1.1. JOHDON KATSAUS...1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1. JOHDON KATSAUS...1"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös vuodelta 2011 Johtokunta hyväksynyt

2 Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TUOTTAVUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN LAATU HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TUOTTO JA KULULASKELMA TASE SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET... 43

3 1 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Vuosi 2011 oli mittatekniikan keskuksen kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi. Keskus uudisti vuoden aikana toimintastrategiansa. Ohjaavan ministeriön kanssa tehtiin ensimmäinen monivuotinen, vuosia koskeva tulossopimus. Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES - metrologian keskeiset yhteistyökumppanit Otaniemessä ovat VTT ja Aalto yliopisto. Kansallista verkottumista on vahvistettu erityisesti Oulun ja Kajaanin alueiden toimijoiden kanssa, CEMIS- yhteistoimintahankkeessa. Kajaaniin perustetun voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratorion investointi saatiin päätökseen ja sen varsinainen toiminta käynnistyi. Hanke sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja lisäsi osaltaan MIKESin tunnettuutta. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet liittävät MIKESin kotimaisine yhteistyökumppaneineen eurooppalaiseen tutkimusverkostoon. Vuonna 2011 oli käynnissä 16 EMRP-ohjelman hanketta. Vaativat tutkimustavoitteet vahvistavat viraston palvelukykyä. FINAS -akkreditointi tekee toimialallaan yhteistyötä useitten eri hallinnonaloilla toimivien virastojen kanssa. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajalti ja hallinnonalarajat ylittäen on käynnistetty useiden ministeriöiden kanssa. Keskuksen talous toteutui suunnitellusti. Omatoimisen tulojenhankinnan osuus nousi 39 %:iin ja tasapainotti keskuksen taloutta. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat nimellisarvoltaan euroa. Lisäystä edellisvuoteen oli n. 5 %. Toiminnan kokonaistuotot lisääntyivät n. 1,4 milj. (39 %, luvussa on mukana ELY-keskukselta saatu rahoitus). Toiminnan kulujen lisäys, 1,3 milj. euroa, on pääosin seurausta Kajaanin yksikön käynnistymisestä. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. Vuoden 2011 toiminta ja talous toteutuivat keskeisiltä osiltaan tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Timo Hirvi Ylijohtaja

4 2 Tilinpäätös MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kuva 1: MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja alue Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot Tutkimuslaitosten mittaukset ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Mittausten osuus on n. 2 % BKT:sta eli runsaat 3 mrd euroa. TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointi- ja uustä pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteis-kunnan toimivuutta Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton.

5 Strategiset tavoitteet ja kytkentä työja elinkeinoministeriön innovaatiostrategian linjauksiin 3 Tilinpäätös 2011 Mittatekniikan keskuksen toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian ja TEMin konsernistrategian sekä Innovaatiopolitiikan linjaukset ja painopisteet vuodelle 2011-asiakirjan mukaisesti. MIKES osallistuu aktiivisesti ja vaikutushakuisesti metrologiaan ja pätevyyden toteamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja globaaliin yhteistyöhön. Erityisinä painopisteinä ovat EURAMETin kautta toteutettavat tutkimushankkeet ja -ohjelmat, joissa MIKESin erikoisosaaminen ja toimitalon luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. MIKES-metrologia osallistuu yhteiseurooppalaiseen artikla 169 perustuvaan EU-rahoitteiseen EMRP (European Metrolgy Research Programme) -tutkimusohjelmaan. Uudistunut EU lainsäädäntö määrittelee puitteet akkreditointitoiminnan järjestämiselle ja käytölle jäsenmaissa, mikä lisää sidosryhmäyhteistyötä erityisesti kansallisella tasolla. Akkreditoinnin hyödyntäminen enenevässä määrin EU:n harmonisoidussa yhteisölainsäädännössä edellyttää akkreditoinnin uudenlaista soveltamista eri hallinnonaloilla ja resurssien kohdentamista palvelemaan myös yksittäisiä asiakkaita tai asiakasryhmiä. MIKES toimii yhdessä Metrologian neuvottelukunnan kanssa aktiivisesti kemian metrologian kehittämisessä ja yhteen kokoamisessa. TEM on linjannut koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset. MIKESin toiminta ja tehtäväkenttä painottuu lähinna tavoitelinjaukseen 3: vahvistetaan innovaatioiden kysyntää ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä MIKES osana TEM-konsernia toteuttaa konsernitason linjauksia sekä vastaa osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitelinjausten toimeenpanosta käydään tarvittaessa ministeriön ja MIKESin kesken tarkentavia keskusteluja. (Tulossopimus 2011) TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovatiivisesti toteutettu mittausjärjestelmä ja pätevyydentoteamisjärjestelmä parantavat hyödykemarkkinoiden toimivuutta, suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä sekä kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristön tilaan liittyvien toimintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta. Vaikuttavuuden tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien sanallisten tavoitteiden sekä tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun. (Tulossopimus 2011)

