JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Valtiovarainvaliokunnan kuuleminen klo VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Teema: Turvapaikanhakijoista aiheutuvien kustannusten vaikutukset kehyskaudella / kestävyysvajeeseen JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA PL 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 1. Kehyspäätös Syksyn 2015 kehyspäätökseen verrattuna menojen nousuun mm. sisäministeriön hallinnonalalla on vaikuttanut kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä. Vuosi 2015 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja erittäin haastava sisäministeriön hallinnonalalla ja sisäisen turvallisuuden sektorilla. Suomessa vuoden 2015 kesästä alkaen ennennäkemättömällä tavalla kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä siirsi toiminnan painopistettä laajamittaisen maahantulon hallintaan ja sen haittavaikutusten minimoimiseen. Maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun seurauksena jouduttiin vuoden 2016 talousarviota täydentämään määrärahalisäyksillä, joiden suuruus oli yhteensä yli 450 milj. euroa verrattuna varsinaiseen talousarvioesitykseen. Määrärahalisäyksiä kohdennettiin varsinaisen vastaanottotoiminnan ja Maahanmuuttoviraston toimintamenojen lisäksi myös sisäisen turvallisuuden toimijoille: poliisille, Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle sekä Tullille. Eurooppaan ja Suomeen kohdistuvan muuttoliikkeen ennustamiseen sisältyy mittavia epävarmuustekijöitä. Arvio Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrästä vuodelle 2016 on noin henkilöä. Kehyskauden turvapaikanhakija- ja kiintiöpakolaismäärien arvioidaan säilyvän kokoluokaltaan vuoden 2016 eli henkilön vuositasolla. 2. Maahanmuuton kustannukset kehyskaudella Maahanmuutto Turvapaikanhakijamäärä kasvoi vuonna 2015 lähes kymmenkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Suomen turvapaikkajärjestelmää ei aiemmin ole mitoitettu näin suurelle hakijamäärälle, ja hakemusten ruuhkautumisen välttämiseksi sekä uusien vastaanottokeskusten ohjauksen ja valvonnan parantamiseksi Maahanmuuttoviraston henkilökunnan määrää lisättiin tilapäisesti merkittävästi lisätalousarvio- ja arviomäärärahan ylitysmenettelyin. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toiminta ja päätöksenteko pyritään mahdollistamaan määritellyissä ajoissa (turvapaikkapäätökset 3 kuukaudessa ja perheenyhdistämispäätökset 9 kuukaudessa). Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vuonna 2015 vi-

2 reille tulleet turvapaikkahakemukset sekä suurin osa kuluneen vuoden aikana tulleista hakemuksista on ratkaistu tämän vuoden loppuun mennessä. Ulkomaalaisasioiden sähköistä UMA-järjestelmää kehitetään vuosina Älykäs digitaalinen virasto -kehittämishankkeessa. Kehittämistoiminta kohdistuu laajasti koko poikkihallinnolliseen maahanmuuton toimialaan. Hankkeella tavoitellaan maahanmuuttohallinnon käyttämän UMA-järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutason merkittävää nostoa Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot TAE Vähennys Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin varataan määrärahan lisäystä 16,4 milj. euroa vuodelle 2017 ja 6,5 milj. euroa vuodelle 2018 ja vähennystä 0,1 milj. euroa vuodelle 2019 ja 2,6 milj. euroa vuodelle 2020 verrattuna syksyn kehykseen. Vuosien määrärahakehyksiin sisältyy Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksenteon sujuvuuden turvaamiseen tarvittavat lisäresurssit vuosille 2017 ja Lisäksi on ennakoitavissa, että myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä koskevien hakemusten määrä kasvaa vuosina 2016 ja Tavoitelluilla perheenyhdistämishakemusten lupatuotoista saatavilla maksutuloilla pyritään osittain kattamaan toimintamenomomentilta maksettavista kuluista nykyistä suurempi osuus Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) TAE Vähennys Momentin kehys perustuu arviolle vuosittaisesta turvapaikanhakijasta. Määrärahamitoitus ei kuitenkaan vastaa tarvetta, jota keskimäärin noin turvapaikanhakijan vastaanottopalveluiden toteuttaminen vuoden 2016 aikana edellyttää. Vuoden 2016 alussa vastaanotonpiirissä oli noin hakijaa, kun maaliskuussa määrä oli noin hakijaa (sisältäen vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt). Jos Maahanmuuttovirasto tekee päätöksiä asetetun tavoitteen mukaisesti, ja poistuma vastaanottokeskuksista on laskennallisten tavoitteiden mukainen ja uusia hakijoita vuoden aikana tulee noin , niin vuoden 2016 joulukuussa vastaanottokeskuksissa on noin hakijaa. Johtuen vuodelle 2016 kohdistuvasta Maahanmuuttoviraston suuresta päätösmäärästä tulee vastaanoton piirissä vielä vuonna 2017 osittain olemaan hakijoita, jotka tulivat maahan vuonna 2015, ja jotka ovat valittaneet saamastaan päätöksestä hallinto-oikeuteen, tai myönteisen luvan saaneita, jotka edelleen odottavat kuntapaikkaa. Keskimääräinen kuntaan siirtyminen on vuonna 2015 hidastunut (keskimääräinen oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika 3,8 kk) verrattuna vuoteen 2014 (tuolloin 1,5 kk). Viime vuoden suuresta hakijamäärästä johtuen kuntiin sijoittaminen tulee olemaan haasteellista myös tulevina vuosina.

3 Vastaanottotoiminnan menotasoa seurataan ja vastaanoton kapasiteettiastetta tarkastellaan jatkuvasti. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Edellinen kehys on arvioitu siten, että yhden majoitusvuorokauden hinta vastaanottokeskuksessa maksaisi keskimäärin euroa vuodessa eli noin 33 euroa vuorokaudessa. Arviota nostetaan siten, että uusi määrärahataso mahdollistaisi sen, että yhden turvapaikanhakijan majoittuminen maksaisi keskimäärin euroa vuodessa eli noin 50 euroa vuorokaudessa. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen ja seurataan mm. majoitusvuorokauden hintaa Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksetut tuet (arviomääräraha) TAE Vähennys Kansainvälistä suojelua hakevalle myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi Poliisi Turvapaikanhakijatilanne työllistää myös poliisia ja Suojelupoliisia merkittävästi kehyskaudella. Poliisille osoitettiin turvapaikanhakijatilanteeseen vastaamiseksi v täydentävässä talousarviossa pysyvää lisämäärärahaa 4, 5 milj. euroa poliisin toimintamenomomentille Määräraha on tarkoitettu turvapaikkatutkinnan tehtäviin ja muihin henkilökustannuksiin (poliisin alkuvaiheen rekisteröinti, tutkinta ja päätösten tiedoksiannot ml. poliisin valmiusryhmän ja muun henkilöstön ylityöt). Hallituksen esityksessä eduskunnalle ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ehdotetaan turvapaikkahakemusten tutkinnan keskittämistä Maahanmuuttovirastolle. Hallituksen esitys annettiin budjettilakina v II lisätalousarvion yhteydessä. Ehdotuksen mukaan turvapaikanhakija jatkossakin hakisi turvapaikkaa poliisissa tai Rajavartiolaitoksen toimipisteessä, missä hakemus otettaisiin vastaan, hakija rekisteröitäisiin ja tehtäisiin henkilötuntomerkkien ottamista koskevat toimenpiteet. Hallituksen esityksen mukaan poliisille jäisi edelleen tehtäväksi myös maastapoistamispäätösten täytäntöönpano, päätöksen tiedoksianto sekä ulkomaalaisvalvonta. Turvapaikkahakemusten tutkinnan siirto Maahanmuuttovirastolle ei sinällään vähennä sisäministeriön hallinnonalan työmäärää tehtävien siirtyessä ministeriön alaiselta virastolta toiselle, mutta tukee prosessin nopeuttamista ja tehostamista kun asia voidaan hoitaa ns. yhden kosketuksen periaatteella ja siten säästää edelleen valtion kokonaiskustannuksia. Poliisille osoitetusta 4,5 milj. euron lisämäärärahasta Maahanmuuttovirastolle siirretään siirtyviä tehtäviä ja turvapaikanhakijamäärän kasvun (ennuste tp -hakijaa) vastaava rahoitusosuus, yhteensä 1 milj. euroa/vuosi vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2016 osalta siirto tästä erillismäärärahasta tehdään osittaisena ollen euroa. Siirrettävässä määrärahassa on huomioitu lain voimaantuloajankohdan lisäksi poliisin alkuvuodesta 2016 jo suorittamat turvapaikkatutkinnat ja poliisille edelleen jäävät tehtävät.

4 Suojelupoliisille osoitetaan kehyskaudelle vuotuinen 2 milj euron tasokorotus, joka osaltaan parantaa Suojelupoliisin kykyä vastata turvapaikanhakijatilanteeseen ja lisätä resursointiaan. Turvapaikkatutkintaan liittyvien tehtävien lisäksi poliisi kohdistaa resurssejaan kehyskaudella ulkomaalaisvalvontaan ja maastapoistamistoimintaan. Maastapoistamistoiminnan henkilökustannukset katetaan poliisin toimintamenoista. Poliisia työllistää lisäksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävät, jotka liittyvät osin turvapaikanhakijatilanteeseen esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ja/tai niiden liepeillä. Kielteisten turvapaikkapäätösten toimeenpanemiseksi poliisin paluukuljetuksiin ja tulkkauksiin varataan lisärahaa 11,7 milj. euroa vuodelle 2017 ja kehyskauden loppuvuosille 3,2 milj. euroa momentille (arviomääräraha). Vuotuinen maastapoistettavien määrä on riippuvainen muun muassa maastapoistamispäätösten volyymista, mahdollisista valituksista ja matkajärjestelyihin liittyvistä haasteista, esimerkiksi tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinta maastapoistettavalle, palautussopimuksiin ja kauttakulkusopimuksiin liittyvät viiveet ja haasteet osaltaan voivat pitkittää toimeenpanoa poliisista riippumattomista syistä. Oman haasteensa tehokkaalle maastapoistamistoiminnalle tuo kielteisen päätöksen saaneiden katoaminen ennen maastapoistamista, jolloin riskinä on paperittomien maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden määrän lisääntyminen Rajavartiolaitos Nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi välttämätöntä ylläpitää uskottava ja itsenäinen rajan vartiointi. Talven tapahtumat itärajalla osoittivat, että Venäjällä oleskelevien tai Venäjän myöntämillä viisumeilla Venäjän kautta matkustavien kolmansien maiden kansalaisten potentiaali on merkittävä. Laiton maahantulo itärajan kautta on edelleen mahdollista. Tilanteen ennustettavuus on heikentynyt. Rajavartiolaitos palauttaa 100 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin hyödyntäen siirtovelvollisuutta. Tällä toimenpiteellä saavutettava valvontataso on riittävä rajatilanteen ollessa rauhallinen. Taso ei kuitenkaan mahdollista reagointia rajatilanteen poikkeamiin esimerkiksi laajamittaisissa laittoman maahantulon tapauksissa, eikä pitkäkestoisten tilanteiden hallintaa. Laittoman maahantulon hallinta on entistä voimakkaammin riippuvainen Venäjän kyvystä ja halusta säilyttää rajatilanne rauhallisena. Toimenpide ei myöskään riitä palauttamaan itärajan valvonnan tasoa turvallisuusympäristön heikentymistä edeltäneelle, vuoden 2012 tasolle. Vuoden 2012 valvontatason saavuttaminen edellyttäisi lisäksi pysyvän lisärahoituksen osoittamista itärajan vartiointiin vuosina Lisärahoituksella voitaisiin varmistaa myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden saatavuutta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamista ja kykyä torjua hybridiuhkia. Vuoden 2012 tason palauttaminenkaan ei takaisi vielä riittävää henkilöstöä rajavalvonnan palauttamiseksi sisärajoille, mikäli laittoman maahantulon hallinta sitä vaatisi. Näiden toimenpiteiden lisäksi on varauduttava merkittävään valvontahenkilöstön lisäykseen myös nopealla aikataululla. Rajavartiolaitos luo äskettäin eläkkeelle jääneistä rajavartiomiehistä pysyvän lisäosan rajaturvallisuusreserviinsä. Tällä lisäosalla pystytään vastaamaan jos-

5 sain määrin laittoman maahantulon hallintaan sinä aikana, kun pysyvällä lisärahoituksella rekrytoitavia rajavartijoita koulutettaisiin. 3. Toimet kustannusten hillitsemiseksi sisäministeriön hallinnonalalla Vastaanottotoiminta Turvapaikanhakijoiden vastaanotonkustannusten hillitsemiseksi Maahanmuuttovirasto on sopeuttanut vastaanottokapasiteettia vastaamaan majoitettuina olevien määrää. Vastaanottokeskuksien sopimuksia on irtisanottu ja majoituskapasiteettia on vähennetty alkuvuonna. Taustalla on Maahanmuuttoviraston vuoden 2016 alussa toteuttama arviointi toiminnassa olevien vastaanottokeskusten turvallisuus-, toiminnallisuus- ja taloudellisuusjärjestelyistä. Arvioinnin perusteella Maahanmuuttovirasto päätti lakkauttaa 33 vastaanottokeskusta sen ohella, että 10 keskuksen määräaikainen sopimus päättyy. Majoituspaikkoja vähennettiin myös useista toimintaansa jatkavista vastaanottokeskuksista. Majoituspaikkoja väheni yhteensä 7 232, minkä jälkeen aikuispuolen yksiköihin jäi paikkaa ja alaikäisyksiköihin paikkaa. Näistä toimista aiheutuvat säästöt konkretisoituvat sopimusten irtisanomisajan päätyttyä loppuvuonna ja ovat arviolta n. 47 milj. euron luokkaa. Hakijamäärien kehitystä seurataan jatkuvasti. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottoyksiköiden majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 %:n käyttöasteeseen. Arviointi ja siitä saatava seurantatieto on vastaisuudessa tarkoitus toteuttaa säännönmukaisesti kehittämistarpeiden esille nostamiseksi. Myös arviointimenetelmää on tarkoitus kehittää edelleen. Maahanmuuttoviraston toimesta vastaanottokeskukset ovat täsmentäneet kuluvan vuoden talousarvioitaan vastaamaan turvapaikanhakijamäärien laskua. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen mm. seuraamalla majoitusvuorokauden hintaa. Lisäksi Maahanmuuttovirasto neuvottelee sopimuskumppaneiden kanssa tavoitteena saada kustannustehokkaampia sopimuksia. Vastaanottokeskuksiin toteutetaan arviointi- ja ohjauskäyntejä, jossa tarkastellaan vastaanottokeskusten kirjanpitoa ja toteutuneita kustannuksia ja niiden oikeellisuutta. Lainsäädäntömuutokset Eduskunta hyväksyi (EV 38/2016 vp) lakimuutoksen, jonka myötä humanitaarisen suojelun lupakategoria poistuu ja jatkossa kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan vain turvapaikkaa tai toissijaista suojelua. Muutos tarkoittaa käytännössä, että oleskelulupaa ei voida enää myöntää ulkomaalaislain 88 a :n perusteella eli humanitaarisen suojelun perusteella. Myöskään jatkolupaa ei voida lakimuutoksen voimaantulon jälkeen myöntää enää tällä perusteella. Oleskelun jatkuminen Suomessa edellyttää siten, että oleskeluluvalle on joku muu ulkomaalaislaissa säädetty peruste. Muutos on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian. Etelä- ja Keski-Somaliaa on pitkään katsottu humanitaarisen suojelun alueeksi. Kun Mogadishua ei enää pidetä toissijaisen suojelun alueena, tarkoittaa tämä Maahanmuuttoviraston arvion mukaan sitä, että humanitaarisen suojelun poistamisen jälkeen odotettavissa on merkittävästi aikaisempaa enemmän kielteisiä päätöksiä.

6 Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamista koskeva HE 43/2016 annettiin Eduskunnalle Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Esityksen tavoitteena on hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista sekä varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Eduskunnassa on myös parhaillaan käsittelyssä HE 64/2016, jossa ehdotetaan tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Ulkomaalaisen oleskeluoikeutta koskevissa asioissa ja ulkomaalaisille Suomessa myönnettävissä matkustusasiakirja-asioissa sekä kansalaisuusasioissa siirto olisi kokonaisvaltainen ja tekisi Maahanmuuttovirastosta käytännössä yksinomaisen ulkomaalaisten lupaviranomaisen. Poliisille ja Rajavartiolaitokselle jäisi päätösten tiedoksi antamiseen, maasta poistamiseen ja ulkomaalaisvalvontaan liittyviä tehtäviä. Turvapaikka-asioissa siirto olisi osittainen, jolloin poliisille ja Rajavartiolaitokselle jäisi niiden ydintehtäviin kiinteästi liittyviä tehtäviä. Lupa-asioiden keskittämisen odotetaan tehostavan prosesseja. Esityksellä ehdotetaan myös pantavaksi täytäntöön kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä uudelleenlaaditun direktiivin tutkintamenettelyä koskevat tietyt säännökset. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta koskien säilöönoton vaihtoehtoja on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksessä ehdotetaan kehitettäväksi turvaamistoimia turvapaikkamenettelyn sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi, edesauttaa turvaamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen ja täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen saaneiden maastapoistaminen sekä vähentää erityisesti alaikäisten kansainvälistä suojelua hakeneiden säilöönottoa. Vaihtoehtoiset turvaamistoimet ovat lähtökohtaisesti kustannuksiltaan merkittävästi säilöönottoa edullisempia. Asumisvelvollisuuden käytön lisääntyessä säilöönottovuorokausien määrä vähentynee, ja vähentää painetta säilökapasiteetin lisäämiselle, mikä voi tuoda taloudellisia säästöjä. Toisaalta jos säilöönottoa lievemmillä turvaamistoimilla ei pystytä varmistamaan maasta poistamisen toteutumista, peruuntuneista maasta poistamisista saattaa aiheutua lisäkustannuksia. Asumisvelvollisuuteen kuuluvan ilmoittautumisvelvollisuuden arvioidaan lisäävän joidenkin vastaanottokeskusten työmäärää jonkin verran. Myös mahdollisiin järjestyshäiriöihin on varauduttava asianmukaisilla turvallisuusjärjestelyillä ja vastaanottokeskusten maantieteellisellä sijoittelulla. Sisäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitystä järjestyksenvalvojien asettamiseksi vastaanottokeskuksiin (HE eduskunnalle laiksi järjestyslain 22 :n ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 :n muuttamisesta). Esityksen tavoitteena on edistää ja parantaa järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä niihin kohdistuvia häiriöitä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa. Poliisilla on tällä hetkellä kuukausittain useita satoja vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin liittyviä tehtäviä. Kaikki tehtävät eivät ole järjestyshäiriöihin tai rikoksiin liittyviä hälytystehtäviä vaan lukuihin sisältyvät myös esimerkiksi poliisin suorittamat kuljetustehtävät. Varsinaisten hälytystehtävien määrä vaihtelee noin kuukausittaisen tehtävän välillä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa rikosten ja järjestyshäiriöiden määrä vastaanottokeskuksissa tiloissa on kasvanut. Poliisia työllistävät näissä tiloissa ja nii-

7 den läheisyydessä turvapaikanhakijoiden lisäksi myös ulkopuoliset henkilöt. Myös turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten henkilöstön välisiä konflikteja esiintyy. Järjestyksenvalvojatoiminnalla olisi vastaanottokeskuksissa järjestyshäiriöitä ennalta estävä vaikutus, jonka myötä poliisin vastaanottokeskuksiin liittyvien hälytystehtävien määrä vähenisi. Poliisin kokonaisresurssien tarpeeseen esityksellä ei ole vaikutusta, sillä vastaanottokeskuksiin liittyvät tehtävät poliisi on joutunut suorittamaan muiden tehtäviensä ohella ja joutunut tällöin myös priorisoimaan tehtäviään. Nykyinen tilanne, jossa vastaanottokeskuksissa ei ole ollut järjestyksenvalvojia, on lisännyt poliisin tehtäviä ja sitonut poliisin resursseja. Tämä on aiheuttanut paikoin merkittävää resurssivajetta poliisin ydintehtävien suorittamisessa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kaikki paikalliset poliisiresurssit ovat olleet sidottuina vastaanottokeskuksen hälytystehtävään. Mahdollinen vastaanottokeskuksiin liittyvien hälytystehtävien määrän väheneminen johtaisi siihen, että poliisi voisi nykyistä paremmin keskittää resurssejaan muiden lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. 4. Muut taloudelliset vaikutukset Kasvaneella turvapaikanhakijoiden määrällä on ollut työllistävä vaikutus Suomessa. Uusia vastaanottokeskuksia perustettiin viime vuoden aikana ympäri maata. Pelkästään vastaanottokeskuksiin on syntynyt arviolta noin 4500 uutta työpaikkaa. Lisäksi on tarvittu tukipalveluja kuten tulkkeja ja sosiaalityöntekijöitä. Turvapaikanhakijoiden saamat avustukset kuten vastaanottoraha menevät pääosin kulutukseen.