VUODEN 2017 TALOUSARVIOESITYS PL 26

Transkriptio

1 Hallintovaliokunnan kuuleminen tiistaina klo 12:15 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2017 VUODEN 2017 TALOUSARVIOESITYS PL 26 1 Nykytila ja aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2017 määrärahoja yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Tämä on noin 200 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Tämän lisäksi on vuoden 2016 aikana sisäministeriön hallinnonalan määrärahoja erityisesti maahanmuuttotilanteen johdosta jouduttu vielä tarkistamaan lisätalousarvioissa ylöspäin yli 280 milj. euroa. Hallitusohjelmassa panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon. Tästä lisäpanostuksesta on kohdistettu 28,5 milj. euron lisäys sisäministeriön hallinnonalalle vuodesta 2016 alkaen. Toisaalta hallitusohjelman toimintamenosäästöt, jo aiemmin päätetyt säästöt ja osittain nyt myös kilpailukykysopimuksen sisältämät tosiasialliset leikkaukset pienentävät toimintamenomomentteja kumuloituvasti siten, että erityisesti vuoden 2017 jälkeen nämä säästöt tulevat asettamaan sisäisen turvallisuuden toimijat uusien haastavien ratkaisujen eteen. Niukat resurssit vaativat toiminnan sopeuttamista ja viranomaisten tehtävien priorisointia. Sisäministeriön hallinnonalan toimijat kykenevät sopeuttamaan toimintansa niille annettuun määrärahakehykseen vuoden 2017 osalta ilman, että tällä on merkittäviä vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen tai kansalaisille tarjottaviin palveluihin. Nykytaso edellyttää kuitenkin kaikilta toimialoilta sopeuttamistoimia. Samalla tunnistetaan tästä aiheutuvat menopaineet kehyskauden loppuvuosille. Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sen pohjalta valmisteilla oleva strategia toimenpideohjelmineen Hallitus antoi toukokuussa sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle. Selonteko laadittiin ensimmäistä kertaa. Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Tämä tarkoittaa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta, itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta huolehtimista. Syksyllä on käynnistynyt poikkihallinnollisen sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu. Tähän työhön on kutsuttu sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämä, laajasti mukaan. Strategia ohjaa hallitusohjelman rinnalla koko hallinnonalan toimintaa tulevina vuosina, ja toimii tiekarttana hallitusohjelman tavoitteelle tehdä Suomesta maailman turvallisin maa.

2 2 Toimialakohtainen tarkastelu (pääluokan lukutaso) Hallinto Sisäministeriön pääluokan Hallinto -luku koostuu sisäministeriön toimintamenoista, hallinnonalan tietohallinnon menoista, siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien menoista, kv. järjestöjen jäsenmaksuista sekä eräistä avustuksista. EUSA-rahastomomentti (EU-rahastot sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan) ja hallinnonalan arvonlisäveromenot ovat kehyksen ulkopuolista menoa tässä luvussa. Ministeriön toimintamenot ja hallinnonalan yhteiset momentit Sisäministeriön toimintamenoihin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 13,781 milj. euroa. Momentin tasoon vaikuttavat alentavasti Kirkkokadun toimitilahankkeeseen liittyvä siirto VNHY:lle sekä valtion kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Vuoden 2017 htv-tavoite on 180 (2016 arvio: 185). Tietohallintomenoihin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 8,517 milj. euroa. Momentilta rahoitetaan hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot, kuten Suomen Turvallisuusverkot Oy:n (S-TUVE) verkkomaksu (SM:n hallinnonalan osuus 7,1 milj. euroa vuodessa), yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoja sekä tiettyjä turvallisuusverkkoon (TUVE) liittyviä hallinnonalan menoja. Hallinnonalan arvonlisäveromenot ovat kasvaneet. Vuoden 2017 määräraha on 75,0 milj. euroa (kehyksen ulkopuolella). Momentin määrärahatasoa korotettiin kevään kehyspäätöksessä vuodesta 2017 alkaen 75,0 milj. euroon. Momentin taso on ollut riittämätön vastaamaan tämän hetkiseen toimintamenomomenttien tasoon ja mm. hankkeiden arvonlisäveron käsittelyssä tapahtuneisiin muutoksiin. Momentille on jouduttu hakemaan ylityslupaa vuosina ALV-momentin määrärahataso on entisestään vähentynyt muille hallinnonalan arvonlisäveromomenteille (VNHY, Valtori) tehtyjen siirtojen myötä. Pääluokan toimintamenomomenttien käytön arvioidaan kasvavan edellisvuosista johtuen turvapaikkahakijoiden määrän kasvun aiheuttamista menoista hallinnonalan usealla momentilla. Prosentuaalisesti arvonlisäveromenojen kasvu on suurinta Maahanmuuttovirastossa. Muita toimintamenojen käytön ja sitä myötä arvonlisäverojen määrää lisänneitä syitä ovat olleet käynnissä olevat suuret tietojärjestelmähankkeet, passien painatuspalvelujen volyymien kasvaminen ja poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen saatu lisärahoitus. Momentin käyttö on ollut vuosina 2013 ja 2014 noin 70 milj. euroa ja vuonna 2015 noin 80 milj. euroa. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 1,439 milj. euroa. Momentin taso on pysynyt muuttumattomana.

3 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa aiempaa suuremmat haasteet asiantuntijoiden saatavuuden varmistamiselle, koulutukselle ja logistisille valmiuksille. Siviilikriisinhallinnan kansallisia voimavaroja ei ole lisätty Ukrainan, Syyrian ja Libyan konfliktien, Isilin vastaisen taistelun ja Afrikan eri osien voimistuneen terrorismin ja väkivaltaisten konfliktien laajenemisen jälkeen. Kansallisesta valmiudesta vastaava sisäministeriö ja sen alainen Kriisinhallintakeskus eivät nykytilanteessa kykene tuottamaan uuden turvallisuustilanteen mukaista suorituskykyä. Uusi, aiempaa laajempi ja vaativampi, EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio Libyassa vaatii erityistä panostusta mm. turvallisuuskoulutukseen, jota ei ole mahdollista toteuttaa nykyisten kehysmäärärahojen puitteissa. Tällä hetkellä 70 prosenttia suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista (vuosittain n. 100 henkilöä) työskentelee uusiin uhkiin, konflikteihin ja riskeihin liittyvissä tehtävissä Ukrainassa tai maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaissa. Siviilikriisinhallintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden menot maksetaan ulkoasiainministeriön momentilta EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan Momentin vuoden 2017 määräraha on 32,224 milj. euroa (kehyksen ulkopuolella). EU:n rahoitusohjelmakaudelle on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) sekä Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joka jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-B) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-P). Sisäasioiden EU-rahastoja (EUSA-rahastot) toimeenpannaan valtioneuvoston hyväksymien rahastojen kansallisten ohjelmien ja kansallisten toimeenpano-ohjelmien mukaisesti. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) on ohjelman perusrahoituksen lisäksi mahdollista saada rahoitusta erityistoimien toteuttamiseen, kuten uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanottamiseen, EU:n sisällä siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja EU-Turkki -mekanismin toimeenpanoon. Lisäksi rahastosta on mahdollista saada hätärahoitusta yllättävien maahantulovirtojen hallinnointiin. Erityistoimista lopullisesti saatavan rahoitusosuuden suuruus ei ole vielä tiedossa vaan täsmentyy toimeenpanon mukaisesti. Vuonna 2017 EUSA-rahastojen menojen on kehykseen arvioitu toteutuvan seuraavasti: Yhteensä AMIF perusosuus AMIF kiintiö AMIF sisäiset siirrot AMIF hätärahoitus - ISF-B ISF-P Tekninen apu

4 Poliisitoimi Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) toimeenpanon vuonna 2017 korvattavalla seurantajaksolla arvioidaan saapuvan uudelleensijoittamistukeen laskettavia pakolaisia 293 henkilöä. EU-Turkki -sopimuksen mukaisen 1:1 mekanismin ja vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn ohjelman sitoumukset vuodelle 2017 täsmentyvät vasta loppusyksyn 2016 aikana. EU-Turkki -sopimuksen mukainen komission jäsenvaltiolle maksama korvaus on euroa henkilöltä. Mikäli toimeenpano toteutuu suunnitellusti, olisi Suomen mahdollista saada korvausta vuoden 2017 aikana vähintään 100 henkilöstä. EU:n sisäisten siirtojen osalta korvaus jäsenvaltiolle on euroa henkilöltä. Vuoden 2017 aikana komission odotetaan maksavan korvaukset EU:n varainhoitovuoden 2016 aikana vastaanotetuista sisäisesti siirretyistä turvapaikanhakijoista. EUSA-rahastoista saatavia tuloja vuonna 2017 tullaan täsmentämään loppuvuonna 2016, kun päätökset ja niiden toimeenpano EU- ja jäsenvaltiotasolla ovat edenneet. EU:lta saatavat tulot EUSA-rahastoista on budjetoitu momentille Tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä. Havaintoja valiokunnan aikaisemmista lausunnoista Hallintovaliokunnan aikaisemmissa lausunnoissa (HaVL 14/2015 vp ja HaVL 16/2016 vp) on käsitelty laajasti sisäisen turvallisuuden resursseja. Poliisitoimen osalta lausunnot ovat edelleen suurilta osin ajankohtaisia. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta Valiokunta totesi lausunnossaan pitävänsä välttämättömänä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osoitetun erillisrahoituksen jatkamista. Edellisin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan nelivuotinen toimintaohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Ohjelmakaudella toteutettiin merkittäviä harmaan talouden torjuntatoimia kuten esim. julkisen verovelkarekisterin käyttöönotto, veronumeron käyttöönotto rakennusalalla sekä nelivuotinen viestintäkampanja. Viranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa tiivistyi ohjelman aikana. Uusi harmaan talouden torjuntastrategia hyväksyttiin huhtikuussa 2016 ja samalla asetettiin parlamentaarinen työryhmä seuraamaan strategian toteutumista. Torjuntaohjelman rahoitus poliisihallinnon alalla on ollut merkittävää. Sisäministeriön näkemyksen mukaan vuosina poliisissa on ollut käytettävissä kohtuullisen hyvät sekä laadulliset että määrälliset voimavarat talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa huomioiden toimintaympäristö ja sen muutokset. Vuoden 2015 lopussa käytiin budjetin valmistelun yhteydessä keskustelua harmaan talouden erillisrahoituksesta. Vuonna 2015 erillisrahoituksen taso oli 23,9 milj. euroa (SM, OM, VM, TEM), josta siis poliisille osoitettuna 6,4 milj. euroa. Vuodesta 2016 alkaen kokonaisrahoitus olisi tippunut yhteensä 13,7 milj. euroon, jolloin mm. poliisin rahoitus olisi päättynyt. Toimenpiteiden tärkeys ja rahoitustarve kuitenkin tiedostettiin, ja poliisille myönnettiin vuoden 2016 täydentävässä talousarviossa 3,2 milj. euron määräraha harmaan talouden

5 torjuntaan. Poliisi itse sitoutui kohdistamaan tarkoitukseen 3,2 milj. euroa, jolloin 2016 rahoituksen taso pysyi vuoden 2015 tasolla. Vuoden kehyksistä päätettäessä keväällä 2016 poliisille myönnettiin tasokorotus (5,0 milj. euroa vuodelle 2017 ja 10,0 milj. euroa vuodesta 2018 eteenpäin). Tässä yhteydessä todettiin, että tätä rahoitusta tulisi suunnata nimenomaan harmaan talouden torjuntaan jatkovuosina automaattisen liikenteenvalvonnan lisäksi. On huomioitava, että vuodelle 2017 osoitettu tasokorotus ei mahdollista harmaan talouden resursointia edellisvuosien tason mukaisesti. Lisäksi poliisin taloustilanne edellyttää sopeuttamistoimia, jotka kattavat kaikki poliisin toiminnan osa-alueet, myös harmaan talouden torjunnan. ICT-hankkeet Poliisitoiminnan kehittämiseen ja tehokkuuden lisäämiseen liittyy keskeisesti isoja tietojärjestelmähankkeita, kuten VITJA, KEJO (yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa) sekä SSK (Suojelupoliisin toiminnan kehittäminen). Hankkeet etenevät suunnitellusti osin VM:n myöntämän tuottavuusrahoituksen turvin. Vuoden 2017 talousarvioesitys Talousarvioesityksen poliisitoimen luvussa kuvataan poliisitoimen sekä Suojelupoliisin tulot ja menot sekä keskeisimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ml. resurssit talousarviovuodelle. Lisäksi luvussa on esitetty maastapoistamisiin ja noutokuljetuksiin ehdotettavat menot ja viranomaisten kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) menot. Talousarvioehdotukseen arvioidut poliisin tunnusluvut on laadittu ennen kuin kilpailukykysopimuksen vaikutukset olivat tiedossa. Näin ollen muun muassa poliisin henkilötyövuosimäärät ovat tämän hetken arvion mukaan alhaisemmat kuin mitä talousarvioehdotukseen on kirjattu. Poliisitoimen toimintamenot Momentille esitetään vuodelle 2017 yhteensä 687,7 milj. euroa. Määräraha on 42,6 milj. euroa pienempi kuin vuonna Määrärahatasoa laskee erityisesti vuodelle 2016 turvapaikanhakijatilanteeseen vastaamiseksi myönnetyn erillismäärärahan 9,0 milj. euroa lakkaaminen sekä kilpailukykysopimuksen vaikutus, yhteensä 17,5 milj. euroa. Momentin tasoa laskevat myös aiemmat, hallitusohjelman mukaiset säästöpäätökset (noin -8,0 milj.) sekä Maahanmuuttovirastolle siirretty 1,66 milj. euron määräraha poliisilta siirtyneisiin turvapaikkatutkinnan tehtäviin sekä edellä kuvattu harmaan talouden ja talousrikostorjunnan erillismäärärahan lakkaaminen. Lisäksi momentilla on 4 milj. euroa tuottavuusmäärärahaa kohdennettuna Vitja -hankkeeseen. On toisaalta huomattava, että momentin tasoon vaikuttavat eläkemaksun väliaikainen alentaminen sekä kilpailukykysopimuspakettiin kuuluvat lomarahojen alentaminen, sairausvakuutusmaksun ja työnantajan eläkemaksun alentaminen laskevat ensi vuodesta alkaen myös menotasoa vastaavasti.

6 Kuva 1. Poliisin toimintamenomomentin kehitys Vuosien määrärahoihin sisältyy Suojelupoliisin osuus. Momentti TA+LTA TAE Momentti Vuonna 2017 poliisin henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan htv:ta, poliisimiesten määrän arvioidaan olevaan yhteensä htv:ta, mikä on n. 250 htv:ta vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärän lasku aiheutuu määräaikaisten, lähinnä erillismäärärahalla turvapaikanhakijatilanteen johdosta palkattujen määräaikaisuuksien päättymisestä. Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrä nostetaan 400 opiskelijaan vuonna 2017 koulutettujen poliisimiesten saatavuuden turvaamiseksi myös tulevina vuosina. Tätä tarkoitusta varten vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 milj. euron lisämääräraha poliisille. Vuonna 2017 sisäisen turvallisuuden selonteon mukainen poliisimiehen vähimmäistaso voidaan säilyttää. Kuva 2. Poliisin henkilöstömäärän kehitys (Vuoden 2016 luku on laskennallinen arvio, todellisuudessa luku voi jäädä alhaisemmaksi poliisiyksiköiden varautuessa jo ennakolta sopeuttamistoimiin). Poliisin htv -kehitys Muu henkilöstö Opiskelijat Poliisimiehet arvio 2017 TAE

7 (1 000 euroa) SISÄMINISTERIÖ Poliisin taloustilanne heikkenee merkittävästi vuosina määrärahatason laskiessa vuoden 2016 tasosta (730,3 milj. euroa) vuoteen 2020 mennessä 56,4 milj. eurolla (2020: 673,9 milj. euroa). Poliisi valmistelee parhaillaan sopeuttamistoimia talouden raameissa pysymiseksi tulevina vuosina. Sopeuttamistoimet käynnistetään jo vuonna 2017 ja lähtökohtana on, että kaikin käytettävissä olevin keinoin hillitään poliisimiesten määrän laskua, tältä ei kuitenkaan voida täysin välttyä. Alla olevaan kaavioon on kuvattu poliisin taloustilanteen kehitys tiedossa olevan määrärahatason mukaisena sekä esitetty erotus sisäisten turvallisuuden selonteossa linjatun poliisimiehen vähimmäistason edellyttämän rahoitustason välillä. Kuva 3. Poliisin toimintamenomomentin määrärahatason kehitys (vuodet mukana Suojelupoliisi) Poliisin toimintamenomomentin määrärahat Tarvittava määrärahataso 7000 poliisimiehen työllistämiseksi TA+LTA TAE 2017 S2018 S2019 S2020 Tarvittava lisärahoitus Poha (HE TAE2017 ml. kiky) Edellä kuvattu määrärahakehitys heijastuu poliisimiesten määrän kehitykseen seuraavassa taulukossa kuvatulla tavalla. Selonteossa linjattu vähimmäistaso alitetaan jo vuonna Poliisihallinnosta eläköityvien ja muun poistuman määrä ei riitä kattamaan henkilöstön vähennystarvetta. Vuoteen 2020 mennessä poliiseja olisi miltei 880 henkilötyövuotta vähemmän kuin kuluvana vuonna. Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärän nostolla on turvattu koulutettujen poliisimiesten saatavuus tulevina vuosina. Huomioitavaa on, että laskennallisen eläkeiän saavuttavista 1/3 jatkaa työuraansa.

8 Poliisimieshtv SISÄMINISTERIÖ Kuva 4. Poliisimiesten määrän kehitys (htv) Erotus selonteon mukaiseen tasoon 7000 poliisimiestä, pl. supo Poliisin htv -kehitys TA2016 TAE2017 S2018 S2019 S Kehyksen mahdollistama poliisimieshtv Tiedossa oleva määrärahataso vuoteen 2020 asti tarkoittaa kuitenkin käytännössä sitä, että kaikille Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuville ei voida taata työpaikkaa poliisihallinnon palveluksesta. Taulukko 1. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvat ja eläkeiän saavuttavat Vuosi Valmistuvat, htv Laskennallisen eläkeiän saavuttaa, htv Poliisibarometri toteutettiin kuluvana vuonna ja sen tuloksista on todettavissa, että kansalaiset luottavat edelleen poliisin ja ihmisten turvallisuuden tunne on pysynyt hyvänä. Poliisibarometri julkistetaan Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään mm. teknisillä ratkaisuilla ja samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen vähintään nykytasolla. Heikkenevästä taloustilanteesta ja vähenevistä resursseista johtuen poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin ydintehtäviin tai erityisiin painopistealueisiin, esim. harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Sopeuttamistoimenpiteet koskevat kuitenkin kaikkia poliisitoimen osa-alueita, mikä näkyy osaltaan myös harmaan talouden torjunnan resurssien vähenemisenä. Liikennevalvontaa tehostetaan lisäämällä automaattista liikennevalvontaa. Poliisin tehtäväkentässä tulee myös vuonna 2017 näkymään vahvasti turvapaikanhakijatilanne, vaikka maahan saapuvien uusien turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan jäävän alle kuluvan vuoden tason. Maassa jo olevat turvapaikanhakijat sekä maastapoistamistoiminta työllistävät poliisia myös vuonna Muun muassa ulkomaalaisvalvontaan on panostettava. Turvapaikkamenojen lisääntyessä tehtiin momentille tasokorotus, 4,5 milj. euroa, josta

9 osa, 1,66 milj. euroa, on siirretty Maahanmuuttovirastolle poliisilta siirtyneisiin turvapaikkatutkinnan tehtäviin. Akuuttiin turvapaikkatilanteeseen vastaamiseksi myönnettiin poliisille vuodelle 2016 kertaluonteinen 9,0 milj. euron määräraha, joka siis poistuu ensi vuonna. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksia koskevalle arviomäärärahamomentille on osoitettu tasokorotusta vuodelle 2017 yhteensä 11,7 milj. euroa. Arviomäärärahaa ei voi käyttää maastapoistamistoiminnan henkilöstömenoihin. Suojelupoliisin toimintamenot Momentille esitetään vuodelle 2017 yhteensä 25,9 milj. euroa. Määräraha on 2,05 milj. euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Nousu johtuu Suojelupoliisin suorituskykyä (SSK) tehostavaan tietojärjestelmään osoitetusta tuottavuusmäärärahasta (5,95 milj. euroa) sekä kevään 2016 kehyspäätöksessä osoitetusta 2 milj. euron tasokorotuksesta Suojelupoliisin toimintakyvyn varmistamiseen muuttuneessa toimintaympäristössä. Kilpailukykysopimuksen johdosta määrärahataso alenee 0,6 milj. euroa vuonna Suojelupoliisin kokonaishenkilöstön määrä on vuonna 2017 yhteensä 308, josta poliisimiehiä on 174. Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisi sopii sisäministeriön kanssa tiedonhankintaprioriteeteista, joilla määritetään ennakkoon vuosittaiset painopisteet kansallista turvallisuutta palvelevalle tiedonhankinnalle. Tiedonhankintaprioriteetit muodostuvat keskeisesti ulko- ja turvallispoliittisen johdon tietotarpeista. Niiden avulla tuetaan ajantasaista tietoa sekä suojataan yhteiskunnan etuja. Myös turvapaikanhakijatilanne työllistää Suojelupoliisia vuonna Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat Suojelupoliisissa merkittävällä tavalla kaikkiin sen sektoreihin. Osana terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnan tehostamista Suojelupoliisi on organisoimassa uudelleen toimintaansa muun muassa yhdistämällä terrorismin torjunnan ja ääriliikeseurannan toimintoja. Terrorismin torjuntaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tehostetaan. Kansainvälisesti tämä tapahtuu esimerkiksi Brysselin terrori-iskujen jälkeen nopeutetulla aikataululla perustetun EU-maiden turvallisuuspalveluiden yhteiseen terrorismintorjunnan tilannekeskukseen lähetetyn yhdysmiehen avulla. Myös Suojelupoliisin määrärahataso heikkenee tulevina vuosina seuraavan kuvan mukaisesti. Suorituskyvyn tehostamiseen hankkeeseen saatu tuottavuusmääräraha nostaa määrärahatasoa , mutta ns. toiminnan peruskehys on laskeva.

10 Supon määrärahakehys TA2016 TAE2017 S2018 S2019 S2020 SSK -hanke Kehys Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot Momentille ehdotetaan 17,6 milj. euroa, mikä on 4,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Momentille varattiin vuodelle 2016 yhteensä 22,0 milj. euroa poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maastapoistamiskuljetuksiin. Maastapoistamisia ei ole kuluvana vuonna saatu täytäntöön suunnitellulla tavalla Maahanmuuttoviraston odotettua hitaammasta päätöksenteosta ja suuresta kielteisten päätösten valitusmäärästä johtuen. Paine maastapoistamistoiminnalle siirtyy vuodelle Poliisitoiminnan painopisteet 2017 Poliisi pyrkii säilyttämään kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuuden. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Erityisesti törkeiden huumerikosten torjuntatoimia kehitetään ja tehostetaan. Poliisin ennalta estävään toimintaan käytettävissä olevia resursseja suunnataan nykyistä kohdennetummin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Sillä varmistetaan, että valtakunnallisesti tärkeimmiksi asetetut tavoitteet toteutuvat koko maassa. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy liitetään osaksi poliisin ennalta estävää toimintaa ja Ankkuri-toimintaa, jota laajennetaan. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä rikosoikeudellisilla että ennaltaehkäisyyn perustuvilla menetelmillä. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puututaan hallituksen strategiaistunnossaan linjaamalla tavalla, mm. nettipoliisitoimintaa tehostamalla. Ääriliikkeiden toimintaan puuttumiseen tarvittavia resursseja, erityisesti htv-tarpeita, tarkastellaan vuoden 2017 täydentävän talousarvion yhteydessä.

11 Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Tämä heikentää osaltaan omaisuusrikosten selvitysasteita. Myös piilorikollisuuden paljastamisen edellytykset heikkenevät. Poliisin toiminnallisten tulostavoitteiden heikkeneminen tulee näkymään vahvemmin vuodesta 2018 eteenpäin henkilöstömäärän voimakkaasti vähetessä. Tämä näkyy erityisesti rikosten selvitysasteen alenemisena ja tutkinta-aikojen pidentymisenä. Poliisin lupahallintoa tullaan edelleen kehittämään valmisteilla olevan lupastrategian linjausten mukaisesti painottaen sähköisiä palveluja. Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky varmistetaan siten, että kaikki tehtävät pystytään jatkossakin hoitamaan eri puolella Suomea yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Suojelupoliisi jatkaa toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi ja on saanut tätä tarkoitusta varten tuottavuusmäärärahaa 5,950 milj. euroa vuodelle Sisäisen turvallisuuden selonteko julkaistiin keväällä 2016 ja siinä esitettiin poliisitoiminnan kehittämislinjauksiksi mm. seuraavaa: poliisitoiminnan painopisteet on määriteltävä poliittisessa päätöksenteossa (pl. lupahallinto ja ulkomaalaisasiat sekä hälytystoiminnan tehtävät) rikostorjunnan vaikuttavuutta lisätään ennalta estävän toiminnan vaikuttavuutta lisätään palvelut tuodaan lähemmäksi ihmisiä kustannuksia alentavasti Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen aikaisemmat ja meneillään olevat sopeuttamistoimet on kuvattu valiokunnan lausunnossa HaVL 14/2015 vp. Rajavartiolaitoksen taloustilanne, sopeuttamistarve, tehtävien priorisointi sekä suunniteltavat sopeuttamistoimet ovat edelleen valiokunnan lausunnon HaVL 16/2016 vp mukaiset. Molempien lausuntojen Rajavartiolaitosta ja rajaturvallisuustilannetta koskevat kannanotot ovat edelleen valideja. Taloustilanne ja tehtävien priorisointi Taloustilanne pakottaa Rajavartiolaitoksen edelleen priorisoimaan tehtäviään ja aloittamaan uusien sopeuttamistoimien toimeenpanon vuoteen 2017 saakka ulottuvan sopeuttamisohjelman vielä ollessa kesken. Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevaa rahoitusta pienentävät talousarviomäärärahan väheneminen, hintojen nousu ja kilpailukykysopimuksen työaikaa lisäävän osuuden leikkaus. Sopeuttamistarpeeksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan yhteensä 15 milj. euroa. Käytettävissä oleva rahoitus pienenee yli 8 milj. euroa, kilpailukykysopimus leikkaa 2 milj. euroa ja hintojen nousu VM:n ennusteen mukaan laskettuna olisi 5 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Selonteossa hallitus linjaa pitävänsä huolta itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä varmistavan, että kehyskauden kuluessa itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys.

12 Tämän linjauksen pohjalta Rajavartiolaitos keskittyy huolehtimaan itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti, koska Rajavartiolaitos on keskeinen osa puolustusjärjestelmää. Perustason valvonta on riittävä rajatilanteen ollessa vakaa ja rauhallinen. Tämä taso ei kuitenkaan mahdollista reagointia pitkittyvissä tai useilla toimintasuunnilla samanaikaisesti ilmenevissä rajatilanteen poikkeamissa. Rajanylitysliikenteen valvonnassa painotettiin aikaisemmin turvallisuuden ohella myös sujuvuuteen liittyviä tavoitteita. Tältä osin hallitus on keventänyt vaatimuksia. Lisäresurssi itärajan valvontaan on tarkoitus järjestää siten, että Rajavartiolaitos palauttaa vuosina omin toimenpitein sadan rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin. Tämän ohella Rajavartiolaitos tulee esittämään, että hallitus osoittaa sellaisen pysyvän lisämäärärahan, jolla päästään yhteensä 160 rajavartijan lisäykseen itärajan valvonnassa. Sopeuttamistarpeesta muihin toimintamenoihin kohdistetaan noin 9 milj. euron säästö. Tämän jälkeen henkilöstöön kohdistuvaa sopeuttamistarvetta jää vielä noin 100 henkilötyövuotta. Tämä vastaa kuutta milj. euroa. Henkilöstövähennys pannaan toimeen eläkepoistumaa hyödyntäen ja minimoimalla rekrytointi. Suunniteltavat uudet sopeuttamistoimet Uusien sopeuttamistoimien suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Suunnittelun lähtökohtana on varmistaa rajavalvontaresurssit itärajalla. Muualla ja muissa toiminnoissa on löydettävä uusia keinoja uusien säästöjen aikaansaamiseksi. Uusina sopeuttamistoimina Rajavartiolaitoksessa on suunnitteilla muun muassa rajoittaa itärajan rajanylityspaikkojen aukioloa vähentää ulkomailla toimivia yhdysmiehiä, osallistumista PTR-toimintaan sekä pääosin laittomaan maahantuloon keskittyvää rikostorjuntaa sisärajoilla lakkauttaa Kaskisen, Kalajoen ja Kemin merivartioasemat ja luopua Porkkalan aseman kiinteistöstä luopua peruskorjausta vaativan vartiolaiva Merikarhun operatiivisesta käytöstä ja Turun helikopteritukikohdan yöajan lennonjohtopalveluista säästää työterveyskuluissa ja matkustamisessa vähentää henkilöstön koulutusta, kuljetusvälineiden määrää ja partiointia viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan keskittää ja karsia edelleen esikuntatoimintoja. Valmistelun yhteydessä järjestetyissä kuulemisissa on esitetty kritiikkiä säästötoimia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan poista säästötarvetta. Sopeuttamistoimien suunnittelu pyritään saamaan valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen asia käsitellään sisäministeriössä ja tehdään lopulliset päätökset sopeuttamistoimista. Vuoden 2017 talousarvioesitys Rajavartiolaitos ja sisäministeriö esittivät eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Schengenin rajasäännöstön muutosten edellyttämien kansallisten velvoitteiden toimenpanemiseksi Rajavartiolaitokselle vuoden 2017 talousarvioon 4,5 miljoonan euron lisäystä. Eu-

13 rooppalainen raja- ja merivartiosto käsittää muun muassa vähintään rajavartijan vahvuisen nopean toiminnan reservin. Suomen velvoitteen täyttäminen edellyttää 30 rajavartijan jatkuvaa lähtövalmiutta. Schengenin rajasäännöstöä on ehdotettu muutettavaksi siten, että sekä EU-kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötarkastuksiin lisättäisiin pakolliset rekisterikyselyt kansainvälisiin ja kansallisiin rekistereihin. Tämä lisää tarkastusten kestoa. Schengenin rajasäännöstön muutoksen aiheuttama henkilöstön lisätarve lentoliikenteen rajatarkastusten osalta Helsinki-Vantaan lentoasemalla on 15 henkilötyövuotta. Hallitus on esittänyt Rajavartiolaitokselle lisäystä vuoden 2017 talousarvioon ainoastaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimeenpanemiseksi 2 miljoonaa euroa. On huomattava, että hallituksen esittämä lisäresurssi on alle puolet esitetystä. Lisäksi on huomattava, että lisäresurssi ei vähennä edellä kuvattua sopeuttamistarvetta eikä itärajan resurssitarvetta lainkaan. Resurssit on käytettävä lisääntyvien EU-velvoitteiden täyttämiseksi. Rajavartiolaitos on suunnitellut käyttävänsä vuosina investointimomentin ( ) kehykseen kuuluvan 4,71 miljoonan euron vuosittaisen määrärahan kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusintaan sekä alusten ja ilma-alusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin. Lisäksi Rajavartiolaitoksella on tarve korvata luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet seitsemällä meriveneellä. Veneiden uusimisessa tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa yhdistyvät kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Rahoitus on osoitettu noin kahden uuden veneen hankintaan. Rajavartiolaitos tulee esittämään kehyksen ylittävää lisärahoitusta myös puuttuvan viiden meriveneen hankintaan vuosina yhteensä 15 milj. euroa. Rajavartiolaitoksella on tarve telakoida vartiolaiva Tursas ja vartiolaiva Uisko suurempia huoltoja varten vuonna 2018 ja vartiolaiva Turva vuonna Vuoden 2018 kustannuksiksi arvioidaan 2 milj. euroa ja vuoden 2019 kustannuksiksi 3 milj. euroa. Mikäli investointimomentille voitaisiin osoittaa 2 milj. euron lisämääräraha nopeiden veneiden hankinnan aloittamiseen jo vuodelle 2017, mahdollistaisi se vastaavan summan käyttämisen investointimomentilta vartiolaivojen peruskorjauksiin 2018 tai Rajavartiolaitoksen määrärahojen arvioitu käyttö on esitetty alla olevassa taulukossa: Miljoonaa euroa 2015 tot 2016 suun 2017 arv 2018 arv 2019 arv 2020 arv Toimintamenomäärärahat mom yhteensä 233,0 233,3 230,4 225,9 222,0 224,0 Palkkakustannukset 165,1 167,4 163,5 163,2 161,0 163,0 Muut toimintamenot 67,9 65,9 66,9 62,7 61,0 59,0 Kiinteistömenot 23,9 22,2 22,5 21,0 21,0 21,0 Tietohallinto 17,1 16,5 15,5 15,0 14,5 13,0 Kuljetusvälinemenot, alukset, ilmaalukset ja ajoneuvot 19,3 19,2 19,5 19,0 18,5 18,0 Muut 7,6 8,0 9,4 7,7 7,0 7,0 Investointimenot mom (alukset ja ilma-alukset) 14,1 16,0 9,4 12,2 7,7 4,7 Henkilötyövuodet

14 Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Pelastustoimen toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 12,914 milj. euroa vuodelle Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastuslaitoksen rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoimen toimintamenot nousevat vuonna 2017 noin 0,781 milj. euroa vuodesta Merkittävin lisäys vuoden 2016 talousarvion verrattuna on ehdotettu 1,202 milj. euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta, mikä liittyy pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirtoon Savonia- ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 49,595 milj. euroa vuodelle Esitys on noin 3,2 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2016 talousarvio. Merkittävimmät vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna ovat Erica-tietojärjestelmälle momentilta osoitetun rahoituksen pieneneminen 3,2 milj. eurolla ja kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat leikkaukset. Merkittävin lisäys on kevään 2016 kehyspäätöksessä osoitettu 2,0 milj. euron tasokorotus vuodesta 2017 alkaen, jolla pyritään varmistamaan laitoksen häiriötön toiminta ja uuden verkottuneen tietojärjestelmän (Erica) käyttöönotto. Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnille ja sitä kautta häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Toiminnan painopisteet vuonna 2017 Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Sisäministeriö on asettanut hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien maakuntien pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Tämä on edellytys pelastustoimen ja ensihoidon yhteistoimintajärjestelyille. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Kiristyvä talous asettaa haasteita pelastusalan koulutuksen järjestämiselle. Pelastusopistosta annettua lakia sekä poliisiammattikorkeakoulusta annettua lakia esitetään muutettavaksi si-

15 Maahanmuutto ten, että vastuu pelastustoimen päällystökoulutuksen toteuttamisesta siirrettäisiin Savoniaammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Siirron tavoitteena on turvata pelastustoimen päällystökoulutuksen taloudelliset toimintaedellytykset sekä jatkuvuus. Lähtökohtana on, että opetus annettaisiin edelleen pääosin Kuopiossa sijaitsevassa Pelastusopistossa. Hätäkeskuslaitoksen uusi tietojärjestelmä (ERICA) oli alkuperäisen käyttöönottoaikataulun mukaan suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin tapahtunut viivästyksiä. Toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja hankkeen viivästykset ovat aiheutuneet pääosin siitä, että erittäin kriittinen järjestelmä toteutetaan viranomaisten turvallisuusverkon (TUVE) sisälle ja tämän toteutus on vaatinut huomattavasti enemmän suunnittelu- ja toteutusaikaa, kuin mitä on voitu toimitussopimusta vuonna 2011 tehtäessä arvioida. Nykyisen toteutusaikataulun mukaan ERICA otetaan käyttöön kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2017 aikana. Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätykselliset turvapaikanhakijaa. Poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne on asettanut asianomaisten viranomaisten toiminnan ja tuloksellisuuden vaatimukset uudelle tasolle. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän voidaan arvioida jäävän pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin esitetään 59,777 milj. euroa. Turvapaikkahakemusten mahdollisimman nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa. Maahanmuuttovirasto on tehnyt viime vuoden lopusta lähtien merkittäviä lisärekrytointeja. Suuri asiakasmäärä turvapaikkaprosessissa on aiheuttanut prosessin kaikissa vaiheissa viiveitä, mikä on poikkeuksellisessa tilanteessa ymmärrettävää. Työmenetelmiä ja prosesseja on tarkasteltu ja pyritty kehittämään ja suuri määrä kehittämistoimia on edelleen käynnissä. Virasto on pyrkinyt hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet. Poikkihallinnollisen ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän eli UMA -järjestelmän kykyä automatisoida asiankäsittelyprosesseja ja siirtää osia niistä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi itsepalveluna on tarkoitus merkittävästi nostaa myös tulevina vuosina. Vastaanottotoiminnan menot Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon momenteille (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto: 225,244 milj. euroa) ja (Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet: 37 milj. euroa) esitetään myönnettäväksi yhteensä 262,244 milj. euroa vuodelle Määrärahan arvion perusteena on ennuste vastaanottokeskuksissa majoitettavana olevien kesimääräisestä määrästä vuodelle Alkuvuoden kehyspäätökseen nähden arviomäärärahoja on lisätty vajaat 144 milj. euroa. Vuoden 2015 lopussa vastaanottokeskuksia oli 144 ja alaikäisyksiköitä 68. Edelleen noin henkilöä odottaa ensimmäistä päätöstä turvapaikkahakemukseensa ja yli henkilöä odottaa vastaanottojärjestelmän piirissä asiansa käsittelyä prosessin eri vaiheissa. Ensi

16 vuoden alussa vastaanoton piirissä arvioidaan olevan vielä parikymmentä tuhatta henkilöä ja tästä johtuen vastaanoton määrärahan tarve on vielä ensi vuodellekin merkittävä. Vastaanottomenoja on mahdotonta täsmällisesti arvioida. Vastaanoton menoihin vaikuttavat turvapaikanhakijamäärän lisäksi kokonaisprosessin kesto, joka muodostuu hakemusten käsittelyajasta, päätökseensä muutosta hakevien määrästä ja muutoksenhaun kestosta hallintotuomioistuimissa, päätöksen tiedoksiantoajoista, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen nopeudesta ja tehokkuudesta, vapaaehtoisen paluun toimivuudesta ja oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeudesta. Kuluvana vuonna erityisesti kielteisen päätöksen saaneiden määrän kasvu on lisännyt muutoksenhakua hallintotuomioistuimiin ja pidentänyt vastaanottokeskuksissa oloaikaa. Osa tänä vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista saa päätöksen valitukseensa hallinto-oikeudesta vasta ensi vuonna. Myös oleskeluluvan saaneiden siirtyminen vastaanottojärjestelmästä kuntaan kotoutumistoimiin ja peruspalveluihin on ollut odotettua hitaampaa kuntapaikkatilanteen edelleen jatkuvien ongelmien vuoksi. Kuntaan siirrytään keskimäärin 3,6 kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Toteutuma on kaksinkertainen tavoiteaikaan (2 kk) verrattuna. Turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen mitoittaminen vastaamaan hakijamäärää sekä lakkautettavien tai perustettavien vastaanottokeskusten tarvetta ajantasaisesti on kuitenkin erittäin haasteellista. Vastaanottokapasiteettia pyritään mitoittamaan kulloistakin tilannetta vastaavaksi ja toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen. Maahanmuuttovirasto on alkuvuoden aikana tehnyt vastaanottokeskusten lakkauttamis- ja paikkamäärien supistamisia koskevia päätöksiä. Uusia lakkauttamis- ja supistamispäätöksiä tehdään hakijamäärien mukaisesti. Vastaanottopalvelut ovat lakisääteisiä palveluita, jotka tulee taata jokaiselle turvapaikanhakijalle. Turvapaikanhakijalla on oikeus vastaanottopalveluihin koko turvapaikkaprosessin keston ajan. Vapaaehtoinen paluu Vapaaehtoiselle paluulle esitetään myönnettäväksi 5,8 milj. euroa vuodelle Vapaaehtoinen paluu muuttui vuonna 2015 lakisääteiseksi. Asiasta säädetään vastaanottolaissa ja sisäministeriön asetuksella vapaaehtoisen paluun avustuksesta. Vapaaehtoisesta paluusta huolehtivat Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset valtion talousarvion puitteissa. Vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmällä on erittäin keskeinen rooli sen varmistamisessa, että mahdollisimman suuri osa kielteisen päätöksen saaneista palaa takaisin lähtömaahansa.