen palkka henkilökohtaiset palkanosat tulospalkkiot lyhyen aikavälin kannustimet luontaisedut Organisaation kehitys suorituksen johtaminen osaamisen johtaminen koulutus ja kehittäminen urakehitysmahdollisuudet akateeminen tutkimus ja T&K-hankkeet Henkilöstöetuudet terveys ja hyvinvointi palkalliset vapaat työsuhdeasunnot työsuhdematkalippuetu virkistystoiminta lomamökit ja virkistysalueet merkkipäivät, arvonimet, kunniamerkit Positiivinen työympäristö kulttuuri ja ilmapiiri työn sisältö ja joustavuus työelämän laatu fyysinen työympäristö hyvä johtaminen Työntekijän näkökulma innostus sitoutuminen tyytyväisyys toimeentulo 16

17 HENKILÖSTÖETUUDET Henkilöstöeduilla halutaan huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja työviihtyvyydestä sekä työhön ja työpaikkaan sitoutumisesta. Työnantajan tukema työpaikkaruokailu, työsuhdematkalippu ja palvelussuhdeasunnot ovat tärkeimpiä kuntayhtymän henkilöstölleen tarjoamia etuuksia. Lisäksi työnantaja muistaa henkilöstöä erilaisin merkkipäivälahjoin. Muita henkilöstöetuja ovat muun muassa monipuoliset koulutusmahdollisuudet, työaikajoustot ja sairaan lapsen hoitopalvelu. Lomaedut karttuvat palveluvuosien myötä ja ovat kokonaisuutena varsin kilpailukykyiset, kuten kunta-alalla yleensäkin. HUS:n hallitus hyväksyy vuosittain henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan tukemiseen käytettävän rahoituksen. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla ja eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle vuokrattavia lomaasuntoja. HUS:n paikalliset urheiluseurat tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, joista jokainen voi valita mieleisensä. Lajien kirjosta löytyvät muun muassa sähly, lentopallo, golf, jooga, ratsastus ja urheilusukellus. Liikuntakerhojen lisäksi työpaikoilla toimii lukuisia muita henkilökuntakerhoja, joiden toimintaa kuntayhtymä tukee. Henkilökuntakortilla saa alennuksia eri alojen yrityksistä. Tarkempia tietoja ajankohtaisista henkilöstöeduista löytyy intranetistä. 17

18 HENKILÖsTÖN KEHITTÄ- MINEN JA KOULUTUS HUS panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella tuetaan henkilöstön osaamista ja työtehtävissä kehittymistä. HUS:ssa järjestetään sisäistä koulutusta ja työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua myös työhön liittyvään ulkopuoliseen koulutukseen. Koulutuksiin voi osallistua sopimalla asiasta esimiehensä kanssa. Koulutuksiin osallistuminen on suunnitelmallista ja perustuu koulutustarpeiden arviointiin muun muassa kehityskeskusteluiden yhteydessä. Esimiehellä on työnjohdollinen oikeus tarvittaessa antaa myös määräys tarpeelliseen täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Muita työnantajan tarjoamia ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuuksia ovat omaehtoisen kouluttautumisen tukeminen, oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen sekä mahdollisuus työkiertoon ja kehittämishankkeissa työskentelyyn. Perinteisten opiskelumuotojen lisäksi järjestetään myös verkkokoulutusta, jolloin opiskelu ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. HUS Plussassa olevan koulutuskalenterin kautta voi tutustua sisäiseen koulutustarjontaan ja ilmoittautua esimiesten kanssa sovittuihin sisäisiin koulutuksiin. Sieltä löytyy myös jokaiselle työntekijälle oma koulutuskortti, johon kerätään tietoa työtehtäviin liittyvistä, työntekijän käymistä koulutuksista ja pätevyyksistä. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat osa toiminnan suunnittelua ja johtamista. Keskustelujen käyminen vuosittain on HUS:n esimiesten normaalia työtä ja jokaisen työntekijän oikeus. Keskustelussa käydään läpi organisaation ja yksikön tavoitteet työtekijän oman työn näkökulmasta. Tarkoituksena on myös huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä sekä antaa ja saada palautetta puolin ja toisin. Urasuunnittelu osana osaamisen kehittämistä Urasuunnittelulla tarkoitetaan työntekijän uran ja työssä kehittymisen suunnitelmallista tukemista siten, että työntekijän osaaminen vastaa organisaation tarpeita. Urasuunnittelun tavoitteena on varmistaa yksilön ja työyhteisön tarvitsema osaaminen myös pitkällä tähtäimellä. Työntekijän vastuulla on huolehtia ammattitaidostaan ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Esimiehen vastuulla on huolehtia urasuunnittelun toteuttamisesta. Henkilökohtaisten urasuunnitelmien laatiminen ja toteuttamisen seuraaminen on osa kehityskeskustelukäytäntöä. Työntekijän kannalta pitkäjänteinen työuran suunnittelu on motivoivaa ja palkitsevaa ja kannustaa hakeutumaan erilaisiin tehtäviin HUS:ssa oman osaa- 18

