VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

Transkriptio

1 Valtiovarainvaliokunnan kuuleminen ti klo 12:00 HE 30/2015 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2016 VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS PL 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuoden 2016 talousarvioesityksessä määrärahoja yhteensä 1,330 mrd. euroa. Se on noin 100 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäykseen vaikuttaa lähes yksinomaan maahanmuuton muuttunut tilanne ja turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Hallinnonalan henkilöstömäärä on ensi vuonna talousarvioesityksen mukaisesti henkilötyövuotta. Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet 2014 toteutuma 2015 arvio 2016 tavoite Sisäministeriö Hallinnon tietotekniikkakeskus Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastusopisto (ml. CMC) Hätäkeskuslaitos Maahanmuuttovirasto Valtion vastaanottokeskukset Yhteensä Huomattavaa kasvua edelliseen vuoteen nähden on Maahanmuuttoviraston henkilöstössä, määräaikaisia turvapaikkakäsittelijöitä on rekrytoitu jo loppuvuonna 2015, määrä tulee edelleen kasvamaan vuoden 2016 aikana. Turvapaikkapäätöksenteon on oltava sujuvaa. Hakemukset käsitellään nopeasti, mutta myös laadukkaasti. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia. Hakemusten nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa. Hallitusohjelmaan sisältyy panostus sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon (keväällä valmistuneen parlamentaarisen työryhmän esitysten pohjalta). Vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyy tästä lisäpanostuksesta 28,5 milj. euron lisäys sisäministeriön hallinnonalalle, määrärahalla pystytään turvaamaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan säilyminen nykytasolla vuonna 2016.

2 Hallitusohjelmaan toisaalta säästövelvoitteena sisällytetyt toimintamenosäästöt "kestetään" vielä vuonna 2016 osittain yllä mainitun sisäisen turvallisuuden lisämäärärahan ansiosta. Vuoden 2016 jälkeen kumulatiivisesti kasvavat säästöt tulevat asettamaan sisäisen turvallisuuden toimijat uusien haastavien ratkaisujen eteen. Vuosien säästö tullaan kohdistamaan julkisen talouden suunnitelman valmistelussa keväällä 2016 säästöpotentiaaliarvioinnin pohjalta. Sisäministeriön kulurakenne on erittäin toimintamenopainotteinen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehdyt vähennykset kohdistuvat lähes suoraan henkilöstömenoihin. Keskeiset määrärahamuutokset hallinnonalan eri toimijoilla vuoteen 2015 nähden ovat seuraavia: Hallinto ja kaikille yhteiset: HO: Kaikkien toimialojen toimintamenoihin kohdistetut uudet säästöt (toimintamenosäästö -6,180 milj. euroa vuonna 2016, kumuloituva säästö) HO: Sisäisen turvallisuuden lisämääräraha 28,500 milj. euroa SM:n hallinnonalalle (jakautuu poliisille, RVL:lle, pelastustoimelle, Hätäkeskuslaitokselle ja maahanmuuttohallinnolle) ICT: strategisesti tärkeitä ICT-hankkeita eri elinkaaren vaiheissa menossa, tärkeää saada suunnitellusti käyttöön toiminnan tehostamisen ja tuottavuuden kannalta Poliisi: Harmaan talouden erillisrahoituksen päättyminen (-6,4 milj. euroa) SUPOn hallinnollisen aseman muuttuminen turvapaikanhakijatilanteeseen reagointi (tehtävien priorisointi) Rajavartiolaitos: -1,3 milj. euroa, leikkaus toimintamenoista turvapaikanhakijatilanteeseen reagointi (tehtävien priorisointi) Maahanmuutto: Turvapaikanhakijamäärä on viime kuukausina kasvanut voimakkaasti. Hakijoita on tullut noin tämän vuoden aikana. Kansallisesti tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomeen saapuvat hakijat otetaan vastaan järjestelmällisesi ja hallitusti. Turvapaikkapäätöksenteon on oltava sujuvaa. Hakemukset käsitellään nopeasti, mutta myös laadukkaasti. Maahanmuuttoviraston resursseja on kuluvan vuoden aikana lisätty. Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton arviomäärärahoja on ensi vuoden talousarviossa lisätty noin 80 milj. euroa kehystasoon nähden. Voimakkaasti kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuen vastaanoton menot ovat huomattavasti ennakoitua suuremmat ja tarve perustaa uusia vastaanottokeskuksia jatkuu voimakkaana. Hakijoiden määrän ja turvapaikkahakemusten sujuvan käsittelyn lisäksi vastaanottomenoihin vaikuttavat päätösten tiedoksiannon nopeus, muutoksenhaun kesto hallintotuomioistuimissa, kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen nopeus, vapaaehtoisen paluun toimivuus sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus.

3 Loppuvuoden 2015 tilanteen perusteella tarkennettu esitys maahanmuuton resurssitarpeista esitetään täydentävässä TAE2016 esityksessä: o Maahanmuuton kokonaistilannetta seurataan jatkuvasti ja valmius reagoida nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen on sisäasiainhallinnossa olemassa. Tulemme esittämään vielä täydentävässä talousarvioesityksessämme tarkennetun arvion ensi vuoden määrärahatarpeista tähän kokonaisuuteen liittyen. o Samalla tulemme tarkistamaan vielä kertaalleen sisäisen turvallisuuden lisämäärärahan jakautumisen hallinnonalan sisällä (poliisilta rajalle 2,0 milj. euroa). Sisäministeriön johdolla on aloitettu sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu; selonteko on valmis keväällä Sisäisen turvallisuuden keskeisiä haasteita ja vahvuuksia tarkastellaan kehyskaudella ja lähitulevaisuudessa ja määritellään keinoja joilla toimintaa pystytään ylläpitämään niukkenevilla resursseilla. Seuraavassa kuvataan luku- ja momenttitasolla ne momentit joihin esitetään muutosta edelliseen talousarvioon nähden tai joissa muuten on tapahtunut muutoksia: HALLINTO Sisäministeriön toimintamenot Momentille esitetään vuodelle 2016 yhteensä 14,817 milj. euroa. Momentin tasoon vaikuttavat siirrot VNHY:lle sekä yleiset toimintamenosäästöt ml. poliittisen toiminnan säästö Siviilikriisinhallinta Momentille esitetään vuodelle 2015 yhteensä 1,439 milj. euroa. Momentin taso laskee 300 milj. eurolla erillisen eduskunnan myöntämän määrärahan poistuttua. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa aiempaa suuremmat haasteet asiantuntijoiden saatavuuden varmistamiselle, koulutukselle ja logistisille valmiuksille. Nykyisellä määrärahatasolla ei todennäköisesti pystytä vastaamaan monimutkaisten ja aiempaa vaarallisempien operaatioiden aiheuttamat lisävaatimuksiin koulutukselle ja rekrytoinnille ja tästä syystä koulutusmäärissä ei ylletä edellisvuosien tasoon EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan Momentin vuoden 2016 määräraha on 13,080 milj. euroa (kehyksen ulkop.). Momentti on perustettu Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden Sisäisen turvallisuuden rahaston ja Turvapaikka-, kotouttaminen- ja maahanmuuttorahaston toteuttamiseksi jäsenvaltiossa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää rahastojen hallin-

4 noinnin järjestämisestä jäsenvaltiolle aiheutuvien velvoitteiden suorittamisesta koituvien menojen maksuun ns. teknisenä apuna. Sisäisen turvallisuuden rahastosta voidaan rahoittaa projekteja tai toimia, joilla tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa ja rajavalvontaa, tuetaan jäsenvaltion valmiuksia poliisiyhteistyön, rikosten torjunnan ja ehkäisemisen sekä kriisinhallinnan alueilla EU:n sisäisen turvallisuuden strategian mukaisesti. Tuen tavoitteena on jäsenvaltioiden toimintakyvyn vahvistaminen, todistajien ja rikosten uhrien suojelu- ja tukitoimien kehittäminen, yhteistyön ja koordinaation edistäminen tiedonvaihdon osalta, eurooppalaisen lainvalvontaviranomaiskulttuurin edistäminen koulutuksen kautta, riskien ja uhkien perusteellisen kartoittamisen vahvistaminen jäsenvaltioissa, tehokkaampi koordinaatio EU- ja kansallisella tasolla kriisien osalta ja jäsenvaltioiden kriittisten infrojen suojelukapasiteetin vahvistaminen kaikilla aloilla. Turvapaikka-, kotouttaminen- ja maahanmuuttorahastosta voidaan tukea toimia, jotka vahvistavat ja kehittävät yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tukevat laillista maahanmuuttoa ja edistävät kokoutumista, kehittävät palauttamisstrategioita ja lisäävät jäsenvaltioiden yhteisvastuuta ja vastuunjakoa. Rahastojen toimeenpano on juuri alkamassa ja ohjelmien ensimmäinen hakukierros on käynnistynyt. Rahastoista myönnetään rahoitusta avoimien hakujen perusteella ja kansallisiin toimeenpano-ohjelmiin kirjattuja tavoitteita toteuttaen. Vuoden 2016 aikana määrärahaa tullaan käyttämään rahastoista rahoitettaviksi valittujen projektien ja toimien ensimmäisiin maksatuseriin ja hallinnointiin tarvittavaan tekniseen apuun rahastojen sääntöjen mukaisesti POLIISITOIMI Poliisitoimen toimintamenot Poliisin toimintamenomomentille esitetään vuodelle 2016 yhteensä milj. euroa. Määräraha on noin 15 milj. euroa pienempi kuin vuonna Suurin osa vähennyksestä selittyy Suojelupoliisin määrärahojen siirtämisestä omalle toimintamenomomentilleen. Poliisin määrärahoihin on lisätty lähes 7 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden rekisteröintiin ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistamiseen. Sisäisen turvallisuuden määrärahaa esitetään poliisin momentille vajaat 20 milj. euroa. Poliisin hallintorakenteen uudistamishanketta (Pora III) jatketaan. Poliisin resursseja arvioidaan jatkuvasti vastaamaan taloudellisia reunaehtoja, myös kustannusrakennetta ja toimipisteverkostoa tarkastellaan tavoitteena toimitilakustannusten alentaminen. Harmaan talouden torjunnan erillisrahoitus päättyy vuoden 2015 lopussa poliisin momentilla. Vuosina poliisissa on ollut käytettävissä kohtuullisen hyvät sekä laadulliset että määrälliset voimavarat talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa huomioiden toimintaympäristö ja sen muutokset. Vuodelle 2015 poliisille oli kohdennettu 6,4 milj. euroa tehostamisrahaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Tehostamisrahalla oli huomattava merkitys poliisin suorituskykyyn, sillä kohdennettu

5 määräraha on noin 20 % poliisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista. Vuonna 2014 talousrikostutkinnassa poliisin haltuun saama omaisuus oli 47,6 milj. euroa. Poliisi kohdisti talousrikostutkintaan vuonna 2014 yhteensä 427 henkilötyövuotta. Rahoituksen päättyminen vuonna 2016 merkitsee n. 80 rikostutkijan työn päättymistä, koska he työskentelevät määräaikaisissa viroissa. Tämä aiheuttaisi myös toiminnallisten tulosten laskemisen vuoden 2011 tasolle. Kun noin 20 % resursseista poistuu käytöstä, juttuvaranto lähtee kasvamaan ja läpivirtaus hidastuu sekä mahdollisuudet reaaliaikatutkintaan heikkenevät. Tutkimus- ja kehittämistoiminta mm. korruption tutkimukseen, prosessien kehittämiseen ja rahakoira-toimintaan kohdistuva panostus loppuu, tiedotuskampanja poliisin osalta päättyy. Poliisin takaisin saaman rikoshyödyn määrä laskee. Lisäpanostus harmaan talouden torjuntaan liittyviin valvontaprojekteihin vähenee. Vuosina poliisi on saanut haltuun omaisuutta yhteensä 123,9 miljoonaa, joka on noin euroa/henkilötyövuosi. Poliisin talousrikostutkinnan henkilötyövuoden kustannus on noin euroa. Talousrikostorjunnan lisämäärärahaa suunniteltiin käytettäväksi henkilöresurssien lisäksi myös pankkitilitietojen sähköisen järjestelmän hankintaan. Muilla talousrikostorjuntaan osallistuvien tahojen käytössä jo olevan järjestelmän käyttöön oton poliisissa on arvioitu tuovan vähintään 20 htv:n vuosisäästön. Pankkitilitietojen sähköisen järjestelmän rakentamisen kustannukset poliisille ovat noin euroa. Järjestelmä maksaisi itsensä takaisin alle vuodessa. Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Poliisi edistää toimillaan tietoverkkoturvallisuuden torjuntaa ja kyberturvallisuutta Suojelupoliisin toimintamenot Suojelupoliisin toimintamenomomentti on uusi. Momentille esitetään vuodelle 2016 yhteensä 19,344 milj. euroa siirtona poliisitoimen toimintamenoista. Suojelupoliisi siirtyy ensi vuoden alusta suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Suojelupoliisin hallinnollisen aseman muutoksen jälkeenkin varmistetaan poliisin yhtenäisyyden säilyminen sekä toimivat yhteistyösuhteet ja -verkostot Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot Arviomäärärahamomentille (Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot, amr) osoitetaan 6,0 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. enemmän kuin vuonna Momentille myönnettiin 2,2 milj. euron tasokorotus. Tasokorotukseen on perusteena turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä ja maastapoistamistoiminnan volyymin voimakas kasvu Kejo-hankkeen yhteiset toimintamenot Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (Kejo) yhteisiin toimintamenoihin momentille on vuodelle 2016 varattu tuottavuusmäärärahaa 7,0 milj. euroa, mikä on 3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina

6 TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 Sisäisen turvallisuuden ja erityisesti poliisin palveluiden saatavuutta tuetaan ja kehitetään. Päämääränä on, että poliisin toimintakyky turvataan koko maassa. Poliisin kansainvälinen yhteistyö ja sitä koskeva strategiatyö kytketään palvelemaan aiempaa tehokkaammin sisäisen turvallisuuden päämäärien ja tavoitteiden edistämistä. Poliisitoiminta sopeutetaan poliisille osoitettuun määrärahatasoon. Tehtävät suoritetaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä. Poliisi tarkastelee kustannusrakennettaan siten, että kyetään hillitsemään poliisimiesten määrän laskua mahdollisuuksien mukaisesti. Poliisi saattaa aiemmat rakenneuudistukset loppuun niitä koskevien linjausten mukaisesti ja pyrkii siten uudistukselle asetettujen säästötavoitteiden toteutumiseen. Hallinto- ja tukitehtävien kehittämisen tavoitteena on tuottavuuden lisääminen, prosessien kehittäminen ja yhdenmukaisuuden lisääminen sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen. Laajennetaan poliisin automaattisen liikennevalvonnan käyttöalaa ja kattavuutta. Suunnittelukaudella toteutetaan toimialasidonnaisten it-palveluiden integrointi osaksi poliisihallintoa. Suunnittelukaudella viedään loppuun keskeiset tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmät (Vitja, Kejo). Poliisille laaditaan uusi lupahallintostrategia sekä toteutetaan ulkomaalaislupa-asioiden siirto Maahanmuuttovirastolle ml. erikseen määritellyt turvapaikkatutkintatehtävät. Panostus talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan on sopeutettava poliisille ja muille viranomaisille osoitettujen määrärahojen puitteissa erikseen sovittavalla tavalla painottaen harmaata taloutta ja talousrikollisuutta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Muuttunut turvallisuusympäristö, kansainvälisten kriisien heijastusvaikutukset poliisitoimintaan kohdistuviin odotuksiin sekä esiinnousseet uudentyyppiset uhkakuvat (mm. kyber- ja tietoverkkorikollisuus, väkivaltainen radikalismi) edellyttävät sisäisen turvallisuuden resurssien tarkistamista ja uudelleen kohdentamista vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tavoitteena on luoda yhteinen tilannekuva tietoverkkojen ja tietoliikenteen turvallisuudesta ja tunnistaa riskikohteet sekä varmistaa luotettava ja turvallinen tietojenvaihto eri toimijoiden välillä sekä edistää tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. Muun ohella erityishuomiota kiinnitetään turvapaikanhakijamäärän kasvun myötä tuoman haasteeseen vastaamiseen ja tehokkaaseen, hallitusohjelman mukaiseen maastapoistamistoimintoon. Kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä sekä sen vaativat toimenpiteet tulevat näkymään poliisin toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa, kun tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja resursseja allokoimaan mm. liikennevalvonnasta turvapaikkatutkintaan RAJAVARTIOLAITOS Rajavartiolaitoksen toimintamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille esitetään vuodelle 2016 yhteensä 228,865 milj. euroa. Määrärahatasoon vaikuttavat sisäisen turvallisuuden määrärahalisäyksen ja kaikkia koskevien toimintamenosäästöjen ohella vuodelle 2016 toimintamenoihin erityisesti RVL:lle tehty 1,3 milj. euron leikkaus aiemmassa kehyspäätöksessä tehtyyn rajavartijoiden palkkausrahaan.

7 Rajavartiolaitoksessa on ollut vuodesta 2013 saakka käynnissä 28 milj. euron sopeuttamisohjelma, jossa mm. vähennetään henkilöstöä pysyvästi 300 henkilötyövuotta. Käynnissä olevan sopeuttamisohjelman toimeenpano on suuri haaste. Sopeuttamisohjelman aikana Rajavartiolaitokselle kohdistetut lisäsäästöt pakottavat arvioimaan uusia sopeuttamistoimia. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille on kohdennettu sopeuttamisohjelman toimeenpanon aloittamisen jälkeen merkittävät lisäleikkaukset. Kevään 2014 kehyspäätöksen leikkaukset olisivat vuonna ,7 milj. euroa ja Sipilän hallitusohjelman leikkaukset 6,8 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen toimintamenot olisivat vuonna milj. euroa pienemmät kuin vuonna 2015, vaikka huomioidaan hallituksen esittämä 5,5 milj. euron lisämääräraha sisäiseen turvallisuuteen. Vähennys vastaa noin 175 henkilötyövuoden panosta. Rajavartiolaitokselle on kohdistettu vuodelle ,37 milj. euron leikkaus (15% vuokrakuluista) omakustannusperiaatteen toteuttamiseksi Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa. Vuokranalennusten toteutuminen kustannusneutraalisti on epävarmaa. Lisäksi toimitilamenot kasvaisivat, jos Rajavartiolaitoksen raja-alueilla olevat partiomajat, sillat ja valvontatornit siirrettäisiin Senaatti-kiinteistöille. Toimitilamenoista puuttumaan jäävä rahoitus olisi pahimmillaan 1,93 milj. euroa. Summa vastaisi yli 30 henkilötyövuotta Ilma- ja vartioalusten hankinnat Rajavartiolaitoksen investointimomentille esitetään vuodelle 2016 yhteensä 14,710 milj. euroa. määrärahaa Rajavartiolaitoksen meripelastushelikoptereiden peruskorjaukseen. Tällä turvataan meripelastusvalmiutta. Meripelastusvalmiuden varmistamiseksi Rajavartiolaitoksella olisi ollut myös tarve aloittaa merivartioasemien vanhentuneiden veneiden uusiminen. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella, turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen erityisesti sisärajoilla, Euroopan unionin yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä, meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitos huolehtii siitä, että itärajan rajaturvallisuus säilyy hyvänä. Itärajalla ylläpidetään riittävät voimavarat. EU:n rajaturvallisuusjärjestelmän tukemiseen ja kehitystyöhön osallistutaan aktiivisesti. Uusi ilma-aluskalusto parantaa valmiuksia merellisten turvallisuusuhkien hallintaan Suomenlahdella. Rajavartiolaitos huolehtii kriisivalmiudesta ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista täysimääräisesti. Rajavartiolaitoksessa varaudutaan tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja tarvittaessa osittaiseen sisärajatarkastusten palauttamiseen. Lisäksi suunnitellaan ja valmistellaan merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirto sisäministeriölle, edistetään päätöksentekoa sekä kustannustehokkaiden ja käytännöllisten ratkaisujen löytämistä Älykkäät Rajat -paketissa, valmistellaan hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaiksi niin, että esitys voidaan antaa eduskunnalle vuonna 2017 sekä valmistellaan hallituksen esitys rajavartiolainsäädännön muutoksista hybridiuhkiin varautumiseksi.

8 26.30 PELASTUSTOIMI JA HÄTÄKESKUSTOIMINTA Pelastustoimen toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 12,774 milj. euroa vuodelle Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastustoimen toimintamenot vähenevät vuonna 2016 noin 1,6 milj. euroa vuodesta Merkittävin vähennys on vuoden 2015 talousarviossa myönnetyn kertaluonteisen ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen osoitetun määrärahan poistuminen Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 52,966 milj. euroa vuodelle Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot vähenevät ensi vuonna noin 2,6 milj. eurolla. Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat asettavat merkittäviä haasteita häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotolle. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin osoitettiin 1,4 milj. euroa sisäiseen turvallisuuteen ja 3,5 milj. euroa tuottavuuden edistämiseen osoitettua määrärahaa uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton turvaamiseksi. Lisärahoitus käytetään kokonaan Hätäkeskuslaitokselle myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuviin menoihin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 Pelastustoimi: Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Sisäministeriö asettaa hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Kiristyvä talous asettaa haasteita pelastusalan koulutuksen järjestämiselle. Pelastusopistosta annetun lain mukaan pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystön koulutuksen järjestää Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Sisäministeriö on asettanut työryhmän, jonka työn tavoitteena on turvata pelastustoimen päällystökoulutuksen taloudelliset toimintaedellytykset sekä jatkuvuus siirtämällä vastuu koulutuksesta Poliisiammattikorkeakoululle. Hätäkeskuslaitos: Uusi hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) oli alkuperäisen käyttöönottoaikataulun mukaan suunniteltu otettavaksi käyttöön ensimmäisenä Oulun hätäkeskuksessa marraskuussa 2015 ja sen jälkeen muissa hätäkeskuksissa toukokuun 2016 mennessä. Järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin tapahtunut viivästyksiä. Toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja hankkeen viivästykset ovat aiheutuneet pääosin siitä, että erittäin kriittinen

9 järjestelmä toteutetaan viranomaisten turvallisuusverkon (TUVE) sisälle ja tämän toteutus on vaatinut huomattavasti enemmän suunnittelu- ja toteutusaikaa, kuin mitä on voitu toimitussopimusta vuonna 2011 tehtäessä arvioida. Nykyisen toteutusaikataulun mukaan ERICA otetaan käyttöön Oulun hätäkeskuksessa marraskuussa 2016 ja sen jälkeen muissa hätäkeskuksissa mennessä. TUVEn edellyttämien ratkaisujen ja niistä aiheutuvien viivästymisien vuoksi on haettu 2,4 milj. euron määräraha vuoden 2015 neljännessä lisätalousarviossa. Tämän määrärahan saaminen on välttämätön ERICAn käyttöönoton turvaamiseksi MAAHANMUUTTOHALLINTO Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot Momentille esitetään myönnettäväksi 39,229 milj. euroa vuodelle Esitettävä määräraha on noin 13 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa myönnetty määräraha. Momentit ja , Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) Momentin vuoden 2016 määräraha on 87,652 milj. euroa. Esitettävä määräraha on noin 60 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa myönnetty määräraha. Momentin vuoden 2016 määräraha on 30,484 milj. euroa. Esitettävä määräraha on noin 22 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa myönnetty määräraha. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 Turvapaikanhakijamäärä on kasvanut voimakkaasti. Hakijoita on tullut yli tämän vuoden aikana. Maailman kriisialueiden pitkittyneiden konfliktien vaikutukset näkyvät kasvavina pakolaisvirtoina Euroopassa ja myös Suomessa. Tämän vuoden aikana hakijoita saapuu arviolta jopa , ja määrä pysynee korkealla tasolla ennen kuin tilanteeseen saadaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kansallisesti tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomeen saapuvat hakijat otetaan vastaan järjestelmällisesi ja hallitusti. Hakijapaine on ollut kova Pohjois-Suomessa, erityisesti Suomen ja Ruotsin raja-alueella Torniossa. Torniossa avattiin järjestelykeskus, jossa maahan tulevat hakijat poliisin toimesta rekisteröidään ja sitten heidät majoitetaan vastaanottokeskuksiin. Raja-alueella suoritetaan poliisin johdolla myös tehostettua ulkomaalaisvalvontaa. Turvapaikkapäätöksenteon on oltava sujuvaa. Hakemukset käsitellään nopeasti, mutta myös laadukkaasti. Maahanmuuttoviraston resursseja on kuluvan vuoden aikana lisätty. Tällä hetkellä virastossa on 175 henkilöä käsittelemässä hakemuksia ja vuoden vaihteeseen mennessä hakemuskäsittelijöitä on 250. Talousarviossa on Maahanmuuttoviraston käsittelijämäärän lisäykseen varattu noin 14 miljoonaa euroa. Ensi vuonna virasto pystyy tekemään yli turvapaikkapäätöstä. Tästä huolimatta on selvää, jos hakijamäärä edelleen kasvaa, joudu-

10 taan viraston käsittelijäresursseja lisäämään, jotta noin päätöstä pystytään käsittelemään ilman, että käsittelyajat venyvät usean vuoden mittaisiksi. Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia. Hakemusten nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton arviomäärärahoja on ensi vuoden talousarviossa lisätty noin 80 milj. euroa kehystasoon nähden. Voimakkaasti kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuen vastaanoton menot ovat huomattavasti ennakoitua suuremmat ja tarve perustaa uusia vastaanottokeskuksia jatkuu voimakkaana. Maahanmuuttovirasto on lisännyt turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkojen määrää kesästä lähtien laajentamalla toiminnassa olevia keskuksia ja perustamalla uusia. Vastaanottokeskusten majoituskapasiteettia lisätään koko ajan, jotta kaikille turvapaikanhakijoille turvataan lain mukaiset vastaanottopalvelut. Hakijoiden määrän ja turvapaikkahakemusten sujuvan käsittelyn lisäksi vastaanottomenoihin vaikuttavat päätösten tiedoksiannon nopeus, muutoksenhaun kesto hallintotuomioistuimissa, kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen nopeus, vapaaehtoisen paluun toimivuus sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus. Oikeusministeriön hallinnonalalle on lisätty määrärahoja turvapaikkavalitus-asioiden käsittelyyn ruuhkautumisen estämiseksi. Lisäksi poliisin resursseja on lisätty. Aikaisemmin tämä vuonna voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen, jolla vakinaistettiin vapaaehtoisen paluun järjestelmä, toimivuus on varmistettava kohdentamalla vapaaehtoiseen paluuseen riittävä rahoitus. Kun koko turvapaikkaprosessi on riittävästi resurssoitu, hakijoiden odotusaika vastaanotossa lyhenee, jolloin vastaanoton menot eivät nouse kestämättömiksi. Kuitenkin on selvää, että hakijamäärien voimakas kasvu aiheuttaa menopaineita ja lisämenoihin joudutaan varautumaan. Yksi keskeinen väline ulkomaalaislupa-asioiden sujuvoittamisessa on maahanmuuttohallinnon UMA-tietojärjestelmä. Maahanmuutto-, kansalaisuus ja turvapaikka-asioiden käsittelyssä käytetyn poikkihallinnollisen UMA -järjestelmän kykyä automatisoida asiankäsittelyprosesseja ja siirtää osia niistä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi itsepalveluna on tarkoitus merkittävästi nostaa. Näin kohotetaan lupaprosessien tuottavuutta.

11 JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA PL 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Tarkistetut kehykset TAE Kehysehdotus Sisäministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskaudella n. 1,3 mrd. euroa. Hallitusohjelman panostus sisäiseen turvallisuuteen lisää SM:n hallinnonalan määrärahoja 28,5 milj. eurolla vuositasolla. Kumulatiivisesti kasvavat hallitusohjelman sisältämät toimintamenosäästöt syövät tämän lisäyksen kehyskauden loppuun mennessä lähes kokonaan. Poliisin määrärahoihin kohdistuu hallitusohjelmaan sisältyneen rangaistusmääräysmenettelyn käyttöalan laajentamisen johdosta säästöä 1 milj. euroa v ja 2 milj. euroa v Yllä olevan taulukon osoittamalla tavalla sisäministeriön hallinnonalalla kehyskauden määrärahataso on aleneva. Tähän tilanteeseen vaikuttaa erityisesti edellisellä hallituskaudella tehdyt säästöpäätökset. Vuosien toimintamenosäästö tullaan kohdistamaan julkisen talouden suunnitelman valmistelussa keväällä 2016 säästöpotentiaaliarvioinnin pohjalta. Yllä olevassa kehyslaskelmassa ei siis ole vielä huomioitu hallitusohjelmaan sisältyviä uusia toimintamenosäästöjä, jotka tulevat laskemaan kehystä vuoteen 2019 mennessä vielä arviolta noin 25 milj. eurolla. (1,283 mrd. euroa 1,258 mrd. euroa) Sisäministeriön kulurakenne on erittäin toimintamenopainotteinen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehdyt vähennykset kohdistuvat lähes suoraan henkilöstömenoihin. Sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu käynnissä Valtioneuvoston selonteko sisäisen turvallisuuden tilasta valmistuu keväällä Selonteossa tarkastellaan sisäisen turvallisuuden keskeisiä haasteita ja vahvuuksia lähitulevaisuudessa ja linjataan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisestä viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja toimintamalleista. Selonteossa linjataan sisäisen turvallisuuden keskeiset painopisteet tulevaisuudessa, määritellään keinot näiden linjausten toimeenpanemiseksi sekä esitetään ratkaisumallit, joilla vastataan resurssien vähenemisestä aiheutuviin haasteisiin.