Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2014. MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa 1.1.2015 CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2014 MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 l 2014 SISÄLTÖ 1/ Pääkirjoitus...3 MIKESin toimintakertomus MIKES ja VTT yhdistyvät Uusi VTT Oy on ketterä erityistehtäväyhtiö, joka saa nostetta MIKESin kansainvälisestä maineesta. Uusi MNK aloitti työnsä...12 Metrologian neuvottelukunta sai uuden puheenjohtajan ja uudet raamit työlleen. Suuremman tuella pienikin pärjää Kiinassa...14 CLEENin MMEA-ohjelma on avannut ovia suomalaisen osaamisen viennille Akkreditointi elintarviketurvallisuuden varmistaja...17 Elintarviketeollisuuden omavalvontalaboratorioilla on tärkeä rooli elintarviketurvallisuudessa. MIKESissä tapahtuu...20 MIKESin metrologinen tutkimustoiminta saavuttaa yhä uusia ulottuvuuksia Ajankohtaisia tapahtumia...22 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Ulkoasu: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia ja akkreditointi varmistavat laatua ja avaavat portteja maailmalle Toukokuun 20. päivä on vuonna 1875 allekirjoitetun kansainvälisen metrisopimuksen vuosipäivä ja maailman metrologiapäivä. Maailman metrologialaitoksen johtaja Martin Milton ja lakisääteisestä metrologiasta vastaavan laitoksen johtaja Stephen Patoray valitsivat tämän vuoden teemaksi energiaan liittyvät mittaukset (Measurements and the global energy challenge). Julistuksellaan he korostavat laadukkaiden mittausten merkitystä energian kasvun rajoittamisessa. Martin Milton muistuttaa, että mittaustulokset varmistavat kuluttajalle oikean hinnan, ohjaavat teollisuutta käyttämään uusia energiamuotoja ja tukevat uusien ympäristöystävällisten energiamuotojen käyttöönottoa. Metrologiapäivän julistukset ovat joka vuosi kohdistuneet yhteiskunnan perusteemoihin. Ne ovat omalta osaltaan tuoneet esille metrologian yhteiskunnallista merkitystä. Metrologian merkityksen ovat erityisesti havainneet kehittyvät taloudet. Kiina on 25-kertaistanut metrologiasatsauksensa, Intia nelinkertaistanut ja Brasiliakin vähintään tuplannut. Kehittyvien maiden satsaukset ovat herättäneet myös eurooppalaiset ja amerikkalaiset toimijat. USA kaksinkertaistaa metrologiarahoituksensa vuoteen 2017 mennessä ja EU-parlamentti päätti huhtikuussa uudesta 600 miljoonan euron metrologiaohjelmasta. Kiina on erinomainen esimerkki siitä, miten metrologia on edelleen kaupankäynnin keskeinen väline. Kiinalaiset metrologit korostavat laatuun liittyviä vaatimuksia ja ovat ryhtyneet yhteistyöhön eri viranomaisten kanssa. Kiinan viranomaiset edellyttävät maahan tuotavilta tuotteilta ja teknologioilta mitattua laatua ja referenssejä. Esimerkiksi ilman laadun parantamiseen liittyviä säädöksiä tiukennetaan ja teknologioilta edellytetään luotettavuuteen liittyviä näyttöjä. Kiinan ja muiden kehittyvien maiden markkinoille pääseminen edellyttää paikallisten viranomaisten tuntemista ja jatkuvaa kanssakäyntiä heidän kanssaan. MIKES on luonut toimivan yhteistyön Kiinan metrologialaitoksen kanssa ja avannut suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia referenssinäyttöihin sekä uudenlaiseen yhteistyöhön. Tässä lehdessä on esimerkki hankkeesta, joka on mahdollistanut pk-yrityksen pääsyn Kiinan vaikeille markkinoille. Onnistuminen on edellyttänyt monien toimijoiden yhteistyötä sekä täällä Suomessa että Kiinassa. Yhteistyön tuloksena Suomen Pekingin suurlähetystöön on asennettu järjestelmä, jolla tuotetaan Pekingin puhtainta sisäilmaa. MIKES-metrologian liittyminen osaksi VTT Oy:tä ja FINAS-akkreditointipalvelun siirtyminen Tukesiin avaa uusia mahdollisuuksia. MIKES teki viime vuonna taloudellisesti, tuloksellisesti ja laadullisesti kaikkien aikojen parhaan tuloksen ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Metrologia saavutti viisi maailmanennätystä ja MIKES oli viidenneksi paras metrologiaalan tutkimuslaitos Euroopassa. Näistä lähtökohdista katsoen organisaatiomuutoksille ei olisi ollut mitään tarvetta. Uudistuksia kuitenkin tarvitaan, sillä saavutuksista huolimatta vaikuttavuutta on edelleen lisättävä. Tukesin osana FINASilla on paremmat edellytykset palvella koko hallintoa. VTT:n kautta metrologia saa kansainväliset verkostonsa entistä paremmin suomalaisten yritysten käyttöön ja samalla avautuu uusia portteja myös pk-yrityksille kehittyvien maiden kovilla markkinoilla. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2013 Mittatekniikan keskuksen toimintavuosi 2013 Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. Toimintavuosi oli tuloksellisesti ja taloudellisesti hyvä. Vuosi 2013 oli toinen vuosiksi tehtyä monivuotista tulossopimusta. Sopimus osoittautui hyvin toimivaksi ja sen mukaisesti tulostavoitteisiin tehtiin vain päivityksiä ja käytiin kevennetty tulosneuvottelu. Mittatekniikan keskus toteutti uudistettua toimintastrategiaansa. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES-metrologia ja FINASakkreditointi ovat hyvin haluttuja yhteistyökumppaneita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Keskuksen talous toteutui suunniteltua paremmin ja keskuksen tulot kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta. Merkittävimmin kasvoivat akkreditoinnin, Kajaanin yksikön jäljitettävyyspalvelujen ja yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuotot. Eniten kasvua oli EU-hankkeiden tuotossa. Toiminnan kulujen lisäys, noin euroa, on pääosin seurausta toimintamenojen kasvusta ja uusista metrologiayksikön rekrytoinneista. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani ja oli tulostavoitteiden mukainen. Työhyvinvointikyselyn (VMBaro) mukaan henkilöstön tyytyväisyys on parantunut kolmena viimeisenä vuonna. Erityisesti johtamisen, osaamisen johtamisen ja tiedonkulkua kuvaavat työtyytyväisyysindeksit ovat parantuneet. Sairauspoissaolot olivat selvästi alle valtion keskiarvojen. MIKES-metrologia Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRPohjelmassa (European Metrology Research Programme) meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistivat MIKESin ja kotimaisten yhteistyökumppaneiden asemaa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa. EMRPtutkimusohjelman vuoden 2012 haun tuloksena 15 uutta hanketta alkoi vuonna Vuoden 2013 lopussa oli käynnissä 37 EMRP-ohjelman hanketta. EMRPhankkeet linkittyivät kotimaisiin tutkimushankkeisiin ja edistivät viraston palvelukykyä ja verkostoitumista. Korkeatasoinen kansainvälinen yhteistyö poisti tutkimuksesta kotikutoisen piirteen ja tuki entistä paremmin kansallisen mittajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Suomen Akatemian hankerahoitus vahvistaa selkeästi tavoitetta olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten mielenkiinto välitetään EMPIR-komitealle. Haussa ollaan aktiivi- 4

5 Toimintavuosi 2013 sesti mukana ja pyritään edelleen suurempiin hankekokonaisuuksiin. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten osuus pyritään integroimaan suoraan projekteihin tai välillisesti kotimaisten projektien kautta. Soveltavan metrologian alalla MIKES oli mukana useissa projekteissa. Kajaanissa MIKES osallistui paikallisten toimijoiden kanssa yhteisiin projekteihin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. CLEENissä aktiviteettimme suuntautui kolmeen aihealueeseen: MMEA, SGEM ja FCEP. Näistä MIKESillä oli ohjelmapäällikkyys MMEA-ohjelmassa. Uusia mittausmenetelmiä demonstroitiin MATINEn rahoittamana. Tehtiin myös suoria yritysprojekteja. MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Voima- ja vääntömomenttilaboratorion siirto Lahdesta Kajaaniin on toteutettu, vertailumittauksia on vielä meneillään. Vesivirtausmittauslaitteiston osalta käyttöönotto on vielä osittain kesken. CMCtaulukoihin saadaan ensimmäiset viennit Kajaanin osalta vuonna Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Q:ssa (Technical Committee-Quality). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Arvioinnin piirissä oli vuoden 2013 lopussa 221 akkreditoitua toimielintä, lisäksi toteutettiin 18 säädöksiin perustuvaa arviointia. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on laajentunut Viisi eurooppalaista mittanormaalilaboratoriota suunnitteli ja rakensi Mittatekniikan keskuksen (MIKES) johdolla miljoonan voltin tasajännitejakajan, joka mahdollistaa suurjännitteisten sähkönsiirtolinjojen tehonmittaukset ennätystarkasti. MIKESin tiimin muodostivat erikoistutkija Jari Hällström (vas.) ja tutkija Tapio Lehtonen. Lisäksi projektissa vaikuttivat erikoistutkija Esa-Pekka Suomalainen ja tutkija Ilkka Iisakka. uusille osa-alueille. Hallinnonalakohtaisia keskusteluja on jatkettu tapaamisella ympäristöministeriön (YM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) edustajien kanssa. Keskusteluissa kartoitettiin yhteistyön nykytilannetta ja sen kehittämistarpeita ja laajentamista. Vuonna 2013 viranomaisille järjestettiin myös tilaisuus, jonka aiheena oli akkreditointi viranomaiskäyttöön. FINASin yhteistyö viranomaisten kanssa on jatkunut aktiivisena. Ympäristöministeriön kanssa on käsitelty ympäristöteknologian verifiointiohjelmaan (ETV) ja uuteen rakennustuoteasetukseen liittyviä kysymyksiä sekä rakennustuotteisiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty uutta päästökauppalainsäädäntöä ja sen soveltamista. MMM:n kanssa yhteistyö on liittynyt rehulain ja EU-säädösten uudistamiseen, Trafin kanssa mm. ajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyviin arviointeihin sekä rautateiden liikkuvan kaluston kunnossapitojärjestelmiin ja viestintäviraston kanssa tietoturvallisuuden arviointiin. Vakiintunut yhteistyö jatkui Evira/MMM/ STM:n kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvissä kysymyksissä sekä STUKin kanssa ydinturvaohjeistukseen ja ydinvoimaturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Myös Valviran kanssa on jatkettu yhteistyötä lääkinnälliset laitteet -direktiiviin ja -asetukseen ja ilmoitetun laitoksen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Osallistuminen THL:n koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on myös jatkunut. > 5

6 Toimintavuosi 2013 Muut toiminnan tuotot 64 % Tuotot elinkeinoelämältä 32 % Tuotot valtion virastoilta 4 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 0 % Tuotot elinkeinoelämältä 72 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 % Tuotot valtion virastoilta 10 % Muun toiminnan tuotot 0 % > FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA- ja MRA-sopimukset). Vuonna 2012 toteutettu FINASin EA-vertaisarviointi ja ympäristötodentajiin liittyvä EMAS-arviointi on saatu päätökseen ja FINAS jatkaa nykyisissä MLA-sopimuksissa. Seuraava EA:n arviointi on vuonna FINAS on valmis liittymään uuteen standardin ISO (päästökauppatodentajat) kattavaan MLA-sopimukseen, kun se EA:n tasolla solmitaan. Vuonna 2013 FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Latvian (LATAK), Iso-Britannian (UKAS), Viron (EAK), Puolan (PCA) ja Kiinan (PNAS) akkreditointielimien kanssa. Yhteistyösopimukset ja -projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja Nanotieteiden laitoksen kanssa, Olli V. Lounasmaa -laboratorion ja Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on ollut aktiivista. EMRP-hankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRP-hankkeissa tehdyille innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvontaasetus (765/2008/EY) on ollut voimassa vuodesta 2010 alkaen. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Tämä näkyy lisääntyneenä yhteistyönä eri hallinnonalan viranomaisten kanssa. Rahoitusrakenne Valtion budjetista saatu määräraha vuonna 2013 oli 6,4 miljoonaa euroa. Talousarviorahoitusta oli käytettävissä yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tuotot jäivät tavoitteesta noin 0,1 milj. euroa. Sen sijaan yhteishankkeiden tuotot ylittivät tavoitteen 6 %. Tulossuunnitelmassa maksullisen toiminnan tuotot arvioitiin 4,0 milj. euroksi toteutuman ollessa 3,9 milj. euroa. Hinnastotarkistus oli keskimäärin 2,1 %, joten muulta osin maksullisen toiminnan 4 %:n kokonaiskasvu aiheutui FINASin myynnin volyymin lisäyksestä. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ylittivät tavoitteen 0,1 milj. euroa, kasvua edellisvuodesta 0,3 milj. euroa. Mittatekniikan keskuksen tuotot kertomusvuonna olivat 6,354 milj. euroa (5,920 milj. euroa vuonna 2012) ja kasvoivat 7 % edellisvuodesta. Kokonaistuotoista 64 % kertyi palveluiden myynnistä. Muiden tuottojen osuus oli 36 %. Toiminnan kulut kasvoivat vajaat 6 % ( euroa) edellisvuoden 11,493 milj. eurosta 12,152 milj. euroon. Mää- Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, Tekes, yritykset) 36 % Jäljitettävyyspalvelut 15 % Metrologian asiantuntijapalvelut ja koulutus 5 % Akkreditoinnit 40 % Muut tuotot 4 % Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä % Tuotot valtion virastoilta % Käyttökorvaukset % Muut toiminnan tuotot % 6

7 Toimintavuosi v v v v v htv, yhteensä FINAS-akkreditointipalvelu MIKES-metrologia, Kajaani MIKES-metrologia, Espoo hallinto- ja tukipalvelut rällisesti eniten kasvoivat henkilöstökulut, euroa (8 %) henkilötyövuosien kasvun (+ 7,1 htv) myötä. Htv-määrä kasvoi eniten metrologian yksikössä, 6,4 htv. Suhteellisesti eniten kasvoivat muut kulut 32 % ( euroa), mihin oli syynä BIPM:n vuonna 2012 laskuttamatta jäänyt MIKESin metrisopimukseen liittyvä jäsenmaksuosuus euroa. Aineiden, tarvikkeiden sekä arvoltaan vähäisten koneiden ja laitteiden ostot kasvoivat 24 % ( euroa). Suureiden ylläpidon ja laboratorioiden ylläpidon laite- ja tarvikeostot olivat kertomusvuonna euroa, joiden kasvu edellisvuodesta selittää muutoksen kokonaan. Aiemmista vuosista poiketen toimitilakulut vähenivät euroa, -5 %, josta toimitilavuokrien osuus oli euroa ja loput energian hankinnan kulujen laskusta aiheutuvaa. MIKES-talon vuokrasopimus Senaattikiinteistöjen kanssa päivitettiin vuoden 2013 alusta lukien. Kajaanissa jatkuneiden laiterakentamishankkeiden kustannuksista omaan käyttöön valmistuksen osuus oli euroa, joka sisältää sekä työvoima- että muita kuluja. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuluja aktivoitiin taseeseen euroa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MIKESin kokoaikaisen henkilöstön määrä oli 83,3 %. Henkilöstöstä 26,5 % oli naisia, ja vuoden 2013 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 44,1 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2013 oli 33,3 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee määräaikaisten tutkimushankkeiden sekä alkaneiden ja päättyvien opinnäytetöiden mukaisesti. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,4. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 34 %. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 74 %. Vuoden 2013 lopulla toteutettiin työhyvinvointikysely (VMBaro), jonka vastausprosentti oli 57. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,6. Kyselyn tulosten perusteella on päätetty vuonna 2014 tehtävistä toimenpiteistä. Työterveyshuollon kanssa sekä erilaisten henkilöstötapahtumien avulla on pyritty ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työkunnon ja työhyvinvoinnin varmistamiseen. Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Toiminta-ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointija pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintopäällikkö Timo Jaakkola 7

8 MIKESin ja VTT:n liitto sinetöity VTT Oy syntyy va Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistyvät VTT Oy:ksi Uutta yhtiömuotoista VTT:tä luonnehditaan ketteräksi erityistehtäväyhtiöksi, jonka toimintaan MIKESin kansainvälisellä huipulla oleva metrologiaosaaminen tuo merkittävää nostetta. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Sen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan kuuluvat VTT ja MIKES yhdistetään valtion kokonaan omistamaksi, voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi, VTT Oy:ksi. Yhtiöittämisen valmistelu on parhaillaan meneillään TEMin johdolla ja VTT Oy:n on tarkoitus aloittaa toimintansa Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä Suomen rakennemuutoksessa oleva elinkeinoelämä hyötyy yhtiömuotoisesta VTT:stä, sillä se voi jatkossa ketterämmin mukauttaa toimintaansa yritysten tarpeita vastaavasti. Nykytilanteeseen verrattuna VTT:n mahdollisuus toimia elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan moottorina paranee, mikä johtaa ennen pitkää Suomen kilpailukyvyn paranemiseen. Kansainvälisyydestä lisäarvoa MIKESissä uskotaan omaan selkeään identiteettiin ja sen kantavuuteen, eikä liiton huomattavasti suuremman VTT:n kanssa pelätä horjuttavan vahvaa MIKES-brändiä. Päinvastoin MIKESin saavuttaman aseman Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukossa uskotaan parantavan uuden VTT:n kilpailukykyä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. - Olemme olleet alusta lähtien vahvasti mukana ja myös menestyneet erinomaisesti monivuotisessa European Metrology Research Programme (EMRP) -tutkimusohjelmassa ja nyt jatkamme samalla tavoin sen seuraajassa, EMPIR-ohjelmassa. Tuomme mukanamme VTT:hen laajat kontaktimme, joiden suuri merkitys kansainvälisessä yhteistyössä on kiistaton, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo arvioi. MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi on ollut aktiivisesti mukana yhdistymisneuvotteluissa ja omin silmin todennut VTT:n MIKESiin kohdistaman arvostuksen. Yhdistymisprosessissa moni asia saattaa muuttua, mutta yhdestä asiasta Hirvi on varma: MIKESin ydintehtävä säilyy muuttumattomana. - MIKES-metrologia tulee edelleen olemaan Suomen kansallinen metrologialaitos ja kansainvälisen metrologiayhteisön arvostettu jäsen riippumatta siitä, saako laitos nimensä eteen VTT-lisän vai ei. Viralliseen asemaan liittyvät velvoitteet tai kansainvälisesti noteeratut saavutukset eivät katoa minnekään. Yhdistymisessä on Isotalon ja Hirven mielestä kyse win-win -tilanteesta. VTT:lle MIKESin mukaantulo antaa mahdollisuuden koko ketjun hallintaan alkaen metrologian perustutkimuksesta laadukkaiden mittalaitteiden validointiin ja asiakaspalveluun. MIKESille askel ison organisaation osaksi merkitsee ennen kaikkea henkilöstön ura- ja kehittymismahdollisuuksien huomattavaa paranemista. 8

9 hvalle perustalle - Eikä sovi unohtaa myöskään muita ison talon etuja. Niitä ovat mm. tehokkaat järjestelmät ja lukuisat ohjelmalisenssit, joita on mahdollista vuokrata kuukausiperusteisesti ostamatta kalliita lisenssejä itselle, MIKESin hallintopäällikkö Timo Jaakkola muistuttaa. Kolikon kaksi puolta Suuremman kokoluokan mukanaan tuomia etuja odotellessa MIKESissä on ilmassa myös pientä haikeutta. MIKESin noin sadan hengen työyhteisö edustaa vain kolmea prosenttia VTT:n henkilöstömäärästä, joten Heikki Isotalo arvelee toimintakulttuurin muutoksen olevan tuntuvan. - Nopea reagointikyky on ollut MIKESin valtti, ja asiakaspalvelu on pelannut pienissäkin asioissa. Toisaalta aivan samanlaiselle ketteryydelle ei tulevaisuudessa ole tarvetta, sillä toimintamme VTT:n yksikkönä tulee olemaan tutkimuspainotteista ja kaikkein pienimuotoisin asiakaspalvelu tulee jäämään pois. Vuosi 2013 oli millä tahansa mittarilla arvioituna MIKESin kaikkien aikojen paras, mistä Timo Hirvi on ansaitusti ylpeä. Joustavasti toimiva pienyhteisö on vuosi vuodelta venynyt yhä mittavampiin suorituksiin monissa tutkimushankkeissa, eikä MIKES-metrologia on Suomen kansallinen metrologialaitos ja kansainvälisen metrologiayhteisön arvostettu jäsen. monta kertaa suurempi työyhteisö tunnu tuovan erityistä lisäarvoa tutkimustoimintaan. Ylijohtaja suhtautuu tulevaisuuteen kuitenkin avoimin mielin, vaikka huoli taloudellisten resurssien riittävyydestä onkin aiheellinen. > 9

10 MIKES - yksi viidestä parhaasta - MIKES on Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukossa ja aiomme vähintäänkin säilyttää asemamme myös jatkossa, MIKESin johtoryhmän jäsenet Timo Hirvi (vas.), Heikki Isotalo, Timo Jaakkola ja Leena Tikkanen sanovat. > - Meillä olisi kaikki edellytykset jatkaa metrologisen tutkimuksen huipulla, jos vain tutkimusrahoituksemme säilyisi ennallaan. Valtion kireän rahatilanteen vuoksi kaikilta tutkimuslaitoksilta tullaan kuitenkin leikkaamaan rahoitusta eikä uusi yhtiö tee poikkeusta, Hirvi pahoittelee. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan VTT ja MIKES saavat edelleen valtion budjettirahoitusta tutkimustoimintaan ja -infrastruktuurin kehittämiseen. Hirven mielestä haasteeksi muodostuvatkin kansainväliset tutkimusprojektit, joiden toteutuminen on pitkälti riippuvainen osallistujamaiden rahoitusosuudesta. Ilman projekteille korvamerkittyä kansallista rahoitusosuutta kansainvälistä projektirahoitusta on turha hakea. Asiakas huomion keskipisteessä Taloudellisista haasteista huolimatta VTT:ssä uskotaan uuden yhtiömuodon parantavan toimintaedellytyksiä ja poistavan monet talouteen ja hallintoon liittyvät ongelmakohdat. Myös yhtiön strateginen kehittäminen helpottuu ja hallinnon läpinäkyvyys lisääntyy. - VTT:n ja MIKESin perustehtäviä ja tavoitteita ei ole tarkoitus muuttaa yhtiöittämisen yhteydessä. Yhtiömuotoinen VTT pystyy kuitenkin entistä joustavammin hyödyntämään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kuten esimerkiksi uutta Suomen Akatemian yhteyteen perustettavaa rahoitusinstrumenttia. VTT ja MIKES ovat yhdessä kilpailukykyisiä rahoituksen hakijoita, VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Petri Kalliokoski arvioi. Yhdistymisen tavoitteena onkin saada aikaan synergiahyötyjä sekä tutkimusettä asiakastoiminnassa. Osana yhdistymisprosessia määritellään strategiset painopistealueet ja keskeisimmät asiakastoiminnan painotukset. - Asiakaspalvelu ja sen sujuva jatkuminen on elintärkeää. Siihen tulemme kiinnittämään yhdistymisprosessissa erityistä huomiota. MIKES-metrologia ja FINAS-akkreditointipalvelu toimivat vielä hetken saman katon alla, mutta ensi vuoden alussa tiet eroavat. Vain MIKES-metrologia siirtyy VTT Oy:öön. Uusi kotipesä FINASille Valtioneuvoston periaatepäätös koskettaa myös FINAS-akkreditointipalvelua, vaikkei se liitykään valtion tutkimuslai- 10

11 metrologialaitoksesta Euroopassa tosten ja -rahoituksen kokonaisuudistukseen. Iso muutos on edessä, sillä akkreditointipalvelun kotipesä vaihtuu. Sen tarjoajaksi on varmistunut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). - Pidän Tukesin kylkeen sijoittumista hyvänä ratkaisuna. Tukes on meille tuttu organisaatio, joka tarjosi aiempina vuosina hallintopalvelut koko MIKESille. Lisäksi FINASilla ja Tukesilla on vuosien varrella vakiintunut yhteistyösuhde tekniseen turvallisuuteen kytkeytyvien asioihin liittyen, FINAS-akkreditointipalvelun johtaja Leena Tikkanen sanoo. TEM etsi FINASille uutta isäntäorganisaatiota pyytämällä näkemyksiä Patenttija rekisterihallitukselta (PRH), Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) sekä Tukesilta. - Luontevaksi sijoituspaikaksi valikoitui Tukes. Lähtökohtana oli, että kotipesän muutoksella ei ole ainakaan heikentävää vaikutusta akkreditointipalveluihin. Akkreditointipalvelut tulee voida tarjota asiakkaille muutosprosessin ajan ja sen jälkeen laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, TEMin työelämä- ja markkinaosaston kaupallinen neuvos Tomi Lounema korostaa. FINASin fyysinen osoite oli pitkään avoin ja pääkaupunkiseudun lisäksi vaihtoehtoisena toimipaikkana oli Tampere. Huhtikuun alussa alueellistamisen koordinaatioryhmä päätti puoltaa TEMin esitystä, jonka mukaan FINAS sijoitetaan Tukesin Helsingin toimipisteen yhteyteen. - Tukes teki linjapäätöksen siitä, että sen toimitilat ovat jatkossakin Pasilan virastokeskuksessa. Merkittävää myös FINASin kannalta on se, että Tukesin toimitilakonseptia muutetaan ns. monitoimitilamallin mukaiseksi, Tukesin pääjohtaja Seppo Ahvenainen kertoo. MIKES-metrologia on menestynyt erinomaisesti kansainvälisessä European Metrology Research Programme (EMRP) -tutkimusohjelmassa. Metrologista huippututkimusta varten suunniteltu MIKES-talo tarjoaa työhön erinomaiset puitteet. FINAS tervetullut kumppani Leena Tikkasen mielestä on tärkeää, että akkreditointipalvelut säilyvät sekä fyysisesti että mielikuvaltaan selvästi erillään Tukesin tehtävistä yhteisistä toimitiloista huolimatta. FINASin puolueettomuusja riippumattomuusvaatimuksessa piilee myös syy siihen, miksi FINAS-akkreditointipalvelu ei voi olla osa uutta VTT Oy:tä. - FINAS-akkreditointipalvelu on Suomen kansallinen akkreditointielin, joka vastaa laboratorioiden, sertifiointielinten ja tarkastuslaitosten pätevyyden toteamisesta. Kansainväliset akkreditointivaatimukset estävät kansallisen akkreditointielimen toiminnan organisaatiossa, joka itse tarjoaa vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja. VTT on alan merkittävä palveluntuottaja ja asiakkaamme, eikä siis voinut tulla kyseeseen akkreditointielimen sijoituspaikkana, Tikkanen toteaa. Leena Tikkasen mielestä MIKES-metrologian ja FINAS-akkreditointipalvelujen liitto on lisännyt tietoutta luotettavan mittaamisen ja akkreditoinnin merkityksestä ministeriöiden, virastojen ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Tukesiin siirryttäessä hän haluaa pitää yllä säännöllistä kommunikointia viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta kehitys jatkuu samanlaisena. - Toiminnan on tarkoitus jatkua nykyisellään. Lainsäädännössä säilyy ns. palomuuri siten, että akkreditointia koskevat päätökset tekee FINASin päällikkö ja akkreditointiasian valtuuskunta. FINAS brändinä säilytetään, Lounema vahvistaa ministeriön kannan. Myös Tukesin pääjohtaja pitää akkreditointitoiminnan jatkumista muuttumattomana itsestään selvänä. Sen sijaan kumppanukset pyrkivät hyödyntämään yhteistä talous- ja henkilöstöhallinnon alustaa sekä toimistojärjestelmiä mahdollisimman paljon. - FINAS on Tukesin imagon kannalta varmasti positiivinen kumppani. Myös taloudellisessa mielessä FINAS on vakaan asiakaskuntansa ja oman tulorahoituksensa ansiosta tervetullut saman katon alle, Ahvenainen vakuuttaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Susa Junnola 11

12 Uusi Metrologian neuvottelukunta aloitti työnsä Valtioneuvosto asetti uuden Metrologian neuvottelukunnan ajalle Viime syksyn Valtioneuvoston asetus metrologian neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta ja uuden puheenjohtajan painotukset luovat raamit alkaneelle kaudelle. - Puheenjohtajana haluan luoda innostavan ja aktivoivan työilmapiirin neuvottelukuntaan. Yhteisten päämäärien lisäksi jokaisella jäsenellä tulee olla mahdollisuus henkilökohtaisen osaamispääomansa kartuttamiseen, tuore MNK:n puheenjohtaja Ina Lehto visioi. Metrologian neuvottelukunnasta (MNK) annettua asetusta muutettiin viime syksynä vastaamaan nykyistä mittauslaitelakia, joka on laaja horisontaalinen ns. yleislaki ja jonka rinnalla on mittaamiseen liittyvää erityislainsäädäntöä. Täten neuvottelukunnankin tulee toimia hallinnonalarajat ylittäen. Asetuksessa muuttuivat 1, 2 :n 9. kohta ja 3 :n 2. momentti. - MNK:n asemaa koskeva 1 muutettiin niin, että neuvottelukunta toimii ministeriöiden ja metrologiaa koskevista asioista vastaavien virastojen ja laitosten apuna. Aiemmin mainittiin vain KTM, Tukes ja MIKES. Myös pykälän lainsäädäntöviittaukset päivitettiin ja niihin lisättiin viittaus eri hallinnonaloilla mittaamisesta annettuihin erityissäädöksiin, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylitarkastaja Veli Viitala kuvailee. - Tehtäviä koskevan 2 :n muutetussa 9. kohdassa todetaan, että neuvottelukunta hoitaa muut metrologisista asioista sille annetut valmistelutehtävät, mutta ei enää nimetä tehtävien antajia. Kokoonpanoa koskevan 3 :n 2. momenttiin päivitettiin vain esittelevän ministeriön nimi eli KTM vaihtui TEMiksi. Asetuksen muutoksen myötä MNK:n rooli on aiempaa laaja-alaisempi ja sen painoarvo on merkittävästi kasvanut. Viitalaa ilahduttaa myös se, että muutos lisäsi ministeriöiden kiinnostusta neuvottelukuntaa kohtaan. Kokoonpanossa on nyt pari uutta ministeriön edustajaa kaikkiaan 15 jäsenen joukossa. 12

13 Osaamispääoma karttuu Yksi edellisen toimikauden jäsenistä on Elinkeinoelämän keskusliittoa edustava Energiateollisuus ry:n asiantuntija Ina Lehto. Neuvottelukunnan työ on hänelle tuttua, mutta puheenjohtajan roolin myötä tekemisen laajuus on nyt toinen. - Viime toimikaudella energia-alan asiat olivat ykkösprioriteettini, mutta nyt huomiotani vaativat myös laaja-alaisemmat metrologiset kysymykset. Koen MNK:n tehtävän mittausten oikeellisuuden varmistamisen ja jäljitettävyyden edistäjänä merkittäväksi, ovathan erilaiset mittaukset konkreettinen osa jokapäiväistä arkeamme ja monessa tapauksessa myös rahankäytön perusta, Ina Lehto sanoo. MNK:n tehtäviin kuuluu mittausten luotettavuuden edistämisen lisäksi viranomaisten, laitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön tukeminen ja myös kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Motivoitunut ja innostunut jäsenistö on puheenjohtajan mielestä työn tuloksellisuuden edellytys. - Haluan luoda innostavan työilmapiirin, jossa jokainen jäsen pystyy laajentamaan omaa näkökulmaansa. Näin yhteisten päämäärien toteuttaminen johtaa myös henkilökohtaisen osaamispääoman lisääntymiseen, puheenjohtaja visioi. Tähän lienee hyvät mahdollisuudet, sillä Veli Viitala arvioi jokaisen jäsenen voivan tuoda asiansa käsittelyyn entistä vaivattomammin asetuksen muutoksen ansiosta. Neuvottelukunnan järjestäytymiskokous pidetään toukokuussa, jonka jälkeen jäsenet voivat osoittaa aktiivisuuttaan vielä 2 3 kokoontumisessa tänä vuonna. Mittausopetuksella tärkeä rooli Uuden puheenjohtajan mielestä olisi tärkeää, että jokainen jäsen voisi osallistua neuvottelukunnan toimintatapojen määrittelyyn ja kokisi työskentelyn siten helpoksi. - Jäsenten ja myös varajäsenten sitouttaminen neuvottelukunnan työhön on oleellisen tärkeää. Tällä toimikaudella pyrimme aktivoimaan myös varajäseniä osallistumaan kokouksiin, vaikka heillä ei esimerkiksi äänestyksissä lisä-ääniä olekaan käytettävissään. Mikäli varajäsenet osallistuvat työskentelyyn vain tarpeen mukaan, ajan tasalla pysytteleminen voi vaikeutua kokousten pitkäksi venyvän välin vuoksi, Lehto arvioi. MNK:n nykykokoonpano on hänen mielestään onnistunut sekoitus eri alojen edustajia. Ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten lisäksi jäsenistöstä löytyvät myös elinkeinoelämän ja kuluttajien edustajat. - Laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimijoita edustava kokoonpano antaa hyvän mahdollisuuden vuoropuheluun ja yhteistyön kehittämiseen. Jäsenten oma tausta vaikuttaa tietysti näkemyksiin, mutta mittaamisen luotettavuuden varmistamisen tärkeyttä kukaan ei kiistä. Uuden toimikauden käynnistyessä koulutukselle varattu paikka on neuvottelukunnassa vielä avoinna. Ina Lehto pitää paikkaa oleellisen tärkeänä ja toivoo kokoonpanon täydentyvän nopeasti kevään aikana. - Metrologian tuntemus ammatillisessa perusopetuksessa on erittäin tärkeää. Ammattiin valmistuneet osaavat varmasti käyttää työssään tarvittavia mittareita, mutta mittaustulosten oikea tulkinta ja mittausepävarmuuden huomioon ottaminen ei välttämättä olekaan itsestäänselvyys. Näiden asioiden hallinta on kuitenkin luotettavan mittaamisen perusedellytys. Mittausmenetelmät uudistuvat MNK:n puheenjohtajana Ina Lehto käsittelee metrologiaa monelta kantilta, mutta mittaaminen on myös osa hänen asiantuntijatehtäväänsä sähköverkkojen parissa. Vuodenvaihteessa Suomessa otettiin käyttöön Euroopan laajin sähkön tuntimittausjärjestelmä, jonka käyttöönottoa on valmisteltu jo usean vuoden TEMin ylitarkastaja Veli Viitala: Asetusmuutoksen myötä MNK toimii ministeriöiden ja metrologiaa koskevista asioista vastaavien virastojen ja laitosten apuna. Muutos on merkittävä ja laajentaa MNK:n tehtävää. ajan. Kun asetuksen velvoittama siirtymävaihe vuodenvaihteessa päättyi, päästiin vihdoin nauttimaan tuntimittauksen hyödyistä. - Järjestelmä mahdollistaa sähkönkulutuksen määrityksen tunneittain lähes reaaliajassa jopa 97-prosentille sähkönkäyttäjiä. Kun asiakkaat voivat nähdä järjestelmästä oman kulutuksensa tunneittain, he voivat aiempaa helpommin havaita kulutuspiikit ja estää piikkien synnyn. Koko järjestelmän käyttöönoton yhtenä tavoitteena onkin tarjota mahdollisuus energiakulujen pienentämiseen, Lehto kertoo. Ei kuitenkaan liene todennäköistä, että kuluttajat ryhtyisivät seuraamaan itse sähkönkulutustaan tunnista toiseen, vaan siihen tehtävään tarvitaan automaatiota ohjaamaan mm. lämmitystä. Tuntimittausjärjestelmä on vielä niin tuore uudistus, että laajamittainen palvelujen kehittäminen on vasta aluillaan. Myös kotitalouksien pikku hiljaa yleistyvä sähkön pientuotanto esimerkiksi aurinkopaneeleita hyväksi käyttäen vaatii mittausmenetelmien puntarointia. Tällä hetkellä sähköntuotantoa ja -käyttöä voidaan mitata kahdella eri tavalla. - Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) miettii parhaillaan, mikä olisi mittaamisen optimaalinen ajanjakso, toisin sanoen millä ajanjaksolla kulutus ja tuotanto netotetaan vai netotetaanko lainkaan. Viime toimikauden iso ponnistus, mittalaitedirektiivin implementointi on valmis, mutta kansallinen sääntely käytönaikaisesta varmentamisesta on työn alla vielä tällä toimikaudella, puheenjohtaja summaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Susa Junnola Metrologian neuvottelukunnan uuden jäsenlistan löydät osoitteesta: 13

14 Isomman tuella pienikin pärjää Kiinassa Vaikean markkinan maineessa oleva Kiina on raottanut oveaan suomalaiselle pk-yritykselle. Mahdollisuus Kiinan valloitukseen on avautunut CLEEN Oy:n ja Mittatekniikan keskuksen (MIKES) vankan taustatuen avulla. Ympäristömittauksiin ja -monitorointiiin keskittyvä MMEA -ohjelma (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) on yksi CLEEN Oy:n käynnissä olevasta seitsemästä tutkimusohjelmasta. MMEAohjelma käynnistyi vuonna 2010 ja vuotta myöhemmin alkoi pilottihankkeen, Green China Living Lab China Testbedin suunnittelu. Sisä- ja ulkoilman hiukkaspitoisuuksia mittaavassa China Testbed -hankkeessa tehdään konkreettista yhteistyötä kiinalaisten osapuolten kanssa. Hiukkasteknologiaa hyödyntävä käytännön sovellus demonstrointiin viime syksynä Shenzhenin yliopiston kampuksella. - Yliopiston opiskelijat osallistuivat datan tuottamiseen välittämällä ulkoilmahavaintoja mobiilisti tutkijoille. Pilottihankkeen mittausteknologiasta vastasi pienhiukkasten monitorointilaitteita suunnitteleva ja valmistava Pegasor, joka on ollut alusta alkaen mukana MMEA-ohjelmassa, ohjelmajohtaja Tero Eklin MIKESistä kertoo. Viisivuotisen MMEA-ohjelman tavoitteena on kasvattaa ja tehostaa suomalaisen ympäristöteknologian liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla. China Testbed on kannustava esimerkki tavoitteen toteutumisesta. - Kiina on meille iso ja potentiaalinen markkina. Pienellä pk-yrityksellä ei kuitenkaan olisi ollut mitään asiaa kiinalaisviranomaisten puheille, ellei meillä olisi ollut MMEA-ohjelman kaltaista vahvaa taustatukea, Kiinan markkinaalueesta vastaava Pegasorin varatoimitusjohtaja Markku Rajala painottaa. Oikea aika, oikea paikka Shenzhenin yliopistoalueella toteutettu MMEA-ohjelman pilottihanke tuotti raaka-ainetta tutkijoille, mutta osoittautui lisäksi arvokkaaksi referenssiksi. - Kiinassa referenssit ovat kaupankäynnin elinehto, kukaan ei halua olla ensimmäinen asiakas. Shenzhenissä olimme niin sanotusti oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja saimme tutkimusprojektimme ansiosta mahdollisuuden jatkaa ilmanlaatututkimusta Pekingissä, tällä kertaa sisätiloissa, Rajala kuvailee. Jatkotutkimusprojekti ei ollut täysin MMEA-ohjelman omaa ansiosta, vaan sen mahdollisti Kiinan valtiovallassa yhtäkkiä virinnyt kiinnostus ilmanlaatututkimusta kohtaan. Sen sysäsivät liikkeelle amerikkalaiset omine tutkimuksineen. - USA:n suurlähetystö keräsi Pekingin ilmanlaadusta tutkimusdataa omaan käyttöönsä, mutta joutui julkaisemaan sen kaikkien saataville työntekijöidensä vakuutusehtojen täyttymiseksi. Tutkimustulokset olivat kuitenkin kiinalaisten silmiin päätyessään niin negatiivista luettavaa, että viranomaiset päättivät itsekin tutustua ilmanlaadun tilaan ja alkaa julkaista kaikista Kiinan suurkaupungeista säännöllisesti ilmanlaatutietoa, Rajala muistelee. Euroopassa kuolee vuosittain satoja tuhansia ihmisiä ilmanlaadusta johtuviin sairauksiin, ja luku on oletettavasti moninkertainen Kiinassa. Maan viranomaisia kiinnosti erityisesti tietää, mistä ilman haitalliset pienhiukkaset ovat peräisin. - Shenzenin pilottihankkeessa keskityttiin ulkoilman laatuun, mutta Pekingissä halusimme selvittää, miten ulko- ja sisäilma korreloivat keskenään ja kuinka molempien laatua voidaan ryhtyä parantamaan. Ulkoilman laadun parantaminen ei tapahdu hetkessä, vaan 14

15 CLEENin toimitusjohtaja Tommy Jacobson (oik.) allekirjoitti yhteistyösopimuksen yhtiön ja MMEA-ohjelman puolesta Suomen Pekingin suurlähetystössä. vie noin vuotta. Sen sijaan sisäilman laatua pystytään parantamaan nopeammin esimerkiksi oikeilla ilmanvaihtolaitteiden säädöillä, Markku Rajala uskoo. Pegasor valjasti Pekingissä sijaitsevan Suomen suurlähetystön sisäilmatutkimuksensa näyttämöksi ja aikoo tehdä asuin- ja toimistotiloista Kiinan puhtaimmat. Hyvin markkinoitu hanke on poikinut yritykselle useita tilauksia, ja yritys on MMEA-ohjelman myötä kehittynyt komponenttitoimittajasta systeemitoimittajaksi. Kiinaa sopivina paloina Markku Rajala ja Tero Eklin ovat yhtä mieltä siitä, että Kiina on mielenkiintoinen maa eikä ollenkaan niin vaikea markkina-alue, kuin yleisesti luullaan. Kauppakumppanuutta havittelevan suomalaisyrityksen täytyy kuitenkin oivaltaa Suomen ja Kiinan väliset kulttuurierot ja toimia niitä kunnioittaen. - Lisäksi aktiivisuus palkitaan aina kansainvälisillä markkinoilla, tilaisuuteen on tartuttava heti sen ilmaantuessa eikä odotettava jonkun muun tekevän asioita puolestaan. Pegasor on esimerkki tarjolla olevien mahdollisuuksien varhaisesta hyödyntäjästä. Monet pk-yritykset odottavat MMEA:n kaltaisissa ohjelmissa pidempään saadakseen haluamiaan tuloksia, mutta silloin mahdollisuudet on ehkä jo menetetty, Eklin luonnehtii. Rajala on samaa mieltä. Yritys pystyi heti hyödyntämään Shenzhenistä saamansa referenssin olemalla aloitteellinen ja ottamalla liiketoiminnassaan huomioon Kiinassa toimimisen reunaehdot. - Meidän tapauksessamme Kiinan markkinoiden avautumisessa on auttanut syntyperältään kiinalainen työntekijämme. Kiinalaisviranomaiset tai elinkeinoelämän edustajat eivät usein puhu lainkaan englantia, joten hän on elintärkeä yhteytemme päämiehiin. Hänen avullaan myös valtava Kiinan markkinaalue alkaa hahmottua strategisesti tärkeinä paloina eikä enää yhtenä tuntemattomana kokonaisuutena, Rajala toteaa. Myös MIKESin taustatuki on laitevalmistajalle merkittävä. MIKESin suhteiden myötä yhteistyö Kiinan kansallisen metrologialaitoksen NIMin kanssa helpottuu. Pegasorin anturit voidaan testauttaa NIMillä ja saada näin laitteille luotettavuuden perusta jäljitettävyys. Rajalan kokemuksen mukaan asia korostuu, kun kauppakumppanina ovat maan viranomaiset. MMEA-ohjelmassa suomalaisten kumppaneina Kiinassa ovat Shenzhenin yliopiston lisäksi ZTE-yritys sekä Green China Living Lab. Suomesta Testbed -testiympäristön ja -portaalin toteutukseen ovat erityisesti osallistuneet Pegasorin ja MIKESin ohella VTT, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Vaisala Oyj, DigiEcoCity Oy, Fatman Oy, Cubio Communications Oy ja Dekati Oy. MIKES luotettavuuden lähde Testbed -testiympäristössä ja -portaalissa useiden eri ympäristömittausverkkojen tuottamia tietoja analysoidaan, mallinnetaan ja käytetään raakamateriaalina uusien ympäristöpalvelujen ke- > Markku Rajala (vas.) ja Tero Eklin (oik.) tutustuivat Kiinan kansallisen metrologialaitoksen NIMin PM2.5 mittanormaaliin. 15

16 > hitystyössä. MIKESillä on keskeinen rooli mittausten laadun ja luotettavuuden integroimisessa. - Meidän tehtävämme on tukea yrityksiä uusien mittausteknologioiden kehittämisessä ja auttaa niitä varmistamaan mittausten luotettavuus jäljitettävyyden avulla. MIKES on yksi kansainvälisen MRA-tunnustamissopimuksen (Mutual Recognition Arrangement) allekirjoittajista. Sopimuksen päätavoite on kerran mitattu, kaikkialla hyväksytty, joten meidän mukanaolomme kehitystyössä varmistaa, että yritykset eivät tarvitse enää muita luotettavuuden varmistuksia. MIKESin yhteistyö Kiinan kansallisen metrologialaitoksen NIMin kanssa antaa lisävahvistusta yritysten luotettavuudelle, Tero Eklin sanoo. Hän luotsaa MMEA-ohjelmaa vielä seuraavat kaksi vuotta. Kokonaisbudjetiltaan 50 miljoonan euron tutkimusohjelmassa on mukana poikkeuksellisen suuri määrä alan johtavia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, kaikkiaan 42 kappaletta, jotka kaikki voivat hyödyntää aikaansaatuja tutkimustuloksia. - MMEA-ohjelma ja sen China Testbed -hanke eivät ole jäämässä kertaluonteisiksi tapahtumiksi, vaan konseptia on tarkoitus monistaa muillekin markkinoille. CLEENin ja MIKESin tavoite on saada tutkimustuloksia jalostetuksi käytännön sovelluksiksi ja edelleen liiketoiminnaksi, Eklin korostaa. CLEEN Oy:n toimitusjohtaja Tommy Jacobson arvostaa MIKESin panosta. MIKES on tarjonnut MMEA-ohjelmalle korkeatasoisen ohjelmapäällikön koko viisivuotiskaudeksi ja on avaintekijä ohjelmalle asetettujen tavoitteiden, mm. entistä tiiviimmän ja avoimemman kansainvälisen yhteistyön, saavuttamisessa. - MMEA-ohjelmassa kansainvälisesti merkittäviä systeemisiä energiaja ympäristöhaasteita on ratkaistu eri toimialojen ja tieteenalojen tiiviillä yhteistyöllä. Kyky saada eri alojen yritykset, tutkimusyhteisöt ja viranomaiset toimimaan yhdessä on edellytys kestäville ja kilpailukykyisille Cleantech-ratkaisuille, mutta siinä piilee myös ainutlaatuinen, suomalainen kilpailutekijä. MMEA-ohjelman ansiosta sen suomalaiset osapuolet ovat onnistuneet osaamisensa viemisessä Kiinaan ja samalla verkottumaan kiinalaisten partnereiden kanssa, joista osa edustaa maailman ehdotonta huippua, Jacobson toteaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Markku Rajala, Tero Eklin ja Yanan Mi MMEA-ohjelma on tukenut suomalaisen osaamisen vientiä Kiinaan. Pekingin olympiastadionin yllä taivas oli kirkas

17 Akkreditointi elintarviketurvallisuuden varmistaja Suomessa hyvälaatuiset elintarvikkeet ovat testattu tosiasia, eivät pelkkä myytti. Akkreditoidut elintarvikelaboratoriot ovat vahva lenkki elintarviketurvallisuutemme varmistusketjussa. Suomessa elintarvikkeiden matkaa pellolta pöytään on helppo seurata. Elintarviketeollisuuden omavalvontalaboratoriot osallistuvat omalta osaltaan tuotteiden laadunhallintaan ja laboratorioiden akkreditointi varmistaa niiden analytiikan luotettavuuden. Yksi laatutietoisista elintarvikeyrityksistämme on HKScan Finland, joka vastaa HKScan-konsernin toiminnasta Suomessa. Konsernin muita toimintamaita ovat Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. Laboratoriotoimintaa HKScan Finlandissa, aiemmalta nimeltään HK Ruokatalossa, on ollut jo ja 70-lukujen taitteesta lähtien, mutta vuosituhannen vaihde merkitsi laboratoriolle isoa kehitysaskelta. - Vuonna 2000 haimme omavalvontalaboratoriollemme akkreditointia ISO laatustandardin mukaisesti ja saimme sen. Pätevyysalueemme ovat elintarvikkeiden, ympäristönäytteiden, ulostenäytteiden ja rehunäytteiden sekä veden mikrobiologinen testaus. Samoihin aikoihin myös paperilla olleet tulokset siirtyivät sähköiseen muotoon, HK- Scan Finlandin laboratoriopäällikkö Katriina Luoma kertoo. Yrityksellä on laboratoriotoimintaa usealla paikkakunnalla. Akkreditoinnin ansiosta analyysien taso on sama kaikissa toimipisteissä riippumatta siitä, millaisten analyysien tekoon ne ovat keskittyneet. Tuotetestit makuvahteina Akkreditoinnilla on elintarviketeollisuuden omavalvontalaboratoriolle suuri merkitys, niin myös vientimarkkinoilla toimivalle HKScanille, jolla on kansainvälinen akkreditointitunnus käytössään. - Akkreditoinnilla pystymme osoittamaan laboratoriomme testaustulosten luotettavuuden viranomaisille, tavarantoimittajille, asiakkaille tai mille tahansa taholle kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla, Luoma kuvailee. Hänen mielestään työskentely ISO laboratoriostandardin mukaan ja akkreditoinnin vaatimuksia noudattaen lisää ryhdikkyyttä laboratorion toimintatapoihin, sillä akkreditointi edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Suurimpina elintarviketuotannon haasteina Katriina Luoma näkee alati muuttuvan lainsäädännön sekä globaalin raaka-ainetuotannon. - Suomessa elintarviketuotannon riskit ovat samaa luokkaa kuin muuallakin Euroopassa. Tosin Suomessa suolistotulehduksia aiheuttavien salmonella- tai kampylobakteerien esiintyminen on onnistuttu pitämään erityisen hyvin kurissa. HKScan Finlandin omavalvontalaboratorio tukee yrityksen tuotekehitystä tutkimalla kaikki tuotenäytteet. Elintarvikevalmistajalle on luonnollisesti tärkeää, että tuotteet maistuvat aina siltä kuin niiden pitääkin, joten oikean myyntiajan määrittäminen on yksi merkittävä laboratorion tehtävä. Testausmenetelmien jatkuva kehittyminen edesauttaa mahdollisten ongelmien havaitsemista. - Pikamenetelmät ovat kehityksen viimeisin saavutus. Kun esimerkiksi patogeenianalyysin tulosten saaminen nor- > 17

18 > maalisti kestää nelisen vuorokautta, uusi pikamenetelmä antaa tuloksen vuorokaudessa, Luoma selventää. - Oma kansallinen vertailulaboratoriomme neuvoo omavalvontalaboratorioita soveltuvien ja lainsäädännön mukaisten menetelmien käytössä, Eviran suunnittelu- ja ohjausyksikön ylitarkastaja Taija Rissanen toteaa. Akkreditoinnilla lisäarvoa HKScan Finlandin tavoin muutkin elintarviketeollisuuden yritykset kokevat tärkeäksi omavalvontalaboratorioidensa luotettavuuden ja hakevat siksi akkreditointia FINAS-akkreditointipalvelulta. Lakisääteiset, kuten mikrobikriteeriasetuksen mukaisia omavalvontatutkimuksia tekevät laboratoriot, tarvitsevat vielä lisäksi hyväksynnän Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, joka pitää laboratorioista rekisteriä. - Meillä on rekisterissä virallisesti vain kuusi omavalvontalaboratoriota, mutta käytännössä moni omavalvontalaboratorio on hyväksytty viranomaislaboratorioksi. Tämä johtuu siitä, että akkreditoinnin myötä viranomaislaboratorioille asetetut vaatimukset täyttyvät, joten laboratoriot haluavat korkeamman statuksen myös hyväksynnän suhteen. Tämän johdosta Eviran rekisterissä on yhteensä 20 omavalvontalaboratoriota, Eviran suunnittelu- ja ohjausyksikön ylitarkastaja Taija Rissanen toteaa. Eviran hyväksymismenettely nojaa kansalliseen elintarvikelakiin ja valtioneuvoston antamaan ns. laboratorioasetukseen. Käytännössä hyväksyminen tapahtuu asiakirjojen perusteella, joiden arviointiin osallistuu tarvittaessa myös Eviran oma vertailulaboratorio. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että menetelmät ovat soveltuvia ja lainsäädännön mukaisia varsinkin niissä tapauksissa, joissa menetelmille on asetettu vaatimuksia lainsäädännössä. Kaikesta huolimatta elintarviketurvallisuuteen sisältyy myös uhkakuvia. Valtion ja kuntien heikon taloudellisen tilanteen vuoksi resurssipula saattaa estää elintarvikevalvonnan toteuttamisen suunnitellussa laajuudessa. Tämä voi johtaa näytteenottotiheyden pienenemiseen, jolloin ongelmat eivät ehkä paljastukaan. - Konkreettista vaaraa kuluttajille voivat aiheuttaa mm. ruoan mikrobiologiset ongelmat ja kemialliset vaaratekijät. Laboratorioanalytiikka antaa hyvät valmiudet näiden havaitsemiseen, mutta valmistajan omavalvonnalla ja aukottomalla jäljitettävyysketjulla on ensiarvoisen tärkeä rooli elintarviketurvallisuuden varmistamisessa, Rissanen arvioi. Vähimmäisvaatimukset EU:lta Evira syntyi 8 vuotta sitten elintarvike-, kasvi- ja eläintautivalvontaa sekä -tutkimusta tehneiden virastojen yhdistymisen myötä. Sittemmin viraston roolia laboratorioiden hyväksyntään ja valvontaan liittyen on pyritty selkeyttämään siten, että kaikki Eviran toimialaan ja terveydensuojeluun liittyvää analytiikkaa tekevät laboratoriot saisivat lainsäädännön edellyttämän hyväksynnän ja siihen liittyvän neuvonnan yhdeltä luukulta. - Akkreditoinnilla pystymme osoittamaan laboratoriomme testaustulosten luotettavuuden maailmanlaajuisesti, HKScan Finlandin laboratoriopäällikkö Katriina Luoma sanoo. - Tällä hetkellä tärkeässä roolissa on vertailulaboratoriomme, joka mm. ohjeistaa laboratorioita soveltuvien ja lainsäädännön mukaisten menetelmien käytössä, Rissanen kertoo. EU-lainsäädäntö määrittelee niin elintarviketurvallisuuden kuin sen valvonnan ja laboratorioiden hyväksymisenkin keskeisimmät vaatimukset. Suomi on aktiivisesti mukana EU-lainsäädännön valmistelussa. - Tällä hetkellä EU-valmistelussa on uusi valvonta-asetus, joka kattaa viranomaisvalvonnan koko pellolta pöytään - Erikoisosaamisalueemme ovat pienuudestaan huolimatta merkittävä osa laajaa palvelukokonaisuutta, KVVY:n laboratorion johtaja Sirpa Väntsi uskoo. 18

19 Elintarviketutkimuksissa painopiste on siirtynyt omavalvontaan. -ketjun laajuudelta. Lisäksi se sisältää myös laboratoriovaatimuksia. Kansallisesti meidän on mahdollista säätää EUsäädöksiä tiukemmista vaatimuksista, kuten on tehtykin lakisääteisiä omavalvontatutkimuksia tekevien laboratorioiden suhteen. Elintarvikeja vesianalytiikkaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry:n laboratorio on esimerkki Eviran hyväksymästä viranomaispalveluja tarjoavasta tutkimuslaboratoriosta. Laboratorion palveluja käyttävä yksi merkittävä asiakaskunta muodostuu kuntien terveystarkastajista, jotka tarvitsevat elintarvike- ja talousvesitutkimuksia esimerkiksi ruokamyrkytysten tai vesilaitosten häiriötilanteiden yhteydessä. Tällöin ympäristöterveysvalvonta toimittaa tutkittavaksi näytteitä kiireiselläkin aikataululla. - Analyysivalikoimamme kattaa kaikki tavallisimmat elintarvikkeista tehtävät määritykset. Vuonna 2013 KVVY:n laboratoriossa tehtiin 9000 elintarvikemikrobiologian analyysiä, joista määrällisesti eniten oli Listeria-määrityksiä. Muita yleisiä tutkimuksia olivat Yersinia-määritykset ja Bacillus cereus, E.coli, Enterobakteerit sekä mikrobien kokonaislukumäärä, KVVY:n laboratorion johtaja Sirpa Väntsi luettelee. KVVY:n laboratoriopalveluja tarvitsevat myös teollisuuslaitokset, kuntien jäteveden puhdistamot tai muut toimijat, jotka päästöillään vaikuttavat vesistövesien laatuun. Nämä tutkimukset kuuluvat ns. velvoitetarkkailun piiriin. Yleensä KVVY:n asiakkaat tarvitsevat sekä elintarvikeanalytiikka että vesianalytiikkaa riippumatta toimialastaan. Esimerkiksi ravintolat ja elintarvikkeiden tuottajat käyttävät myös talousvesipalveluja. - Kunnat saavat meiltä analyysi- ja asiantuntijapalvelua sekä ympäristöterveyden että ympäristönsuojelun tarpeisiinsa. Mielestäni tästä syntyy synergiaetua, kun voimme tarjota asiakkaillemme samasta osoitteesta usean alan asiantuntijoita analyysipalvelun lisäksi, Väntsi arvioi. Painopiste omavalvonnassa KVVY:n laboratorio palvelee asiakkaitaan myös erikoisosaamisalueilla, joita ovat mm. gluteenipitoisuuden määritykset ja myrkyllisyystestaukset. Vaikka erikoisosaamisalueet edustavat yksistään pientä osaa palvelutarjonnasta, ne tukevat hyvin palvelukokonaisuutta. - Gluteiinipitoisuuksien kysyntä on kasvussa, mutta meillä on kapasiteettia vielä lisätä tarjontaa. Myrkyllisyystutkimukset eivät liity elintarvikkeisiin vaan erilaisiin vesiin. Myös niiden merkitys ympäristönseurannassa on ilahduttavasti viime vuosina lisääntynyt, Väntsi kertoo. Sen sijaan elintarviketutkimuksia tekevien laboratorioiden määrä saattaa pienentyä jo ensi vuodesta lähtien uudistuneen kuntalain muuttaessa ns. kuntalaboratorioiden toimintaa. Samalla tutkimukset keskittyvät isompiin yksiköihin, joissa voidaan tehdä suurempia määrityssarjoja kustannustehokkaammin kuin nykyisin. - Aiemmin elintarviketutkimuksia tehtiin nimenomaan viranomaistutkimuksina merkittävästi, mutta nykyisin elintarviketurvallisuudessa painopiste on siirtynyt omavalvontaan. Elintarviketutkimusten määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta en usko suuntauksen enää jatkuvan, Väntsi sanoo. Tällä hetkellä hän ei näe tarvetta hakea muutosta KVVY:n laboratorion akkreditoituun pätevyysalueeseen elintarviketutkimuksissa. Vuoden kuluttua on jälleen FINASin suorittaman arvioinnin aika ja silloin tilanne voi jo olla toinen. - Seuraamme aktiivisesti, mitä tarpeita asiakkaillamme on, ja reagoimme niihin tarvittaessa nopeastikin, Sirpa Väntsi vakuuttaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Susa Junnola ja Hanna Poropudas 19

20 MIKESissä tapahtuu Spektroskopiatutkimusta teollisiin tarpeisiin Osa MIKESin spektroskopiatiimistä uudessa laboratoriossa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Matleena Myntti, Thomas Fordell, Albert Manninen, Anders Wallin, Guillaume Genoud ja Mikko Merimaa MIKESin spektroskopiatiimi sai käyttöönsä uudet laboratoriotilat keväällä Spektroskopia on ollut yksi nopeimmin kasvavista alueista MIKESissä ja osaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla tutkimusala on jatkossakin kasvu-uralla. - Laboratoriotiloissa keskitytään teollisuutta lähellä oleviin spektroskopiahankkeisiin. Kentälle vietävät spektroskopiasovellukset tullaan tekemään näissä tiloissa, kertoo johtava metrologi ja spektroskopiatiimin ryhmäpäällikkö Mikko Merimaa. Tutkimusalue ulottuu teollisuutta ja ympäristöanalytiikkaa palvelevista infrapuna-alueen menetelmistä, sovelluksista ja laitteista SI-mittayksikköjärjestelmän uudistusta palvelevaan kylmien atomien fysiikan perustutkimukseen. Esimerkkejä sovelluksista ovat jäämä- ja hivenkaasumittaukset, prosessimittaukset, päästökauppa, vesianalyysit sekä optinen taajuusmetrologia. Optisen spektroskopian laitteet, menetelmät ja sovellukset kehittyvät nyt nopeasti. Tutkimusalueen dynaamisuus yhdessä optisen metrologian huippuosaamisen kanssa antaa erinomaisen pohjan teollisuutta palveleville, poikkitieteellisille tutkimushankkeille. K2-olosuhteet laboratorioon Elektroniset laitteet toimivat laboratoriotiloissa yleensä erinomaisesti. Niiden todellisen käyttöympäristön olosuhteet saattavat kuitenkin poiketa huomattavasti laboratoriossa vallitsevista. Jotta laitteiden luotettava toiminta varmistetaan kaikissa olosuhteissa, täytyy niitä voida testata monissa erilaisissa ympäristöoloissa. MIKESissä on rakennettu mittauskammio, jonka sisälle pystytään tuottamaan vaikka K2:n (maailman toiseksi korkein vuori) olosuhteet. Kammion lämpötilaa, kosteutta ja painetta voidaan säätää samanaikaisesti toisistaan riippumatta laajoilla alueilla: 52 C +60 C, 10 % rh 95 % rh ja 500 hpa 1200 hpa. Olennainen osa laitteistoa on tietysti kunkin suureen luotettava ja jäljitettävä mittaaminen. Tutkija Hannu Sairanen asettamassa sääasemaa kammioon mittauksia varten. Lue lisää: 20

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan

Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan 2 2014 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

MIKESin toiminta 2012. Metrologia - tiedostamaton turvaverkkomme. Merkittävä läpimurto: Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä

MIKESin toiminta 2012. Metrologia - tiedostamaton turvaverkkomme. Merkittävä läpimurto: Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2013 MIKESin toiminta 2012 Metrologia - tiedostamaton turvaverkkomme Merkittävä läpimurto: Suorakaideaalto vaihtojännitereferenssinä 1 Mittatekniikan keskuksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hallitus hyväksynyt 31.3.2015 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 8.3.2013 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot