Putikon kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Punkaharju

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 89/08/2 Dnro ISY-2007-Y-286 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Putikon kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Punkaharju LUVAN HAKIJA ProAgria Etelä-Savo ry Mikonkatu Mikkeli TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Myllyjoen varrella sijaitsevan kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Laitos sijaitsee Punkaharjun kunnan Kauvonnimen kylässä hakijan vuokraamalla kiinteistöllä Myllyjoki RN:o 17:0 noin 6 km kunnan keskustaajamasta kaakkoon. Laitoksen osoite on Vanha Viipurintie 44, Putikko. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa.

2 2 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa lupa-asiassa. Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 10/01/2 mukaan on luvan saajan tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 10/01/2 mukaan kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa. Lisäksi luvassa on annettu muun muassa seuraavat määräykset: Fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 35 kg vuodessa. Maalammikoiden lietekouruista ja -suppiloista on poistettava liete kasvukauden aikana kerran viikossa ja poikasaltaista päivittäin. Laitoksella käytetyn veden määrä on mitattava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan tulee tehdä Myllyjokea koskeva kalatalousselvitys Etelä-Savon TEkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Luvan saajan on maksettava Myllyjokeen johdettavista jätevesistä aiheutuvasta kiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta vuodesta 2001 lukien kertakaikkiset korvaukset kuudelle Myllyjokeen rajoittuvan rakennetun kiinteistön omistajalle. Määräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä lietteen poiston vaikutusta ja tekniikan kehittämistä koskeva selvitys ja selvitys mahdollisuudesta ottaa parannustoimenpiteet mahdollisimman nopeasti käyttöön. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 01/0269/2 täydentänyt ympäristölupaviraston antamaa toiminnan tarkkailua koskevaa määräystä. Täydennetty määräys on kokonaisuudessaan seuraava: "Luvan saajan on tarkkailtava laitoksella käytetyn veden määrää ja laatua, aiheutuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia vesistössä voimassa olevan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu on järjestettävä niin, että

3 3 laitoksen aiheuttama vesistökuormitus ja jäteveden käsittelyn teho voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida. Tarkkailuohjelman muuttaminen tulee saattaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi." Muilta osin hallinto-oikeus pysytti ympäristölupaviraston päätöksen. Korkein hallintooikeus on päätöksellään nro 1468 vahvistanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Laitoksen vedenottolupa Saarijärvestä perustuu Itä-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen nro 5/Va/77. Siihen ei nyt haeta muutosta. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Alapuolinen vesistö Laitos sijaitsee Myllyjoen valuma-alueella (04.125), jonka pinta-ala 33,4 km 2. Laitoksella käytetty vesi johdetaan käytön jälkeen Saarijärvestä alkunsa saavaan Myllyjokeen, joka laskee Niskalammen ja Saunalahden kautta Saimaan Utrasselän Putikonlahteen, Pihlajaveden alueelle (04.121). Pihlajaveden alueen pinta-ala on km 2. Myllyjoen keskiylivirtaama on 0,9 m 3 /s, keskivirtaama 0,2 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,005 m 3 /s. Joen virtaamaa ei ole mitattu, ja virtaamatiedot ovat arvioita. Joen syvyys on pääasiassa alle 0,5 m ja enimmillään noin 1 m, ainoastaan Niskalammen kohdalla voi olla syvempää. Myllyjoen rannalla on asuinrakennuksia. Veden laatu Myllyjoen vesi on kalanviljelylaitoksen yläpuolella fosforipitoisuudeltaan karulle vesialueelle ominainen. Vuosina on veden kokonaisfosforipitoisuus ollut keskimäärin 10 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 360 µg/l. Samana ajanjaksona on veden kiintoainepitoisuuksien keskiarvo ollut 0,8 mg/l ja humuksen määrää ilmentävän kemiallisen hapenkulutuksen arvo 6,5 mg O 2 /l.

