PÄÄTÖS Nro 25/07/1 Dnro ISY-2006-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Vanajan kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Hankasalmi LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 25/07/1 Dnro ISY-2006-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vanajan kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Hankasalmi LUVAN HAKIJA Hanka-Taimen Oy HAKEMUS Hanka-Taimen Oy on ympäristölupavirastolle toimittamallaan, täydentämällään hakemuksella pyytänyt, että Hankasalmen kunnassa sijaitsevalle Vanajan kalanviljelylaitokselle myönnetään ympäristölupa. Laitosta koskevat luvat Aiemmat päätökset Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 46/Ym/75, myöntänyt Hanka- Taimen Oy:lle luvan johtaa vettä kalanviljelylaitoksen tarvetta varten Vanajajärvestä, rakentaa säännöstelypato ja säännöstellä Vanajajärveä, sijoittaa veden johtamiseen tarvittavat vedenjohdot Vanajajärveen sekä päästää käytetty vesi Vanajankoskeen. Lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämistä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään t. 4419, muuttanut

2 2 vesioikeuden päätöstä kasvatettavan kalamäärän ja tarkkailua koskevan määräyksen osalta ja vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen rahakorvauksia koskevalta osalta. Säännöstelystä aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi on määrätty kalojen istutusvelvollisuus Vanajajärveen ja laitokselta päästettävästä vedestä aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi istutusvelvollisuus Armisveteen. Vesioikeus on päätöksellä nro 12/Ym I/82, myöntänyt luvan Vanajajärveen sijoitetun vesijohdon pitämiseen, jolta osalta lupa on voimassa toistaiseksi, ja käytetyn veden päästämiseen Vanajankoskeen. Vesioikeuden päätöstä ovat muuttaneet korkein hallinto-oikeus päätöksellään t. 414, ja vesiylioikeus päätöksellään nro 23/1983, Vesioikeus on päätöksellään nro 7/Va II/87, myöntänyt luvan Vanajanjoen uoman oikaisuun ja laskeutusaltaan laajentamiseen, vesijohdon rakentamiseen, lisäveden johtamiseen sekä laitoksella käytetyn veden päästämiseen Vanajankoskeen. Vesioikeus on määrännyt maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä vuoden 1985 alusta alkaen aiheutuneista ja vastedes aiheutuvista edunmenetyksistä. Vesioikeuden päätöstä ovat muuttaneet korkein hallintooikeus päätöksellään t. 5474, ja vesiylioikeus päätöksellään 28/1988, Vesioikeus on tämän jälkeen myöntänyt luvan Vanajan kalanviljelylaitoksella käytetyn veden johtamiseen Vanajankoskeen lainvoimaisiksi jääneillä päätöksillään nrot 37/92/1, ja 19/98/1, päätöksissä mainituilla lupaehdoilla. Voimassa olevat lupaehdot Voimassa olevien lupaehtojen mukaan laitokselta vesistöön joutuva fosforipäästö saa olla enintään 100 kg/a. Laitokselta vesistöön päästettävän veden laatua ja vaikutuksia vesistön veden laatuun, kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava.

3 3 Laitoksen tuotantomääriksi on edellä mainitulla fosforipäästörajoituksella arvioitu noin kg vuotuisena kasvuna ja käytettävän rehun määräksi enintään noin kg vuodessa. Vanajajärven säännöstelystä sekä laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi on suoritettava seuraavat kalojen istutukset: Vesialue Siika 1) Taimen Vanajajärvi ) Armisvesi ) 1) 2) 3) Istukkaiden on oltava vähintään 10 cm:n pituisia Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kookkaampia taimenia. Vanajajärveä koskeva istutusvelvoite on vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 määrätty hyvitykseksi Vanajajärven säännöstelystä, johon on myönnetty lupa vesioikeuden päätöksellä nro 46/Ym/75, Säännöstelylupa ja Vanajajärveä koskeva istutusvelvoite ovat voimassa toistaiseksi. Armisvettä koskeva istutusvelvoite on määrätty hyvitykseksi laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvista kalataloudellisista menetyksistä. Armisvettä koskeva istutusvelvoite on alun perin määrätty vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 ja velvoite on ratkaistu uudelleen samalla, kun vesioikeus on sen jälkeen antamillaan päätöksillä myöntänyt luvan laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämiseen. Laitoksen sijainti, kaavoitustilanne ja lähiympäristö Vanajan kalanviljelylaitos sijaitsee Vanajanjoen varrella Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä tiloilla Hankataimen RN:o 1:161 ja Tammukkakorpi RN:o 1:163. Alueella on Armisveden ja ympäristön rantayleiskaava, jonka Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut

4 Laitoksen lähiympäristö on harvaanasuttua maa- ja metsätalousaluetta. Vakituisen asutuksen lisäksi on jonkin verran loma-asutusta. 4 Purkuvesistö Laitoksella käytetty vesi johdetaan Vanajanjokeen. Vanajanjoki saa alkunsa Vanajajärvestä. Joen vedet purkautuvat Armisveden Myllylahteen. Myllylahti sijaitsee Armisveden kaakkoisosassa. Samalla alueella on myös Armislahti, johon laskee Kissakoskenjoki. Vanajanjoen ja Kissakoskenjoen sekä molempien lahtien lähivaluma-alueiden vedet virtaavat Saunasalmen kautta Armisveteen ja edelleen Suolikosken kautta Suoliveteen ja sieltä Kuuhankaveteen. Vanajanjoen virtaama-arvot ovat: alivirtaama (NQ) = 0,06 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) = 0,36 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ) = 1,80 m 3 /s. Kissakoskenjoen keskivirtaama (MQ) = 0,41 m 3 /s. Kalanviljelylaitoksen tuotanto Laitoksella tuotetaan lohikalojen poikasia kalavesien hoitoon ja jatkokasvatettaviksi muilla laitoksilla. Tuotannon painopiste on pienten poikasten tuotannossa. Laitoksella ylläpidetään siikojen ja arvokkaiden taimenten emokalakantoja. Tuotanto on kalojen vuotuisena kasvuna noin kg. Kuivarehua käytetään noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään pelkästään tehdasvalmisteisia poikastuotantoon tarkoitettuja kuivarehuja. Sisätiloissa muovialtaissa olevat kalat ruokitaan käyttäen ruokintaautomaatteja ja maa-altaissa olevat kalat ruokitaan käsin. Kalanviljelylaitoksen rakenteet Laitoksella tarvittava vesi otetaan painovoimaisesti Vanajajärvestä kolmella putkella. Vesi johdetaan rantakaivoon ja kahdella putkella siitä edelleen laitokselle.

5 Vesi johdetaan laitokselta takaisin Vanajanjokeen kahden purkupaikan kautta. 5 Virtausmittaus toteutetaan ultraäänimittauksena laitoksen tuloputkista. Mittauksessa käytetään yhtä kaksikanavaista mittaria, jolla voidaan mitata molempien tuloputkien tilavuusvirrat. Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt mittaustavan. Tuotanto tapahtuu pääasiassa sisätiloissa olevissa lujitemuovialtaissa. Viidessä hallissa ja yhdessä katoksessa sijaitsee 274 allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus 918 m 3. Lisäksi on 19 maa-allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Mädin haudontaa varten on kaksi hautomoyksikköä. Poikasten kasvatus tapahtuu lujitemuovisissa altaissa. Maa-altaita käytetään varastoaltaina ja emokalojen säilytyspaikkoina. Toiminnan aiheuttama vesistökuormitus Vuosina tuotanto, käytetyn rehun määrä, rehukerroin ja fosforikuormitus ovat olleet seuraavat: Vuosi Rehua kg Vuotuinen kasvu kg Rehukerroin Kuormitus P kg/v Lujitemuovialtaissa on lietekartiot, joista liete kasvukaudella poistetaan päivittäin saostusaltaaseen. Ominaiskuormitus gp/kg kalaa ,95 87,2 3, ,94 89,6 3, ,96 88,3 4, ,03 100,8 3, ,98 89,7 3,0 Laitoksen sosiaalitilojen ja asuntojen WC-jätevedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Muut talousjätevedet johdetaan sakokaivon kautta pumppaamoon ja sieltä edelleen laitoksen lieteveden käsittelyjärjestelmään.

6 Purkuvesistön tila ja laitoksen vaikutus siihen 6 Hakemukseen liitetyn vesistötarkkailusta vuosilta laaditun pitkäaikaiskoosteen mukaan kalanviljelylaitoksen kuormitus on ollut Vanajanjoessa havaittavissa kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä ajoittain heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Hygieeninen laatu on uimavesiluokituksen mukaan kuitenkin pysynyt hyvänä. Muutokset veden laadussa ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Myllylahti on päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella ollut luokiteltavissa lievästi reheväksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet viime vuosina lievässä kasvussa, mihin ovat vaikuttaneet myös viime vuosien sateiset kesät, jotka ovat lisänneet hajakuormituksen määrää. Myllylahden happitilanne on vaihdellut tyydyttävästä heikkoon. Loppukesällä hapen kulumista on ollut havaittavissa jo välivedessä ja heikoimmillaan alusvesi on ollut lähes hapeton. Hapen kuluminen on usein aiheuttanut lievää sedimenttiperäistä sisäistä kuormitusta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa tilanne syvänteellä on hieman parantunut. Pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on edelleen kuitenkin luokiteltavissa huonoksi loppukesällä. Armislahti on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Keskimääräinen pintaveden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuus ovat olleet tarkastelujaksolla lähellä Myllylahden pitoisuuksia. Syvänteen happitilanne on vaihdellut loppukesällä tyydyttävästä heikkoon. Kerrostuneisuuskauden lopulla selvästi voimistunutta hapen kulumista on ollut havaittavissa jo välivedessä. Täysin hapeton alusvesi oli elokuussa Armisvesi on tarkkailupisteen Armisvesi 54 B kohdalla ollut happitilanteeltaan yleensä kesäkuussa hyvä, mutta loppukesällä alusvedessä on ajoittain ollut havaittavissa hapen kulumista. Ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin lähellä samaa tasoa tai hieman alhaisemmat kuin Armislahdessa ja alenevat edelleen Saunasalmessa niin, että ne ovat lievästi rehevän vesialueen tasolla. Hygieeninen laatu on ollut molemmilla asemilla uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tarkkailupisteen Armisvesi 53 kohdalla vesistö on kokonaisravinteiden perusteella luokiteltavissa niukkatuottoiseksi luonnontilaiseksi vesistöksi.

7 7 Kissakoskessa kokonaisfosforin pitoisuudet ovat viime vuosina pysytelleet melko samalla tasolla ja olleet lievästi rehevän tai rehevän veden tasolla. Avovesikaudella laitoksen poistovesien sekä Kissakosken ja valuma-alueen tuottaman hajakuormituksen vaikutus näkyy vesistössä aina Saunasalmeen saakka lievästi kohonneina ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksina. Suunnitelmaselostuksessa on yhteenvetona todettu, että kalankasvatuslaitoksen vaikutukset vesistön veden laatuun ovat lieviä ja rajoittuvat Myllylahteen sekä yhteisvaikutuksena Kissakoskesta tulevan hajakuormituksen kanssa Saunasalmen yläpuoliselle alueelle. Armisveden puolella vaikutuksia ei ole havaittavissa. Pitkällä aikavälillä laitoksen vesistövaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähentyneet. Laitoksen suunnitellun toiminnan vaikutusta veden laatuun voidaan arvioida toteutuneen kehityksen mukaan, koska toimintaan ei suunnitella muutoksia ja hakemuksessa on pyydetty entisen fosforikuormitusrajan asettamista. Laitoksen toiminta aiheuttaa nykyisillä rehuilla ja lietteenpoistotekniikoilla arviolta µg/l fosforin pitoisuuslisän laitokselta poistettavaan veteen. Laitoksen osuus Myllylahden Saunasalmen välisen alueen fosforikuormituksesta on 1990-luvun alusta lähtien ollut noin 10 %. Jätteenkäsittely Lujitemuovialtaista kasvukauden aikana päivittäin ja talvikaudella vähintään kerran viikossa poistettava liete johdetaan kahteen saostusaltaaseen, joihin syötetään saostuskemikaalia. Saostusaltaista poistettavan lietteen määrä on vuosittain m 3 ja kuivaainemäärä noin 5 t. Kirkaste johdetaan maaperäimeytykseen hakijan omistamalle metsäalueelle. Saostettu liete kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Talvella saostusta ei käytetä jäätymisen vuoksi ja lietevedet pumpataan suoraan turvesuotimelle. Suotimen turve vaihdetaan vuosittain ja käytetään maanparannusaineeksi.

8 Maa-altaat puhdistetaan pesemällä 1 2 kertaa vuodessa. Lietevesi kuljetetaan laitoksen turvesuotimelle. 8 Kuolleiden kalojen määrä on ollut keskimäärin noin 500 kg vuodessa. Ne sijoitetaan keräysastioihin ja siirretään päivittäin maanalaiseen säiliöön ja sieltä jätevedenpuhdistamolle. Talousjätteitä syntyy noin 10 m 3 vuodessa. Ne toimitetaan yleiselle kaatopaikalle. Rehusäkit viedään kaatopaikalle jätteenkeräyksen yhteydessä. Paperijätteet toimitetaan soveltuvin osin paperinkeräyspisteeseen. Metalli- ja puutavarajäte toimitetaan metallin ja puutavaran keräyspisteisiin. Laitoksella ei synny öljypitoisia ongelmajätteitä. Muut ongelmajätteet, kuten paristot, akut ja loistevalaisimet, kerätään laitoksella keräilyastioihin ja toimitetaan kunnan osoittamaan keräilypisteeseen. Laitoksella käytetään kalojen kylvetykseen merisuolaa ja lisäksi formaliinia noin 200 l vuodessa. Muut ympäristövaikutukset Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä päästöjä ilmaan. Liikenne laitokselle tapahtuu läheiseltä valtatieltä hakijan omien kiinteistöjen kautta eikä aiheuta muille kiinteistöille rasitusta. Mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentämiseksi Lupajakson aikana hakija on jatkanut kehittämänsä pienpoikastuotantoon soveltuvan lietteenpoisto- ja lietteenkäsittelytekniikan kehittämistä. Kasvatuksen painopistettä on siirretty sisätiloissa tapahtuvaan yksikesäisten ja yksivuotiaiden poikasten tuotantoon korvaamalla maa-altaita lietteenpoistojärjestelmillä varustetuilla muovialtailla. Laitoksen rehuista yli 90 % käytetään sisätiloissa näissä altaissa

9 olevien pienpoikasten ruokinnassa. Kalojen kasvatusolosuhteita ja menetelmiä on kehitetty. 9 Hakija on yhteistyössä rehutehtaiden kanssa kehittänyt pienpoikasille soveltuvia rehuja kalojen hyvinvoinnin ja ravinnepitoisuuden optimoimiseksi ympäristötekijät huomioon ottaen. Ylijäämäfosforin, joka jää jäljelle kalojen ulosteisiin, on nykyisiä rehuja käytettäessä todettu olevan perustuotannolle huonosti käyttökelpoisessa muodossa. Hakija on toteuttanut nykyisellä lupajaksolla huomattavia investointeja lähinnä laitoksen tuotanto-olosuhteiden optimointiin ja tätä kautta ominaiskuormituksen alentamiseksi sekä virtaamamittauksen parantamiseksi. Investointeja on tehty seuraaviin hankkeisiin: maa-altaiden osittainen korvaaminen muovialtailla, lietteen imujärjestelmä, virtausmittausmenetelmän muuttaminen, hautomoiden remontti ja vedenjohtojärjestelyjen muutokset. Laitoksella on 1990-luvulta saakka ollut käytössä paras teknistaloudellinen käyttökelpoinen tekniikka, minkä johdosta laitoksen ominaiskuormitus on ollut useita vuosia pienempi kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmien asettamat tavoitteet. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan ei käytettävissä ole sellaisia teknistaloudellisia menetelmiä, joilla ominaiskuormitusta voitaisiin nykyisestä parantaa ottaen huomioon tuotettavat lajit ja niiden vaatimukset. Laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pidetään mahdollisimman pienenä seuraavin toimenpitein: kalojen elinolosuhteet pidetään mahdollisimman hyvinä, laitoksella käytetään kalojen terveysvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman vähäfosforista, pienille kalanpoikasille sopivaa korkeatasoista rehua, kalojen ruokinta pidetään optimaalisena tietokoneohjatulla ruokintajärjestelmällä ja tämän ruokinnan tarkkailulla, kasvatusaltaisiin kertyvä liete poistetaan päivittäin lietteenpoistojärjestelmän kautta, lietevesi johdetaan saostukseen ja suodatukseen, laitoksella syntyvät jätteet käsitellään asianmukaisesti.

10 Esitys lupamääräyksiksi 10 Hakemuksessa on pyydetty, että vesistöhaittojen rajoittamiseksi määrättävä fosforikuormituksen enimmäismäärä olisi edelleen 100 kg vuodessa. Vanajajärven säännöstelystä sekä laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi suoritettava kalanistutusvelvoite on hakemuksessa esitetty pidettäväksi ennallaan. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen sisältyy ehdotus laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun tarkkailuohjelmaksi (ympäristölupavirastolle toimitettu, päivätty Hanka- Taimen Oy:n Vanajan kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailusuunnitelma). Hakija on pyytänyt, että vesistötarkkailua määrättäisiin suoritettavaksi vain joka kolmas vuosi. Hakija on pyytänyt, että kalataloudellista tarkkailua ei enää määrättäisi suoritettavaksi, koska laitoksella ei ole käytännössä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Hankasalmen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Keski-Suomen TE-keskukselta ja Hankasalmen kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Hankasalmen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemuksen kuuluttamisesta on ilmoitettu sanomalehti Hankasalmen Sanomissa.

11 Lausunnot 11 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: "Alivirtaamatilanteessa laitos nostaa kasvatuskaudella Vanajajoen fosforipitoisuuden jopa 38 µg/l:aan. Koska laitoksen kuormitus on suurimmillaan loppukesästä ja vesistöjen virtaamat pienimmillään, ovat laitoksen kuormituksen vaikutukset tänä aikana selvimmin havaittavissa vesistössä. Laitoksen vesistövaikutukset näkyvät myös Myllylahden-Saunasalmen välisellä vesialueella, jossa päällysveden fosforipitoisuus on vakiintunut n. 20 µg/l:aan. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Myllylahti luokitellaan nykyisin lievästi rehevöityneeksi ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaadultaan hyväksi. Saunasalmen alapuolella Armisvesi luokitellaan erinomaiseksi. Nykyisin laitos on järjestänyt toimintansa vesiensuojelullisesti hyvin keskittämällä kalankasvatuksen ja ruokinnan pääasiallisesti lujitemuovialtaisiin, joissa lietteenpoisto on järjestetty tehokkaasti ja lietteen jatkokäsittely hoidettu asianmukaisesti. Kuormitusraja, rehunkäyttö ja laitoksen hoito Mylly- ja Armislahden vesialue on todettu lievästi rehevöityneeksi ja syvänteissä on havaittavissa ajoittain happivajausta ja hapettomuutta. Veden laadun parantamiseksi ja happitilanteen parantamiseksi tulee Myllylahteen tulevaa kuormitusta vähentää jatkossa. Ympäristökeskus esittää fosforikuormitusrajaksi 95 kg P/a. Rehunkäyttö ja vuotuinen lisäkasvu saa olla enintään noin kg/a. Tämä vastaa ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vuosina toteutunutta keskimääräistä laitoksen toimintaa, jolloin rehunkulutus on ollut keskimäärin kg/a, lisäkasvu kg/a ja fosforikuormitus 93 kg/a. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehuna tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua. Maa-altaiden lietetaskut ja maa-altaat tulee puhdistaa kokonaan lietteestä 1-2 kertaa vuodessa ja lietevesi tulee kuljettaa turvesuodattimelle. Lujitemuovialtaat tulee puhdistaa lietteestä päivittäin kasvatuskaudella ja vähintään kerran viikossa kasvatuskauden ulkopuolella. Laitos sijaitsee Koiharjun I luokan pohjavesialueella, minkä vuoksi pohjavesien suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Laitoksen toiminta ei saa aiheutua YSL 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia vaikutuksia. Jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta määrätään YSL:n 103 :ssä. Lisäksi asiaa käsiteltäessä on otettava huomioon Valtioneuvoston asetus 542/2003 ( ) Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hakemuksessa olevan teknisen asemapiirroksen mukaan (hakemuksen liite 4) turvesuodatin ja lieteveden saostussäiliö sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella, mutta kuitenkin pohjavesialueen läheisyydessä. Turvesuodattimen suotovesiputki tulee asen-

12 taa siten, että suodattimesta suotautuva vesi ei pääse pohjavesialueelle. Kala-altaista poistettu lieteseos tulee johtaa turvesuodattimelle siten, että oikovirtauksia suodattimella ei pääse syntymään. Turvesuodattimen koko pinta-ala on hyödynnettävä suodatuksessa. Turve on uusittava suodattimeen vähintään kerran vuodessa. Suodattimesta poistettua turvetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Suodattimesta poistetun turpeen pellolle sijoittamisessa tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston asetus N:o 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Saostussäiliön kirkastevettä ei saa imeyttää pohjavesialueelle. Laitoksen rakenteet Laitoksella tulee olla asianmukaiset Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymät vesimäärän säätö- ja mittauslaitteet. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaus on järjestettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa esitettyjä kasvatusaltaita ja maa-altaita ei saa laajentaa eikä niiden rakenteisiin saa tehdä oleellisia muutoksia ilman ympäristökeskuksen suostumusta. Kala-altaiden rakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Jätehuolto Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on varastoitava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä muun muassa päivittäiset virtaamatiedot, viikottain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määristä ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailu tulee tehdä vuosittain nykyiseen tapaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu tulee tehdä joka vuosi. Päästötarkkailua tehdään kasvatuskaudella joka toinen viikko ja kasvatuskauden ulkopuolella kerran kuukaudessa 7 vuorokauden pituisena jaksona. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua tulee voida muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 12

13 Häiriötilanteet 13 Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön mukaisesti. Luvan tarkistaminen Mikäli kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 jälkeen, niin hakija on velvoitettava tekemään lupamääräysten tarkistamishakemus ympäristölupavirastolle mennessä." 2) Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaosto on lausunut seuraavaa: "Laitoksen fosforikuormitus on käyttövesianalyysien mukaan pysynyt varsin hyvin luvassa määrätyissä rajoissa. Laitoksen kuormitustarkkailu vaikuttaa kattavalta ja luotettavalta. Laitoksen toimintaa olisi täten mahdollista jatkaa kuormitusperusteisen luvan puitteissa. Pelkkää kuormitusrajaa ei kuitenkaan sen kannustavuudesta huolimatta voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisena: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena mm, että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Tarkoitus ei siis ole että parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja käytännöillä pyrittäisiin ensisijaisesti tuotannon kasvattamiseen. Valvontajaosto pitää tärkeänä, että rehujen ja muiden tuotantomenetelmien kehittymisestä seuraava fosforikuormituksen väheneminen tuotettua kalamäärää kohti hyödyttäisi myös alapuolista vesistöä. Myllylahden tila ei vesistöseurannan pitkäaikaiskoosteen mukaan näytä parantuneen viime vuosina. Päinvastoin, ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat jopa hieman nousseet, ja alusvedessä havaitaan toistuvasti loppukesäisin hapen vajausta. Niinpä vesistön tilaa tulee jatkossakin tarkkailla vuosittain. Kolmen vuoden välein tapahtuva tarkkailu ei paljasta vesistössä tapahtuvia muutoksia riittävän nopeasti, varsinkin kun sääolosuhteista johtuva vuosittainen vaihtelu vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Laitos näyttää pääosin sijoittuvan Koiharjun pohjavesialueelle (nro ), joka luokiteltaneen nykyisin vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Turvesuodin ja jätevesien imeytyspaikat sijoittunevat alueen ulkopuolelle tai sen reunoille. Pohjaveden suojelunäkökohdat on syytä selvittää lupaprosessissa tarkemmin. Valvontajaosto pitää hakemuksessa esitettyä lupamääräysten voimassaoloaikaa vuoden 2020 loppuun liian pitkänä. Määräysten tarkistaminen enintään noin 8 vuoden välein mahdollistaa alapuolisen vesistön tilan muutosten huomioon ottamisen joustavasti. Samoin toimintaa on syytä arvioida riittävän usein ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen näkökulmasta.

14 Pyydämme, että laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenvedot sekä tiedot laitoksella käytetyistä vesimääristä toimitetaan jatkossakin tiedoksi Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle." 14 3) Hankasalmen kunnan terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut, että sillä ei ole terveydensuojelulain osalta huomauttamista hakemuksen suhteen. 4) Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: "1. Vesistöön johdettava kokonaisfosforin määrä saa olla enintään 95 kg/v. 2. Hakijan on istutettava kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi vuosittain Vanajajärveen 500 kpl ja Armisveteen 550 kpl vähintään 10 cm mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia planktonsiian poikasia. Lisäksi Vanajajärveen on istutettava 250 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenia sekä Armisveteen 275 kpl vähintään 20 cm:n mittaisi Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kookkaampia taimenia. 3. Hakijan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelma tulee saattaa TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kulutta siitä, kun päätös on saavuttanut lainvoiman. 4. Lupa on voimassa kymmenen vuoden ajan." TE-keskus on pitänyt kuormitusperusteista lupaa tarkoituksenmukaisena, koska se osaltaan kannustaa hakijaa vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämiseen. Vesistöön johdettavan fosforin määrää tulee kuitenkin vähentää hapettomien tai vähähappisten ajanjaksojen minimoimiseksi tai poistamiseksi. TE-keskuksen vaatima taso on mahdollista saavuttaa rajoittamatta tarpeettomasti tuotantoa. Myllylahden alhaiset happipitoisuudet rajoittavat etenkin lohensukuisten kalojen esiintymistä ja lisääntymistä sekä poikastuotantoa. Vähähappisuus rajoittaa ajoittain myös tavanomaisimpien talouskalalajien esiintymisalueita ja vaikuttaa siten kalastuksen saaliiseen. Hakijan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista kalakantoihin, kalastukseen ja kalatalouteen. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen säilyttäminen on perusteltua, kun

15 otetaan huomioon ravinnekuormituksen suuruus, vastaanottavan vesistön morfologia ja vesistöön kohdistuva kalastuspaine. 15 5) Hankasalmen kunta on katsonut, että luvan voimassaoloaika vuoden 2020 loppuun saakka on melko pitkä. Lyhyempi voimassaoloaika mahdollistaisi vesistön tilan kokonaisvaltaisen huomioon ottamisen paremmin. Kunta on jättänyt ympäristölupaviraston harkittavaksi, voidaanko vuotuisesta vesistöja kuormitustarkkailusta siirtyä joka kolmas vuosi toteutettavaan tarkkailuun. Kunta on korostanut, että laitoksen toiminnasta on yli 30 vuoden kokemus eikä toimintaa olla laajentamassa. Laitos on toiminut voimassaolevien lupaehtojen suhteen moitteitta eikä ole jatkossakaan syytä olettaa, että laitoksen toiminnassa ei otettaisi huomioon ympäristölle toiminnasta koituvaa rasitusta vakavasti ja huolellisesti. Muistutukset 1) AA Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevan tilan Varvikkomäki RN:o 1:162 omistajana on lausunut, että virtausta Armisveden pieneltä puolelta eli Myllylahden-Saunasalmen alueelta isolle puolelle tapahtuu vain keväisin sulamisvesien laskiessa pienelle puolelle. Hanka-Taimenen laitoksen vesistökuormitus on toiminnan ollessa vilkkaimmillaan ollut suurta. Lupaehtojen mukaisesta fosforimäärästä 100 kg vuodessa jää huomattavasti suurempi osa kuin 10 % kuormittamaan Myllylahden ja Saunasalmen välistä aluetta. Se näkyy veden rehevöitymisenä. Armisveden pienellä puolella vesi on ympäri vuoden sameaa. Isolla puolella Saunasalmen jälkeen vesi on kirkasta. Kaislikkoalueet ovat laajentuneet ja järven pohja on muuttunut mutaiseksi. Mutaisuus ei johdu lisääntyneistä ojituksista tai maataloudesta, koska uusia laskuojia ei ole rakennettu ja maatalous on alueelta loppunut lähes tyystin. Lisääntynyt loma-asutuskaan ei ole voinut lisätä ravinnepitoisuutta, koska uusien rakennuslupien ehtona on tehostettu kiinteistökohtainen jätevesien käsittely.

16 16 Laitoksen aiheuttama vesistön fosforikuormitus pitäisi saada vähenemään huomattavasti. Jätevedet olisi puhdistettava tehokkaammin joko omalla puhdistamolla tai johtamalla jätevedet kunnan puhdistamoon. Armisveden pieni puoli on rehevöitynyt laitoksen päästöjen johdosta, mikä on johtanut särkikalojen määrän kasvuun. Ne tuottavat suurina määrinä lisää ravinteita muutoinkin ravinteikkaaseen veteen. Hakija tulisi velvoittaa suorittamaan särkikalojen vähentämistä kalastamalla. 2) BB Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevien tilojen Vanajanmylly RN:o 1:159, Kiviniemi RN:o 1:107 ja Myllypalsta RN:o 1:160 omistajana on esittänyt, että vesistö- ja kuormitustarkkailua suoritetaan joka vuosi rehevöitymisen takia ja että kalastustarkkailua jatketaan. Luvan tulisi olla voimassa 5 vuotta. Vesistöön päästettävän fosforin määrää tulee vähentää 100 kg:sta 90 kg:aan vuodessa, koska nykytekniikka mahdollistaa paremman puhdistustuloksen. Hakija on velvoitettava maksamaan vuoden 1985 jälkeen aiheutuneesta ja aiheutuvasta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta korvausta. Kiviniemen tilan osalta on päätöksessä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain yhden tontin perusteella. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Armisveden ja ympäristön rantayleiskaavan, jossa Kiviniemi jakaantuu seitsemään loma-asutustonttiin. Hakija on velvoitettava korvaamaan kuudelle tontille aiheutuneet vahingot. Tonttien koot ovat m 2. Myllypalstan tilan osalta on päätöksessä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain rakenteille aiheutuneista haitoista, mutta maapohjan osalta vahinkoja ei ole korvattu. Myös maapohjan osalta on korvattava vahingot. Tilan pinta-ala on m 2. 3) CC ja DD Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevan tilan Armislahti RN:o 3:62 osalta ovat esittäneet, että vesistö- ja kuormitustarkkailua suoritetaan joka vuosi rehevöitymisen takia ja että kalastustarkkailua jatketaan. Luvan tulisi olla voimassa 5 vuotta. Vesistöön päästettävän fosforin määrää tulee vähentää 100 kg:sta 90 kg:aan vuodessa, koska nykytekniikka mahdollistaa paremman puhdistustuloksen.

17 17 Hakija on velvoitettava maksamaan vuoden 1985 jälkeen aiheutuneesta ja aiheutuvasta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta korvausta. Armislahden tilan osalta on päätöksessä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain kahden tontin perusteella. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Armisveden ja ympäristön rantayleiskaavan, jossa Armislahti jakaantuu kahdeksaan loma-asutustonttiin. Hakija on velvoitettava korvaamaan kuudelle tontille aiheutuneet vahingot. Tonttien koot ovat m 2. HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä todennut, että ne koskevat lähinnä kuormitusrajaa, lupajakson pituutta ja tarkkailua ja että niissä on lisäksi tarkasteltu laitoksen alapuolisen vesialueen tilaa. Kahdessa muistutuksessa on esitetty korvausvaatimuksia. Vesistön tilaa on selvitetty hakemuksen liitteenä olevassa raportissa "Pitkäaikaiskooste Hanka-Taimen Oy:n Vanajan kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailusta vuosilta ". Selvityksen mukaan veden laatu laitoksen yläpuolisessa Vanajajärvessä sekä laitoksen alapuolisissa Myllylahdessa ja Armislahdessa on pysynyt suhteellisen vakaana lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2005, joiden tuloksissa näkyy loppukesän 2004 poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttama hajakuormituksesta johtuva ravinteiden lisäys. Selitykseen on liitetty Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:ssä laadittu lisäselvitys, jossa on tarkasteltu kesän 2004 poikkeuksellisten sateiden vaikutuksia veden laatuun Vanajajärvessä, Kissakoskessa, Myllylahdessa ja Armisveden pääaltaalla. Veden laadun muutokset ovat samansuuntaisia kaikilla havaintopaikoilla. Johtopäätöksenä selityksessä on todettu, että vuoden 2004 ja 2005 arvojen kohoaminen on seurausta vuoden 2004 runsaiden sateiden aiheuttamasta lisääntyneestä hajakuormituksesta eikä kalanviljelylaitoksen vaikutuksesta ja että veden laadun muutokset tarkastelluilla alueilla ovat muutoin vähäisiä. Laitoksen fosforikuormitus on vuosien välisenä aikana ollut pääsääntöisesti alle 100 kg/a, mikä on voimassa olevan lupaehdon mukainen enimmäismäärä. Laitoksen kasvukauden tuotantoa suunniteltaessa varaudutaan siihen, että kasvukausi voi olla oletettua pitempi. Sen vuoksi toteutuva fosforikuormitus on lupajakson kes-

18 18 kiarvona laskettuna alhaisempi kuin luvan mukainen kuormituksen yläraja. Tästä syystä ympäristökeskuksen vaatimusta päästön vähentämisestä 95 kg/aan vuodessa ei voida perustella sillä, että lupajakson keskiarvona laskettu fosforipäästö on ollut nykyistä lupaehtoa vähäisempi. Muitakaan perusteita fosforikuormituksen enimmäismäärän alentamiseksi ei ole olemassa. Tuotantoa ei tule rajoittaa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla määräämällä ruokinnan ja lisäkasvun enimmäismäärästä. Nykyisen käsityksen mukaan luvan tulee perustua kuormituksen rajoittamiseen, mikä kannustaa vesiensuojelutoimenpiteisiin. Hakemuksessa on pyydetty pitkää lupakautta, koska laitoksen toiminta on vakiintunut ja sen havaitut vaikutukset vesistöön ja kalastoon ovat erittäin vähäiset. Pitkäaikainen lupa mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Esitetyt 5 8 vuoden pituiset jaksot, joiden jälkeen lupamääräyksiä on tarkistettava, eivät mahdollista pitkäjänteistä kehittämistoimintaa tai investointeja. Nyt annettavien lupamääräysten tulisi olla voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Laitoksen vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan on tarkkailtu koko laitoksen toiminnan ajan eli yli 30 vuotta. Fosforikuormitus on ollut hakemuksen mukaisella tasolla jo vuodesta 1992 alkaen. Laitoksen sijainti pohjavesialueen reunassa ei aiheuta erityisiä toimenpidetarpeita, koska alueella ei käsitellä vaarallisia kemikaaleja ja imeytykseen johdettava vesimäärä on pieni, 25 m 3 /d kesällä ja 8 m 3 /d talvella. Vesi sisältää pieniä määriä ravinteita, jotka imeytyvät turpeeseen ja lähistön aluskasvillisuuteen, eikä se aiheuta pilaantumisvaaraa. Kiinteistöjen myyntiarvon vähenemiseen ja niiden käytön vaikeutumiseen perustuvat vaatimukset on hylättävä lakiin perustumattomina. Vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 on määrätty kertakaikkiset korvaukset laitoksen toiminnasta vuoden 1986 alusta alkaen aiheutuneista ja vastedes aiheutuvista edunmenetyksistä. Muistutuksissa tarkoitetut tontit on muodostettu vesioikeuden päätöksen antamisen jälkeen ja ne kuuluvat sellaisiin tiloihin, joiden osalta on jo korvattu myyntiarvon aleneminen.

19 MERKINTÄ 19 Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä niiden vesioikeuden päätösten perusteena olleet asiakirjat, jotka on mainittu edellä otsikon "Laitosta koskevat luvat" kohdalla. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Hanka-Taimen Oy:lle ympäristöluvan Vanajan kalanviljelylaitoksen toimintaan. Kalanviljelylaitoksella tuotetaan lohikalojen poikasia istutuksiin ja jatkokasvatettavaksi muilla laitoksilla. Laitoksella ylläpidetään siikojen ja arvokkaiden taimenten emokalakantoja. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin kg vuodessa. Tuotanto tapahtuu pääasiassa sisätiloissa muovialtaissa, joissa on lietekartiot. Laitoksella on myös maa-altaita, joita käytetään varastoaltaina ja emokalojen säilytyspaikkoina. Laitoksen rakenteet ja kaksi purkupaikkaa Vanajanjokeen ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta teknisestä asemapiirroksesta 1:500. Laitoksen vedenottoa ja Vanajajärven säännöstelyä sekä niitä varten tarvittavia rakenteita koskevat Itä-Suomen vesioikeuden päätökset nro 46/Ym/75 ja 12/Ym I/82. Vedenottoon, säännöstelyyn ja vesistössä oleviin rakenteisiin myönnetyt luvat ovat voimassa toistaiseksi eikä tämä päätös koske niitä. Hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon hyvittämiseksi määrätään istutusvelvoite. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen tekemisestä annetaan määräys.

20 LUPAMÄÄRÄYKSET 20 Vesistön ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen 1. Laitoksen aiheuttama fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 100 kg vuodessa. Ruokintaan käytettävän kuivarehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti. Laitoksen rakenteet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä toimintakuntoisina. Maa-altaiden lietetaskut ja maa-altaat on puhdistettava kokonaan lietteestä 1 2 kertaa vuodessa. Muovialtaat on puhdistettava lietteestä päivittäin kasvatuskaudella ja vähintään kerran viikossa kasvatuskauden ulkopuolella. Kala-altaista poistettu lietevesi on käsiteltävä nykyisellä turvesuodattimella tai vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. Turvesuodatin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Käsiteltävä liete on jaettava tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtaukset on estettävä. Suodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lieteveden saostusaltaiden kirkastevettä ei saa imeyttää Koiharjun pohjavesialueelle. Turvesuodattimesta suotautuvan veden pääsy pohjavesialueelle on estettävä. Suodattimesta poistettua turvetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Jätteiden käsittely 4. Laitoksella on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.

21 Laitoksen toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. 21 Turvesuodattimesta poistettava turvelieteseos on käsiteltävä tai toimitettava hyötykäyttöön siten, että sen sisältämät ravinteet eivät kulkeudu vesistöön. Jos turvetta käytetään pellolla maanparannusaineena, pellolle sijoittamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Luvan saajan on huolehdittava, että kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely tapahtuvat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 5. Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Keski-Suomen TE-keskukselle. Tarkkailu ja raportointi 6. Laitoksen päästöjen ja vesistövaikutusten tarkkailua on toteutettava ympäristölupavirastoon toimitetun tarkkailuohjelman mukaisesti sellaisena kuin Keski- Suomen ympäristökeskus on sen hyväksynyt. Päästötarkkailua on tehtävä kasvatuskaudella joka toinen viikko ja kasvatuskauden ulkopuolella kerran kuukaudessa 7 vuorokauden pituisina jaksoina. Vaikutustarkkailua on tehtävä vuosittain. Laitoksen toiminnasta on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä päivittäiset virtaamatiedot,

22 22 viikoittain käytettyjen rehujen määrä ja fosforipitoisuus, laitokselle tuodut ja sieltä poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määrästä ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä laitoksella ja se on pyydettäessä esittävä valvontaviranomaiselle. Laitoksella syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimituspaikka- ja aika. Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Laitoksen jätevesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava ja tarkkailutulokset raportoitava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä. Tulokset ja yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista sekä jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Toiminnan muutos 7. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 8. Jos kalanviljelylaitoksen toiminta loppuu, luvan saajan on ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toi-

23 23 minnan lopettamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta laitoksen jätevesien vesistöön johtamisen loputtua. KALATALOUSVELVOITE Laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi on suoritettava seuraavat kalojen istutukset: Vesialue Siika Taimen Armisvesi 550 1) 275 2) 1) 2) Istukkaiden on oltava vähintään 10 cm:n pituisia Rautalammin reitin kantaa olevia planktonsiian poikasia Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kookkaampia taimenia ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta sellaisesta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Li-

24 säksi hakemukseen on liitettävä selvitys ympäristökuormituksen vähentämismahdollisuuksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. 24 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kalanviljelylaitoksen toiminta, kun sitä harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon lupamääräykset suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta ja lietteen poistosta, vastaa toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Laitoksen fosforikuormitus tuotettua kalakiloa kohti on pieni, mikä osoittaa ruokintaja puhdistustekniikan tehokkuuden. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei toiminnasta aiheudu muita hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin kalataloudellinen haitta, jonka johdosta on määrätty kalanistutusvelvoite. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa myös valtioneuvoston vahvistaman periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukai-

25 sesti. Laitoksella on jo käytössä tehokkaat kuormitusta vähentävät laitteet ja menetelmät. 25 Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu määräys. Määräysten perustelut Lupamääräykset 1 5, 7 ja 8 on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien nojalla. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen vesistökuormitusta vähennetään antamalla määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta fosforikuormituksesta ja altaiden lietteen poistosta. Kalankasvatustoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Laitoksen huolellisella käytöllä estetään tarpeetonta ympäristökuormitusta, kalojen liikaruokintaa ja ehkäistään merkittävien ympäristövahinkojen syntymistä. Pohjaveden pilaantumisen estämiseksi on kielletty pohjaveden laatua vaarantavat toimenpiteet. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Lupamääräys 6 on annettu ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla. Laitoksen käyttö, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu sekä kalataloudellinen tarkkailu lupamääräyksen mukaisesti on tarpeen laitoksen toiminnan valvomiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi. Laitoksen päästöjen tarkkailu on tiheävälistä ja kukin tarkkailujakso on 7 vuorokauden pituinen, joten tarkkailu on riittävää kuormitusta koskevan lupamääräyksen valvomiseksi. Kalatalousvelvoite on annettu ympäristönsuojelulain 44 :n nojalla. Ympäristölupavirasto katsoo, viitaten ympäristönsuojelulain 55 :ään, että koska kalankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut eikä kuormitus kasva aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tarpeellisine selvityksineen on toimitettava asetetussa määräajassa ympäristölupavirastolle.

26 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 26 Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi on edellä mainittu fosforikuormitusta koskeva määräys riittävä. Fosforikuormitukselle asetettua rajaa ei ole syytä määrätä nykyistä alhaisemmaksi, vaikka laitoksen alapuolisen vesistön tila ei olekaan viime vuosina parantunut. Laitoksen toimintaa ei ole aihetta rajoittaa sen nykyisestä laajuudesta, mitä vaadittu fosforikuormitusrajan muutos merkitsisi. Laitoksen osuus Myllylahden ja Armislahden fosforikuormituksesta on noin 10 %. Suurimmat fosforikuormituksen lähteet ovat luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus. Lahtien tilan lievä huonontuminen vuosina 2004 ja 2005 selittyy sillä, että kesä 2004 oli poikkeuksellisen sateinen, minkä vuoksi fosforia huuhtoutui tavallista enemmän vesistöön. Laitoksen kuormitus pysyi samaan aikaan ennallaan. Muutoin Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan, Keski-Suomen TE-keskuksen ja Hankasalmen kunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Muistuttajat ovat tehneet kiinteistön omistajina korvausvaatimuksia sillä perusteella, että valmistuneessa rantaosayleiskaavassa kiinteistöille on osoitettu rakennuspaikkoja. Korvausvaatimukset hylätään sen vuoksi, että kiinteistöille on vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 määrätty kertakaikkiset korvaukset vuoden 1985 jälkeen aiheutuneesta ja aiheutuvasta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta. Kuormitus ei ole kasvanut siitä tasosta, jota korvauksia määrättäessä on edellytetty. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen tilojen alueelle tämän jälkeen valmistuneessa yleiskaavassa ei ole sellainen peruste, jonka vuoksi olisi määrättävä maksettavaksi korvausta jo määrättyjen korvausten lisäksi. Nyt määrättyä lyhyemmän määräajan jälkeen tapahtuva lupamääräysten tarkistaminen ei ole tarpeen laitoksen jo vakiintuneen toiminnan tarkistamiseksi. Laitoksen fosforikuormituksen rajoittaminen, enemmän kuin tässä päätöksessä on määrätty, ei ole aiheellista edellä vastauksena viranomaisten lausuntoihin mainituilla perusteilla.