Korholankosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Konnevesi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 24/06/1 Dnro ISY-2005-Y-66 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Taimen Oy PL Laukaa ASIA Korholankosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Konnevesi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee vuonna 1989 toimintansa aloittaneen Korholankosken kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista. Lupaan ottaa vettä Vanginvedestä tulokanavaa pitkin ei haeta muutosta. Laitos sijaitsee Konneveden kunnan Kärkkäiskylän kylässä Rautalammin reitin alaosassa Vanginvirran länsirannalla. Hakija omistaa laitoksen sijaintitilat Lohikorpi RN:o 1:28 ja Taimenraivio RN:o 1:30. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty 15.4., 1.7. ja

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 48/98/1 mukaan luvan saajan on pantava vireille laitoksen käytetyn veden vesistöön päästämistä koskeva hakemus vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä, jos laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2005 jälkeen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11) c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan veden johtamiseen laitokselle antamallaan päätöksellä nro 10/Va II/85, jota korkein hallinto-oikeus on otettavan vesimäärän osalta muuttanut antamallaan päätöksellä siten, että laitokselle saadaan johtaa vettä enintään l/s. Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 48/98/1 mukaan kalojen vuotuinen lisäkasvu saa olla noin kg ja rehumäärä enintään kg. Fosforipäästö saa olla enintään 400 kg vuodessa, kuitenkin niin, että fosforipäästö yhdessä Siikakosken laitoksen fosforipäästön kanssa saa olla enintään kg vuodessa. Luvan saajan on istutettava Kynsiveden Salonselälle ja Pilkanselälle 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia taimenen poikasia ja kpl yli 10 cm:n pituisia planktonsiian poikasia tai yli 6 cm:n mittaisia kuhan poikasia. Altaiden ja poistokanavan lietetaskut on tyhjennettävä riittävän usein. Maa-altaat ja poistokanavan yläpää säännöstelypadolle saakka on puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran kasvukaudessa. Puhdistuksen ajaksi on virtaus puhdistettavassa altaassa pysäytettävä. Luvan saajan on selvitettävä käyttökelpoiset mahdollisuudet edelleen ra-

3 joittaa laitoksella käytetyn veden haitallisia vaikutuksia vesistössä ja liitettävä sitä koskeva suunnitelma hakemukseen. 3 Ympäristöministeriön hyväksymässä Keski-Suomen seutukaavassa Korholankosket on merkitty suojelualueeksi (S 600). Kosket on kalastoltaan merkittävä vesialue, jonka koskiosuuksien kunnostus on vireillä. Kalankasvatuslaitosta ei ole merkitty seutukaavaan. Konneveden kunnanvaltuuston hyväksymässä Koskireitin rantayleiskaavassa Korholan kalankasvatuslaitos on merkinnällä E-1, erityisalue, kalanviljelylaitos. Laitoksen itäpuolinen Vanginvirta on merkitty vesialueeksi W-2, joka on luonnon- ja maisema-arvoiltaan ja kalastoltaan merkittävä koskialue. Laitoksen ympärillä on myös asuinalueeksi (A), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) merkityt alueet. Laitoksen alapuolisen vesistön varrella on mm. lomaasuntoalueeksi (RA-1) ja luonnonsuojelualueeksi (SL) merkittyjä alueita. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö, veden laatu ja lähialueen maankäyttö Korholankosken kalankasvatuslaitos sijaitsee Rautalammin reitillä Konneveden alapuolella Liesveden alueen (14.36) Vanginveden - Liesveden lähialueella Vanginvirran länsirannalla. Vesi otetaan laitokselle Vanginveden alapuolelta Vanginvirrasta, jonka keskivirtaama on hakijan arvion mukaan noin 57 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 35 m 3 /s. Laitoksella käytetty vesi johdetaan Hannulankosken alapuolelle Kynsiveteen Saksalansaaren pohjoispuolelle Kuusveden - Kynsiveden alueella sijaitsevalle (14.35) Kynsiveden lähialueelle. Konnevesi laskee Kellanvirran alueella (14.362) sijaitsevien Siikakosken, Karinkosken, Kellanvirran ja Kellankosken kautta Vanginveden - Liesveden lähialueella (14.361) sijaitsevaan Liesveteen ja sieltä edelleen Ruokoselän, Vanginveden ja Vanginvirran kautta Kynsiveden lähialueella (14.352) sijaitsevaan Kynsiveteen.

4 4 Vesi Kellanvirran alueella, Vanginveden - Liesveden lähialueella ja Kynsiveden lähialueella on kirkasta ja niukkaravinteista tai hetkellisesti lievästi ravinteikasta. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut vuosina Konneveden luusuassa Siikakoskessa 6 7 µg/l, Karinkoskessa 7 9 µg/l, Liesvedellä ja Vanginvirrassa 8 9 µg/l ja Kynsiveden Salonselällä 9 10 µg/l. Levien määrää ilmentävän klorofylli-a-pitoisuuden perusteella vesi on ollut karua, paitsi ajoittain lievästi rehevää erityisesti Kynsiveden Salonselällä, mutta myös Liesvedellä ja Vanginvirrassa. Alueen vedenlaadussa ei hakijan mukaan viime vuosien aikana ole tapahtunut selkeitä muutoksia. Kynsiveden Salonselällä on todettu alusvedessä voimakasta hapenvajausta. Vuosina alusveden happipitoisuuksien keskiarvo on ollut 2,5 mg/l, kun se elokuussa 1980-luvulla on ollut keskimäärin 4,6 mg/l ja 1990-luvulla keskimäärin 3,3 mg/l. Kellanvirran alue, Vanginveden - Liesveden lähialue ja Kynsiveden lähialue ovat harvaan asuttuja maa- ja metsätalouskäytössä olevia alueita. Ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmän mukaan alueiden pistekuormittajat ovat Konneveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa lukuun ottamatta kalankasvatuslaitoksia. Alueen suurin pistekuormittaja on Siikakosken länsirannalla sijaitseva Taimen Oy:n Siikakosken kalankasvatuslaitos. Korholankosken kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei hakijan mukaan ole uimarantoja, vedenottamoja tai kaivoja. Kalasto ja kalastus Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty vuosina 2000, 2002 ja 2003 kalastuskirjanpidon avulla, minkä lisäksi vuonna 2000 on tehty kalastustiedustelu ja vuonna 2003 havaskokeet. Laitoksen lähialueella harjoitetaan kotitarvekalastusta, sen sijaan Kynsiveden eteläosassa on myös ammattikalastajia. Alueella esiintyy haukea, muikkua, siikaa, taimenta, lahnaa, särkeä, madetta, ahventa ja kuhaa. Alueella on myös rapuja. Kalastuskirjanpitojen mukaan Liesveden ja Kynsiveden Pilkanselän välisellä alueella taimen, siika ja muikku ovat yleisiä saalislajeja. Kuhakannat ovat olleet kasvussa viime vuosina. Ns. roskakalojen saaliit ovat olleet pieniä. Kalastustiedustelun mukaan

5 Liesvesi, Vanginvesi ja Kynsiveden pohjoisosa soveltuvat hyvin virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Rapukantaa pidettiin alueella heikkona. 5 Luonnonsuojelu Laitoksen edustan vesialue kuuluu Vanginveden Natura alueeseen (F ). Laitoksella käytetty vesi johdetaan Natura-alueen ulkopuolelle. Kalankasvatuslaitoksen alue, kuten myös sen edustan vesialue on Vanginveden rantojensuojeluohjelma-aluetta (RSO090068). Korholankoskien itärannalla laitosta vastapäätä on Timolan luonnonsuojelualue (YSA097379). Korholankosket ja käytetyn veden purkuvesistö, Kynsivesi, on osa erityissuojelua vaativiin vesistöihin kuuluvaa Rautalammen reitin vesistöä (Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö 63, 1992, Ympäristöministeriö). TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitos tuottaa istukkaiksi kirjolohta, järvitaimenta, meritaimenta, järvilohta ja merilohta. Laitoksella on 20 maa-allasta ja kasvatushallissa 62 lasikuitupinnoitettua keinoallasta. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2. Hallin altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 440 m 2 ja tilavuus noin 300 m 3. Laitoksella on vuosina käytetty rehua kg/a. Samana ajanjaksona kalojen vuotuinen kasvu on ollut kg/a ja rehukerroin 0,90-1,14. Laitoksella käytetään kuivarehua. Vuosina rehu on sisältänyt fosforia kg ja typpeä kg. Ruokinta tapahtuu käsiruokintana. Laitoksen käyttämä vesi otetaan Vanginvirrasta kahta tulovesiputkea pitkin. Virtaus maa-altaissa perustuu luonnolliseen virtaukseen. Hallissa käytettävä vesi nostetaan

6 pumpulla tasausaltaaseen, josta se virtaa hallin kasvatusaltaisiin. Käytetty vesi johdetaan poistokanavaa pitkin Kynsiveteen Saksalansaaren pohjoispuolelle. 6 Laitoksen veden käyttö saa olla enintään l/s. Vuosina suurimmat kuukausittaiset laitoksella käytetyt vesimäärät ovat olleet l/s. Maauoma-altaissa on aiemmin ollut 29 lietetaskua, mutta ne on poistettu käytöstä. Hakijan mukaan muiden kalalajien kuin kirjolohen poikaset pakkautuvat lietetaskuihin, mistä aiheutuu kidustulehdusta ja muita tauteja. Hallin poistovesistä poistetaan lietettä kahdella pyörreselkeyttimellä. Selkeyttimiin kertynyt liete imuroidaan imutankkiin. Hallin altaista liete pestään keväisin ja imuroidaan imutankkiin. Liete kuljetetaan imutankilla laitosalueella sijaitsevalle turvesuodattimelle. Turvesuodatin muodostuu kahdesta peräkkäisestä turvesuodatinyksiköstä, joiden välissä on halkaisijaltaan 1 m:n sakkakaivo ja jälkimmäisen yksikön perässä halkaisijaltaan 1,5 m:n kokoojakaivo. Suodattimien yhteispinta-ala on noin 490 m 2. Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja eikä päästöjä ilmaan. Rehukuljetuksia tehdään joka toinen viikko ja kalakuljetuksia kasvatuskaudella, keväällä ja syksyllä useita kertoja viikossa. Jätteet, niiden toimituspaikat ja tuotannossa käytettävät kemikaalit Kaloja kuoli kg vuonna Tyhjiä 25 kg:n muovisia rehusäkkejä kertyy noin kpl/vuosi. Ongelmajätteitä, jotka ovat lähinnä koneista peräisin, muodostuu vähän. Kunnallinen jätehuolto kuljettaa jätteet kaksi kertaa kuukaudessa jätteiden käsittelypaikalle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keruupisteeseen. Tyhjät rehusäkit toimitetaan 2 kertaa kuukaudessa poltettavaksi Jämsänkoskelle Jokilaakson Ympäristöhuoltoon. Kuolleet kalat toimitetaan Jätekukko Oy:öön Kuopioon. Laitoksella käytetään formaliinia noin 100 l vuodessa. Muita kemikaaleja ei käytetä. Formaliini säilytetään hallin päädyssä kuormalavalla.

7 7 Päästöt Laitoksen fosfori- ja typpikuormitus vuosina : Vuosi Laskennallinen (kg/a) Mitattu (kg/a) fosforikuormitus typpikuormitus fosforikuormitus Fosforikuormitusta laskettaessa on käytetty kalojen kasvuun sitoutuneen fosforin määränä 0,45 % kalojen kasvusta ja poistetun lietteen sisältämän fosforin määränä 50 g fosforia/liete m 3. Lietettä on poistettu vuosittain noin m 3 eli on oletettu, että lietteen mukana poistetaan noin 75 kg fosforia vuodessa. Lietteen ravinnepitoisuuksia ei ole selvitetty analyyseillä. Laitoksen fosforin ominaiskuormitus kasvatettua kalakiloa kohti vuosina : Vuosi Fosforipäästö g/ kasvatettu kalakilo (laskennallinen kuormitus) Fosforipäästö g/ kasvatettu kalakilo (mitattu kuormitus) ,05 4, ,23 4, ,08 5, ,45 5,61 Hakija esittää, että laitoksen fosforikuormituksen enimmäismäärä on aiemman luvan mukainen 400 kg/a. Tuotantokapasiteettirajoitukset tulisi poistaa, sillä tuotantokapasiteetissa tulee olla joustavuutta, jolla voidaan vastata kysynnässä esiintyviin heilahteluihin. Lisäksi hakija esittää, että kuormitus- ja vesistötarkkailua jatketaan aiempien tarkkailuohjelmien mukaisesti.

8 8 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Siikakosken, Liesveteen tuleva, Vanginvirran ja Salonselälle tuleva fosforimäärä (kg/d) sekä Korholankosken kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus (kg/d) kesäelokuussa vuosina : Vuosi Siikakoski kg/d Liesvesi (tuleva) kg/d Vanginvirta kg/d Korholankosken kalankasvatuslaitos kg/d Kynsiveden Salonselkä (tuleva)* kg/d ,5 53,6* 51,1** 1,8 61,4* ,6 60,4* 57,7** 1,7 68,7* ,7 47,1* 46,3 1,1 50,1* ,6 43* 58 1,2 49,1* *Laskennallinen kuormitusarvio ** Osin laskennallinen kuormitusarvio Vuosina Korholankosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus on ollut kesä-elokuussa keskimäärin 2,1 3,5 % Vanginvirran fosforimääristä ja 2,2 2,9 % Salonselälle tulevista fosforimääristä. Hakijan mukaan laitoksen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähäisiä. Hakija on arvioinut, että pienet vuosittaiset vaihtelut laitoksen alapuolisen veden ravinnepitoisuuksissa ja a-klorofyllimäärissä johtuvat valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vaihtelusta. Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten kalasto- ja kalastusvaikutustarkkailun mukaan kalakannat ovat hyviä Liesvedellä sekä Kynsiveden Salonselällä ja Pilkanselällä, ja aluetta voidaan pitää hyvänä kalastusalueena. Tarkkailuun sisältyvien kalastuskirjanpitojen mukaan pyydykset ovat laitosten vaikutusalueella ajoittain limoittuneet, mutta se ei ole merkittävästi haitannut verkkopyyntiä. Vaikutusalueella vuonna 2000 tehdyn kalastustiedustelun mukaan veden laatu on hyvä, eikä kaloissa ole tavattu makuhaittoja. Enemmistö kalastustiedusteluun vastanneista ei hyväksynyt väitettä, että verkot limoittuvat nykyään vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2003 tehtyjen havaskokeiden tulosten perusteella havakset likaantuvat Pilkanselällä ja loppukesällä myös Salonselällä ja Liesvedellä.

9 9 Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan lietteen imurointi hallin kasvatusaltaista ja lietteen johtaminen turvesuodattimelle ovat kehittyneitä ja käyttökelpoisia menetelmiä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ruokinta perustuu kalojen ruokahaluun, jolloin yliruokinta vältetään. Ruokinnassa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. TARKKAILU Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan kasvatuskauden aikana kahden viikon kokoomanäyte ja kasvatuskauden ulkopuolella viikon kokoomanäyte. Tasasuuruiset osanäytteet otetaan tunnin välein 24 tunnin aikana automaattisella näytteenottimella. Näytteistä muodostettavat vuorokauden kokoomanäytteet yhdistetään jakson kokoomanäytteeksi, joka analysoidaan. Laitokselle tulevasta vedestä jakson jokaisena päivänä otetut kertanäytteet yhdistetään jakson kokoomanäytteeksi, joka analysoidaan. Kahden tarkkailujakson välisen ajan kuormitus lasketaan kertomalla jaksojen kuormien (kg/d) keskiarvo jaksojen välisen ajan pituudella. Vuosina tarkkailujaksoja on ollut vuodessa 13. Kuormitustarkkailun näytteenoton ja virtaamanmittauksen tekee luvan hakija, minkä lisäksi konsultti ottaa kontrollinäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä kaksi kertaa kasvatuskaudella ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä analysoidaan kokonaisfosforin pitoisuus. Konsultin ottamasta näytteestä analysoidaan kokonaisfosforin lisäksi koliformiset bakteerit. Hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaan poistetusta lietteestä otetaan kaksi kertaa kasvatuskauden aikana edustava kokoomanäyte, josta määritetään kuivaaine- ja fosforipitoisuudet. Hakijan mukaan lieteanalyysejä ei ole tehty. Vesistötarkkailu tehdään yhteistarkkailuna Taimen Oy:n Korholankosken ja Siikakosken kalankasvatuslaitosten sekä Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon kesken. Näytepisteitä on kaikkiaan kahdeksan, joista kolme sijaitsee Korholankosken kalan-

10 kasvatuslaitoksen alapuolisella vesialueella. Näytteet otetaan kesä-, heinä- ja elokuussa. 10 Kuormitus- ja vesistötarkkailun lisäksi laitos tekee kalataloudellista tarkkailua. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toimintaan liittyy vain melko vähäisiä ympäristöriskejä. Suuria kemikaalimääriä ei käsitellä. Mahdolliset ongelmatilanteet voivat liittyä kalatauteihin ja poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuviin kalakuolemiin. Kalatautien osalta laitos kuuluu Eläinlääkintäja elintarviketutkimuslaitoksen tautitarkkailun piiriin. Laajamittaisen kalakuoleman sattuessa altaat tyhjennetään kuolleista kaloista mahdollisimman nopeasti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Konneveden ja Hankasalmen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Keskisuomalainen -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Konneveden ja Hankasalmen kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Konneveden ja Hankasalmen kunnilta. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut luvan myöntämisestä ja lupaehdoista muun muassa seuraavaa:

11 11 Vanginvirran rannalla välittömästi Korholankosken kalankasvatuslaitoksen yläpuolella sijaitsee Tarmo Kallion kalankasvatuslaitos, jossa kasvatetaan kaloja keskimäärin kg vuodessa. Korholan kalankasvatuslaitos sijaitsee osin Vanginveden Natura-alueella. Hankkeen vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin Natura-alueen ulkopuolelle eli poistoveden johtamispaikkaan Kynsiveteen Hannulankosken alapuolelle. Siten ympäristökeskus pitää ilmeisenä, että haitalliset vaikutukset Natura-alueelle eivät muodostu luonnonsuojelulain :ssä tarkoitetulla tavalla merkittäviksi. Laitoksen kuormitustarkkailun mukainen fosforikuormitus, lisäkasvu ja rehukerroin ovat olleet vuosina seuraavanlaisia: Vuosi Rehun- Lisä- Rehu- Rehun Fosforikulutus kasvu kerroin fosforipit. kuormitus kg/a kg/a % kg/a , , , , , , , , , , Keskiarvo , Kuormitustarkkailun mukaan vuosina laitoksen ominaiskuormitus on ollut 4,4 6,1 g käytettyä rehukiloa kohti. Käytetyn rehun fosforipitoisuus on vuosina ollut keskimäärin 1,06 %. Korholankosken kalankasvatuslaitos on vuodesta 2000 lähtien ylittänyt joka vuosi huomattavasti lupaehdoissa lisäkasvulle asetetun noin rajan. Vuonna 2001 tämä ylitys oli jopa 32 %. Vuosina Konneveden jätevedenpuhdistamon kuormitus on ollut 9 19 % (keskimäärin 186 kg vuodessa), Korholankosken kalankasvatuksen kuormitus 20

12 12 25 % (keskimäärin 293 kg vuodessa) ja Siikakosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus % (keskimäärin 815 kg vuodessa) tarkkailuun kuuluvien laitosten yhteisestä jätevesikuormituksesta. Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamo purkaa jätevedet Karinkosken alapuolelle, noin 2 km Siikakosken kalalaitoksen alapuolelle. Kalalaitoksilta tulee merkittävä osa alueen pistekuormituksesta. Hakija ei ole liittänyt hakemukseensa suunnitelmaa käytetyn veden haitallisten vesistövaikutuksien rajoittamisesta kuten Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 48/98/1 lupaehdossa 9) on esitetty. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan laitoksen maaaltaiden päästöjen vähentäminen on tarpeen. Koska laitoksen maa-altaiden lietetaskut on otettu pois käytöstä, on päästöjen vähentämissuunnitelma esitettävä ennen lupamääräyksien antamista. Ympäristökeskus ei ole saanut tietoa lietetaskujen käytön poistamisesta ennen tätä hakemusta. Laitoksen vesistövaikutuksia seurataan havaintoasemilta Vanginvirta, Kynsivesi 20, Kynsivesi 65 ja Kynsivesi 18. Asemalla Kynsivesi 20 klorofylli-a-pitoisuudessa näyttää olevan lievästi nouseva suunta. Kokonaisfosforille saatiin tilastollisesti lievä laskeva trendi ja alusveden happipitoisuudelle selvä laskeva suunta. Alusveden happipitoisuuden huononemisen ja klorofylli-a:n lievän noususuunnan perusteella ympäristökeskus katsoo, että laitoksen kuormitusta tulisi vähentää nykyisestä. Ympäristökeskus esittää seuraavia lupamääräyksiä: Ruokintaan käytettävän rehun määrä saa olla enintään kg/a ja lisäkasvu noin kg/a. Laitoksella tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Alapuolisen vesistön tilan parantamiseksi laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 300 kg/a, kuitenkin siten, että fosforipäästö yhdessä Siikakosken laitoksen fosforipäästön kanssa saa olla enintään kg/a. Pyörreselkeyttimestä ja maa-altaista poistettu liete tulee viedä turvesuodattimelle. Liete tulee johtaa turvesuodattimelle siten, että lietevesiseos jakautuu tasaisesti koko suo-

13 13 dattimen alueelle ja oikovirtauksia ei pääse syntymään. Turve on uusittava suodattimeen vähintään kerran vuodessa. Suodattimesta poistettu turvelieteseos tulee sijoittaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Jos se levitetään pellolle, tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään käytetyt vesimäärät, käytettyjen rehujen määrä ja fosforipitoisuus, kalojen lisäkasvu, käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu, tiedot lietteen poistosta ja turvesuodattimen turpeen vaihdosta sekä kalojen lääkityksestä, kalataudeista, kalakuolemista sekä siirretyistä kalamääristä. Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja se tulee pyydettäessä esittää viranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan suorittaa hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus tulee lisäämään jatkossa vaikutustarkkailuun biologisia muuttujia vesipuitedirektiivin mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asiallisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Laitoksen kaikki rakenteet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä toimintakuntoisena. Laitoksen on ilmoitettava ympäristökeskukselle, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta laitoksen vesiensuojeluun. Jos luvan saajalla on tarkoitus jatkaa laitoksessa käytetyn veden johtamista vesistöön vuoden 2012 jälkeen, on sen mennessä pantava vireille ympäristölupavirastossa tätä koskevien määräysten tarkistamista koskeva lupahakemus. Hakemukseen tulee muiden asianmukaisten selvitysten lisäksi liittää tarkkailutuloksiin perustuva yhteenveto laitoksen vesistövaikutuksista ja vesiensuojelun tehostamissuunnitelma. 2. Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin:

14 14 Vesistöön johdettava fosforikuorma saa olla enintään 300 kg vuodessa. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun. Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta vesistöön johdettavan veden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä kompensaatioistutusten tuloksellisuutta Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Luvan saajan on istutettava vuosittain TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti Kynsiveteen: - 2-vuotiaita vähintään 20 cm:n mittaisia eväleikattuja Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenen poikasia 500 kpl ja - 1-kesäisiä vähintään 10 cm:n mittaisia planktonsiian poikasia (Rautalammin reitin kantaa) kpl tai vaihtoehtoisesti 1-kesäisiä vähintään 6 cm:n mittaisia kuhan poikasia kpl. Istukkaiden lajia, kokoa ja ikää voidaan muuttaa TE-keskuksen päätöksellä siten, ettei istutusten rahallinen arvo muutu. TE-keskus perustelee vaatimuksiaan seuraavasti: Liesveden sekä Kynsiveden Salonselän ja Pilkanselän alusvesissä on havaittu säännönmukaisesti hapen vajausta loppukesällä. Vuonna 2003 Pilkanselän (havaintopiste Kynsivesi asema 18) pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, mikä saattaa viitata hapettomiin olosuhteisiin. Kynsiveden Salonselällä alusveden happipitoisuus on alhaisempi kuin kriittinen raja vähähappista vettä sietäville kalalajeille. Lohensukuiset kalalajit joutuvat vaeltamaan muualle. Havaitut 2-3 mg/l happipitoisuudet ovat liian alhaisia myös tavanomaisimpien talouskalojen viihtymisen kannalta. Alusveden hapen vajaus heikentää vesistön kalataloudellista arvoa. Kalastolle ainakin ajoittain kelvottomaksi muuttuneen vesialueen tilavuudesta ei ole selkeätä arvioita. Tämän vuoksi alueelle kohdistuvaa ravinnekuormitusta on vähennettävä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

15 Hakemuksessa esitetty käsitys eri kuormituslähteiden keskinäisestä osuudesta näyttäisi perustuvan osittain jopa 1970-luvun alkupuolelta olevaan aineistoon. 15 Laitoksen kuormitus on 2000-luvulla ollut alhaisempi kuin lupaehdon sallima. Fosforikuormitus rajoittaminen 300 kg:aan vuodessa sallii joustavuuden laitoksen tuotannossa. Laitos sijaitsee Rautalammin reitillä ja siten määräaikainen lupa on tarkoituksenmukainen. Havaskokeiden perusteella havaspyydysten limoittuminen haittaa kalastusta avovesikaudella kalanviljelylaitosten alapuolisessa vedessä. 3. Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että laitoksen fosforikuormitus saa olla korkeintaan nykyisen suuruinen. Toimenpiteitä vesistön kuormituksen vähentämiseksi on toteutettava parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. On käytettävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rehulaatuja, ruokinta on optimoitava ja laitosta on hoidettava huolella. Vuosittaiset velvoitetarkkailun yhteenvedot tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tullut yhteydenottoja kalankuljetusautojen pesuvesien aiheuttaman haitan takia. Pesu tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Laitoksen vuosittainen lisäkasvu on ylittänyt luvan mukaisen enimmäislisäkasvun viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi. Hakemusasiakirjoista ei selviä laitoksen sosiaalitilojen jätevesien käsittely, eikä sitä, mille turkistarhalle perkuujätteet ja kuolleet kalat toimitetaan. 4. Konneveden kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut terveydensuojelulain osalta huomauttamista ympäristölupahakemuksen suhteen. 5. Konneveden kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Hankasalmen kunta ovat lausuneet, että on perusteltua, että luvassa rajoitetaan tuotantoa ja rehunkäyttöä kuormituksen lisäksi, vaikka kuormitustarkkailuun ja ainetaselaskelmiin perustuvat kuor-

16 16 mituslaskelmat ovat olleet kohtuullisen lähellä toisiaan. Tuotantorajan tulee olla yksiselitteinen. Kuormitustarkkailuun sisältyy väistämättä jonkin verran epävarmuustekijöitä. Pelkkää kuormitusrajaa ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisena. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on noudatettava tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Tarkoitus ei ole, että parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla pyrittäisiin ensisijaisesti tuotannon kasvattamiseen. On tärkeää, että rehujen ja muiden tuotantomenetelmien kehittymisestä seuraava fosforikuormituksen väheneminen tuotettua kalamäärää kohti hyödyttää alapuolista vesistöä. Laitos on ylittänyt selvästi vesioikeuden luvassa asetetun likimääräisen tuotantorajan. Lietteenpoiston parantamismahdollisuuksia on syytä selvittää. Kaikin tavoin tulee pyrkiä siihen, että luonnontilaista keskisuomalaista reittivesistöä edustava Kynsivesi pysyisi erinomaisessa kunnossa. Salonselällä viime vuosina havaittu alusveden happipitoisuuden lasku on huolestuttavaa. Alueen vesistökuormitusta tulee pyrkiä vähentämään edelleen. Mikäli ympäristölupa myönnetään toistaiseksi, siinä on syytä määrätä lupamääräysten tarkistamisesta. Velvoitetarkkailun yhteenvetoraportit tulisi toimittaa tiedoksi Hankasalmen ympäristölautakunnan valvontajaostolle niiden valmistuttua. 7. Hankasalmen kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut terveydensuojelulain osalta huomauttamista ympäristölupahakemuksen suhteen. Muistutukset 1. Konneveden-Kuusveden kalastusalue, Kärkkäälän osakaskunta, Siikakosken osakaskunta ja Havusalmen osakaskunta ovat ilmoittaneet, että ne eivät vastusta Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten toimintaa, sillä velvoitetarkkailun mukaan veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana.

17 17 Laitosten haitat ulottuvat kalastustiedustelun perusteella ainakin Kynsiveden Salonselälle asti. Laitoksia on hoidettava niin, että kuormitushaitat ovat mahdollisimman pienet. Laitosten on kehitettävä viljelytekniikkaa kuormitusten vähentämiseksi. Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten fosforikuormituksen yhteismäärä saa olla enintään kg vuodessa. Laitoksilla tulee olla jatkossakin toimivat purkuvesien kokoomanäytteen ottimet. Kalankasvatusta tulee harjoittaa mahdollisimman huolellisesti, ettei vieraita lajeja pääse Rautalammin reitille. Kesällä 2005 tavattiin Pohjois-Kynsiveden ansiokalastajien avorysäsaaliissa runsaasti lohia. Kalat olivat peräisin joltakin kalankasvatuslaitokselta, koska niitä ei ole Rautalammin reitillä, eikä niitä saa sinne istuttaa. Kalanistutusvelvoitteet tulee määrätä toimenpidevelvoitteena entisen suuruisena. Järvitaimenen ruskuaispussipoikasistutukset on syytä lopettaa. Istutettavat taimenet on merkittävä poistamalla niistä rasvaevä, jotta ne voidaan erottaa luonnonpoikasesta. Tavoitteena on rauhoittaa luonnontaimenet, jolloin kudulle pääsevät pääasiassa luonnossa syntyneet taimenet. Istutussuunnitelmista ja istutusten toteuttamisesta on neuvoteltava Konneveden-Kuusveden kalastusalueen sekä muistuttajaosakaskuntien kanssa. Mikäli kuormitus jatkuu nykyisen suuruisena, tulisi ympäristölupa myöntää määräaikaisena, enintään kymmeneksi vuodeksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailuraportit tulee toimittaa Konneveden-Kuusveden kalastusalueelle. 2. AA (Kaislaranta RN:o 19:46) on vastustanut ympäristölupahakemusta. Kynsiveden pohjoispään vedet ovat huomattavasti likaantuneet kalankasvatuslaitosten myötä. Vesi mm. Saksalansaaren ympärillä on aikaisempaa sameampaa ja kalanpyydykset ja laiturit limoittuvat. Maanviljely ja sen päästöt ovat vähentyneet. Silti vesireitin tila huononee. Kynsiveden rannat ovat entistä tärkeämpiä virkistysalueita, mikä on yhä tärkeämpää maaseudun menestykselle. 3. BB (Kallioharju RN:o 11:55) on ilmoittanut, että fosforikuormitusta ei saisi lisätä. Kesäaikana Kynsiveteen ilmestyy vihreitä lauttoja, ja lautat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Kun lautat tulevat rantaan, on uiminen mahdotonta. Muistuttaja on arvellut laut-

18 tojen olevan sinilevää. Mikäli fosforikuormitusta lisätään nykyisestä, harkitsee muistuttaja korvausvaatimusta CC (Tuuliranta RN:o 19:45) on vastustanut kaikenlaista laajennusta kalankasvatuslaitoksilla. Pyyntivälineet likaantuvat jo yhden vuorokauden aikana. Järven pohja on heti rannasta paksun ruskean "mönjän" peitossa. Vesi haisee, kun se on ollut vain hetken astiassa. Kasvillisuus on muuttunut. Tilanne on koko ajan pahentunut. Ennen kalankasvatuslaitoksen toiminnan aloittamista vesi oli kirkasta ja maultaan hyvää. Verkot ja katiskat pysyivät puhtaina. 5. DD (Koskikorte RN:o 1:52) on huomauttanut, että maa-altaista tulevan lietteen määrä pitäisi saada mahdollisimman pieneksi. Vesistökuormitus ei saa nousta nykyisestä. 6. EE (Saksala RN:o 11:52 ja Lourikko RN:o 11:53) on muistuttanut, että Korholankosken ja Siikakosken fosforikuormituksen pitäisi laskea % seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin lietteen poistoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. HAKIJAN SELITYS Keski-Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen TE-keskus: Aseman Kynsivesi 20 alusvedestä on seurannan alkuaikoina otettu näytteitä useampina vuodenaikoina kuin sieltä on otettu sen jälkeen, kun tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna Kun tarkastellaan alusveden loppukesän happipitoisuutta termisen kerrostuneisuuden lopun tilanteessa, saadaan kuva huomattavasti vähäisemmästä happipitoisuuden heikkenemisestä kuin ympäristökeskuksen vastineessaan esittämästä kuvasta saa. Alusveden happipitoisuuden lievä aleneva suuntaus selittyy valtaosin hajakuormituksen kasvulla. Kynsiveden päällysveden fosforipitoisuus ei ole ollut kasvussa eikä klorofyllipitoisuuskaan merkittävästi, mistä voidaan päätellä, että Kynsiveden rehevyystaso ei ole kasvanut. Liesveden syvänne on matala ja lämpötilakerrostuneisuus on heikkoa. Kun aineistosta poistetaan ne tulokset, jolloin syvänteen vesi ei ole ollut termisesti kerrostunut, saadaan parempi kuva syvänteen happipitoisuuden muutoksesta. Syvänteen happipitoi-

19 19 suus on alentunut, mutta alenemisen nopeus on vain puolet siitä, mitä ympäristökeskus esitti. Koska fosfori- ja klorofylli-a-tasoissa ei ole merkitsevää nousevaa trendiä, ei ole mitään näyttöä siitä, että järvi olisi viime vuosina rehevöitynyt. Happitilanteen muutos selittyy yleisen hajakuormituksen lisääntymisenä. Vesistöjen hidas nuhraantuminen on monien Suomen vesistöjen ongelma. Kalanviljely on vain eräs Rautalammin reittiä kuormittava tekijä. Nykyisin rehukertoimet ovat parantuneet merkittävästi ja ominaiskuormitukset vähentyneet. Hakijan näkemyksen mukaan vesistön tilaa ei vaaranneta nykyisten päästörajojen puitteissa. Tuotantomäärän rajoittaminen ei edusta nykyisin tarvittavaa liiketaloudellista joustavuutta, ja näin ollen haetaan päästörajoja, Korholankoski 400 kg P/a ja Siikakoski k P/a, ilman tuotantokapasiteetin rajoituksia. Korholankosken laitoksen nykyinen lietteenkäsittelyjärjestelmä on riittävä ja toimiva nykyisissä tuotanto-olosuhteissa. Koska virtaama on alhainen, vain 16,7 l/s, liete laskeutuu altaiden pohjalle eikä erillisiä taskuja tarvita. Altaat tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan vuosittain. Nykyisen käytännön myötä lietetaskuihin liittyvä kalatautiriski on myös saatu eliminoitua. Nykyisissä suhteellisen vakaissa tuotanto-olosuhteissa on turhaa uusia luvanhakuprosessia viiden vuoden välein. Koska tuotanto- tai kuormitustilanteessa ei ole tapahtunut, eikä todennäköisesti tule tapahtumaan, mitään merkittäviä muutoksia lähivuosina, hakija esittää, että laitoksille myönnettäisiin 10 vuoden ympäristölupa. Muilta osin, mm. tarkkailun tai istutusvelvoitteiden osalta, ei hakijalla ole huomautettavaa ympäristökeskuksen tai TE-keskuksen lausuntojen johdosta. Konneveden kunta: Hakija ei pidä lisäkasvun ylityksiä vesistön kannalta haitallisina, sillä lienee edullista, että ominaiskuormitus on pieni eli fosfori sitoutuu kalaan eikä joudu vesistöön. Sosiaalitilojen jätevedet menevät viemäriverkostoon. Perkuujätteet toimitetaan Tiituspohjan turkistarhalle. Kuolleet kalat toimitetaan Jätekukko Oy:öön, Kuopioon. Kuljetuskalusto pestään Konnekuljetuksen hallilla.

20 20 Hankasalmen kunta: Tuotantorajoituksen asettaminen ei ole tarkoituksenmukaista, se vähentää liiketaloudellisen jouston mahdollisuutta. Nykyisillä fosforin päästörajoilla laitos ei rehevöitä alapuolista vesistöä. Aikasarjoista tehdyt päätelmät alapuolisten järvialtaiden alusveden tilasta ovat olleet osittain virheellisiä. Havaitut muutokset ovat olleet varsin hyvin hajakuormituksen lisääntymisellä selitettävissä. Kalanviljely on vain yksi vesistöä kuormittavista ravinnelähteistä. Sen prosentuaalinen osuus pistekuormituksesta voi olla paikallisesti merkittävä, mutta silti sen ravinnekuormituksen osuus ison vesistön kokonaisravinnevirrasta voi jäädä melko pieneksi. Kuormitustarkasteluihin liittyy aina epävarmuustekijöitä, koska näytteenotto ei voi olla niin kattava, että se kuvaisi kuormitustilannetta täysin aukottomasti. Kuitenkin, käytetty kokoomanäytteiden keruumenetelmä automaateilla antaa hyvin tarkan kuvan kokonaistilanteesta. Kontrollinäytteet voivat kuvata vain hetkellistä kuormitustilannetta, joka voi poiketa huomattavastikin pitemmän aikavälin kuormitustilanteesta. Muistutus 1: Hakijalla ei ole muuta huomautettavaa muistutukseen kuin se, että ei ole perusteita esittää pelkästään laitoksen kuormitusvaikutusten limoittavan verkkoja Kynsiveden Salonselällä. On kohtuullista huomioida vesistöjä rehevöittävä hajakuormitus. Tämän osuus on ollut edelleen kasvussa monin paikoin. Muistutus 2: Muistuttajalla ei ole esittää tutkimuksia tai tilastoja siitä, että mm. maatalouden tai muun hajakuormituksen osuus Kynsiveden kuormituksesta olisi vähentynyt. Myöskään tarkkailuohjelmien havainnot eivät tue sitä, että Kynsiveden tila olisi huonontunut kalankasvatuksen myötä. Korholankosken laitoksen fosforikuormitus on vain pieni osa Kynsiselälle muualta vesistöstä tulevasta kuormituksesta. Muistutus 3: Hakija ei ole hakemassa lupaa fosforipäästön lisäämiselle, vaan säilyttää nykyisen tason. Muistutus 4: Hakija viittaa yleiseen hajakuormituksen lisääntymiseen. Hakija ei ole hakemassa lupaa laajennetulle toiminnalle, vaan nykyisille päästörajoille. Muistutus 5: Maa-altaista tulevan lietteen määrä on hyvin kontrollissa.

21 21 KATSELMUS Asiassa on suoritettu katselmus. Hakija kertoi katselmuksella, että lieteturveseos läjitetään nykyään turvesuodattimien vierelle laitosalueelle. Liete poistetaan kerran vuodessa myös maa-altaista ja poistouoman kolmesta lietetaskusta. Maa-altaat tyhjennetään vedestä lietteen poiston yhteydessä. Laitoksella käytetyn veden määrän mittaus on hakemuksessa esitetty virheellisesti: laitoksella ei mitata lähtevän veden määrää, vaan ainoastaan laitokselle tulevan veden määrä. Katselmuskertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä myös vesioikeuden antama päätös nro 48/98/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Asia on käsitelty ja ratkaistu samanaikaisesti Taimen Oy:n Siikakosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemuksen kanssa. Taimen Oy:n Siikakosken kalankasvatuslaitokselle on myönnetty ympäristölupa nro 67/06/1. Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n mukaisesti samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus Kynsivedellä on otettava huomioon lupaharkinnassa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle Korholankosken kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan.

22 22 Hankkeesta aiheutuvien kalataloushaittojen estämiseksi määrätään istutusvelvoite. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään 20 maa-allasta ja kasvatushallissa sijaitsevia 62 keinoallasta. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Keinoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala noin 440 m 2 ja tilavuus noin 300 m 3. Vesi laitokselle otetaan kahta tulovesiputkea pitkin Vanginvirrasta Ylä-Kärkkäälänkosken niskalta. Laitoksella käytetty vesi johdetaan poistokanavaa pitkin Kynsiveteen Saksalansaaren pohjoispuolelle. Laitoksen kasvatustilojen ja tulovesiputkien sijainnit ilmenevät ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteistä (kasvatustilat asemapiirustuksesta 1:500 ja tulovesiputket asemapiirustuksesta 1:250). Poistokanavan sijainti ilmenee hakemuksen liitteen 2 kartasta 1: Pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että päästöt vesistöön ovat mahdollisimman pienet. 3. Laitoksella kalojen ruokintaan vuosittain käytettävä rehu saa vuoden 2007 alusta lähtien sisältää enintään 610 kg fosforia. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Fosforipäästö vesistöön saa olla vuoden 2006 loppuun asti kokonaisfosforina enintään 320 kg/a ja vuoden 2007 alusta lähtien enintään 300 kg/a. Fosforipäästö saa kuitenkin yhdessä Siikakosken laitoksen fosforipäästön kanssa olla vuoden 2006 loppuun saakka enintään kg/a ja vuoden 2007 alusta lähtien enintään kg/a.

23 Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 23 Laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus on määritettävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Kasvatushallin altaista johdettava vesi on käsiteltävä pyörreselkeyttimellä. Selkeyttimeen kertynyt liete on poistettava riittävän usein ja hallin altaisiin kertynyt liete vähintään kerran vuodessa. Maa-altaat ja poistokanavan yläpää säännöstelypadolle on tyhjennettävä kokonaan lietteestä vähintään kerran vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä hitaasti lietteen irtoamisen estämiseksi välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. 5. Altaista, poistokanavasta ja selkeyttimistä poistetun lietteen käsittely on järjestettävä siten, että lietteen ja siitä muodostuvan lietekompostin käsittelystä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai valumia vesistöön. Suodattimen turve on vaihdettava kerran vuodessa. Jätteet 6. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 7. Kuolleet kalat on varastoitava, kuljettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.

24 24 Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Konneveden ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä muun muassa päivittäiset virtaamatiedot, viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määristä ja käsittelystä, turvesuodattimen turpeen vaihdosta, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästöjä vesistöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn mukaisesti siten muutettuna, että altaista, pyörreselkeyttimestä ja poistouomasta poistetun lietteen määristä on pidettävä kirjaa ja poistetun lietteen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet on selvitettävä edustavista kokoomanäytteistä vuosina 2006 ja Vesistövaikutuksia on tarkkailtava nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehdään kolme kertaa kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuussa). Edellä sanotut käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailut sisältävä tarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Konneveden ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 10. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen sekä kompensaatioistutusten tuloksellisuutta on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä ta-

25 valla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja Keski-Suomen TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 12. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun sekä kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Konneveden ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. 14. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on myös siitä ilmoitettava puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan loputtua on poistettava kaikki vesistössä olevat laitteet ja rakenteet. 15. Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Keski- Suomen ympäristökeskukselle. Kalatalousvelvoite 16. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain istutettava Kynsiveteen vuosittain kpl 2-vuotiaita vähintään 20 cm:n mittaisia eväleikattuja Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenen poikasia ja

26 kpl 1-kesäisiä vähintään 10 cm:n mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia planktonsiian poikasia tai vaihtoehtoisesti kpl 1-kesäisiä vähintään 6 cm:n mittaisia kuhan poikasia. Istutusvelvoitetta voidaan muuttaa Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla istutettavien kalojen lajin, koon ja määrän osalta siten, että velvoitteen rahallinen arvo ei heikkene. Istutuksesta ja sen mahdollisesta muuttamisesta on ennakkoon kuultava vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Mikäli muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella erikseen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 17. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusvaihtoehtoineen, kustannusarvioineen ja aikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

27 27 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös saatuaan lainvoiman korvaa Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 48/98/1, Kalankasvatuslaitoksen käyttämän veden vesistöstä ottamisen ja laitokselle johtamisen osalta on edelleen voimassa Itä-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 10/Va II/85, , jota korkein hallinto-oikeus on muuttanut antamallaan päätöksellä t ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tämän päätöksen mukainen kalankasvatuslaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

28 28 Laitoksella käytetty vesi johdetaan Vanginveden Natura alueen ulkopuolelle, eikä laitos siten heikennä Vanginveden suojeltavia luontoarvoja. Alueen kaavoitus ei ole esteenä kalankasvatustoiminnan jatkamiselle. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rautalammin reitillä, jossa vesi on pääosin vähäravinteista ja kirkasta. Laitoksen vaikutusalueella, Kynsiveden pohjoisosassa Salonselällä, vesi on usein levien määrää ilmentävän klorofylli-a-pitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Klorofylli-a-pitoisuudessa on lievä noususuunta. Laitoksen fosforikuormitus on ollut vesioikeuden päätöksen nro 48/98/1 mahdollistamaa kuormitusta pienempi, mutta siitä huolimatta Kynsiveden Salonselän syvänteen happitilanne on heikkenemässä. Alusveden happitilanteen jatkuva heikkeneminen ilmentää muutosta järviekosysteemissä. Kynsiveden pohjoisosan veden laadun heikkenemisen estämiseksi on tarpeen rajoittaa laitoksen fosforikuormitusta hakijan esittämästä, aiemman luvan mukaisesta fosforikuormitustasosta. Korholankosken ja Siikakosken kalankasvatuslaitokset ovat Kynsiveden pohjoisosan veden laatuun merkittävimmin vaikuttavat pistekuormittajat. Tämän päätöksen mukaisesti toimiessaan laitos ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää alapuolisen vesistön rehevöitymistä tai muuta vesistön käyttöä haittaavaa muutosta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet lyhyellä aikavälillä, vesistön muu kuormitus, purkualueen muut käyttömuodot ja vaikutusalueen ominaisuudet. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemus on määrätty tehtäväksi jo vuonna Hakemukseen on liitettävä suunnitelma ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetaan määräykset 2 5. Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta laitoksella käytettävän rehun sisältämästä fosforin määrästä ja suurimmasta sallitusta fosfori-