4 4 Kalanviljelylaitoksen alapuolella Myllyjoen vesi on ollut selvästi rehevämpää kuin laitoksen yläpuolella, erityisesti kokonaisfosforipitoisuuden perusteella arvioituna. Myös typpipitoisuudet ovat laitoksen alapuolella korkeampia kuin yläpuolella. Vuosina on veden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo ollut 23 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo 460 µg/l. Samana ajanjaksona on veden kiintoainepitoisuuksien keskiarvo ollut 2,3 mg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvo 6,9 mg O 2 /l. Edellä mainitut pitoisuuskeskiarvot sisältävät myös talvinäytteiden tulokset, jolloin laitoksen vesistövaikutukset ovat olleet selvästi pienempiä kuin kesällä. Kalasto ja kalastus Vaikutusalueen kalastosta ja kalastuksesta on saatu tietoja Kauvonniemen osakaskunnalta. Saarijärvessä on haukea, madetta, ahventa, särkeä, lahnaa ja salakkaa. Kannat ovat hyviä. Järveen tehtyjen siikaistutusten tulokset ovat hyviä. Parina viime vuotena on koemielessä istutettu kuhaa. Järven rapukanta on hyvä. Kalastus on kotitarvekalastusta. Myllyjoessa kalasto muodostuu pitkälti laitokselta karanneista taimenen ja lohen poikasista. Joessa on vähäisessä määrin ahventa, haukea ja salakkaa. Rapukanta on kohtalainen. Joessa ei kalasteta eikä ravusteta. Kalojen nousu Myllyjoen yläpuolisiin vesiin estyy Ylätalon kartanon kohdalla olevan vanhan myllypadon takia. Pihlajaveden kalastoon kuuluu ahven, hauki, lahna, siika, muikku, järvitaimen, järvilohi ja made sekä muita vähäarvoisempia kaloja. Kalanviljelylaitos ei estä normaaliolosuhteissa kalan kulkua Myllyjoessa. Poikkeuksellisen kuivina kausina joki on laitokselle tultaessa tilapäisesti osittain kuiva, millä ei hakijan mukaan ole mainittavaa merkitystä joen luonnonkalojen kululle. TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Kalanviljelylaitos on rakennettu vuonna Laitos on poikastuotantolaitos, jonne ostetaan kesänvanhoja järvitaimenen ja -lohen poikasia, joita kasvatetaan laitoksella noin 1,5 vuotta. Lisäksi laitoksella tuotetaan harjuksen poikasia. Laitoksella ei tällä hetkellä ole omia emokaloja. Kalat ruokitaan käsin.

5 5 Laitoksella on 11 maa-allasta ja 29 lasikuituista pienpoikasallasta sekä hautomossa 10 lasikuituista haudontakaukaloa ja 8 haudontasuppiloa. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja vesitilavuus m 3. Poikasaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 116 m 2 ja tilavuus 29 m 3. Kesällä 2007 ei poikasaltaissa ollut kaloja kasvamassa. Haudontakaukaloissa on mahdollista hautoa laitoksen tarvitsemat järvitaimenen ja järvilohen poikaset. Haudontasuppiloissa on mahdollista hautoa harjuksen mäti. Neljässä maa-altaassa on betoninen lietekouru poistoveden puoleisessa päässä ja kuudessa betoninen lietesuppilo keskellä allasta poistoveden lähtöpaikan lähellä. Suurin maa-altaista (pinta-ala 290 m 2 ) on läpivirtausallas, myös siinä on yksi betoninen lietekouru. Läpivirtausaltaassa kasvatetaan kaloja, minkä lisäksi siinä on hautomo. Ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua kg vuodessa ja lisäkasvu on ollut kg. Vuosina rehua on käytetty kg vuodessa, lisäkasvu on ollut kg, rehukerroin on ollut 0,9-1,0 ja rehu on sisältänyt fosforia 1 % tai hieman sen alle. Maa-altaat puhdistetaan perusteellisesti kaksi kertaa vuodessa, jolloin kouruihin ja suppiloihin kertynyt liete poistetaan lietepumpulla imeytysojaan. Lisäksi altaiden reunat ja pohja huuhdellaan vesisuihkulla ja irtoava kuona pumpataan imeytysojaan. Kasvukaudella maa-altaita puhdistetaan imurointina imemällä lietekourut ja -suppilot tyhjiksi. Puhdistus tehdään lähinnä rehunkulutuksen mukaan, mutta pääsääntöisesti kerran viikossa. Pisimmillään puhdistusväli on ollut 2,5 viikkoa, silloin kun tuloveden huonon happitilanteen takia kalojen ruokintaa on jouduttu vähentämään ja lietteen kertyminen kouruihin ja suppiloihin on vähentynyt. Poikasaltaat pestään toukokuun lopun ja syyskuun lopun välisenä aikana päivittäin. Altaiden pesun aikana vesi lasketaan altaiden alapuolella kulkevia putkia pitkin erilliseen pumppauskaivoon, mistä liete pumpataan imeytysojaan.

6 6 Laitoksella käytetään keskimäärin vuosittain 7 litraa formaldehydiä, 5 litraa vetyperoksidia, 150 kg merisuolaa ja 60 kg kalkkia. Aineet varastoidaan laitoksella lukitussa tilassa. Rehu säilytetään kuivassa ulkovarastossa. Laitoksen vesien johtaminen ja käsittely Laitoksella käytettävä vesi otetaan Saarijärvestä kahdella vedenottoputkella, jotka on upotettu rinnakkain maahan Myllyjoen viereen. Laitoksen vedenkulutus vaihtelee l/s. Laitokselle johdettavan veden määrää ei mitata. Viidestä neliönmuotoisesta maa-altaasta käytetty vesi johdetaan sihtien läpi läpivirtausaltaseen (maa-allas) ja sieltä läpi Myllyjokeen. Yhdestä neliönmuotoisesta ja neljästä suorakaiteenmuotoisesta maa-altaasta vedet johdetaan sihtien läpi putkia pitkin poikasaltaiden alapuolella olevaan avo-ojaan ja edelleen Myllyjokeen. Poikasaltaista vedet johdetaan sihtien läpi Myllyjokeen. Laitoksella käytettyä vettä ei sihtejä lukuun ottamatta käsitellä mitenkään ennen sen Myllyjokeen johtamista. Päästöt Laitoksella ei mitata käytetyn veden määrää eikä käytetyn veden laatua selvitetä. Hakemuksessa on arvioitu laitoksen vesistökuormitusta vesistötarkkailun tulosten ja ainetaselaskelmien perusteella. Vuosien vesistötarkkailun tulosten perusteella on laitoksen vuotuinen vesistökuormitus 66 kg fosforia, 500 kg typpeä, kg kiintoainetta ja kg happea kuluttavia aineita (BOD 7 ). Arvioinnissa on käytetty laitoksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden veden laadun tarkkailutuloksia ja Myllyjoen virtaamana arvoa 200 l/s. Vuoden 2007 vesistötarkkailun tulosten perusteella laitoksen vuotuinen fosforikuormitus on 10 kg, typpikuormitus 260 kg, kiintoainekuormitus 570 kg ja BOD 7 - kuormitus 910 kg. Laskelmassa on arvioitu, että Myllyjoen virtaama on eri näytteen ottoajankohtina ollut l/s. Ainetaselaskelman mukaan on laitoksen fosforikuormitus vuosina ollut 22,5 kg vuodessa, mikä on hakemuksen mukaan luotettavin arvio fosforikuormituksen

7 suuruudesta. Laskelmassa on kalojen fosforipitoisuutena käytetty arvoa 0,45 % ja lietteen poiston on arvioitu vähentävän fosforikuormitusta 2,6 kg vuodessa. 7 Lietettä on vuosittain pumpattu imeytysojaan tuntia ja imuroitu tuntia. Lietettä on vuosittain pumpattu m 3 ja imuroitu m 3. Vuosina lietettä on pumpattu yhteensä m 3 ja imuroitu m 3. Imeytysojassa lietevesi imeytyy maahan ja liete jää ojan pohjalle. Lietettä on viimeksi poistettu ojasta vuosina 2004 ja Liete on toimitettu vuonna 2004 tilan Taimela RN:o 6:95 peltoalueelle ja vuonna 2008 tilan Honkaniemi RN:o 12:57 peltoalueelle. Vuonna 2008 lietettä on poistettu 10 m 3. Kuolleet kalat (noin 50 kg vuodessa) ja vähäiset määrät ruuantähteitä kompostoidaan. Kompostorin multa tyhjennetään kerran vuodessa kompostorin vieressä olevaan monttuun. Kompostori on laitoksen ja kahden hengen kotitalouden yhteiskäytössä. Sekajätteen kuljettaa kaatopaikalle Punkaharjun Kuljetus Muhonen ky. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kalanviljelylaitoksen vesistökuormitus on nostanut selvästi Myllyjoen fosforipitoisuutta. Vuosien vesistötutkimusten mukaan Myllyjoen veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut tuotantoaikana (5 kk vuodessa) laitoksen alapuolella keskimäärin 29 µg/l ja laitoksen yläpuolella noin 10 µg/l. Laitoksen kuormituksen vaikutukset ovat näkyneet myös typen ja kiintoaineen pitoisuuksissa sekä lievänä biologisen hapenkulutuksen arvoissa. Lisäksi kuormitus on ajoittain heikentänyt joen hygieenistä laatua. Laitoksen kuormitusvaikutukset ovat olleet nähtävissä veden laadussa Myllyjoen suualueella saakka, erityisesti fosforipitoisuuksissa.

8 8 Myllyjoen keskimääräiset pitoisuuserot laitoksen ylä- ja alapuolella vuosina ovat olleet seuraavat: Kok.P, µg/l Kok.N, µg/l Kiintoaine, mg/l Tuotantoaika ,1 Tuotannon ulkopuolinen aika 4, Hakemuksen mukaan laitoksen vaikutukset Myllyjoen fosfori- ja kiintoainepitoisuuteen sekä hygieeniseen laatuun ovat olleet aiempaa pienempiä kolmena viime vuotena. Hakija arvioi, että laitoksen vesistökuormituksesta ei ole aiheutunut Myllyjoen varrella sijaitseville kiinteistöille korvattavaa haittaa eikä vahinkoa. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Rehua on käytetty vuonna 2006 noin kg vähemmän kuin vuonna Myös poikasaltaiden käytön väheneminen on pienentänyt kuormitusta. Poikasaltaiden ja maalammikoiden säännöllinen puhdistaminen ja lietteiden pumppaaminen imeytysojaan on pienentänyt entisestään vesistökuormitusta. Imeytysoja, johon lietteet pumpataan, on umpinainen avo-oja, jonka reunoja on korotettu niin, että liete ei pääse valumaan uoman yli. Poikasaltaiden ruokintaa on kehitetty niin, että käyttämättömän rehun pääsy Myllyjokeen on minimoitu. Altaissa oleville sihdeille on asennettu kynnyksenä toimivat renkaat, joten syömätön rehu ei pääse veden pinnalta Myllyjokeen. TARKKAILU Kasvatusaltaasta poistetun lietteen imeytysojaston pohjamassasta otetaan 2-3 vuoden välein näytteet. Ojaston tyhjennyksen yhteydessä kirjataan ylös poistetun massan tilavuus. Pienpoikasaltaiden, lietesuppiloiden puhdistuksen ja altaiden peruspuhdistuksen sekä leväimuroinnin yhteydessä otetaan vesinäytteet 2-3 vuoden välein. Kaikista näytteistä analysoidaan kuiva-aineen sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet.

9 Tuloveden laadun seurantanäyte otetaan tulovesiputkista. Tuloveden määrää tai laitoksella käytetyn veden määrää ei mitata. 9 Vesistönäytteet otetaan yhdestä pisteestä laitoksen yläpuolelta ja neljästä pisteestä laitoksen alapuolelta. Välittömästi laitoksen ylä- ja alapuolelle sijoittuvilta pisteiltä otetaan näytteet lopputalvella, alkukesällä ja loppukesällä. Muilta kolmelta näytepisteeltä otetaan näytteet lopputalvella ja loppukesällä. Kalataloudellista tarkkailua ei ole tehty. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan aiemman tarkkailuohjelman mukaisesti. HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana kg:n lisäkasvulle. Kuivarehun vuotuiseksi käyttömääräksi esitetään kg. Muilta osin hakija esittää, että aiemman luvan lupaehdot säilytetään entisenlaisena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Punkaharjun kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Puruvesi-nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskukselta, Punkaharjun kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Punkaharjun kunnalta. Lausunnot 1. Etelä-Savon ympäristökeskus: Laitoksen vedenpuhdistustekniikka on verraten vaatimatonta ja oman vaikeutensa tekee maa-altaiden puhdistus, jonka lopputulos ei hy-

10 10 vin suoritettunakaan vastaa kiinteäseinäisten altaiden lopputulosta. Seurauksena on vanhoille maa-allaslaitoksille tyypillinen peruskuorma vesistöön, vaikka ruokinta olisi vähäistä. Pienen ja vanhan laitoksen modernisointi ei liene taloudellisesti mahdollista, mikä on otettava huomioon BAT-tarkastelussa. Laitoksella käytetyn rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin sekä ravinnepäästöt vesistöön vuosina on ollut seuraava: Vuosi Rehumäärä kg/a Lisäkasvu kg/a Rehukerroin Kok.P kg/a Kok.N kg/a , , , , , , , , , Laitoksen kuormitus on pienentynyt 2000-luvun loppupuolella. Lisäkasvu on tuolloin ollut kg:n molemmin puolin. Laitoksen läpi virratessaan veden fosforipitoisuus likimäärin kaksinkertaistuu ja loppupitoisuus on usein yli 20 µg/l ja ajoittain jopa yli 30 µg/l. Lukemat kuvaavat sangen suurta pitoisuutta ja aiheuttavat otollisissa olosuhteissa jokiveden rehevöitymisvaaran. Laitoksella on mahdollista harjoittaa edelleen poikastuotantoa. Rehevöitymisriskin pienentämiseksi tulee vuotuinen rehunkäyttö rajoittaa maksimissaan kg:aan. Velvoitetarkkailuksi soveltuu nyt voimassa oleva tarkkailu. Lupaehtoihin tulisi ottaa mainita, että tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Etelä-Savon TE-keskus: Hakija ei ole tehnyt ympäristölupaviraston päätöksessä nro 10/02/2 edellytettyä kalatalousselvitystä. TE-keskus on huomauttanut asiasta useita kertoja vuosien aikana. TE-keskus hyväksyy kuitenkin tässä vaiheessa hakemuksessa

11 olevan lyhyen selostuksen alueen kalastosta ja kalakannoista päätöksessä mainituksi selvitykseksi huolimatta selostuksen puutteista. 11 Kalanviljelylaitoksen toiminta edistää yleistä kalatalousetua, eikä toiminnasta aiheudu yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa. TE-keskus puoltaa luvan myöntämistä. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakijan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Esitys tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kahden kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3. Punkaharjun kunnan valvontalautakunta: Laitoksen vesistövaikutukset on ympäristölupavirastossa ja vesituomioistuimessa todettu siinä määrin vähäisiksi, että toiminnalle on ollut mahdollista myöntää lupa. Koska laitoksen toiminta tulee jatkumaan entisessä mitassa, ei valvontalautakunnalla ole huomautettavaa lupahakemuksesta eikä lautakunta näe estettä uuden luvan myöntämiselle. 4. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Terveysvalvonta puoltaa luvan myöntämistä. Ympäristöviranomaisen tulee ratkaista Myllyjokeen laskettavan poistoveden laadun seurannan riittävyys (nykyiset näytteenottopisteet) ja veden laadun tarkkailuohjelman ajantasaisuus. Laitos kuormittaa Myllyjokea ja vaikka tällä hetkellä laitoksen vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita, tulee huolehtia, ettei kalalaitoksen toiminnasta aiheudu missään olosuhteissa terveydellistä haittaa laitoksen alapuolisen vesistön käyttäjille. Kalarehut on varastoitava siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi ja lisäänny alueella. Kalatautien ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Toiminnassa käytettävät kemikaalit (myös jätekemikaalit) on säilytettävä lukituissa tiloissa ja niiden käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilainsäädännön ohjeita ja määräyksiä. On huolehdittava, että kemikaaleja ei pääse valumaan vesistöön ja maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. 5. Punkaharjun kunta: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta eikä kunnanhallitus näe estettä uuden luvan myöntämiselle.

12 HAKIJAN SELITYS 12 Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntojen johdosta. Vesistötarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa yhteistyössä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa ja kalataloudellisesta tarkkailusta voidaan sopia TE-keskuksen kalatalousyksikön kanssa. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 10/01/2, perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto tarkistaa Punkaharjun kunnassa Kauvonniemen kylässä sijaitsevan kalanviljelylaitoksen toimintaan ProAgria Etelä-Savo ry:lle myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Koska tarkistettujen lupamääräysten mukaisen toiminnan päästöt ovat pienemmät kuin päästöt ovat olleet nykyiseen lupaan sisältyviä kertakaikkisten vahinkojen korvauksia arvioitaessa, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu uusia ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalanviljelyssä käytetään 11 maa-allasta ja 29 lasikuituista pienpoikasallasta sekä kymmentä haudontakaukaloa ja kahdeksaa haudontasuppiloa. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Poikasaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 116 m 2 ja tilavuus 29 m 3.

13 13 Vesi laitokselle otetaan Saarijärvestä (vesioikeuden lupa nro 5/Va/77, ). Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta asemapiirustuksesta. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 3. Laitoksen laskennallinen fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina enintään 31 kg vuodessa. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Kalojen kasvuun sitoutuvan fosforin pitoisuutena käytetään arvoa 0,4 %. 4. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 55 kg vuodessa. Käytettävien rehujen määrä ja niiden fosforipitoisuus on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. 5. Maa-altaiden lietesuppilot ja -kourut on puhdistettava tuotantoaikana vähintään kerran viikossa. Lasikuituiset altaat on puhdistettava tuotantoaikana päivittäin. Altaiden perusteellinen puhdistus on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. 6. Maa-altaiden lietteenpoistoa on tehostettava. Läpivirtausaltaaseen on rakennettava kaksi uutta lietekourua tai vastaavaa rakennetta mennessä. Suunnitelma läpivirtausaltaan uusista lietteenkeräysrakenteista sekä selvitys muiden maa-altaiden lietteenpoiston tehostamismahdollisuuksista aikatauluineen on toimitettava Etelä- Savon ympäristökeskukselle mennessä. 7. Altaista poistetun lietteen käsittely on järjestettävä siten, että käsittelystä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai valumia vesistöön.

14 14 Lietteet on käsiteltävä niiden käsittelyä varten rakennettavassa imeytyskentässä, muussa vastaavassa puhdistamossa tai kompostoimalla mennessä. Lietteet on tarvittaessa esikäsiteltävä. Suunnitelma lietteen käsittelystä rakenteineen on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle mennessä. Jätteet ja varastointi 8. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle eikä roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä päästöjä pinta- tai pohjavesiin. 9. Rehut on varastoitava haittaeläimiltä suojatussa tilassa. Toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa. 10. Toiminnassa muodostuvan lietteen ja kompostoitujen jätteiden hyötykäytössä on otettava huomioon lannoitevalmistelain (539/2006) määräykset. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, kasvatusaltaiden lietesuppiloiden ja -kourujen tyhjennykset, tiedot lietteen poistosta ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 13. Vesistö- ja kuormitustarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 14. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Etelä- Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja Etelä-Savon TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 16. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun sekä kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 17. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Lisäksi on noudatettava eläintautilainsäädännön määräyksiä.

16 Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on myös siitä ilmoitettava ennen toiminnan lopettamista edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan lopettamisen jälkeen laitosalue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 19. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Jos laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen on sisällettävä ympäristönsuojeluasetuksen 9 :ssä sekä tarpeen mukaan :ssä säädetyt selvitykset. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys lupamääräyksen 6 mukaisista toteutetuista lietteenpoiston tehostamistoimenpiteistä sekä teknis-taloudellinen selvitys muiden maa-altaiden lietteenpoiston tehostamisen mahdollisuuksista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.

17 RATKAISUN PERUSTELUT 17 Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen kalanviljelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksella käytettävän rehun sisältämän fosforin määrää on tarpeen rajoittaa hakijan esittämästä alapuolisen Myllyjoen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Myllyjoen rantaan rajoittuvista kiinteistöistä osa on rakennettuja. Toiminnan aiheuttamat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet hieman pienempiä kuin aikaisemmin, mikä hakemuksen mukaan on osaksi aiheutunut siitä, että laitoksella on käytetty aiempaa vähemmän rehua. Laitoksen vesistökuormitus on heikentänyt kuitenkin selvästi Myllyjoen veden laatua. Siten on tarpeen rajoittaa rehun käyttöä rajoittamalla rehun sisältämän fosforin määrää sekä pienentää fosforipäästön raja-arvoa nykyisestä. Tämän päätöksen mukaisesti toimiessaan laitos ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää alapuolisen vesistön rehevöitymistä tai muuta vesistön käyttöä haittaavaa muutosta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen muut käyttömuodot. Lupamääräysten perustelut Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta ja suurimmasta sallitusta laitoksella käytettävän rehun sisältämästä fosforin määrästä. Määräykset eivät ole vaihtoehtoisia, vaan molempien on toteuduttava. Lisäksi laitoksen kuormitusta on vähennettävä lupamääräysten 5 ja 6 mukaisesti lietteen poistolla.

18 18 Laitoksen suurin sallittu fosforikuormitus vesistöön määrätään laskettavaksi käytetyn rehumäärän ja lisäkasvun perusteella, koska lietteen poiston vaikutusta kuormitukseen on vaikea arvioida luotettavasti. Laitoksella kasvatettavasta kalamäärästä ei ole annettu lupamääräystä, joten luvan saaja voi rehun käytön tarkkuuden lisäämisellä lisätä kalojen vuotuista kasvua. Laitoksella käytetyn rehun fosforisisältö on ollut viime vuosina korkeintaan 1 % ja laitoksen rehukerroin keskimäärin 0,9-1. Rehun fosforisisältö 1 % ja rehukerroin 0,9 mahdollistavat hieman yli kg:n vuotuisen kasvun, kun käytössä oleva rehu saa sisältää 55 kg fosforia. Käytetty rehu on vuosina sisältänyt fosforia kg. Laitoksen lisäkasvu on vuosina ollut kg (keskimäärin kg) eli alle luvan mahdollistaman määrän. Säännöllinen lietteen poisto kasvatusaltaista vähentää vesistökuormitusta. Altaisiin kertyneestä lietteestä vapautuu vähän kerrassaan ravinteita veteen, minkä takia lietesuppilot ja -kourut on tyhjennettävä viikoittain, vaikka kalojen ruokkiminen olisi vähäistä. Läpivirtausallas on tilavuudeltaan ja pinta-alaltaan suurin maa-altaista ja sinne johdetaan neliönmuotoisissa altaissa käytetty vesi, minkä takia läpivirtausaltaaseen on tarpeen rakentaa uusia lietteen keräysrakenteita. Myös muiden maa-altaiden lietteenpoiston tehostamismahdollisuudet on tarpeen selvittää. Lietekourujen tai -suppiloiden määrän lisäämisellä voidaan vähentää laitoksen vesistökuormitusta, kun liete poistetaan rakenteista säännöllisesti. Altaista poistettu liete sisältää runsaasti ravinteita, erityisesti fosforia. Nykyisen lietteen käsittelymenetelmän, imeytysojaston, puhdistustehokkuutta ja maaperän soveltumista imeyttämiseen ei ole selvitetty. Imeytysojasto on ollut käytössä jo pitkään, jolloin maaperän kyky pidättää ravinteita on joka tapauksessa heikentynyt. Lietteen käsittelyn uusiminen on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.

19 Kuolleiden kalojen käsittelystä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). 19 Lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi myytävää tai luovutettavaa eloperäistä ainesta koskee lannoitevalmistelaki (539/2006). Lietteet ja kompostoidut jätteet, jotka eivät täytä lannoitevalmistelaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetettuja laatuvaatimuksia, tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi jätteenä luvan omaavalle laitokselle. Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailumääräykset ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lupamääräysten tarkistamista koskevan TE-keskuksen vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että ei ole tarvetta poiketa tavanomaisesta noin kymmenen vuoden lupamääräysten tarkistamisvälistä ottaen huomioon asetetut lupamääräykset. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä.

20 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20 Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TEkeskukselle, Punkaharjun kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Punkaharjun kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto sekä niille, jotka ovat ilmaisseet hakemuksesta mielipiteensä. Tieto päätöksestä julkaistaan Punkaharjun kunnassa ja Puruvesi-nimisessä lehdessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 820 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

21 MUUTOKSENHAKU 21 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Satu Ahola (asian esittelijä). SA/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

22 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.