19 Tehtävänkiertoon haluavan kannattaa seurata intranetissa julkaistavia HUS:n avoimia työpaikkoja. misen kasvattamiseksi. Urajärjestelmä sisältää erilaisia polkuja, joissa kaikissa on yhtäläinen kehittymisen ja kasvun mahdollisuus. HUS:ssa voi luoda uraa asiantuntija-, kehittämis-, tutkija- ja johtajatehtävissä. Työstä toiseen HUS:n sisällä Työkierrolla on keskeinen rooli ammatillisen osaamisen laajentamisessa. Työkierron olisi suositeltavaa olla osa yksikön suunnitelmallista toimintaa. Työkierrosta kiinnostunut työntekijä keskustelee asiasta esimiehensä kanssa, ja hänen kannattaa seurata myös intranetissä julkaistavia HUS:n avoimia työpaikkoja. HUS:ssa on myös muita tehtäväkiertomahdollisuuksia (esimerkiksi projektit ja sijaisuudet), joista lisä- tietoja saa esimieheltä ja henkilöstöyksiköistä. Työnohjaus Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Se on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksessa käsitellään työtilanteita tarkoituksena oppia niistä ja kehittyä ammatillisesti. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjaukseen osallistuminen on tarvelähtöistä ja se tapahtuu ohjattavan työaikana. Osaamisen kehittämiskeinojamme ovat muun muassa: perehdyttäminen sisäinen koulutus (yleinen ja täydennyskoulutus) ulkoinen koulutus oppisopimuskoulutus verkkokoulutus kehittämistehtävät ja vastuut työkierrot sijaistukset projekteissa toimiminen työnohjaus urakehitysmallit johtamisen koulutusohjelmat opinnäytteiden ja väitöskirjatöiden tukeminen tutkimus- ja kehittämishankerahoitukset 19

20 OSALLISTU, VAIKUTA Tärkein sisäisen tiedottamisen väline HUS:ssa on intranet. Intranetissä julkaistaan uutisia, tiedotteita, tapahtumakutsuja ja koulutuksia. Intranetiä kannattaa seurata säännöllisesti, jotta pysyy ajan tasalla HUS:n toiminnasta ja ajankohtaisista työhön vaikuttavista asioista. Tietoa tarjolla Intranetiin on koottu henkilöstöasioihin liittyvä ohjeistus. HUS Plus on jokaisen huslaisen työväline henkilöstöasioiden hoitoon. HUS Plussan itsepalveluominaisuuksien avulla voi mm. ilmoittautua koulutuksiin ja hakea vuosilomaa. HUS:n yhteisölehti Husari lähetetään jokaiselle työntekijälle kotiin kuusi kertaa vuodessa. Tulosalueilla ja toimialoilla voi lisäksi olla omia lehtiä ja viikkotiedotteita. Tietoa saa myös työpaikkakokouksista, ilmoitustauluilta, esitteistä ja internetistä. Yhteistoiminta ja työsuojelu HUS:ssa noudatetaan kunta-alan yhteistoimintalakia ja hallituksen päätöstä yhteistoiminnan organisoitumisesta. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoimintaa tapahtuu työyhteisötasolla työpaikkakokouksissa, kehityskeskusteluissa ja koulutus- ja tiedo- tustilaisuuksissa sekä edustuksellisissa muodoissa, kuten työryhmissä, yhteistyötoimikunnissa ja yhtymätasolla henkilöstötoimikunnassa. Työsuojelu on osa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Se on osa päivittäistä työyhteisön toimintaa, johtamista ja kehittämistä. Työsuojelun yhteistoiminnasta vastaavat henkilöstötoimikunta ja työsuojelujaosto. Käytännön yhteistoiminnasta huolehtivat esimiehet ja työsuojeluhenkilöt. Työsuojelu on ennaltaehkäisevää ja sen tavoitteena on taata henkilökunnalle turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, edistää työhyvinvointia ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä, psykososiaalista hyvinvointia sekä työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Työsuojelua toteutetaan parantamalla työoloja teknisten, ergonomisten sekä työhygienisten keinojen, valistustyön, koulutuksen, neuvonnan sekä opastuksen avulla. Tavoittteena on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja kehittävä työympäristö. Työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen nimet löytyvät intranetistä. Henkilöstöjärjestöt Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä syntyvien ristiriitojen tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista sekä nopeaa selvittämistä ja työrauhan ylläpitämistä. Luottamusmiehet valitaan edustamiensa ammattijärjestöjen jäsenten vaaleilla. Jokaisella työntekijällä on oikeus kuulua haluamaansa ammattiliittoon tai olla järjestäytymätön. Suurimmat ammattiliitot HUS:ssa ovat Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) ja Tekniikka ja Terveys KTN. Tietoa ammattiyhdistysten toiminnasta saa luottamusmiehiltä. 20

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta:

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta: LOHJAN KAUPUNGIN JA PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN HENKILÖSTÖSOPIMUS Yhtymähallitus 18.9.2012 liite 109 Sopijaosapuolet: Lohjan yhdistymishallitus Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen Henkilöstöpalvelut 14.11.2016 Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan 1.2.2017 alkaen Asian käsittely Yhteistyötoimikunta 1.12.2016 Hallintolautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen TILITOIMISTO Vantaa 1.1.2016 alkaen Econia Yrityspalvelut Oy Käsittelemme tänään Toimitettavat lomakkeet palkanlaskentaan Työsopimuksen täyttäminen Päätösten vaikutus palkanlaskentaan Tuntilistat Sairauslomat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu Ammatillisia oppilaitoksia koskeva vuosityöaikakokeilu Sopimuksen tavoitteena on saada kokemuksia opettajiin paremmin soveltuvasta työajasta, työajan suunnittelusta,

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhtymähallitus 26.1.2015 Henkilöstöjaosto 23.2.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y 1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista OAJ Pohjois-Karjalan alueasiamies, pääluottamusmies Kitee Kesälahti Rääkkylä Niilo Hirvonen 26.4.2012 Kuopio, Kimmel NOPEX-koulutus Osa-03: Virka-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot