Syyskuun 2013 haun paneelien palaute

Transkriptio

1 1 (6) Kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen yksikkö Syyskuun 2013 haun paneelien palaute Suomen Akatemia on kerännyt vuoden 2013 syyskuun haun paneeleihin osallistuneilta asiantuntijoilta palautetta hakemusten tieteellisestä laadusta, arviointiprosessin sujuvuudesta ja paneelin yhteisestä asiantuntijuudesta heille osoitettujen hakemuksien arvioimiseksi. Tämä kooste on laadittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön järjestämien 29 paneelin palautteiden pohjalta. Paneeleissa arvioitiin tutkijatohtori-, akatemiatutkija-, ja akatemiahankehakemuksia. Suurin osa paneeleista koottiin tieteenalakohtaisesti, mutta tässä haussa muodostettiin myös kaksi paneelia (Demokratia ja hallinto, Poliittinen ajattelu) tietyn teemakokonaisuuden ympärille. Suuren tiedealakohtaisen hakemusmäärän vuoksi historian, kasvatustieteiden, kielitieteiden, kulttuurin tutkimuksen, psykologian, sosiaalitieteiden ja valtiotieteiden hakemukset jaettiin kahteen tai kolmeen paneeliin. Yksi paneeleista järjestettiin yhteistyössä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön kanssa. Näiden paneelien lisäksi hakemuksia arvioitiin myös liikuntatieteen paneelissa sekä yksittäisten arvioitsijoiden toimesta. Akatemian arviointikäytännöt ja paneelityön organisointi Paneeleihin osallistuneet asiantuntijat pitivät Suomen Akatemian arviointikäytäntöjä kansainvälisesti vertailtuna hyvin onnistuneina. Paneelikokoukset, joissa asiantuntijat pääsevät kasvokkain keskustelemaan yksittäisistä hakemuksista, nähtiin mielekkäinä laadukkaan ja oikeudenmukaisen arviointiprosessin takaamiseksi. Panelistit pitivät myös hyvänä käytäntönä Akatemian periaatetta, jonka mukaan paneelit keskittyvät yksin hakemusten tieteellisen arviointiin eivätkä tee lopullisia rahoituspäätöksiä. Suomen Akatemian henkilökunta sai panelisteilta kiitosta asiantuntevasta ja ystävällisestä tuesta hakuprosessin aikana. Hakemusten tieteellinen laatu Hakemusten laatu oli panelistien mukaan keskimäärin kansainvälisesti kilpailukykyistä. Parhaimmat hakemukset edustivat alansa huippua. Hakemusten tieteellinen laatu kuitenkin vaihteli ja paneeleissa käytettiinkin arviointiskaalan (1 6) koko asteikkoa. Joissakin paneeleissa huomioitiin, että kyseisillä tieteenaloilla suomalaisessa tutkimuksessa on tiettyjä vahvoja painotuksia ja erikoisosaamisalueita. Panelistit pitivät tätä yleensä hyvänä asiana, mutta kannustivat myös hakijoita mahdollisuuksien mukaan ja hyvin perustellen laajentamaan tieteenalojensa valintoja teoreettisesti, metodologisesti, maantieteellisesti ja tutkimusaiheidensa kautta. Yleisiä parannusehdotuksia hakemusten laatuun paneelipalautteen perusteella Panelistit arvostivat tilaisuutta tutustua edustamiensa tutkimusalojen suomalaiseen kenttään. He kokivat tärkeänä antaa rakentavaa palautetta lupaaville hakijoille. Merkittävä osa seuraavaksi esiteltävistä kommenteista ovat toistuvia. Niitä voi pitää yleisluontoisina neuvoina kulttuuri- ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan päätettäväksi osoitettavien tutkimusrahoitushakemusten tekemiseen. Hakijoiden tulisi kuitenkin huomioida kunkin oman tieteenalan käytännöt. Panelistit toivoivat hakemuksilta selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Hakemuksen pitäisi pystyä tarjoamaan oman tutkimusaiheensa perusasioiden kuvaus sekä päätöksentekoon tarvittava ja pyydetty tieto mahdollisimman hyvin ja selkeästi argumentoituna. Panelistit toivoivat, että hakijat luetuttaisivat hakemuksiaan ennen Akatemialle jättämistä esimerkiksi kollegoillaan. Myös oikoluku parantaisi monen

2 2 (6) hakemuksen laatua ja luettavuutta. Mikäli hakemusta valmistellessa syntyy epätietoisuutta sopivista esitys- ja kirjoitustavoista, asiaa on hyvä kysyä Akatemian tiedeasiantuntijoilta (hakemusten esittelijät esitellään kussakin hakuilmoituksessa hakumuodoittain). Eräät paneelit kehottivat hakijoita muistamaan, että heidän yleisönsä on kansainvälinen arviointipaneeli. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suomalaisen kontekstin tuntemusta ei tule ottaa itsestäänselvyytenä, vaan se tulisi kuvata tarvittavan selkeästi joskin tiiviisti. Tämän lisäksi tutkijoiden tulisi perustella ja reflektoida hakemustensa avainkäsitteitä, etenkin silloin kun ne eivät ole yksiselitteisiä. Tämä selkeyttäisi tutkimussuunnitelman asettamista kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kontekstiin. Panelistien mukaan sen lisäksi, että hakijat kertovat mitä he haluaisivat tehdä, hakemuksesta tulisi käydä ilmi miten he aikovat toteuttaa sen. Monissa hakemuksissa oli panelistien mukaan erittäin hyvä idea, mutta joko teoreettisen viitekehyksen, metodien tai niiden välisen koheesion puutteiden vuoksi hakemusten koko potentiaali jäi käyttämättä. Olennaista panelistien mukaan olisi kertoa, mitä tutkimuksessa halutaan selvittää (so. hypoteesi) ja miten valittu teoreettinen lähestyminen ja metodit auttavat saavuttamaan tuon päämäärän. Valittuja tutkimusmenetelmiä voisi perustella esimerkiksi käsittelemällä niiden vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa muihin vaihtoehtoisiin menetelmiin. Lisäksi panelistit toivat esiin, että osa hakijoista ei ollut hakemusten perusteella ymmärtänyt millaiset tutkimusasetelmat vaativat myös eettistä pohdintaa (esim. haastattelututkimus). Aikaisempien hakujen tapaan panelistit toivoivat perusteellisempaa tutkimusympäristön ja liikkuvuussuunnitelman kuvausta. Hakemuksista tulisi käydä ilmi, millä tavoin suorituspaikka tukee tutkimusta ja hakijaa, sekä miten valitut vierailut ja yhteistyökumppanit edistäisivät tutkimustyötä. Edelleen joidenkin hakijoiden julkaisusuunnitelmia pidettiin epärealistisina. Edellä mainittujen parannusehdotusten lisäksi aikaisempina vuosina panelistit ovat huomauttaneet, että tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla muutakin kuin julkaistuja artikkeleita. Tänä vuonna osa paneeleista nosti esiin myös sen, että osa hakijoista vaikutti pelaavan varman päälle ja pyrkivän pikemminkin varmistamaan aikaisempia tuloksia kuin rakentamaan uusia avauksia. Toinen ei niin hedelmälliseksi koettu trendi panelistien mielestä oli joidenkin hakijoiden hyvin instrumentaalinen suhtautuminen julkaisemiseen ikään kuin se olisi itse tutkimuksen tarkoitus. Yksittäiset paneelipalautteet Filosofia: Paneeli oli vaikuttunut hakemusten korkeasta tieteellisestä laadusta. Paneelin mukaan Suomessa tehdään mielenkiintoista työtä, joka kattaa laajan kentän erilaisia erikoisosa-alueita.. Paneelityössä keskityttiin erityisesti hakemusten sisältöön ja substanssiin, sillä useissa eri maissa vastaavissa paneeleissa työskennelleet panelistit totesivat, että tämä tapa oli heidän kokemustensa perusteella paras toimintamalli. Historia 1: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu oli erittäin hyvä, joskin loistavia hakijoita oli suhteellisen vähän. Paneeli painotti, että hakijoiden tulevan kansainvälisen vaikuttavuuden ja kyvykkyyden kannalta olisi ratkaisevan tärkeää, että heillä olisi vahva akateeminen tausta sekä julkaisuluettelo, joka sisältää myös kansainvälisiä julkaisuja. Liian moni hakemus vaikutti tyytyvän seuraamaan aikaisempia tutkimuksia ja olevan suunniteltu pikemminkin vahvistamaan olemassa olevia tulkintoja kuin kokeilemaan uusia. Historia 2: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu oli erittäin hyvä. Paneeli oli erityisen vaikuttunut parhaiden hakemusten kansainvälisesti korkeasta tasosta. Paneeli huomioi, että hakemukset keskittyivät yleisesti Pohjois- ja Itä-Euroopan historiaan sekä Pohjois-Amerikan tutkimukseen ja siten

3 3 (6) vain vähän hakemuksia käsitteli globaalia historiaa tai muita maantieteellisiä alueita (Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka). Historia 3 (Arkeologia): Paneeli oli vaikuttunut hakemusten hyvästä laadusta. Yleisesti hakemukset olivat todella hyvin koottuja ja strukturoituja. Parhaimmat hakemukset olivat paneelin mukaan kansainvälisen huipun tasolla. Ihmismaantiede: Paneelin mukaan hakemusten laatu vaihteli keskitasosta korkeaan. Parhaat hakemukset olivat kansainvälisesti hyvin kilpailukykyisiä. Tavallisimmin hakemusten heikkoudet liittyivät epäselväksi jääneeseen metodologisen lähestymisen kuvaukseen tai liian kunnianhimoiseen tutkimussuunnitelmaan. Kasvatustiede 1: Paneeli piti hakemusten laatua kokonaisuudessaan hyvänä. Parhaat hakemukset olivat monelta osin alansa huippua kansainvälisesti. Monissa hakemuksissa oli kuitenkin erityisesti teoreettisia ja metodologisia ongelmia. Kasvatustiede 2: Paneelin mukaan hakemukset olivat kaikissa hakukategorioissa kilpailukykyisiä kansainvälisesti. Yleisiä parannusehdotuksia paneeli antoi seuraavasti: tutkimuspartnerien kanssa suunniteltu yhteistyö voisi olla kuvattu selkeämmin ja paneeli arvostaisi selkeitä osoituksia yhteistyöhön sitoutumisesta. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten metodien rinnakkaisen käytön kuvaus jäi välillä epäselväksi. Mikäli tutkija on kehittänyt oman mallin tai koonnut oman tilastoaineiston, sen käyttö pitäisi kuvata huolellisesti. Analyysin kuvaamista ei pidä jättää yleiselle tasolle. Kasvatustiede 3 (opettajankoulutus): Paneelin mukaan suuri osa hakemuksista oli kunnianhimoisia ja innovatiivisia. Yleisesti hakemusten taso ei kuitenkaan yltänyt aivan kansainväliseen huippuun. Erityisesti akatemiahankkeissa ja akatemiatutkijoilla olisi ollut parantamisen varaa. Kielitiede 1: Paneelin mukaan suomalainen tutkimus on kansainvälisellä tasolla. Osa projekteista rakentui suomalaisen kielitieteen todellisten vahvuuksien ympärille. Kansainvälisen yhteistyön kuvaaminen olisi hyvä tehdä huolellisesti. Kielitiede 2: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu on linjassa muiden hyvin suoriutuvien tutkimusyhteisöjen kanssa. Hakemusten laatu vaihteli kuitenkin erinomaisista muutamiin verrattain heikkoihin hakemuksiin. Kirjallisuudentutkimus: Paneeli piti parhaimpia hakemuksia erittäin vahvoina kansainvälisesti vertailtuna. Erityisesti tämä päti moniin tutkijatohtoreiden hakemuksiin. Hakemusten perusteella paneeli sai kuvan, että Suomessa toimii useita korkeatasoisia kirjallisuudentutkimuksen yksiköitä. Paneeli kehotti kiinnittämään parempaa huomiota kansainvälisen yhteistyötapojen ja tavoitteiden kuvaamiseen. Kansantaloustiede: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu vaihteli paljon. Yleisesti paneeli piti hakemusten laatua hieman heikompana kuin suuremmissa Euroopan maissa kuten Iso Britanniassa ja Italiassa. Parhaimmilla hakemuksilla on kuitenkin potentiaalia johtaa tuloksiin, jotka ovat julkaistavissa parhaimmissa kansainvälisissä lehdissä. Kulttuurin tutkimus 1 (antropologia ja vertaileva uskontotiede): Hakemukset olivat yleisesti paneelin mukaan hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Paneeli esitti, että hakemusten tasoa olisi silti voinut parantaa osoittamalla selkeästi, mitä hakijat aikoivat tehdä ja miksi juuri he ovat sopivia toteuttamaan suunnitelman. Lisäksi tutkimuksen kontribuutio suhteessa aiempaan tutkimukseen olisi hyvä tuoda eksplisiittisesti esiin.

4 4 (6) Kulttuurin tutkimus 2 (etnologia ja folkloristiikka): Paneeli toivoi hakemuksilta enemmän rohkeutta laajentaa tutkimusaiheitaan kansainvälisemmiksi. Toinen vaihtoehto voisi olla vertailla paikallisia traditioita vastaaviin traditioihin muualla maailmassa. Myös paikallisia aiheita voidaan lähestyä kansainvälisten kysymystenasettelujen näkökulmasta. Paneeli myös koki, että merkittävä osa hakijoista voisi panostaa voimakkaammin kansainvälisen liikkuvuuden ja julkaisuprofiilin kehittämiseen. Liiketaloustiede ja johtaminen: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu oli vertailukelpoinen Euroopan muihin maihin nähden. Paneeli olisi kuitenkin odottanut hakemuksilta enemmän luovuutta sekä laajemmin sosiaalisia ilmiöitä huomioonottavia projekteja. Paneeli tulkitsi, että moni hakija pelasi varman päälle ja näki tutkimustyön hyvin instrumentaalisena toimintana kohti julkaisuja. Useat hakemukset liittyivät vahvasti aikaisempiin projekteihin, eikä paneeli tällöin välttämättä kyennyt tunnistamaan uuden suunnitelman potentiaalia. Paneeli myös toivoi, että hakijat pyrkisivät kiinnittämään enemmän huomiota mahdollisten alaprojektien keskinäisen koheesion perustelemiseen. Median ja viestinnän tutkimus: Paneeli oli yleisesti vaikuttunut hakemusten tasosta ja piti erityisesti parhaita hakemuksia erittäin kilpailukykyisinä maailman parhaimman tutkimuksen kanssa. Paneelin käsityksen mukaan hakemuskokonaisuus painottui muita vastaavia paneeleja enemmän perinteisen median tutkimukseen, mikä kuitenkin johtunee Suomen median sekä sen tutkimuksen nykyisestä tilasta ja sen perinteestä. Paneeli arvioi hakemusten tehneen yleensä hyviä liikkuvuussuunnitelmia, mutta välillä ehdotetut yhteistyömahdollisuudet tuntuivat perustuvan pikemminkin aikaisempaan yhteistyöhön kuin uuden tutkimussuunnitelman vaatimuksiin. Osa postdoc-hakemuksista jäi tällä kertaa hajanaisiksi, joten paneeli kehotti nuoria tutkijoita kehittämään kokonaisuuden esittämistä paremmaksi. Musiikintutkimus: Paneelin mukaan hakemukset vastasivat kansainvälistä musiikintutkimuksen tasoa. Suurin osa hakemuksista oli koostettu hyvin ja ne esittivät kansainvälisesti relevantteja tutkimussuunnitelmia. Oikeustiede: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen laatu vaihteli odotetusti. Paneelin kokemusten mukaan hakemusten kokonaislaatu vastasi kansainvälistä tasoa. Paneeli nosti esiin, että jotkut hakijat eivät näyttäneet ymmärtävän minkä tyyppisten tutkimusten tulisi johtaa eettisiin pohdintoihin (esim. jotkut projektit sisälsivät haastatteluja, mutta hakijat eivät ajatelleet, että tämä saattaisi nostaa eettisiä kysymyksiä). Paneeli myös toivoi, että hakijat kääntäisivät suomenkielisten julkaisujensa otsikot englanniksi. Psykologia: Kokonaisuudessaan paneeli oli vaikuttunut hakemusten tasosta. Yleisesti ottaen erityisesti postdoc-tutkijoiden hakemuksen olivat huolellisesti tehtyjä. Hakemukset voisivat paneelin mukaan kuitenkin parantua yhä vahvistamalla teorian ja empirian välistä yhteyttä. Teoreettisen perustan esittäminen jäi joissakin hakemuksissa heikoksi. Edelleen paneeli toivoi täsmällisempiä ja provokatiivisempiakin hypoteeseja, teoreettisesti innovatiivisempaa tutkimusta sekä mahdollisten pilottitutkimusten ja voima-analyysien liittämistä osaksi hakemuksia. Data-analyysin työtavat olisi hyvä selvittää hakemuksessa seikkaperäisemmin. Neuropsykologia ja -tieteet: Paneelin mukaan hakemusten taso oli todella hyvä ja kilpailukykyinen kansainvälisesti. Paneeli huomioi, että suomalaisen neurotieteen vahvat perinteet tiettyjen tutkimusaiheiden parissa muodostavat ainutlaatuisen kansallisen tutkimusyhteisön, mutta myös tämän vuoksi osa tieteenalan perinteisistä teemoista puuttuu hakemuskokonaisuudesta (esim. muistin tutkimus). Sosiaalitieteet (societal): Paneelin mukaan hakemusten laatu oli yleisesti hyvä ja vertailukelpoinen kansainvälisten hakemusten kanssa. Postdoc-tason hakemuksissa oli paneelin mukaan usein hyviä ideoita,

5 5 (6) mutta ne olisi pitänyt artikuloida paremmin. Useat hakemukset tuntuivat tukeutuvan vahvasti aikaisemman tutkimustyön saavutuksiin. Paneeli olisi toivonut suunnitelmilta rohkeampaa uudistumista. Sosiaalitieteet (social): Kaiken kaikkiaan erityisesti postdoc-tutkijoiden hakemukset olivat korkeatasoisia, kun taas akatemiatutkijoiden hakemusten taso ei tällä kertaa kohonnut kovin korkealle. Hakijat olivat yleisesti ottaen erittäin korkeatasoisia ja heillä oli kansainvälisesti ottaen kilpailukykyiset CV:t ja julkaisuluettelot. Kokonaisuudessaan hakemukset edustivat vaikuttavaa vaihtelua tutkimusmetodeissa ja niiden yhdistelyssä. Samaan aikaan paneeli oli hieman huolestunut siitä, että hakemusten teoreettinen perusta ja käsitteiden reflektointi ei vastannut odotettua tasoa näinkin kilpailluissa hauissa. Moni hakemus ei pystynyt kuvaamaan oman tutkimusympäristön tärkeyttä tai sen antamaa tukea. Hyvätkin innovatiiviset tutkimusideat saattoivat jäädä ilman konkreettista tutkimussuunnitelmaa. Sosiaalitieteet (sosiaalityö): Paneeli huomioi, että vaikka hakemukset olivat aiheiltaan erilaisia, ne keskittyivät suurelta osin interventiotapauksiin. Kuitenkin osa hakemuksista pyrki laajentamaan sosiaalityön roolia (esimerkiksi maantieteellisille alueille, jotka ovat altistuneet kaivosteollisuuden haitallisille seurauksille). Paneeli oli vaikuttunut hakemusten metodologisesta kirjosta, mikä erottautuu positiivisesti kansainvälisessä vertailussa. Paneeli piti tätä merkkinä eloisasta sosiaalityön tutkimuksesta Suomessa. Paneeli toivoi, että suomalaiset tutkijat tutustuisivat yksityiskohtaiseen kansainväliseen keskusteluun käsitteen mahdollistava ( empowerment ) käytöstä. Taiteiden tutkimus: Parhaat hakemukset olivat selvästi kansainvälisellä tasolla ja osallistuivat siten taiteen tutkimuksen edustavimpien teorioiden ja tutkimusideoiden kehittämiseen. Paneeli kuitenkin kannusti kaikkia hakijoita pyrkimään kohti teoreettista integraatiota ja tarkkuutta. Paneeli kehottaa hakijoita muistamaan, että tutkimussuunnitelma kirjoittaessa kannattaa muistaa sen tuleva yleisö, eli kansainvälinen arviointipaneeli. Teologia ja uskontotiede: Paneeli piti hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti todella hyvänä. Erityisesti postdoc-tason hakemukset olivat laadukkaita. Paneelin mukaan monet hyvät hakemukset olisivat parantuneet edelleen hieman huolellisemmalla hakemusten valmistelulla. Valtiotieteet 1 (maailmanpolitiikka): Paneeli oli vaikuttunut hakemusten tieteellisestä laadusta. Kuitenkin paneeli olisi odottanut joissain hakemuksissa tarkempaa hypoteesien muotoilua. Myös osassa hakemuksista esitetyt väitteet tai tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia, eikä tutkimusstrategiasta käynyt ilmi, kuinka nämä voitaisiin saavuttaa. Lisäksi paneeli huomioi, että vain muutama hakemus käsitteli Venäjän nykytrendejä ja monet olivat pikemminkin jääneet kiinni modernisaatiodiskurssiin, joka oli tyypillistä Dmitri Medvedevin kaudella. Valtiotieteet 2 (demokratia ja hallinto): Hakemukset olivat paneelin mukaan kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Erityisesti paneeli oli vaikuttunut postdoc-hakemusten laadusta. Kokonaisuudessaan paneeli sai hakemuksista käsityksen, että suomalaiset tutkijat ovat hyvin verkostoituneita kansainvälisesti. Paneeli piti myös erilaisten lähestymistapojen laajaa kirjoa merkkinä eloisasta tutkimusympäristöstä. Valtiotieteet 3 (poliittinen ajattelu): Hakemusten tieteellinen laatu oli kansainvälisesti vertailtuna tyydyttävällä tasolla. Paneeli koki, että etenkin hankehakemusten kohdalla tutkimuksen toteutussuunnitelma oli usein esitetty liian löyhästi. Hankkeen keskeinen tutkimusidea tulisi esittää ja perustella heti suunnitelman alussa kuten myös se, miten hankkeen eri osat integroituvat eheäksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tutkimuksessa käytettävien menetelmien esittely voisi olla selkeämpää sekä

6 6 (6) konkreettisempaa. Useassa hankkeessa viitattiin esimerkiksi käytettävän digitaalisia arkistoja, mutta tämän vaikutusta käytettäviin tutkimusmenetelmiin ei oltu juurikaan pohdittu. Yhteispaneeli biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön kanssa: Paneelin mukaan osa hakemuksista oli erinomaisia, ellei jopa loistavia. Paneeli kuitenkin näki, että hakemukset olisivat parantuneet metodiosion selkeämmällä muotoilulla, erityisesti metodien kiinnittämisellä teoreettiseen viitekehykseen. Osassa hakemuksista paneeli olisi myös odottanut keskeisten käsitteiden reflektointia, sillä useinkaan niiden merkityksestä ei ole yksimielisyyttä tiedeyhteisössä. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön esittelijät syyskuun 2013 haussa: Tutkijatohtorit Tiedeasiantuntija Tiina Forsman Johtava tiedeasiantuntija Raija Matikainen Akatemiatutkijat Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää Johtava tiedeasiantuntija Päivi Messo Akatemiahankkeet Tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho Tiedeasiantuntija Kustaa Multamäki Tiedeasiantuntija Helena Vänskä Akatemian vaihde: Sähköposti: