Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen. (fotograf: Mika Kanerva) Verksamhetsområdet Verkställande direktörens översikt Katternö i korthet Ekonomisk översikt Ett utmanande bränsleår Vindkraft i medvind Katternö Kärnkraft Ab Elmarknaden och slutkundsförsäljningen Fjärrvärmeverksamheten i Perhonjoki Elnätverksamheten Skolning Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balansräkning Revisionsberättelse Herrforskoncernen Resultaträkning Balansräkning Perhonjokikoncernen Resultaträkning Balansräkning Toiminta-alue Toimitusjohtajan katsaus Katternö lyhyesti Talouskatsaus Polttoaineiden haasteellinen vuosi Tuulivoima myötätuulessa Katternö Ydinvoima Oy Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti Kaukolämpötoiminta Sähköverkkotoiminta Koulutus Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors-konserni Tuloslaskelma Tase Perhonjoki-konserni Tuloslaskelma Tase Övriga foton: Katternös arkiv Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Grafisk form och illustrationer: Wiizart Tryck: Forsberg Rahkola, Kansikuva: Karin Storbacka IK Falkenista voitti Kalevan Kisoissa SM naisten 400 m juoksun. (valokuvaaja: Mika Kanerva) Muut valokuvat: Katternön arkisto Graafinen suunnittelu ja kuvitukset: Wiizart Painatus: Forsberg Rahkola,

3 Energifrågor 2008 Under verksamhetsåret 2008 präglades den energipolitiska diskussionen i landet av våra tre nya post- Kyotoåtaganden för perioden 2013 till Då vi nu ytterligare skall skära ned koldioxidutsläppen med 20 %, kommer även den tunga exportindustrin att drabbas. Den nästan motsvarande nedskärningen under pågående Kyoto-period drabbade främst särproduktionen av el, med högre elpriser som följd. Att vi också skall spara 20 % är givetvis sunt men är av en sådan omfattning att det knappast lyckas utan ett kännbart investeringsstöd. Det tredje kravet att vi i Europa kraftigt skall öka användningen av förnyelsebara energikällor, så den når upp till 20 % av den totala slutanvändningen av energi, innebär för Finlands del en nästan tio procentig ökning till totalt 38 %. Eftersom outbyggd vattenkraft till övervägande del är skyddad av lag återstår för oss en ökad användning av biobränsle och en kraftigt utbyggd vindkraft. I början av året då skogsindustrin ännu gick på högvarv och var helt beroende av virkesimporten från Ryssland, som stod för en fjärdedel av virkesbehovet, höjdes röster för att förbjuda användningen av massaved i energiproduktion. När finanskrisen i slutet av året ledde till en global lågkonjunktur med minskad efterfrågan på massa och papper, har debatten blivit mer nyanserad. Grundproblematiken, skogsindustrins långsiktiga lönsamhet, kvarstår dock. För att investeringar i ny koldioxidfri produktion skulle gynnas, borde priserna på utsläppsrättigheterna vara tillräckligt höga. Men höga koldioxidpriser skulle också höja priset på brännved. Detta samtidigt som skogsindustrin hävdar att den inte kan överleva i en eurovärd där inga devalveringsmöjligheter finns, om inte priserna på vedråvara sjunker. Det är helt klart att nya stödformer behövs för att vi skall kunna utöka virkesuttaget ur våra skogar i form av stubbar, gallringsvirke och risstockar. Ny koldioxidfri produktion Man har preliminärt satt 2000 MW som målsättning för ny vindkraft. För att skapa en acceptabel återbetalningstid för sådana investeringar är förslaget att garantera ny vindkraft till ett elpris på 83,5 euro per MWh. Nödvändig subventionering jämfört med börspriset idag blir ca 50 % eller totalt 200 milj. euro per år. Tanken är att dessa kostnader uppbärs solidariskt av alla. Ifall industrin fritas, blir det lätt en tilläggskostnad på 100 euro per år för egnahemshus. Istället för denna tunga byråkratiska lösning skulle en finansieringsmodell med gröna certifikat vara vettigare. Certifikatmodellen fungerar helt marknadsmässigt i Sverige, och är sannolikt på kommande också i Norge. Den enda koldioxidfria produktionsformen som fungerar utan stöd är kärnkraft. Det intressanta i dagens diskussion är att när nu lågkonjunkturen som vanligt minskar på elförbrukningen vill man begränsa nybyggnaden av konkurrenskraftig kärnkraft, inte subventionerad kraftproduktion som vindkraft. Man får verkligen hoppas att vi inte låter subventionerad produktion och skatter driva elpriset så högt att vår exportindustri av kostnadsskäl emigrerar till utlandet i ännu större omfattning. Energiåret 2008 Rent klimatmässigt var 2008 för vår del ett varmt och regnrikt år. För världen som helhet sjönk dock temperaturen jämfört med tidigare år. Det regnrika verksamhetsåret gynnade produktionen av vattenkraft men var en katastrof för torvanvändare. Torven blev nu plötsligt en bristvara med prisförhöjningar på 50 % som resultat. För Kanteleen Voimas kraftverk i Haapavesi gick det så illa att Vapo avbröt leveranserna av bränntorv i början av oktober trots ett gällande femårigt leveransavtal. De avtal gällande beredskapslager för bränntorv som Försörjningsberedskapscentralen haft med Vapo visade sig vara helt värdelösa. Den snabba avmattningen av konjunkturerna i slutet av året, med bl.a. kraftiga nedskärningar och permitteringar i skogsindustrin, ledde till att elkonsumtionen i hela landet minskade med 3,8 %. På Katternös verksamhetsområde klarade sig industrin tack och lov något bättre eftersom elförbrukningen fortsatte att öka med 0,3 %. Katternö-koncernen Koncernens ekonomiska utveckling fortsatte i positiv riktning. Omsättningen ökade med 10,8 % till 84,9 milj.. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 9,9 miljoner euro, en förbättring med 7 % jämfört med tidigare år. Avkastningen på investerat kapital var 10,7 % och soliditeten 70,0 %. Investeringarna omfattade totalt 9,8 miljoner euro och rörelsens kassaflöde 13,9 miljoner euro. Till moderbolagets ägare utdelas i dividend 1,8 euro per aktie eller totalt 1 miljoner euro. Dividendutdelningen motsvarar 9 % av moderbolagets eget kapital och 21 % av aktiekapitalet. Under verksamhetsåret moderniserades vattenkraftverken i Herrfors i Pedersöre och Kimo i Oravais. Satsningarna i bolaget Fjellkraft i Norge, som bygger ut småskalig vattenkraft, har likaså fortsatt, såsom även i vindkraftsbolaget Rajakiiri, som planerar en vindkraftspark utanför Torneå, samt i Fennovoima som lämnat in en ansökan till statsmakten i Finland om principtillstånd med målsättningen att bygga ett nytt kärnkraftverk fram till år En helt ny satsning är köpet av en större aktiepost i Jakobstadsnejdens Telefon Ab. Detta gjordes för att säkerställa bolagets möjligheter att i snabb takt bygga ut fibernätet i nejden. Dotterbolaget Herrfors bolagiserade sin elnätverksamhet, i enlighet med den nya elmarknadslagen, fr.o.m. 1 januari, Utöver de normala utbyggnadsarbetena och förnyelsen av distributionsnätet, inledde bolaget också planeringen för att förnya de äldre delarna av regionnätet på 110 kv. Fjärrvärmeförsäljningen ökade i Ylivieska med 7,7 %. Leveranserna av processånga till Raisios nya foderfabrik bidrog huvudsakligen till detta. Lönsamheten försämrades dock märkbart av skenande bränslepriser. Katternögruppens nya kundtidning har mottagits mycket väl. Vår målsättning är att öppet informera om miljö- och energifrågor liksom om möjligheter att spara energi. Framtidsutsikter I enlighet med sin långsiktiga strategi fortsätter Katternökoncernen att satsa på nya koldioxidfria produktionsformer. Utöver pågående vindkraftsprojekt har vi inlett nya vindmätningar för en planerad vindkraftspark i Merijärvi. I Haapavesi pågår planeringen av en ny biobränslelinje för torvkraftverket för att ytterligare kunna öka utnyttjandegraden för hela kraftverket. I Jakobstad fortsätter vi planeringen av en ny sopförbränningsanläggning som skulle leverera högtrycksånga till Alholmens Krafts befintliga kraftverk. Som tidigare nämnts är vi med i Fennovoimas nya kärnkraftsprojekt. Förutom att vi, liksom alla andra ägare i bolaget behöver tillgång till mer egen produktion, och helst koldioxidfri sådan, skulle detta projekt också främja en sund konkurrens på elmarknaden. I nuläget år ägandet av kärnkraften, liksom vattenkraften, koncentrerat till ett fåtal storägare med Fortum och UPM i spetsen. Om vi tror på en normal uppgång också efter denna lågkonjunktur behövs konkurrenskraftig nyproduktion för att dels ersätta den växande importen från Ryssland, dels kompensera nuvarande kolkraftverk som i framtiden faller för nya miljökrav och koldioxidkostnader, samt för att täcka den ökade efterfrågan på el som en ny högkonjunktur sannolikt medför. Torv är en stor energiråvara i Finland, energitillgången är t.o.m. större än olje- och gastillgångarna i Nordsjön. I nuläget är mindre än en procent av torvmarkerna i bruk för bränsleproduktion. Torvens nuvarande klassificering som fossilt bränsle kommer dock att ta död på torvindustrin i vårt land. En omklassificering av torven som långsamt förnyelsebar är därför av stort nationellt intresse. Jag vill slutligen rikta ett stort tack till våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. 4 5

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Energiakysymyks iä 2008 Toimintavuoden 2008 aikana olivat uudet post-kioto-sopimuksen määräämät sitoumukset kaudelle leimaa-antavia maamme energiapoliittiselle keskustelulle. Kun meidän nyt on vielä vähennettävä hiilidioksidipäästöjämme 20 % lisää, on myös raskas vientiteollisuus kärsimyksen edessä. Nykyisen Kioto-kauden melkein yhtäsuuruinen vähennys kohdistui lähinnä sähkön erillistuotantoon, mikä johti sähkön hinnan nousuun. On luonnollisesti tervettä että myös meidän Suomessa tulee säästää 20 %, mutta säästöerä on laajuudeltaan sitä kokoluokkaa että tämä tuskin onnistuu ilman tuntuvaa investointitukea. Suomen kohdalla post-kioto-sopimuksen kolmas vaatimus, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Euroopassa 20 %:iin energian kokonaiskulutusmäärästä, merkitsee melkein kymmenen prosentin lisäystä 38 %:iin kokonaisuudessaan. Koska rakentamaton vesivoima valtaosaltaan on laissa suojattua, meille jäljelle jäävät tuotantovaihtoehdot ovat ensisijaisesti biopolttoaineiden ja tuulivoiman käyttö. Vuoden alussa kun metsäteollisuus vielä eli korkeasuhdannetta ja oli kokonaan riippuvainen puun tuonnista Venäjältä, tuonti joka kattoi neljänneksen puun tarpeesta, korotettiin ääniä energiantuotannon massapuun käytön kieltämisen puolesta. Kun talouskriisi vuoden lopulla johti maailmanlaajuiseen laskusuhdanteeseen ja massan sekä paperin kysynnän vähentymiseen, keskustelu muuttui jäsennellymmäksi. Perusongelmaan, metsäteollisuuden kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä, ei kuitenkaan ole löytynyt ratkaisua. Jotta uuteen hiilidioksidivapaaseen tuotantoon tehtäviä investointeja edesautettaisiin, tulisi päästökiintiöiden hintojen olla tarpeeksi korkeat. Mutta korkeat hiilidioksidihinnat korottaisivat myös polttopuun hintoja. Tämä samanaikaisesti kun metsäteollisuus vakuuttaa ettei se voi selvitä hengissä euromaailmassa, jossa puuttuu devalvaatiomahdollisuus, ellei puuraaka-aineen hinta laske. On aivan selvää että uusia tukijärjestelmiä tarvitaan, jotta voisimme lisätä hakkuutulosta metsistämme kantojen, harvennuksista saatavan puutavaran ja risutukkien muodossa. Uusi hiilidioksidivapaa tuotanto Uuden tuulivoiman tavoitteeksi on asetettu 200 MW:a. Jotta tämäntapaisille investoineille luotaisiin hyväksyttävä takaisinmaksuaika, on ehdotettu että uuden tuulivoiman sähkön hinnaksi taattaisiin 83,5 euroa MWh:a kohden. Välttämätön subventointi olisi silloin tämän päivän pörssihintaan verrattuna 50 % eli yhteenlaskettuna 200 milj. euroa vuodessa. Ajatus on, että näihin kustannuksiin osallistuisivat solidaarisesti kaikki. Jos teollisuus vapautettaisiin maksuista, omakotitalolle muodostuisi helposti 100 euron vuotuinen lisäkustannus. Tämän raskaan byrokraattisen ratkaisun sijasta olisi vihreiden sertifikaattien varaan rakentuva rahoitusmalli ollut järkevämpi. Sertifikaattimalli toimii Ruotsissa täysin markkinavaraisesti, ja on todennäköisesti tulossa myös Norjaan. Ydinvoima on ainoa hiilidioksidivapaa tuotantomuoto joka toimii ilman tukea. Kiinnostavinta tämänhetkisessä keskustelussa on se seikka, että matalasuhdanteen tavanomaiseen tapaan nyt vähentäessä sähkönkulutusta ollaan valmiita rajoittamaan kilpailukykyisen ydinvoiman uusrakentamista, mutta ei subventoitua voimantuotantoa kuten tuulivoimaa. Saa todellakin toivoa ettemme anna subventoidun tuotannon ja verojen nostaa sähkön hintaa niin korkealle että vientiteollisuutemme kustannussyistä muuttaa ulkomaille vielä nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Energiavuosi 2008 Ilmastollisesti vuosi 2008 oli osaltamme lämmin ja runsassateinen. Maailmaa kokonaisuutena katsoen lämpötila kuitenkin laski aikaisempiin vuosiin verrattuna. Runsassateinen toimintavuosi suosi vesivoiman tuotantoa mutta turpeenkäyttäjille vuosi oli katastrofimainen. Nyt tuli turpeesta yhtäkkiä puutetta ja siitä johtuen hinnat kohosivat 50 %. Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitokselle kävi niin huonosti että Vapo keskeytti polttoturpeen toimituksen Lokakuun alussa viiden vuoden toimitussopimuksesta huolimatta. Huoltovarmuuskeskuksen Vapon kanssa laatima sopimus varmuusvarastoista osoittautui arvottomaksi. Suhdanteiden nopea lasku vuoden lopulla voimakkaine vähentämisineen ja lomauttamisineen metsäteollisuudessa, johti sähkönkulutuksen vähentymiseen 3,8 %:lla koko maassa. Katternön toiminta-alueella teollisuus onneksi selvisi jonkin verran paremmin, koska sähkönkulutus jatkoi kasvuaan 0,3 %:lla. Katternö-konserni Konsernin taloudellinen kehitys jatkoi positiivista suuntaustaan. Liikevaihto kasvoi 10,8 %:lla 84,9 miljoonaan euroon. Tulos ennen laskennallisia eriä oli 9,9 miljoonaa euroa., mikä oli 7 %:n parannus viime vuoteen verrattuna. Investoidun pääoman tuotto oli 10,7 % ja vakavaraisuus 70,0 %. Investoinnit käsittivät yhteensä 9,8 miljoonaa euroa ja toiminnan kassavirtaus 13,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille jaettava osinko oli 1,8 euroa osaketta kohden eli yhteensä 1 miljoona euroa. Osinkoanti vastaa 9 %:a yhtiön pääomasta ja 21 %:a osakepääomasta. Pedersöressä sijaitseva Herrforsin vesivoimalaitos ja Oravaisissa sijaitseva Kimo uusittiin toimintavuoden aikana. Sijoitukset Norjalaiseen yhtiöön Fjellkraft, joka rakentaa pienimuotoista vesivoimaa, ovat jatkuneet kuten myös sijoitukset tuulivoimayhtiö Rajakiriin, joka suunnittelee tuulivoimalapuistoa Tornion ulkopuolelle ja Fennovoimaan, joka on jättänyt Suomen valtiovallalle hakemuksen koskien periaatelupaa tavoitteena uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen vuoteen 2020 mennessä. Suurehkon osake-erän osto Pietarsaaren seudun Puhelinyhtiöstä on aivan uusi sijoituskohde. Tämän sijoituksen tarkoitus on varmistaa yhtiön mahdollisuudet laajentaa nopeassa tahdissa seudun valokuituverkostoa. Tytäryhtiö Herrfors yhtiöitti sähköverkkotoimintansa 1. Tammikuuta 2008 lähtien uuden sähkömarkkinalain mukaisesti. Tavanomaisten sähköverkon laajennus- ja uudistamistöiden lisäksi yhtiö aloitti 110 kv alueverkon vanhimpien osien uusimisen suunnittelun. Kaukolämmön myynti lisääntyi Ylivieskassa 7,7 %:lla. Yhtiön Raision uudelle rehutehtaalle tekemät prosessihöyrytoimimukset olivat pääasiallinen syy lisäykseen. Kannattavuus taasen laski huomattavasti irtiriistäytyneiden polttoainehintojen ansiosta. Katternö-ryhmän uusi asiakaslehti on saanut hyvän vastaanoton. Tavoitteenamme on informoida avoimesti ympäristöasioista sekä mahdollisuuksista säästää energiaa. Tulevaisuudennäkymät Katternö-konserni jatkaa pitkäntähtäimen strategiansa mukaisesti panostustaan uusiin hiilidioksidivapaisiin tuotantomenetelmiin. Jo käynnissä olevien tuulivoimalaprojektien lisäksi olemme aloittaneet uudet tuulimittaukset Merijärvelle suunniteltua tuulivoimalapuistoa silmälläpitäen. Haapavedellä on uuden biopolttoainelinjan suunnittelu turvevoimalalle käynnissä jotta voimalan käyttöastetta kokonaisuudessaan voitaisiin entisestään lisätä. Pietarsaaressa jatkuu uuden jätteenpolttolaitoksen suunnittelu. Tämä toimittaisi korkeapainehöyryä Alholmens Kraft:in jo olemassa olevalle voimalaitokselle. Kuten aikaisemmin on mainittu olemme mukana Fennovoiman uudessa ydinvoimalahankkeessa. Sen lisäksi että me, kuten kaikki muut yhtiön omistajat, tarvitsemme enemmän omaa tuotantokapasiteettia, ja mieluiten hiilidioksidivapaata sellaista, tämä projekti edistäisi myös tervettä kilpailua sähkömarkkinoilla. Tällä hetkellä on ydinvoiman, kuten myös vesivoiman, omistus keskittynyt harvojen suuromistajien käsiin, Fortum ja UPM etujoukoissa. Jos uskomme normaaliin nousuun myös tämän laskusuhdanteen jälkeen, tarvitaan tulevaisuudessa kilpailukykyistä uustuotantoa osaksi korvaamaan kasvavaa tuontia Venäjältä, osaksi kompensoimaan nykyisiä hiilivoimaloita, jotka kaatuvat uusien ympäristövaatimusten ja hiilidioksidikustannusten toimesta sekä peittämään sähkön lisääntynyttä kysyntää, jonka uusi korkeasuhdanne vääjäämättä tuo mukanaan. Turve on Suomessa suuri energiaraaka-aine, energialähteenä jopa suurempi kuin Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarat. Tällä hetkellä turvealueista vain yhtä prosenttia pienempää osuutta hyödynnetään polttoainetuotantoon. Turpeen nykyinen luokitus ei-uusiutuvaksi polttoaineeksi tulee kuitenkin tappamaan maamme turveteollisuuden. Turpeen uudelleenluokittelu hitaasti uusiutuvaksi on tästä syystä suuri kansallinen merkitys. Haluan lopuksi esittää suuren kiitokseni asiakkaillemme heidän meitä kohtaan osoittamastaan luottamuksesta kuluneen vuoden aikana. Samoin haluan kiittää henkilökuntaamme hyvin tehdystä työstä kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisana ja tuloksekkaana jatkuneesta yhteistyöstä. 6 7

5 Katternö i korthet Katternö lyhyesti Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 51 personer. Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 51 henkilöä. Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion koncernbolagen Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto konserniyhtiöt Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet Kat-Voima Oy utveckling Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy industrifastighet Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy el- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Tytäryhtiö Osuuksia muissa yhtiöissä Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähkönhankinta Katternö Ydinvoima Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta Kat-Voima Oy kehitys Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy. teollisuuskiinteistö Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket ,12 % Nykarleby stad/kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos ,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos ,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % 8 9

6 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI Ekonomisk översikt 2008 Talouskatsaus 2008 Katternö koncernens positiva ekonomiska utveckling fortsatte även under Omsättningen ökade med nästan 11 % och uppgick till 84,9 milj. euro (76,6). Ökningen i omsättningen kom främst från dotterbolagen Oy Herrfors Ab och Oy Perhonjoki Ab. År 2008 präglades av stora förändringar i priserna på el och bränsle. I början av året steg priserna för bränsle och börspriserna på el kraftigt. Under årets andra hälft sjönk priserna kraftigt från höstens nivåer. Uppgången i bränslepriserna under årets första hälft ledde till högre kostnader i produktionsbolagen. Detta tillsammans med utsläppshandelns prishöjande effekt ledde till att dotterbolaget Oy Herrfors Ab tvingades höja elpriserna under Nedgången i börspriserna på el under årets andra hälft berodde främst på en relativt regnig och varm sommar och höst. Även den globala finanskrisen som slog till under senhösten bidrog till att elförbrukningen minskade klart i Finland. Den ekonomiska avmattningen i ekonomin var dock inte lika drastisk på Katternöområdet ännu under Utan elanvändningen på området till och med ökade med 0,3 %. Tack vare höjningen av elpriserna och det faktum att elförbrukningen inom Katternöområdet ökade kunde koncernens lönsamhet bibehållas på fjolårets nivå. Koncernens resultat före bokslutsdispositioner och skatter uppgick till 9,9 miljoner euro (9,2). Under verksamhetsåret har koncernen fortsatt med sina planerade investeringar. Koncernen har totalt investerat 9,8 miljoner euro (9,2) varav 7,5 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,3 miljoner euro i aktier och andelar. De materiella investeringarna består av investeringar i nätverksamheten vilka uppgick till 2,2 miljoner euro (2,2), i elhandel och elproduktion vilka uppgick till 1,6 (1,5) miljoner euro, i fjärrvärmeverksamheten 1,3 miljoner euro (0,3)samt investeringar i jordområden och en produktionshall på totalt 2,4 miljoner euro. Katternö koncernen har enligt sin långsiktiga strategi fortsatt att satsa i koldioxidfri produktion. Bland dessa investeringar i aktier och andelar kan nämnas koncernens satsningar i småskalig vattenkraftsproduktion via Tunturivoima Oy, satsningar i vindkraft via Rajakiiri Oy (Katternö Kraft Oy Ab) samt i Oy Katternö Kärnkraft Oy Ab:s deltagande i utbyggnad av kärnkraften i Finland. Avkastningen på det investerade kapitalet försämrades något från fjolåret och uppgick till 9,1 % (9,8 %). Även avkastningen på det egna kapitalet försämrades till 10,7 % (11,0 %). I avkastnings beräkningarna ingår koncernens leasingsansvar. Koncernen har inte upptagit några långfristiga lån under Däremot köpte koncernen under 2008 hela aktiestocken i Fastighetsaktiebolaget Alholmen Boat Yard som hade upptagit ett långfristigt lån för att finansiera köpet av industrifastigheten vid Alholmen. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 18,4 miljoner euro (19,8). Koncernens soliditet har därmed förbättrats och var 70,0 % (69,4 %). Katternökoncernen lönsamheten torde försämras under 2009, dels på grund av de låga elmarknadspriserna. Även stoppet av Haapavesi kraftverk på grund av att Vapo avbrutit torvleveranserna till kraftverket kommer att kännbart påverka resultatet för koncernen under kommande år. Den slutgiltiga skada som stoppet av Haapavesi kraftverkat har förorsakat klarnar dock först när torvleveranserna återupptas. Thomas Sandkulla Katternö-konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui myös toimintavuoden 2008 aikana. Liikevaihto kasvoi lähes 11 % ja oli 84,9 miljoonaa euroa (76,6). Liikevaihdon kasvu tulee lähinnä tytäryhtiöistä Oy Herrfors Ab:lta ja Oy Perhonjoki Ab:lta. Vuotta 2008 leimasi suuret muutokset sähkön ja polttoaineiden hinnoissa. Vuoden alussa polttoaineiden hinnat ja sähkön pörssihinnat nousivat voimakkaasti. Vuoden toisella puoliskolla hinnat taas laskivat voimakkaasti verrattuna syksyn tasoon. Polttoainehintojen nousu vuoden ensimmäisellä puoliskolla johti tuotantoyhtiöiden korkeimpiin kustannuksiin. Tämä yhdessä päästökaupan hintaa nostavan tehon kanssa johti siihen että tytäryhtiö Oy Herrfors Ab joutui korottamaan sähkönhintansa vuoden 2008 aikana. Pörssihintojen laskeminen vuoden toisella puoliskolla johtui lähinnä suhteellisen sateisesta ja lämpimästä kesästä ja syksystä. Myös globaalinen rahoituskriisi, joka iski syksyn lopulla johti sähkönkulutuksen selvään vähenemiseen Suomessa. Taloudellinen taantuma ei kuitenkaan ollut yhtä voimakas Katternö-alueella vielä vuoden 2008 aikana, vaan alueen sähkönkulutus jopa kasvoi 0,3 %:lla. Sähköhintojen korottaminen ja se tosiasia, että sähkönkulutus Katternö-alueella kasvoi, yhtiön liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla. Konsernin tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli 9,9 miljoonaa euroa (9,2). Toimintavuoden aikana konserni on jatkanut suunniteltuja investointeja. Konserni on yhteensä investoinut 9,8 miljoonan euron edestä (9,2), josta 7,5 milj. euroa on investoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja 2,3 miljoonaa euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Aineelliset investoinnit verkkotoimintaan olivat 2,2 miljoonaa euroa (2,2), sähkötoimintaan ja sähkötuotantoon 1,6 miljoonaa euroa (1,5), kaukolämpötoimintaan 1,3 milj. euroa (0,3) sekä maa-alueisiin ja tuotantohalliin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Katternö konserni on pitkäaikaisen strategiansa mukaan jatkanut panostustaan hiilidioksidittomaan tuotantoon. Näistä investoinneista osakkeisiin ja osuuksiin voidaan mainita konsernin satsaukset pienimuotoiseen vesituotantoon Tunturivoima Oy:n kautta, satsaukset tuulivoimaan Rajakiiri Oy:n kautta (Katternö Kraft) sekä Katternö Ydinvoima Oy Ab:n osallistuminen ydinvoiman rakentamiseen Suomessa. Investoidun pääoman tuotto pieneni hieman verrattuna viime vuoteen ja oli 9,1 % (9,8 %) Myös oman pääoman tuotto pieneni 10,7 %:iin (11,0 %). Konsernin leasingvastuut sisältyvät tuottolaskelmiin. Konserni ei ole nostanut pitkäaikaisia lainoja vuoden 2008 aikana. Sen sijaan konserni hankki vuoden 2008 aikana koko osakekannan Alholmens Boat Yard Kiinteistö Oy:ssä, joka oli nostanut pitkäaikaisen lainan teollisuusalueen hankkimisen rahoittamista varten Alholmalla. Konsernin korollinen velka, sisältäen leasingvastuun, oli tilikauden lopussa 18,4 milj. euroa (19,8). Konsernin vakavaraisuus on näin ollen parantunut ja oli 70,0 % (69,4 %) Katternö konsernin kannattavuus näyttää heikentävän vuoden 2009 aikana, osittain johtuen alhaisista sähkönmarkkinahinnoista. Myös Haapaveden voimalaitoksen pysäyttäminen, Vapon turvetoimituksen lopettamisesta johtuen, tulee huomattavasti vaikuttamaan konsernin tulokseen tulevana vuonna. Lopullinen haitta, joka Haapaveden voimalaitoksen pysäytys aiheuttaa, selviää vasta kun turvetoimitukset alkavat uudestaan. Ekonomiskta nyckeltal Omsättning (tusen euro) Rörelseresultat (tusen euro) Rörelseresultat i % av omsättning % 12,3% 12,7% 12,0% Resultat före boksluts disp och skatter (tusen euro) Räntebärande skuld inkl leasing ansvar (tusen euro) Avkastning-% på investerat kapital 10,7% 11,0% 9,6% Avkastning-% på eget kapital 9,1% 9,8% 9,5% Soliditet % 70,0% 69,4% 63,6% Investeringar Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) Personal i medeltal Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto (1000 euroa) Liikevoitto (1000 euroa) Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 12,3% 12,7% 12,0% Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (1000 euroa) Korollinen velka, sis. leasingvastuun (1000 euroa) Sijoitetun pääoman tuotto % 10,7% 11,0% 9,6% Oman pääoman tuotto % 9,1% 9,8% 9,5% Vakavaraisuus 70,0% 69,4% 63,6% Investoinnit Liiketoiminnan rahavirta (1000 euroa) Henkilökunta keskimäärin