Kooste syyskuun 2016 haun paneelipalautteista / Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö

Transkriptio

1 Kooste syyskuun 2016 haun paneelipalautteista / Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta ja yksikkö (KY) kehittävät jatkuvasti toimintaansa ja arviointikäytänteitään. Arviointipaneelien toimikunnalle laatimat yleispalautteet antavat siihen tärkeää tietoa. Paneelipalautteita käytetään niin hakuneuvonnassa kuin KY-toimikunnan ja -yksikön toiminnan parantamisessa. Palautteiden toivotaan tukevan myös tutkijoita hakemusten laatimisessa. Suomen Akatemia on koonnut vuoden 2016 syyskuun haun arviointipaneeleilta palautetta hakemusten tieteellisestä laadusta, arviointiprosessin sujuvuudesta ja paneelin yhteisestä asiantuntijuudesta heille osoitettujen hakemusten arvioinnissa. Tämä kooste on laadittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön järjestämän 25 arviointipaneelin palautteista. Paneeleihin osallistui 3-11 asiantuntijajäsentä sekä yksikön henkilökuntaa. Paneelien arvioitavana oli syyskuun 2016 haun tutkijatohtori-, akatemiatutkija- ja akatemiahankehakemukset. Pääosa arviointipaneeleista koottiin tutkimusalapohjaisesti. Niiden kokoamisessa otettiin huomioon kunkin alan sisäinen monitieteisyys. Lisäksi järjestettiin yhteispaneeleja Akatemian muiden toimikuntayksiköiden kanssa. Joidenkin alojen hakemusmäärät olivat niin suuria, että niiden arviointia varten järjestettiin useampia paneeleja. Muutamissa tapauksissa hakemukselle pyydettiin ainoastaan yksittäisiä lausuntoja. Akatemian arviointikäytännöt sekä paneelien organisointi ja asiantuntemus Syyskuun 2016 hakuun liittyvässä arvioinnissa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön käyttämistä asiantuntijoista 46,7 prosenttia oli naisia ja 53,3 prosenttia miehiä. Paneelit koostuivat lähes poikkeuksetta kansainvälisistä asiantuntijoista, joiden viisi yleisintä kotimaata olivat Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Norja ja Alankomaat mainitussa järjestyksessä. Paneelien asiantuntijat pitivät Suomen Akatemian arviointikäytäntöjä kansainvälisesti vertaillen erittäin onnistuneina. Erityisesti paneelikokoukset, joiden aikana asiantuntijat saavat tilaisuuden keskustella kasvokkain, nähtiin mielekkäänä laadukkaan ja oikeudenmukaisen arvioinnin takaamiseksi. Kommunikaatiota paneelin sisällä sekä panelistin ja Akatemian tiedeasiantuntijan välillä kiiteltiin, ja panelistin rooli koettiin selkeäksi prosessin eri vaiheissa. Palautteen mukaan esteellisyydet käsiteltiin tarkasti ja tehokkaasti. Pääsääntöisesti paneelit katsoivat kollektiivisen asiantuntemuksensa soveltuvan hyvin heille osoitetun hakemusjoukon arviointiin. Eräissä tapauksissa asiantuntijan sairastumisesta johtunut poisjäänti paneelikokouksesta häiritsi hieman paneelin toimintaa, mutta näissäkin tapauksessa paneelilla oli käytössään ennakkolausunnot ja mahdollisuus Skype- tai puhelinyhteyteen ko. asiantuntijan kanssa paneelikokouksen aikana. Muutaman palautteen mukaan Suomen kontekstin tuntemus paneelissa olisi ollut eduksi arviointityössä. Suomen Akatemian arviointikäytännöistä löytyy lisätietoa verkkosivulta: Hakemusten tieteellinen laatu Hakemusten tieteellinen laatu arvioitiin paneelipalautteissa yleisesti ottaen korkeaksi ja sen katsottiin edustavan kansainvälistä tasoa. Parhaimmillaan hakemuksia

2 kuvailtiin innovatiivisiksi, luoviksi ja tieteellisesti rohkeiksi. Monitieteiset tutkimusasetelmat saivat paneeleilta kiitosta. Hakemusten taso kuitenkin vaihteli, ja joukossa oli myös heikompia hakemuksia. Merkittävimmät tieteellistä laatua heikentävät seikat liittyivät menetelmien ja metodologioiden riittämättömään kuvailuun tutkimussuunnitelmissa. Paneelit raportoivat myös tutkimusasetelmaan (research design) liittyvistä ongelmista. Vaikka tutkimusaihe (vastaus kysymykseen mitä ) oli hyvinkin selkeästi ilmaistu, tutkimuksen toteutuksen ( miten ) kuvaus oli riittämätöntä tai se ei vakuuttanut arvioitsijoita. Useassa paneelipalautteessa mainittiin erikseen tutkijatohtorihakemusten korkea taso verrattuna muiden hakumuotojen hakemuksiin: tutkimusaiheet olivat kekseliäitä ja kunnianhimoisia, ja hakijoista välittyi kansainvälisyys ja määrätietoisuus uran edistämisessä. Yleisiä parannusehdotuksia Paneelit raportoivat hakemuksissa esiintyneen yleisiä puutteita metodologisten lähtökohtien ja menetelmän esittämisen suhteen, mikä vaikutti arvioon tutkimuksen toteutettavuudesta. Yhtäältä menetelmällisiä lähtökohtia ei oltu esitetty riittävällä tarkkuudella; toisaalta menetelmää ei oltu pystytty motivoimaan vakuuttavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, teoriaan ja aineistoon. Toteutettavuuteen liittyvät haasteet ja jopa riskit sisältyvätkin monesti tieteellisen uudistumisen pyrkimykseen, jota odotetaan tutkijoilta väitöskirjatyön jälkeen. Uuden tieteellisen avauksen tulisi olla hallittavissa mittasuhteissa, ja hakijan tulisi pystyä vakuuttamaan hakemusta arvioiva asiantuntija valmiuksistaan tiettyyn avaukseen. Joidenkin hakemusten useimmin akatemiatutkijahakemusten kohdalla panelistit kokivat, että hakijat pysyttelivät liiaksi mukavuusalueellaan. Vähintään yhtä yleinen ongelma vaikutti kuitenkin olevan liika kunnianhimoisuus uudistumisessa, mikä näyttäytyi mm. yleisenä epätarkkuutena ja fokuksen puutteena, liian väljinä aiherajauksina ja epäonnistuneina menetelmävalintoina. Korkean arvosanan saaneissa hakemuksissa tutkijat olivat löytäneet tasapainoisen tavan uudistua tieteellisesti asiantuntemuksensa puitteissa. Vaikka tutkijatohtorihakemusten tasoa pidettiin yleisesti ottaen korkeana, muutamat paneelit samalla harmittelivat hakemusten keskeneräisyyttä juuri akateemisesti nuorten tutkijoiden kohdalla. Paneelit suosittelivatkin taustaorganisaatioita tarjoamaan enemmän tukea hakijoille hakemusten laatimisessa esim. mentorointikäytännön muodossa. Nuorten tutkijoiden urakehityksen tulisi olla huomionarvoinen seikka myös akatemiahankkeiden (dynamiikan) suunnittelussa. Taustatuesta saattaisi olla hakijoille apua myös tutkimuseettisten seikkojen tunnistamisessa. Tähän liittyvät puutteet nostettiin esille useassa paneelipalautteessa. Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset vaatisivat syvällisempää pohdintaa. Syyskuun 2016 haussa on ensimmäistä kertaa ollut voimassa nk. liikkuvuusedellytys. Tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan rahoitusta tuli hakea eri tutkimusympäristöön kuin missä hakija oli työskennellyt suorittaessaan tohtorin tutkinnon (sama tutkimusympäristö soveltui, mikäli hakija oli työskennellyt tohtorin tutkinnon jälkeen muualla vähintään kuusi kuukautta). Hakemuksessa pyydettiin kuvailemaan myös suunniteltua liikkuvuutta haetun rahoituskauden aikana. Paneelit toivoivat, että hakijat selittäisivät tarkemmin tietyn liikkuvuuden merkityksen oman urakehityksensä kannalta. Maininta liikkuvuuden kestosta ja paikasta ei riitä.

3 Avoimen tieteen prosesseihin ja aineistonhallintaan liittyviä seikkoja oli esitetty hakemuksissa vaihtelevasti. Osa paneeleista oli vaikuttuneita tarkkuudesta, jolla avoimeen tieteeseen liittyviä seikkoja oli käsitelty hakemuksissa; osan mukaan selvitykset olivat liian ylimalkaisia. Muutoinkin ansiokkaissa hakemuksissa nämä seikat oli otettu hyvin huomioon. Akatemia tulee jatkossa painottamaan aineistonhallintaan ja avoimen tieteen käytäntöihin liittyviä asioita. Julkaisuluetteloja laatiessa hakijoiden tulisi kääntää suomenkieliset artikkelit sekä teosten ja lehtien nimet englannin kielelle asianmukaisella tavalla. Tieteenalakohtaiset paneelipalautteet Arkeologia: Paneeli piti hakemusten tieteellistä laatua yleisesti ottaen erittäin hyvänä. Joissain hakemuksissa oli kuitenkin paneelin arvion mukaan tutkimuskysymyksiin nähden epäsopivia tutkimusmenetelmiä sekä vastaamattomuutta teorian ja tutkimusaineiston välillä. Lisäksi paneeli olisi kaivannut paitsi tarkempaa menetelmien ja analyysitapojen avaamista, myös tulosten ja niiden mahdollisten tulkintojen välisen yhteyden selkeyttämistä. Paneeli kannusti hakijoita julkaisemaan enemmän korkeatasoisissa lehdissä open access -periaatteella. Filosofia: Paneeliarvion mukaan hakemusten taso oli erittäin korkea, ja joukosta useampi kuin muutama oli kansainväliselläkin mittapuulla huipputason hakemus. Paneeli kiitteli hakijoita erittäin huolellisesti laadituista tutkimussuunnitelmista. Aiheiden kirjo ilahdutti paneelia: joukossa oli perinteisemmän filosofisen tutkimuksen lisäksi erittäin soveltavia ja monitieteisiä hakemuksia. Human Factors and Technology Design (yhteispaneeli luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön kanssa): Paneelin arvion mukaan huippuhakemukset olivat huippuja myös kansainvälisellä mittapuulla, mutta keskimäärin hakemukset olivat kuitenkin heikompia kuin kansainväliset verrokkinsa (erit. Iso-Britannia vertailukohteena). Paneelin mukaan monilta hakijoilta tuntui puuttuvan käsitys siitä, kuinka rakentaa koherentti rahoitushakemus tutkimussuunnitelmineen: Joissakin hakemuksissa tutkimusasetelma oli liian laaja. Menetelmien käytössä ja motivoinnissa oli puutteita. Joissakin hakemuksessa taustakirjallisuus ei ollut johdonmukaista ko. tutkimuskysymykseen nähden. Ilmaisu oli paikoitellen keskeneräistä, fokusoimatonta ja lavertelevaa. Paneeli huomautti, että em. seikat saattoivat olla seurausta hakijan sinänsä arvokkaasta pyrkimyksestä uudistua, ts. rakentaa monitieteistä tutkimusasetelmaa tai kurottaa oman erityisosaamisensa ulkopuolelle. Paneeli myös katsoi eettisten näkökohtien olevan useissa hakemuksissa puutteellisesti kuvailtuja. Liikkuvuussuunnitelma oli toisissa hakemuksissa luonteva osa hanketta, kun taas toisissa se vaikutti päälle liimatulta. Historia, paneeli 1: Paneeli oli vaikuttunut hakemusten korkeasta tieteellisestä laadusta. Hakemukset olivat paneelin mukaan korkeatasoisia myös kansainvälisellä mittapuulla. Historia, paneeli 2: Yleisesti ottaen hakemusten tieteellinen taso oli erittäin korkea, ja paneeli oli vaikuttunut laadukkaista akatemiahanke- ja tutkijatohtorihakemuksista. Vahvuuksia olivat vertaileva tutkimusote ja hakijoiden erinomainen verkostoituneisuus. Toistuvia ongelmakohtia paneeli ei juuri hakemusjoukosta löytänyt, mutta mainitsi tutkimuksen hypoteesin asettamisen ja tutkimusmenetelmien kuvauksen olleen joiltain osin puutteellista. Hakijan pätevyyden arviointia häiritsi julkaisuluettelon suomenkieliset julkaisut, joita ei oltu käännetty englanniksi. Paneelin mukaan jotkut hakijat olisivat hyötyneet taustaorganisaationsa tuesta hakemuksen laatimisessa.

4 Ihmis- ja talousmaantiede: Hakemusten taso vastasi kansainvälistä tasoa ja vastasi paneelin odotuksia. Hakemusten joukossa oli joitakin poikkeuksellisen luovalla ja omaperäisellä tavalla rakennettuja tutkimusasetelmia, mikä ilahdutti panelisteja. Kansantaloustiede: Paneeli arvioi hakemusten olevan kansainväliselläkin mittapuulla erittäin korkeatasoisia. Erityisen ansiokkaina paneeli piti akatemiatutkijahakemuksia. Paneeli katsoi joillakin tutkimuksilla olevan toteutuessaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hakemusten laadussa todettiin silti olleen hajontaa, johon yhtenä tekijänä näytti vaikuttavan hakijan taustaorganisaatio: yliopistotaustaisten hakijoiden hakemukset olivat tasokkaampia kuin niiden hakijoiden, joiden taustalla oli jokin muu organisaatio. Kasvatustiede, paneeli 1: Hakemusjoukko oli laadultaan varsin vaihteleva vastaten paneelin odotuksia. Parhaat hakemukset olivat paneelin mukaan kansainvälistä huipputasoa ja jopa uraauurtavia omalla alallaan. Tutkimusten metodologinen kirjo oli hieman suppeampi kuin mitä paneeli olisi odottanut. Merkille pantavana paneeli piti sitä, että hakemusjoukosta parhaimmiksi nousivat hakemukset, joiden taustalla oli ilmeisen vahva ryhmän ja/tai organisaation tuki. Heikommissa hakemuksissa ongelmia esiintyi kysymyksenasettelussa, tutkimusaiheen rajaamisessa ja tutkimuksen toteutuksen kuvailussa. Joidenkin muutoin vahvojen hakemusten menestystä arvioinnissa haittasivat hakijan vähäiset kansainväliset verkostot. Joissakin tapauksissa eettisten näkökohtien pohdinta oli paneelin mielestä kaavamaista, ja olisi edellyttänyt hakijalta tarkempaa paneutumista. Kasvatustiede, paneeli 2: Hakemukset vastasivat tieteelliseltä laadultaan hyvää kansainvälistä tasoa. Paneeli kehui hakijoiden vahvoja kansainvälisiä yhteistyösuhteita sekä suomalaisten yliopistojen välisiä yhteyksiä. Erityisen tasokkaina paneeli piti tutkijatohtorihakemuksia. Monet hakemukset eivät kuitenkaan olleet riittävän kriittisiä suhteessa aiempaan tutkimukseen ja olivat heikoimpia metodologiaan liittyvissä osuuksissa verrattuna muihin hakemuksen osiin. Lisäksi paneeli piti eettisten näkökohtien esittämistä melko ylimalkaisena, ja olisi toivonut enemmän esimerkiksi tutkijan rooliin liittyvää pohdintaa. Liikkuvuutta arvioidessaan paneeli olisi kaivannut lisätietoja siitä, millä tavalla juuri tietynlainen liikkuvuus on tarpeellista tietylle hankkeelle tai tutkijan urankehitykselle. Kielitiede: Paneelin mukaan hakemusten taso oli varsin hyvä, joskin vaihteleva. Tutkijatohtorihakemukset olivat erityisen laadukkaita, ja näistä heikoimmatkin arvioitiin erittäin hyviksi (arvosana 4). Akatemiahankehakemusten joukossa paneeli katsoi olevan useita tieteellisesti ansiokkaita tutkimusaiheita ja -asetelmia, joissa suunnitelma oli kuitenkin jollain tapaa keskeneräinen tai sitä ei oltu kirjoitettu paneelia vakuuttavalla tavalla. Akatemiatutkijahakemukset olivat paneeliarvion mukaan yleisesti ottaen laadultaan heikompia kuin muiden hakumuotojen hakemukset. Kirjallisuudentutkimus: Paneelin arvion mukaan hakemusten yleinen taso oli jotakin hyvän ja erinomaisen väliltä: parhaimmat hakemukset olivat huipputasoa kansainväliselläkin mittapuulla, kun taas heikoimmat hakemukset eivät olleet heikompia kuin muuallakaan. Paneelia ilahdutti se, että useat hakemukset olivat eri tavoin rajoja rikkovia, ja muutamista välittyi todellinen tieteellinen rohkeus. Paneelin jäsenet olivat vaikuttuneita hakijoiden laajoista kansainvälisistä verkostoista. Systemaattinen haaste hakemuksissa tuntui kuitenkin olevan menetelmien kuvailu ja motivointi suhteessa tutkimuskysymyksiin. Kognitiiviset neurotieteet: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu oli hyvä ja vastasi kansainvälistä tasoa.

5 Kulttuurintutkimus: Hakemusten taso oli paneelin arvion mukaan yleisesti ottaen korkea. Joukossa ei kuitenkaan tällä kertaa ollut todella uraauurtavia hakemuksia. Paneeli totesi, että useassa tapauksessa menetelmän vahvempi perustelu ja yksityiskohtaisempi kuvaus olisi parantanut hakemuksen laatua huomattavasti. Eettisten näkökohtien kuvailu oli hieman pintapuolista ja olisi niin ikään vaatinut tarkempaa pohdintaa. Useiden hakemusten kohdalla myös haetun rahoituskauden aikataulusuunnitelma olisi kaivannut hieman lisää yksityiskohtaisuutta. Kaiken kaikkiaan moni hakemus näyttäytyi paneelille hieman epätasapainoisena: tärkeimmät asiat oli jätetty liian vähälle pohdinnalle ja epäolennaisiin seikkoihin oli paneuduttu suhteettoman paljon. Liiketaloustiede: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu edusti vahvaa eurooppalaista tasoa. Etenkin tutkijatohtorihakemuksia paneeli piti erityisen laadukkaina. Samalla paneeli kuitenkin koki useiden erityisesti nuorten tutkijoiden hakemusten olevan keskeneräisiä muodoltaan ja sisällöltään, ja toivoikin heidän saavan enemmän tukea hakemusten laatimisessa esimerkiksi mentoroinnin avulla. Paneeli peräänkuulutti selkeyttä julkaisuluettelojen laatimisessa: konferenssijulkaisut, monografiat ja artikkelit tulisi olla järjestettynä eri alaotsikoiden alla. Myös julkaisujen vaikuttavuudesta kertovia indikaattoreita voisi esittää luettelossa mahdollisuuksien mukaan. Media- ja viestintätieteet: Paneeli katsoi hakemusten laadun vastaavan hyvää eurooppalaista tasoa. Paneeli kiinnitti huomiota laadullisia menetelmiä käyttävien tutkimusten suureen määrään, kun taas puhtaasti kvantitatiivisia tutkimuksia ei ollut joukossa lainkaan. Erilaisia menetelmiä yhdistäviä hakemuksia oli joukossa runsaasti. Menetelmien kuvauksissa oli kuitenkin paneelin mukaan toistuvasti ongelmia, mikä vaikeutti suunnitelmien toteutettavuuden arviointia. Haasteita tuntui olevan myös käsitteellisellä tasolla: keskeiset käsitteet tulisi olla tarkemmin selitettyjä ja argumentit ja hypoteesit huolellisemmin muotoiltuja. Oikeustiede: Paneeli katsoi hakemusten tason olevan kaiken kaikkiaan erittäin korkea ja vastaavan parhaimmillaan kansainvälistä huippua. Suurin osa hakemuksista oli paneelin mukaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä, ja heikoin annettu arvosana oli 3 (hyvä). Hakemuksissa oli kuitenkin yleisiä kehittämisen aiheita: Joissakin tutkimussuunnitelmissa menetelmän valinta ei ollut perusteltua suhteessa aineistoon. Monitieteiseen tutkimukseen liittyviä haasteita ei oltu täysin ymmärretty. Tähän kuitenkin paneeli halusi myös tutkijoita kannustaa. Kolmanneksi, joissakin selkeästi nykyaikaan keskittyvissä tutkimusaiheissa oli paneelin mielestä päälle liimattu historiallinen tarkastelukulma. Lisäksi paneeli toivoi yksityiskohtaisuutta disseminaatiosuunnitelmiin eli siihen, millä tavalla tutkimuksen tuloksia on tarkoitus levittää esimerkiksi julkaisujen muodossa. Psykologia: Paneeli piti hakemusten laatua yleisesti ottaen erittäin korkeana. Paneeli kiinnitti huomioita seikkaan, että muutamassa hakemuksessa käytettiin aineistona samaa pitkittäisainestoa tarkoituksena vastata eri tutkimuskysymyksiin. Tätä ei nähty ongelmana, pikemminkin päinvastoin: laadukkaiden pitkittäisaineistojen olemassaoloa pidettiin suomalaisen tutkimuksen erityisenä vahvuutena. Sosiaalitieteet, paneeli 1: Hakemukset olivat paneelin mukaan aiheiltaan erittäin tärkeitä ja tasoltaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Paneeli esitti kuitenkin kehittämisehdotuksia: 1) keskeiset argumentit tulisi rakentaa huolellisemmin 2) tutkimuskysymysten ja hypoteesien testauksen kuvausta käytössä olevalla datalla tulisi terävöittää (tällä ei tarkoiteta tilastomenetelmän kuvausta vaan valittujen muuttujien käyttöä) 3) aineisto tulisi lyhyesti kuvata jo abstraktissa tai suunnitelman alussa jotta suunnitelma tulisi ymmärrettäväksi ja jos aineistossa on laadullisia osia, niidenkin otanta tulee perustella. Lisäksi yhteistyökumppaneiden roolia tulisi

6 selkeyttää konkretian avulla, ja pohtia tarkemmin, mitä lisäarvoa yhteistyöllä saavutetaan. Julkaisuluetteloon voisi merkitä hyvin selkeästi suunnitelman kannalta merkittävimmät julkaisut. Sosiaalitieteet, paneeli 2: Paneelin arvion mukaan hakemusjoukko vastasi kansainvälistä tasoa, ja joukossa oli myös poikkeuksellisen laadukkaita hakemuksia. Vaikka tutkijatohtorihakemukset olivat kunnianhimoisia ja herättivät paneelissa runsaasti kiinnostusta, oli tutkimussuunnitelmien metodologisissa osuuksissa keskeneräisyyttä, mikä vaikutti paneelin arvioon toteutettavuudesta. Myös eettisten näkökohtien pohdiskelu oli hakemuksissa liian ylimalkaista. Paneeli toivoikin nuorten tutkijoiden saavan enemmän tukea hakemusten laatimisessa (esim. mentorointi). Sosiaalitieteet, paneeli 3: Paneelin mukaan hakemusten taso oli hyvä, ja jotkin tutkimusaiheet ilahduttivat paneelia kekseliäisyydellään. Etenkin nuoret tutkijat tekivät paneeliin vaikutuksen: hakijat julkaisivat aktiivisesti laadukkailla foorumeilla ja olivat kansainvälisesti verkostoituneita. Tutkimuksen muotoilussa ja menetelmään liittyvien seikkojen esittämisessä oli kuitenkin haasteita kautta linjan. Sukupuolentutkimus: Paneelin arvion mukaan hakemusten taso oli yleisesti ottaen korkea. Parhaimmat hakemukset olivat alansa huippua myös kansainvälisellä mittapuulla. Taiteiden tutkimus: Hakemusten tieteellinen taso oli paneelin mukaan täysin vertailukelpoista ainakin niihin maihin nähden, joita paneelin jäsenet edustivat (Iso- Britannia, Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska, Viro). Hakemuksissa oli vahva tieteidenvälinen ja monitieteinen vire. Tutkimuksen vaikuttavuus oli paneeliarvion mukaan tunnistettu ja eritelty erittäin ansiokkaasti tutkimussuunnitelmissa. Teologia ja uskontotieteet: Hakemusten taso oli paneelin mukaan yleisesti ottaen erittäin korkea. Hakemukset olivat huolellisesti laadittuja ja tutkimussuunnitelmat selkeällä tavalla kirjoitettuja. Paneeli totesi hakemusjoukossa olevan runsaasti monitieteisiä tutkimusasetelmia. Hakijat olivat kansainvälisesti orientoituneita ja verkostoituneita. Hakemusten perusteella paneeli päätteli suomalaisten tutkimusympäristöjen olevan erittäin korkeatasoisia ko. aloilla. Valtiotieteet: Paneeli piti erityisesti tutkijatohtorihakemuksia korkeatasoisina ja niiden tutkimusaiheita innostavina ja kekseliäinä. Tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahakemuksissa kaivattiin tutkijan tähänastisen urakehityksen parempaa kuvaamista. Hakijan tulisi pystyä osoittamaan itsenäisyyttä tutkijana ja kykyä tieteelliseen uudistumiseen esim. väitöstyöhön nähden. Hakijoiden toivottiin myös selvemmin perustelevan tutkimusaiheensa tärkeyttä sekä paremmin tunnistamaan sen vaikuttavuuden. Erityisesti akatemiatutkijahakijoita kiiteltiin kansainvälisyydestä ja laajoista verkostoista. Yhteiskuntatieteellinen ympäristöntutkimus (yhteispaneeli biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön kanssa): Paneelin arvion mukaan hakemusten taso vaihteli suuresti. Vaikka jotkin hakemukset olivat aiheiltaan tieteellisesti uraauurtavia, oli näiden toteutettavuudessa ja metodologian kuvauksissa puutteita. Paneelin mukaan tutkijatohtorihakemukset olivat tieteellisesti ansiokkaampia mutta myös keskeneräisempiä kuin akatemiatutkija- ja akatemiahankehakemukset. Ensin mainituista välittyi rohkea ja innovatiivinen ote tutkimuksen tekemisessä sekä kunnianhimoisuus tutkijanuran edistämisessä. Useissa lähinnä luonnontieteellisesti suuntautuneissa hakemuksissa eettisiä näkökohtia oli pohdittu riittämättömällä tavalla.