Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Ylivieska Toholampi Halsua Olmala Sievi Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2013 Katternögruppens verksamhetsområde....2 Revisionsberättelse Verkställande direktörens översikt Herrforskoncernen Återhämtningens år? Resultaträkning Katternö i korthet Balansräkning Ekonomisk översikt Övrig elaffärsverksamhet Biobränslefabriken i Härjedalen Resultaträkning Elmarknaden, lokala vattenkraften Balansräkning och slutkundsförsäljningen Nätverksamheten Elnätverksamheten Resultaträkning De stora IT-projektens år Balansräkning Fjärrvärmeverksamheten Perhonjokikoncernen Resultaträkning Katternökoncernen Balansräkning Styrelsens verksamhetsberättelse Styrelsemedlemmar Resultaträkning Balansräkning Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Lapua Sänkiaho Alajärvi Karl Vilhjálmsson Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2013 Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Sveg Jakobstad/Pietarsaari Pärmbild: Karl Vilhjálmsson Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, Kansikuva: Karl Vilhjálmsson Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2014 Katternö-ryhmän toiminta-alue Toimitusjohtajan katsaus Toipumisen vuosi? Katternö lyhyesti Talouskatsaus Härjedalenin biopolttoainetehdas Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti Sähköverkkotoiminta Suurten IT-hankkeiden vuosi Kaukolämpötoiminta Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors konserni Tuloslaskelma Tase Muu sähköliiketoiminta Tuloslaskelma Tase Verkkotoiminta Tuloslaskelma Tase Perhonjoki konserni Tuloslaskelma Tase Hallituksien jäsenet

3 Verksamhetsåret 2013 dominerades av den lågkonjunktur som vi drabbades av redan Elpriset fortsatte följaktligen på en låg nivå. Det goda vattenläget i slutet av året förstärkte denna pristrend. Importen uppgick nästan till en femtedel av totalkonsumtionen i Finland Det finns dock vissa indikatorer som tyder på en långsam förbättring. Så växte t.ex. elkonsumtionen för industrin med en procent om än konsumtionen som helhet sjönk med 2,5 procent Det bör dock noteras att den milda vintern kraftigt bidrog till denna utveckling. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2013 Hållbar samhällsutveckling Vår energipolitik styrs nu helt av miljökrav. Enligt våra Kyotoåtaganden skall vi minska koldioxidutsläppen med 20 % fram till 2020, öka vår användning av förnyelsebara energikällor upp till 38 % och använda primärenergin 20 % effektivare. För att klara dessa ambitiösa mål antog riksdagen ett omfattande stödpaket för främst biobränsle och vindkraft, som trädde i kraft Ett år senare reducerades stödet för biobränsle med en tredjedel och skatt på användning av torv i värmeproduktion infördes. Idag är stödet för vindkraft 60 euro per megawattimme medan biobränsle får nöja sig med 13 euro. Konsekvenserna av denna politik har varit förödande. Användningen av skogsbränsle och torv har minskat medan användningen av kol har vuxit lavinartat. Vi bygger vindkraft i snabb takt med målsättningen megawatt fram till år Problemet är bara att det är utländska leverantörer som helt behärskar vindkraftsmarknaden. Detta medför att pengarna strömmar ut ur landet utan att förbättra sysselsättningsläget. Detta trots att stödet till vindkraft med dagens prisnivåer kommer att kosta skattebetalarna hundratals miljoner Återhämtningens år? Stefan Storholm per år vid fullt utbyggd vindkraft. Vore det inte vettigare att stöda användningen av vårt eget skogsbränsle i stället. Då skulle inhemska produkter, allt från skogsmaskiner till förbränningsanläggningar komma till användning. Och också utvinningen av träbränsle, alla transporter och drift av kraftverken skulle ge sysselsättning och ge skatteintäkter. Vår nettoimport av bränsle kostar i nuläget ca 8 miljarder euro per år. Som jämförelse kan nämnas att vår årliga nettoupplåning nu uppgår till 9 miljarder. Varför då införa skatt på vår egen torv som ofrånkomligen medför en ännu större energiimport? Och samtidigt kämpar samhället med ett sparpaket på 3 miljarder för att inte upplåningen ytterligare skall skena iväg. Jag förstår inte heller de akademiska resonemangen om att den långsamma tillväxten av torv gör den i Kyotosammanhang till ett fossilt bränsle. Tillväxten av torv är ca 40 TWh per år medan användningen har legat mellan 15 till 20 TWh per år. Om man jämför användningen i förhållande till tillväxten uppvisar torven samma förnybarhet som för skogsbränsle. Nu används bara ca 0,6 % av våra torvmarker för torvproduktion, medan närmare hälften är skyddade eller orörda. Nu vill man i miljöns namn köra ner torvindustrin och göra människor arbetslösa och i stället öka bränsleimporten. Den årliga tillläggsnotan blir ca en halv miljard något beroende på vilka importbränslen som ersätter torven. Är detta verkligen en hållbar utveckling? En stabil samhällsutveckling med tryggad sysselsättning som säkerställer en stabil ekonomi är minst lika viktig. Katternökoncernen I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår koldioxidfria produktion. Vindkraftsparkerna Ristiveto i Merijärvi och Kopsa 1 i Puhuris regi i Brahestad är nu i produktion. Kopsa 2 är under byggnad och tas i bruk under löpande år. I våra övriga produktinsanläggningar, främst kanske Alholmens Kraft som använder biobränsle har vi dock upplevt bakslag. Med minskat stöd för biobränsle och sjunkande elpriser har verksamheten blivit olönsam. Detta syns i mindre produktionsmängd. Bristen på torv Timo Annola TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2013 Toimintavuotta 2013 hallitsi matalasuhdanne, jonka vaikutus toimintaamme alkoi jo v Sähkönhinta pysyi edelleen matalana. Loppuvuoden hyvä vesitilanne vahvisti tätä hintatrendiä. Liki viidesosa sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa v katettiin tuonnilla. Tilanteen hitaasta kohentumisesta on kuitenkin havaittavissa joitain viitteitä. Esim. teollisuuden sähkönkulutus kasvoi prosentin, vaikka kokonaiskulutus laski 2,5 prosenttia. Kannattaa kuitenkin huomata, että leuto talvi vaikutti tähän kehitykseen voimakkaasti. Toipumisen vuosi? Kestävää yhteiskuntakehitystä Ympäristövaatimukset ohjaavat nykyään täysin energiapolitiikkaamme. Kioton velvoitteidemme mukaisesti meidän on leikattava hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä, lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 38 %:iin ja käytettävä primäärienergiaa 20 % tehokkaammin. Jotta selviäisimme näistä kunnianhimoisista tavoitteista, eduskunta hyväksyi lähinnä biopolttoaineita ja tuulivoimaa koskeneen mittavan tukipaketin, joka astui voimaan v Vuotta myöhemmin biopolttoaineen tukea leikattiin kolmasosalla ja turpeen käyttö lämmöntuotantoon laitettiin verolle. Tällä hetkellä tuulivoimaa tuetaan 60 eurolla megawattitunnilta, kun biopolttoaineet joutuvat tyytymään 13 euroon. Tämän politiikan seuraukset ovat olleet tuhoisia. Metsäpolttoaineiden ja turpeen käyttö on vähentynyt, kun taas hiilen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Rakennamme tuulivoimaa kiivasta vauhtia, tavoitteena megawattia vuoteen 2020 mennessä.ongelmana on kuitenkin, että tuulivoimamarkkinat ovat täysin ulkomaisten toimittajien hallussa. Niinpä raha virtaa pois maasta parantamatta työllisyystilannetta. Näin siitä huolimatta että tuulivoiman tuki maksaa veronmaksajille nykyhintatasolla satoja miljoonia vuodessa, kun tuulivoima on valmiina suunnitellussa laajuudessaan. Eikö sen sijaan olisi järkevämpää tukea oman metsäpolttoaineemme käyttöä? Kotimaiset tuotteet, aina metsäkoneista polttolaitoksiin saakka pääsisivät silloin käyttöön. Lisäksi puupolttoaineen korjuu ja hyödyntäminen, kuljetuksista voimaloiden käyttöön, työllistäisi ja tuottaisi verotuloa. Polttoaineiden nettotuonti maksaa tällä hetkellä noin 8 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuosittainen nettolainanottomme on nyt 9 miljardia. Miksi omalle turpeellemme säädettiin vero, joka kiistatta lisää energiantuontia entisestään? Ja samaan aikaan yhteiskunta kamppailee saadakseen kokoon kolmen miljardin säästöpaketin, jotta lainanotto ei enää riistäytyisi käsistä. En myöskään ymmärrä akateemisia ajatuskulkuja, joissa turve luokitellaan hitaan kasvunsa vuoksi Kioton yhteyksissä fossiiliseksi polttoaineeksi. Turpeen kasvu vastaa noin 40 TWh:a vuodessa, mutta sen käyttö on ollut TWh:n luokkaa vuodessa. Jos verrataan käyttöä suhteessa kasvuun, turve on yhtä uusiutuvaa kuin metsäpolttoaineet. Nyt vain noin 0,6 % soistamme on turvetuotannon käytössä, kun taas lähes puolet soista on suojeltuja tai koskemattomia. Nyt turveteollisuus halutaan ympäristön nimissä ajaa alas ja saattaa ihmistä työttömiksi, ja turpeen sijaan lisätä polttoaineiden tuontia. Vuosittainen lisälasku tästä on noin puoli miljardia euroa riippuen siitä, mitkä tuontipolttoaineet korvaavat turpeen. Onko tämä todellakin kestävää kehitystä? Vakaa yhteiskuntakehitys ja taloudellisen vakauden takaava työllisyys ovat vähintään yhtä tärkeitä. Katternö-konserni Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhurin johtama Kopsa 1 tuulivoimapuisto Raahessa ovat nyt tuotannossa. Kopsa 2 on rakenteilla, ja se otetaan käyttöön nyt kuluvana vuonna. Muissa tuotantolaitoksissamme, lähinnä Alholmens Kraftilla, joka käyttää biopolttoaineita, olemme kuitenkin kärsineet takaiskuja. Toiminnasta on tullut kannattamatonta biopolttoainetuen leikkausten ja laskevien sähkönhintojen vuoksi. Se 4 5

4 till ett konkurrenskraftigt pris var en annan bidragande orsak. Moderniseringen av vår vattenkraft har fortsatt enligt plan. Slutprojekteringen av Djupsjöbacka kraftverk i Kronoby pågår medan moderniseringen av Björkfors kraftverk i Pedersöre väntar på miljötillstånd från NMT-centralen. Ibruktagande av det gamla vattenkraftverket i Kiitola i Jeppo ligger nu på besvärsrunda i förvaltningsdomstolen. Detta är en process som inleddes för mer än tio år sedan. Satsningarna i Fennovoimas planerade kärnkraftverk i Pyhäjoki har fortsatt planenligt. Moderniseringen av biobränslefabriken HMAB i Sveg i Sverige har fortsatt programenligt. Torvskörden blev också rekordstor i förhållande till vad som budgeterats. Samtidigt har vi byggt ut pelleteringskapaciteten till per år. Vår målsättning är att bygga ett nytt värmeverk i Sveg. Som en del i den utvecklingsprocessen valde vi att gå in som majoritetsägare i Härjeåns Kraft när Fortum valde att sälja. Härjeåns Kraft bedriver vattenkraftsproduktion, eldistribution och elförsäljning via dotterbolaget Fyrfasen i Härjedalen i Sverige. Omsättningen för Härjeåns Kraft Ab var senaste år 609 milj kronor. Förnyandet av vårt eget distributionsnät fortlöpte likaså planenligt. Satsningarna i regionnätet blev mycket större än planerat. Här är orsaken att de stora planerade satsningarna i nejden i ny vindkraft förutsätter nya 110 kv:s anslutningar till stamnätet. Under årets satsades därför i en ny 110 kv:s-linje till Toby i Vasa som kan svälja närmare 200 MW ny produktion. Koncernens resultat Omsättningen under året ökade till 122,4 miljoner euro, en ökning med 30,3 % främst tack vare köpet av Härjeåns Kraft. Vinsten före extraordinära poster uppgick till 12,0 milj. euro jämfört med 10,8 milj. euro föregående år. Avkastningen på det egna kapitalet sjönk till 7,1 % jämfört med 9,6 % året innan. Likaså sjönk avkastningen på investerat kapital till 4,8 % från 7,2 % året innan. Rörelsens kassaflöde blev 13,3 miljoner och soliditeten 47,7 %. Till moderbolagets ägare utdelas en dividend på 2,70 euro per aktie eller totalt 1,51 milj. euro. Detta motsvarar en avkastning på 32 % på satsat aktiekapital Framtidutsikter för koncernen Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter. Sannolikt tas investeringsbeslut för två nya vindparker under Stödpolitiken för skogsbränsle och skattepolitiken för torv förändras förhoppningsvis under året för att minska användningen av kol. Förvärvet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft möjliggör fortsatta kostnadsbesparingar genom ett intensivare samarbete mellan HMAB och Härjeåns Kraft. Projekteringen av det nya värmeverket fortsätter planenligt. Vår kundtidning har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vår fortsatta målsättning är att aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl el, värme som vatten. Enligt vår senaste kundenkät uppskattar våra kunder den lokala service vi kan bidra med.det syns också i det stora förtroende våra kunder visar oss. För detta vill jag rikta ett varm tack. Jag vill också tacka vår personal för ett gott arbete under ett synnerligen händelserikt år, liksom våra ägare och våra samarbetspartners för ett fortsatt gott samarbete. I april 2014, Stefan Storholm, vd Karl Vilhjálmsson näkyy pienempinä tuotantomäärinä. Hinnaltaan kilpailukykyisen turpeen puute oli toinen tähän vaikuttava syy. Vesivoimamme modernisointi on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Djupsjöbackan voimalan lopputyöt Kruunupyyssä jatkuvat, mutta Pedersöressä sijaitsevan Björkforsin voimalan modernisointi odottaa ELY-keskuksen ympäristölupaa. Kiitolan vanhan vesivoimalan käyttöönotto Jepualla on nyt valituskierroksella hallinto-oikeudessa. Tämä prosessi alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Panostus Fennovoiman suunniteltuun Pyhäjoen ydinvoimalaan on jatkunut suunnitellusti. HMAB:n biopolttoainetehtaan modernisointi Ruotsin Svegissä on jatkunut ohjelman mukaisesti. Turvesadosta tuli suunnitelmaan nähden ennätyssuuri. Olemme samaan aikaan laajentaneet pelletointikapasiteettia :een vuodessa. Tavoittelemme uuden lämpövoimalan rakentamista Svegiin. Valitsimme osana tätä kehitysprosessia siirtyä Härjeåns Kraftin enemmistöosakkaaksi Fortumin ilmoitettua myyntihalukkuudestaan. Härjeåns Kraft harjoittaa vesivoimatuotantoa, sähkönjakelua ja -myyntiä Fyrfasen-tytäryhtiönsä kautta Ruotsin Härjedalenissa. Oman jakeluverkkomme uusiminen sujui myös suunnitellusti. Panostimme alueverkkoon paljon suunniteltua enemmän, sillä seudulle suunnitellut suuret tuulivoimainvestoinnit edellyttävät uusia 110 kv:n liittymiä kantaverkkoon. Tämän vuoksi toimintavuonna panostettiin uuteen 110 kv:n linjaan Vaasan Tuovilaan, sillä linja pystyy nielemään liki 200 MW uutta tuotantoa. Konsernin tulos Liikevaihto nousi toimintavuonna 122,4 miljoonaan euroon, jossa on lisäystä 30,3 %, lähinnä Härjeåns Kraftin oston ansiosta. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 12,0 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 10,8 milj. euroa. Oman pääoman tuotto supistui ja oli 7,1 %, edellisvuonna 9,6 %. Sijoitetun pääoman tuotto supistui samoin 4,8 %:iin, edellisvuonna se oli 7,2 %. Liiketoiminnan kassavirta oli 13,3 miljoonaa ja vakavaraisuus 47,7 %. Emoyhtiön osakkaille jaetaan osinkona 2,70 euroa osakkeelta eli yhteensä 1,51 milj. euroa. Se vastaa 32 % tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta. Konsernin tulevaisuudennäkymät Pitkäjänteinen strategiamme uusiutuvaan energiaan panostamiseen jatkuu. Kahden uuden tuulipuiston investointipäätös tehdään todennäköisesti v Metsäpolttoaineen tukipolitiikkaa ja turpeen veropolitiikkaa toivottavasti muutetaan vuoden mittaan hiilenkäytön vähentämiseksi. Osake-enemmistön hankinta Härjeåns Kraftista voi edelleen säästää kustannuksia HMAB:n ja Härjeåns Kraftin tiiviimmän yhteistyön ansiosta. Uuden lämpövoimalan projektityö jatkuu suunnitellusti. Asiakkaamme ovat todella arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista. Samoin haluamme edistää sähkön, lämmön ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia. Viimeisimmän asiakastiedustelumme mukaan asiakkaamme arvostavat tarjoamaamme paikallista palvelua.se näkyy myös asiakkaidemme meille osoittamasta suuresta luottamuksesta. Haluamme kiittää siitä lämpimästi. Haluan myös kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä varsin tapahtumarikkaana vuonna, samoin omistajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Huhtikuussa 2014, Stefan Storholm, tj 6 7

5 Katternö i korthet Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Vörå till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Puhuri Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till Nord- Pool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Vi har också två dotterbolag i Sverige, Härjedalens Miljöbränsle Ab och Härjeåns Kraft Ab. Sammanlagt sysselsätter vi 171 personer. Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion för koncernbolagen och ägarna Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet KAT-Voima Oy utveckling Härjedalens Miljöbränsle AB..... torv- och träpellets produktion Härjeåns Kraft AB elproduktion och -distribution Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/ Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag.....0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby Kraftverk Ab... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Gun-Marie Wiis Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Meillä on myös kaksi tytäryhtiötä Ruotsissa, Härjedalens Miljöbränsle Ab ja Härjeåns Kraft Ab. Yhteensä palveluksessamme on 171 henkilöä. Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto konserniyhtiöille ja omistajat Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta KAT-Voima Oy kehitys Härjedalens Miljöbränsle AB turve- ja puupellettituotanto Härjeåns Kraft AB sähköntuotanto ja -jakelu Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos.40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/ Sähkölaitos ,12 % Nykarleby Kraftverk Ab... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % 8 9

6 Under verksamhetsåret 2013 fortsatte lågkonjunkturen att sätta sina spår i den finländska ekonomin. Den totala elförbrukningen i Finland sjönk med 1,5 % när elförbrukningen året innan ökade med 1,1 %. En liten ljusning var dock att industrins elförbrukning steg med 1 % ( 4,0 %). Inom Katternöområdet minskade elförbrukningen med 2,5 % när förbrukningen året innan steg med drygt 4 %. Resultatutveckling Utvecklingen av koncernens omsättning och resultat påverkades såväl av fortsättningsvis låga elpriser som av den milda vintern. Katternö koncernens omsättning för 2013 uppgick till 122,4 milj. euro (92,1). Ökningen i omsättningen kommer främst från köpet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft koncernen som från början av juli 2013 är en del av Katternö koncernen. Även omsättningen i dotterbolagen Oy Herrfors Ab och Oy Perhonjoki Ab ökade jämfört med fjolåret tack vare större elproduktion och därmed större försäljning till elbörsen samt ibruktagning av Oy Perhonjoki Ab:s vindkraftspark Ristiveto. Koncernens rörelsevinst uppgick till 12,2 miljoner euro (5,5). Det förbättrade rörelseresultatet kommer dels från Härjeåns Kraft koncernen och dels från Härjedalens Miljöbränsle Ab som 2013 gör ett klart bättre resultat än fjolåret tack vare av en god torvbrytningssäsong. Ekonomisk översikt 2013 Även dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab s vindkraftspark Ristiveto genererar tack vare inmatningstariffer ett acceptabelt rörelseresultat. I dotterbolaget Oy Herrfors Ab sjönk rörelseresultatet för elhandeln på grund av högre produktionskostnader och lägre elbörspris. Fjärrvärmeverksamhetens rörelseresultat förbättrades något tack vare de prisförhöjningar som gjordes redan i slutet av föregående räkenskapsperiod. Nätverksamhetens rörelseresultat försämrades något på grund av det varma vädret och därmed lägre överföringsvolymer. På grund av det försämrade resultatet sjönk koncernens avkastning på det egna kapitalet till 7,1 % (9,6). Avkastningen på investerat kapital Thomas Sandkulla sjönk på grund av den högre skuldsättningsgraden, i och med köpet av Härjeåns Kraft, och uppgick till 4,8 % (7,2). Koncernens räntebärande skuld ökade under räkenskapsperioden till 107,0 miljoner euro (44,9), främst på grund av företagsförvärvet och soliditet sjönk därmed till 47,7 % (60,5). Rörelsens kassaflöde i koncernen förbättrades och uppgick till 13,3 miljoner euro (9,6). Investeringar Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt 30,2 miljoner euro (29,1) varav 24,6 miljoner (28,3) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 5,6 miljoner (1,2) euro i aktier och andelar. Förvärvet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft Ab ingår inte i dessa siffror. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 17,4 miljoner euro (5,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 2,9 miljoner euro (20,1) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 1,5 miljoner euro (0,6) samt investeringarna i HMAB till 2,8 (1,6) miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy och vattenkraftsbolaget Voimapiha Oy, dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s satsningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Framtidsutsikter Det goda vattenläget i Norden och den fortsatta osäkerheten i ekonomin verkar fortsätta även under början av 2014 med låga energipriser som följd. Detta medför att koncernens produktionskapacitet inte kommer i fullo till användning under det kommande året. Investeringen i Härjeåns Kraft och ny vindkraftsproduktion via dotterbolagen Perhonjoki och Katternö Kraft torde också resultera i förbättrad lönsamhet för koncernen. Omstruktureringen av verksamheten inom dotterbolaget HMAB börjar ge utdelning. Även ett intensivare samarbete mellan de svenska dotterbolagen förväntas resultera i kostnadsinbesparingar. Därmed bedöms lönsamhetsförutsättningarna för 2014 som goda. Talouskatsaus 2013 Lama jätti edelleen jälkiään Suomen talouselämään vuonna Suomen kokonaissähkönkulutus supistui 1,5 %, kun se oli edellisvuonna kasvanut 1,1 %. Pientä valoa toi kuitenkin teollisuuden sähkönkulutuksen lisääntyminen 1 %:lla ( 4,0 %). Sähkönkulutus supistui Katternön alueella 2,5 %; kun se oli edellisvuonna kasvanut runsaat 4 %. Tuloskehitys Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehittymiseen vaikuttivat niin matalat sähkönhinnat kuin leuto talvikin. Vuonna 2013 Katt ernökonsernin liikevaihto oli 122,4 milj. euroa (92,1). Liikevaihdon kasvu johtuu lähinnä Härjeåns Kraft -konsernin osake-enemmistön ostosta. Härjeåns Kraft -konserni on ollut heinäkuun 2013 alusta lähtien osa Katternö-konsernia. Myös tytäryhtiöiden Oy Herrfors Ab:n ja Oy Perhonjoki Ab:n liikevaihto kasvoi edellisvuodesta suuremman sähköntuotannon ansiosta ja sitä kautta sähköpörssiin myydyn määrän kasvusta sekä Oy Perhonjoki Ab:n Ristivedon tuulivoimapuiston käyttöönoton vuoksi. Konsernin liikevoitto oli 12,2 milj. euroa (5,5). Liikevoiton kasvu aiheutuu osin Härjeåns Kraft -konsernista ja osin Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä, joka tekee v selvästi edellisvuotta paremman tuloksen hyvän turpeenkorjuukauden ansiosta. Lisäksi tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:n Ristivedon tuulivoimapuisto tuottaa syöttötariffien ansiosta kohtuullisen hyvää liiketulosta. Oy Herrfors Ab -tytäryhtiön sähkökaupan liiketulos supistui korkeampien tuotantokustannusten ja matalamman sähköpörssihinnan vuoksi. Kaukolämpötoiminnan liiketulos kohentui hieman jo edellisen tilikauden lopussa tehtyjen hinnankorotusten ansiosta. Verkkotoiminnan liiketulos heikentyi hieman lämpimän sään ja sitä kautta pienempien siirtovolyymien vuoksi. Heikomman tuloksen seurauksena konsernin oman pääoman tuotto laski 7,1 %:iin (9,6). Sijoitetun pääoman tuotto laski Härjeåns Kraftin oston aiheuttaman suuremman velkaantumisasteen vuoksi; tuottoprosentti oli 4,8 % (7,2). Konsernin korollinen velka nousi tilikauden aikana 107,0 miljoonaan euroon (44,9) lähinnä yritysoston vuoksi, ja vakavaraisuus laski 47,7 %:iin (60,5). Konsernin liiketoiminnan kassavirta koheni ja oli 13,3 milj. euroa (9,6). Investoinnit Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 30,2 milj. euroa (29,1), joista 24,6 miljoonaa (28,3) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 5,6 milj. euroa (1,2) osakkeisiin ja osuuksiin. Osakeenemmistön osto Härjeåns Kraft Ab:stä ei sisälly näihin lukuihin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 17,4 milj. euroa (5,8), sähkökaupan ja tuotannon investoinnit 2,9 milj. euroa (20,1) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 1,5 milj. euroa (0,6) sekä investoinnit HMAB:hen 2,8 milj. euroa (1,6). Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä, Pohjolan Voima Oy:stä ja vesivoimayhtiö Voimapiha Oy:stä, tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n panostus osakkuusyhtiö Kanteleen Voima Oy:n tuulivoimayhtiöön Puhuri Oy:hyn sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. Tulevaisuudennäkymät Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja talouden epävarmuus tuntuvat jatkuvan, ja niiden seurauksena sähkönhinnat pysyvät matalalla myös vuoden 2014 alussa. Konsernin tuotantokapasiteetti ei näin ollen ole täydessä käytössä tulevana vuonna. Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimatuotantoon Perhonjoki- ja Katternö Kraft -tytäryhtiöiden kautta lisännevät konsernin kannattavuutta. Toiminnan uudelleenjärjestelyt tytäryhtiö HMAB:ssä alkavat tuottaa tulosta. Lisäksi tiiviimmän yhteistyön Ruotsin tytäryhtiöiden kanssa odotetaan tuottavan kustannussäästöjä. Näin ollen vuoden 2014 kannattavuusedellytykset arvoidaan hyviksi

7 Härjedalens Miljöbränsle Ab lyckades bra i sin målsättning att förändra verksamheten och att få nya kunder och produkter. Under 2013 kunde vi också skönja en trendbrytning på den nedåtgående trenden på torvproduktionen. Under sommaren lyckades vi uppnå en torvproduktion som överskred budgeten med 50 %. Vi kan nu märka att de åtgärder som gjorts för att förbättra avrinningen från torvmarkerna har gett resultat. En bidragande orsak till den stora produktionen var också en lyckad värvning av nya entreprenörer och speciellt en finsk erfaren entreprenör. Samtidigt var vädret under juli månad extremt gott med en lång nederbördsfri period. Detta ledde till att de flesta avbröt brytningen redan i början av augusti när en regnperiod började. Med facit i hand kunde brytningen ha fortsatt en betydligt längre tid ända in i september vilket dock inte var fallet i Sveg. Man var redan då nöjda med resultatet av årets skörd. Produktionen av träpellets och träbriketterna mer än fördubblades. Träbriketterna ökade från ton till ton och träpelletsen ökade från ton till ton. BIOBRÄNSLEFABRIKEN I HÄRJEDALEN I och med detta fick vi också många nya kunder så att vi inte skall vara så sårbara med förändringar på marknaden. Under året investerades i mera produktionskapacitet av pellets för att öka den totala biobränsletillverkningen. Tidigare fanns det en kapacitet på ca ton pellets men i och med investeringen kan vi producera till och med ton pellets per år. Vår strävan är att växa på sikt och att uppnå en träproduktion på totalt ca ton. Vi levererar till slutkundsmarknaden i små säckförpackningar, till mindre bulkkunder men också till större Framtidens bio-bränslen kommer från HMAB värmeverk med både bil och tåg i brandsäkra containrar. Genom att vi har en god tillgång till järnväg kan vi lätt transportera produkterna på ett kostnadseffektivt sätt till bland annat Mälardalen. Vårt leveranskoncept går ut på att vara flexibla och leverera fritt fabriken i Sveg eller fritt mottagningsfickan vid kundens värmeverk. I och med att vi sanerat en hel del under årens lopp kan vi se att vårt resultat förbättrats och konkurrenskraften ökat rejält. Personalminskningar, användningen av inhyrd personal och bättre strukturer har lett till en lättare kostnadskostym. Den största delen av kapaciteten köps på entreprenad medan kärnkompetensen kring processen fortsättningsvis hålls i egna händer. Inom Härjedalen och Jämtland finns det mycket skog och vår strategi går ut på att förädla en stor del av dessa produkter och leverera dem till Mälardalen och Stockholmsområdet. Under året har vi också handlat in rundvirke efter stormens intrång för att flisa den för pelletstillverkningen. I övrigt används sågspån som råmaterial vid tillverkning av träbriketter och träpellets. Spåntillgången inom området har fortsättningsvis varit god. Planerna för ett nytt kraftvärmeverk för att försörja fabriken med både ånga, el och fjärrvärme tog fart under året. Målsättningen är att under 2014 ta ett investeringsbeslut. Kraftvärmeverket kommer att producera betydligt mer el än den förbrukar och i Sverige erhålls elcertifikat i 15 år för all den el som produceras med biobränslen eller torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir också produktionen av träprodukterna billigare i och med billigare torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. Karl Vilhjálmsson HÄRJEDALENIN BIOPOLTTOAINETEHDAS Tulevaisuuden biopolttoaineet tulevat HMAB:ltä Härjedalens Miljöbränsle Ab onnistui hyvin tavoitteessaan muuttaa toimintaa ja saada uusia asiakkaita ja tuotteita. Vuonna 2013 näimme myös turvetuotannon alaspäin suuntautuneen trendin taittuvan. Onnistuimme kesän turvetuotannossa ylittämään budjetoidun määrän 50 %:lla. Voimme nyt todeta turvesoiden valumien parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta. Tuotannon kasvuun vaikutti myös uusien urakoitsijoiden ja etenkin kokeneen suomalaisen urakoitsijan onnistunut rekrytointi. Samoin heinäkuun sää oli äärimmäisen hyvä ja sateeton kausi oli pitkä. Niinpä useimmat keskeyttivät turpeennoston jo elokuun alussa, jolloin sateinen kausi alkoi. Nyt näin jälkikäteen voidaan todeta, että turpeennosto olisi voinut jatkua huomattavasti kauemmin, aina syyskuulle, mutta niin ei kuitenkaan Svegissä tapahtunut. Siellä oltiin silloin jo tyytyväisiä vuoden korjuutulokseen. Puupellettien ja brikettien tuotanto yli kaksinkertaistui. Puubrikettien tuotanto lisääntyi tonnista tonniin ja puupellettien tonnista tonniin. Tämän myötä saimme myös monia uusia asiakkaita, jotta emme ole niin haavoittuvaisia markkinoiden muutoksissa. Vuonna 2013 investoitiin pellettien tuotantokapasiteetin lisäämiseen biopolttoainetuotannon kokonaismäärän kasvattamiseksi. Aiemmin tuotantokapasiteetti oli noin tonnia pellettejä, mutta investoinnin myötä pystymme tuottamaan jopa tonnia pellettejä vuodessa. Pyrimme pitkän tähtäimen kasvuun ja saavuttamaan kaikkiaan n tonnin puupolttoainetuotannon. Toimitamme tuotetta loppuasiakasmarkkinoille pienissä säkkipakkauksissa, pienehköille bulkkiasiakkaille sekä myös suurehkoille lämpövoimaloille auto- ja junakuljetuksina paloturvallisissa konteissa. Koska käytettävissämme on hyvät rautatieyhteydet, voimme helposti kuljettaa tuotteet kustannustehokkaasti muun muassa Ruotsin Mälardaleniin. Toimituskonseptimme mukaisesti olemme joustavia ja toimitamme tuotteen vapaasti tehtaalta Svegissä tai vapaasti asiakkaan lämpövoimalan vastaanottopisteeseen. Koska olemme saneeranneet aika lailla vuosien mittaan, tuloksemme on kohentunut ja kilpailukykymme parantunut reilusti. Henkilöstöleikkaukset, vuokratyövoiman käyttö ja paremmat rakenteet ovat keventäneet kustannustaakkaa. Suurin osa kapasiteetista ostetaan urakoitsijoilta, mutta prosessin ydinosaaminen pidetään edelleen omissa käsissä. Härjedalenissa ja Jämtlannissa on paljon metsää, ja strategianamme on jalostaa suuri osa näitä tuotteita ja toimittaa niitä Mälardaleniin ja Tukholman alueelle. Olemme vuoden kuluessa ostaneet myrskyjen jäljiltä myös tukkipuuta hakettaaksemme sen pellettituotantoa varten. Muutoin puubrikettien ja pellettien valmistukseen käytetään raakaaineena sahajauhoa. Alueelta on edelleen saanut hyvin sahajauhoa. Suunnitelmat uuden voimalan rakentamiseksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä pääsivät vauhtiin v Tavoitteena on investoinnista päättäminen vuoden 2014 aikana. Lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle sähkölle. Oman lämpövoimalan ansiosta puutuotteiden tuotanto on halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa on muitakin synergiaetuja

8 Industrin återhämtade sig något Industrins elförbrukning ökade med 1 % jämfört med året innan medan övrig förbrukning minskade med 3,5 % jämfört med Minskningen berodde främst på det varma vädret. Totalt förbrukade Finland 83,9 TWh vilket är en minskning med ca 1,3 TWh jämfört med fjolåret. 81,9 % producerades inom Finlands gränser medan 18,7 % importerades. Importen minskade något, men låg fortsättningsvis på en mycket hög nivå. När Ryssland 2012 införde kapacitetsavgifter minskade lönsamheten i deras elexport, vilket gjorde att numera importeras det mera elenergi från Sverige än från Ryssland. Exporten till Estland 2013 låg på ungefär samma nivå som 2012 d.v.s. drygt 1,5 TWh. I slutet av fjolåret togs även en andra överföringsförbindelse till Estland i testbruk, vilket mer än fördubblade överföringskapaciteten. Genomsnittspriset på den nordiska elmarknaden steg något jämfört med året innan, men ändå klart mindre än åren 2010 och En fortsatt lågkonjunktur med svag efterfrågan på el, stor tillgång på vattenkraft, låga priser på utsläppsrätter men även utökad vindkraftproduktion i Norden var orsaker som bidrog till att priserna hölls nere. Medelmarknadspriset på el i Finland 2013 var 41,16 euro/mwh, vilket var drygt 12 % högre än året innan. I Finland hade vi de högsta medelpriserna i september månad. I början av året gick vi in i den tredje perioden i EU:s utsläppshandel De vederlagsfria utsläppsrätterna för elproduktionen delas inte längre ut, vilket medför tilläggskostnader för elproduktionen. Priset på utsläppsrätterna har dock under 2013 legat på en låg Elmarknaden, kraftproduktionen och slutkundsförsäljningen 2013 Andreas Rasmus nivå främst p.g.a. lågkonjunkturen i Europa. För att höja priset på utsläppsrättigheterna har EU godkänt en indragning av utsläppsrätter från marknaden under en treårsperiod, med start Stenkolets användning ökade Det rörliga stödet för skogsbränslebaserade produkter som togs ibruk 2012 av regeringen med målsättning att öka andelen förnyelsebara energikällor, minskades med en tredjedel Detta gjorde att skogsbränslet förlorade sin konkurrensförmåga jämtemot fossila bränslen såsom stenkol. Kombinationen av ökad användning av skiffergas, främst i USA, samt de låga priserna på utsläppsrättigheterna och lågkonjunkturen har igen gjort att priset på kol har hållits på en låg nivå. Dessa båda faktorerna har bidragit till att t.ex. världens största biokraftverk Alholmens Kraft har ersatt allt större del av skogsbränslet med kol. Koncernens kraftproduktion Alholmens Krafts startades upp 9.1. efter jul- och nyårshelgen och kördes under långa perioder på full effekt fram till sommarstoppet 3.5. Sommarstoppet var längre än normalt p.g.a. kraftverkets första turbinrevision. Stoppet förlängdes även med ca en månad p.g.a. tillläggsjobb. Efter sommarstoppet kördes kraftverket fram till julhelgen. Reservkraftverket AK1 har varit i drift under tiden AK2 har varit ur drift. Den dåliga torvsäsongen 2012 påverkade driften av Kanteleen Voima Oy:s kraftverk i Haapavesi ännu på vårvintern. Kraftverket gick endast 3 veckor i februari. P.g.a. av det låga marknadspriset på el startades kraftverket upp först i mitten av augusti och gick sedan till slutet av september. För övrigt så gick kraftverket endast korta perioder i november och december. Vind och vatten Koncernen har satsat stort på vindkraft Koncernens produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab:s vindkraftspark Ristiveto i Merijärvi med sex stycken 2,3 MW och 115 m höga vindturbiner blev klar på vårsidan och en officiell invigning av parken hölls den Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag Puhuri Oy:s Kopsa 1 vindkraftprojekt med sju stycken 3 MW och 142 m höga vindturbiner i Brahestad blev Elgenerering från Ristiveto vindkraftspark 2013 Ristiveto tuulipuiston sähköntuotanto vuonna 2013 (6 x 2,3 MW) MW Sähkömarkkinat, energiantuotanto ja loppuasiakasmyynti v Teollisuudessa toipumisen merkkejä Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi prosentin edellisvuotisesta, mutta muu kulutus supistui 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen Supistuminen johtui lähinnä lämpimästä säästä. Koko Suomen sähkönkulutus oli 83,9 TWh, mikä on n. 1,3 TWh edellisvuotista vähemmän. 81,9 % sähköstä tuotettiin Suomen rajojen sisäpuolella ja 18,7 % tuotiin ulkomailta. Tuonti supistui jonkin verran, mutta oli edelleen hyvin mittavaa. Kun Venäjä otti v käyttöön kapasiteettimaksut, heidän sähkönvientinsä kannattavuus laski, minkä vuoksi Suomeen tuodaan sähköä nykyään enemmän Ruotsista kuin Venäjältä. Vienti Viroon oli v suunnilleen vuoden 2012 tasolla eli runsaat 1,5 TWh. Viime vuoden lopussa saatiin koekäyttöön toinen siirtokaapeli Viroon, mikä yli kaksinkertaisti siirtokapasiteetin. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskihinta nousi jonkin verran edellisvuotiseen verrattuna, mutta se on kuitenkin selvästi alempi kuin vuosina 2010 ja Laman jatkuminen ja sähkön heikko kysyntä, vesivoiman hyvä saatavuus, päästöoikeuksien alhaiset hinnat mutta myös Pohjoismaiden lisääntynyt tuulivoimatuotanto vaikuttivat osaltaan hintojen säilymiseen matalalla. Sähkön keskimarkkinahinta v oli Suomessa 41,16 euroa/mwh, mikä oli runsaat 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Korkeimmat keskihinnat sattuivat Suomessa syyskuulle. EU:n päästökaupan kolmas kausi, , käynnistyi vuoden alussa. Sähköntuotantoon ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia sähköntuotantoon. Päästöoikeuksien hinta on kuitenkin v pysytellyt alhaisena Euroopassa vallitsevan laman vuoksi. EU on nostaakseen päästöoikeuksien hintaa hyväksynyt päästöoikeuksien vetämisen markkinoilta kolmen vuoden aikana, alkaen vuodesta Kivihiilen käyttö lisääntyi Hallituksen vuonna 2012 käyttöön ottamaa metsähakepohjaisten tuotteiden muuttuvaa tuotantotukea, jolla tavoiteltiin uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä, leikattiin kolmasosalla Sen seurauksena metsäpolttoaine menetti kilpailukykyään fossiilisille polttoaineille, esim. kivihiilelle. Liuskekaasun lisääntynyt käyttö, etenkin USA:ssa, yhdessä päästöoikeuksien alhaisten hintojen ja laman kanssa ovat toisaalta pitäneet hiilen hinnan matalalla tasolla. Näiden molempien tekijöiden vaikutuksesta esimerkiksi maailman suurin biovoimalaitos Alholmens Kraft on korvannut hiilellä yhä suuremman osuuden metsäpolttoaineesta. Konsernin energiantuotanto Alholmens Kraft käynnistettiin 9. tammikuuta joulun ja uudenvuoden pyhien jälkeen, ja se toimi täydellä teholla pitkiä aikoja aina 3. toukokuuta alkaneeseen kesäseisokkiin saakka. Kesäseisokki oli normaalia pidempi eli voimalan ensimmäisen turbiinirevision vuoksi. Seisokkia pidennettiin vielä lisätöiden vuoksi noin kuukaudella. Voimala oli kesäseisokin jälkeen käynnissä joulunpyhiin saakka. Varavoimala AK1 oli käytössä milloin AK2 oli poissa käytöstä. Vuoden 2012 heikko turvekausi vaikutti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalan toimintaan vielä kevättalvella. Voimala oli käynnissä vain kolme viikkoa helmikuussa. Alhaisen markkinahinnan vuoksi voimala käynnistettiin vasta elokuun puolivälissä, ja se oli käynnissä syyskuun loppuun saakka. Muutoin voimalaa käytettiin vain lyhyitä jaksoja marras- ja joulukuussa. Tuuli ja vesi Konserni on vuonna 2013 panostanut voimakkaasti tuulivoimaan. Konsernin tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab:n Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä, jossa on kuusi 2,3 MW:n 115 metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui kevätpuolella, ja puisto vihittiin virallisesti käyttöön 13. heinäkuuta. Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön Puhuri Oy:n Kopsa 1 -tuulivoimapuisto, jossa on seitsemän 3 MW:n 142 metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui Raahessa loppukesällä. Puisto 14 15

9 klart mot slutet av sommaren. Invigningen av parken skedde oktober. I juni var Oy Perhonjoki Ab via sin andel i EPV Energia Oy med och köpte av Dong Energy Wind Power Holding A/S produktionsandelar i 7 vattenkraftverk i Indalsälven i Sverige. Affären ökade koncernens vattenkraftstillgångar med ca 10 %. Kärnkraftprojekten Byggandet av Olkiluoto 3 fortsatte under 2013 och man har ställvis övergått till testningsskedet. När anläggningen kommer att vara produktionsklar är ännu öppet. Olkiluoto 4 projektet är som bäst i offert- och planeringsskedet. Enligt principbeslutet bör OL4:s byggnadslovsansökan inlämnas senast den Fennovoimaprojektet fortskred planenligt under året och EPC-avtalet undertecknades i slutet av Härjeåns Kraft I juni månad förvärvades av Fortum distribution aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft koncernen. Härjeåns Kraft är ett energibolag med ca 90 anställda som verkar på 6 orter i Härjedalen i Sverige. Huvudkontoret är beläget i Sveg. Koncernen består av; Härjeåns Kraft med kraftproduktion i 9 vattenkraftverk och en total effekt på 14,7 MW. Härjeåns nät med eldistribution och kommunikationsnät. Totalt ca nätkunder, ca km högspänningsnät och ca km lågspänningsnät. Fyrfasens energi, som svarar för koncernens och Bergs Tingslags Elektriska Ab:s elförsäljning Affären påverkar inte Katternö koncernens krafttillgångar eftersom ingen energi överförs till Katternös balans. Lokala vattenkraften Efter två vattenrika år kom vi 2013 ner tillbaka på en mera normal nivå. Koncernens vattenkraftproduktion i Esse och Perho åar minskade med 25 % jämfört med Reparationen av turbin 1 vid Björkfors kraftverk som påbörjades 2012 fortsatte in i februari månad. I oktober råkade vi utför ett mindre turbinhaveri vid Kattilakoski kraftverk, vilket ledde till att kraftverket var ur drift en månad. I övrigt har produktionen fortlöpt utan större problem. Herrfors meddelade i början av året till behöriga myndigheter om inledande av byggandet av Djupsjöbacka vattenkraftverksprojekt. En förlängningsansökan om slutförande av byggnadsarbetet som lämnades in 2012 godkändes under året av Regionförvaltningsverket. Byggandet av kraftverket skall vara slutförd senast den Kiitola kraftverksprojekt, som har pågått sedan 2006, erhöll 2011 byggnads- och drifttillstånd enligt vattenlagen. Besvär mot tillståndsbeslutet inlämnades, och i början av 2013 upphävde Vasa förvaltningsdomstol regionalförvaltningens beslut samt avslog Oy Herrfors Ab:s ansökan. Herrfors har under året besvärat sig till Högsta förvaltningsdomstolen och väntar nu på beslut därifrån. Ansökan om justering av vissa tillståndsvillkor för att öka fallhöjden vid Björkfors kraftverk blev inlämnad till Regionförvaltningsverket i Västra- och Inre Finland Under 2013 har Herrfors givit ett bemötande gällande NMT-centralens utlåtande angående ansökan. Ansökan väntar nu på behandling hos Regionförvaltningsverket. I slutet december röstade riksdagen för beslutet om att införa kraftverksskatt (Windfall-skatt). Beslutet väntar nu på EU komissionens godkännande. Om kraftverksskatten förverkligas innebär det en tilläggskostnad på 35 M för vattenkraften i Finland. Slutkundsförsäljningen Herrfors erbjuder sina kunder olika typer av produkter. Största delen av våra kunder föredrar våra standardprodukter, allmän el, tvåtidsel och årtidsel, medan övriga hellre väljer att aktivt följa med marknaden med mera skräddarsydda produkter. De låga elpriserna och det milda vädret påverkade även elförsäljningen. Herrfors slutkundsförsäljning minskade med 0,7 % jämfört med föregående år. Under året slutfördes installationen av fjärravlästa mätare och vi kan nu erbjuda våra kunder möjlighet att aktivt följa med sin egen förbrukning på våra hemsidor. Även faktueringen har övergått från uppskattad förbrukning med utjämning till verklig förbrukning. Projektet med att ta ibruk ett nytt energihanteringsprogram fortsatte under För att bättre kunna betjäna våra kunder utförde vi en kundundersökning på vårsidan. Feedbacken från undersökningen implementeras nu i vår verksamhet och vi försöker ytterligare förbättra vår kundservice. Mats Sandström Tuomas Nevalainen vihittiin käyttöön lokakuussa. Oy Perhonjoki Ab osallistui EPV Energia Oy:n osuutensa kautta kesäkuussa Dong Energy Wind Power Holding A/S:n tuotanto-osuuksien ostoon seitsemästä vesivoimalasta Ruotsin Indalsälvenissä. Kaupan ansiosta konsernin vesivoimavaranto kasvoi noin 10 %. Ydinvoimahanke Olkiluoto 3:n rakentaminen jatkui v. 2013, ja siinä on paikoin siirrytty testausvaiheeseen. Milloin laitos on valmiina tuotantoon, on vielä avoinna. Olkiluoto 4 -hanke on parhaillaan tarjous- ja suunnitteluvaiheessa. Periaatepäätöksen mukaan OL4:n rakennuslupahakemus on jätettävä viimeistään Fennovoima-hanke jatkui suunnitellusti vuoden mittaan, ja EPCsopimus allekirjoitettiin vuoden 2013 lopussa. Härjeåns Kraft Härjeåns Kraft konsernin osakeenemmistö hankittiin heinäkuussa Fortum Distributionilta. Härjeåns Kraft energiayhtiöllä on noin 90 työntekijää, jotka toimivat kuudella paikkakunnalla Ruotsin Härjedalenin maakunnassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Svegissä. Konserni koostuu seuraavista: Härjeåns Kraft jolla on energiantuotantoa 9 vesivoimalassa, kokonaisteholtaan 14,7 MW. Härjeåns Nät, joka harjoittaa sähkönjakelua ja jolla on tietoliikenneverkko. Yhteensä noin verkkoasiakasta, n km suurjänniteverkkoa ja n km pienjänniteverkkoa. Fyrfasens Energi, joka vastaa konsernin ja Bergs Tingslags Elektriska Ab:n sähkönmyynnistä. Kauppa ei vaikuta Katternö-konsernin energiantuotantovarantoon, koska energiaa ei siirretä Katternön taseeseen. Paikallinen vesivoima Kahden runsasvetisen vuoden jälkeen palasimme v normaalimmalle tasolle. Konsernin vesivoimatuotanto Ähtävänjoessa ja Perhonjoessa supistui 25 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2012 aloitettu Björkforsin voimalan ykkösturbiinin korjaus jatkui helmikuulle saakka. Kattilakosken voimalassa sattui lokakuussa pienehkö turbiinirikko, minkä vuoksi voimala oli kuukauden poissa käytöstä. Muilta osin tuotanto sujui suuremmitta ongelmitta. Herrfors ilmoitti asianosaisille viranomaisille vuoden alussa Djupsjöbackan vesivoimalan rakentamisen käynnistymisestä. Aluehallintovirasto hyväksyi vuonna 2012 jätetyn rakennustöiden määräajan pidentämishakemuksen vuonna Voimalan on oltava valmiina viimeistään Kiitolan voimalahanke, joka on ollut käynnissä vuodesta 2006, sai vesilain mukaisen rakentamis- ja käyttöluvan v Lupapäätöksestä tehtiin valitus, ja vuoden 2013 alussa Vaasan hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja hylkäsi Ab Herrfors Oy:n hakemuksen. Herrfors on v valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja odottaa nyt oikeuden päätöstä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jätettiin v hakemus tiettyjen lupaehtojen muuttamiseksi, jotta Björkforsin voimalan pudotuskorkeutta voitaisiin lisätä. Herrfors antoi v vastineen koskien ELY-keskuksen lausuntoa hakemuksesta. Hakemus odottaa nyt aluehallintoviraston käsittelyä. Eduskunta hyväksyi äänestyksessä joulukuun lopussa uuden voimalaitosveron (Windfall-veron). Päätös odottaa nyt EU-komission hyväksyntää. Jos voimalaitosvero toteutuu, se tietää Suomen vesivoimaloille 35 M :n lisäkustannusta. Loppuasiakasmyynti Herrfors tarjoaa asiakkailleen erityyppisiä tuotteita. Suurin osa asiakkaistamme suosii vakiotuotteitamme, yleissähköä, aikasähköä ja kausisähköä, kun taas toiset haluavat mieluummin seurata aktiivisesti markkinoita räätälöidympien tuotteiden avulla. Alhaiset sähkönhinnat ja leuto sää vaikuttivat myös sähkönmyyntiin. Herrforsin loppuasiakasmyynti supistui 0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Etäluettavien mittareiden asennukset saatiin päätökseen vuonna 2013, ja voimme nyt tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden seurata kotisivuillamme aktiivisesti omaa sähkönkulutustaan. Myös laskutus on siirtynyt arvioidusta kulutuksesta ja tasauslaskutuksesta todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Uuden energiankäsittelyohjelman käyttöönottohanke jatkui vuonna Toteutimme kevätpuolella asiakastutkimuksen voidaksemme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Tutkimuksesta saatua palautetta siirretään nyt toimintaamme ja pyrimme parantamaan asiakaspalveluamme entisestään. Herrfors perusti yhdessä kuu

10 Herrfors var tillsammans med 16 inhemska energibolag med och grundade laddningsoperatörbolaget Liikennevirta Ab. En snabbladdningsstation för elbilar kommer att installeras inkommande sommar i Jakobstad. Det grundade bolaget kopplar samman olika ägares laddningspunkter till ett ur användarens synvinkel enhetligt Virtapisteladdningsnätverk. Tanken är att vi i framtiden även skall kunna erbjuda våra kunder möjlighet att köpa riksomfattande laddningskort för elbilar. Genom vår kundtidning Katternö som under året utkommit tre gånger har vi aktivt informerat om miljö- och energifrågor samt också vad som har varit aktuellt inom Katternö gruppen. Tidningen har varit uppskattad bland våra kunder vilket vi är mycket tacksamma för. Seppo Tupeli Årets diskussioner präglades till största delen av den nya elmarknadslagen som trädde i kraft 1 september. Den nya lagen definierar tydligare än förut leveranskriterierna och indelas enligt detaljplanerat och icke detaljplanerat område. Detaljplanerade områden får ha högts 6 timmars elavbrott ifall av storm eller snölast medan det utanför dessa områden får existera högst 36 timmars avbrott. I övrigt höjdes också avbrottsersättningarna ungefär med det dubbla. Planeringskriterierna är givna medan sättet att uppnå dessa kriterier är upp till varje bolag att avgöra. Generellt ELNÄTVERKSAMHETEN kan vi konstatera att jordkabel är det effektivaste sättet att uppnå kraven men dock mången gång det dyraste. Inom Herrfors kommer andelen jordkabel att öka inom detaljplanerade områden medan vi på landsbygden kommer att fortsätta en lång tid med luftlinjer. Den nya lagen förbinder bolagen att se till att kriterierna är fullföljda till och med år Elförbrukningen inom Katternö gruppen och därmed elöverföring i regionnätet sjönk med drygt 2,5 % och blev ungefär 1220 GWh. Året började med normala temperaturer men hösten och förvintern och speciellt december månad blev betydligt varmare än normalt. Under december var förbrukningen nästan 20 % lägre än under ett normalår. I stort sett framskred året mycket lugnt med mindre väderproblematik ända till november månad. Stormen Eino presenterade sig då i november och härjade i våra elnät. Stormen förorsakade många avbrott men endast fåtalet överskred 24 timmar. Så gott som alla fick tillbaka strömmen under samma dag. I december fick vi en fortsättning via Seija-stormen men lyckligtvis härjade den inte lika starkt inom vårt distributionsområde. Också på Ny elmarknadslag bättre leveranssäkerhet Tuomas Nevalainen Mats Sandström dentoista kotimaisen energiayhtiön kanssa Liikennevirta Oy nimisen sähköautojen latausoperaattoriyhtiön. Pietarsaareen asennetaan tulevana kesänä sähköautojen pikalatausasema. Nyt perustettu yhtiö yhdistää eri omistajien latauspisteet käyttäjän näkökulmasta yhtenäiseen Virtapiste-latausverkostoon. Tarkoituksena on, että voimme tulevaisuudessa tarjota asiakkaillemme myös mahdollisuuden ostaa valtakunnallinen sähköautojen latauskortti. Olemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä Katternö-asiakaslehdessämme tiedottaneet aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista ja myös Katternö-ryhmän ajankohtaisista asioista. Asiakkaamme arvostavat lehteä, mistä olemme hyvin kiitollisia. SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Uusi sähkömarkkinalaki parempi toimitusvarmuus Toimintavuonna käytyjä keskusteluja leimasi pitkälti uusi sähkömarkkinalaki, joka astui voimaan 1. syyskuuta Uusi laki määrittelee aiempaa selkeämmin toimitusvaatimukset, jotka jaotellaan sen mukaan, onko alueella asemakaava vai ei. Asemakaava-alueella saa olla enintään kuuden tunnin sähkönjakelun keskeytys myrskyn tai lumikuorman seurauksena, kun taas muualla kuin asemakaava-alueella keskeytys saa olla enintään 36 tuntia. Vakiokorvaukset nostettiin noin kaksinkertaisiksi. Suunnittelukriteerit annetaan, mutta jokainen yhtiö päättää itse, millä tavoin se pyrkii saavuttamaan ne. Yleisesti voimme todeta maakaapelin olevan tehokkain tapa vaatimusten saavuttamiseksi mutta monesti myös kallein. Maakaapelin osuus kasvaa Herrforsissa asemakaava-alueilla, mutta maaseudulla ilmajohdot ovat käytössä vielä pitkään. Uusi laki velvoittaa yhtiöitä huolehtimaan siitä, että ne täyttävät säädetyt vaatimukset vuoden 2028 loppuun mennessä. Katternö-ryhmän sähkönkulutus ja sitä kautta alueverkon sähkönsiirto supistui runsaat 2,5 %. Sähkönkulutus oli noin 1220 GWh. Alkuvuoden lämpötila oli normaali, mutta syksy ja alkutalvi, etenkin joulukuu, olivat huomattavasti normaalivuotta lämpimämpiä. Sähkönkulutus oli joulukuussa liki 20 % vähemmän kuin normaalivuonna. Kaiken kaikkiaan vuosi sujui hyvin rauhallisesti eikä sääongelmia juuri ollut esiintynyt marraskuuhun mennessä. Sitten Eino-myrsky iski alueemme sähköverkkoihin juuri marraskuussa. Myrsky aiheutti useita sähkökatkoja, mutta vain muutama niistä kesti yli 24 tuntia. Lähes kaikki saivat sähkön takaisin samana päivänä. Joulukuussa saimme jatkoa Seija-myrskyn muodossa, mutta se ei onneksi aiheuttanut 18 19

11 110 kv sidan var leveranssäkerheten optimal med endast 4 mycket korta avbrott (automatisk återinkoppling) men tyvärr ett litet längre avbrott under Eino stormen. Störningen i 110 kv nätet vid Jussila kunde dock reservmatas via andra vägar så att avbrottet inte påverkade mera än vad stormskadorna i distributionsnätet försorsakade. I varje fall är det alltid en påminnelse om hur viktigt det är att våra elnät fungerar och att vi alltid bör säkerställa alternativa kopplingsmöjligheter. Under Eino stormen fick vi en positiv erfarenhet av hur vi nätinnehavare också kan hjälpas åt att reparera felen också i andra nät. Eftersom vi blev lite olika drabbade kunde de montörer som befann sig i nät som snabbare avklarades flytta över till grannens nät för att avklara deras stormskador. Efter den nya erfarenheten har vi bestämt oss för att utvidga samarbetet och bilda en specialgrupp som utbildar sig också i andra distributionsnät för att kunna hjälpa till vid behov. Mången gång kan behoven förekomma samtidigt i alla nät men vissa gånger kan man hitta tid för att hjälpa sin granne. Under året fortsatte diskussionerna inom Katternö om ett förnyat gemensamt övervakningsprogram för elnäten. Efter årsskiftet slutfördes inköpsförhandlingarna med ABB och leveransen kommer att ske under Installationen av de fjärravlästa mätarna slutfördes under året och arbetet med att få in timvärdena i ett nytt system fortsatte. Det nya energidatasystemet skall kunna hantera alla värden samt sköta balansen för alla kunder och det kommer att tas i bruk under första halvan av Inom Herrfors distributionsområde blev det en nedgång på överföringen med 2,1 %. Nya anslutningar har byggts under året i en jämn takt även om antalet anslutningar minskade nästan med 20 % mot tidigare år. Under året anslöts ca 120 nya abonnenter till i vårt distributionsnät. Också en hel del ersättningsinvesteringar har gjorts under året där gamla blanka luftledningar ersatts med endera isolerade luftledningar eller med jordkablar. Arbetet med att automatisera elstationerna har pågått under året med nya jordslutskompenseringar och bättre IT förbindelser. Med nya reläer kan man till en del minska på de korta elavbrott som sker på grund av fåglar eller kvistar som tillfälligt rör vid luftledningarna. Allt detta för att ytterligare minska på avbrotten och att öka tillgängligheten samt förbättra elkvaliteten. Mats Sandström Katternö yhtä paljon vahinkoa jakelualueellamme. 110 kv:n puolella toimitusvarmuus oli optimaalinen, ja verkossa oli vain neljä hyvin lyhyttä katkosta (automaattinen takaisinkytkentä), mutta valitettavasti myös yksi pitkähkö katkos Eino-myrskyn aikana. Jussilan kohdalla tapahtunut 110 kv verkon häiriö voitiin kuitenkin ohittaa varasyötöllä toisia reittejä, joten katkos ei aiheuttanut enempää haittaa kuin mitä jakeluverkon myrskyvahingot aiheuttivat. Tapahtuma oli joka tapauksessa muistutus siitä, miten tärkeää sähköverkkojemme toiminta on ja että meidän on aina pyrittävä varmistamaan vaihtoehtoiset kytkentämahdollisuudet. Einomyrskyn aikana saimme myönteistä kokemusta siitä, miten me verkonhaltijat voimme auttaa korjaamaan vikoja myös toistemme verkoissa. Koska myrsky iski verkkoihimme eri voimakkuudella, asentajat pystyivät oman verkon viat hoidettuaan siirtymään naapurin verkkoon auttamaan heidän myrskyvahinkojensa korjaamisessa. Olemme tämän uuden kokemuksen jälkeen päättäneet laajentaa yhteistyötä ja muodostaa erikoisryhmän, joka opiskelee myös muiden jakeluverkkoja voidakseen auttaa tarvittaessa. Monesti korjaustöille saattaa olla tarvetta yhtä aikaa kaikissa verkoissa, mutta joskus voi löytyä aikaa myös naapurin auttamiseen. Katternössä jatkettiin vuoden kuluessa keskustelua sähköverkkojen uudesta yhteisestä valvontaohjelmasta. ABB:n kanssa käydyt ostoneuvottelut saatiin päätökseen vuodenvaihteen jälkeen, ja toimitus tapahtuu vuoden 2014 aikana. Etäluettavien mittareiden asennus saatiin päätökseen vuoden aikana, ja tuntipohjaisten arvojen sisällyttäminen uuteen järjestelmään jatkui. Uusi energiatietojärjestelmä osaa käsitellä kaikkia arvoja sekä hoitaa kaikkien asiakkaiden sähkötasetta, ja se otetaan käyttöön vuoden 2014 alkupuoliskolla. Sähkönsiirto supistui Herrforsin jakelualueella 2,1 %. Uusia liittymiä on rakennettu tasaista vauhtia vuoden mittaan, vaikka liittymien määrä supistui liki 20 % aiempiin vuosiin verrattuna. Noin 120 uutta asiakasta liittyi jakeluverkkoomme vuoden mittaan. Vuonna 2013 tehtiin myös joukko korvausinvestointeja, joissa vanhat kiiltävät ilmajohdot korvattiin joko eristetyillä ilmajohdoilla tai maakaapeleilla. Sähköasemien automatisointityö on jatkunut vuoden kuluessa uusien maasulkukompensointien ja parempien IT-yhteyksien muodossa. Uusilla releillä pystyy jonkin verran vähentämään lyhyitä katkoksia, jotka johtuvat ilmajohtoihin tilapäisesti koskevista linnuista tai oksista. Uudistusten tavoitteena on edelleen vähentää katkosten määrää ja lisätä sähkön saatavuutta ja parantaa sen laatua

12 År 2013 var ett händelserikt år med flera spännande projekt. Vår bransch genomgår snabba förändringar vilket ställer tuffa krav på informationsteknologin. Eftersom många av våra affärsprocesser är beroende av välfungerande ITsystem blir valen och utvecklingen av dessa en central fråga. Förutom att vi måste kunna garantera en mycket hög tillförlitlighet måste infrastrukturen byggas så att den tål en snabb utveckling samtidigt som driftskostnaderna minimeras. Nedan presenteras två av projekten vi kört under år Katternö serverrum Ett delmoment i planeringen av våra nya utrymmen i Allegro-kvarteret var planeringen av ett nytt serverrum. Det gamla var alldeles för litet och lämpade sig inte för koncernens växande behov. Allegroutrymmena gav oss därför möjligheten att börja från ett närapå tomt bort. Som alltid satsade vi på att göra en ordentlig förstudie. Baserat på denna följde en kravspecifikation som uppfyller såväl nuvarande behov samt behoven ett antal år framöver. Nyckeln här är att bygga så att vi kan satsa i rätt tid, dvs. välja de lösningar vi är nöjda med idag men som även är flexibla. Kraven må vid första anblick låta överdrivna men vid en närmare titt inser man snabbt att det helt enkelt De stora IT-projektens år handlar om bästa praxis. Lösningar som för en tid sedan medförde rätt stora investeringar gör det inte mera idag. En annan viktig poäng i riskanalysen är att beakta konsekvenserna av en större störning i systemen, eller varför inte en brand, översvämning eller motsvarande katastrof. Risken kan anses rätt liten, men för en större operatör i Sverige hände det osannolika för en tid sedan och konsekvenserna var allvarliga. Kraven var således: Säkra de fysiska inkommande och utgående förbindelserna. Det måste finnas fler än en passiv förbindelse mellan vårt server- Robert Ståhl rum och Jakobstadsnejdens Telefon Ab:s (JNT) huvudcentral. För att minska risken för avbrott i samband med grävning utanför Allegro eller vid eventuella ombyggnader inom huset, ska fiberkabeln dras via två skilda rutter från JNT:s huvudcentral ända upp till serverummet Gasbaserat släckningssystem. Vatten får naturligtvis inte användas i utrymmen med elektronisk utrustning Diesel-säkrad elförsörjning som regelbundet testas. Därtill batterier (UPS) som håller utrustningen igång tills dieselgeneratorn kommer igång eller tills annan matning kan ordnas. Åtkomstkontroll. Den fysiska säkerheten garanteras via strikt åtkomstkontroll med uppföljning. Dubblerad, av varandra oberoende kylningssystem för att garantera att temperaturen hålls på lämplig nivå. 24/7 övervakning av systemens funktionalitet inklusive larm till interna och externa parter vid eventuella avvikelser. Angående apparaturen och systemen kan sägas följande: Systemen är virtualiserade och byggda så att om något slutar fungera flyttas de system som påverkas av felet över till en annan del av systemet samtidigt som leverantören får ett alarm. Säkerhetskopieringen är ordnad så att data flyttas automatiskt till en annan fysisk plats, så även vid en totalkatastrof har vi data kvar och kan återställa det i ett annat system. Detta projekt slutfördes under sommaren Signalnätsprojektet I förra årsberättelsen skrev vi att vi höll på att starta upp ett projekt i vilket vi förnyar vårt kommunikationssystem. Detta system kommer att sköta om kommunikationen mellan våra kontor och kommunikationen till och från elnätsövervakningssystemen. Driftkommittén inom Katternögruppen kom överens om följande kriterier för kommunikationssystemet: Bör vara mycket driftsäkert och får under inga omständigheter vara väderkänsligt. Dessutom ska Johanna Forsman Katternö Suurten IT-hankkeiden vuosi Vuosi 2013 sisälsi runsaasti tapahtumia ja useita jännittäviä hankkeita. Alamme käy läpi nopeita muutoksia, mikä asettaa tiukkoja vaatimuksia informaatiotekniikalle. Koska monet liikeprosessimme ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-järjestelmistä, niiden valinta ja kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Sen lisäksi että meidän täytyy voida taata erittäin korkea luotettavuus, infrastruktuuri on rakennettava siten, että se kestää nopeaa kehitystä samalla kun käyttökustannukset ovat mahdollisimman pienet. Alla esitellään kaksi vuonna 2013 toteutettua hanketta. Katternö palvelinhuone Allegro-korttelin uusien tilojen suunnitteluun sisältyi yhtenä osana uuden palvelinhuoneen suunnittelu. Vanha oli aivan liian pieni eikä soveltunut enää konsernin kasvaviin tarpeisiin. Allegron tilat tarjosivat sen vuoksi mahdollisuuden alkaa suunnittelu lähestulkoon tyhjältä pöydältä. Kuten aina, panostimme kunnolliseen esitutkimukseen. Sen perusteella noudatimme vaatimusspesifikaatiota, joka täyttää sekä nykyiset että lähitulevaisuuden tarpeet. Ratkaisevaa on rakentaa niin, että voimme panostaa oikeaan aikaan eli valita sellaiset ratkaisut, joihin olemme nykytilanteessa tyytyväisiä mutta jotka ovat myös joustavia. Vaatimukset voivat ensinäkemältä vaikuttaa liioitelluilta, mutta kun asiaa tutkii tarkemmin, ymmärtää nopeasti, että tämä on aivan yksinkertaisesti paras menettelytapa. Ratkaisut, jotka jokin aika sitten aiheuttivat aika suuret investoinnit, eivät enää nyt sitä tee. Riskiarvioinnin toisena tärkeänä vaiheena on huomioida, mitä seurauksia järjestelmien suurista häiriötiloista aiheutuisi, esim. tulipalosta, tulvasta tai vastaavasta katastrofista. Riskiä voidaan pitää aika pienenä, mutta Ruotsissa eräälle suurehkolle operaattorille tämä epätodennäköinen skenaario toteutui jokin aika sitten, ja seuraukset olivat vakavia. Vaatimuksina olivat: Turvata fyysiset tulevat ja lähtevät liittymät. Palvelinhuoneemme ja Pietarsaarenseudun Puhelin Oy:n (JNT:n) pääkeskuksen välillä on oltava useampi kuin yksi passiivinen liittymä. Jotta voidaan madaltaa katkoksen riskiä tilanteessa, jossa Allegron ulkopuolella tehdään kaivuutöitä tai talossa mahdollisia muutostöitä, kuitukaapeli on vedettä kahta erillistä reittiä JNT:n pääkeskuksesta aina palvelinhuoneeseen saakka. Kaasupohjainen sammutusjärjestelmä. Vettä ei tietenkään saa käyttää sähkölaitteita sisältävissä tiloissa. Diesel-varmistettu sähkönsaanti, jota testataan säännöllisesti. Lisäksi akut (UPS) jotka pitävät laitteet käynnissä, kunnes dieselgeneraattori käynnistyy tai jokin muu virransyöttö saadaan järjestettyä. Pääsynvalvonta. Fyysinen turvallisuus taataan tiukalla pääsynvalvonnalla ja seurannalla. Kaksinkertaiset, toisistaan riippumattomat jäädytysjärjestelmät takaavat lämpötilan säilymisen sopivalla tasolla. Järjestelmien toiminnan 24/7 valvonta, mukaan lukien hälytykset sisäisille ja ulkoisille osapuolille mahdollisissa häiriötilanteissa. Laitteista ja järjestelmistä voidaan todeta seuraavaa: Järjestelmät on virtualisoitu ja rakennettu siten, että jos jokin lakkaa toimimasta, ne järjestelmät, joihin virhe vaikuttaa, siirtyvät järjestelmän toiseen osaan samalla, kun laitetoimittajalle lähtee hälytys. Varmuuskopiointi on järjestetty siten, että data siirtyy automaattisesti toiseen fyysiseen paikkaan. Niinpä täyskatastrofissakin data on tallella ja voidaan palauttaa toiseen järjestelmään. Tämä hanke saatiin valmiiksi kesällä Signaaliverkkohanke Edellisessä vuosikertomuksessa mainittiin uuden hankkeen käynnistämisestä viestintäjärjestelmiemme uudistamiseksi. Järjestelmä hoitaa toimistojemme välisen viestinnän sekä viestinnän sähköverkkojen valvontajärjestelmiin ja järjestelmistä

13 reservkomponenter alltid finnas på hyllan för att kunna bytas ut med väldigt kort varsel Knutpunkterna ska ha dieselsäkrad strömförsörjning och följaktligen klara sig utan extern strömtillförsel Bör ha låga driftskostnader Bör vara flexibel, dvs. enkelt att ta i bruk, underhålla samt expandera Bör uppfylla såväl dagens som morgondagens kommunikationskrav Under år 2013 startade vi tillsammans med våra samarbetspartners projektet där vi flyttar över kommunikationen till säkrad fiber. I korthet baserar det sig på att vi använder en ring av stamnätsfiber mellan de centrala huvudknutpunkterna. Dessa centraler har sin eltillförsel säkrad med diesel, som garanterar en lång funktionstid även om eltillförseln runtomkring avstannat. Från dessa centrala knutpunkter dras s.k. passiv fiber till de för vår verksamhet centrala platser. Passiv fiber innebär alltså att det inte finns någon utrustning mellan våra punkter och huvudknutpunkterna som behöver el för att fungera. Således kan vi garantera en fungerande kommunikation mellan kontoren, elnätsövervakningssystemen och elstationerna även om resten av området är strömlöst och mobiltelefonnätet är utslaget. Detta ger oss ett mycket bättre utgångsläge i händelse av en värre storm inom vårt distrikt. I vårt södra verksamhetsområde var Jakobstads Energiverk och Herrfors kontor i Kållby bland de första att bli uppkopplade. Därefter har Nykarleby Kraftverk tillsammans med en rad elstationer kopplats in och under kvartal två och tre detta år kommer även Vetelin Sähkölaitos och Esse Elektro-Kraft att anslutas till ringen. I Ylivieska Alavieskadistriktet är projektet klart. Färdiga projekt Valmiit hankkeet Beställda projekt Tilatut hankkeet Jakobstad Pietarsaari Karleby Kokkola Kållby Kolppi Kronoby Kruunupyy Nedervetil Alaveteli Ylivieska Lägesbild för Katternögruppens signalnätsprojekt för åren , samt principen för vår kommunikation över säkrad fiber. Nykarleby Uusikaarlepyy Munsala Jeppo Jepua Esse Ähtävä Lappfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Vetil Veteli Johanna Forsman Katternö-ryhmän käyttötoimikunta sopi seuraavista, viestintäjärjestelmälle asetettavista kriteereistä: Oltava erittäin käyttövarma eikä missään olosuhteissa herkkä sääoloille. Lisäksi varaosia on aina oltava hyllyllä, jotta osanvaihto voidaan tehdä hyvin lyhyellä varoitusajalla. Solmupisteissä on oltava dieselvarmistettu virransaanti, ja niiden tulee näin ollen selvitä ilman ulkoista virransaantia. Matalat käyttökustannukset. Tulee olla joustava eli helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa. Tulee täyttää niin nykypäivän kuin huomisenkin viestintävaatimukset. Käynnistimme vuonna 2013 yhteistyökumppaneidemme kanssa hankkeen, jossa siirrämme viestinnän varmistettuun kuituun. Lyhykäisyydessään se perustuu siihen, että rakennamme keskeisten pääsolmupisteiden välille kantaverkkokuiturenkaan. Näiden keskusten sähkönsaanti on varmistettu dieselillä, joka takaa pitkän toiminta-ajan, vaikka sähkönsaanti olisi muualta katkennut. Passiivikuitu tarkoitta a siis, ettei pisteidemme välillä ole sellaista laitteistoa ja pääsolmupisteitä, jotka tarvitsevat toimiakseen sähköä. Näin ollen voimme taata, että viestintä toimii konttoreiden, sähköverkon valvontajärjestelmien ja sähköasemien välillä, vaikka sähkö olisi poissa muualta alueelta ja matkapuhelinverkko lakkaisi toimimasta. Se parantaa lähtökohtaamme huomattavasti siltä varalta, että alueellemme sattuisi rajumyrsky. Pietarsaaren Energialaitos ja Herrforsin Kolpin toimisto olivat eteläisellä toiminta-alueellamme ensimmäisiä järjestelmään liitettyjä kohteita. Sen jälkeen siihen on liitetty Uudenkaarlepyyn Voimalaitos sekä joukko sähköasemia, ja tämän vuoden toisella ja kolmannella neljännekselle siihen liitetään myös Vetelin Sähkölaitos ja Esse Elektro- Kraft. Ylivieskan Alavieskan piirissä hanke on valmis. Katternö-ryhmän signaaliverkkohankkeen tilannekuva vuosille sekä varmennetun kuidun kautta tapahtuvan viestintämme periaate. Karvsor Oravais Oravainen Fiberkoncept, principbild Kuitukonsepti, periaatekuva Kortesjärvi 24 25

14 Fjärrvärmeproduktionen Oy Perhonjoki Ab levererade under 2013 totalt 196 GWh fjärrvärme till Jakobstads energiverk. En ökning med 1,9 % jämfört med år Fjärrvärmen producerades av Perhonjokis delägda Alholmens Krafts biobränsleanläggning i Jakobstad. Året var någorlunda normalt med undantag av den varma december månaden då fjärrvärmeleveransen var 28 % lägre än året innan. Fjärrvärmeverket Vieskan Voima i Ylivieska som hör till Oy Perhonjoki Ab producerade under året totalt 97 GWh fjärrvärme, en minskning med 9,5 % jämfört med rekordåret innan. Minskningen berodde främst på det varma vädret. För övrigt så producerade Vieskan Voima 26 GWh el och 5,9 GWh processånga. Elproduktionen låg på samma nivå som året innan medan processångan ökade med 10,7 %. För att bättre kunna hantera mängden träbränslen som används vid anläggningen har under året tagits i bruk en ny mottagningsstation för träflis. Mindre investeringar har även blivit gjorda för att höja leverassäkerheten och tillgängligheten. Den dåliga torvsäsongen 2012 påverkade verksamheten även på vårvintern 2013 med högre bränslekostnader som följd. Lönsamheten påverkades också av regeringens beslut om att höja skatten på torv, vilket också påverkade stödet för skogsbränslen. Torvens andel sjönk till under 50 % samtidigt som träbränslens andel för första gången överskred 50 %. Oljans andel var under 1 %. Fjärrvärmeförsäljning Fjärrvärmeförsäljningen i hela Ylivieska området minskade under året med 10 % jämfört med föregående år och uppgick till 86 GWh. Fjärrvärmeförsäljningen i Alavieska sjönk med 9,2 % och uppgick till 3,9 GWh. Det relativt varma året och speciellt december månad hade en negativ inverkan på försäljningen. Andreas Rasmus Under året anslöt sig 18 nya kunder, varav en kund i Alavieska. Gränsen på 600 kunder spräcktes även under året. För att förbättra leveranssäkerheten och tillgängligheten, samt för att kunna hänga med i utbyggnadstakten i Ylivieska, har under året 1,5 km nya fjärrvärmeledningar blivit installerade och 1 km sanerade. I Alavieska förbättrades lagringen av bränslet så att bränslet nu kan lagras under tak. Fjärrvärmeverksamheten 2013 Tuomas Nevalainen Kaukolämpötoiminta 2013 Kaukolämpötuotanto Oy Perhonjoki Ab toimitti vuonna 2013 yhteensä 196 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle. Se on 1,9 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpö tuotetaan Perhonjoen osittain omistamassa Alholmens Kraftin biopolttoainelaitoksessa Pietarsaaressa. Vuosi oli jokseenkin normaali lukuun ottamatta lämmintä joulukuuta, jolloin kaukolämpötoimitukset supistuivat 28 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Ylivieskassa sijaitseva, Oy Perhonjoki Ab:hen kuuluva Vieskan Voima kaukolämpölaitos tuotti vuoden aikana yhteensä 97 GWh kaukolämpöä, joka on 9,5 % vähemmän kuin ennätysvuonna Supistuminen johtui lähinnä lämpimästä säästä. Muilta osin Vieskan Voima tuotti 26 GWh sähköä ja 5,9 GWh prosessihöyryä. Sähköntuotanto oli edellisvuoden tasolla, mutta prosessihöyryn tuotanto kasvoi 10,7 %. Puuhaketta varten otettiin v käyttöön uusi vastaanottoasema, jotta laitoksessa käytettävien puupolttoaineiden määrää voitaisiin käsitellä helpommin. Lisäksi on tehty pienehköjä investointeja toimitusvarmuuden ja saatavuuden parantamiseksi. Vuoden 2012 heikko turvekausi vaikutti toimintaan myös kevättalvella 2013 korkeampina polttoainekustannuksina. Lisäksi kannattavuuteen vaikutti hallituksen turveveron korotuspäätös, mikä vaikutti myös metsäpolttoaineiden tukeen. Turpeen osuus laski alle 50 %:iin samalla, kun puupolttoaineiden osuus ylitti ensimmäisen kerran 50 %. Öljyn osuus oli alle 1 %. Kaukolämpömyynti Kaukolämpömyynti koko Ylivieskan alueelle supistui vuoden mittaan 10 % edellisvuoteen verrattuna; myynti oli 86 GWh. Alavieskan kaukolämpömyynti laski edellisvuodesta 9,2 %. Kaukolämpöä myytiin 3,9 GWh. Suhteellisen lämmin vuosi, etenkin joulukuu, vaikuttivat myyntiin negatiivisesti. Kaukolämpöön liittyi 18 uutta asiakasta, joista yksi Alavieskasta, vuoden 2013 aikana. 600 asiakkaan raja rikkoutui vuoden aikana. Uusia kaukolämpöjohtoja asennettiin 1,5 km ja vanhoja saneerattiin 1 km toimitusvarmuuden ja saatavuuden parantamiseksi, ja lisäksi haluttiin pysytellä mukana Ylivieskan laajentumisvauhdissa. Alavieskassa polttoaineen varastointia parannettiin siten, että nyt varastointi tapahtuu katon alla

15 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase

16 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2013 präglades av en utdragen lågkonjunktur. Vattenläget i Norden var i början av året dåligt men förbättrades mot slutet av året. Områdespriset för Finland steg från 36,6 euro per megawattimme året innan till 41,1 euro per megawattimme. Detta ledde till att koncernens dyrare produktionsformer i någon mån kom i användning. Produktionen av bränntorv som är vårt viktigaste inhemska bränsle tillsammans med biobränsle lider av brist på nya torvmarker. Den långsamma tillståndsprocessen för nya miljötillstånd, som nu ytterligare försvåras med ett nytt lagförslag kommer att försämra framtida tillgång på bränntorv. Med nya skatter på torv och ett reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen paradoxalt nog lett till att kolanvändningen kraftigt ökat. Från att ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse för 2013 ett huvudbränsle. Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi och Puhuri Oy:s vindkraftspark i Kopsa i Brahestad togs båda i bruk under året. Tillsammans kommer dessa parker att bidra med en kapacitet på närmare 35 MW. Elförbrukningen på Katternös distributionsområde sjönk under året med 2,5 %. För hela landet minskade förbrukningen med 1,5 %. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk ökade med 1,9 %. I Ylivieskaområdet minskade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 8,5 %. Värt att notera är att dessa förbrukningssiffror kraftigt påverkats av den milda vintern. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors, Perhonjoki, Härjeåns Kraft samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Kat- Voima Oy och Härjedalens Miljöbränsle Ab. I koncernen Perhonjoki ingår moderbolaget Oy Perhonjoki Ab samt döttrarna Katternö Kraft Oy Ab samt Pohjanmaan Energiavarat Oy. I Härjeåns Kraft koncernen ingår moderbolaget Härjeåns Kraft Ab samt döttrarna Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab och Herjenet Ab Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till koncernen och dess ägare, sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab samt via dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. I Härjedalens Miljöbränsle Ab, produceras pellets och briketter baserade på trä och/ eller torv som råvara Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. I början av juli 2013 förvärvade moderbolaget ca 50,5% av aktierna i Härjeåns Kraft Ab i Sveg, i Sverige. Härjeåns Kraft koncernens verksamhet består av egen elproduktion i moderbolaget, försäljning av elhandelstjänster i Fyrfasen Energi Ab, försäljning av elnätstjänster i Härjeåns Nät Ab samt småskalig bredbandsverksamhet i Herjenet Ab. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 122,4 miljoner euro (92,1) och rörelsevinsten till 12,2 miljoner euro (5,5). Det förbättrade rörelseresultatet kommer dels från Härjedalens Miljöbränsle Ab, som 2013 gör ett klart bättre resultat än fjolåret på grund av en bättre torvbrytningssäsong, dels från Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmatningstariffer, genererar ett tillfredsställanderörelseresultat. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,6 miljoner euro (0,6). Tack vare en dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,9 miljone r euro (1,5). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 7,1 % (9,6). Avkastningen på investerat kapital var 4,8 % (7,2). Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 107,0 miljoner euro (45,0). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, var 47,7 % (59,3). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 13,3 miljoner euro (9,6). Risker och riskhantering Målsättningen med koncernens riskpolicy är att säkerställa att de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för bolagen kan uppfyllas. Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat sig vara mycket kostsam om den utfaller. För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modelleringsoch marknadsanalystjänster av Power-Deriva Oy. Deras analyser och rapporter ligger till grund för den kontinuerliga uppföljningen av marknadsutvecklingen som görs i ledningsgruppen. För att minimera marknadsprisrisker utnyttjas såväl el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt 30,2 miljoner euro (29,1) varav 24,6 miljoner (28,3) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 5,6 miljoner (1,2) euro i aktier och andelar. Förvärvet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft Ab ingår inte i dessa siffror. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 17,4 miljoner euro (5,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 2,9 miljoner euro (20,1) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 1,5 miljoner euro (0,6) samt investeringarna i HMAB till 2,8 (1,6) miljoner euro. Sähkömarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2013 leimasi pitkittynyt laskusuhdanne. Pohjoismaiden vesitilanne oli vuoden alussa heikko, mutta parani loppuvuotta kohti. Suomen aluehinta nousi edellisvuoden 36,6 eurosta megawattitunnilta 41,1 euroon megawattitunnilta. Konsernin kalliimpia tuotantomuotoja otettiin tämän vuoksi jossain määrin käyttöön. Biopolttoaineen rinnalla maamme tärkeimmän kotimaisen polttoaineen, turpeen, tuotanto kärsii uusien turvesoiden puutteesta. Uusien ympäristölupien hidas lupaprosessi ja nyt myös uusi lakiehdotus heikentävät ja vaikeuttavat turvepolttoaineen saatavuutta tulevaisuudessa. Turpeelle asetettujen uusien verojen ja puupolttoaineen tuotantotuen leikkauksen myötä kehitys on paradoksaalisesti lisännyt voimakkaasti hiilen käyttöä. Hiili oli aiemmin Alholmens Kraftin varapolttoainetta, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut pääasiallinen polttoaine. Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2013 (käännös) Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhuri Oy:n Kopsan tuulivoimapuisto Raahessa otettiin molemmat käyttöön toimintavuoden aikana. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on lähes 35 MW. Sähkönkulutus laski 2,5 % Katternön jakelualueella. Koko maassa sähkönkulutus laski 1,5 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle kasvoivat 1,9 %. Kaukolämmön sekä prosessihöyryn myynti laski Ylivieskan alueella 8,5 %. Kannattaa huomata, että leuto talvi on vaikuttanut voimakkaasti näihin kulutuslukuihin. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä tytärkonsernit Herrfors, Perhonjoki ja Härjeåns Kraft sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät- Verkko Oy Ab, Kat-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhonjoki-konserniin kuuluu emoyhtiö Oy Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiöt Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan Energiavarat Oy. Härjeåns Kraft konserniin kuuluu emoyhtiö Härjeåns Kraft Ab sekä tytäryhtiöt Härjeåns Kraft Ab, Fyrfasen Energi Ab ja Herjenet Ab. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Oy Perhonjoki Ab hoitaa pääasiassa sähkön ja kaukolämmön hankinnan ja tuotannon konsernille Pohjolan Voima Oy:n, EPV Energia Oy:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n omistuksensa kautta sekä tytäryhtiön Katternö Kraft Oy Ab:n Kanteleen Voima Oy:n omistuksensa kautta. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab hoitaa sähköverkkotoiminnan. Härjedalens Miljöbränsle Ab tuottaa puu- ja/tai turvepohjaisia pellettejä ja brikettejä. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konserniyhtiöiden ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Emoyhtiö hankki heinäkuun 2013 alussa noin 50,5 %:a Ruotsissa Svegissä toimivan Härjeåns Kraft Ab:n osakkeista. Härjeåns Kraft konsernin toiminta muodostuu omasta sähköntuotannosta emoyhtiössä, sähkökauppapalvelujen myynnistä Fyrfasen Energi Ab:lle, sähköverkkopalvelujen myynnistä Härjeåns Nät Ab:lle sekä pienimuotoisesta laajakaistatoiminnasta Herjenet Ab:ssä. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli toimintavuonna 122,4 milj. euroa (92,1) ja liikevoitto 12,2 milj. euroa (5,5). Liiketuloksen kohentuminen johtuu yhtäältä Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä, jonka tulos oli v selvästi edellisvuotta parempi onnistuneen turpeenkorjuukauden ansiosta, ja toisaalta Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristiveto-tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta tyydyttävää liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft edistää osaltaan liiketuloksen kasvua, vaikka yhtiön tilit näyttävätkin vuoden jälkimmäiselle puoliskolle tappiota yhtiön jakelualueelle loppuvuodesta 2013 osuneen myrskyn aiheuttamien vahinkojen kustannusvarausten vuoksi. Yhtiö tekee kuitenkin kustannusvarauksen myrskyvaurioista, jotka emoyhtiö kärsi vuoden 2013 lopussa mikä aiheuttaa että yhtiön tulos vuoden toisella puoliskolta on negatiivinen. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,6 milj. euroa (0,6). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,9 milj. euroa (1,5). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 7,1 % (9,6 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 4,8 %:iin (7,2 %). Konsernin korollinen velka oli tilikauden lopussa 107,0 milj. euroa (45,0).Konsernin omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 47,7 % (59,3 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 13,3 milj. euroa (9,6). Riskit ja riskienhallinta Konsernin riskienhallintaohjelman tavoitteena on varmistaa yhtiöille asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi. Power-Deriva Oy:ltä ostetaan mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseille ja raporteille. Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia. Investoinnit ja sijoitukset Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 30,2 milj. euroa (29,1), joista 24,6 miljoonaa (28,3) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 5,6 milj. euroa (1,2) osakkeisiin ja osuuksiin. Osake-enemmistön osto Härjeåns Kraft Ab:stä ei sisälly näihin lukuihin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 17,4 milj. euroa (5,8), sähkökaupan ja tuotannon inves

17 Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy och vattenkraftsbolaget Voimapiha Oy, dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s satsningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Juha Kauppinen Mikael Jakobsson Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Katternö koncernen i Finland köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som tillsammans med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Härjedalens Miljöbränsle och Härjeåns Kraft var koncernens arbetsgivare vid årets slut. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten, där även Härjeåns Kraft koncernens anställda ingår, framgår av tabellen nedan Antalet anställda Genomsnittligt antal anställda *) Totala personalkostnader i koncernen (1000 ) (inklusive styrelsearvoden) Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2013 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell Berts som ansvarig revisor. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,05 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 2,70 euro per aktie, eller totalt euro. Resterande belopp eller ,05 euro förs till vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Lågkonjunkturen verkar fortsätta med låga elpriser som följd även under Detta medför fortsatt begränsad användning av bolagets produktionsapparat. Omstruktureringen av verksamheten inom dotterbolaget HMAB börjar ge utdelning. Lönsamhetsförutsättningarna för 2014 är därför goda. Investeringarna i Härjeåns Kraft och ny vindkraft i såväl Perhonjoki som Katternö Kraft torde också ge utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. Jakobstad, den Pietarsaaressa, Peter Boström ordförande /puheenjohtajahtaja Gösta Willman vice ordförande /varapuheenjohtaja Tuula Loikkanen Mikael Jakobsson toinnit 2,9 milj. euroa (20,1) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 1,5 milj. euroa (0,6) sekä investoinnit HMAB:hen 2,8 milj. euroa (1,6). Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä, Pohjolan Voima Oy:stä ja vesivoimayhtiö Voimapiha Oy:stä, tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n panostus osakkuusyhtiö Kanteleen Voima Oy:n tuulivoimasarjaan sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on osaketta. Osakkeen nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi: Peter Boström, puheenjohtaja Alpo Salonen Gösta Willman, varapuheenjoht. Sven-Oskar Stenbäck Juha Kauppinen Mikael Jakobsson Tuula Loikkanen Alf Stenvik Emoyhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Katternö-konsernin Suomessa toimivat yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä, joka yhdessä Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n, Härjedalens Miljöbränslen ja Härjeåns Kraftin kanssa kanssa olivat konsernin työnantajia vuoden lopussa. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä, mukaan lukien Härjeåns Kraft konsernin työntekijät, ilmenee alla olevasta taulukosta Työtekijämäärä Keskimääräinen työtekijämäärä *) Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1000 ) (sis. hallituksen palkkiot) Emoyhtiössä oli kaksi (2) työntekijää. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2013 varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Kjell Berts päävastuullisena tilintarkastajana. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on ,05 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 2,70 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa. Loput eli ,05 euroa viedään voittovarojen tilille. Tulevan kehityksen arviointi Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat tuntuvat jatkuvan myös v Yhtiön tuotantokoneiston on sen vuoksi edelleen rajoitetussa käytössä. Toiminnan uudelleenjärjestelyt tytäryhtiö HMAB:ssä alkavat tuottaa tulosta. Vuoden 2014 kannattavuusedellytykset ovat sen vuoksi hyvät. Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimaan niin Perhonjoessa kuin Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit alkanevat myös tuottaa tulosta ja nostaa kannattavuutta. Juha Kauppinen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Stefan Storholm ol verkställande direktör /toimitusjohtaja 32 33

18 Koncernresultaträkning Oy Katternö Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva Arvonalentumiset pysyvien vast.hyöd. Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaiseriä Extraordinära poster Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Koncernbalansräkning Oy Katternö Ab Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar 1 1 Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

19 Katternökoncernens revisionsberättelse Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus (käännös) Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäse- nille sekä toimitusjohtajalle tarkastavaltamme tilikaudelta. Koncernresultaträkning Oy Herrfors Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva Arvonalentumiset pysyvien vast. hyöd. Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före Extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Extraordinära poster Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Jakobstad/Pietarsaari, Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Kjell Berts CGR/KHT 36 37

20 Koncernbalansräkning Oy Herrfors Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA Konsernituloslaskelma PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verkningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolsag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Öriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar 1 1 Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A Resultaträkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 32 3 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Internränta Sisäinen korko från företag inom koncernen saman konsernin yrityksiltä från övriga muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Internränta Sisäinen korko från företag inom samma koncern 9 20 saman konsernin yrityksiltä från övriga 2 5 muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 21 8 Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer o 0 Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