Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus"

Transkriptio

1 Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

2 STYRELSEMEDLEMMARNA 2007 HALLITUKSIEN JÄSENET 2007 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab ordförande/puheenjohtaja Alpo Salonen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Tuula Loikkanen Oy Katternö Ab Oy Perhonjoki Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Katternögruppens årsberättelse 2007 Katternöryhmän vuosikertomus 2007 Jan-Erik Frostdahl Oy Herrfors Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Jouko Kivioja Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab Ole Vikström Oy Katternö Ab Oy Katternö Kraft Ab Gösta Willman Oy Katternö Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Tony Eklund Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab Stig Holm Oy Katternö Ab Oy Katternö Kraft Ab Sven-Oskar Stenbäck Oy Katternö Ab Verkställande direktörens översikt Verksamhetsområdet Katternö kort Ekonomisk översikt Energimarknadsöversikt Elmarknaden och slutkundsförsäljningen Elnätverksamhet Skolning Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balans Revisionsberättelse Herrforskoncernen Resultaträkning Balans Perhonjokikoncernen Resultaträkning Balans Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-alue Katternö lyhyesti Taloudellinen katsaus Energiamarkkinakatsaus Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti Sähköverkkotoiminta Koulutus Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors-konserni Tuloslaskelma Tase Perhonjoki-konserni Tuloslaskelma Tase Pärmbilden: Lena Solvin, en lovande släggkastare Övriga foton: Bildström/Mats Sandström Pertti Puranen Katternös arkiv Holger Hemming Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab Vilho Moisio Oy Herrfors Ab Göran Backman Oy Herrfors Ab Roald von Schoultz Oy Katternö Kraft Ab Grafisk form och illustrationer: Wiizart Tryck: Forsberg Rahkola, Kansikuva: Lena Solvin, lupavaa moukarinheittäjä Stefan Storholm Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab verkställande direktör/ toimitusjohtaja Muut valokuvat: Bildström/Mats Sandström Pertti Puranen Katternön arkisto Graafinen suunnittelu ja kuvitukset: Wiizart Painatus: Forsberg Rahkola,

3 Vår globala värld Katternö är idag trots sin lokala fokusering en del av den globala energivärlden på såväl gott som ont. Vad som besluts i Bryssel är en verklighet också för oss. Europeiska Unionens (EU:s) treåriga försöksperiod med koldioxidbegränsningar och koldioxidhandel (Emissions Trading Scheme- ETS) tog slut med verksamhetsåret Med facit i hand kan man konstatera att det tyvärr blev ett fiasko. Tanken var att koldioxidrättigheter skulle bli en lätt bristvara med en nödvändig handel och sund prissättning som resultat. Inledningen var lovande med prisnivåer runt 10 euro/ton, tyvärr följt av ett spekulationsskede med priser över 30 euro/ton. När sedan rapporterna från det första försöksårets verkliga utsläpp inrapporterades framgick det mycket snabbt att närmast Östeuropa hade manipulerat till sig överstora kvoter. Resultatet var att ett planerat underskott på koldioxidrättigheter förbyttes i ett överskott och därmed rasade priset till nära nog noll i slutet av försöksperioden. Vis av skadan gick EU mycket hårdare in för den verkliga Kyotoperioden 2008 till 2012 eller officiellt den andra ETS-perioden. Finlands fria utsläppskvot för utsläppssektorn omfattande industri, kraftproduktion och större fjärrvärmeenheter beskars med ytterligare 17,4 %. Vad som var ännu olyckligare var att nedskärningarna av fria utsläpp till tre fjärdedelar koncentrerades till kraftindustrin och särproduktionen av el. Eftersom just särproduktionen av el eller s.k. kondenskraft normalt bestämmer marknadspriset på el enligt den börsmekanism Nordpool tillämpar är en kraftig prisökning ofrånkomlig när kondenskraftens produktionskostnader fördubblades vid årsskiftet. Det är berömvärt att statsmakten månar om vår viktiga tunga exportindustri med stora fria utsläppskvoter. Men tyvärr drabbas speciellt i vårt verksamhetsområde den lika livsviktiga små och medelstora exportindustrin av tunga tilläggskostnader pga. kraftigt förhöjda elräkningar. Vår exportindustri har tidigare kunnat kompensera de långa transportavstånden till våra viktiga exportmarknader med mycket förmånligare energipriser. Frågan är nu vad som händer när denna konkurrensfördel snabbt tynar bort. För Postkyoto har EU gått ut med en triple-twenties-modell. Denna innebär att koldioxidutsläppen inom EU ytterligare skall beskäras med 20 %, ja t.o.m. 30 % om resten av världen deltar, användningen av förnyelsebara energikällor skall öka till i medeltal 20 % och energibesparingar skall uppgå till likaså 20 %. För kraftindustrin i Finland innebär detta tunga omställningar när alla utsläppsrättigheter sannolikt kommer att utauktioneras. För att användningen av förnyelsebara energikällor inom EU i medeltal skall nå 20 % måste Finland solidariskt höja sin andel från 29,5 till 38 %. Detta är en astronomisk ökning, enligt beräkningar skulle det motsvara 50 Terawattimmar år 2020 (50 TWh motsvarar 50 miljarder kilowattimmar), vilket energimässigt motsvarar drygt hälften av det totala veduttaget till vår massa- och pappersindustri idag. Att kraftindustrin på allvar tvingas konkurrera om vedtillgången med skogsindustrin är synnerligen olycksbådande. Läget blir inte bättre av att vår vedimport från Ryssland, som de senaste åren stått för en fjärdedel av vår skogsindustris vedbehov, verkar upphöra som en följd av de höga exporttullar som Ryssland ämnar ta i bruk för att säkerställa sin egen skogsindustris framtid. Förutom kraftindustrins ökade vedbehov planerar också förvånande nog skogsindustrin nya biodieselfabriker baserat på ved. En överhettad konkurrens om vedråvaran kan kortsiktigt verka till skogsägarnas fördel, långsiktigt kan dock utvecklingen vara ödesdiger för hela vårt samhälle. En mera korrekt klassificering av torven som långsamt förnyelsebar energiråvara är den mest konkreta lösningen för att möjliggöra en moderat prisutveckling på el och en trygg vedtillgång till ett vettigt pris för vår skogsindustri också i framtiden. I nuläget är tillväxten av torv på ca 40 TWh dubbelt så stor som den årliga användningen som bränsle. Enda långsikta alternativet torde vara ny kolkraft med tillvaratagande av koldioxid (Carbon Capture and Storage). Detta innebär att kolet bränns med teknisk syrgas varefter rökgaserna bestående av koldioxid och vattenånga kondenseras och den flytande koldioxiden slutförvaras i gamla saltgruvor eller oljekällor. Preliminära beräkningar visar dock att denna lösning torde kräva elpriser på ca 100 euro/mwh för att vara konkurrenskraftig. Satsningen på andra förnyelsebara energikällor som vind och vatten kommer också öka. Tyvärr torde tillgången på ny vattenkraft vara begränsad till drygt en TWh. En kraftig utbyggnad av vindkraft förutsätter nya stödformer som t.ex. en solidarisk inmatningstariff, budgetmedlen räcker inte närmelsevis med den nuvarande modellen med investeringsstöd via statsbudgeten. Katternö och Kyoto Konkret innebär Kyotoperioden att Katternös produktionskostnader ökar med närmare 20 milj. euro på årsnivå med nuvarande koldioxidpriser (april 2008). Detta trots att Katternö långsiktigt har arbetat för att öka användningen av förnyelsebara energikällor. I Alholmens Kraft står biobränsle redan för en tredjedel av bränslet i form av bark, risstockar, stubbar och rörflen. Vi tror också att torven med en korrigerad miljöklassificering fyller en viktig roll i Finlands framtida energiförsörjning. Följaktligen köpte vi tillsammans med Kaakon Energia, SPS Tuotanto, Sydfinska Kraft, Valkeakosken Energia och Ålands Elandelslag torvkraftverket i Haapavesi av Fortum i slutet av Tack vare vårt ägande i Pohjolan Voima har vi kontinuerligt satsat på mera vindkraft med de senaste tillskotten i vindkraftsparkerna i Riutunkari utanför Uleåborg och i Ajos utanför Kemi, liksom mera kärnkraft från den nya reaktorn i Olkiluoto. Tillsammans med Etelä-Pohjanmaan Voima och Outokumpu utvecklar vi en ny vindkraftspark utanför Torneå. Vi moderniserar fortlöpande våra lokala vattenkraftverk samtidigt som vi tillsammans med Valkeakosken Energia gått in i det norska vattenkraftsbolaget Fjellkraft som satsar på småskalig, miljövänlig vattenkraft i Norge. Förutom kravet på mera förnyelsebar energi kräver EU också en kraftig nedskärning av koldioxidutsläppen. För att också klara detta anser vi att också mera kärnkraft behövs. Den är tyvärr inte förnyelsebar men nära nog koldioxidfri. Därför var vi med och grundade det nya kärnkraftsbolaget Fennovoima som huvudsakligen ägs av handeln, industrin och elbolag i vårt land. Katternökoncernen Förutom satsningarna i ny produktion fortsatte planenligt utbyggnaden och förbättringen av distributionsnätet. Av de större satsningarna kan nämnas Katternö elstation, vars totalsanering inleddes under året. Likaså togs ny teknik eller s.k. jordfelssläckare i bruk i Maxmo-Vörå- området för att konkret förbättra elkvaliteten på landsbygden. Elanvändningen inom vårt område ökade med 1,3 % under året, trots den varma väderleken, varför fortsatta tunga satsningar i såväl region- som distributionsnät är nödvändiga. Omsättningen under verksamhetsåret 2007 steg till 76,6 miljoner euro, en ökning på 14,4 procent jämfört med föregående år. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 9,2 miljoner euro, en förbättring på 18,6 % jämfört med året förut. Det förbättrade resultat kan bl.a. tillskrivas nya egna produktionsresurser som bl.a. köpet av torvkraftverket i Haapavesi innebar. Avkastningen på eget kapital ökade från 9,5 till 9,8 % och på investerat kapital från 9,6 till 11 %. Soliditeten inklusive leasingansvar ökade från 63,6 till 69,4 %. Framtidsutsikter Katternökoncernens strategi att satsa på vertikal integrering med egen produktion, överföring, distribution och försäljning med en egen, kunnig och motiverad personal har visat sig vara konkurrenskraftig och manar till fortsättning. Likaså kommer vi att fortsätta våra satsningar på koldioxidfri produktion. I bl.a. Alholmens Kraft har vi ännu en outnyttjad potential för mera biobränsle. Tack vare en god skyddsnivå torde en acceptabel lönsamhet vara säkerställd för Största orosmolnet är dock på sikt de kraftiga prisförhöjningar som våra Kyoto- och Postkyoto- åtaganden ofrånkomligt medför. Ifall vår livsviktiga industri inte kan överleva i det hårdnande konkurrensläget kommer det också att påverka vårt resultat i tyvärr negativ bemärkelse. Här kunde torven efter en omklassificering som långsamt förnyelsebar energi bidra med en kännbar kostnadslättnad. Ett annat orosmoln är tillgången på trygg strömtillförsel också under en kall vinter. Ifall importen från Ryssland upphör när de själva behöver all egen ström vid kallare väderlek kan vi verkligen tvingas tillgripa tillfällig ransonering. Jag vill slutligen rikta ett uppriktigt tack till våra kunder för visat förtroende under årets lopp. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete trots ibland synnerligen svåra och otacksamma arbetsförhållanden, och våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. 4 5

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Globaalinen maailm amme Huolimatta keskittymisestään paikalliseen toimintaan on Katternö tänään osa globaalista energiamaailmaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Se, mitä Brysselissä päätetään on todellisuutta myös meillä. Euroopan Unionin (EU:n) kolmevuotinen koekausi koskien hiidioksiidipäästörajoituksia ja hiilidioksiidipäästöoikeuksilla käytävää kauppaa (Emissions Trading Scheme ETS) päättyi toimintavuoteen Näin jälkikäteen voi todeta että koekausi ikävä kyllä epäonnistui täydellisesti. Alkuperäinen ajatus oli että päästöoikeuksista tulisi hienoinen pula, joka pakottaisi kaupankäyntiin ja lopputuloksena tästä syntyisi terve hinnoittelu. Alku olikin lupaava, hintataso pysytteli n. 10 euron korkeudella tonnia kohden, mutta sitä seurasi valitettava spekulointivaihe jolloin hinnat kohosivat tonnilta yli 30 euron tasolle. Kun sitten tilastot ensimmäisen koevuoden todellisista päästöistä oli koottu, selvisi hyvin nopeasti että varsinkin Itä-Eurooppa oli saanut osalleen ylisuuret kiintiöt. Tästä seurasi että suunniteltu päästökiintiöiden vaje vaihtui ylijäämään ja hinnat romahtivat koekauden lopussa lähes nollaan. Vahingosta viisastuneena EU kovensi tuntuvasti otettaan aloittaessaan varsinaisen Kioto-sopimuskauden , viralliselta nimeltään toinen ETS-kausi. Suomen maksuvapaata päästökiintiötä, koskien päästösektoria teollisuus, energiatuotanto ja suuremmat kaukolämpöyksiköt, leikattiin 17,4 prosentilla entisestään. Mikä vielä ikävämpää, kolme neljäsosaa vapaiden päästöjen leikkauksesta lankesi voimateollisuudelle ja sähkön erillistuotannolle. Koska juuri sähkön erillistuotanto eli niinsanottu lauhdevoima on tavallisesti Nordpoolin käyttämässä pörssimekanismissa määräävä tekijä sähkön markkinahinnan muodostuksessa, voimakas hinnannousu on vääjäämätön kun lauhdevoiman tuotantokustannukset vuodenvaihteessa kaksinkertaistuivat. On kiitettävää, että valtiovalta huolehtii tärkeästä raskaasta vientiteollisuudestamme suurilla vapailla päästökiintiöillä, mutta valitettavasti samalla varsinkin meidän toimialueellamme toimiva yhtä elintärkeä pieni ja keskisuuri vientiteollisuus joutuu kärsimään raskaista lisäkustannuksista voimakkaasti nousseista sähkölaskuista johtuen. Vientiteollisuutemme on aiemmin voinut kompensoida kustannuksia pitkistä kuljetusetäisyyksistä tärkeimmille vientimarkkinoillemme kilpailijoita edullisimmilla energiahinnoilla. Voidaan kysyä; Mitä tapahtuu kun tämä kilpailuetu nopeasti kuihtuu pois? PostKiotoa varten EU on esittänyt triple-twenties-mallin. Tämä tarkoittaa että hiilidioksidipäästöjä EU:n alueella vähennetään 20 prosentilla, jopa 30 prosentilla, jos muu maailma osallistuu, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään keskimäärin 20 prosenttiin ja energiasäästöjä tehtäisiin vastaavat 20 prosenttia. Suomen voimateollisuudelle tämä merkitsee raskaita uudelleenjärjestelyjä kun tulevaisuudessa todennäköisesti kaikki päästöoikeudet huutokaupataan. Jotta uusiutuvien energialähteiden käyttö EU:ssa keskimäärin yltäisi 20 prosenttiin, Suomen on pakko solidaarisesti nostaa osuutensa 29,5 prosentista 38 prosenttiin. Tämä on tähtitieteellinen korotus, laskelmien mukaan se vastaisi 50 Terawattituntia vuonna 2020 (50 TWh vastaa 50 miljoonaa kilowattituntia), energiamielessä tämä vastaa runsasta puolta massa- ja paperiteollisuutemme vuotuisesta hakkuumäärästä. On todella pahaenteistä, että voimateollisuus joutuu tosimielellä kilpailemaan metsäteollisuuden kanssa puuvaroista. Tilannetta ei helpota tosiasia, että puutuontimme Venäjältä, joka viime vuodet on vastannut neljänneksestä metsäteollisuutemme tarpeesta, näyttää loppuvan korkeiden vientitullimaksujen takia, jotka Venäjä aikoo ottaa käyttöön oman metsäteollisuutensa tulevaisuuden varmistamiseksi. Voimateollisuuden lisääntyneen puuntarpeen ohelle metsäteollisuus suunnittelee uusia puuhun perustuvia biodieseltehtaita, mikä on hämmästyttävää. Ylikuumentunut kilpailu puuraaka-aineesta toimii lyhyellä tähtäimellä metsänomistajien hyväksi, pitkällä tähtäimellä kehitys saattaa kuitenkin olla kohtalokas koko yhteiskunnallemme. Turpeen oikeampi luokittelu hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi olisi konkreettisin ratkaisu joka mahdollistaisi hillityn hintakehityksen sähkölle ja turvaisi puunsaannin metsäteollisuudellemme järkevään hintaan myös tulevaisuudessa. Nykyisellään turpeen kasvu, joka on noin 40 Terawattitunnin luokkaa, vastaa kaksinkertaisesti vuosittain käytettyä polttoturpeen määrää. Ainoa pitkän aikavälin vaihtoehto lienee uudenlainen hiilivoima jossa hiilidioksidi otetaan talteen (Carbon Capture and Storage). Tämä merkitsee hiilen polttamista teknisessä hapessa, jonka jälkeen hiilidioksidista ja vedestä koostuvat savukaasut tiivistetään ja nestemäinen hiilidioksidi loppuvarastoidaan vanhoihin suolakaivoksiin tai öljylähteisiin. Alustavat laskelmat osoittavat kuitenkin että tämä ratkaisu vaatisi noin 100 euron Megawattituntihinnan ollakseen kilpailukykyinen. Sijoitukset muihin uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja vesivoimaan, tulevat myös lisääntymään. Ikävä kyllä, mahdollisuudet uuden vesivoiman käyttöönottoon lienevät rajoitetut runsaaseen yhteen Terawattituntiin. Voimakas tuulivoiman lisärakentaminen edellyttää uusia tukimuotoja kuten esimerkiksi solidaarista syöttötariffia. Nykyinen toimintamalli investointitukineen valtionbudjetista ei takaa riittävää rahoitusta lähimainkaan. Katternö ja Kioto Käsinkosketeltavasti Kioto-kausi merkitsee sitä että Katternön tuotantokustannukset kasvavat vuositasolla tämänhetkisillä hiilidioksidipäästöhinnoilla (Huhtikuu 2008) noin 20 miljoonalla eurolla. Näin siitä huolimatta että Katternö jo pitemmän aikaa on tehnyt työtä lisätäkseen uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Alholmens Kraftin voimalassa biopolttoaine kattaa jo kolmanneksen polttoaineesta, kuoren, risutukkien, kantojen ja ruokohelpin muodossa. Uskomme myös että turve korjatulla ympäristöluokituksella varustettuna tulee valtaamaan tärkeän paikan Suomen tulevassa energiataloudessa. Näin ollen ostimme yhdessä Kaakon Energian, SPS Tuotannon, Etelä-Suomen Voiman, Valkeakosken Energian ja Ålands Elandelslagetin kanssa Haapaveden turvevoimalan Fortumilta vuoden 2006 lopussa. Omistusosuutemme ansiosta Pohjolan Voimassa olemme jatkuvasti panostaneet tuulivoiman lisäämiseen. Viimeisimmät laajennukset on tehty Riutunkarin tuulivoimalapuistossa Oulun ulkopuolella ja Ajoksessa Kemin ulkopuolella. Pohjolan Voiman kautta olemme myös sijoittaneet ydinvoimaan Olkiluodon uuden reaktorin muodossa. Yhteistyössä Eteläpohjanmaan Voiman ja Outokummun kanssa kehitämme uutta tuulivoimalapuistoa Tornion ulkopuolelle, missä paraikaa on meneillään ympäristövaikutusarviointi. Uudistamme jatkuvasti paikallisia vesivoimaloitamme samanaikaisesti kun olemme yhdessä Valkeakosken Energian kanssa osakkaina norjalaisessa vesivoimayhtiössä Fjellkraft, joka panostaa pienimuotoiseen, ympäristöystävälliseen vesivoimaan Norjassa. Uusiutuvan energian käytön kasvattamisen lisäksi EU vaatii hiilidioksidipäästöjen voimakasta supistamista. Jotta voisimme täyttää myös tämän vaatimuksen, olemme sitä mieltä että tarvitaan myös lisää ydinvoimaa. Ydinvoima ei valitettavasti ole uusiutuvaa mutta lähes hiilidioksidivapaata. Tästä syystä olimme mukana perustamassa ydinvoimalayhtiön Fennovoiman, jonka maamme kauppa, teollisuus ja sähköyhtiöt pääasiallisesti omistaa. Katternö-konserni Uuteen tuotantoon panostamisen ohella jatkuivat jakeluverkon laajennus- ja parannustyöt suunnitelmien mukaisesti. Suuremmista panostuksista mainittakoon Katternön sähköasema, jonka kokonaislaatuinen saneeraus aloitettiin vuoden aikana. Maksamaan-Vöyrin alueella otettiin myös käyttöön uutta tekniikkaa, maasulkuvirran kompensointia, parantamaan sähkön laatua maaseudulla huomattavalla tavalla. Sähkönkulutus kasvoi alueellamme 1,3 prosenttia vuoden aikana, lämpimästä säästä huolimatta, joten huomattavat panostukset sekä alue- että jakeluverkkoon ovat jatkossakin tarpeellisia. Toimintavuoden 2007 liikevaihto nousi 76,6 milj. euroon, joka vastaa 14,4 prosentin kasvua edellisvuodesta. Tulos ennen satunnaiseriä oli 9,2 miljoonaa euroa, mikä oli 18,6 prosentin parannus edellisvuoteen verrattuna. Parantunut tulos johtuu muun muassa uusista omista tuotantoresursseista kuten Haapaveden turvevoimalan hankinnasta. Oman pääoman tuotto kasvoi 9,5 prosentista 9,8 prosenttiin ja investoidun pääoman tuotto 9,6 prosentista 11 prosenttiin. Vakavaraisuus leasing-vastuu mukaan luettuna kasvoi 63,6 prosentista 69,4 prosenttiin. Tulevaisuusnäkymät Katternö-konsernin strategia panostaa oman tuotannon, voimansiirron, jakelun ja myynnin pystysuoraan integrointiin oman, osaavan ja motivoidun henkilöstön kanssa on osoittautunut kilpailukykyiseksi ja kehottaa jatkamaan. Samoin tulemme jatkamaan panostuksiamme hiilidioksidivapaaseen tuotantoon. Mm. Alholmens Kraft tarjoaa meille vielä hyväksikäyttämättömiä mahdollisuuksia hyödyntää biopolttoaineita. Hyvän suojaustason ansiosta hyväksyttävä kannattavuus lienee varmistettu vuonna Pitkällä tähtäimellä yksi suurimmista levottomuutta herättävistä tekijöistä ovat Kioto- ja PostKioto-sitoutumuksemme ja niistä väistämättömästi aiheutuvat voimakkaat kustannuskorotukset. Ellei elintärkeä teollisuutemme pysty selviämään elossa kovenevassa kilpailussa, tulee tämä heijastumaan kielteisessä merkityksessä myös meidän tulokseemme. Tässä turve uudelleenluokiteltuna hitaasti uusiutuvaksi energiaksi voisi ojentaa auttavan käden tuntuvan kustannushelpotuksen muodossa. Toinen huolenaihe on turvattu sähkönsaanti myös kylminä talvina. Jos Venäjä kylmän sään sattuessa tarvitseekin kaiken sähkön itse ja tuonti Venäjältä loppuu, voimme todellakin joutua tilanteeseen jolloin olemme pakotettuja väliaikaiseen säännöstelyyn. Haluan lopuksi esittää vilpittömän kiitokseni asiakkaillemme heidän meille osoittamasta luottamuksestaan vuoden aikana. Haluan myös kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä välillä todella vaikeista ja epäkiitollisista työolosuhteista huolimatta ja omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme jatkuneesta antoisasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. 6 7

5 FAKTARUTA: Katternökoncernen består av Moderbolag Oy Katternö Ab Elanskaffning Dotterbolag Oy Herrfors Ab El- och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab Elproduktion Katternö Kraft Oy Ab Elproduktion Tunturivoima Oy Elproduktion Oy Katternö Kärnkraft Ab Elproduktion Voimaosakeyhtiö SF Elproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy Elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab El- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy El- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Elproduktion Kanteleen Voima Oy Elproduktion Katternökoncernen Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Oy Katternö Kraft Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 53 personer. Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket 40,32 % Jeppo Kraft Andelslag 0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä 26,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % Katternö-konserni Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä erimerkkejä tsätä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon pääosin tytäryhtiöimme Oy Perhonoki Ab:n ja Oy Katternö Kraft Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin aluejakelun kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 53 henkilöä. Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue TIETORUUTU: Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab Sähkönhankinta Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab Sähkön- ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab Sähkönhankinta Katternö Kraft Oy Ab Sähkönhankinta Tunturivoima Oy Sähköntuotanto Oy Katternö Kärnkraft Ab Sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF Sähköntuotanto Osuuksia muissa yht. Pohjolan Voima Oy Sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy Sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos 40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta 0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % 9

6 KATTERNÖ KONCERTNEN KONSERNI Ekonomisk översikt Taloudellinen katsaus 10 Thomas Sandkulla Oy Herrfors Ab erhöll Suomen Asiakastietos certifikat Suomen vahvimmat. Bolaget erhöll också kreditering AAA för år Oy Herrfors Ab myönnettiin Suomen Asiakastiedon sertifikaatti Suomen Vahvimmat. Yhtiölle myönnettiin Dun & Bradstreet:n luottoarvio AAA myös vuodelle Katternö koncernens positiva resultatutveckling fortsatte under verksamhetsåret Koncernens omsättning ökade med 14,4% och uppgick till 76,6 miljoner euro (67,0). Resultatet före bokslutsdispositioner och skatter förbättrades med 21,7% och uppgick till 9,8 miljoner euro (8,0). Största delen av omsättningsökningen kommer från elleveranserna från Kanteleen Voima Oy, torvkondenskraftverket i Haapavesi som köptes i slutet av Resultat förbättringen kommer främst från dotterbolaget Oy Herrfors Ab:s övrig elaffärsverksamhet och elnätsverksamhet. Övrig elaffärsverksamhet har kunnat prestera ett gott resultat trots fallande elpriser på den nordiska elbörsen tack vare att produktionspriserna skyddats för prisfluktuationer. Aktiviteten på koncernens eldistributionsområde har fortsatt att vara livlig och därmed bidragit till ett bättre resultat för elnätsverksamheten i form av ökade anslutningsavgifter. Koncernens förbättrade resultat syns även i nyckeltalen som beskriver lönsamheten. Avkastningen på det egna kapitalet (ROE) steg till 9,8 % (9,5 %) och koncernens avkastning på det investerade kapitalet (ROI) ökade till 11,0 % (9,6 %). Under verksamhetsåret 2007 uppgick koncernens investeringar till 6,6 miljoner euro (12,5). I jämförelseuppgifterna för 2006 ingår inlösen av leasingavtal. De materiella investeringarna i elnätsverksamheten uppgick till 2,2 miljoner euro, i elproduktionen till 1,5 miljoner euro och i fjärrvärmeverksamheten till 0,3 miljoner euro. Pågående investeringar vid bokslutstidpunkten uppgick till 0,7 miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar, totalt 1,9 miljoner euro, kan bl.a. nämnas koncernens investeringar i Tunturivoima Oy och Voimaosakeyhtiö SF. Koncernens långfristiga lån har amorterats enligt plan och inga nya lån har lyfts under verksamhetsåret. Koncernens räntebärande skuld inklusive leasingansvar uppgick till 19,8 miljoner euro (25,3) vid räkenskapsperiodens slut. Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, har därmed förbättrats och var 69,4 % (63,6 %). Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som även var hela personalens arbetsgivare. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten var 52 personer (51) och i genomsnitt var antalet anställda under verksamhetsåret 55 personer (53). Katternö-konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui toimintavuoden 2007 aikana. Konsernin liikevaihto kasvoi 14,4 %:lla ja oli 76,6 miljoona euroa (67,0) Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja kasvoi 21,7 %:lla ja oli 9,8 miljoona euroa (8,0). Suurin osa liikevaihdon kasvusta johtuu sähköntoimituksista Kanteleen Voima Oy:ltä, Haapaveden turvelauhdelaitoksesta, joka hankittiin vuoden 2006 lopussa. Tulosparannus tulee lähinnä tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n muusta sähkönliiketoiminnasta ja sähköverkkotoiminnasta. Muu sähkönliiketoiminta on antanut hyvän tuloksen huolimatta Pohjoismaiden sähköpörssin laskevista sähkönhinnoista kiitos siitä, että tuotantohinnat on suojattu hintavaihteluja vastaan. Toiminta konsernin sähkönjakelualueella on jatkunut vilkkaana, ja näin ollen myötävaikuttanut sähköverkkotoiminnan parempaan tulokseen lisääntyneinä liittymismaksuina. Konsernin parempi tulos näkyy myös avainluvuissa, jotka kuvaavat kannattavuutta. Oman pääoman tuotto (ROE) nousi 9,8 %:iin (9,5 %) ja konsernin investoidun pääoman tuotto (ROI) kasvoi 11,0 %:iin (9,6 %). Toimintavuoden 2007 aikana konsernin investoinnit olivat 6,6 miljoona euroa (12,5) Vuoden 2006 vertailutietoihin sisältyy myös leasingvastuun lunastus. Aineelliset investoinnit sähköverkkotoimintaan olivat 2,2 miljoona euroa, sähkötuotantoon 1,5 miljoona euroa ja kaukolämpötuotantoon 0,3 miljoona euroa. Keskeneräiset investoinnit tilinpäätösaikana olivat 0,7 miljoona euroa. Investoinneista osakkeisiin ja osuuksiin, yhteensä 1,9 miljoona euroa, voidaan mainita mm. konsernin investoinnit Tunturivoima Oy:hyn ja Voimaosakeyhtiö SF:ään. Konsernin pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti eikä uusia lainoja ole nostettu toimintavuoden aikana. Konsernin korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuun oli 19,8 miljoona euroa (25,3) tilikauden lopussa. Konsernin vakavaraisuus, sisältäen leasingvastuun, on näin ollen parantunut ja oli 69,4 % (63 %). Katternö-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:lta, johon myös koko henkilökunta on palkattu. Henkilökunnan määrä tilinpäätöshetkellä oli 52 henkilöä (51) ja toimintavuoden aikana oli keskimäärin palkattu 55 henkilöä (53). 11

7 Energimarknadsöversikt Partielmarknaden var år 2007 mycket nedåtgående ända fram till oktober, när den nya utsläppshandelsperioden tillsammans med det stigande priset på kol förorsakade att priserna steg under de sista månaderna för året. Priset under början av året korrigerades kontinuerligt av det sjunkande priset på utsläppsrättigheterna. Årsmedelpriset för Finlands prisområde var under det gångna året över 30 /MWh, vilket är 18 /MWh lägre än föregående års medelpris. År 2007 var miljöförändringens år. Miljöförändringen konstaterades vara faktum och blev det allmänna diskussionsämnet. Den officiella diskussionen började kräva olika utsläppsfria produktionsformer av aktörerna. Detta kunde skönjas bl.a. i det att de stora aktörerna i Europa (bl.a. EON och Vattenfall) publicerade stora anskaffningsprojekt för förnyelsebar energi. Samtidigt påbörjades nya kärnkraftverksprojekt i USA och i flera europeiska länders ss. England. Under år 2007 publicerades flera vind-, vatten- och kärnkraftsprojekt i Finland. Vindkraftsprojekten flyttades under året från land till havs, de flesta projekten var off-shore vindparker i Bottenviken. De största projekten för vattenkraftens del var att man på nytt tog i övervägande Kollaja och Vuotos projekten. Katternös produktionsanskaffningar ligger i tiden Katternögruppens svar på behovet av utsläppsfri energi var att bilda vindkraftbolaget Rajakiiri Oy tillsammans med Etelä-Pohjanmaan Voima och Outokumpu, samt bildandet av Fennovoima Oy tillsammans med Boliden, Outokumpu, Rauman Energia och EON samt köpet av Kanäs området för förnyelsebar energi. Också satsningarna på tilläggskraft ur den lokala vattenkraften som ligger utanför forsskyddslagen fortsatte. Rajakiiri Oy:s mål är att bygga ut vindkraften vid Röyttä i Torneå, både på land och i havet. I slutet av året erhölls en fastställd plan för projektet på land och tanken är att projektet under detta år framskrider ända fram till investeringsläget. I juni år 2007 köpte Oy Herrfors Ab Kanäs oljedepåområde av Beredskapscentralen för Katternögruppens område för förnyelsebar energi. Detta 144 ha stora område med egen hamn ger en utomordentlig möjlighet att utveckla området för vindkraft samt förverkliga pilotprojekt för vattenkraft och biogas. Projektet har legat på is i och med att Nykarleby stad utnyttjade sin förköpsrätt till området. Oy Herrfors Ab har fortsatt projektet med planering och tillståndsansökan för Kiitola projektet, förnyande av Hammarfallets vattenkraftverk i Kimo å samt förnyande och grundrenovering av Herrfors kraftverks ena turbin. Fennovoimaprojektet Katternögruppen har varit med och skapat Fennovoima, ett nytt kärnkraftsbolag för de finländska elkonsumenterna. Tanken på ett nytt kärnkraftsbolag föddes år 2005 och utvecklades av finländska aktörer under år Vårvintern 2007 valde bolagen kärnkraftskännaren EON som sin strategiska partner. EON hade samtidigt på gång ett eget projekt i Finland. I juni 2007 erhölls en tillräcklig mängd inhemska delägare för projektet, tillsammans 15 representanter för industrin och service samt 48 regionala och lokala energibolag. Inom Katternögruppen bildades ett nytt produktionsbolag för projektet, Katternö Kärnkraft Ab, till vilket förutom Katternö Krafts aktionärer också Ålands Elandelslag, Koillis-Satakunnan Sähkö och Valkeakosken Energia anslöt sig. I och med förverkligandet av projektet erhåller Katternös aktionärer den kärnkraftproduktion, som man ville ha från det nu under byggande varande kraftverket men inte fick. Utsläppshandeln och särproduktion av el Utsläppshandeln under EU:s provperiod slutade i en fars. Priset på utsläppsrätterna som under april 2006 låg över 30 /EAU sjönk under året stadigt mot noll, för att vid årets slut ligga endast på några cent. Provperioden blev uttryckligen en provperiod, eftersom man i systemet inte tillräckligt iakktog tillgången på marknadsinformation. Det sjunkande priset på utsläppsrättigheter underlättade för elproduktion med värmekraft, även om bränsleprisen var på stigande. Kanteleen Voimas kraftverk i Haapavesi fungerade över förväntan och producerade totalt mer än 1,1 TWh el under produktionsåret, det fjärde bästa året i kraftverkets historia. Detta trots att man under ett långa årsstoppet gjorde stora ombyggnader. Statens stödåtgärer hjälpte till att förbättra verksamheten vid Haapavesi kraftverk, ävenom torvens feedin tariff togs ibruk ganska sent. Avsikten med tariffen är att kondenskraftverk som fungerar med inhemskt bränsle startas innan kraftverk som fungerar med fossila bränslen. Detta underlättar dock inte på den europeiska marknaden, ifall de övriga finska kraftverken redan har stannat. Kyoto 1-perioden Under det gångna året gjordes utgångsfördelningen för Kyoto 1 utsläppshandelsperioden. Denna nya femårsperiod för utsläppshandel är helt separat från den tidigare perioden, som resulterade i att år 2007 avslutades med i praktiken gratis utsläppsrättigheter och att nästa år inleds med ett över tusen gånger högre pris. För energibranschen, som är ytterst kapitalintensiv, skulle det vara till fördel om lagstiftaren undvek uppbyggnaden av liknande avbrott i kontinuiteten, eftersom de endast försämrar investeringsklimatet. Under början av EU:s utsläppshandelsperiod gjordes en fördelning kallad NAP1 (NAP = national allocation plan), i vilken behovena för de olika verksamhetsområdena togs i beaktande vid fördelningen av utsläppsrättigheterna. För den nya perioden skapades NAP2, som utgick från grunden av den gamla och i vilken man igen gjorde en branschspecifik bedömning. Då myndigheterna var rädda att industrin skulle fly till energiförmånliga länder, fick denna genom en bättre lobbningskraft nästan hela sitt behov av utsläppsrättiheter till såväl sin process som sin elproduktion. Den största förloraren var särproduktionen av el, där man ålade ett fåtal elbolag att bära hälften av kvoten för utsläppsmålet för vårt land. Antti Vilkuna 12 13

8 Energiamarkkinakatsaus Tukkusähkömarkkinat olivat vuonna 2007 hyvin alavireiset aina lokakuulle saakka, jolloin uusi päästökauppakausi yhdessä kohoavan hiilen hinnan kanssa nosti myös päättyvän kauden viimeisten kuukausien hintoja. Alkuvuoden matalia hintoja korjasi jatkuvasti laskenut päästöoikeuden hinta. Kuluneen vuoden Suomen hinta-alueen vuosikeskihinnaksi muodostui yli 30 /MWh, joka on 18 /MWh vähemmän kuin edellisen vuoden vuosikeskihinta. Vuosi 2007 oli ilmastonmuutoksen vuosi. Ilmastonmuutoksesta tuli todettu tosiasia ja yleinen keskustelun kohde. Julkinen keskustelu alkoi vaatia eri toiminnan harjoittajilta enemmän päästöttömiä tuotantomuotoja. Tämä oli havaittavissa mm. siitä, että Euroopasssa useat suuret toimijat (mm. EON ja Vattenfall) julkaisivat huomattavia uusiutuvien tuotantomuotojen hankeohjelmia. Samoin uusia ydinvoimahankkeita aloitettiin Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan maissa kuten Englannissa. Suomessa vuonna 2007 julkaistiin useita tuuli-, vesi- ja ydinvoimahankkeita. Tuulivoimahankkeet siirtyivät vuoden aikana maalta merelle, olivathan useat hankkeet off-shore tuulipuistoja Pohjanlahdella. Vesivoiman saralla merkittävimmät hankkeet ovat Kollajan- ja Vuotoksen hankkeiden uudelleen arvioinnit. Katternön tuotantohankkeet ajan hermolla Katternö-ryhmän vastaus näihin päästöttömän energian tarpeisiin olivat tuulivoimayhtiö Rajakiiri Oy:n perustaminen yhdessä Etelä-Pohjanmaan Voiman ja Outokumpu Oy:n kanssa sekä ydinvoimayhtiö Fennovoiman perustaminen yhdessä Bolidenin, Outokummun, Rauman Energian ja EONin kanssa sekä Kanäsin varastoalueen osto uusiutuvan energian puistohankkeelle. Rajakiiri Oy:n tavoitteena on rakentaa tuulivoimaa Tornion Röyttään sekä maalle että vesialueille. Hankkeen maaosuudelle saatiin vahvistettu asemakaava vuoden loppuun mennessä ja kuluvana vuonna on tarkoitus edetä investointivaiheeseen asti. Kesäkuussa 2007 Oy Herrfors Ab osti Katternöryhmän uusiutuvan energian puistohankkeelle Huoltovarmuuskeskukselta Kanäsin öljyvaraston alueen. Tämä omalla satamalla varustettu 144 ha alue antaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueella tuulivoimaa sekä toteuttaa vesivoiman ja biokaasun pilottihankkeita. Hanke on ollut pysähdyksissä Uudenkaarlepyyn kaupungin tultua väliin Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehtyyn maakauppaan. Oy Herrfors Ab jatkoi sekä Kiitolan hankkeen suunnittelua ja luvitusta sekä Kimon Hammarforsin laitoksen uudistusta. Fennovoimahanke Katternö-ryhmä oli luomassa suomalaisille sähköntarvitsijoille uutta ydinvoimayhtiötä, Fennovoimaa. Ajatus uudesta ydinvoimayhtiöstä lähti liikkeelle vuonna 2005 ja sitä kehitettiin suomalaisen ryhmän toimesta koko vuoden Kevättalvella 2007 yhtiöt valitsivat strategiseksi partnerikseen ydinvoimaosaaja EONin, jolla oli erillinen hanke Suomessa samaan aikaan. Kesäkuussa 2007 julkistettuun hankkeeseen saatiin nopeasti riittävä määrä kotimaisia osapuolia, yhteensä 15 teollisuuden ja palvelualan yritystä sekä 48 alueellista ja paikallista energiayhtiötä. Katternö-ryhmään hanketta varten perustettiin uusi tuotantoyhtiö, Katternö Ydinvoima Oy, johon tuli Katternö Kraftin osakkaiden lisäksi mukaan Ålands Elandelslag, Koillis-Satakunnan Sähkö ja Valkeakosken Energia. Toteutuessaan hanke suo Katternön osakkaille sen ydinvoimatuotannon, jota nyt rakenteilla olevasta voimalasta tavoiteltiin, mutta ei saatu. Päästökauppa ja sähkön erillistuotanto Päästökaupan EU-kokeilukausi päättyi farssiin. Vuoden 2006 huhtikuussa yli 30 /EAU maksaneen päästöoikeuden hinta vajosi vuoden aikana vääjäämättömästi kohti nollaa ollen vuoden vaihteessa vain muutamia senttejä. Kokeilukaudesta tuli nimenomaan kokeilukausi, koska systeemissä ei ollut huomioitu riittävän markkinainformaation saannista. Laskeva päästöoikeuden hinta auttoi sähkön tuotantoa lämpövoimalla vaikka polttoainehinnat olivatkin kohoavia. Kanteleen Haapaveden voimalaitos toimi yli odotusten ja tuotti kokonaisuudessaan yli 1,1 TWh sähköä tuotantovuoden ollessa laitoksen historian neljänneksi paras. Tämä huolimatta siitä, että laitoksella tehtiin pitkän vuosihuollon aikana laajoja uudistuksia. Valtion tukitoimet olivat omiaan auttamaan Haapaveden laitoksen toimintaa, vaikkakin turpeen syöttötariffijärjestelmä saatiin käyttöön myöhässä. Tariffin tavoitteena on, että kotimaisella polttoaineella toimivat lauhdevoimalaitokset käynnistyvät ennen fossiilisella polttoaineella toimivia. Tämä ei tosin eurooppalaisilla markkinoilla auta, jos muut suomalaiset laitokset jo ovat pysähdyksissä. Kioto 1 -kausi Kuluneen vuoden aikana tehtiin alkujako Kioto 1 päästökauppakaudelle. Tämä uusi viisivuotinen päästökauppajakso on täysin irti edellisestä jaksosta, josta oli tuloksena vuoden 2007 päättyminen käytännössä ilmaisiin päästöoikeuksiin ja seuraavan vuoden alkaminen yli tuhat kertaa korkeammista hinnoista. Energiatoimiala, joka on erittäin pääomavaltainen, olisi hyvä, että lainsäätäjä välttäisi tämän kaltaisten epäjatkuvuuskohtien rakentamisia, koska ne vain huonontavat investointi-ilmapiiriä. EU-päästökauppakauden alussa tehtiin NAP1-niminen päästökaupan alkujako (NAP = national allocation plan), jossa huomioitiin eri toimialojen tarpeet päästöoikeuksien jaossa. Uudelle kaudelle tehtiin uusi NAP 2, joka lähti vanhan perusteella ja jossa jälleen tehtiin toimialakohtainen harkinta. Viranomaisen pelätessä teollisuuden joukkopakoa halvan energian maihin teollisuus sai paremman lobbausvoiman takia lähes koko tarpeensa päästöoikeuksia niin prosesseihinsa kuin omaan sähköntuotantoonsa. Suurin häviäjä oli sähkön erillistuotanto, jossa muutaman sähköyhtiön kannettavaksi kaadettiin puolet koko maamme päästövähennystavoitteesta. Antti Vilkuna 14 15

9 Elmarknaden och slutkundsförsäljningen Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti Ralf Bertula Året före Kyoto Det gångna elhandelsåret präglades av den instabilitet som EU:s interna och omogna utsläppshandel med felaktig och bristande information samt den annalkande utsläppsmekanismen inom Kyoto-perioden orsakat. Marknadsfundamentena med fallande aktuella utsläppspriser motverkades av kraftigt stigande världsmarknadspris på kol och förväntat höga utsläppskostnader följande år. Den hydrologiska balansen var stark medan NordPool-områdets elkonsumtion under året var stabil. Den nya kabeln från södra Norge till Nederländerna förväntades påverka höstens marknadspris men dess kommersiella ibruktagning har av tekniska skäl förskjutits. Vattentillgången och kolpriserna höll kolkondensproduktionen nere men med rådande överföringsrealiteters områdespris förblev i Finland mottrycksproduktionen och torvkondensen i drift. Detta gav sammantaget ett fluktuerande marknadselpris, försommaren pris halverades jämfört med året innan medan höstens pris fördubblades från sommarens nivå. Denna typ av pristurbulens påvisar klart behovet av en fungerande derivathandel och professionell användning av sådana instrument, både för producenter och konsumenter. Vi kan inom vår grupp erbjuda stabilitet i form av en egen effektiv och tidsenlig produktion i kombination med i huvudsak inhemska råvaror som en bra grund för elenergileveranser till våra kunder. Elförsäljning till våra kunder Våra kunder väljer de prisvillkor de önskar leva med, t.ex. relativt stabila standardpris, tidsbundna och fasta priser samt på olika sätt prisbundna. Det stora antalet konsumenter använder våra standardprisvillkor medan andra aktivt vill delta i marknadsuppföljandet. Under året justerades våra standardpris i takt med marknaden, på våren sänktes elpriset och det höjdes igen inför Kyotoperioden. Vi strävar att vara våra kunder så nära som möjligt inom vårt traditionella marknadsområde. Under sensommaren utvidgades och moderniserades våra kundbetjäningsutrymmen i Ylivieska och på hösten hölls öppet hus där. En vacker höstdag gav utmärkt inramning för de olika aktiviteterna som det bjöds på, sedvanligt umgänge mellan kunder och personal, demonstration av äldre och nyare arbetsfordon, förevis- Kiotoa edeltävä vuosi Kulunutta sähkönkauppavuotta leimasi tasapainottomuus, joka oli EU:n sisäisen kypsymättömän, virheellisen ja puutteellisen informaation ja tulevan Kiotojakson odotusten aiheuttama. Markkinafundamentit toimintavuoden laskevine päästökauppahintoineen ja voimakkaasti nouseva hiilen maailmanmarkkinahinta sekä tulevan vuoden ennustettu korkea päästökauppakustannus toimivat vuorotelleen eri suuntiin. Hydrologinen tase oli vahva ja NordPoolin alueen sähkönkulutus vuoden aikana vakaa. Uuden 700 MW siirtoyhteyden Etelä-Norjasta Hollantiin odotettiin vaikuttavan syksyn markkinahintaan, mutta sen kaupallinen käyttöönotto siirtyi teknisistä syistä. Vesitilanne ja hiilen hinta pitivät hiililauhteen tuotantoa alhaisena, sen sijaan maamme vastapainetuotanto ja turvelauhde oli tuotannossa vallitsevan siirtotodellisuuden aiheuttamasta aluehinnasta johtuen. Tästä johtuen markkinahinta vaihteli suuresti. Alkukesän hinta puolittui edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas syksyn hinta kaksinkertaistui kesätasoon verrattuna. Tällainen hintavaihtelu osoittaa selvästi tarvetta toimivaan derivaattikauppaan ja sen ammattimaiseen hallintaan. Voimme ryhmässämme tarjota hintavakauden, pääasiallisesti kotimaisilla raaka-aineilla toimivan tehokkaan ja ajanmukaisen tuotannon avulla. Tämä antaa hyvän perustan asiakkaittemme sähköntoimituksille. Asiakasmyynti Asiakkaamme valitsevat hintavaihtoehdot, jonka kanssa haluavat elää, esimerkiksi suhteellisesti vakaat standardihinnat, määräaikaiset ja kiinteät hinnat sekä erityyppiset sidotut hinnat. Suurin määrä asiakkaistamme käyttävät vakiohinnastoamme, kun taas toiset enemmän aktiiviset haluavat seurata markkinoita. Vuoden aikana vakiohinnastoamme muutettiin markkinamuutosten tahdittamana, keväällä alensimme ja Kioto-kauteen siirtymisen alla korotimme hintoja. Pyrimme perinteisellä markkina-alueellamme olemaan lähellä asiakkaitamme. Loppukesästä laajensimme ja modernisoimme Ylivieskan asiakastiloja ja syksyllä järjestettiin siellä avoimien ovien päivä. Kaunis syyspäivä antoi erinomaisen kehyksen päivän 16 17

10 ning av mottryckskraftverket och en utfärd till Kanteleen Voimas torvkraftverk i Haapavesi. För att ytterligare förbättra och utveckla vår kundbetjäning påbörjades planering och anskaffning av ett nytt kundservice- och faktureringsverktyg. Systemet kommer att tas i bruk under innevarande år. Målsättningen är att ge vår kundbetjänande personal bättre möjlighet att svara på kundernas behov, medan nödvändig administrativ databehandling i större grad automatiseras. I dagens värld är även kommunikationen via webbsidorna allmän och systemet ger också där nya utvecklingsmöjligheter. Via webben är vi anträffbara under dygnets alla timmar. Katternö-tidningen ger våra läsare en saklig, allsidig och lättfattlig bild av energimarknadens utmaningar. Den innehåller dessutom en mängd människonära artiklar om det närsamhälle som vi verkar i. Tidningen har på ett positivt sätt slagit igenom bland våra kunder och även i affärskretsar där denna distribueras. eri tapahtumille. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua henkilökuntaamme, vanhoihin ja uusiin työajoneuvoihin ja vastapainevoimalaitokseen sekä järjestettiin retki Kanteleen Voiman turvevoimalaitokselle Haapavedelle. Asiakaspalvelun yhä parantamiseksi ja kehittämiseksi olemme aloittaneet uuden asiakaspalvelu- ja laskutusjärjestelmän suunnittelun ja hankkimisen. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön tämän vuoden aikana. Tavoite on antaa asiakaspalveluhenkilöstöllemme paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaiden vaatimuksiin ja automatisoimme tarvittava hallinnollinen tietojenkäsittely. Viestintä internetsivujen kautta on myös yleistynyt ja uusi järjestelmä antaa meille siihen lisämahdollisuuksia. Webin kautta olemme käytettävissä vuorokauden kaikkina aikoina. Katternölehti antaa lukijoillemme asiallisen ja monipuolisen mutta myös helposti ymmärrettävän kuvan energiamarkkinoiden haasteista. Lisäksi se sisältää ihmisläheisiä artikkeleita maakunnasta, jossa toimimme. Lehdestä saamamme palaute on ollut positiivista kaikista kuluttajaryhmistä. Elnätverksamhet Sähköverkkotoiminta Katternökoncernen har via dotterbolaget Oy Herrfors Ab koncession på verksamhetsområdet så att 110 kv överföringen sker med regionnätet i så gott som hela Katternö-regionen och överföring till slutkonsumenter på bolagets fyra detaljdistributionsområden. Under året fortsatte den sedan många år obrutna ekonomiska tillväxten i samhället. Detta speglas även i Katternö-områdets behov av elenergi och överföring av densamma. Årets vinter och höst var milda, även om en köldknäpp i februari förutsatte en rekordhög överföring av effekt. Våra kunder och samhället ställer allt större krav på elnätsverksamheten överlag. Dess roll som elmarknadens internationella torg är dock en utopi som fysikens och ekonomins realiteter begränsar. Det blir oändamålsenligt dyrt att bygga mycket kraftiga nät i alla riktningar. Därför är den lokala produktionen i vårt eget regionätsområde både ur energihushållningsoch säkerhetssynpunkt viktig. Av överföringen via bolagets regionnät till Katternöområdets slutanvändning kom ca 70 % från produktionen i området och resten från andelsproduktion via stamnätet. Denna relativa Katternö-konsernin tytäryhtiöllä Oy Herrfors Ab:lla on toimialuetta koskeva sähkönjakelua koskeva toimilupa. Oy Herrfors Ab huolehtii 110 kv:n siirrosta alueverkossa lähes koko Katternön alueella sekä keski- ja pienjännitesiirrosta loppukäyttäjille yhtiön neljällä eri jakeluverkkoalueella. Taloudellinen kasvu jatkui Katternö-alueella vuoden aikana. Tämä heijastuu myös alueen sähköenergian ja sen siirron tarpeeseen. Vimme vuoden talvi ja syksy olivat leutoja, mutta helmikuun pakkanen aiheutti alueellamme ennätyskorkean huipputehon siirron. Asiakkaamme ja yhteiskunta asettavat yhä suurempia vaatimuksia sähköverkkotoiminnalle. Sen asema sähkömarkkinoiden kansainvälisenä markkinapaikkana on kuitenkin fysiikan ja talouden rajoittama utopia, koska ei ole järkevää rakentaa erittäin vahvoja verkkoja kaikiin suuntiin. Tästä syystä paikallinen tuotanto omalla alueverkkoalueellamme on sekä energiataloudellisesti että huoltovarmuuden katsottuna tärkeä. Yhtiön alueverkon siirrosta Katternöalueen loppukäyttäjille n. 70 % tuli alueen tuotannosta ja loput osuustuotannosta kantaverkon kautta. Oman tuotannon osuus on kymmenkertaistunut sen jälkeen 18 19

11 del har tiofaldigats sedan Alholmens Kraft startades och regionnätet har utvecklats som ett led där av. Samarbetsavtalet med Fingrid Oy förlängdes liksom samdriftsavtalet med Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy i slutet av året för perioden kun Alholmens Kraft käynnistettiin ja alueverkkoa ryhdyttiin suunnnitelmallisesti kehittämään. Vuoden lopussa pidennettiin yhteistyösopimukset Fingrid Oy:n kanssa ja Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy:n kanssa kaudelle Eldistributionen till våra slutkunder var även livlig under året som gick. Konsumenternas antal steg till st (+2,5%) medan elanvändningen ökade till 300 GWh (+1,4%). Kvaliteten ökade dvs. avbrotten minskade i nätöverföringen som en följd av installerad teknik och effektiv drift men speciellt besparades distributionen från större oväder vilket resulterade i rekordfå och -korta elavbrott under året. Den ökade efterfrågan i kombination med kraven på god elkvalitet samt det ständiga förnyandet av åldrande och mindre säkra nätdelar ledde till en fortsatt investeringsboom i nätet. Utvidgningen av Koskipuhto industriområde i Ylivieska med ett helt nytt mellanspänningsnät, det fortsatta förnyandet av skärgårdsstamledningen i Maxmo, jordfelssläckningsteknikens installation vid Karvsor elstation, nya bostadsområdens elektrifiering samt sanering och förstärkning av näten i tätorterna och i glesbygden är plock ur den digra byggnationen. Lokal service på effektivt sätt är vår målsättning. Tyvärr omfattar inte energimarknadsmyndigheten detta på annat sätt än genom att mäta elstörningmängdens utveckling. Det oaktat har bolaget under året renoverat nätområdenas serviceutrymmen och öppnade på hösten i Ylivieska den förstorade betjäningspunkten där områdets nätservice nu är koncentrerad. I enlighet med elmarknadslagstiftningens krav verkställdes den juridiska separationen av elnätsaffärsverksamheten vid årsskiftet 2007/2008. Under året bildades det helägda dotterbolaget Oy Herrfors Nät- Verkko Ab och nödiga administrativa förberedelser och personalinformation vidtogs så att verksamheten med personal planenligt kunde överföras. Sähkönjakelu loppukuluttajillemme kehittyi positiivisesti vuoden aikana. Kuluttajien määrä nousi määrään kpl (+2,5 %) ja sähkönkäyttö kasvoi 300 GWh:iin (+1,4 %). Verkkosiirron laatu kohosi eli keskeytykset vähentyivät uuden asennetun tekniikan ja tehokkaan käynnissäpidon seurauksena mutta erityisesti koska jakelu säästyi suurimmilta rajuilmoilta. Tuloksena olikin ennätyksellisen vähäisiset ja lyhyet sähkönkatkot. Kasvava kysyntä ja vaatimukset hyvästä sähkönlaadusta sekä jatkuva ikääntyneiden ja epävarmojen verkko-osien uusiminen on johtanut jatkuvaan verkkoinvestointiaalton. Ylivieskan Koskipuhdon teollisuusalueen laajentaminen kokonaan uudellakeskijänniteverkkoosalla, Maksamaan saaristoverkoston jatkuva uusiminen, maasulkutekniikan asentaminen Karvsorin sähköasemalle, uusien asuntoalueiden sähköistäminen sekä taajamien ja haja-asutuslueiden verkkojen saneeraaminen ja vahvistaminen on läpileikkaus runsaasta rakentamisestamme. Tavoitteenamme on tehokas paikallinen palvelu. Sähkönmarkkinaviranomainen ei valitettavasti mittaa tätä millään muualla tavalla kuin sähkönhäiriöiden kehityksellä. Tästä huolimatta yhtiö on vuoden aikana kunnostanut verkkoalueiden palvelupisteitä sekä avasi syksyllä Ylivieskassa laajennettu palvelupisteensä, johon Vieskan alueen verkkopalvelu nyt on keskitetty. Sähkömarkkinalainsäädännän vaatimuksien mukaisesti toteutettiin vuodenvaihteessa 2007/2008 sähköverkkotoiminnan juridinen eriyttäminen. Vuoden aikana perustettiin Oy Herrfors Ab:n kokonaan omistama tytäryhtiö Oy Herrfors Nät-Verkko Ab sekä tehtiin tarvittavia hallinnollisia toimenpiteitä ja informoitiin henkilökuntaa, jotta oli mahdollista siirtää toiminta ja siihen kuuluva henkilökunta suunnitelmien mukaisesti uuteen yhtiöön. Skolning av personalen Skolningen av koncernens viktigaste resurs personalen fortsatte programenligt under året. Förutom regelbunden genomgång av koncernens målsättningar och resultat kompletteras skolningen med separata ämnesspecifika kurser och studiebesök. Henkilökunnan koulutus Konsernin tärkeimmän resurssin, henkilökunnan, koulutus jatkui suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Konsernin tavoitteiden ja tuloksen säännöllisen läpikäynnin lisäksi, koulutusta täydennettiin erillisillä kohdennetuilla kurseilla

12 Resultaträkning och balans för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskoncsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase

13 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI Styrelsens verksamhetsberättelse 2007 Utvecklingen av elmarknaden Hållbar utveckling och den s.k. globala uppvärmningen präglade den allmänna debatten under verksamhetsåret Slutliga spelregler gällande koldioxidutsläpp för perioden fastställdes av Europeiska Unionen liksom de primära utsläppsmålen för Utan att gå in i detaljer måste man notera att kommande koldioxidbegränsningar synnerligen hårt drabbar Finland på grund av vårt stora beroende av fossila bränslen i jämförelse med t.ex. Sverige eller Norge. Våra extra kostnader för koldioxidutsläpp kan säkert sväljas solidariskt om än motvilligt av våra privatkonsumenter, huruvida vår livsviktiga exportindustri kan få ut dessa kostnader för att överleva i konkurrens med länder som inte har motsvarande extra kostnader är däremot en öppen ödesfråga. Den nederbördsrika period som inleddes i slutet av 2006 fortsatte under hela verksamhetsåret med låga börspriser som resultat. Medeltalet för prisområdet Finland blev 30 euro per megawattimme. Detta har givetvis haft en positiv inverkan på våra kunders elpris men tyvärr ytterligare fördröjt nödvändiga investeringar i ny kraftproduktion. Hur klara elförsörjningen under en normalt kall vinter utan ransonering blir allt svårare att ta ställning till. Den ekonomiska utvecklingen på Katternös distributionsområde fortsatte i positiv takt. Trots den milda vintern ökade elförbrukningen med 1,3 %. Den positiva samhällsutvecklingen kräver fortsatta investeringar i såväl överförings- som distributionsnät för att säkerställa en trygg elförsörjning. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt underkoncernen Herrfors och underkoncernen Perhonjoki samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Oy Katternö Kärnkraft Ab. I underkoncernen Perhonjoki ingår bolagen Oy Perhonjoki Ab och Oy Katternö Kraft Ab. Koncernens verksamhet kan indelas i elanskaffning, produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, Vieskan Voima Oy samt via Oy Perhonjoki Ab:s dotterbolag Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy anskaffar energi till koncernen och ägarna. Under 2007 har försäljningen och distributionen av fjärrvärme och el skötts av Oy Herrfors Ab. Från den har eldistributionsverksamheten på grund av elmarknadslagens bestämmelser via verksamhetsöverlåtelse bolagiserats och sköts från av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar nödvändiga tjänster för koncernens och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. Hallituksen toimintakertomus 2007 (käännös) Sähkömarkkinoiden kehitys Kestävä kehitys ja ilmaston muutos oli vallitseva julkisen keskustelun aihe toimintavuoden 2007 aikana. EU vahvisti lopulliset hiilidioksidipäästöjen pelisäännöt aikakaudelle kuten myös ensisijaiset päästötavoitteet Menemättä yksityiskohtiin on todettava että tulevat hiilidioksidipäästörajoitukset tulevat koettelemaan erittäin raskaasti Suomea, koska maamme joutuu käyttämään fossiilisia polttoaineita enemmän verrattuna esim. Ruotsiin tai Norjaan. Ylimääräiset hiilidioksidipäästökustannuksemme voidaan varmaankin jakaa solidaarisesti, mutta vastahakoisesti kuluttajien kesken. Se että saaneeko elintärkeä vientiteollisuutemme nämä kustannukset takaisin hinnankorotuksina, jotta se selviytyisi kilpailussa muiden maiden kanssa, joilla ei ole vastaavia ylimääräisiä kustannuksia, on avoin kohtalon kysymys. Runsassateinen kausi, joka alkoi jo vuoden 2006 lopussa, jatkui koko toimintavuoden ajan tuloksenaan matalat sähkön pörssihinnat. Suomen hinta-alueen keskiarvo oli 30 euroa/ MWh. Tällä on ollut myönteinen vaikutus kuluttajiemme sähköhintaan, mutta valitettavasti matala hinta on viivyttänyt tarpeellisia investointeja uusiin voimalaitoksiin. Suomen huoltovarmuus normaalina kylmänä talvena on huono ja voi johtaa sähkön säännöstelyyn. Taloudellinen kehitys Katternön jakelualueella jatkui positiivisena. Leudosta talvesta huolimatta sähkönkulutus kasvoi 1,3 %:lla. Yhteiskuntanpositiivinen kehitys vaatii jatkuvia investointeja sekä siirto- että jakeluverkkoihin, jotta voimme varmistaa turvallisen sähkönsaannin. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä alikonserni Herrfors ja alikonserni Perhonjoki sekä intressiyhtiö Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy ja Oy Katternö Kärnkraft Ab. Perhonjoki-alikonserniin kuuluvat Oy Perhonjoki Ab ja Oy Katternö Kraft Ab. Konsernin toimintaa voidaan jakaa sähkön ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun sekä myyntiin. Sähkön ja kaukolämmön tuotannosta ja hankinnasta vastaa pääosin Oy Perhonjoki Ab, joka omistuksensa kautta Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä ja Vieskan Voima Oy:ssä sekä Oy Perhonjoki Ab:n tytäryhtiön Oy Katternö Kraft Ab:n omistuksen kautta Kanteleen Voima Oy:ssä hankkii energian konsernille. Oy Herrfors Ab on vuoden 2007 aikana hoitanut sähkön ja lämmön myynnin ja jakelun. Sähköverkkotoiminta on lähtien sähkömarkkinalain määräyksien perusteella liiketoiminnan siirron kautta yhtiöitetty ja hoidetaan lähtien Oy Herrfors Nät-Verkko Ab:stä. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa myös tarvittavia palveluja konsernin ja osakkaiden tasehoitoon ja sähkönhankintaan. Resultatutveckling Koncernens omsättning under verksamhetsåret 2007 ökade med 14,4% och uppgick till 76,6 miljoner euro (67,0). Det är främst tack vare elleveranserna från intressebolaget Kanteleen Voima Oy som bidragit till en högre omsättning. Koncernens rörelsevinst uppgick till 9,8 miljoner euro (8,0). Det förbättrade rörelseresultatet kommer främst från Oy Herrfors Ab:s elnätsverksamhet och övrig elaffärsverksamhet, vari ingår elproduktion och- försäljning. Byggandet inom koncernens distributionsområde har fortsatt att vara livligt under år 2007 och har därmed bidragit till större intäkter från anslutningarna. Trots att elpriser på den nordiska elbörsen har haft en nedåtgående trend under året har övrig elaffärsverksamhet kunnat prestera ett gott resultat tack vare att produktionspriserna skyddats för prisfluktuationer. Det är också skäl att notera att dotterbolaget Katternö Kärnkraft och bolagen i underkoncernen Perhonjoki fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning har minskat från föregående räkenskapsperiod på grund av att elleveransavtalet ned Nordic Energy gick ut i oktober 2006 och elanskaffningen överförts till Oy Perhonjoki Ab. Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 9,8 % (9,5 %) och avkastningen på investerat kapital ökade till 11,0 % (9,6 %). I avkastningen på det investerade kapitalet ingår även koncernens leasingansvar. Inga nya långfristiga krediter har lyfts i koncernen under verksamhetsåret. Den räntebärande skulden, inklusive leasingansvaret, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 19,8 miljoner euro (25,3). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, har därmed också förbättrats och var 69,4 % (63,6 %). Rörelsens kassaflöde 2007 i koncernen uppgick till 6,6 miljoner euro (7,9). Risker och riskhantering Målsättningen med Katternö koncernens riskpolicy är att trots marknads-, volym-, finansierings- och avbrottsrisker kunna säkerställa de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för koncernen. Det produktionsbortfall som kan uppstå vid en längre produktionsstörning är skyddat mot marknadsprisrisken med avbrottsförsäkringar för enskilda produktionsresurser större än 40 MW. Ränteexponeringen i den långsiktiga finansieringen av produktionsresurserna i Oy Perhonjoki Ab var vid utgången av 2007 skyddad med olika ränteinstrument till 60% för år 2008 (vid utgången av 2006, 64% för år 2007). Marknadsriskerna minimeras i dotterbolaget Oy Herrfors Ab med el- och koldioxidderivat på främst Nordpool. Vid utgången av 2007 var elpriset skyddat till 77 % för 2008 (vid utgången av 2006, 79%). Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen investerat totalt 6,6 miljoner euro (12,5) varav 4,7 miljoner investerats i materiella tillgångar och 1,9 miljoner euro i aktier och andelar. Investeringarna i nätverksamhetens uppgick till 2,2 miljoner euro (5,5), i elproduktionen till 1,5 (0,0) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,3 miljoner euro (1,3). Pågående investeringsprojekt vid räkenskapsperioden slut uppgick till 0,7 miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto vuonna 2007 kasvoi 14,4 %:lla ja oli 76,6 miljoona euroa (67,0). Liikevaihdon kasvu on lähinnä johtunut sähköntoimituksista intressiyhtiöstä Kanteleen Voima Oy:stä. Konsernin liikevoitto oli 9,8 miljoona euroa (8,0). Kohonnut liiketulos tulee lähinnä Oy Herrfors Ab:n verkkotoiminnasta ja muusta sähköliiketoiminnasta, johon kuuluvat sähköntuotanto ja myynti. Rakentaminen konsernin jakelualueella on jatkunut vilkkaana vuoden 2007 aikana ja näin ollen myötävaikuttanut siihen että liittymismaksujen tuotto on kasvanut. Vaikka sähkönhinnoilla vuoden aikana pohjoismaisella sähköpörssillä on ollut laskeva trendi, muu sähköliiketoiminta on suoriutunut hyvin onnistuneen suojauspolitiikan ansiosta. On myös syytä huomata, että tytäryhtiö Oy Katternö Kärnkraft Ab ja alakonsernin Perhonjoen yhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä tuota voittoa. Emoyhtiön liikevaihto on vähentynyt verrattuna edelliseen tilikauteen johtuen siitä että sähköntoimitussopimus Nordic Energyn kanssa umpeutui lokakuussa 2006 ja sähkönhankinta on siirretty Oy Perhonjoki Ab:lle. Konsernin oman pääoman tuotto oli 9,8 % (9,5 %) ja sidotun pääoman tuotto kasvoi 11,0 %:iin (9,6 %). Sidotun pääoman tuottoon sisältyy myös konsernin leasingvastuu. Vuoden aikana ei ole nostettu pitkäaikaisia luottoja. Korkoa kantava velka, sisältäen leasingvastuun, oli tilikauden lopussa 19,8 miljoonaa euroa (25,3). Yhtiön omavaraisuus sisältäen leasingvastuun on näin ollen myös parantunut ja oli 69,4 % (63,6 %). Liiketoiminnan kassavirta oli vuonna ,6 miljoona euroa (7,9). Riskejä ja riskienhallinta Katternö konsernin riskienhallintapolitiikan tarkoitusna on markkina-, volyymi-, rahoitus- ja keskeytysriskeistä huolimatta varmistaa, että konsernin asettamat strategiset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat. Tuotantomenetys joka voi syntyä pidemmän tuotantohäiriön yhteydessä yli 40 MW:n erillisille tuotantoresursseille, on suojattu markkinahintariskiä vastaan keskeytysvakuutuksilla. Markkinahintariskien vähenemiseen tytäryhtiössä Oy Herrfors Ab:ssa käytetään sekä sähkö- että hiilidioksididerivaatteja NordPoolissa. Sähköhinnan suojaustaso vuoden 2007 lopussa vuodelle 2008 oli 77 % (79 %). Investoinnit ja sijoitukset Toimintavuoden aikana konserni on investoinut yhteensä 6,6 miljoona euroa (12,5), josta 4,7 miljoona euroa investoitiin aineellisiin hyödykkeisiin ja 1,9 miljoona euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 2,2 miljoona euroa (5,5) sähkötuotannon 1,5 miljoona euroa (0,0) ja kaukolämmön investoinnit 0,3 miljoona euroa (1,3). Keskeneräiset investointiprojektit olivat tilikauden lopulla 0,7 miljoona euroa. Osakkeisiin ja osuuksiin tehdyistä sijoituksista voidaan mainita mm. Oy Katternö Kraft Ab:n investointi Tunturivoima Oy:hyn ja Oy Katternö Kärnkraft Ab:n investointi Voimaosakeyhtiö SF:ään. Osakkeet ja osuudet Emoyhtiössä on osaketta. Osakkeen nimellisarvo on 8,41 euroa/osake

14 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI Katternö Kraft Oy Ab:s investering i Tunturivoima Oy och Katternö Kärnkraft Oy Ab:s investering i Voimaosakeyhtiö SF. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns st aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret 2007: Peter Boström (ordförande), Alpo Salonen, Gösta Willman (vice ordförande), Sven-Oskar Stenbäck, Stig Holm, Ole Vikström, Tuula Loikkanen och Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som även var hela personalens arbetsgivare vid årets slut. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. Av antalet anställda var en person deltidsanställd Antalet anställda I genomsnitt antal anställda Totala personalkostnader i koncernen (inklusive styrelsearvoden) (1000 ) Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2007 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Till revisorsuppleanter valdes revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,13 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 1,0 euro per aktie eller totalt ,00 euro. Resten av räkenskapsperiodens vinst eller ,13 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen De nya koldioxidbegränsningar, som speciellt drabbar kondenskraften, fr.o.m fördubblar i praktiken den rörliga kostnaden för kondenskraft med kol och torv. Detta kombinerat med ett gott vattenår gör att lönsamheten för elförsäljningen försämras om trenden med riklig nederbörd fortsätter. Lönsamheten för fjärrvärme och nätverksamhet förväntas fortsätta enligt tidigare utveckling. Vår långsiktiga strategi att satsa på koldioxidfri produktion fortsätter. I vindkraftprojektet Rajakiiri är miljökonsekvensbedömningen på slutrakan. Inom ramen för Alholmens Kraft fortsätter vi utvecklingen av bioenergiutvinningen ur våra skogar. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin emoyhtiön hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: Peter Boström, puheenjohtaja, Gösta Willman, varapuheenjohtaja, Stig Holm, Alpo Salonen, Sven-Oskar Stenbäck, Tuula Loikkanen, Alf Stenvik ja Ole Vikström. Hallituksen sihteerinä on toiminut emoyhtiön TJ Stefan Storholm. Katternö-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:lta, joka myös oli koko konsernini henkilökunnan työnantaja vuoden lopussa. Henkilökunnan määrä tilinpäätösajalla oli alla olevan taulukon mukaan. Henkilökunnasta yksi henkilö oli osa-aikapalveluksessa Henkilökuntamäärä Henkilökuntamäärä, keskimäärin Henkilökustannukset yhteensä konsernissa, (sisältäen hallituksen palkkiot) tuhat euro Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi toimintavuodelle 2007 yhtiökokous valitsi Kjell Berts KHT ja Bengt Pettersson KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin tilintarkastajayhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä Tilikauden voitto emoyhtiössä on ,13 euro. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa 1,0 euro/osake eli yhteensä ,- euroa. Loppusumma 179,856,13 euroa siirretään voittovarojen tilille. Arviointi tulevasta kehityksestä Uudet hiilidioksidirajoitukset, jotka erityisesti koettelevat lauhdevoimaa 2008 lähtien kaksinkertaistavat käytännössä hiilen ja turpeen lauhdetuotannon muuttuvat kustannukset. Tämä yhdessä hyvän vesivuoden kanssa aiheuttaa sähkönmyynnin kannattavuuden heikkenemisen, mikäli runsaat sateet kehitys jatkuu. Kaukolämmön ja verkkotoiminnan kannattavuuden odotetaan jatkuvan aikaisemman kehityksen mukaisesti. Pitkäaikainen strategiamme mukaiset hiilidioksidittoman tuotannon investoinnit jatkuvat. Rajakiirin tuulivoimaprojektissa lupaprosessi on loppusuoralla. Kehitämme edelleen bioenergiaketjua metsistämme Alholmens Kraftiin. Kanäsin uusiutuvan energian puiston kehitys alkaa heti kun omistuksemme on selvitetty. Jakobstad, den Pietarsaaressa, Peter Boström Gösta Willman Stig Holm ordförande vice ordförande puheenjohtaja varapuheenjohtaja Tuula Loikkanen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm verkställande direktör toimitusjohtaja 26 27

15 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI Resultaträkning Tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Avkastning intressebolag 51 0 Tuotto intressiyhtiöiltä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Balans Tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahsto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskenallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

16 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI HERRFORS KONCERNEN KONSERNI Revisionsberättelse Tilintarkastuskertomus (käännös) Till Oy Katternö Ab:s aktieägare Vi har granskat Oy Katternö Ab:s bokföring, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar koncernens och moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslut, verksamhetsberättelse och moderbolagets förvaltning. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och verksamhetsberättelsen samt bokslutspresentationen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid granskningen av förvaltningen har vi utrett huruvida medlemmarna i moderbolagets styrelse samt verkställande direktören handhaft förvaltningen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokslutslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av koncernens och moderbolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Koncernbokslutet och moderbolagets bokslut kan fastställas och medlemmarna i moderbolagets styrelse samt verkställande direktören beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsens förslag till behandling av resultatet beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Resultaträkning Tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag 42 0 Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Jakobstad Ernst & Young Ab CGR-samfund Kjell Berts CGR Bengt Pettersson CGR 30 31

17 HERRFORS KONCERNEN KONSERNI PERHONJOKI KONCERNEN KONSERNI Balans Tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verkningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet Aktier och andelar i intressebolag 42 0 Osakkeet ja osuudet intressiyhtiöissä BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Resultaträkning Tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster 106 Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 28 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 2 Henkilösivukulut 30 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 198 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 967 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter 76 Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag 42 Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 767 Korkokulut ja muut rahoituskulut 732 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 235 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 75 Tuloverot Minoritetsandel 18 Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst 178 Tilikauden voitto Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskenallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

18 PERHONJOKI KONCERNEN KONSERNI Balans Tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar 1 Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verkningstid 221 Muut pitkävaikutteiset menot 222 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 496 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet Aktier och andelar i intressebolag -42 Osakkeet ja osuudet intressiyhtiöissä BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar 3 Siirtosaamiset Kassa och bank 131 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Överkursfond Ylikurssirahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Uppskrivningsfond 203 Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 178 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Latent skatteskuld 358 Laskenallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer 5089 Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar 215 Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

19 Katternö Kraft Oy Ab, styrelsen/hallitusi Oy Perhonjoki Ab, styrelsen/hallitus Oy Herrfors Ab, styrelsen/hallitus Oy Katternö Ab, styrelsen/hallitus 36 37

20 Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Storgatan 8, Jakobstad / Isokatu 8, Pietarsaari, telefon/puhelin (06) ,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 0041 Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande,

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen.

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen 25 t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 91/2006 vp Kaukolämmön hinnoittelu ja vapaan lämpökaupan edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Kaukolämpö tai pienimuotoinen aluelämmitys on Suomessa ollut kuntien omistamien energialaitosten

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot