JTS SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 JTS SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HaV:n LAUSUNTOA TÄYDENTÄVÄT TIEDOT

2 POLIISITOIMEN TUNNUSLUVUT Julkisen talouden suunnitelma / Lisäselvityspyyntö (sinisellä fontilla alustavat, kehyspäätöksen mukaisesti korjatut luvut) Poliisitoimen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteuma toteuma toteuma arvio TTS -kausi Vuosi TAE Rikoslakirikosten määrä, enintään Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 1 92,0 97,5 98,4 98,0 95,0 90,0 90,0 90,0 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 2 175,0 175,3 181,9 185,0 187,0 179,0 177,0 175,0 Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo - 3,0-2,9-2,7-2,5 vähintään (asteikko 1-4) 3 1 Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 3 Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Poliisibarometri on joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu, toteutettu edellisen kerran v ja seuraavaksi 2014 ja 2016.

3 Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo - 3,3-3,3-2,9-2,7 4 vähintään (asteikko 1-4) Poliisitoimi, pl. Suojelupoliisi toteuma toteuma toteuma arvio TTS -kausi Vuosi TAE Talousarvio- / Kehysrahoitus (ml. lisätalousarviot) (1 000 euroa) Kaikki tuotot yhteensä (pl. PTK) (1 000 euroa) Edelliseltä vuodelta siirtynyt rahoitus (1 000 euroa) KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ (1 000 euroa) HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ, HTV Poliisimiehet, htv Opiskelijat, htv Muu henkilöstö, htv Toiminnallinen tuloksellisuus Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min. Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min. Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika htv/vuosi (pl. rajatarkastustoiminta) 9,0 9,5 9,3 9,5 10,0 10,5 11,0 11,5 17,0 17,9 17,8 18,0 18,5 19,2 20,0 21,0 21,6 19,0 20,0 20,0 20,0 14,0 13,0 12,0 Automaattisen liikennevalvonnan tiekilometrit Poliisin maastapoistamat henkilöt, kpl Ei kuulu lupahallintoon tai - valvontaan. Olisiko valvonta ja h Rikostorjunta Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään ,0 47,5 48,1 45,0 42,0 41,0 40,0 39,0 4 Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Poliisibarometri on joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu, toteutettu edellisen kerran v ja seuraavaksi 2014 ja Hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle Jos hallituksen esitys tulee hyväksytyksi, toimivalta ulkomaalaislupa-asioissa siirtyy poliisilta Maahanmuuttovirastolle Muutoksella on vaikutusta kaikkiin poliisin lupahallinnon tunnuslukuihin, ja muutokset on huomioitu v tavoitteissa. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi lupahallinnon resurssimalli, jossa toimivallansiirto huomioidaan, voidaan vahvistaa vasta, kun HEtulee hyväksytyksi ja tiedetään tarkalleen Migrille siirtyvien henkilöiden määrä. 6 Henkilötyövuositiedot sisältävät vain poliisin toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön osuuden, ei työllisyysvaroin palkattuja. Vuonna 2014 työllisyysvaroin palkattuja oli yht. 144,9 htv:ta, v yht. 150 htv:ta ja v tavoitteena yht. 80 htv:ta. 7 Suojelupoliisin henkilöstömäärä on henkilöstön lukumäärässä mukana vuoteen 2015 asti. Vuodesta 2016 alkaen suojelupoliisin henkilöstö ei ole mukana poliisin henkilöstöluvuissa, v supon kokonaishenkilöstön määrä on yhteensä 234.

4 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään, Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, määrä Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ryhmät) Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä (tunnukselliset) Ilmoitettujen JR-juttujen lukumäärä suhteessa päätettyihin juttuihin IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet Ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhde Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Takaisin saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj.euroa Lupahallinto ja -valvonta ,0 36,1 36,7 35,5 33,5 32,0 31,0 30,0 76,0 75,7 69,9 70,0 70,0 69,0 68,0 67, ,97 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1, ,92 0,94 0,99 0,99 0,99 0,99 1,0 41,0 47,7 29,37 35,0 35,0 45,0 45,0 45,0 45,0 58,2 33,07 45,0 45,0 55,0 55,0 55,0 Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista poliisin luvista) Sähköisen asioinnin käyttöaste % (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymistä niissä luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi on mahdollista) Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl Ulkomaalaisluvat kts alaviite 7 kts alaviite 7 kts alaviite 7 kts alaviite 7 Valvonnalliset toimenpiteet, kpl

5 Eduskunta Hallintovaliokunta RAJAVARTIOLAITOKSEN LAUSUNNON TÄYDENNYS VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Rajavartiolaitoksen toimintamenoista noin 70% menee henkilöstön palkkoihin. Muista toimintamenoista 80-90% menee toiminnan kannalta välttämättömiin kiinteistöihin, tietojärjestelmiin ja kuljetusvälineisiin. Investointimenoista on rahoitettu laivojen, veneiden, helikoptereiden ja lentokoneiden hankintoja ja peruskorjauksia. Rajavartiolaitoksen toteutunut ja arvioitu määrärahojen käyttö on esitetty alla olevassa taulukossa. Miljoonaa euroa 2012 tot 2013 tot 2014 tot 2015 tot 2016 suun 2017 arv 2018 arv 2019 arv 2020 arv Toimintamenomäärärahat mom yhteensä 227,2 228,0 230,7 233,0 233,4 232,2 228,5 225,2 225,1 Palkkakustannukset 164,9 162,7 164,8 165,1 165,6 164,6 163,9 161,9 159,8 Muut toimintamenot 62,3 65,3 65,9 67,9 67,8 64,0 61,2 59,9 59,0 Kiinteistömenot 21,9 23,2 23,3 22,7 21,4 21,4 20,9 20,9 20,9 Tietohallinto 15,1 16,1 16,6 16,1 15,5 15,0 14,5 13,5 13,1 Kuljetusvälinemenot, alukset, ilmaalukset ja ajoneuvot 14,8 14,2 16,7 19,3 19,0 18,5 17,8 17,5 17,0 Muut 10,5 11,8 9,3 6,9 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Investointimenot mom (alukset ja ilma-alukset) 40,3 52,6 24,8 6,7 16,0 9,4 9,0 7,7 4,7 Henkilötyövuodet Rajojen valvonta itärajalla (htv) Rvja-peruskurssin vahvuus Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevaa rahoitusta pienentävät talousarviomäärärahan väheneminen, hintojen nousu ja mahdollinen yhteiskuntasopimuksen työaikaa lisäävän osuuden leikkaus. Sopeuttamistarpeeksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan yhteensä 15 miljoonaa euroa. Sopeuttamistarpeesta muihin toimintamenoihin kohdistetaan noin 9 miljoonan euron säästö. Henkilöstöön kohdistuvaa sopeuttamistarvetta jää edelleen noin 100 henkilötyövuotta, joka voidaan kattaa eläkepoistumaa hyödyntäen ja minimoimalla uuden henkilöstön rekrytointi vuosiksi. Nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi välttämätöntä ylläpitää uskottava ja itsenäinen rajan vartiointi. Rajavartiolaitos palauttaa 100 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin hyödyntäen siirtovelvollisuutta. Tämä ei kuitenkaan riitä palauttamaan itärajan valvonnan tasoa turvallisuusympäristön heikentymistä edeltäneelle, vuoden 2012 tasolle. Vuoden 2012 valvontatason saavuttaminen edellyttäisi lisäksi pysyvän lisärahoituksen osoittamista itärajan vartiointiin vuosina Lisärahoituksella voitaisiin varmistaa myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden saatavuutta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamista ja kykyä torjua hybridiuhkia. Vuoden 2012 tason palauttaminenkaan ei takaisi vielä riittävää henkilöstöä rajavalvonnan palauttamiseksi sisärajoille.

6 Näiden toimenpiteiden lisäksi on varauduttava merkittävään valvontahenkilöstön lisäykseen myös nopealla aikataululla. Rajavartiolaitos luo äskettäin eläkkeelle jääneistä rajavartiomiehistä pysyvän lisäosan rajaturvallisuusreserviinsä. Tällä lisäosalla pystytään vastaamaan jossain määrin turvallisuusuhkiin sinä aikana, kun pysyvällä lisärahoituksella rekrytoitavia rajavartijoita koulutettaisiin.

7 Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos Pelastustoimen uudistus toteutetaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä muodostettavien maakuntien pohjalle. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, ja sen avulla varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. Pelastustoimen uudistuksen vaikutuksia julkisen talouden suunnitelmaan ei vielä tällä hetkellä kyetä luotettavasti arvioimaan. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan vuosia koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa Pelastustoimen toimintamenot TAE Vähennys Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Nykyinen määrärahakehys ei sisällä kunnallisen pelastustoimen määrärahoja, vaan pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastusopiston osuus momentin määrärahoista esitetään alla olevassa taulukossa Pelastusopisto Kansainvälinen pelastuspalvelu Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on viime vuosina pienennetty yli 20 %, minkä johdosta myös Savonia-ammattikorkeakoulun Pelastusopistolle maksamaa palopäällystön koulutuksen rahoitusta on vähennetty merkittävästi. Savonia-ammattikorkeakoulun rahoitusosuus Pelastusopistolle vuonna 2013 oli noin 1,750 milj. euroa. Vuonna 2016 vastaava osuus on noin 0,9 milj. euroa. Sisäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jossa ehdotetaan pelastustoimen päällystökoulutuksen siirtämistä Savonia -ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Pelastusalan ammattikorkeakoulutus on sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä koulutusala, jossa opetusta Suomessa annetaan ainoastaan Pelastusopistolla. Ehdotetuilla muutoksilla pelastustoimen päällystökoulutus siirtyisi hallinnollisesti osaksi sisäministeriön hallinnonalaa, mikä mahdollistaisi koulutuksen kehittämisen, suunnittelun ja taloudenpidon tehostamisen aiempaa eheämpänä kokonaisuutena. Pelastustoimen päällystökoulutuksen määrärahat olisivat ehdotetun mukaan vastaisuudessa osa sisäministeriön budjettia ja tulisivat sitä kautta sisäministeriön ohjattaviksi. Keväällä 2016 julkaistu julkisen talouden suunnitelma ei si-

8 sällä uudistuksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta sisäministeriön pääluokkaan siirrettävää rahoitusta, jonka suuruus olisi noin 1,2 milj. euroa. Arvio Pelastusopiston henkilötyövuosista vuosina esitetään alla olevassa taulukossa Pelastusopisto, josta Kriisinhallintakeskus Sopeutuakseen käytettävissä oleviin määrärahoihin Pelastusopisto on mm. parantanut tilatehokkuutta ja lykännyt investointeja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot TAE Vähennys Hätäkeskusuudistus on loppusuoralla painopisteen ollessa tällä hetkellä hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotossa. Tavoitteena on varmistaa uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto ja turvata hätäkeskustoimintaa, mitä varten Hätäkeskuslaitokselle varataan kehyskaudelle lisärahoitusta 2 milj. euroa vuosittain. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä on vähentynyt vuosien aikana 763 henkilöstä alle 600:aan. Viimeisen neljän vuoden aikana päivystyshenkilöstön määrä on laskenut noin 17 % ja hallinto- ja tukihenkilöstön määrä noin 30 %. Hätäkeskuslaitos joutuu edelleen tekemään vuosina sopeutustoimia sekä lykkäämään investointeja. Niiden vuoksi nykyisen palvelutason ylläpito vaikeutuu ja häiriöiden todennäköisyys lisääntyy. Vuodesta 2018 alkaen nykyinen määrärahakehys aiheuttaa paineita vähentää henkilöstöä edelleen ja heikentää palveluiden tasoa nykyisestä huomattavasti. Nykytasoinen hätäkeskustoiminta edellyttäisi Hätäkeskuslaitokselle noin 600 henkilötyövuoden tasoa. Alla olevissa taulukoissa esitetään Hätäkeskuslaitoksen arviot henkilöstömäärän kehityksestä vuosina ja menorakenteesta vuosina Arviot perustuvat voimassa olevaan kehyspäätökseen. Vuosi HTV

9 v v v v Voimassa oleva kehysrahoitus josta valtuuden käytöstä aiheutuvia talousarviomenoja Tuotot Palvelujen ostot (ml. järjestelmien ylläpito) Toimitilat Muut menot Nykyisellä kehyksellä käytettävissä palkkauksiin Nykyisen kehysrahoituksen mahdollistama htv-määrä Alla olevassa taulukossa esitetään arvio Hätäkeskuslaitoksen määrärahatason vaikutuksesta Hätäkeskuslaitoksen palvelukykyyn. Hätäkeskustoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteuma 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 TAE 2016 TTS -kausi Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) Käyttöaste (%)

10 Maahanmuutto toteuma toteuma toteuma tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Maahanmuuton yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa (kk) 3,8 1,5 3, vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) *** *** tilastointi ei täysin kattava vuoden 2015 osalta johtuen poikkeuksellisesta turvapaikkatilanteesta Maahanmuuttoviraston tulostavoitteet Kansainvälinen suojelu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika (vrk) turvapaikkapäätöksiä/htv Maahanmuutto työntekijän oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika (vrk) (kokonaiskäsittelyaika) 26/90 27/86 21/102 30/65 30/65 30/60 30/50 30/45 opiskelijan oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika (vrk) (kokonaiskäsittelyaika) / perheenyhdistämistä koskevien oleskelulupahakemusten käsittelyaika enintään (vrk) Suomen kansalaisuus kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (vrk) kansalaisuuspäätöksiä/htv Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta turvapaikanhakijoiden määrä (v.2016 eteenpäin laskennallinen arvio) **** turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kustannukset/asiakas/euroa/vrk TA2016 Kehys Kehys Kehys Kehys Maahanmuuttoviraston toimintamenot ( ) (1 000 euroa) viraston htv-määrä: Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ** ** huomioitu poliisilta v.2017 htv:t Maahanmuuttoon ja turvapaikkahakemusten käsittelyprosessiin liittyvät viranomaistoiminnot ja vastaanottotoiminta ovat olleet suurien haasteiden edessä. Turvapaikanhakijamäärä kasvoi vuonna 2015 lähes kymmenkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Suomen turvapaikkajärjestelmää ei aiemmin ole mitoitettu näin suurelle hakijamäärälle, ja hakemusten ruuhkautumisen välttämiseksi sekä uusien vastaanottokeskusten ohjauksen ja valvonnan parantamiseksi Maahanmuuttoviraston henkilökunnan määrää lisättiin tilapäisesti merkittävästi lisätalousarvio- ja arviomäärärahan ylitysmenettelyin. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toiminta ja päätöksenteko pyritään mahdollistamaan määritellyissä ajoissa (turvapaikkapäätökset 3 kuukaudessa ja perheenyhdistämispäätökset 9 kuukaudessa). Tavoitelluilla perheenyhdistämishakemusten lupatuotoista saatavilla maksutuloilla pyritään osittain kattamaan toimintamenomomentilta maksettavista kuluista nykyistä suurempi osuus. Ulkomaalaisasioiden sähköistä UMA-järjestelmää kehitetään vuosina Älykäs digitaalinen virasto -kehittämishankkeessa. Kehittämistoiminta kohdistuu laajasti koko poikkihallinnolliseen maahanmuuton toimialaan. Hankkeella tavoitellaan maahanmuuttohallinnon käyttämän UMA-järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutason merkittävää nostoa.

11 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot TAE Vähennys Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin varataan määrärahan lisäystä 16,4 milj. euroa vuodelle 2017 ja 6,5 milj. euroa vuodelle 2018 ja vähennystä 0,1 milj. euroa vuodelle 2019 ja 2,6 milj. euroa vuodelle 2020 verrattuna syksyn kehykseen Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) TAE Vähennys Lakisääteisten vastaanottopalveluiden tuottamisen lisämäärärahatarve aiheutuu ennakoimattomasta ja ennätyksellisestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta, josta on aiheutunut kustannustason nousua. Vastaanottotoiminnan menotasoa seurataan ja vastaanoton kapasiteettiastetta tarkastellaan jatkuvasti. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Momentin kehys perustuu arviolle vuosittaisesta turvapaikanhakijasta. Edellinen kehys on arvioitu siten, että yhden majoitusvuorokauden hinta vastaanottokeskuksessa maksaisi keskimäärin euroa vuodessa eli noin 33 euroa vuorokaudessa. Arviota nostetaan siten, että uusi määrärahataso mahdollistaisi sen, että yhden turvapaikanhakijan majoittuminen maksaisi keskimäärin euroa vuodessa eli noin 50 euroa vuorokaudessa. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen ja seurataan mm. majoitusvuorokauden hintaa. Lisämäärärahaa suunnattaisiin keskusten vartiointiin ja tilavarautumiseen. Kehykseen ehdotetaan täten lisärahaa vastaanottoon 18 milj. euroa vuosittain. Johtuen vuodelle 2016 kohdistuvasta Maahanmuuttoviraston suuresta päätösmäärästä tulee vastaanoton piirissä vielä vuonna 2017 osittain olemaan hakijoita, jotka tulivat maahan vuonna 2015, ja jotka ovat valittaneet saamastaan päätöksestä hallinto-oikeuteen, tai myönteisen luvan saaneita, jotka edelleen odottavat kuntapaikkaa. Keskimääräinen kuntaan siirtyminen on vuonna 2015 hidastunut (keskimääräinen oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika 3,8 kk) verrattuna vuoteen 2014 (tuolloin 1,5 kk). Viime vuoden suuresta hakijamäärästä johtuen kuntiin sijoittaminen tulee olemaan haasteellista myös tulevina vuosina Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksetut tuet (arviomääräraha) TAE Vähennys

12 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavan tukimäärärahan tasoa alennetaan vuosittain 13 milj. eurolla vastaamaan Suomeen tulevina vuosina saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän ennustetta lisäksi huomioon ottaen mm. ne alentavat seikat, että ateriapalvelut tarjoavissa vastaanottokeskuksissa vastaanottoraha on pienempi ja yksintulleille alaikäisille maksettava käyttöraha on pienempi kuin aikuisten.