MIKESin toiminta Metrologia - tiedostamaton turvaverkkomme. Merkittävä läpimurto: Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2013 MIKESin toiminta 2012 Metrologia - tiedostamaton turvaverkkomme Merkittävä läpimurto: Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2013 SISÄLTÖ 1/ Pääkirjoitus...3 MIKESin toimintakertomus Metrologia tiedostamaton turvaverkkomme...8 Luotettavat mittaukset kuuluvat jokapäiväiseen elämäämme. Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä...10 MIKES toteutti ensimmäisenä maailmassa Josephson- vaihtojännitenormaalin Akkreditoinnista tukea tuotekehitykseen...12 Vaisalan akkreditoitu kalibrointilaboratorio palvelee omaa tuotantoa. MNK ja VANK-P ylsivät tavoitteisiin...14 Neuvottelukuntien tuloksekkaat toimikaudet päättyvät kesällä. Vieraskolumni: Kuinka asiantuntija osoittaa työnsä hyödyn?...16 Professori Antti Lönnqvist on kehittänyt tietointensiivisen palvelutoiminnan mittareita Ajankohtaisia tapahtumia...17 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: jenni.kuva@mikes.fi puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Vuoden 2013 teema - arkipäivän mittaukset MIKESin asiantuntija- ja tutkimustoiminta vastaa modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Toukokuun 20. päivänä tulee kuluneeksi 138 vuotta kansainvälisen metrisopimuksen allekirjoituksesta. Jo usean vuoden ajan vuosipäivän kunniaksi maailman metrologialaitoksen (BIPM) johtaja on antanut julistuksen jostakin ajankohtaisesta teemasta. Tänä vuonna julistuksen antoivat yhdessä BIPM:n johtaja Martin Milton ja lakisääteisestä metrologiasta vastaavan laitoksen (BIML) johtaja Stephen Patoray. Yhteisen julistuksen tarkoitus on osoittaa metrologian merkitystä kaikilla elämän aloilla. Teemat ovat aina olleet kaikkia koskettavia. Aikaisempien julistusten kohteena ovat olleet mm. urheilu, ympäristö, terveydenhuolto, kaupankäynti, kemia. Viime vuonna teemana olivat turvallisuuteen liittyvät mittaukset. Tämän vuoden aihe koskettaa meitä jokaista. Teemaksi on nimetty arkipäivän mittaukset (Measurements in daily life). Valinnallaan laitosten johtajat haluavat muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten mittaaminen on osa meidän arkipäiväämme. Kannattaa hetkeksi pysähtyä pohtimaan päivän teemaa. On helppo huomata, että mittaamme koko ajan monia asioita. Kun katsomme kelloa, mittaamme aikaa. Kun ostamme ruokaa tai tavaraa, punnitsemme. Kun tankkaamme automme, mittaamme tilavuutta. Kun määritämme verenpaineen, mittaamme painetta. Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi meillä on päivän aikana lukemattomia samantapaisia mittauksia. Me olemme niin tottuneita tähän, että pidämme mittaamista itsestäänselvyytenä. Tämän lehden sivulla 8 on esimerkkitarina arkipäivän mittaamisesta. Mittaustulosten perusteella teemme päätöksiä. Me painamme jarrupoljinta, kun auton nopeus ylittää rajoituksen. Me vähennämme ruuan makeutta, kun veren sokeripitoisuus on liian korkea. Sähkön, lämmön, veden, ruuan, polttoaineiden hinta perustuu mittauksiin ja ohjaa valintojamme. Tässä on vain muutamia esimerkkejä. Meillä on oikeus luottaa mittaustuloksiin ilman epäilyä. Emme tule ajatelleeksi kuinka tärkeitä luotettavat mittaukset ovat arkipäivässämme. Viimesyksyinen D-vitamiinisotku oli esimerkki siitä, miten arkipäivämme järkkyy, kun mittauksiin ei voikaan luottaa. Sotku aiheutti harmia ja tulon menetyksiä alan toimijoille ja suurta epätietoisuutta kuluttajissa. Edellä olevat arkipäivän esimerkit kuulostavat helpoilta ja yksinkertaisilta. Itsestään sujuvien mittausten taustalla on kuitenkin oltava vakaa ja toimiva järjestelmä. Moderni teknologia edellyttää jatkuvaa järjestelmän kehittämistä ja mittauksilta entistä suurempaa tarkkuutta ja luotettavuutta. Meidän, jotka teemme työtämme mittausten luotettavuuden kanssa, on huolehdittava siitä, että moderni korkean teknologian maailma voi luottaa kansainväliseen mittajärjestelmään. Toisaalta päättäjien on huolehdittava siitä, että järjestelmän toimivuudesta vastaavilla on riittävät resurssit käytössään. Tämän lehden alkuun on koottu katsaus MIKESin viime vuoden toiminnasta. Katsaus osoittaa, että MIKESin korkeatasoinen asiantuntija- ja tutkimustoiminta vastaa hyvin modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Suomi on yksi Euroopan parhaista akkreditoinnin toteuttajista ja kansainvälisen mittajärjestelmän kehittäjistä. Sekä akkreditointi että metrologia teki kaikkien aikojen parhaimman tuloksensa. Hyvän tuloksen perustana oli oman henkilöstömme osaaminen ja innostus sekä laaja yhteistyö kotimaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2012 Mittatekniikan keskuksen toimintavuosi 2012 Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. Toimintavuosi oli ensimmäinen vuosiksi tehtyä monivuotista tulossopimusta. Sopimus osoittautui hyvin toimivaksi ja sen mukaisesti tulostavoitteisiin tehtiin vain päivityksiä ja käytiin kevennetty tulosneuvottelu. Vuoden 2012 toiminta ja talous toteutuivat keskeisiltä osiltaan tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mittatekniikan keskus toteutti uudistettua toimintastrategiaansa. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES-metrologia ja FINASakkreditointi ovat hyvin haluttuja yhteistyökumppaneita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Keskuksen talous toteutui suunniteltua paremmin. Omatoimisen tulojenhankinnan osuus nousi 48 %:iin ja tasapainotti keskuksen taloutta. Toiminnan kokonaistuotot lisääntyivät noin euroa (+ 18 %). Toiminnan kulujen lisäys, noin euroa, on pääosin seurausta toimintamenojen kasvusta ja uusista metrologiayksikön rekrytoinneista. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani ja oli tulostavoitteiden mukainen. Työhyvinvointikyselyn (VMBaro) mukaan henkilöstön tyytyväisyys on parantunut kolmena viimeisenä vuonna. Erityisesti tiedonkulkua ja työnantajakuvaa kuvaavat työtyytyväisyysindeksit ovat parantuneet. Sairauspoissaolot olivat selvästi alle valtion keskiarvojen. MIKES-metrologia Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRP-ohjelmassa (European Metrology Research Programme) meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistivat MIKESin ja kotimaisten yhteistyökumppaneiden asemaa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa. EMRP-tutkimusohjelman vuoden haun tuloksena 9 uutta hanketta alkoi vuonna Vuoden 2012 lopussa oli käynnissä 27 EMRPohjelman hanketta. Suomen Akatemian hankerahoitus samoin kuin päätökset akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin viroista vahvistavat selkeästi tavoitetta olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. EMRP-hankkeet tukivat kotimaisia tutkimushankkeita ja paransivat viraston palvelukykyä ja verkostoitumista. Korkeatasoinen tutkimus tuki kansallisen mittajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Soveltavan metrologian alalla MIKES oli mukana useissa projekteissa. Kajaanissa MIKES osallistui kahteen TEKES-projek- 4

5 Toimintavuosi 2012 tiin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. CLEENissä aktiviteettimme suuntautui kolmeen aihealueeseen: MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment), SGEM (Smart Grids and Energy Markets) ja FCEP (Future Combustion Engine Power Plant). Näistä MIKESillä oli ohjelmapäällikkyys MMEA-ohjelmassa. Uusia mittausmenetelmiä demonstroitiin MATINEn (Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta) rahoittamana. Tehtiin myös suoria yritysprojekteja. Kajaanin voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratoriolla oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vertailumittauksia on vielä meneillään. MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa (Centre for Measurement and Information Systems) ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Vesivirtausmittauslaitteiston osalta käyttöönotto on vielä osittain kesken. Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen (Comité International des Poids et Mesures, Mutual Recognition Arrangement) liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Q:ssa (Technical Committee-Quality). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Arvioinnin piirissä oli vuoden 2012 lopussa 215 akkreditoitua toimielintä, lisäksi toteutettiin 14 säädöksiin perustuvaa arviointia. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on lisääntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmisteltiin RES (Renewable Energy Sources) direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty uutta päästökauppalainsäädäntöä. Ympäristöministeriön kanssa on käsitelty ympäristöteknologian verifiointiohjelmaa (ETV) ja rakennustuoteasetusta sekä rakennustuotteisiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. LVM/Viestintäviraston (Ficora) kanssa on käsitelty tietoturvallisuusjärjestelmien arviointilaitoksia, Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa konedirektiiviin liittyviä kysymyksiä ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kanssa lääkinnälliset laitteet -direktiiviä ja -asetusta. Vakiintunut yhteistyö jatkui Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) kanssa ajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyvistä arvioinneista, EVIRA:n (Elintarviketurvallisuusvirasto)/Maa- ja metsätalousministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvistä kysymyksistä sekä STUKin (Säteilyturvakeskus) kanssa ydinvoimaturvallisuuteen liittyvistä arvioinneista. Samoin yhteistyö on jatkunut Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) kanssa koskien mm. painelaitteita, Ympäristöministeriön ja SYKEn (Suomen ympäristökeskus) kanssa liittyen Global EMAS -akkreditointiin (The Eco-Management and Audit Scheme) sekä arkistolaitoksen kanssa liittyen sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelmaan. Myös osallistuminen THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on jatkunut. > 5

6 Toimintavuosi 2012 Tuotot elinkeinoelämältä 37 % Tuotot valtion virastoilta 3 % Muut toiminnan tuotot 60 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 0 % Tuotot elinkeinoelämältä 70 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 % Tuotot valtion virastoilta 11 % Muur toiminnan tuotot 1 % FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n (European co-operation for Accreditation), ILACin (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International Accreditation Forum) monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA- ja MRA-sopimukset). FINASin vertaisarviointi toteutettiin toukokuussa Sen tuloksena FINAS jatkaa nykyisissä MLA- ja MRA-sopimuksissa sekä laajentaa standardin ISO (päästökauppatodentajat) kattavaan MLA-sopimukseen, kun se EA:n tasolla solmitaan. Uutena sopimuksena FINAS allekirjoitti tarkastuslaitosakkreditoinnin kansainvälisen ILAC MRA -sopimuksen, joka solmittiin syksyllä EMAS-arviointi toteutettiin joulukuussa 2012 ja sen loppuunsaattaminen oli vielä kesken. Vuonna 2012 FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komiteaja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Latvian (LATAK) ja Iso-Britannian (UKAS) akkreditointielimien kanssa. Yhteistyösopimukset ja -projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja nanotekniikan laitoksen kanssa, O. V. Lounasmaa laboratorion ja Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on ollut aktiivista. EMRPhankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRP-hankkeissa tehdyille innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvontaasetus (765/2008/EY) on ollut voimassa muutaman vuoden. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajenivat, ja hallinnonalarajat ylittäen on käynnistetty keskustelut useiden ministeriöiden kanssa. Rahoitusrakenne Valtion budjetista saatu määräraha vuonna 2012 oli 5,920 miljoonaa euroa. Talousarviorahoitusta oli käytettävissä yhteensä 6,394 miljoonaa euroa. Sekä maksullisen toiminnan tuotot että yhteishankkeiden tuotot ylittivät tavoitteen. Tulossuunnitelmassa maksullisen toiminnan tuotot arvioitiin 3,6 miljoonaksi euroksi toteutuman ollessa 3,9 miljoonaa euroa. Hinnastotarkistus oli keskimäärin 2 %, joten muulta osin 19 %:n kokonaiskasvu aiheutui volyymin lisäyksestä. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ylittyivät tavoitteesta 0,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta 0,3 miljoonaa euroa, suurelta osin siksi, että Kuva 4. Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden tuotot sektorijaon mukaan sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 5,920 milj. euroa vuonna 2012 Akkreditoinnit 39 % Kalibroinnit 17 % Muut maksullisten palveluiden tuotot (mm. FINAS-koulutus ja asiantuntijapalvelut) 1 % Metrologian asiantuntijapalvelut ja koulutus 7 % Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, Tekes, yritykset) 34 % Muut tuotot 2 % Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä % Tuotot valtion virastoilta % Käyttökorvaukset % Muut toiminnan tuotot % 6

7 Toimintavuosi v v v v v hankehakemusten menestymisestä ei ollut suunnitteluvaiheessa varmuutta. Mittatekniikan keskuksen tuotot kertomusvuonna olivat 5,920 miljoonaa euroa (5,016 milj. euroa vuonna 2011) ja kasvoivat 18 % edellisvuodesta. Kokonaistuotoista 63 % kertyi palveluiden myynnistä. Muiden tuottojen osuus oli 37 %. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat runsaat 9 % edellisvuoden 10,509 miljoonasta eurosta 11,493 miljoonaan euroon. Määrällisesti eniten kasvoivat henkilöstökulut, euroa, 10 %, mutta suhteellisesti eniten arvioijapalvelujen ostot 27 % ( euroa). Toimitilakulut kasvoivat euroa, 7 %, josta toimitilavuokrien kasvun osuus oli runsaat puolet ja loput energian hankinnan kulujen kasvusta aiheutuvaa. Kajaanissa jatkuneiden laiterakentamishankkeiden kustannuksista omaan käyttöön valmistuksen osuus oli euroa, joka sisältää sekä työvoima- että muita kuluja. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuluja aktivoitiin taseeseen euroa. htv, yhteensä FINAS-akkreditointipalvelu MIKES-metrologia, Kajaani MIKES-metrologia, Espoo hallinto- ja tukipalvelut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MIKESin kokoaikaisen henkilöstön määrä oli 91,2 %. Henkilöstöstä 28,6 % oli naisia, ja vuoden 2012 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 49,5 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2012 oli 30,8 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee määräaikaisten tutkimushankkeiden sekä alkaneiden ja päättyvien opinnäytetöiden mukaisesti. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,5. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 35 %. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 78 %. Vuoden 2012 lopulla toteutettiin työhyvinvointikysely (VMBaro), jonka vastausprosentti oli 63. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,6. Kyselyn tulosten perusteella on päätetty vuonna 2013 tehtävistä toimenpiteistä. Työterveyshuollon kanssa sekä erilaisten henkilöstötapahtumien avulla on pyritty ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työkunnon ja työhyvinvoinnin varmistamiseen. Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Toiminta-ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointi- ja pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintopäällikkö Timo Jaakkola timo.jaakkola@mikes.fi 7

8 Metrologia tiedostamaton turvaverkkomme Turvallisuus, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus kuulostavat hyvän elämän perusasioilta. Niiden taustalta löytyvä metrologia sen sijaan vaikuttaa kaukaiselta tieteenalalta, vaikka tosiasiassa metrologialla, mittaustieteellä, on suora yhteys hyväksi kokemaamme elämään. Monet asiat tavallisessa arkipäivässämme tuntuvat helposti itsestäänselvyyksiltä. Varsinkin kehittyneissä maissa elävä nykyihminen on tottunut järjestäytyneen yhteiskunnan hyvään toimivuuteen eikä useinkaan pysähdy ajattelemaan arjen sujuvuuden syitä. Katsaus tavanomaisen lapsiperheen päivään valottaa niitä lukemattomia tilanteita, joissa metrologia varmistaa arjen sujuvuuden, ihmisten turvallisuuden, kanssakäymisen luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden. Turvallisuus syntyy luotettavista mittauksista Klo 6.45 Herään herätyskellon soittoon ja luotan siihen, että kelloni näyttää oikeaa aikaa. Ylös noustuani nautin lämpimästä suihkusta ja luotan siihen, että taloyhtiöni vesimittari näyttää oikean lukeman ja että minulta näin ollen veloitetaan oikea määrä rahaa veden kulutuksesta. Ennen kotoa lähtöä vilkaisen ulkolämpömittaria makuuhuoneen seinässä. Ulkona on vain +2 C lämmintä, joten pukeudumme lapseni kanssa lämpimästi. Luotan siihen, että ostamani digitaalinen lämpömittari toimii oikein. Tänään menen töihin autolla ja vien samalla lapseni päivähoitoon. Yleensä kuljemme bussilla, mutta tänään meidän ei tarvitse pitää kelloa silmällä ehtiäksemme bussiin. Joskus bussiaikatauluun ei voi luottaa, ja olemme myöhästyneet bussista vaikka olimmekin ajoissa pysäkillä. Vilkutettuani lapselleni ajan huoltoasemalle. Tankatessani autoa luotan tietysti siihen, että saan bensiinimittarin näyttöä vastaavan määrän tankkiini ja näin ollen myös veloitus on oikean suuruinen. Päätän myös tarkistaa autosta rengaspaineet, koska kesärenkaisiin siirtymisestä on kulunut muutama viikko. Samalla muistan, että auto pitää kohta viedä katsastettavaksi ja minun tulee varata katsastusaika. Autollani on jo sen verran ikää, että katsastus ja siihen liittyvät mittaukset, kuten esimerkiksi pakokaasumittaus ja jarrujen testaus, ovat ensiarvoisen tärkeitä. 8

9 Klo 8.30 Saavun työpaikalleni sairaalaan. Päivän ensimmäinen potilas on pieni lapsi, jolla on korkea kuume. Kuumeen tarkistusmittauksen jälkeen totean hänellä Klo Klo Saavun vihdoin kotiin. Puran ruokaostokset jääkaappiin, ja ennen oven sulkemista tarkistan vielä termostaatin lukemat. Termostaatti kertoo jääkaapin ja pakastimen lämpötilojen olevan sopivat. Tänään Klo Näen rannekellostani, että kello on jo korvatulehduksen ja lapsi pitää punnita vaa alla voidakseni määrätä hänelle oikean määrä antibiootteja. Kiireisenä päivänä usealta potilaalta täytyy ottaa laboratoriokokeita, ja luotan tietysti kokeiden tulosten oikeellisuuteen diagnoosia määrittäessäni. Lähden kotiin ja poikkean matkalla ruokakaupassa. Ostan vihanneksia ja punnitessani niitä uskon tietysti kaupan vaa an näyttämän painon ja sen mukaan määräytyvän hinnan oikeellisuuteen. Kotiin ajaessani on pahin ruuhka-aika. Ajan nopeusmittaritaulun ohi, joka näyttää nopeuteni olevan 21 km/h taajama-alueella. Autoni nopeusmittari näyttää aivan samaa lukemaa. valmistan iltaruuan uunissa ja se onkin näköjään kohta valmista. Uuniin kytkettävä paistomittari ilmoittaa lihan sisälämpötilan olevan jo 63 C. Ruokailun jälkeen maksan juuri mitatun sähkönkulutuksen erotuslaskun verkkopankissa. paljon ja on iltasadun aika. Lapsen nukahdettua lueskelen hetken uutta kirjaa ja nukun sitten levollisesti aamuun saakka. Tämä esimerkki tuo kuvitteellisen henkilön avulla esille joitain asioita jokapäiväisestä elämästämme, joissa metrologialla on väliä. Onkin hyvin vaikea kuvitella toimintoja yhteiskunnassa, joihin mittaus ei kytkeydy jollain tavalla. Kaikki yhteiskunnan perustoiminnot perustuvat luotettaviin mittauksiin. Metrologia luo edellytyksen luotettavalle tuotteistukselle ja kaupankäynnille, ja myös asiakkaan luottamus tuotteeseen perustuu metrologiaan. Kuluttaja haluaa maksaa pakkauksessa ilmoitetusta määrästä tuotetta, sekä myös pystyä luottamaan tuotteen turvallisuuteen. Luotettavat mittaukset kuuluvat lukemattomiin asioihin jokaiseen päivään, siitä asti kun heräämme siihen asti kunnes nukahdamme. Teksti:: Jenni Kuva, Sari Saxholm, Irja Nurmi-Rättö MIKES - elinkeinoelämän yhteistyökumppani Mittatekniikan keskus MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön Suomessa. MIKES Työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten ja tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi Ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää Tarjoaa korkealaatuisia kalibrointeja sekä metrologian asiantuntijapalveluja Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö, FINAS-akkreditointipalvelu, toimii testaus- ja kalibrointilaboratorioiden, tarkastuslaitosten, sertifiointielinten sekä päästökauppa- ja EMAS-todentajien kansallisena akkreditointielimenä 9

10 Odotettua parempi oivallus suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä Josephson-vaihtojännitenormaali on ollut maailman metrologien tavoitteena ja tutkimuskohteena jo pitkään. Mittatekniikan keskus ylsi ensimmäisenä maailmassa läpimurtoon kesällä 2012 yli 10 vuoden sinnikkään puurtamisen tuloksena. Suprajohdeliitosten Josephson-ilmiöön perustuva tasajännitteen kvanttinormaali mullisti sähkömetrologian 1970-luvulla luvulle tultaessa maailman metrologiainstituuteissa tavoitteeksi asetettiin myös vaihtojännitenormaalin toteuttaminen. Suomesta VTT oli ollut hyvin mukana tasajännitetyössä ja tarttui myös vaihtojännitteen tuomaan haasteeseen muiden mukana. - MIKES tuli mukaan vaihtojännitenormaalin tutkimustyöhön keväällä 2002, kun yhteistyö VTT:n kvantroniikkaryhmän kanssa käynnistyi. VTT oli jo tehnyt laskelmia ja Josephson-liitossarjakomponentteja, kun minut, Kari Ojasalo ja viisi muuta tutkijaa määrättiin toteuttamaan vaihtojännitenormaali miljoonasosatarkkuudella 1 khz:n taajuudella 1 V:n jännitteellä, erikoistutkija Jaani Nissilä kertoo. Projektin ensimmäisen vaiheen kestoksi ajateltiin tuolloin puoli vuotta, mutta eihän se niin helppoa ollutkaan. Ensimmäinen onnistuminen antoi odottaa itseään kymmenisen vuotta. JOSY vauhditti tutkimusta VTT:n ja MIKESin yhteistyö nosti Suomen yhdeksi maailman kärkimaaksi vaihtojännitenormaalin tutkimustyössä Saksan PTB:n (Physikalisch-Technische Bundesanstalt) ja USA:n NISTin (National Institute of Standards and Technology) rinnalle. MIKESin ja VTT:n yhteistyön käynnistyessä tutkimusprofessori Heikki Seppä heitti ilmaan idean mahdollisimman yksinkertaisesta Josephson-liitossarjoja hyödyntävästä AC-jännitenormaalista. - Suuremmat kilpailijamme tutkivat kaikki porrasmaista ratkaisua, joten Sepän mielestä suomalaisten kannattaisi yrittää toisenlaista lähestymistapaa. Hänen mullistavassa ideassaan oli vain kaksi porrasta eli kyseessä oli suorakaideaalto. Seppä tuskin ymmärsi tämän kuningasajatuksen kaikkia etuja vielä ideointivaiheessa, sillä ne ovat meillekin valjenneet vasta myöhemmin, Nissilä sanoo. Alkuun tutkimuksissa käytettiin VTT:n valmistamia piirejä, mutta pian ne korvattiin PTB:n kehittämillä, paljon enemmän kohinaa sietävillä liitossarjoilla. Kumppanuus PTB:n kanssa osoittautui hyväksi ratkaisuksi. PTB:llä oli MIKESiä paljon runsaammat henkilö- ja taloudelliset resurssit, joten aiempi keskinäinen kilpailu oli kannattavampaa vaihtaa yhteistyöksi. Tutkimustyötä ja mittauksia tehtiin molemmissa laitoksissa, mutta työ eteni verkkaisesti ja oli MIKESissä miltei pysähdyksissä vuosina Uutta virtaa tutkimukseen toi ERA-NET PLUS -tutkimusohjelmaan sisältynyt JOSY (Josephson voltage standards for wide range applications) -hanke. Se ajoittui vuosille ja sen laajaan kansainväliseen konsortioon kuului PTB:n ja MIKESin lisäksi kahdeksan muuta metrologialaitosta. - JOSY-hankkeessa konsortion tavoitteena oli kehittää pienille taajuuksille (<10 khz) alle miljoonasosan suhteellisen epävarmuuden mahdollistavia vaihtojännitenormaaleja aina 10 V:n jännitetasolle asti. Lisäksi tavoiteltiin suuremmille, jopa 1 MHz:n taajuuksille yltävää yhtä tarkkaa, mutta jännitteeltään vaatimat- 10

11 tomampaa 100 mv:n tasolle yltävää mittanormaalia. Konsortiossa MIKESin työpanos liittyi pientaajuisten 10 V:n vaihtojännitenormaalien tutkimukseen, Nissilä kuvailee. Läpimurto ensimmäisenä maailmassa MIKESin idea tarkalle vaihtojännitenormaalille oli poikkeuksellisen yksinkertainen: tuotetaan Josephson-jännitenormaalipiirillä suorakaideaalto, jonka amplitudi on tarkasti tunnettu. Tämän suorakaideaallon perustaajuisen sinikomponentin amplitudi on myös tarkasti tunnettu ja sitä voidaan käyttää jäljitettävyyden lähteenä. - Käytännössä vaihtojännitenormaalin ulostulona käytetään perinteistä puolijohdeteknologiaan perustuvaa tarkkuussyntetisaattoria, jonka lähdejännitettä verrataan Josephson-suorakaideaallon perustaajuuskomponentin amplitudiin. Tämän kaltaista mittanormaalia voidaan kuormittaa helposti ilman tarkkuuden heikkenemistä. Lisäksi taajuusalue saattaa ulottua kymmeniin kilohertseihin, kun konsortion muiden jäsenten tutkimien ratkaisujen on havaittu rajoittuvan noin yhden kilohertsin taajuudelle, Jaani Nissilä kuvailee. JOSY-hankkeen käynnistyessä MIKES oli tutkimuksissaan jo niin pitkällä, että oli todettu välttämättömäksi suunnitella ja rakentaa oma kaupallisia vaihtoehtoja parempi vaihtojännitelähde. Käytännön rakennustyöstä vastasi pari TKK:n opiskelijaa ja jännitelähteen pääsuunnittelijana toimi tutkija Kari Ojasalo. Vuonna 2008 laitteen todettiin olevan niin stabiili, että tavoitteeksi asetettu vaihtojännitteen amplitudin miljoonasosatarkkuus olisi mahdollista saavuttaa. MIKESin rakentama vaihtojännitelähde testattiin tositoimissa kuitenkin vasta = + + pari vuotta myöhemmin. - Olin Saksassa PTB:n hoivissa kuuden viikon ajan vierailevana tutkijana. Työskentelin tuon ajan ympärivuorokautisesti vaihtojännitteen parissa ja viimein onnistuin toteuttamaan 1 V:n vaihtojännitteen 1 khz:n taajuudella miljoonasosatarkkuudella, Jaani Nissilä muistelee hikistä mutta palkitsevaa urakkaansa. Saavutus vakuutti PTB:n lisäksi myös muut konsortion jäsenet, jotka olivat härkäpäisesti lyöneet päätään seinään porrasmaisen ratkaisun jumittamina. Sovelluksilla kova kysyntä Vuonna 2010 vaihtojännitenormaalin toteutus onnistui 1 V:n jännitteellä. Viime vuonna MIKES teki jälleen metrologian historiaa ja onnistui pitkäaikaisessa tavoitteessaan: ensimmäisen kerran maailmassa toteutettiin 1 khz:n taajuudella 10 V:n AC-jännite miljoonasosatarkkuudella. Huikea 10 numeron tarkkuusvaatimus kuulostaa jatkuvana tavoitteena liialliselta ja herättää kysymyksen, kuka Voltage (max 10 Voltage V) (max 10 Voltage V) (max 10 V) Frequency (Max 20 khz) Frequency (Max 20 khz) Frequency (Max 20 khz) Frequency (Max 20 khz) Moni reaalimaailman jännitesignaali on jaksollinen ja sisältää useita taajuuskomponentteja. MIKESin vaihtojännitenormaalia voidaan käyttää mittaamaan näiden komponenttien amplitudeja asettamalla Josephson-jännitenormaalista saatavan suorakaideaallon tarkasti tunnettu amplitudi sopivasti mitattavan signaalikomponentin amplitudin suhteen. Erikoistutkija, TkT Jaani Nissilä (vas.) ja tutkija, DI Kari Ojasalo ovat MIKESin vaihtojännitetutkimuksen pääarkkitehdit. Tuloksena on syntynyt vaihtojännitenormaalin lisäksi tarkkuuselektroniikkaa, jota MIKES on kaupallistamassa yhdessä Aivon Oy:n kanssa. Voltage (max 10 V) tarvitsee tällaista tarkkuutta? Jaani Nissilä valaisee numeroiden tarpeellisuutta. - Mitä tarkempi jännitelähde on kyseessä, sitä pienemmäksi kohinan osuus tulee kutistaa. Ideaalisten jännitelähteiden ja mittauselektroniikan rakentaminen palvelee ennen kaikkea laitevalmistajia ja tuotekehitystä. MIKESissä on kehitetty myös erittäin tarkkoja puskurivahvistimia, joita ollaan jo kaupallistamassa, vaikka toistaiseksi valmiina ovat vasta prototyypit, Nissilä kuvailee asiakkaiden tarpeita. MIKESin työn tulokset ovat kysyttyjä myös kesällä käynnistyvissä kahdessa EMRP (European Metrology Research Programme) -projektissa, joita ovat Q-Wave ja AIMQuTE. - Q-Wave eli kvanttiaalto on kolmivuotinen projekti ja vastaus teollisuuden tarpeisiin. Sen tuloksena analogiadigitaali- ja digitaali-analogia-muuntimien kalibrointikyky toivottavasti paranee. Tällä hetkellä se laahaa pahasti jäljessä ja haittaa laitevalmistajien työtä. AIMQuTE -projekti tähtää impedanssimetrologian kehittämiseen ja siinä MIKES pystyy niinikään käyttämään itse tehtyä elektroniikkaa. Kyseessä on sinijännitelähde, joka on maailman paras taajuusalueella 0 20 khz. Sinijännitelähteen toimitukset ovat jo käynnissä ja laitevalmistajana toimii Aivon Oy. MIKES testaa valmiit tuotteet ennen niiden päätymistä asiakkaille. Asiakkaat odottavat jo ensimmäisiä versioita ja Nissilä uskoo laitteilla olevan kysyntää metrologia-asiakkaiden keskuudessa maailmanlaajuisesti. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 11

12 Akkreditoinnista tukea tuotekehitykseen Vaisala Oyj tunnetaan ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoavana yrityksenä, joka on kohonnut alansa ykköseksi maailmassa. Innovaatioiden kehitystä on avittanut oma akkreditoitu kalibrointilaboratorio. Professori Vilho Väisälän 1930-luvulla perustamasta Vaisala Oy:stä on 75 vuodessa kasvanut pörssilistattu suuryritys, joka on alansa markkinajohtaja ympäristönmittauksen, -monitoroinnin ja havainnoinnin mittausalueilla. Uteliaisuus ja innovaatioiden luomisen halu ovat leimanneet yrityksen taivalta alusta alkaen, mutta tuotekehitys on saanut merkittävää tukea myös omalta kalibrointilaboratoriolta. Vaisalan kalibrointilaboratorio perustettiin 1970-luvun lopulla laboratorio sai valtuutetun mittapaikan statuksen paineen osalta ja kolme vuotta myöhemmin lämpötilan osalta. Valtuutettu mittapaikka vaihtui akkreditoiduksi kalibrointilaboratorioksi vuonna 1992, kun uudet laboratorioiden akkreditointistandardit, SFS-EN ja ISO/IEC Guide 25, otettiin käyttöön. Siitä käynnistyi myös FINASin ja Vaisalan monivuotinen yhteistyö. Kosteuden osalta akkreditointipäätös myönnettiin Yhteistyömme FINASin kanssa on ollut tiivistä ja samanlaisena se tulee varmasti jatkumaankin, Vaisalan tuotantoteknologiasta ja sen alaisuuteen kuuluvasta kalibrointitoiminnasta vastaava Tomi Pietari kertoo. Suomen lisäksi Vaisalalla on akkreditoidut kalibrointilaboratoriot Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Joukkoon liittynee piakkoin myös Kiina, jonka Pekingissä sijaitseva laboratorio valmistautuu parhaillaan akkreditoinnin hakuun. Ulkomaiset laboratoriot on akkreditoitu paikallisten akkreditointielinten toimesta. Akkreditoinnista kilpailukykyä Vaisalan kalibrointilaboratoriot tarjoavat akkreditoituja kalibrointipalveluja niin uusien kuin vanhojenkin paine-, lämpötila- ja kosteusmittauslaitteiden säätöön. Suomen laboratoriota lukuun ottamatta laboratoriot palvelevat päätyönään yhtiön ulkopuolisia asiakkaita. - Muista poiketen Helsingin kalibrointilaboratorio palvelee huomattavassa määrin omaa tuotantoa. Lisäksi ulkopuolisten asiakkaiden osuus toiminnastamme on merkittävä, kalibrointilaboratorion esimies Heli Järvinen kuvailee. Hänen alaisuudessaan Suomen laboratoriossa työskentelee seitsenhenkinen tiimi. Suomen kalibrointilaboratorion toiminta on vuosien varrella kasvanut sisäisten ja ulkoisten tarpeiden mukaan. Kaiken aikaa sen toiminnalla on kuitenkin ollut kaksi merkittävää roolia: mittalaitteiden kalibrointipalvelujen tarjoaminen asiakkaille ja jäljitettävien suureiden tarjoaminen omalle tuotannolle. - Koska olemme mittalaitteiden valmistaja, pidämme tärkeänä, että asiakkaat saavat meiltä myös laitteiden akkreditoituja kalibrointeja. Näin mittausketju on paremmin määritelty. Toisaalta yhtä tärkeää on tukea innovaatioiden syntyä ja tarjota tuotekehityksen tueksi jäljitettäviä suureita. Vain akkreditoitu laboratorio pystyy ne tarjoamaan. Hyväksi esimerkiksi tällaisesta sisäisestä palvelutarpeesta Pietari nimeää paineen. Painekalibroinnin vaatimukset ovat kovat, joten akkreditoidun laboratorion kautta tuotantoon saadut korkeatasoiset painereferenssit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Hän lisää, että kalibrointilaboratorio tukee Vaisalan pyrkimystä tekniseen johtajuuteen tuotealueillaan. Kalibroinnista vakiovaruste Akkreditoinnin saaminen ja ylläpito vaatii kalibrointilaboratoriolta työtä, mutta hyödyt ylittävät silti ponnistelut monin verroin. Tätä mieltä ovat Tomi Pietari ja Heli järvinen. Yrityksen sisällä päällimmäiseksi nousee jatkuvan mittaustulosten jäljitettävyysketjun luominen laboratoriosta tuotantoon. Ja yrityksen asiakkaille laboratorion saama akkreditointi merkitsee kansainvälisesti tunnustettua ja hyväksyttyä osaamista. 12

13 - Vaisala toimii maailmanlaajuisesti, mutta akkreditoinnin ansiosta meidän ei tarvitse todistella pätevyyttämme asiakkaille missään päin maailmaa. Siitä pitää huolen FINASin tunnettuus ja kuuluminen kansainvälisten akkreditointielinten järjestöihin. Kalibrointisertifikaatit annetaan standardin ISO/IEC vaatimusten mukaisesti, ja kaikki tärkeimmät kansainväliset akkreditointiorganisaatiot hyväksyvät ne, Pietari vakuuttaa. Akkreditointitoiminnasssa noudatetaan maailmanlaajuisesti yhtenäisiä toimintatapoja ja vaatimuksia, ja siksi eri maiden akkreditointielinten myöntämät akkreditoinnit voidaan hyväksyä vastavuoroisesti. Kansainväliset sopimukset vähentävät tarvetta hankkia akkreditointi eri maista ja lisäävät akkreditoituna annettujen tulosten hyväksyttävyyttä maailmanlaajuisesti. Viime aikoina Vaisala on puinut FINASin kanssa ahkerasti tulevaisuuden suunnitelmiaan. Yhtiön tavoitteena on liittää kokonaisiin tuoteperheisiin laitteiden kalibrointipalvelu vakiovarusteena. Luovaa tuotekehitystä sekin. Uudistuksen myötä näiden kalibrointien määrä kasvaisi moninkertaiseksi. - Akkreditoinnin hyöty näkyy siinä, että kenellekään ei tarvitse selittää mitään. Akkreditointi on selkeä osoitus laboratorion pätevyydestä. Vieläpä maailmanlaajuisesti, Tomi Pietari ja Heli Järvinen toteavat. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Vaisala-konserni Vaisalan pääasiallista liiketoimintaa ovat tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen olosuhteiden mittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Yhtiöllä on toimipisteitä Suomen pääkonttorin lisäksi Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Intiassa, Kiinassa, Ruotsissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Malesiassa, Etelä-Koreassa, Japanissa, Brasiliassa ja Australiassa, joissa työskentelee noin 1400 ammattilaista. Liiketoiminta-alueet Konsernissa on kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather (sää) ja Controlled Environment (valvotut olosuhteet) sekä tukitoiminnot Services (palvelut) ja Operations (operatiiviset toiminnot). Weather palvelee säätiedoista riippuvaisia kohderyhmiä, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat meteorologian laitokset, tie- ja rautatieviranomaiset, lentokenttäorganisaatiot ja puolustusvoimat. Yksityisiä asiakkaita ovat mm. energiayhtiöt ja merenkulku. Controlled Environment palvelee teollisuusyrityksiä Life Science- (lääketeollisuus, bioteknologia ja lääkintälaitteet) ja muiden valittujen teollisuuden sovellusten toimialoilla. Tarjolla on laaja valikoima mittauslaitteita, jotka varmistavat toiminnan laadun ja tuottavuuden. Konserninlaajuiset toiminnot Vaisalan tuote- ja havaintopalvelut on keskitetty konserninlaajuiseen Services-yksikköön. Operations-yksikkö vastaa tarjontaketjusta, tuotannosta ja toimituksista ja siihen kuuluu myös akkreditoitu kalibrointilaboratorio. 13

14 Tavoitteet toteutuivat ja fokus täsmentyi Metrologian neuvottelukunnan (MNK) ja Vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunnan (VANK) kolmivuotiset toimikaudet päättyvät kesällä. Asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta erityisesti metrologian imagon kiillotuksessa on vielä tehtävää. - Metrologia on valtionhallinnossa edelleen kapeasti ymmärretty. Kuluneella toimikaudella saimme paljon aikaan, mutta ongelma ei ole vieläkään lopullisesti ratkaistu, MNK:n väistyvä puheenjohtaja Juha Ylä-Jääski arvioi. Hän jättää visaisen pähkinän purtavaksi seuraajalleen siirtyessään Teknologiateollisuudesta Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtajaksi. MNK toimii työ- ja elinkeinoministeriön sekä MIKESin ja Tukesin (turvallisuusja kemikaalivirasto) apuna mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain ja mittauslaitelain mukaisten metrologisten asioiden käsittelyä varten. Neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama ja sen jäsenet edustavat metrologian ja mittausten varmentamisen kannalta keskeisiä hallinnon aloja sekä elinkeinoelämää ja kuluttajia. Kulunut kolmivuotiskausi päättyy , jolloin Teknologiateollisuus ry:n Innovaatioympäristö-yksikön johtaja Juha Ylä-Jääski siirtää MNK:n puheenjohtajuuden seuraajalleen. Ensikertalaisena hän tarkastelee kulunutta kautta tuorein silmin ja löytää aihetta kiitokseen, mutta myös kritiikkiin. - Vaikka fyysikon koulutukseni onkin sopiva tausta MNK:n jäsenyydelle ja puheenjohtajan tehtäviin, en ole pitkään aikaan ollut käytännössä tekemisissä metrologian kanssa, ja teoriatietoakin piti osin palauttaa mieleen. Koko ajan olen saanut tukea ja apua neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimineelta MIKESin Timo Hirveltä ja sihteerinä toimineelta Jaana Järviseltä. Siitä suuri kiitos heille, Ylä-Jääski sanoo. Koulutuksella tavoitteisiin MNK:ssa tehty työ tuotti paljon tavoitteiden mukaisia tuloksia. Puheenjohtajakautensa alussa Ylä-Jääski nimesi neuvottelukunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi metrologiaan kytkeytyvien toimijoiden yhteistyön lisäämisen. Siinä myös onnistuttiin, mutta metrologiatietouden levittämisessä riittää vielä työsarkaa. - MNK:n toiminnan suurin viestittävä asia on oikeaoppisen mittaamisen tärkeys. Metrologia on yhä edelleen sekä valtionhallinnossa että yrityselämässä kapeasti ymmärretty, vaikka sekä julkisella että yksityisellä sektorilla monet kriittiset päätökset perustuvat mittauksiin. Mittausepävarmuuden tunteminen tai mittaustulosten jäljitettävyys eivät valitettavasti usein sisälly itsestäänselvyytenä mittausprosesseihin, Ylä-Jääski kuvailee. Parannusta ongelmaan haetaan mm. koulutuksen ja erilaisten julkaisujen avulla. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkintoon tähtäävä opiskelu tuli mahdolliseksi vuonna 2012 ja samana vuonna ilmestyi myös MIKESin ja MNK:n yhteistyönä syntynyt Laadukkaan mittaamisen perusteet -opaskirja. - Yksi toimikautemme merkittävistä saavutuksista oli vakauslainsäädännön kokonaisuudistus ja sen käytännön toimenpiteet. Uusi mittauslaitelaki tuli voimaan 2011 ja kaksi valtioneuvoston asetusta heti seuraavana vuonna. Mittauslaitelain käytännön implementoinnissa on jatkossa iso urakka. Media mukaan Kritiikkiä Ylä-Jääski esittää eri hallinnonalojen sitoutumisessa MNK:n toimintaan. Vaikka toimikauden aikana eri hallinnonalat olivatkin laajasti edustettuina neuvottelukunnassa, niin sitoutumisen aste vaihteli huomattavasti. - Poikkitoimialaisuus on MNK:n kehittämisen keskeinen tavoite, mutta neuvottelukunnan kokoonpanoa sietää miettiä tarkemmin. Jäsenistössä eri hallinnonalat ovat kyllä hyvin edustettuina, mutta käytännön työssä tuntui, että jotkut jäsenet toimivat neuvottelukunnassa ilman aitoa sitoutumista vaikuttaa asioiden eteenpäin viemiseen, Ylä-Jääski pahoittelee. Joidenkin jäsenten aktiivisuuteen vaikutti myös TEMin neuvottelukunnan toimintaan varaamien taloudellisten resurssien niukkuus. Rahaa oli niukasti käytettävissä myös neuvottelukunnan ulkopuolelta hankittavien tutkimusten, selvitysten ja palvelujen hankkimiseen. Puheenjohtajan mielestä toiminnan resursointiin olisi syytä panostaa enemmän. 14

15 Juha Ylä-Jääski pitää MNK:n tärkeimpänä funktiona kontaktipinnan laajentamista. Tässä työssä hän näkee median paremmalla hyödyntämisellä merkittävän roolin. Nähtäväksi jää, ottaako jokin organisaatio kopin tästä ehdotuksesta ja valjastaa esim. internetin metrologiatietoisuuden lisäämiseen. Täsmällinen toimenkuva Toinen kesällä toimikautensa päättävä neuvottelukunta on Vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta (VANK). Sen toiminta on jaettu kolmeen jaostoon, joita ovat työ-, valvontatoimenja pätevyyden toteamistoimen jaosto eli lyhyesti VANK P-jaosto. Sen puheenjohtajana toimii toista kauttaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrityslainsäädännön asiantuntija Niina Harjunheimo. - Neuvottelukunnan tehtävät ovat asetukseen pohjautuvia ja siksi selkeitä toimikaudesta riippumatta. Asetuksessa on lueteltu seitsemän kohdan tehtävälista ja sen mukaan VANK P-jaoston tulee mm. seurata akkreditointijärjestelmän toimintaa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi, seurata vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja ja tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi, ja edistää akkreditointijärjestelmää ja vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja koskevaa kansainvälistä yhteistyötä. Kuluvan toimikauden alussa täsmennettiin VANK P -jaoston työjärjestys. Siinä määritellään VANK P -jaoston tehtäväksi ottaa kantaa akkreditoinnin toimintaympäristön riippumattomuus- ja puolueettomuusriskien tunnistamisen, analysoinnin ja eliminoinnin menettelyihin ja niiden toimivuuteen. Jaosto ottaa myös kantaa pätevyyden arviointimenettelyjä koskeviin keskeisiin toimintaperiaatteisiin, kuten akkreditointivaatimuksiin, arviointiperiaatteisiin ja oppaisiin. - Jaostomme toimintaa jäsennettiin toimikauden käynnistyessä myös laatimalla toimintasuunnitelma. Sen mukaisesti olemme toimikauden aikana ottaneet kantaa pätevyydenarviointia koskeviin keskeisiin periaatteisiin, kuten akkreditointivaatimuksiin. Lisäksi olemme käsitelleet jaostossa FINASin tekemän riippumattomuusanalyysin, Harjunheimo luettelee esimerkkejä. Toiveissa videoyhteys Kansallisen toiminnan osalta VANK P -jaosto on keskustellut akkreditoinnin käytön lisääntymisestä säädellyllä sektorilla. Jaosto myös asetti kaksi työryhmää toimintansa tueksi. Työryhmät laativat - VANK P -jaoston toiminta oli onnistunut yhdistelmä konkreettisia tuloksia ja hedelmällistä tiedonvaihtoa FINASin ja sidosryhmien kesken, jaoston puheenjohtaja Niina Harjunheimo vakuuttaa. Riippumattomuuden arviointi - FINASin periaatteet ja Arvioinnin tekninen tuki - FINASin periaatteet -dokumentit. Riippumattomuuden arviointi -dokumentissa käsitellään riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyvien riskien tunnistamista, analysointia ja eliminointia. Arvioinnin tekninen tuki -dokumentin laatinut työryhmä puolestaan määritteli pelisäännöt tilanteeseen, jossa FINAS hyödyntää erilaisia teknisiä tukiryhmiä. Tukiryhmien tarkoituksena on vahvistaa ja syventää FINASin arvioijien omaa osaamista uusilla arviointialueilla. Niina Harjunheimo kertoo molempien mainittujen julkaisujen löytyvän FINASin internetsivuilta. Kansainvälisen akkreditointiyhteistyön seuraaminen koettiin toimikaudella tärkeäksi. Tästä syystä FINAS informoi säännöllisesti jaostoa erilaisista kommentointia vaativista säädöksistä ja äänestysvaiheeseen edenneistä kansainvälisten järjestöjen oppaista. Näin eri sidosryhmät pysyivät tietoisina tulevista muutoksista. - Sama tehtiin myös standardisoinnin osalta. Jaosto seurasi tarkkaan akkreditointia ja pätevyyden toteamista käsitteleviä standardiehdotuksia. Suomen Standardisoimisliiton SFS:n edustaja antoi näistä lyhyen katsauksen jokaisessa kokouksessa. VANK P -jaoston puheenjohtaja Niina Harjunheimo pitää päättyvän toimikauden työskentelyä hyvänä yhdistelmänä konkreettisia tuloksia tuottavista toimenpiteistä sekä näkemysten ja tiedonvaihdosta. Kaikkiaan hän arvioi toimintasuunnitelman olleen realistinen käytettävissään oleviin resursseihin nähden. - Työryhmissä tehty työ on ollut tärkeää ja toisaalta puheenjohtajana olen pitänyt tärkeänä, että jaostossa voisi saada aikaan keskustelua FINASin ja sidosryhmien kesken. Tässä olemme mielestäni onnistuneet hyvin kuluneen kauden aikana. Sen sijaan toivoisin, että tulevina toimikausina neuvottelukunta voisi alkaa hyödyntää videoyhteyksiä. Menettely helpottaisi kokouksiin osallistumista, Harjunheimo toteaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö 15

16 VIERASKOLUMNI Professori Antti Lönnqvist, Tampereen teknillinen yliopisto Asiantuntija, miten osoitat työsi hyödyn? Tarkka ja luotettava mittaaminen on edellytys laadukkaalle ja turvalliselle toiminnalle. Organisaatioissa mittaaminen toimii myös johtamisen välineenä. Mittaamisen avulla voidaan seurata, että tavoitteet saavutetaan. Mittarit viestivät henkilöstölle tavoitteista ja ohjaavat toimintaa. Mittaaminen voi saada aikaan positiivista kilvoittelua. Lisäksi se on oppimisen lähde. Mittatekniikan keskuksen toimintaa voi luonnehtia tietointensiiviseksi palvelutoiminnaksi. Tietointensiivisyys viittaa siihen, että työ tehdään asiantuntijoiden toimesta ja suuri osa siitä on tiedon tuottamista ja käsittelyä. Työn palveluluonne puolestaan tarkoittaa sitä, että tuotokset ovat aineettomia palveluita ja että työsuoritteita räätälöidään aina hieman asiakastarpeiden mukaan. Nyky-Suomessa merkittävä osa organisaatioista täyttää edellä kuvatut piirteet. Tällaisissa ympäristöissä eräänä haasteena on se, miten voidaan osoittaa, että työn tulokset ovat laadukkaita ja hyödyllisiä. Tietointensiivisessä palveluorganisaatiossa mittaaminen on erityisen tärkeää. Mittareilla voidaan konkretisoida aineettomia tuotoksia ja tehdä ne näkyviksi. Näin aikaansaannoksista voidaan viestiä asiakkaille tai muille sidosryhmille. Myös yksittäinen asiantuntija saa mittareiden kautta palautetta omasta kehittymisestään ja suoriutumisestaan. Valitettavasti tietointensiivinen palvelutoiminta on hyvin haasteellinen mittauskohde. Niinpä monissa organisaatioissa mittarit koetaan puutteellisiksi tai ne puuttuvat kokonaan. 16

17 UUTISIA Kuluneen kahden vuoden ajan FINASakkreditointipalvelu on kehittänyt yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa mittareita oman toimintansa seurannan ja kehittämisen tueksi. Uusia mittareita on löydetty ja niitä ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön. Mittareiden kehittämisessä keskeistä on ensin tunnistaa palvelutoiminnan menestystekijät ja sitten suunnitella tapauskohtaisesti mahdollisimman toimivat mittarit. Myös henkilöstön näkemysten huomiointi on tärkeää, jotta mittarit koetaan hyväksyttäviksi. Johtamista tukeva mittaaminen ei siis ole mitenkään ylivoimaisen hankalaa. Mittareiden ei myöskään tarvitse onnistua heti täydellisesti. Niitä voidaan parannella käytöstä saatujen kokemusten perusteella. Tärkeää on myös hyödyntää mittareita osana johtamista sinänsä itsestään selvältä kuulostava asia, mutta tässä asiassa on monella organisaatiolla paljon parannettavaa. Haluatko osallistua metrologiaklubeihin? MIKES ja Metrologian neuvottelukunta järjestää suurekohtaista klubitoimintaa. Toiminta on kaikille avointa ja tapaamisia järjestetään vähintään kerran vuodessa. Jos olet kiinnostunut klubin toiminnasta, ota yhteyttä klubin yhteyshenkilöön. Puh (MIKES vaihde) tai Lämpötila - Kelvin-klubi Yhteyshenkilö: Martti Heinonen, MIKES Massa-klubi Yhteyshenkilö: Kari Riski, MIKES Nestevirtaus Nestevirtausklubi Yhteyshenkilö: Petri Koponen, MIKES-Kajaani Paine-klubi Yhteyshenkilö: Sari Saxholm, MIKES Pituus, konepajatekniset mittaukset Suomen Laatuyhdistyksen Metrologiajaos Yhteyshenkilöt: pj. Jari Karhu, Etelä-Karjalan Mittauskeskus Oy, etunimi.sukunimi@mittauskeskus.fi, puh tai Veli-Pekka Esala, MIKES Sähkömetrologiaklubi Yhteyshenkilö: Antti Manninen, MIKES Voima ja vääntömomentti Voimaklubi Yhteyshenkilö: Petri Koponen, MIKES-Kajaani Metrologian koulutukselle kysyntää Professori Antti Lönnqvist toimii Tampereen teknillisessä yliopistossa Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novissa. Hän tutkii tietointensiivisten organisaatioiden tuottavuus- ja johtamiskysymyksiä. MIKES-metrologia kartoitti keväällä asiakaskyselyn avulla asiakkaittensa koulutustoiveita. Vastauksia tuli ilahduttavan paljon ja toiveisiin pyritään vastaamaan järjestämällä lisää koulutustilaisuuksia. Varsinkin mittausepävarmuuskursseja toivottiin paljon, ja seuraava koulutustapahtuma pyritään järjestämään pian. Kiinnostusta osoitettiin myös yrityksille räätälöityjä kursseja kohtaan. Kiitos kaikille vastanneille! Tiedustelut markkinointiryhma@mikes.fi. 17

18 UUTISIA Uudet MIKESläiset Ville Heikkinen aloitti tutkijana MIKES-metrologian pituusryhmässä Hän työskentelee MetNEMSprojektissa, jossa kehitetään muun muassa jäljitettävää MEMS/NEMS rakenteiden liikkeen kuvaamista. Ville siirtyi MIKESiin Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta, jossa hän tutki 3D-kuvaamista valkoisen valon interferometrillä. Priit Jaanson aloitti työnsä tutkijana MIKESissä Priit tekee tutkimustyötä gonio-reflektanssi EMRP-tutkimusprojektin parissa. EURAMET TC-M kokous EURAMET TC-M:n vuosittainen kokous eli massan teknisen komitean kokous sekä eräitä projektikokouksia pidettiin Kroatian Dubrovnikissa Suomen osalta MIKESistä Kari Riski edusti kokouksissa massaa, paineen alikomitean kokouksiin osallistui Sari Saxholm sekä voiman ja vääntömomentin alikomitean kokouksiin osallistui Aimo Pusa. Vuosittainen tapaaminen on tärkeä yhteistyön edistämisen kannalta ja Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon perusteet voimassa Opetushallitus vahvisti uuden mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon perusteet Mittaamisen ja mittauslaitteiden kalibroinnin osaamisella on suuri merkitys niin tuotteiden laadun kuin taloudellisuuden ja turvallisuudenkin suhteen. Mittauskyvyn osoittaminen on keskeinen vaatimus muun muassa akkreditoiduille testaus- ja kalibrointilaboratorioille. Aiemmin ei ole ollut selkeää tapaa osoittaa mittaus- ja kalibrointiosaamista, sillä kokemuksen mukana kertyneen osaamisen osoittaminen ja arviointi on haastavaa. Nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista osoittaa osaaminen yksiselitteisesti Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon perusteella. Mm. AEL järjestää mittaajan ja kalibroijan tutkinnon opetusta. Ensimmäiset henkilökohtaiset opetussuunnitelmat on jo laadittu ja opetusjaksot ajoittuvat keväälle ja syksylle, kertoo koulutusasiantuntija Jyrki Laaksonen AEL:sta. Opiskelijat tekevät opinnäytteitään vuonna Tämä on hyvä tapa yrityksille parantaa henkilöstön osaamista täsmäkoulutuksen avulla, sanoo Jyrki Laaksonen. Lisätietoja SFS-Käsikirja 40 Mittausepävarmuus on ilmestynyt MIKESille tärkeiden vertailumittausten suunnittelemiseksi ja analysoimiseksi. Samalla tavataan myös EMRP-projekteissa mukana olevia kollegoja ja kokousten lomassa on mahdollisuus keskustella myös näiden projektien ajankohtaiskuulumisista ja tärkeimmistä edistysaskeleista. Vastaavia TC-kokouksia järjestetään vuosittain myös muilla suurealueilla. MIKES osallistuu kokouksiin aktiivisesti. Mittaustuloksia käytetään päätöksenteon tukena ja johtopäätösten perusteena. Jotta päätelmät olisivat luotettavia, oikeudenmukaisia ja mahdollisimman oikeita, tarvitaan mittaustuloksia, joiden luotettavuus tunnetaan ja pystytään näyttämään toteen. Mittausepävarmuus kuvaa mittaustulosten luotettavuutta. Uuteen käsikirjaan on nyt ensimmäistä kertaa koottu mittausepävarmuutta käsitteleviä standardeja ja oppaita yksiin kansiin. Mukana olevat standardit on valittu sillä perusteella, että ne käsittelevät mittausepävarmuutta laajasti siten, että niiden periaatteita voidaan soveltaa myös muihin kuin käsittelyn kohteena oleviin suureisiin. Käsikirjan laajuus on peräti 700 sivua ja sitä voi tilata SFS:n verkkokaupasta, MIKES-Kajaani kasvavassa ympäristössä Mika Penttinen aloitti FINASin arvioijana Mika on koulutukseltaan sähkö- ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri ja hänen erityisosaamisalueisiin kuuluvat mm. sähköturvallisuus ja EMC. Renforsin ranta yritysalue, jossa MI- KES-Kajaanin toimipiste sijaitsee, on saavuttanut tavoitteensa työllistää enemmän ihmisiä, kuin ne 535 henkilöä, jotka UPM:n paperitehdas työllisti sulkemishetkellään. MIKES-Kajaanin voiman ja vääntömomentin sekä nestevirtausten kalibrointitoiminta käynnistyi asteittain maaliskuun 2011 alusta ja on päässyt hyvään vauhtiin vuonna Toimipaikka työllistää 8 henkilöä. 18

19 EMRP-projektit vuosille , EMPIR-ohjelmasta toivottavasti jatkoa UUTISIA Vuosina toteutettavat EMRP (European Metrology Research Programme) projektit on käynnistetty. MIKES-metrologia sai osakseen 15 uutta projektia, joista kolmea MIKES koordinoi. EMRP on Euroopan metrologian tutkimus- ja kehitysohjelma, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen nykyiseen Artiklaan 185 (aiemmin Artikla 169). Ohjelma on rinnakkainen EU:n 7. puiteohjelmalle. Ohjelmaan on sitoutunut yli 20 Euroopan maata. Suomi on nykyisessä ohjelmassa menestynyt erinomaisesti esimerkiksi verrattuna muihin Pohjoismaihin: Suomen rahoitusosuus ohjelmasta on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden rahoitusosuudet yhteensä. Käynnissä olevan ohjelman jatko EMPIR (European Metrology Programme for Innovation and Research, perustuu Artiklaan 185) vahvistaa toteutuessaan metrologiahankkeiden aseman EU-toimintana. Esitys tullee europarlamenttiin vielä tämän kauden aikana. MIKESin EMRP-projektit SIQUTE, Yksittäisiä fotoneja kvanttisovelluksiin, yhteyshenkilö Toni Laurila. MICROPHOTON, Yksittäisten fotonien tuottaminen ja havainnointi mikroaaltoalueella, yhteyshenkilö Antti Manninen. Gonioreflectometry, Moniulotteista reflektometriaa teollisuudelle, yhteyshenkilö Priit Jaanson. TIM, Jäljitettävyys prosessin aikaisiin dimensiomittauksiin, yhteyshenkilö Björn Hemming. MetAMC, Menetelmiä epäpuhtausmolekyylien mittaukseen teollisuusympäristöissä, yhteyshenkilö Tuomas Hieta. GraphOhm, Grafeeniin perustuva kvanttiresistanssimetrologia, yhteyshenkilö Alexandre Satrapinski. AIM QuTe, Automatisoitu impedanssimetrologia kvanttinormaalien avulla, yhteyshenkilö Jaani Nissilä. ITOC, Kansainväliset aika-asteikot optisilla atomikelloilla, yhteyshenkilö Mikko Merimaa. NEWSTAR, Uusia primaarinormaaleja ja jäljitettävyyttä radiometriaan, yhteyshenkilö Mikko Merimaa. Angles, Kulmametrologiaa teollisuudelle ja tutkimukselle, yhteyshenkilö Ilkka Palosuo. Q-Wave, Kvanttinormaali näytteistäville sähköisille mittauksille, yhteyshenkilö Jaani Nissilä. Surveying, Pitkien etäisyyksien mittaus, yhteyshenkilö Mikko Merimaa. CRYSTAL, Uudentyyppisiä pituusnormaaleja nanometrologiaan, yhteyshenkilö Virpi Korpelainen. Force, Jäljitettävyys suurille voimille, yhteyshenkilö Petri Koponen. METefnet, Materiaalien kosteusmittaukset, yhteyshenkilö Martti Heinonen. Antti Manninen Petri Koponen Martti Heinonen ja Mikko Merimaa Lisätietoa projekteista, joissa MIKES on mukana -> EMRP esitesarja. Lisätietoa EMRP-ohjelmasta ja tulevista hauista löytyy osoitteesta ja MIKESin yhteyshenkilöt EMRP-hakuihin liittyen: Tutkimusprofessori Erkki Ikonen, puh tai Johtaja Heikki Isotalo, puh Virpi Korpelainen 19

20 Arkipäivän mittauksia Maailman metrologiapäivä 20. toukokuuta BIPM-OIML LÄHETTÄJÄ: Mittatekniikan keskus, PL 9, Espoo