6 4 Tilinpäätös 2011 VAIKUTTAVUUS Taulukko 1: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen vaikuttavuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tulostavoitteet. Tavoite-toteumavertailu Kriittiset Tulostavoite Toteutunut Tuloksellisuusmittarit menestystekijät Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta on eurooppalaista huipputasoa ja asiakastarpeitten ohjaamaa sekä kustannustehokasta Metrologisia ja akkreditointipalveluja käyttävät asiakkaat ovat kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiä -SI-mittanormaalijärjestelmää ja pätevyydenarviointia toteutetaan yli hallinnonalarajojen kansallisten tarpeitten mukaan ja kansainväliset sopimukset ja normit täyttäen -Metrologia on osa kansallisia osaamiskeskittymiä -MIKES on myös alueellisesti toimiva ja tukee maanlaajuisesti verkottumalla paikallisia toimijoita Pysyminen kvsopimuksissa ja mittauskyvykkyyttä osoittavissa CMCtaulukoissa Metrologia ylittää hallinnonalarajat, merkittävää yhteistyötä 5-6 hallinnonalalla Alueellisten hankkeitten ja Measurepolis-, CEMIS- ja OSKEyhteistyön laajuus 3 hanketta Arviointien lukumäärä >210 Yhteistyötä 5-6 hallinnonalalla Metrologia - Osallistui 12 avainvertailuun ja 11 muuhun vertailuun, joista kahdessa koordinattorina. - Jatkuva kahdenvälinen aikavertailu SP:n (Ruotsi) kanssa on valmisteilla. -CMC-taulukoita on päivitetty vertailutulosten perusteella (esim. mittausalueen laajennukset, epävarmuuksien pienentäminen). - Kiihtyvyysmittapaikan peer review -arviointi. - Vertailujen ja peer-review arviointien tulokset hyviä, osoittavat yhdenmukaisuuden CMC-vientien ja kvsopimusten ehtojen kanssa. - Mukana CCT:ssä, CCEM:ssä, CCPR:ssä ja CCL:ssä sekä niiden WG-työssä. - TC-L:n puheenjohtajana ja jäsenenä muissa EURAMETin tekinsissä komiteoissa ja niiden alikomiteoissa ja CMC-arviointiryhmissä sekä EURAMET TC-EM:n ja EURAMET TC-T:n strategiatyöryhmissä. - Mukana kelvinin, ampeerin, sekunnin ja kilogramman määritelmien uudistamiseen liittyvissä, vuonna 2012 alkavissa EMRP-hankkeissa ja useissa muissa SIjärjestelmän kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa, jotka liittyvät esim metrin realisointiin, nanometrologiaan ja kvanttimetrologiakolmioon. -Akkreditoinnin hyväksikäyttöä edistetään, uusia arviointiohjelmia kehitetään sekä uudistetaan olemassa olevia kansainvälisten vaatimusten ja kansallisten tarpeitten sekä kysynnän mukaan. - Mukana CLEEN FCEP, CLEEN SGEM ja CLEEN MMEA -hankkeissa - Ohjelmapäällikkönä CLEEN MMEA:ssa - Tukenut metrologian neuvottelukunnan kehittymistä hallinnonalojen rajat ylittävänä vaikuttajana. - kauppa- ja teollisuushallinto:- VTT - liikennehallinto:- IL, FICORA (karkaussekunti) - maa- ja metsätaloushallinto: - GL - opetushallinto: - FUNET (aika) - Aalto-yliopisto, Itäsuomen yliopisto, HY, TTY, OY - Kalibroijan tutkinto - puolustushallinto:- MATINE - Koulutus - sosiaali- ja terveyshallinto: - STUK - - ympäristöhallinto: - SYKE, IL - OSKE-yhteistyötä: - Minewater - MIKES mukana nano-oske ohjelmassa - MIKES-Kajaanin kalibrointipalvelutoiminta käynnistetty. - Menossa neljä CEMIS-hanketta (ÄTYLI, NEMET, TUNES, LIIKE), sekä kaksi TEKES-hanketta TARRA ja LUMO. - Osallistuttu Innoreg-lähialueyhteistyöhankkeeseen.

7 5 Tilinpäätös 2011 Kriittiset menestystekijät Tulostavoite 2011 Tuloksellisuusmittarit Toteutunut Akkreditointi - Osallistuttu n. 45 kansainväliseen kokoukseen, 36 äänestykseen ja 32 lausuntokierrokseen. - FINASin edustaja jatkoi EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana ja EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. - FINASin edustajat toimivat arvioijina kuudessa EA:n vertais-arviointiryhmässä.- Uusiin arviointialueisiin liittyvää yhteistyötä seuraavasti: - TEM: RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön valmistelu - EMV/TEM: GHG todentajien akkreditointiasiat ml. uuden päästökauppakauden ( ) valmistelut - EMV/TEM: komission maatarkastus liittyen EU ETS (European Union Emission Trade System) - järjestelmään - EMV/TEM: sähkön tuotantotuki koskien uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyvät kysymykset - LVM/TRAFI: moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyvät arviointiasiat - TRAFI: rautateihin liittyvä EU asetus koskien Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) ja siihen liittyvä ISA arviointi (Independent Safety Assessment) TRAFI: lentoliikenteen pääästökauppa - YM: EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevat kysymykset sekä ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistyminen SYKE: Global EMAS soveltaminen - MMM: laittoman puun käytön torjunta Due Diligence järjestelmän avulla EVIRA/MMM/STM: elintarvike- ja vesitestaus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen ja seuranta STUK: ydinvoimaturvallisuus ja niihin liittyvät arvioinnit - Arkistolaitos: sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelma PEFC: (Programme for Endorsement of Forest Certification), sertifiointijärjestelmään liittyvät ajankohtaiset asiat - Osallistuttu 19 kotimaiseen lausuntokierrokseen. - Osallistuttu VANKin kaikkien jaostojen ja VANK P:n työryhmien toimintaan. - FINASBulletiini tiedotuslehti muutettiin sähköiseksi, julkaistu 2 numeroa. - Järjestetty FINAS- ja maailman akkreditointipäivä, standardikoulutustilaisuus, viranomaiskoulutus -Pidetty n. 10 esitelmiä eri järjestäjien tilaisuuksissa. Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRP-ohjelmassa meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. Viisi artiklaan 169 perustuvaa kolmivuotista projektia oli käynnissä ja 11 uutta alkoi vuonna EMRPtutkimusohjelman vuoden haun tuloksena 9 uutta hanketta alkaa vuonna Suomen Akatemian myönteiset päätökset kahdesta hankerahoituksesta ja akatemiatutkijan virasta vahvistavat selkeästi tavoitettamme olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. Soveltavan metrologian alalla on meneillään kvanttikaskadilaserien tutkimus ja nanohiukkasten mittaus. Kajaanissa MIKES osallistuu kahteen TEKES-projektiin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on

8 6 Tilinpäätös 2011 osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. TEKESin hyväksymistä projekteista olemme mukana kolmessa ja lisäksi ohjelmapäällikkönä MMEA-ohjelmassa. MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Voima- ja vääntömomenttilaboratorion siirto Lahdesta Kajaaniin ja vesivirtausmittauslaitteiston siirto Inspecta Oy:ltä Kajaaniin ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Voima- ja vääntömomenttilaboratorio on tuotantokäytössä. Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Qualityssa (TC-Q). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Ensikertalaisena esiintymässä oli MIKES-SYKE, joka hyväksyttiin DI:ksi EURAMETin GA:ssa Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tsekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana ja EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kuudessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Ruotsin (SWEDAC) ja Saksan (DAkkS) akkreditointielimien kanssa. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on lisääntynyt. TEMin kanssa valmisteltiin RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntöä, TRAFIn kanssa rautateihin liittyvää Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) EU-asetusta ja siihen liittyvää ISA arviointia (Independent Safety Assessment) sekä moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyviä arviointiasioita. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty päästökauppatodentajien akkreditointiasioita mukaan lukien uuden päästökauppakauden ( ) valmistelu, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevaa tuotantotukea ja tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyviä kysymyksiä sekä EU ETS (European Union Emission Trade System) järjestelmään liittyvää komission maatarkastusta. Keskusteluja käytiin YM:n kanssa EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevista kysymyksistä ja MMM:n kanssa laittoman puun käytön torjunnasta Due Diligence järjestelmän avulla. Vakiintunut yhteistyö jatkui PEFC:n (Programme for Endorsement of Forest Certification) kanssa sertifiointijärjestelmään liittyvistä ajankohtaisia asioita, EVIRA/MMM/STM:n kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvistä kysymyksistä sekä STUKin kanssa ydinvoimaturvallisuuteen liittyvistä arvioinneista. Samoin yhteistyö on jatkunut TUKESin kanssa koskien mm. tarkastuslaitosten toimintaa, YM:n kanssa liittyen ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistymiseen, SYKEn kanssa Global EMAS soveltamiseen sekä arkistolaitoksen kanssa liittyen sähköisen arkistoinnin sektorikohtaiseen sertifiointiohjelmaan. Myös osallistuminen THL:n koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on jatkunut. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja Nanotieteiden laitoksen kanssa. Akatemian tutkimushankkeessa (MirSyn) tapahtuva tutkimusyhteistyö Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on lisännyt MIKES-metrologian osaamista kaasuanalytiikassa sekä tarjonnut fysikaalisen kemian laboratoriolle mahdollisuuden osallistua EMRP -tutkimusohjelmaan. EMRP-hankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRPhankkeissa tehdylle innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetus (765/2008/EY) on ollut voimassa kaksi vuotta. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Tämä näkyy lisääntyneenä yhteistyönä eri hallinnonalan viranomaisten kanssa. (Lisäys LT) Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa:

9 7 Tilinpäätös 2011 MIKES metrologian kansallista yhteistoimintaa Jäsenenä EURAMETissa, EMRPssä, metrijärjestön konsultatiivisissa komiteoissa CCL, CCEM ja CCPR ja tarkkailijajäsenenä CCT:ssä. Yhteinen tutkimusprofessuuri Aaltoyliopiston TKK:n kanssa Alan opetusta TKK:lla, OY:ssa ja JY:ssa Tutkimusyhteistyötä mm. Aalto-Yliopiston, VTT:n, JY:n ja OY:n kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa CEMIS-yhteistyö Kajaanissa Metrologian neuvottelukunta SHOK (Cleen Oy) ja OSKE osallistuminen FINAS akkreditointipalvelun kansallista yhteistoimintaa TEM: RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön valmistelu EMV/TEM: GHG todentajien akkreditointiasiat ml. uuden päästökauppakauden ( ) valmistelut EMV/TEM: komission maatarkastus liittyen EU ETS (European Union Emission Trade System) - järjestelmään EMV/TEM: sähkön tuotantotuki koskien uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyvät kysymykset LVM/TRAFI: moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyvät arviointiasiat TRAFI: rautateihin liittyvä EU asetus koskien Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) ja siihen liittyvä ISA arviointi (Independent Safety Assessment) TRAFI: lentoliikenteen päästökauppa YM: EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevat kysymykset sekä ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistyminen Syke: Global EMAS soveltaminen MMM: laittoman puun käytön torjunta Due Diligence järjestelmän avulla EVIRA/MMM/STM: elintarvike- ja vesitestaus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen ja seuranta STUK: ydinvoimaturvallisuus ja siihen liittyvät arvioinnit TUKES: tarkastuslaitosten arviointiin liittyvät kysymykset Arkistolaitos: sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelma PEFC: (Programme for Endorsement of Forest Certification), sertifiointijärjestelmään liittyvät ajankohtaiset asiat Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja on tukenut verkottumista ja yhteistyötä erityisesti Oulun yliopiston kanssa sekä enegia- ja ympäristö-alan SHOK:ssa (CLEEN OY) ja Kajaanin CEMIS hankkeissa samoin kuin akkreditointitoiminnan hyväksikäytön laajentamista yli hallinnonalarajojen. Hallintojohtaja, IT-päällikkö, ja taloussuunnittelija ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistoimintaan toimialaansa liittyvissä työryhmissä ja verkostotapaamisissa. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKESin molemmat yksiköt ovat toteuttaneet omissa viiteryhmissään. MIKES-metrologian kansainvälistä toimintaa: Mukana EURAMET e.v.:n toiminnassa. Mukana EMRP -tutkimusohjelmassa, Osallistui EURAMETin kokouksiin: TC-T, TC-M, TC-F, TC-Q, TC-TF, TC-AUV, TC-EM, TC-L, TC-IM ja CC:n työryhmäkokouksiin MIKES mukana 11 kansainvälisessä vertailussa Toteutti jäljitettävyyden MIKESin primaarinormaaleista useiden maiden KML: n ja akkreditoitujen laboratorioiden referenssinormaaleihin

10 8 Tilinpäätös 2011 FINAS akkreditointipalvelun kansainvälistä toimintaa: Osallistuttu EA:n (European co-operation for Accreditation), ILACin (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International Accreditation Forum Inc.) yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla FINASin edustaja jatkanut EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana FINASin edustaja ollut arvioijana kuudessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. FINASin edustaja jatkaa EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä Osallistunut EA:n direktiiviverkoston toimintaan Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS on toteuttanut arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Ruotsin (SWEDAC) ja Saksan (DAkkS) akkreditointielimien kanssa. Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta Kpl MIKESin julkaisusarja Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa Muut julkaisut Opinnäytteet *) Esitykset kv. konferensseissa *) Opinnäytetöihin sisältyy yksi väitöskirja ja kaksi muuta opinnäytetyötä Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotuslehti Tiimalasi ilmestyi kahdesti. Asiakas- ja sidosryhmille postitettavan julkaisun painosmäärä on 3600 kpl. Metrologian yksikön asiakasviestintää on toteutettu julkaisu-, seminaari- ja koulutustoimintana. Tilaisuuksia oli yhteensä 10. Osallistujamäärä on parhaimmillaan henkilöä. Osa tilaisuuksista toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa. Metrologian keskeisille asiakkaille suunnatun TOP-5 julkaisun painosmäärä oli 300 kpl. FINASin asiakkaille ja sidosryhmille on järjestetty FINAS-päivä ja sen yhteydessä Maailman akkreditointipäivä, jonka aiheena oli viranomaisyhteistyö. Osallistuminen FINASin järjestämiin arvioijakursseihin ja koulutustilaisuuksiin on ollut edelleen runsasta. FINASBulletiini tiedotuslehden julkaisussa on siirrytty sähköiseen versioon, joita julkaistiin kaksi numeroa. Tiedot akkreditointivaatimuksista ja niihin liittyvistä oppaista on pidetty ajan tasalla. Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä 7 sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa. Kajaanin toimintayksikön perustaminen ja toiminnan käynnistyminen vuonna 2011 huomioitiin Kainuun alueen lehdissä. Keskuksen verkkosivuille tehtiin vuoden aikana n käyntiä (n käyntiä vuonna 2010 ja käyntiä vuonna 2009) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnallinen tuloksellisuus MIKES toimii mittausten asiantuntijalaitoksena yli hallinnonalarajojen sekä tekee tutkimusyhteistyötä sekä kotimaisten että valittujen ulkomaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Resurssit suunnataan siten, että hallinnon ja kotimaisen teollisuuden tarpeet otetaan ennakoivasti huomioon. MIKES priorisoi ja määrittää toimintansa painopistealueet TEMin tavoitelinjausten suuntaisesti. MIKES keskittyy suureiden ylläpidossa ja huippututkimuksessa valittuihin suurealueisiin. Muulta osin toiminta painottuu metrologian sovelluksiin, yhteistyöverkostojen hyväksikäyttöön ja palvelujen alihankintaan. Akkreditointi- ja pätevyydenarviointipalvelut tuotetaan kustannusvastaavasti hyödyntäen laajaa ulkopuolista asiantuntijaverkostoa. (Tulossopimus 2011)

11 9 Tilinpäätös 2011 Taulukko 3: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu Tehokkuus (taloudellisuus-tuottavuus-kannattavuus) Kriittiset menestystekijät Omatoimisen rahoituksen osuus kasvaa ja maksullisen toiminnan perusta on taloudellisesti terve Tulostavoite 2011 Omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta nousee kolmannekseen -Maksullinen palvelutoiminta ja ulkopuolinen tutkimusrahoitus tukevat perustehtävän hoitamista -Markkinasuoritteitten kustannusvastaavuustavoite on 115 % -MIKES-talon käyttöaste nousee Tuloksellisuusmittarit Metrologian yksikön omatoimisen rahoituksen volyymitavoite Yhteisrahoitteisessa toiminnassa ulkopuolinen rahoitus >30 % Hankehakemuksia jätetään 19, toteumatavoite 9 kpl Kustannusvastaavuus-toteuma-% > 115 Tilojen yhteiskäyttöä > 12 hankkeessa Toteutunut Metrologia - Metrologian yksikön omatoiminen rahoitus vuonna 2011 oli Metrologian yhteisrahoitteisessa toiminnassa ulkopuolinen rahoitusosuus oli 50 % EMRP tutkimusohjelmahaussa yhdeksän MIKESin viidestätoista hakemuksesta tullaan rahoittamaan. -Yhteensä Suomesta tehtiin 18 hakemusta, joista 10 rahoitettiin. -Jätetty hakemuksia mm. EU FP7 (clocklight (päätös: hyväksytty), C:ASPIRE, MATINE (päätös: hyväksytty), AKA (grafeeni, tutkijatohtori), TEKES (TARRA - päätös: hyväksytty, CLEEN jatkohakemukset 3 kpl, Green Mining) -Metrologian maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus toteutuma oli 90 % -Yksi tutkija sai viisivuotisen akatemiantutkijan viran. -Aloitettu SA:n THERMIC- ja TOSIC-hanke. Akkreditointi -Akkreditoinnin tulot, , ylittivät n. 4% suunnitelman ja olivat n. 7% enemmän kuin edellisenä vuonna - Arviointitoiminnan kustannusvastaavuus 104 % - Muun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 154 % Taulukko 4: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina TP 2009 TP 2010 TP 2011 Tavoite %-osuus %-osuus Maksullisen palvelutoiminnan tulot Vuokrat ja käyttökorvaukset Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot *) Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoit 74 0 Omatoiminen rahoitus yhteensä % 33 % Budjettirahoitus % 67 % *) Sisältää myös Kajaanin yksikön ELY-keskukselta saaman rahoituksen Vuotta 2011 koskevan tulossopimuksen tavoitteiden mukaan omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa kolmannekseen. Tavoite saavutettiin ja omatoimisen rahoituksen osuus oli 39 % (ilman Kajaanin toimipaikan käynnistykseen saatua rahoitusta). Metrologian yksikön omatoimisen rahoituksen määrä nousi edellisen vuoden määrästä euroa. Kalibrointitoiminta Otaniemessä on säilynyt edellisvuoden tasolla. Toimeksiantoja on sekä kotimaasta että ulkomailta. Viron MoU-pohjainen jäljitettävyyspalvelu on jatkunut. Erillisprojektina Viroon tehtiin tärinäkartoitus heidän uusiin laitetiloihinsa. Kajaanin toimipisteen kalibrointitoiminta jäi ensimmäisenä vuotenaan vain noin puoleen tavoitteesta mutta saavutti suunnitellun tason vuoden kahtena viimeisenä kuukautena. Metrologian yksikön markkinasuoritteitten kustannusvastaavuus oli 90%. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden rahamääräisen volyymin tavoite ylittyi ja oli 7 % edellisvuotta suurempi. Suoritteet tuotettiin kustannusvastaavasti (104%).

12 10 Tilinpäätös 2011 Investoinnit Vuoden 2011 merkittävin investointihanke on ollut voiman ja vääntömomentin sekä nestevirtausten mittanormaalilaboratorion perustaminen Kajaaniin. Hanke käynnistyi jo vuoden 2010 puolella ja valmistui pääosin vuoden 2011 lopulla. Eräin osin investointi jatkuu vielä vuoden 2012 alkupuolelle. Hanke toteutunee n. 1,6 milj. euron suunnitelman rajoissa. Espoon toimipisteessä on investoitu Ionikelloprojektin laitteisiin (n ) ja metaanilaboratorion rakentamiseen (n euroa) TOIMINNAN TUOTTAVUUS Keskuksen henkilötyövuosimäärä on sopeutettu valtion yleisen tuottavuusohjelman asettamiin rajoihin. Kajaanissa aloitettavaa toimintaa varten on htv-rajaan saatu hallinnonalan sisältä yhdeksän henkilötyövuoden lisäys. Kalibrointitoiminnan osalta tuottavuuden tarkastelu perustuu annettuihin kalibrointitodistuksiin ja maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosiin. Tämä tuottavuuden tarkastelu mittaa toiminnan tehollisesta kokonaistyöajasta ainoastaan 13 %:n osuutta. Taulukko 5: MIKES metrologian kalibrointitoimeksiannot ja maksullisen toiminnan htv muutos, % Annetut kalibrointitodistukset htv 6,4 5,6 6,2 11 Annetut todistukset, kpl/htv 169,5 202,9 259,6 28 Taulukko 6: FINASin arvioimat toimielimet ja pääarvioija/arvioijaresurssit muutos, % Arvioidut toimielimet, kpl Pääarvioija/arvioijaresurssit, htv 13,3 12,7 12,1-5 Arvioidut toimielimet, kpl/htv 15,9 16,5 17,2 4 Akkreditointiyksikössä on kehitetty työnjakoa ja toimenkuvia. Henkilöresurssien vähennys aiheutui toimintavuodelle ajoittuneista vanhempainvapaista TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Vuoden 2011 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty jäljempänä. Viraston yhteisten toimintojen kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualuille. Taulukko 7: Henkilöstö (HTV) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2011 TP 2009 TP 2010 HENKILÖSTÖ 2011 KUSTANNUKSET 2011 toteutuma toteu- htv milj. htv milj. htv tavoite-% -% milj. tavoite-% tuma -% MIKES Metrologia, Espoo 41,3 6,480 42,1 6,558 43,1 57,1 55,3 6,717 63,6 63,7 MIKES Metrologia, Kajaani 0,0 0,112 5,8 6,5 7,5 0,434 4,1 4,1 FINAS Akkreditointi 17,4 2,237 17,8 2,223 18,4 23,4 23,6 2,302 21,4 21,8 Hallinto- ja tukipalvelut 11,6 1,114 10,2 1,117 10,5 13,0 13,5 1,086 10,9 10,3 70,3 9,831 71,7 10,010 77,9 100,0 100,0 10, ,0 100,0 Kokonaiskustannukset toteutuivat suunniteltuun 10,5 milj. euron tasoon. Myös vastuualueille laaditut kustannusarviot toteutuivat suunnitellusti.

13 1.3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 11 Tilinpäätös 2011 Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet vuodelle 2011 oli vahvistettu valtion maksuperustelain (150/92) 9 :n nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antaman päätöksen (1145/1996) mukaisesti. Työvoimaja elinkeinoministeriö antoi joulukuussa asetuksen (1394/2011) mittatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista julkisoikeudellisten suoritteiden laskutusperusteisiin kohdistuneesta muutostarpeen takia. Kertomusvuonna maksuperustelain mukaisia tuottoja kertyi kaikkiaan 2,9 milj. euroa. Näistä 69 % syntyi julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä ja 31 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Suhde on pysynyt vakaana, mutta Kajaanissa tapahtuvien kalibrointien määrä kasvattanee jatkossa markkinasuoritteiden myynnin osuutta kokonaismyynnistä. Maksullisen toiminnan vuositulos kokonaisuutena oli euroa, jolloin kustannusvastaavuus toteutui 102 %.sti. Kokonaisvuositulos parani edellisvuodesta 2 % -yksikköä ja kääntyi niin ollen ylijäämäiseksi. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti koostuu kokonaisuudessaan akkreditointipalveluista, minkä vuositulos oli euroa. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 106 % (105 % vuonna 2010). Taulukko 8: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelian mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Tavoite 1000 euroa TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) Julkisoikeudellisten suoritteiden myynnin vuositulos on ollut ylijäämäinen kahden viimeisen vuoden ajan. Vuoden 2012 alusta toteutettu hinnoittelumuutos vakauttanee tilannetta niin, että 100 % kustannusvastaavuustavoite toteutuu vuodelta Julkisoikeudellisten suoritteiden myynnin kustannusrakenteessa huomattavin muutos näkyy palvelujen ostojen lisääntymisessä, mikä aiheutuu osittain teknisten arvioijien palvelujen hankinnan lisääntymisestä.

14 12 Tilinpäätös 2011 Markkinasuoritteiden myynnin tulos oli edelleen alijäämäinen euroa. Markkinasuoritteiden usean vuoden miinusmerkkisenä pysynyt vuositulos kuitenkin parani edellisvuodesta euroa. Tavoitteeksi asetetusta vuosituloksesta (115 %:n kustannusvastaavuus) vielä jäätiin. Markkinasuoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 94 % (90 % vuonna 2010). Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden osa-alueen suoritteiden tuottamiseen ei ollut käytettävissä hintatukea, minkä vuoksi kustannusvastaavuutta hintatuen jälkeen ei ole sisällytetty tarkasteluun. Taulukko 9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Tavoite 1000 euroa TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) Markkinasuoritteiden tuottoja kertyi metrologian yksikön kalibrointi- ja asiakaspalvelujen myynnistä euroa ja akkreditointiyksikön asiantuntija- ja koulutuspalveluista euroa. FINASin osalta kustannusvastaavuus oli 154 % ja metrologian osalta 90 %. Metrologian yksikön vuositulos on ollut asteittain paraneva vuonna 2008 negatiiviseksi jääneen tuloksen jälkeen. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuuden vuosivertailussa on otettava huomioon kertomusvuonna käynnistyneen Kajaanin toimipaikan kalibrointituottojen ja toisaalta myös kustannusten mukaan tulo. Kajaanin voima- ja vääntömomenttilaboratorion olosuhteiden saattaminen täyteen käyttövalmiuteen rajoitti kalibrointien määrää mutta käyttövalmiuden keskeneräisyyden vuoksi laskentaan ei vielä kertomusvuoden aikana sisältynyt lainkaan 1,6 milj. euron laiteinvestointien poistoja. Metrologian yksikön toiminnassa toimitila- ja muiden yleiskustannusten kohdistaminen T&K -toimintaan sekä toisaalta maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan määriteltiin suhteessa 56-44, jossa 56 %:n osuus kohdistui maksulliseen toimintaan ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Jakoperusteena käytetään toimintoihin kohdistuvaa työaikaa.

15 1.3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS 13 Tilinpäätös 2011 Yhteisrahoitteista toimintaa on sellainen toiminta, johon saadaan rahoitusta joko valtion ulkopuolelta tai toiselta virastolta tai laitokselta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta (TM 0805/2008). MIKESin yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi sekä projektien määrän lisääntyessä että jo käynnissä olleiden hankkeiden laajuuden kautta. EU-yhteisrahoitteisia hankkeita oli sekä 7. puiteohjelman piirissä, Interreg IV- ohjelmassa, sekä EAKR-osarahoitteisina. Kotimaisia yhteisrahoittajat olivat Tekes, Suomen Akatemia sekä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. EU-hankkeita oli käynnissä kaikkiaan 29, joista osa (imera-plus -hankkeet) päättyi kertomusvuoden puoliväliin mennessä ja osa (lähinnä A169 Call 2010 hankkeet) käynnistyi vuoden lopulla. TEKES-rahoitusta kertyi 9:stä hankkeesta ja Suomen Akatemian rahoitusta 3:sta hankkeesta. 100-vuotissäätiö rahoitti jo viidettä vuotta Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa yhteistyössä tehtävää kvanttimetrologiakolmio -hanketta. Taulukko 10: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Laskelma omarahoitusosuudesta Tavoite 1000 euroa YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot 2 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot - Kustannukset) Omarahoitusosuus, % 50 % < 70% 72 % 67 % Kertomusvuoden yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Hankkeisiin saatiin edellisvuosia suurempi rahoitusosuus sekä EU- että kotimaisesta rahoituksesta. TEKES ja Suomen Akatemia rahoittivat hankkeista 48 %, EU 22 % sekä elinkeinoelämä ja säätiöt 30 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteena (tulossopimus) oli toiminnan ulkopuolisen rahoituksen osuus yli 30 %. Tavoitteen saavuttaminen mahdollistui toisaalta EU-hankkeiden EU-rahoitusosuuden kasvun vuoksi ja toisaalta TEKES- ja Suomen Akatemia -hankkeiden lisääntyminen hankekokonaisuudessa. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin käytetty työaika oli 16,1 htv (10,2 htv vuonna 2010).

16 14 Tilinpäätös 2011 MIKES on hakeutunut mukaan sellaisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, jotka tukevat sen perustehtävän hoitamista ja palvelukykyä. Yhteisrahoitteinen toiminta liittää MIKESin osaksi kotimaista ja eurooppalaista alan yhteistyöverkostoa, lisää keskuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa menestyminen on vahvistanut MIKESin asemaa alan laitosten eurooppalaisessa kärjessä. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Taulukko 11: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Laadunhallinta (määrä, palvelukyky) Kriittiset menestystekijät Keskuksen toiminta on integroitu osaksi kansallisia toimintaprosesseja Tulostavoite 2011 Keskuksen toiminta ja palvelut tukevat kansallisia tarpeita MIKESin, Oulun Yliopiston ja Kajaanin kaupungin välinen yhteistyö syvenee CEMIS-hankkeena MIKES-Kajaani yksikön toiminta käynnistyy Metrologian palvelujen volyymistä n 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella Arviointipalveluja tuotetaan kysynnän mukaan asiakkaitten erityistarpeet huomioon ottaen Keskuksen toimintajärjestelmä arvioidaan alkuvuonna (CAF/EFQM) Tuloksellisuusmittarit CEMIS -yhteistyö käynnistyy kahdella hankkeella Voiman ja vääntömomentin toiminnot ovat kokonaisuudessaan käynnissä. Alueellisten hankkeitten osuus volyymista 10% Kysyntä tyydytetään kokonaan. Asiakaspalaute vähintään 4/5 Toteutunut Metrologia - Kajaaniin on palkattu keväällä uusi tutkija. Voima-ryhmässä on 7 henkilöä. Voiman ja vääntömomentin toiminnot on saatu käynnistettyä kokonaisuudessaan. -CEMIS -hankkeita ovat ATYLI, LIIKE, TUNES ja NEMET. MIKES toimii PALi:n ohjausryhmässä ja Nornet-verkostossa. -MIKES mukana alueellisessa kaivannaisalan kehittämisprojektissa Kajaanissa Alueellisten hankkeitten osuus 10 % - Asiakaspalaute 4,7/5, reklamaatioita 20 Akkreditointi - Uusia akkreditointipäätöksiä 14 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 40 kpl, muutospäätöksiä 140 kpl ja akkreditoinnin lopetuspäätöksiä 13 kpl, uusia hakemuksia käsittelyssä 11 kpl. - Akkreditoituja toimielimiä 208 kpl + 19 muuta arviointia, yhteensä 227 kpl. - Asiakaspalautteita 49 kpl, asiakastyytyväisyys 4,2/5. - Järjestetty laaja asiakaskysely, tyytyväisyysindeksi alustavien tulosten mukaan yli 4/5. - Uudet arviointialueet: Lentoliikenteen päästökauppa, 1 akkreditointi Rautatieturvallisuuteen liittyvä ISAarviointi, 5 akkreditointia Sähkön tuotantotukeen liittyvä arviointi, 3 akkreditointia Kliinisen alan vertailumittausjärjestäjä, 1 akkreditointi Ilmoitettujen laitosten toiminta, 14 akkreditointia - Sähköisen asiointijärjestelmän (Extranet) käyttöönotto on edelleen viivästynyt järjestelmävirheiden takia. - Arvioinnin hinnoittelurakenne uudistettu. - Laatujärjestelmän dokumenttien päivitys on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Vuonna 2011 uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin14 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 40 kpl ja muutospäätöksiä 140 kpl. Uusia hakijoita oli käsittelyssä vuoden lopussa 11 kpl. Akkreditoinnin lopettaneita toimielimiä oli 13 kpl, joista kolmen toiminta loppui, viisi luopui akkreditoinnista ja viiden toiminta yhdistettiin toiseen akkreditoituun organisaatioon. Uusina arviointialueina on toteutettu yksi lentoliikenteen päästökauppatodentamiseen liittyvä akkreditointi, viisi rautatieturvallisuuteen liittyvää ISA akkreditointia sekä kolme sähkön tuotantotukeen liittyvää

17 15 Tilinpäätös 2011 akkreditointia. Lisäksi akkreditointiin tähtääviä ISA arviointeja on työn alla 5 kpl ja sähkön tuotantotukeen liittyviä 2 kpl. Vuonna 2011 akkreditoitiin myös toinen vertailumittausjärjestäjä, alana kliininen analytiikka. Ilmoitettuina laitoksina toimivien toimielimien akkreditointipäätöksiä on vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 14 kpl, aloina rakennustuote- laivavaruste-, rautatie-, huvivene-, ATEX-, radio- ja telepääte-, mittauslaite-, vaaka- kone- ja hissidirektiivi sekä rakennustuoteasetus. Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2008 että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmus. Auditointeihin on sisällytetty myös MIKES-Aalto Mittaustekniikka, Säteilyturvakeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Vuosittain raportoidaan myös EURAMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Lisäksi MIKES koordinoi EURAMET TC-Q projektia laatujärjestelmien vertaisarvioinnista. MIKESin lisäksi projektissa mukana ovat CMI (Tsekki), SMU (Slovakia) ja GUM (Puola). FINAS -akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLAja MRA-sopimukset). FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Metrologian yhtenä volyymia kuvaavana tekijänä suoritteiden määrävertailussa käytetään vuosittain annettujen kalibrointitodistusten määrää. Kalibrointimääriä tarkastellaan Espoo toimipaikan osalta suureryhmittäin. Kajaanin toimipaikan kalibrointimäärät ovat omana ryhmänään. Kajaanin kalibrointitoiminta käynnistyi asteittain maaliskuun 2011 alusta. Taulukko 12: Annetut kalibrointitodistukset Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Muutos % Lämpö ja massa, paine ja kosteus Pituus Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka Yhteensä, Espoo Yhteensä, Kajaani 397 Kajaanin yksikön kalibrointitoiminta käynnistyi suunniteltua hitaammin. Tavoitevolyymiin päästiin kuitenkin vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana. Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Taulukko 13: Akkreditointiyksikön tulot vuosina (1000 EUR) 2009 Tot 2010 Tot 2011 Suunn 2011 Tot tot.aste Pätevyydenarvioinnit % Muut tulot % Yhteensä %

18 16 Tilinpäätös 2011 Taulukko 14: Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit sekä aktiiviset *) Tot 2009 Tot 2010 Suunn 2011 Tot Aktiiviset Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot Testauslaboratoriot Sertifiointielimet Tarkastuslaitokset EMAS todentajat Vertailumittausjärjestäjät Yhteensä Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset Erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Yhteensä *) Aktiivisia toimielimiä oli 209 kpl Sekä metrologian yksikön kalibrointipalvelut että FINASin akkreditointipalvelut ovat volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten tuottotiedot täydentävät kuvaa toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta eri sektoreille. Kuva 2: Metrologian yksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä yhteisrahoitteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuotot 2011 yhteensä 2,7 milj. euroa % % % % MPL:n muk. tuotot kunn. ja kuntayht.ltä MPL:n muk. tuotot elinkeinoelämältä MPL:n muk. tuotot valtion virastoilta Muut toiminnan tuotot Metrologian yksikön omatoimisesta tulonhankinnasta runsas kolmannes tulee elinkeinoelämältä ja koostuu kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Muut tuotot koostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeitten rahoituksesta EU:lta, Suomen Akatemialta ja kotimaisilta säätiöiltä. Kunta- ja valtiosektorin osuus on vähäinen. Kuva 3: Akkreditointiyksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä muut tuotot 2011 yhteensä 2,2 milj. euroa % % % MPL:n muk. tuotot kunn. ja kuntayht.ltä MPL:n muk. tuotot elinkeinoelämältä % MPL:n muk. tuotot valtion virastoilta Muut toiminnan tuotot Akkreditointiyksikön palvelutoiminnan tuloista kaksi kolmasosaa tulee elinkeinoelämästä, viidennes kuntasektorilta ja n. 10 % valtionhallinnosta.

19 17 Tilinpäätös PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JAJULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN LAATU Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset, jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001:2000 periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Tehtävien sisältöjä, palkitsemisjärjestelmää ja johtamisosaamista kehittämällä vähennetään henkistä kuormittumista ja parannetaan työssä jaksamista. Valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen ja eläkepoistuman vaikutuksiin valmistaudutaan ajoissa. Valtion hallinnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä MIKES lisää verkottumistaan ja laajentaa vaikuttavuuttaan soveltavan tutkimuksen ja akkreditoinnin hyväksikäytön osalta. Kotimaista ja kansainvälistä tutkijavaihtoa lisätään ja tarjotaan mahdollisuuksia eritasoisiin opinnäytetöihin. MIKES kohdentaa tavoitteellisesti viestintäänsä ja samalla kasvattaa mielenkiintoa toimintaansa kohtaan ja lisää tunnettuuttaan. MIKES kehittää asemaansa oman alansa kansainvälisen tason toimijana ja vahvistaa imagoaan huippututkimuslaitoksena. (Tulossopimus 2011) Taulukko 15: MIKESille vuoden 2011 talousarviossa asetetut henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet tunnuslukuina. Tavoite-toteuma vertailu. Yhteenveto talousarviossa 2011 asetettujen henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteista ja niiden toteutumasta Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Henkilötyövuosien kehitys 70 71,7 69,0 77,9 - josta maksullisen toiminnan osuus 13 12,1 13,1 - ulkopuolisen rahoituksen osuus 10 Työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 3,3 3,7 <4 3,6 - lyhytaikaiset (1-3 pv) sairauspoissaolotapaukset < työtyytyväisyysindeksi (1-5, naiset/miehet) 3,1/3,4 4,0/4,0 3,2/3,5 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,2 2,9 4,0 3 - päteyysinvestoinnit, euroa/htv vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä tutkijakoulutuksen saaneiden osuus %-henkilöstöstä 39, Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % 1,47 3,8 <10 4,8 - työhakemukset/avoin työpaikka >15 31 Henkilötyövuosimäärä on kasvanut edellisvuodesta määräaikaisiin tutkimushakkeisiin rekrytointien takia. Lisäys on toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Kajaanin yksikköön v saadusta 9 htv:n

20 18 Tilinpäätös 2011 lisäyksestä oli käytössä 5,8 htv. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot lisääntyivät, mutta kokonaispoissaolot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Työtyytyväisyysindeksi parani edellisvuodesta ja ylitti valtion keskimäärän, mutta jäi vielä tavoitteesta. Koulutuspäivät henkilötyövuotta kohden jäivät tavoitteestaan. Lähtövaihtuvuus on pysynyt pienenä ja avoimiin työpaikkoihin on ollut riittävästi hyviä hakijoita. Taulukko 16: MIKESille vuoden 2011 tulossopimuksen henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat sanalliset tulostavoitteet. Tavoite-toteuma vertailu. Tulostavoite 2011 Keskuksella on muuttuvassakin ympäristössä osaava ja aikaansaava henkilöstö. Henkilöstö voi hyvin ja työnantajakuva kehittyy myönteisesti -Hankkeitten vaatima erityisosaaminen varmistetaan -Työstä poissaolot jäävät alle valtion keskitason -Työnantajakuva on hyvä -Henkilöstöä kannustetaan rohkeaan uudistumiseen Yksi kv-tason rekrytointi ja 2-3 kpl opinnäytetöitä Poissaolot alle 5 % Kriittiset menestystekijät Keskuksella on osaava, rohkeasti uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö Tuloksellisuusmittarit Henkilöstötilinpäätöksen ja ilmapiirikyselyjen tulokset paremmat kuin valtiolla keskimäärin Tutkijavaihdossa 2-3 henkilöä Toteutunut Metrologia Rekrytoinnit: - Kolme tohtoritason kansainvälisen taustan omaavaa tutkijaa Aika- ja taajuusryhmän eri hankkeisiin. - Tohtoritason tutkija Aika- ja taajuusryhmään. - Tohtoritason tutkija Pituusryhmään. - Tohtoritason tutkija Voimaryhmään. Jatko-opiskelija Aika- ja taajuusryhmän EMRPhankkeeseen. - Tutkija Sähköryhmän CLEEN-hankkeeseen. - Kolme diplomityöntekijää ja kolme kesäharjoittelijaa. Opinnäytteet: - Väitöskirja. - kaksi kandidaatintyötä ja useampia diplomitöitä käynnistyi vuonna Tutkimushankkeisiin osallistuu tutkimushenkilöstöä Helsingin yliopistosta, Aalto yliopistosta ja Oulun yliopistosta. -EMRP-hankkeissa tutkijanvaihtovierailuja Saksaan ja Englantiin (3 henkilöä). Akkreditointi - Pääarvioijien osaamista on laajennettu seuraavien akkreditointivaatimuksina käytettävien standardien ISO 17020, ISO 15189, ISO ja ISO osalta. - Järjestetty ISO 17021:2011, ISO 14065:2007 ja viranomaiskoulutus. - Järjestetty arvioijaseminaari teknisille arvioijille. - Osallistuttu ulkopuoliseen koulutukseen koulutussuunnitelmien mukaisesti. - Järjestetty arvioijaehdokkaille 2 arvioijakurssia. - Avoinna ollutta suunnittelijan viransijaisuutta haki 26 henkilöä. - Laadittu FINASin strategia ja sen toteutussuunnitelma. - Kehitetty tiedonkulkua, johtamista ja kokouskäytäntöjä sekä selkeytetty tehtäväkuvauksia. MIKES yhteensä -Ilmapiirikyselyn vastaus-% ja tulokset paranivat merkittävästi. Tulokset on analysoitu yksiköissä ja ryhmissä. -Kokonaistyytyväisyysindeksi on parempi kuin valtiolla keskimäärin. Poissaolot olivat 5 % vuonna 2011 Metrologian yksikköön ja yhteishankkeisiin on rekrytoitu tohtoritason ja kansainvälisen taustan omaavia tutkijoita, mikä osaltaan kertoo keskuksen kiinnostavuudesta työnantajana. Keskuksen hankkeissa ja tiloissa työskentelee myös Aalto-yliopiston sekä Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijoita. Tutkijavaihtoa on vuoden aikana toteutunut tutkimusvierailuina Englantiin, Saksaan, Ranskaan ja Itävaltaan. Tutkijavaihto Turkista MIKESiin toteutuu EMRP:n puitteissa vuonna Mittatekniikan keskuksessa on käytössä koko henkilöstön kattavat tulos- ja kehityskeskustelut. Näissä annetaan palaute päättyneen vuoden toiminnasta ja laaditaan toiminta- ja kehityssuunnitelma alkavalle vuodelle. Keskustelu on osa keskuksen tulosohjauksen toimeenpanoa ja seurantaa.

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 8.3.2013 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hallitus hyväksynyt 31.3.2015 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 Johtokunta hyväksynyt 8.3.2010 1 Toimintakertomus 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2009 TOIMINTAAN... 2 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 Johtokunta hyväksynyt 12.3.2008 1 Toimintakertomus 2007 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 ESPOO 2007 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 1 Toimintakertomus 2006 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2006 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 2 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3 2.1. Toiminnallinen vaikuttavuus 4 2.2. Toiminnallinen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 ESPOO 2006 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-93-2 1(9) Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alkusanat Tämän

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012 Sopimus 21.12.2011 TEM/2567/00.03.01.02/2011 Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012 1. Yleistä 1.1. Visio ja toiminta-ajatus Kuluttajaviraston tehtävänä on

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013 Tulossopimus 11.12.2012 TEM/2168/00.03.01.02/2012 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013 1 YLEISTÄ Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 Työ ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 TEM 3646/040/2008 1. Yleistä 1.1. Toimintaajatus, visio ja arvot Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa

FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa 29.12.2008 1(8) FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa JOHDANTO Tässä asiakirjassa kuvataan FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointi- ja arviointiprosessissa ja yhteistoiminta

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta

Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta Espoo 2010 ISBN 978-952-5610-59-8 ISSN 1795-0872 Sisällysluettelo 1. Alkusanat 1 2. Tausta 1 3. Akkreditointi ja akkreditointielimet

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje Valtiokonttori Ohje 1 (18) Hallinnon ohjaus 30.11.2010 Dnro VK 510/03/2010 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Toimintakertomuksen laatiminen Valtion talousarviosta annetun

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot