VUODEN 2018 TALOUSARVIOESITYS PL 26

Transkriptio

1 Hallintovaliokunnan kuuleminen keskiviikkona klo 11:15 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 VUODEN 2018 TALOUSARVIOESITYS PL Nykytila ja kipupisteitä Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuoden 2018 talousarvioon määrärahoja yhteensä 1,464 miljardia euroa. Tämä on noin 56 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen muutos johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan määrärahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen. Poliisin osuus pääluokan määrärahoista on noin puolet. Suomen sisäinen turvallisuus on sidoksissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden turvallisuustilanteisiin. Keskeisiä teemoja budjettivuonna 2018 ovat terrorismin torjunta, väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen torjunta, maahanmuutto, rajaturvallisuus, kyberturvallisuus ja hälytystoiminta. Myös kansainväliset velvoitteet asettavat vaatimuksia toiminnalle. Viime vuosina sisäisen turvallisuuden resursseja on kyetty lisäämään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset toimintamenosäästöt ja muut tehdyt leikkauspäätökset pienentävät toimintamenoja kumuloituvasti siten, että sisäisen turvallisuuden toimijat joutuvat etsimään koko ajan haastavassa toimintaympäristössä uusia, tehokkaampia ja tuottavampia toimintamalleja vähenevien resurssien takia. Vuoden 2021 kehystaso SM:n hallinnonalalla on 1,301 mrd. euroa. Toimialakohtaisia painotuksia ja kipupisteitä kuvataan tarkemmin lukukohtaisissa kuulemisissa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tarpeen tuoda esiin yleinen huoli valtion toimitilakustannusten ja tietojärjestelmäpohjaiseen kehittämiseen liittyvien kustannusten noususta samalla kun kehyskauden loppua kohti kehystaso laskee kaikilla sektoreilla. ICTriippuvainen kehittäminen on suuressa roolissa kaikessa kehittämistoiminnassa, jossa pyritään kustannustehokkuuteen ja uusiin toimintamalleihin tai digitalisaation ja mobiliteetin kasvattamiseen. Tämän merkityksen lisääntyminen on ristiriidassa ICTkehittämiseen allokoidun rahoituksen kanssa, myöskään toivottuja volyymihyötyjä sisäisen palveluntuottajan palveluista ei ole ainakaan vielä saatu. Näihin toiminnan osa-alueisiin ja kestävien ratkaisujen löytämiseen tulee jatkovuosina kiinnittää erityistä huomiota, kustannuspaineet vaikuttavat väistämättä operatiiviseen toimintaan (esimerkiksi poliisimiesten määrän ylläpitämiseen) ja edelleen toiminnalliseen tuloksellisuuteen.

2 2. Suunnittelua ohjaavia linjauksia 3. Hallinto Sisäisen turvallisuuden strategia Hallitus antoi toukokuussa 2016 eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Selonteossa arvioitiin turvallisuusympäristön uusia haasteita erityisesti sisäministeriön hallinnonalan ja sen tuottamien palvelujen näkökulmasta. Sisäisen turvallisuuden strategia on sisäisen turvallisuuden selonteon jatke. Strategia tarkastelee sisäistä turvallisuutta laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta. Strategia toimenpiteineen korvaa sisäasiainhallinnon konsernistrategian ja aiemman sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman. Suomen turvallisuusympäristö on monimutkaistunut. Uudet haasteet ja tehtävät edellyttävät viranomaisilta asianmukaisia suorituskykyjä. Viranomaisten vähenevät resurssit ovat edelleen pääosin sidottuja vakiintuneiden kriittisten perustehtävien hoitamiseen. Monimuotoisiin turvallisuusuhkiin vastaaminen käyttää samoja rajallisia voimavaroja. Haasteellinen tilanne edellyttää viranomaisvoimavarojen huolellista uudelleenarviointia. Strategian toimenpiteet on määrä toteuttaa ennen vuonna 2020 eduskunnalle annettavaa seuraavaa selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Toimenpiteiden tavoitteena on, että Suomi on hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa myös vuoden 2020 jälkeen. Sisäisen turvallisuuden strategia toimeenpannaan valtionhallinnossa osana eri hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tulosohjausta. Turvallisuus- kärkihanke ja sen toimeenpano Sisäministeriössä yhteisesti valmistellulla toimeenpanosuunnitelmalla toteutetaan hallituksen toimintasuunnitelmaan sekä sisäisen turvallisuuden selontekoon ja strategiaan sisällytettyjä toimenpiteitä (57 toimenpidettä) sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa esitetään mm. terrorismiuhkien konkretisoitumisesta johtuvat, muihinkin uhkiin vastaavat nopeat ja pitemmän aikavälin toimenpiteet ja esitykset. Pääosa toimenpiteistä pystytään toteuttamaan nykyisillä määrärahoilla, ml. nyt ehdotetut määrärahat vuoden 2018 talousarvioon. Lainsäädäntöhankkeiden aiheuttamat resurssitarpeet arvioidaan kuitenkin ao. hankkeiden yhteydessä erikseen. Sisäministeriön pääluokan Hallinto -luku koostuu sisäministeriön toimintamenoista, hallinnonalan tietohallinnon menoista, siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien menoista, kv. järjestöjen jäsenmaksuista sekä eräistä avustuksista. EUSA-rahastomomentti (EU-rahastot sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan) ja hallinnonalan arvonlisäveromenot ovat kehyksen ulkopuolista menoa tässä luvussa. Ministeriön toimintamenot ja hallinnonalan yhteiset momentit Sisäministeriön toimintamenoihin esitetään vuodelle 2018 yhteensä 13,987 milj. euroa. Esitetty määräraha on 0,355 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2017 talousarvion määräraha. Momentin tasoon vaikuttavat nostavasti mm. hybridiuhkien osaamisen kehittämiseen esitetty määräraha (0,170 milj. euroa) ja vuoden 2017 talousarviossa valtioneuvoston hallintoyksikölle siirretyn toimitilahankkeesta aiheutuneen kertaerän poistuminen (0,582 milj. eu-

3 roa). Momentin tasoa pienentävät mm. hallitusohjelman mukaiset leikkaukset. Vuoden 2018 htv-tavoite on 185 (2017 arvio: 185). Vuoden 2018 aikana jatketaan lähestyvän Suomen EU-puheenjohtajakauden valmistelua valtioneuvoston kanslian johdolla. Puheenjohtajakauteen valmistautuminen tarkoittaa käytännössä ministeriön yhteisten EU-/kv-painopisteiden ja tavoitteiden pohtimista sekä resurssien kohdentamista oikein. Tietohallintomenoihin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 8,017 milj. euroa. Momentilta rahoitetaan hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot, kuten Suomen Turvallisuusverkot Oy:n (S-TUVE) verkkomaksu (SM:n hallinnonalan osuus on noin 7 milj. euroa vuodessa), yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoja sekä tiettyjä turvallisuusverkkoon (TUVE) liittyviä hallinnonalan menoja. Hallinnonalan arvonlisäveromenot ovat kasvaneet. Vuoden 2018 määräraha on 100,409 milj. euroa (kehyksen ulkopuolella). Momentin määrärahatasoa korotettiin kevään kehyspäätöksessä vuodesta 2017 alkaen 75,0 milj. euroon ja tämän lisäksi vuoden 2017 LTAE III:ssa momentille ehdotetaan 60,0 milj. euron lisäystä. Momentin taso on ollut riittämätön vastaamaan tämän hetkiseen toimintamenomomenttien tasoon ja mm. hankkeiden arvonlisäveron käsittelyssä tapahtuneisiin muutoksiin. Momentille on jouduttu hakemaan ylityslupaa vuosina ALVmomentin määrärahataso on entisestään vähentynyt muille hallinnonalan arvonlisäveromomenteille (VNHY, Valtori) tehtyjen siirtojen myötä. Prosentuaalisesti arvonlisäveromenojen kasvu on suurinta Maahanmuuttovirastossa. Muita toimintamenojen käytön ja sitä myötä arvonlisäverojen määrää lisänneitä syitä ovat olleet käynnissä olevat suuret tietojärjestelmähankkeet, passien painatuspalvelujen volyymien kasvaminen ja poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen saatu lisärahoitus. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esitetään vuodelle 2018 yhteensä 1,739 milj. euroa. Momentin tasoon esitetään euron korotusta. Momentin nykyisellä tasolla ei kyetä tuottamaan kansainvälisen turvallisuustilanteen edellyttämää suorituskykyä. Esitetty määrärahatason korotus on välttämätön turvallisuusympäristön muutoksiin vastaamiseksi ja nykyisten erittäin vaikeiden kriisien edellyttämän valmiuden ylläpitämiseksi. Suomen nykyinen siviilikriisinhallintaosallistuminen Ukrainassa, Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa edellyttää valmiuden vahvistamista. Lisäksi Suomen tulee valmistautua osallistumiseen Isilin vastaisen koalitioon sekä Irakissa muuhun toimintaan, jolla vahvistetaan myös muun muassa edellytyksiä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluulle. Suomen tulisi myös kehittää valmiutta varautua tuleviin toimiin Libyassa sekä jatkossa mahdollisesti Syyriassa. Nykyinen määrärahataso ei myöskään mahdollista Kriisinhallintakeskukselle esimerkiksi riittävän tehokasta viestintä- ja päivystysjärjestelmää, jos suomalainen asiantuntija kidnapataan, loukkaantuu tai kuolee.

4 Siviilikriisinhallintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden menot maksetaan ulkoasiainministeriön momentilta EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan Momentin vuoden 2018 määräraha on 22,555 milj. euroa (kehyksen ulkopuolella). EU:n rahoitusohjelmakaudelle on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa: - Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) sekä - Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joka jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-B) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-P). Sisäasioiden EU-rahastoja (EUSA-rahastot) toimeenpannaan valtioneuvoston hyväksymien rahastojen kansallisten ohjelmien ja niitä tarkentavien kansallisten toimeenpano-ohjelmien mukaisesti. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) on ohjelman perusrahoituksen lisäksi mahdollista saada rahoitusta erityistoimien toteuttamiseen, kuten uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanottamiseen, EU:n sisällä siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja EU-Turkki -mekanismin toimeenpanoon. Lisäksi rahastosta on mahdollista saada hätärahoitusta yllättävien maahantulovirtojen hallinnointiin. Erityistoimista lopullisesti saatavan rahoitusosuuden suuruus ei ole vielä tiedossa vaan täsmentyy toimeenpanon mukaisesti. Vuonna 2018 EUSA-rahastojen menojen on arvioitu toteutuvan seuraavasti: Yhteensä AMIF perusosuus AMIF kiintiö AMIF sisäiset siirrot AMIF hätärahoitus - ISF-B ISF-P Tekninen apu Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) toimeenpanon vuonna 2018 korvattavalla seurantajaksolla arvioidaan saapuvan uudelleensijoittamistukeen laskettavia pakolaisia 914 henkilöä, joista aiemmat maksut huomioiden tuloutuu yhteensä euroa jos Suomi saa osuutensa täytettyä määräajan puitteissa. EU-Turkki -sopimuksen mukaisen 1:1 mekanismin toimeenpano päättyy EU-Turkki -sopimuksen mukainen komission jäsenvaltiolle maksama korvaus on euroa henkilöltä. EU:n sisäisten siirtojen osalta korvaus jäsenvaltiolle on euroa henkilöltä. Vuoden 2018 aikana komission odotetaan maksavan korvaukset EU:n varainhoitovuoden 2017 aikana vastaanotetuista sisäisesti siirretyistä turvapaikanhakijoista. Yhteensä Suomelle arvioidaan kor-

5 4. Poliisitoimi vattavan vuonna 2018 sisäisistä siirroista maksettua määrärahaa euroa (1 326 henkilöä). Suomi sai vuonna 2017 päätöksen sisäisen turvallisuuden rahaston raja- ja viisumirahoitusvälineen erityistoimihausta, jonka mukaan Suomi saa kolmeen meriveneeseen 8,1 miljoonaa euroa. Saatu rahoitus maksetaan Suomelle osana normaalia perustamisasetuksen mukaista mekanismia. Vuoden 2018 aikana komission arvioidaan suorittavan Suomelle ennakkomaksatuksen, joka on 4,05 miljoonaa euroa. Suomi on esittänyt Euroopan komissiolle uudelleensijoitettavien määräksi 920 henkilöä aikavälillä Vuoden 2018 aikana komission odotetaan maksavan uudelleensijoittamisesta ennakkomaksuna 4,36 miljoonaa euroa. Suomeen aikaisemmin saapuneiden uudelleensijoitettavien henkilöiden osalta komissio korvaa Suomelle mahdollisesti erillisenä suorituksena yhteensä 2,11 miljoonaa euroa. EUSA-rahastoista vuonna 2018 saatavia tulojen määrää tullaan täsmentämään loppuvuonna 2017, kun päätökset ja niiden toimeenpano EU- ja jäsenvaltiotasolla ovat edenneet. EU:lta saatavat tulot EUSA-rahastoista on budjetoitu momentille Tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä. Vuoden 2018 talousarvioesitys Talousarvioesityksen poliisitoimen luvussa kuvataan sekä poliisitoimen että Suojelupoliisin tulot ja menot sekä keskeisimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ml. resurssit talousarviovuodelle. Lisäksi luvussa on esitetty maastapoistamisiin ja noutokuljetuksiin ehdotettavat menot ja viranomaisten kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) menot. Poliisitoimen toimintamenot Momentille esitetään vuodelle 2018 yhteensä 720,7 milj. euroa. Määräraha on 24 milj. euroa suurempi kuin varsinaisessa talousarviossa vuonna Vuosiin 2016 ja 2018 verrattuna matalampi rahoituskehys kuluvana vuonna selittyy v myönnetyn 9 milj. euron turvapaikanhakijatilanteeseen osoitetun määrärahan lakkaamisesta ja vuodesta 2017 alkaen realisoituvista hallitusohjelman mukaisista säästöistä ja edelleen vuodelle 2018 osoitetuista lisäresursseista. Määrärahatasoa kasvattaa erityisesti kevään 2017 kehyspäätöksessä poliisin toiminnan turvaamiseen osoitettu 33,5 milj. euron tasokorotus. Lisäksi kehyspäätöksessä poliisille osoitettiin vuodelle 2018 yhteensä 1 milj. euroa kalusto- ja välineinvestointeihin. Vuoden 2018 talousarviota koskevassa budjettiriihessä poliisin määrärahoja lisättiin kertaluonteisesti 9,5 milj. eurolla, josta 9 milj. euroa osoitettiin kohdennettavaksi kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen ja 0,5 milj. euroa terrorismin torjunnan ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi momentilla on 3 milj. euroa tuottavuusmäärärahaa kohdennettuna Vitja - hankkeeseen.

6 Kuva 1. Poliisin toimintamenomomentin kehitys Vuosien määrärahoihin sisältyy Suojelupoliisin osuus tp 2012 tp 2013 tp 2014 tp 2015 tp 2016 tp TA 2017 TAE 2018 S2019 S2020 S2021 Poliisin taloustilanne heikkenee merkittävästi vuodesta 2019 alkaen määrärahatason laskiessa vuoden 2018 tasosta (720,7 milj. euroa) yli 20 milj. eurolla n. 700 milj. euroon. Poliisi on jo kuluvana vuonna käynnistänyt sopeuttamistoimia talouden raameissa pysymiseksi tulevina vuosina. Sopeuttamistoimien lähtökohtana on, että kaikin käytettävissä olevin keinoin hillitään poliisimiesten määrän laskua, miltä ei kuitenkaan voida täysin välttyä. Poliisin menoeristä erityisesti toimitilamenot ovat kasvussa tulevina vuosina. Vuonna 2018 toimitilamenojen arvioidaan olevan noin 75,4 milj. euroa ja niiden ennakoidaan nousevan 85,1 milj. euroon vuoteen 2022 mennessä. Kustannusten nousussa on huomioitu 2 %:n indeksikorotus ja vapautensa menettäneiden tilojen peruskorjausprojekti. Toimitilakustannuksia nostaa toimitilojen vuokratason yleinen nousu, turvallisuustason merkittävä nosto toimitiloissa turvallisuustilanteen muutoksesta johtuen, taloteknisesti vanhenevat toimitilat ja toimitilojen sisäilmaongelmien yleistyminen. Lähes kaikki poliisin tulevista ja suunnitelluista toimitilahankkeista on pakottavia ja nykyisellä kehysrahoituksella toteutuessaan vähentävät edelleen poliisin mahdollisuuksia ylläpitää nykyinen poliisimiesten määrä. Edellä kuvatussa noin 10 milj. euron toimitilamenonousussa on huomioitu vain olemassa olevat toimitilamenot ja hankkeet, joista on jo tehty toteuttamispäätös. Kaikkien uusien toimitilahankkeiden osalta on rahoitusratkaisuista päätettävä erikseen. Vuonna 2018 poliisin henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan htv:ta, poliisimiesten määrän arvioidaan olevaan yhteensä htv:ta. Poliisissa vallitsee käytännössä täystyöllisyys, sillä tällä hetkellä poliiseja on työttömänä vain 17 (tilanne ), mikä on tänä päivänä poikkeuksellista millä tahansa toimialalla. Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrä säilytetään 400 opiskelijassa myös vuonna 2018 koulutettujen poliisimiesten saatavuuden turvaamiseksi tulevina vuosina. Poliisin määrärahakehys laskee jo vuodesta 2019 alkaen niin voimakkaasti, että poliisimiesten määrän säilyttäminen nykytasolla ei ole enää mahdollista. Poliisihallinnosta eläköityvien ja muun poistuman määrä ei riitä kattamaan henkilöstön vähennystarvetta. Vuoteen 2021 mennessä poliiseja olisi miltei 445 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2018 huolimatta poliisin määrärahoihin osoitetuista lisäpanostuksista. Ilman kevään kehyspäätöksen määrärahalisäyksiä poliisimiesten määrän lasku olisi noin puolet suurempi ja kevään ke-

7 hyspäätöstä edeltäneet rahoituspäätökset olisivat tarkoittaneet poliisimiesten määrän laskua 880 poliisimiehellä. Huomioitavaa on, että tiedossa oleva määrärahataso vuoteen 2021 asti tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikille Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuville ei voida taata työpaikkaa poliisihallinnon palveluksesta. Kuva 2. Poliisin henkilöstömäärän kehitys Poliisin htv -kehitys Muu henkilöstö Opiskelijat Poliisimiehet tp 2015 tp 2016 tp 2017 TA 2018 TAE Poliisimiesten määrän kasvattaminen vuoteen 2025 mennessä yhteensä poliisimieshtv:een edellyttäisi merkittävää määrärahalisäystä nykykehyksiin. Määrärahatason korotuksessa tulisi huomioida paitsi palkkausmenot, myös nykyistä merkittävästi suuremman poliisimiesmäärän varuste- ja välinekulut, vaikutukset muun muassa ICT -menoihin, kuljetusvälineinvestointeihin sekä vaikutukset Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan ja sen menoihin. Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi nostaa nykyistä korkeammalle tasolle useampi vuosi ennen vuotta 2025, jotta valmistuvat opiskelijat olisivat tuolloin käytettävissä palvelukseen. Poliisiammattikorkeakouluun sisäänotettavien opiskelijoiden määrää ei ole mahdollista nostaa nykyistä korkeammaksi Poliisiammattikorkeakoulun nykyisellä kapasiteetilla. Sisäänotettavien opiskelijoiden määrän kasvattaminen edellyttäisi paitsi lisämäärärahaa opiskelijoiden varustemenoihin myös mm. ulkopuolisten tuntiopettajien ja kouluttajien palkkaukseen. Sisäänottomäärien nosto nykyisestä neljästäsadasta edellyttää huolellista arviointia yhteistyössä Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun kesken toteuttamisvaihtoehtojen, -aikataulun ja rahoitustarpeiden täsmälliseksi arvioimiseksi. Poliisihallitus arvioi maaliskuussa 2017 poliisin palveluksesta eläköityvien määrää ja arvion mukaisesti eläköityminen ei tule seuraavina vuosina merkittävästi lisääntymään vaan pysyy tasaisesti alle 200 henkilössä ainakin vuoteen 2026 asti, johon tämän hetken käytettävissä

8 oleva eläköitymisennuste ulottuu. Eläköityvien lisäksi on huomioitava ns. muu poistuma, joka on ollut vuosittain n. 80 henkilöä. On huomioitava, että laskennallisen eläkeiän saavuttavista noin 1/3 jatkaa työuraansa eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Taulukko 1. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvat ja eläkeiän saavuttavat Vuosi Valmistuvat, hlöä Laskennallisen eläkeiän saavuttaa, hlöä Yhteensä Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Poliisin lakisääteisten tehtävien kokonaiskehityksestä voidaan todeta, että poliisin tehtävien kokonaismäärässä ei ole ollut merkittävää vaihtelua viime vuosina, samoin hälytystehtävien määrä ei ole merkittävästi muuttunut. Huolimatta poliisin resurssikehityksestä toimintavalmiusajat ovat pysyneet lähes ennallaan. Liikenteeseen ja yksilön suojaan liittyvät tehtävät muodostavat valtaosan poliisin vuosittaisista tehtävistä. Poliisin lupahallinnon tehtävien siirto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille ja Maahanmuuttovirastolle ovat vähentäneet poliisin lupahallintotehtäviä. Poliisi pyrkii v säilyttämään kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuuden ja tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla. Kuluvana vuonna kaikkein kiireellisimpien hälytystehtävien (A-kiireellisyysluokan tehtävät) toimintavalmiusaika tulee arvion mukaan pysymään samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. AB -kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaika tulee arvion mukaan myös pysymään samalla tasolla. AB -kiireellisyysluokan hälytystehtävien lukumäärän arvioidaan lisääntyvät jonkin verran kuluvana vuonna (2016 = kpl / 2017arvio = kpl). Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Digitaalisilla palveluilla ja tietojohtoisella poliisitoiminnalla on rakennettu uusia suorituskykyjä tehokkaan ja turvallisen kenttätoiminnan mahdollistamiseksi. Digitaalisilla palveluilla mahdollistetaan poliisin työskentely ja yhteistoiminta, ajasta ja paikasta riippumatta. Uudenlaisilla digitaalisilla palveluilla on tuotu tehokkuutta poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan, sekä mahdollistettu entistä parempi kenttätyön johtaminen ja yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa. Digitaalisten palveluiden avulla on automatisoitu liikenteenvalvonnan rutiinitehtäviä mikä vapauttaa voimavaroja muuhun poliisityöhön, ja parantaa liikenneturvallisuutta. Poliisin omaa työturvallisuutta ja kenttätyön tehoa pyritään lisäämään muun muassa haalarikameroilla ja miehittämättömillä ilma-aluksilla, jolloin ajantasaisen tilannekuvan luominen, kenttätyön tehokas johtaminen sekä reaaliaikaisen todistusaineiston tuottaminen on mahdollista.

9 Liikennevalvontaan on viime vuosina kohdennettu aikaisempaa vähemmän työaikaa johtuen poliisimiesten henkilömäärän laskun ja toimintaympäristön muutoksesta johtuvien toiminnan painotusten vuoksi. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä myös taajamiin yhteistyössä kuntien kanssa. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikennetorjunnan vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. Liikennerikokset muodostavat yli puolet tietoon tulleesta rikollisuudesta. Liikennerikoksista 68 % on nopeusrajoitusten rikkomisia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-elokuussa tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 146 ja loukkaantui ihmistä. Kuolleita oli 23 vähemmän (-13,6 %) ja loukkaantuneita 227 vähemmän (-5,9 %) kuin vuoden 2016 vastaavana aikana. Tammi-elokuussa henkilövahinkoon johtaneet alkoholionnettomuudet ovat vähentyneet viime vuodesta noin 8 prosenttia. Onnettomuustietoinstituutin tietojen mukaan kuluvan vuoden tammi-elokuussa tieliikenteessä menehtyi vähemmän henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien 49 -vuotisen tutkimushistorian aikana. Toimintaympäristön muutos edellyttää poliisin resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Poliisi kohdentaa syksyn budjettiriihessä saadun lisärahoituksen ensisijaisesti henkilöstön lisäämiseen turvapaikkatutkinnan ja uhka - toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen, kyberkyvykkyyden parantamiseen ja kalustohankintoihin. Poliisin TUPA ja UHKA -toimintojen sekä kyberrikostorjunnan vahvistamiseen kohdennetaan yhteensä arviolta 54 henkilötyövuotta lisää sekä tehostetaan vihjeiden käsittelyä ja huolehditaan em. toimintojen asianmukaisesta varustamisesta. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan tietoverkkorikostutkinaan liittyviin hankintoihin, sekä tietoverkkorikostiedustelujärjestelmän luomiseen. Ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen viranomaisten ja järjestötoimijoiden välillä osoitettu 0,5 milj. euron lisämäärärahan käyttö koordinoidaan sisäministeriössä. Sisäministeriöllä on vastuu koordinoida ja kehittää väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä mm. kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman kautta. Lisäksi lisämäärärahalla vahvistetaan Radinetin toimintaa. Katuturvallisuusindeksin arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Poliisin suorituskykyä erityisesti vaativissa tilanteissa parannetaan erilaisin kalusto- ja välinehankinnoin. Hankinnat käsittävät muun muassa luotisuojattuja ajoneuvoja ja henkilökohtaisia suojavarusteita. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin iskuihin on kuitenkin poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi kentällä. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Poliisin tietoon tulleen kokonaisrikollisuuden määrä jatkaa laskuaan eikä tietoon tulleen kokonaisrikollisuuden rakenteessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkirikollisuuden taso on ollut laskeva luvun puolivälistä lähtien. Rikokset ovat siirtyneet internetiin

10 (petokset, identiteettivarkaudet, huumausainerikollisuus jne.) mikä vaikuttaa osaltaan myös poliisin rikostorjunnan suorituskykyyn. Rikoslakirikosten ja erityisesti ns. massarikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan v Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysprosentit vuosina ovat olleet 49,7-47,6 %, tavoite vuodelle 2018 on 43,0%. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa selvitystason ennakoidaan pysyvän nykytasolla, n. 70 %:ssa. Tutkinta-aikojen ennakoidaan kasvavan nykyisestä. Vuonna 2018 tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpideehdotukset. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2017 maastapoistamispäätösten kasvanut määrä ylittää selkeästi vapaaehtoisen paluun ja poliisin palautusten yhteismäärän. Tilanne kehittyy epäsuotuisampaan suuntaan. Vastaanottojärjestelmän piirissä on noin kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, joista pääosa on valittanut päätöksestään. Maasta poistamista odotti elokuun puolivälissä vajaa henkilöä. Laittoman maassa oleskelun merkittävää kasvua ei ole toistaiseksi havaittu. Tässä vaiheessa on kuitenkin olennaista tunnistaa kehitysarvio siitä, että suurin osa valittaneista turvapaikanhakijoista tulee saamaan lainvoimaisen kielteisen päätöksen, joka kasvattaa merkittävästi paluujonon kokoa ja samalla laittoman maassa oleskelun riskiä paluun pitkittyessä. Suomessa on tehty toimenpiteitä paluun ja laittoman maassa oleskelun tilannekuvan muodostamiseksi, tietojen vaihtamiseksi, vapaaehtoisen paluun ja poliisin palautusten tehostamiseksi sekä säilöönottokapasiteetin lisäämiseksi. Frontexin taloudellista paluutukea on hyödynnetty ja laajempaan paluutukeen varaudutaan. Tilannekehityksen johdosta määritellään lisätoimenpiteitä paluun tehostamiseksi. Keskusteluja keskeisten lähtömaiden kanssa käydään koko ajan vapaaehtoisen paluun ja palautusten tehostamiseksi ja erityisesti Irakin paluujärjestelyt tulee ratkaista. Vuosina 2015 ja 2016 poliisien palauttamien irakilaisten lukumäärä oli 2728 (luku sisältää myös itse palanneet ja joista on havainto). Vuonna 2016 poliisi palautti Irakiin charter-koneilla 1382 vapaaehtoista palaajaa ja hakemuksensa peruuttaneita yhteensä 17 lennolla. Loppuvuodesta 2016 alkaen poliisi on palauttanut reittilennoilla viikoittain muutamia palautuspäätöksen saaneita Irakiin. Irak ei hyväksy charter-palautuslentoja, joilla palautetaan vastentahtoisesti palaavia. Vapaaehtoisesti Irakiin on palannut IOM:n avustamana vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä. Poliisin lupapalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien. Suojelupoliisin toimintamenot Momentille esitetään vuodelle 2018 yhteensä 30,1 milj. euroa. Määräraha on 2,75 milj. euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Nousu johtuu ensisijaisesti kevään 2017 kehyspäätöksessä Suojelupoliisille osoitetusta tasokorotuksesta (1,5 milj. euroa ydintoimintojen turvaamiseen ja 2,0 milj. euroa uusiin turvallisuusuhkiin ja toimintaympäristön muutokseen vastaamiseen). Lisäksi Suojelupoliisille osoitettiin vuoden 2018 talousarviota koskevassa budjet-

11 Akselin otsikko SISÄMINISTERIÖ tiriihessä yhteensä 2,5 milj. euroa kertaluonteisesti suorituskyvyn parantamiseen. Suojelupoliisin määrärahakehys v sisältää 4,389 milj. euroa tuottavuusmäärärahaa Suojelupoliisin suorituskykyä (SSK) tehostavaan tietojärjestelmään. Suojelupoliisin henkilöstömäärä kasvaa v yhteensä 45 henkilötyövuodella vuodelle 2018 osoitettujen lisämäärärahojen johdosta. Vuonna 2018 Suojelupoliisissa työskentelee 211 htv:ta poliisimiehiä ja 154 htv:ta muuta henkilöstöä, yhteensä 365 htv:ta. Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja ennakoivan ja merkityksellisen tiedustelutiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Turvallisuusympäristön viimeaikaiset merkittävät ja nopeat muutokset ovat vaikuttaneet Suojelupoliisissa keskeisesti kaikkiin sen sektoreihin (terrorismin torjunta, sisäinen turvallisuus, laittoman tiedustelun torjunta sekä tiedonkeruu- ja raportointitoiminta), mikä on asettanut koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Vuodelle 2018 osoitetulla 2,5 milj. euron lisämäärärahalla suorituskykyä parannetaan erityisesti tiedonhankinnan esikäsittelyssä, kenttävalvonnassa sekä analyysityössä. Suojelupoliisin määrärahatasoa on tarkistettu aiemmilla rahoituspäätöksillä vuoden 2016 tasoa korkeammaksi. Suorituskyvyn tehostamishankkeeseen saatu tuottavuusmääräraha nostaa määrärahatasoa Kuva 3. Suojelupoliisin määrärahakehitys Supon määrärahakehys tp 2016 TA2017 TAE2018 S2019 S2020 S2021 SSK -hanke Kehys

12 Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot Momentille ehdotetaan 9,168 milj. euroa, mikä on 8,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Momentti on muutettu arviomäärärahasta 2 -vuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutos edellyttää momentin erityisseurantaa, jotta mahdollisiin toiminnan tason muutoksiin voida reagoida etukäteen ja toiminnan keskeytyksetön jatkaminen voidaan turvata. 5. Rajavartiolaitos Muuttuneessa turvallisuustilanteessa ei ole näköpiirissä nopeaa käännettä parempaan. Tilannekehityksen ennustettavuus säilyy heikkona. Turvallisuus on nostettu EU:n kehittämisen prioriteetiksi ja hallituksen painopistealueeksi. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä. Muuttunut tilanne edellyttää viranomaisilta aiempaa enemmän. Tilanteeseen vastaaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää henkilöstöä, kalustoa ja toimivaltuuksia. Taloustilanne ja tehtävien priorisointi Rajavartiolaitoksen alus- ja ilma-alusmomentille esitettiin kevään 2017 kehysmenettelyssä viiden meriveneen hankintaan 16,5 milj. ja vartiolaivojen peruskorjaukseen 16 milj. kehyksen ylittävää lisärahoitusta ja tilausvaltuutta. Näihin ei kehyspäätöksessä osoitettu määrärahaa. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin esitettiin kevään 2017 kehysmenettelyssä yhteensä 32 milj. lisäystä. Lisäyksestä 12 milj. oli tarkoitus käyttää nykyisen palvelutason turvaamiseen, 5,7 milj. itärajan valvonnan tason palauttamiseen, 8,7 milj. lisääntyviin EUvelvoitteisiin ja 5,7 milj. Helsinki-Vantaan nopeasti kasvavan liikenteen sujuvuuden takaamiseen. Toimintamenoihin osoitettiin 10 milj. lisäys. Lisäys kohdennetaan itärajan valvontaan, lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen ja Helsinki-Vantaan liikenteen sujuvuuden takaamiseen. Rajavartiolaitoksen nykyisen palvelutason säilyttämiseen ei osoitettu määrärahoja. Lisämääräraha tulee käyttää käyttötarkoituksensa mukaisesti lisääntyvien tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen. Lisämääräraha ei poista Rajavartiolaitoksen muihin tehtäviin kohdistuvaa sopeuttamistarvetta (kuva alla). Lisämääräraha nykyisen palvelutason säilyttämiseksi olisi poistanut sopeuttamistarpeen.

13 Sopeuttamistoimina on suunniteltu muun muassa merivartioasemien sulkemista, rajanylityspaikkojen aukiolon rajoittamista, Turun helikopteritukikohdan lennonvarmistuspalveluista luopumista yöaikana ja vartiolaiva Merikarhun operatiivisesta käytöstä luopumista. Rajavartiolaitos tehostaa sisäistä hallintoaan keskittämällä ja karsimalla esikuntatoimintojaan. Kuljetusvälineiden määrää vähennetään ja niiden käyttöikää jatketaan. Tieto- ja valvontajärjestelmien osalta keskitytään nykyisten järjestelmien ylläpitoon minimitasolla. Valmistelun yhteydessä järjestetyissä kuulemisissa on esitetty kritiikkiä säästötoimia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan poista säästötarvetta muista tehtävistä. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Rajavartiolaitos keskittyy huolehtimaan itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. Rajavartiolaitos palauttaa vuosina omin toimenpitein 80 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin. Hallitus kohdensi kehyspäätöksessä itärajan valvontaan 55 rajavartijan lisäyksen. Nämä yhdessä muodostavat lähes sisäisen turvallisuuden selonteossa linjatun ja perustason valvonnan turvaavan 160 rajavartijan lisäykseen itärajan valvontaan. Rajanylitysliikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla kasvaa kovaa vauhtia. Keskimääräinen kasvu on ollut noin 5 % vuodessa mutta vuoden 2017 aikana on jo rikottu 12 %:n kasvu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Rajanylitysliikenne myös itärajalla on kääntynyt vuoden 2017 aikana nousuun ja voi saavuttaa vuoden 2015 liikennemäärän. Vuoden 2018 talousarvioesitys Rajavartiolaitos ja sisäministeriö esittivät vuoden 2018 talousarvioon 2 milj. euron määrärahaa nykyisen palvelutason turvaamiseksi sekä tilausvaltuutta ja 3,3 milj. euron määrärahaa meriveneiden hankintaan. Esitetyt määrärahat eivät sisälly hallituksen esitykseen. Palvelutason turvaamiseksi esitetty määräraha olisi poistanut sopeuttamistarpeen vuoden 2018 osalta. Rajavartiolaitoksella on tarve korvata luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet seitsemällä meriveneellä. Veneiden uusimisessa tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa yhdistyvät kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Venesarjan arvioitu hinta on 22,5 milj. euroa. Rahoitus on osoitettu noin kahden uuden veneen hankintaan. Venesarjan hankintaan on saatu EU-rahoitusta 8,1 milj. euroa syksyllä Venesarjan kolme venettä rahoitetaan EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston erityistoimenpiteenä. Tästä seuraa velvollisuus luovuttaa veneet tarvittaessa Frontexin käyttöön enintään neljän kuukauden ajaksi vuodessa. Venesarjan hankinnan käynnistämiseksi Rajavartiolaitos tarvitsee vuoden 2018 talousarvioon tilausvaltuuden ja 3,3 milj. euron lisämäärärahan. Asiaa yritetään hoitaa talousarvion täydennyksessä. Rajavartiolaitos ja sisäministeriö esittivät vuoden 2017 kolmanteen lisätalousarvioon 6,6 milj. euron lisämäärärahaa Rajavartiolaitoksen välittömän valmiuden sekä valvonta- ja suorituskyvyn nopeaan kehittämiseen. Rajavartiolaitos suojaa kansalaisia ja yhteiskuntaa vilkkailla rajanylityspaikoilla, raja- ja merialueilla sekä tukemalla poliisia tai antamalla sille virkaapua. Määrärahalla olisi hankittu vastaavia välttämättömiä voimankäyttö- ja suojavälineitä,

14 joihin poliisille osoitettiin lisärahoitusta. Lisäksi määrärahalla olisi hankittu ajoneuvoja partioiden ja valmiusyksiköiden liikkuvuuden ja suojan parantamiseksi. Rajavartiolaitoksen määrärahojen arvioitu käyttö on esitetty seuraavassa taulukossa: Miljoonaa euroa 2016 tot 2017 suun 2018 arv 2019 arv 2020 arv 2021 arv Toimintamenomäärärahat mom yhteensä 234,5 231,0 235,3 231,9 234,5 234,5 Palkkakustannukset 166,3 165,3 165,6 175,3 176,7 178,1 Muut toimintamenot 68,2 65,7 69,7 56,6 57,8 56,4 Investointimenot mom (alukset ja ilma-alukset) 13,5 24,2 12,2 7,1 4,7 4,7 Henkilötyövuodet Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Pelastustoimen toimintamenot Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2018 hanketta, jossa valmistellaan vuoden 2020 alussa voimaan tuleva pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Sisäministeriö valmistautuu vuonna 2018 uusimuotoiseen, sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2020 alkaen muuttuvaan alueellisen yhteisen varautumisen keskushallintotason koordinaatiotehtävään.

15 Momentille esitetään myönnettäväksi 15,997 milj. euroa vuodelle Pelastustoimen toimintamenot nousevat vuonna 2018 noin 3,0 milj. euroa vuodesta Merkittävin lisäys vuoden 2017 talousarvioon verrattuna on ehdotettu 3,0 milj. euron määräraha pelastustoimen uudistuksen edellyttämiin tietojärjestelmäuudistuksiin. Momentille esitetään myös 0,265 milj. euron lisäystä hätäkeskuspäivystäjäkoulutusmäärän lisäämiseksi vuodesta 2018 alkaen. Hätäkeskuslaitos ei ole pystynyt rekrytoimaan riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä koulutusmäärän vähäisyydestä johtuen. Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelmassa Pelastusopistolla. Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutusta on tarkoitus kehittää siten, että opiskelijamäärää Pelastusopistolla kasvatetaan ja opiskelijoiden sisäänotto tapahtuisi jatkossa kaksi kertaa vuodessa (tammi- ja elokuussa). Koulutuksen kehittämiseksi ja Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin vastaamiseksi esitetään määrärahalisäystä, jotta koulutuksen vuosittaista aloitusmäärää voitaisiin nostaa 24 aloituspaikasta 32 aloituspaikkaan. Vuonna 2018 on tarkoitus käynnistää ruotsinkielinen kurssi Vaasassa. Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärään pysyvän lisäyksen edellyttämät määrärahaesitykset on tarkoitus esittää seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 48,788 milj. euroa vuodelle Esitys on noin 1,0 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2017 talousarvio. Vähennykset aiheutuvat vuodelle 2017 myönnetyn kertaluonteisen lisäyksen (0,2 milj. euroa) ja Erica-tietojärjestelmälle myönnetyn määrärahan (0,310 milj. euroa) poistumisesta sekä hallitusohjelman mukaisista säästöistä. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle on asettanut haasteita se, että Hätäkeskuslaitos ei ole pystynyt rekrytoimaan riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä koulutusmäärän vähyydestä johtuen. Hätäkeskuslaitoksen uusi tietojärjestelmä (ERICA) oli alkuperäisen käyttöönottoaikataulun mukaan suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin tapahtunut viivästyksiä. Toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja hankkeen viivästykset ovat aiheutuneet pääosin siitä, että erittäin kriittinen järjestelmä toteutetaan viranomaisten turvallisuusverkon (TUVE) sisälle ja tämän toteutus on vaatinut huomattavasti enemmän suunnittelu- ja toteutusaikaa, kuin mitä on voitu toimitussopimusta vuonna 2011 tehtäessä arvioida. Nykyisen toteutusaikataulun mukaan ERICA otetaan käyttöön kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2018 aikana. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot Momentti esitetään poistettavaksi ja määräraha 8,1 milj. euroa esitetään siirrettäväksi momentille Määrärahan käyttötarkoitusta ei esitetä muutettavaksi, vaan määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon ylläpidon ja kehittämisen edellyttämän hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle tai sen tytäryhtiölle.

16 7. Maahanmuutto Turvapaikanhakijatilanteen kehitys Turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen, jolloin hakijoita oli poikkeuksellisesti yli Vuonna 2016 hakijoita oli noin Turvapaikkahakemuksia on jätetty tämän vuoden tammi-syyskuussa noin Vireille tulleiden hakemusten määrä on vaihdellut noin 30:stä 140:een viikossa. Hakijoista noin 45 % (noin 1 600) on hakenut jo aiemmin turvapaikkaa Suomesta. EU:n sisäisiä siirtoja Kreikasta ja Italiasta on toteutunut Uusien hakemusten määrä on alle Vuonna 2017 arvioidaan hakijoiden kokonaismäärän olevan vuoden 2016 tasolla. Vuoden 2018 talousarvio on mitoitettu noin turvapaikkahakemuksen vireille tuloon. Maahanmuuttovirasto on tehnyt tänä vuonna ( ) yhteensä noin turvapaikkapäätöstä. Myönteisten ja kielteisten päätösten keskinäiset osuudet ovat olleet 48 % / 52 %. Ensimmäistä päätöstä odottaa tällä hetkellä noin henkilöä. Käsittelyaika on keskimäärin 9 kk. Hallintotuomioistuimissa on turvapaikkaratkaisujen valituksia vireillä yhteensä noin Hallinto-oikeuksista on tämän vuoden aikana palautunut Maahanmuuttoviraston käsittelyyn noin ratkaisua (noin 28 % ratkaistuista). Kaikista ratkaistuista on menettelyvirheitä ollut noin 3 %. Vuoden 2015 lopussa vastaanottokeskuksia oli 144 ja alaikäisyksiköitä 68. Tällä hetkellä (syyskuu 2017) vastaanottokeskusten määrä on laskenut 48 yksikköön ja alaikäisyksiköitä on 15. Vastaanottokeskusten käyttöaste on aikuisyksiköissä 94 % ja alaikäisyksiköissä 81 %. Vastaanoton piirissä on noin henkilöä (syyskuu 2017). Heistä vastaanottokeskuksissa asuu noin ja yksityismajoituksessa noin Maahanmuuttoviraston päätöstä turvapaikkahakemukseensa odottaa noin hakijaa, kun puolestaan yli henkilöä odottaa valituksensa käsittelyä hallintotuomioistuimissa. Käytännössä kaikki kielteisen päätöksen saaneet valittavat ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa on käsittelyssä noin valitusta. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valituksia saapunut noin Ennen lainvoimaisen päätöksen saamista hallinto-oikeudesta hakijat ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Hallinto-oikeuksien varsinaisten turvapaikka-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli elokuussa noin 8 kk. Vastaanottopalvelut on lakkautettu vastaanottolain 14 :n nojalla yhteensä 665 henkilöltä. Kuntaan muuttoa odottaa noin 900 myönteisen päätöksen saanutta. Ensi vuonna vastaanoton piirissä olevien määrän arvioidaan keskimäärin olevan noin henkeä, alkuvuonna määrä on vielä yli henkilöä, mutta määrän ennakoidaan alenevan vuoden aikana. Kehitysyhteistyömenoihin lasketaan OECD:n DAC-toimikunnan ohjeiden mukaisesti pakolaisten vastaanoton kuluja ensimmäisten 12 kuukauden ajalta. Vuonna 2015 kasvaneiden turvapaikanhakijamäärien seurauksena vastaanoton kulut ovat kasvaneet, samoin kehitysyhteistyöhön tältä osin raportoidut summat. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot Maahanmuuttoviraston ja osana virastoa toimivien valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin esitetään 49,395 milj. euroa. Viraston määrärahakehys ja henkilötyövuosimäärä on laskeva, sillä turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisen myötä virastoon vuosina 2015-

17 2016 palkattua määräaikaista esittelijäresurssia on ollut mahdollista vähentää. Viraston henkilötyövuosimäärä on tänä vuonna arviolta noin 700 henkilötyövuotta ja ensi vuonna määrän ennakoidaan vähenevän arviolta noin sadalla henkilötyövuodella. Tietenkin muutokset hakijamäärissä voivat muuttaa tilannetta ja resurssitarvetta. Virasto on nykytilanteessa paremmin varautunut hakijamäärien ennakointiin. Paluuta vuotta 2015 edeltävälle resurssitasolle ei ole myöskään virastolle tulleiden lisätehtävien vuoksi. Turvapaikkaprosessin kehittämisen myötä virastolle ovat siirtyneet muun muassa turvapaikkaprosessin alkuvaiheen turvapaikkatutkinnan tehtävät poliisilta ja rajavartiolaitokselta. Suuri asiakasmäärä turvapaikkaprosessissa aiheutti prosessin kaikissa vaiheissa viiveitä, mikä oli poikkeuksellisessa tilanteessa ymmärrettävää. Työmenetelmiä ja prosesseja on tarkasteltu ja kehitetty. Kehittämistoimia tehdään edelleen, jotta virasto pystyy vastaamaan vuoden 2018 heinäkuussa voimaan tulevaan EU:n menettelydirektiivin asettamaan turvapaikkahakemusten kuuden kuukauden käsittelyaikaan. Virasto hyödyntää kansainvälisen suojelun, maahanmuuton ja kansalaisuusasioiden kehittämistyössä digitalisaation mahdollisuuksia. Poikkihallinnollisen ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän eli UMA - järjestelmän avulla automatisoidaan asiankäsittelyprosesseja ja lisätään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden sähköisen asioinnin palveluita niihin soveltuvissa asioissa myös tulevina vuosina. Vastaanottotoiminnan menot Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon momenteille (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto: 137,594 milj. euroa) ja (Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet: 46,584 milj. euroa) esitetään myönnettäväksi yhteensä 184,178 milj. euroa vuodelle Määrärahan arvion perusteena on ennuste vastaanottokeskuksissa majoitettavana olevien keskimääräisestä määrästä vuodelle Määrärahatarpeen arvioidaan vähenevän noin 100 milj. eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Tämä kuitenkin riippuu hakijoiden määrän kehityksestä ja ylipäätään hakemusten käsittelyn viiveettömyydestä. Kevään kehyspäätökseen verrattuna määrärahoja on jouduttu ensi vuoden talousarvioesitykseen lisäämään johtuen kielteisten turvapaikkapäätösten valituskäsittelyn viiveistä hallintotuomioistuimissa. Vastaanottomenoja on mahdotonta täsmällisesti arvioida. Vastaanoton menoihin vaikuttavat turvapaikanhakijamäärän lisäksi kokonaisprosessin kesto, joka muodostuu hakemusten käsittelyajasta, päätökseensä muutosta hakevien määrästä ja muutoksenhaun kestosta hallintotuomioistuimissa, päätöksen tiedoksiantoajoista, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen nopeudesta ja tehokkuudesta, vapaaehtoisen paluun toimivuudesta ja oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeudesta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valitusten määrän kasvu on ruuhkauttanut käsittelyä hallintotuomioistuimissa ja näin ollen pidentänyt vastaanottokeskuksissa oloaikaa. Osa viime ja tänä vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista poistuu vastaanottojärjestelmästä vasta vuoden 2018 aikana. Myönteisen päätöksen saaneiden henkilöiden määrä vastaanottokeskuksissa on laskenut ollen tällä hetkellä alle 900. Kuntaan siirtyminen on vuoden alusta hieman piristynyt. Kuntaan siirrytään kuitenkin pääosin vastaanottokeskusten avustamana tai hankkimalla asunto itsenäisesti. ELY-keskusten neuvottelemien kuntapaikkojen tarjonta ei ole riittävää eikä kohtaa alueellista kysyntää. Keskimääräinen luvan saaneiden poistuma vastaanottojärjestelmästä

18 on noin 300 henkilöä kuukaudessa. Keskimääräinen siirtymäaika oleskeluluvan tiedoksiannosta on noin 3 kk. Turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen mitoittaminen vastaamaan hakijamäärää sekä lakkautettavien tai perustettavien vastaanottokeskusten tarvetta ajantasaisesti on erittäin haasteellista. Vastaanottokapasiteettia pyritään mitoittamaan kulloistakin tilannetta vastaavaksi ja toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen. Maahanmuuttovirasto on tehnyt vastaanottokeskusten lakkauttamis- ja paikkamäärien supistamisia koskevia päätöksiä. Tänä vuonna on lakkautettu 31 aikuisyksikköä ja 34 alaikäisyksikköä eli yhteensä majoituspaikkaa. Uusia lakkauttamis- ja supistamispäätöksiä tehdään hakijamäärien mukaisesti. Maahanmuuttovirasto on joutunut lykkäämään loppuvuodeksi suunniteltuja vastaanottojärjestelmän sopeuttamistoimia johtuen vastaanoton piirissä olevien määrän ennakoitua hitaammasta alenemisesta. Vapaaehtoinen paluu Vapaaehtoiselle paluulle esitetään myönnettäväksi 6,8 milj. euroa vuodelle Vapaaehtoinen paluu muuttui vuonna 2015 lakisääteiseksi. Asiasta säädetään vastaanottolaissa ja sisäministeriön asetuksella vapaaehtoisen paluun avustuksesta. Vapaaehtoisesta paluusta huolehtivat Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset. Vapaaehtoisesti kotimaahansa on tänä vuonna palannut henkilöä ( ). Näistä 79 % palasi Irakiin. Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on kuitenkin laskenut tammikuusta 2017 alkaen. Kun tammikuussa palanneiden määrä oli 182, oli elokuussa palanneiden määrä ainoastaan 64. Vapaaehtoisen paluun prosessi on sinällään nopea - käsittelyaika hakemuksen vireillepanosta maasta poistumiseen on 13 vuorokautta. Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta pyritään lisäämään korottamalla paluutukea määräaikaisesti vuoden 2018 loppuun asti. Maahanmuuttovirasto on myös palkannut Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittamalla Vapaaehtoisen paluun ohjauksen tehostaminen (VAPA) -hankkeella vastaanottokeskuksiin 15 ohjaajaa vapaaehtoisen paluun neuvontaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tehostaa vastaanottokeskuksissa annettavaa vapaaehtoisen paluun ohjausta ja neuvontaa. Näin tuetaan ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoista paluuta heidän kotimaahansa ja estetään laitonta maassa oloa. Avustusten korottamisen ja neuvonnan yhteisvaikutuksella pyritään kasvattamaan vapaaehtoisesti palaavien määrää.