Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus"

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen. (fotograf: Mika Kanerva) Verksamhetsområdet Verkställande direktörens översikt Katternö i korthet Ekonomisk översikt Ett utmanande bränsleår Vindkraft i medvind Katternö Kärnkraft Ab Elmarknaden och slutkundsförsäljningen Fjärrvärmeverksamheten i Perhonjoki Elnätverksamheten Skolning Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balansräkning Revisionsberättelse Herrforskoncernen Resultaträkning Balansräkning Perhonjokikoncernen Resultaträkning Balansräkning Toiminta-alue Toimitusjohtajan katsaus Katternö lyhyesti Talouskatsaus Polttoaineiden haasteellinen vuosi Tuulivoima myötätuulessa Katternö Ydinvoima Oy Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti Kaukolämpötoiminta Sähköverkkotoiminta Koulutus Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors-konserni Tuloslaskelma Tase Perhonjoki-konserni Tuloslaskelma Tase Övriga foton: Katternös arkiv Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Grafisk form och illustrationer: Wiizart Tryck: Forsberg Rahkola, Kansikuva: Karin Storbacka IK Falkenista voitti Kalevan Kisoissa SM naisten 400 m juoksun. (valokuvaaja: Mika Kanerva) Muut valokuvat: Katternön arkisto Graafinen suunnittelu ja kuvitukset: Wiizart Painatus: Forsberg Rahkola,

3 Energifrågor 2008 Under verksamhetsåret 2008 präglades den energipolitiska diskussionen i landet av våra tre nya post- Kyotoåtaganden för perioden 2013 till Då vi nu ytterligare skall skära ned koldioxidutsläppen med 20 %, kommer även den tunga exportindustrin att drabbas. Den nästan motsvarande nedskärningen under pågående Kyoto-period drabbade främst särproduktionen av el, med högre elpriser som följd. Att vi också skall spara 20 % är givetvis sunt men är av en sådan omfattning att det knappast lyckas utan ett kännbart investeringsstöd. Det tredje kravet att vi i Europa kraftigt skall öka användningen av förnyelsebara energikällor, så den når upp till 20 % av den totala slutanvändningen av energi, innebär för Finlands del en nästan tio procentig ökning till totalt 38 %. Eftersom outbyggd vattenkraft till övervägande del är skyddad av lag återstår för oss en ökad användning av biobränsle och en kraftigt utbyggd vindkraft. I början av året då skogsindustrin ännu gick på högvarv och var helt beroende av virkesimporten från Ryssland, som stod för en fjärdedel av virkesbehovet, höjdes röster för att förbjuda användningen av massaved i energiproduktion. När finanskrisen i slutet av året ledde till en global lågkonjunktur med minskad efterfrågan på massa och papper, har debatten blivit mer nyanserad. Grundproblematiken, skogsindustrins långsiktiga lönsamhet, kvarstår dock. För att investeringar i ny koldioxidfri produktion skulle gynnas, borde priserna på utsläppsrättigheterna vara tillräckligt höga. Men höga koldioxidpriser skulle också höja priset på brännved. Detta samtidigt som skogsindustrin hävdar att den inte kan överleva i en eurovärd där inga devalveringsmöjligheter finns, om inte priserna på vedråvara sjunker. Det är helt klart att nya stödformer behövs för att vi skall kunna utöka virkesuttaget ur våra skogar i form av stubbar, gallringsvirke och risstockar. Ny koldioxidfri produktion Man har preliminärt satt 2000 MW som målsättning för ny vindkraft. För att skapa en acceptabel återbetalningstid för sådana investeringar är förslaget att garantera ny vindkraft till ett elpris på 83,5 euro per MWh. Nödvändig subventionering jämfört med börspriset idag blir ca 50 % eller totalt 200 milj. euro per år. Tanken är att dessa kostnader uppbärs solidariskt av alla. Ifall industrin fritas, blir det lätt en tilläggskostnad på 100 euro per år för egnahemshus. Istället för denna tunga byråkratiska lösning skulle en finansieringsmodell med gröna certifikat vara vettigare. Certifikatmodellen fungerar helt marknadsmässigt i Sverige, och är sannolikt på kommande också i Norge. Den enda koldioxidfria produktionsformen som fungerar utan stöd är kärnkraft. Det intressanta i dagens diskussion är att när nu lågkonjunkturen som vanligt minskar på elförbrukningen vill man begränsa nybyggnaden av konkurrenskraftig kärnkraft, inte subventionerad kraftproduktion som vindkraft. Man får verkligen hoppas att vi inte låter subventionerad produktion och skatter driva elpriset så högt att vår exportindustri av kostnadsskäl emigrerar till utlandet i ännu större omfattning. Energiåret 2008 Rent klimatmässigt var 2008 för vår del ett varmt och regnrikt år. För världen som helhet sjönk dock temperaturen jämfört med tidigare år. Det regnrika verksamhetsåret gynnade produktionen av vattenkraft men var en katastrof för torvanvändare. Torven blev nu plötsligt en bristvara med prisförhöjningar på 50 % som resultat. För Kanteleen Voimas kraftverk i Haapavesi gick det så illa att Vapo avbröt leveranserna av bränntorv i början av oktober trots ett gällande femårigt leveransavtal. De avtal gällande beredskapslager för bränntorv som Försörjningsberedskapscentralen haft med Vapo visade sig vara helt värdelösa. Den snabba avmattningen av konjunkturerna i slutet av året, med bl.a. kraftiga nedskärningar och permitteringar i skogsindustrin, ledde till att elkonsumtionen i hela landet minskade med 3,8 %. På Katternös verksamhetsområde klarade sig industrin tack och lov något bättre eftersom elförbrukningen fortsatte att öka med 0,3 %. Katternö-koncernen Koncernens ekonomiska utveckling fortsatte i positiv riktning. Omsättningen ökade med 10,8 % till 84,9 milj.. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 9,9 miljoner euro, en förbättring med 7 % jämfört med tidigare år. Avkastningen på investerat kapital var 10,7 % och soliditeten 70,0 %. Investeringarna omfattade totalt 9,8 miljoner euro och rörelsens kassaflöde 13,9 miljoner euro. Till moderbolagets ägare utdelas i dividend 1,8 euro per aktie eller totalt 1 miljoner euro. Dividendutdelningen motsvarar 9 % av moderbolagets eget kapital och 21 % av aktiekapitalet. Under verksamhetsåret moderniserades vattenkraftverken i Herrfors i Pedersöre och Kimo i Oravais. Satsningarna i bolaget Fjellkraft i Norge, som bygger ut småskalig vattenkraft, har likaså fortsatt, såsom även i vindkraftsbolaget Rajakiiri, som planerar en vindkraftspark utanför Torneå, samt i Fennovoima som lämnat in en ansökan till statsmakten i Finland om principtillstånd med målsättningen att bygga ett nytt kärnkraftverk fram till år En helt ny satsning är köpet av en större aktiepost i Jakobstadsnejdens Telefon Ab. Detta gjordes för att säkerställa bolagets möjligheter att i snabb takt bygga ut fibernätet i nejden. Dotterbolaget Herrfors bolagiserade sin elnätverksamhet, i enlighet med den nya elmarknadslagen, fr.o.m. 1 januari, Utöver de normala utbyggnadsarbetena och förnyelsen av distributionsnätet, inledde bolaget också planeringen för att förnya de äldre delarna av regionnätet på 110 kv. Fjärrvärmeförsäljningen ökade i Ylivieska med 7,7 %. Leveranserna av processånga till Raisios nya foderfabrik bidrog huvudsakligen till detta. Lönsamheten försämrades dock märkbart av skenande bränslepriser. Katternögruppens nya kundtidning har mottagits mycket väl. Vår målsättning är att öppet informera om miljö- och energifrågor liksom om möjligheter att spara energi. Framtidsutsikter I enlighet med sin långsiktiga strategi fortsätter Katternökoncernen att satsa på nya koldioxidfria produktionsformer. Utöver pågående vindkraftsprojekt har vi inlett nya vindmätningar för en planerad vindkraftspark i Merijärvi. I Haapavesi pågår planeringen av en ny biobränslelinje för torvkraftverket för att ytterligare kunna öka utnyttjandegraden för hela kraftverket. I Jakobstad fortsätter vi planeringen av en ny sopförbränningsanläggning som skulle leverera högtrycksånga till Alholmens Krafts befintliga kraftverk. Som tidigare nämnts är vi med i Fennovoimas nya kärnkraftsprojekt. Förutom att vi, liksom alla andra ägare i bolaget behöver tillgång till mer egen produktion, och helst koldioxidfri sådan, skulle detta projekt också främja en sund konkurrens på elmarknaden. I nuläget år ägandet av kärnkraften, liksom vattenkraften, koncentrerat till ett fåtal storägare med Fortum och UPM i spetsen. Om vi tror på en normal uppgång också efter denna lågkonjunktur behövs konkurrenskraftig nyproduktion för att dels ersätta den växande importen från Ryssland, dels kompensera nuvarande kolkraftverk som i framtiden faller för nya miljökrav och koldioxidkostnader, samt för att täcka den ökade efterfrågan på el som en ny högkonjunktur sannolikt medför. Torv är en stor energiråvara i Finland, energitillgången är t.o.m. större än olje- och gastillgångarna i Nordsjön. I nuläget är mindre än en procent av torvmarkerna i bruk för bränsleproduktion. Torvens nuvarande klassificering som fossilt bränsle kommer dock att ta död på torvindustrin i vårt land. En omklassificering av torven som långsamt förnyelsebar är därför av stort nationellt intresse. Jag vill slutligen rikta ett stort tack till våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. 4 5

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Energiakysymyks iä 2008 Toimintavuoden 2008 aikana olivat uudet post-kioto-sopimuksen määräämät sitoumukset kaudelle leimaa-antavia maamme energiapoliittiselle keskustelulle. Kun meidän nyt on vielä vähennettävä hiilidioksidipäästöjämme 20 % lisää, on myös raskas vientiteollisuus kärsimyksen edessä. Nykyisen Kioto-kauden melkein yhtäsuuruinen vähennys kohdistui lähinnä sähkön erillistuotantoon, mikä johti sähkön hinnan nousuun. On luonnollisesti tervettä että myös meidän Suomessa tulee säästää 20 %, mutta säästöerä on laajuudeltaan sitä kokoluokkaa että tämä tuskin onnistuu ilman tuntuvaa investointitukea. Suomen kohdalla post-kioto-sopimuksen kolmas vaatimus, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Euroopassa 20 %:iin energian kokonaiskulutusmäärästä, merkitsee melkein kymmenen prosentin lisäystä 38 %:iin kokonaisuudessaan. Koska rakentamaton vesivoima valtaosaltaan on laissa suojattua, meille jäljelle jäävät tuotantovaihtoehdot ovat ensisijaisesti biopolttoaineiden ja tuulivoiman käyttö. Vuoden alussa kun metsäteollisuus vielä eli korkeasuhdannetta ja oli kokonaan riippuvainen puun tuonnista Venäjältä, tuonti joka kattoi neljänneksen puun tarpeesta, korotettiin ääniä energiantuotannon massapuun käytön kieltämisen puolesta. Kun talouskriisi vuoden lopulla johti maailmanlaajuiseen laskusuhdanteeseen ja massan sekä paperin kysynnän vähentymiseen, keskustelu muuttui jäsennellymmäksi. Perusongelmaan, metsäteollisuuden kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä, ei kuitenkaan ole löytynyt ratkaisua. Jotta uuteen hiilidioksidivapaaseen tuotantoon tehtäviä investointeja edesautettaisiin, tulisi päästökiintiöiden hintojen olla tarpeeksi korkeat. Mutta korkeat hiilidioksidihinnat korottaisivat myös polttopuun hintoja. Tämä samanaikaisesti kun metsäteollisuus vakuuttaa ettei se voi selvitä hengissä euromaailmassa, jossa puuttuu devalvaatiomahdollisuus, ellei puuraaka-aineen hinta laske. On aivan selvää että uusia tukijärjestelmiä tarvitaan, jotta voisimme lisätä hakkuutulosta metsistämme kantojen, harvennuksista saatavan puutavaran ja risutukkien muodossa. Uusi hiilidioksidivapaa tuotanto Uuden tuulivoiman tavoitteeksi on asetettu 200 MW:a. Jotta tämäntapaisille investoineille luotaisiin hyväksyttävä takaisinmaksuaika, on ehdotettu että uuden tuulivoiman sähkön hinnaksi taattaisiin 83,5 euroa MWh:a kohden. Välttämätön subventointi olisi silloin tämän päivän pörssihintaan verrattuna 50 % eli yhteenlaskettuna 200 milj. euroa vuodessa. Ajatus on, että näihin kustannuksiin osallistuisivat solidaarisesti kaikki. Jos teollisuus vapautettaisiin maksuista, omakotitalolle muodostuisi helposti 100 euron vuotuinen lisäkustannus. Tämän raskaan byrokraattisen ratkaisun sijasta olisi vihreiden sertifikaattien varaan rakentuva rahoitusmalli ollut järkevämpi. Sertifikaattimalli toimii Ruotsissa täysin markkinavaraisesti, ja on todennäköisesti tulossa myös Norjaan. Ydinvoima on ainoa hiilidioksidivapaa tuotantomuoto joka toimii ilman tukea. Kiinnostavinta tämänhetkisessä keskustelussa on se seikka, että matalasuhdanteen tavanomaiseen tapaan nyt vähentäessä sähkönkulutusta ollaan valmiita rajoittamaan kilpailukykyisen ydinvoiman uusrakentamista, mutta ei subventoitua voimantuotantoa kuten tuulivoimaa. Saa todellakin toivoa ettemme anna subventoidun tuotannon ja verojen nostaa sähkön hintaa niin korkealle että vientiteollisuutemme kustannussyistä muuttaa ulkomaille vielä nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Energiavuosi 2008 Ilmastollisesti vuosi 2008 oli osaltamme lämmin ja runsassateinen. Maailmaa kokonaisuutena katsoen lämpötila kuitenkin laski aikaisempiin vuosiin verrattuna. Runsassateinen toimintavuosi suosi vesivoiman tuotantoa mutta turpeenkäyttäjille vuosi oli katastrofimainen. Nyt tuli turpeesta yhtäkkiä puutetta ja siitä johtuen hinnat kohosivat 50 %. Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitokselle kävi niin huonosti että Vapo keskeytti polttoturpeen toimituksen Lokakuun alussa viiden vuoden toimitussopimuksesta huolimatta. Huoltovarmuuskeskuksen Vapon kanssa laatima sopimus varmuusvarastoista osoittautui arvottomaksi. Suhdanteiden nopea lasku vuoden lopulla voimakkaine vähentämisineen ja lomauttamisineen metsäteollisuudessa, johti sähkönkulutuksen vähentymiseen 3,8 %:lla koko maassa. Katternön toiminta-alueella teollisuus onneksi selvisi jonkin verran paremmin, koska sähkönkulutus jatkoi kasvuaan 0,3 %:lla. Katternö-konserni Konsernin taloudellinen kehitys jatkoi positiivista suuntaustaan. Liikevaihto kasvoi 10,8 %:lla 84,9 miljoonaan euroon. Tulos ennen laskennallisia eriä oli 9,9 miljoonaa euroa., mikä oli 7 %:n parannus viime vuoteen verrattuna. Investoidun pääoman tuotto oli 10,7 % ja vakavaraisuus 70,0 %. Investoinnit käsittivät yhteensä 9,8 miljoonaa euroa ja toiminnan kassavirtaus 13,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille jaettava osinko oli 1,8 euroa osaketta kohden eli yhteensä 1 miljoona euroa. Osinkoanti vastaa 9 %:a yhtiön pääomasta ja 21 %:a osakepääomasta. Pedersöressä sijaitseva Herrforsin vesivoimalaitos ja Oravaisissa sijaitseva Kimo uusittiin toimintavuoden aikana. Sijoitukset Norjalaiseen yhtiöön Fjellkraft, joka rakentaa pienimuotoista vesivoimaa, ovat jatkuneet kuten myös sijoitukset tuulivoimayhtiö Rajakiriin, joka suunnittelee tuulivoimalapuistoa Tornion ulkopuolelle ja Fennovoimaan, joka on jättänyt Suomen valtiovallalle hakemuksen koskien periaatelupaa tavoitteena uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen vuoteen 2020 mennessä. Suurehkon osake-erän osto Pietarsaaren seudun Puhelinyhtiöstä on aivan uusi sijoituskohde. Tämän sijoituksen tarkoitus on varmistaa yhtiön mahdollisuudet laajentaa nopeassa tahdissa seudun valokuituverkostoa. Tytäryhtiö Herrfors yhtiöitti sähköverkkotoimintansa 1. Tammikuuta 2008 lähtien uuden sähkömarkkinalain mukaisesti. Tavanomaisten sähköverkon laajennus- ja uudistamistöiden lisäksi yhtiö aloitti 110 kv alueverkon vanhimpien osien uusimisen suunnittelun. Kaukolämmön myynti lisääntyi Ylivieskassa 7,7 %:lla. Yhtiön Raision uudelle rehutehtaalle tekemät prosessihöyrytoimimukset olivat pääasiallinen syy lisäykseen. Kannattavuus taasen laski huomattavasti irtiriistäytyneiden polttoainehintojen ansiosta. Katternö-ryhmän uusi asiakaslehti on saanut hyvän vastaanoton. Tavoitteenamme on informoida avoimesti ympäristöasioista sekä mahdollisuuksista säästää energiaa. Tulevaisuudennäkymät Katternö-konserni jatkaa pitkäntähtäimen strategiansa mukaisesti panostustaan uusiin hiilidioksidivapaisiin tuotantomenetelmiin. Jo käynnissä olevien tuulivoimalaprojektien lisäksi olemme aloittaneet uudet tuulimittaukset Merijärvelle suunniteltua tuulivoimalapuistoa silmälläpitäen. Haapavedellä on uuden biopolttoainelinjan suunnittelu turvevoimalalle käynnissä jotta voimalan käyttöastetta kokonaisuudessaan voitaisiin entisestään lisätä. Pietarsaaressa jatkuu uuden jätteenpolttolaitoksen suunnittelu. Tämä toimittaisi korkeapainehöyryä Alholmens Kraft:in jo olemassa olevalle voimalaitokselle. Kuten aikaisemmin on mainittu olemme mukana Fennovoiman uudessa ydinvoimalahankkeessa. Sen lisäksi että me, kuten kaikki muut yhtiön omistajat, tarvitsemme enemmän omaa tuotantokapasiteettia, ja mieluiten hiilidioksidivapaata sellaista, tämä projekti edistäisi myös tervettä kilpailua sähkömarkkinoilla. Tällä hetkellä on ydinvoiman, kuten myös vesivoiman, omistus keskittynyt harvojen suuromistajien käsiin, Fortum ja UPM etujoukoissa. Jos uskomme normaaliin nousuun myös tämän laskusuhdanteen jälkeen, tarvitaan tulevaisuudessa kilpailukykyistä uustuotantoa osaksi korvaamaan kasvavaa tuontia Venäjältä, osaksi kompensoimaan nykyisiä hiilivoimaloita, jotka kaatuvat uusien ympäristövaatimusten ja hiilidioksidikustannusten toimesta sekä peittämään sähkön lisääntynyttä kysyntää, jonka uusi korkeasuhdanne vääjäämättä tuo mukanaan. Turve on Suomessa suuri energiaraaka-aine, energialähteenä jopa suurempi kuin Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarat. Tällä hetkellä turvealueista vain yhtä prosenttia pienempää osuutta hyödynnetään polttoainetuotantoon. Turpeen nykyinen luokitus ei-uusiutuvaksi polttoaineeksi tulee kuitenkin tappamaan maamme turveteollisuuden. Turpeen uudelleenluokittelu hitaasti uusiutuvaksi on tästä syystä suuri kansallinen merkitys. Haluan lopuksi esittää suuren kiitokseni asiakkaillemme heidän meitä kohtaan osoittamastaan luottamuksesta kuluneen vuoden aikana. Samoin haluan kiittää henkilökuntaamme hyvin tehdystä työstä kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisana ja tuloksekkaana jatkuneesta yhteistyöstä. 6 7

5 Katternö i korthet Katternö lyhyesti Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 51 personer. Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 51 henkilöä. Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion koncernbolagen Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto konserniyhtiöt Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet Kat-Voima Oy utveckling Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy industrifastighet Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy el- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Tytäryhtiö Osuuksia muissa yhtiöissä Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähkönhankinta Katternö Ydinvoima Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta Kat-Voima Oy kehitys Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy. teollisuuskiinteistö Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket ,12 % Nykarleby stad/kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos ,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos ,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % 8 9

6 KATTERNÖ KONCERNEN KONSERNI Ekonomisk översikt 2008 Talouskatsaus 2008 Katternö koncernens positiva ekonomiska utveckling fortsatte även under Omsättningen ökade med nästan 11 % och uppgick till 84,9 milj. euro (76,6). Ökningen i omsättningen kom främst från dotterbolagen Oy Herrfors Ab och Oy Perhonjoki Ab. År 2008 präglades av stora förändringar i priserna på el och bränsle. I början av året steg priserna för bränsle och börspriserna på el kraftigt. Under årets andra hälft sjönk priserna kraftigt från höstens nivåer. Uppgången i bränslepriserna under årets första hälft ledde till högre kostnader i produktionsbolagen. Detta tillsammans med utsläppshandelns prishöjande effekt ledde till att dotterbolaget Oy Herrfors Ab tvingades höja elpriserna under Nedgången i börspriserna på el under årets andra hälft berodde främst på en relativt regnig och varm sommar och höst. Även den globala finanskrisen som slog till under senhösten bidrog till att elförbrukningen minskade klart i Finland. Den ekonomiska avmattningen i ekonomin var dock inte lika drastisk på Katternöområdet ännu under Utan elanvändningen på området till och med ökade med 0,3 %. Tack vare höjningen av elpriserna och det faktum att elförbrukningen inom Katternöområdet ökade kunde koncernens lönsamhet bibehållas på fjolårets nivå. Koncernens resultat före bokslutsdispositioner och skatter uppgick till 9,9 miljoner euro (9,2). Under verksamhetsåret har koncernen fortsatt med sina planerade investeringar. Koncernen har totalt investerat 9,8 miljoner euro (9,2) varav 7,5 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,3 miljoner euro i aktier och andelar. De materiella investeringarna består av investeringar i nätverksamheten vilka uppgick till 2,2 miljoner euro (2,2), i elhandel och elproduktion vilka uppgick till 1,6 (1,5) miljoner euro, i fjärrvärmeverksamheten 1,3 miljoner euro (0,3)samt investeringar i jordområden och en produktionshall på totalt 2,4 miljoner euro. Katternö koncernen har enligt sin långsiktiga strategi fortsatt att satsa i koldioxidfri produktion. Bland dessa investeringar i aktier och andelar kan nämnas koncernens satsningar i småskalig vattenkraftsproduktion via Tunturivoima Oy, satsningar i vindkraft via Rajakiiri Oy (Katternö Kraft Oy Ab) samt i Oy Katternö Kärnkraft Oy Ab:s deltagande i utbyggnad av kärnkraften i Finland. Avkastningen på det investerade kapitalet försämrades något från fjolåret och uppgick till 9,1 % (9,8 %). Även avkastningen på det egna kapitalet försämrades till 10,7 % (11,0 %). I avkastnings beräkningarna ingår koncernens leasingsansvar. Koncernen har inte upptagit några långfristiga lån under Däremot köpte koncernen under 2008 hela aktiestocken i Fastighetsaktiebolaget Alholmen Boat Yard som hade upptagit ett långfristigt lån för att finansiera köpet av industrifastigheten vid Alholmen. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 18,4 miljoner euro (19,8). Koncernens soliditet har därmed förbättrats och var 70,0 % (69,4 %). Katternökoncernen lönsamheten torde försämras under 2009, dels på grund av de låga elmarknadspriserna. Även stoppet av Haapavesi kraftverk på grund av att Vapo avbrutit torvleveranserna till kraftverket kommer att kännbart påverka resultatet för koncernen under kommande år. Den slutgiltiga skada som stoppet av Haapavesi kraftverkat har förorsakat klarnar dock först när torvleveranserna återupptas. Thomas Sandkulla Katternö-konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui myös toimintavuoden 2008 aikana. Liikevaihto kasvoi lähes 11 % ja oli 84,9 miljoonaa euroa (76,6). Liikevaihdon kasvu tulee lähinnä tytäryhtiöistä Oy Herrfors Ab:lta ja Oy Perhonjoki Ab:lta. Vuotta 2008 leimasi suuret muutokset sähkön ja polttoaineiden hinnoissa. Vuoden alussa polttoaineiden hinnat ja sähkön pörssihinnat nousivat voimakkaasti. Vuoden toisella puoliskolla hinnat taas laskivat voimakkaasti verrattuna syksyn tasoon. Polttoainehintojen nousu vuoden ensimmäisellä puoliskolla johti tuotantoyhtiöiden korkeimpiin kustannuksiin. Tämä yhdessä päästökaupan hintaa nostavan tehon kanssa johti siihen että tytäryhtiö Oy Herrfors Ab joutui korottamaan sähkönhintansa vuoden 2008 aikana. Pörssihintojen laskeminen vuoden toisella puoliskolla johtui lähinnä suhteellisen sateisesta ja lämpimästä kesästä ja syksystä. Myös globaalinen rahoituskriisi, joka iski syksyn lopulla johti sähkönkulutuksen selvään vähenemiseen Suomessa. Taloudellinen taantuma ei kuitenkaan ollut yhtä voimakas Katternö-alueella vielä vuoden 2008 aikana, vaan alueen sähkönkulutus jopa kasvoi 0,3 %:lla. Sähköhintojen korottaminen ja se tosiasia, että sähkönkulutus Katternö-alueella kasvoi, yhtiön liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla. Konsernin tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli 9,9 miljoonaa euroa (9,2). Toimintavuoden aikana konserni on jatkanut suunniteltuja investointeja. Konserni on yhteensä investoinut 9,8 miljoonan euron edestä (9,2), josta 7,5 milj. euroa on investoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja 2,3 miljoonaa euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Aineelliset investoinnit verkkotoimintaan olivat 2,2 miljoonaa euroa (2,2), sähkötoimintaan ja sähkötuotantoon 1,6 miljoonaa euroa (1,5), kaukolämpötoimintaan 1,3 milj. euroa (0,3) sekä maa-alueisiin ja tuotantohalliin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Katternö konserni on pitkäaikaisen strategiansa mukaan jatkanut panostustaan hiilidioksidittomaan tuotantoon. Näistä investoinneista osakkeisiin ja osuuksiin voidaan mainita konsernin satsaukset pienimuotoiseen vesituotantoon Tunturivoima Oy:n kautta, satsaukset tuulivoimaan Rajakiiri Oy:n kautta (Katternö Kraft) sekä Katternö Ydinvoima Oy Ab:n osallistuminen ydinvoiman rakentamiseen Suomessa. Investoidun pääoman tuotto pieneni hieman verrattuna viime vuoteen ja oli 9,1 % (9,8 %) Myös oman pääoman tuotto pieneni 10,7 %:iin (11,0 %). Konsernin leasingvastuut sisältyvät tuottolaskelmiin. Konserni ei ole nostanut pitkäaikaisia lainoja vuoden 2008 aikana. Sen sijaan konserni hankki vuoden 2008 aikana koko osakekannan Alholmens Boat Yard Kiinteistö Oy:ssä, joka oli nostanut pitkäaikaisen lainan teollisuusalueen hankkimisen rahoittamista varten Alholmalla. Konsernin korollinen velka, sisältäen leasingvastuun, oli tilikauden lopussa 18,4 milj. euroa (19,8). Konsernin vakavaraisuus on näin ollen parantunut ja oli 70,0 % (69,4 %) Katternö konsernin kannattavuus näyttää heikentävän vuoden 2009 aikana, osittain johtuen alhaisista sähkönmarkkinahinnoista. Myös Haapaveden voimalaitoksen pysäyttäminen, Vapon turvetoimituksen lopettamisesta johtuen, tulee huomattavasti vaikuttamaan konsernin tulokseen tulevana vuonna. Lopullinen haitta, joka Haapaveden voimalaitoksen pysäytys aiheuttaa, selviää vasta kun turvetoimitukset alkavat uudestaan. Ekonomiskta nyckeltal Omsättning (tusen euro) Rörelseresultat (tusen euro) Rörelseresultat i % av omsättning % 12,3% 12,7% 12,0% Resultat före boksluts disp och skatter (tusen euro) Räntebärande skuld inkl leasing ansvar (tusen euro) Avkastning-% på investerat kapital 10,7% 11,0% 9,6% Avkastning-% på eget kapital 9,1% 9,8% 9,5% Soliditet % 70,0% 69,4% 63,6% Investeringar Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) Personal i medeltal Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto (1000 euroa) Liikevoitto (1000 euroa) Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 12,3% 12,7% 12,0% Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (1000 euroa) Korollinen velka, sis. leasingvastuun (1000 euroa) Sijoitetun pääoman tuotto % 10,7% 11,0% 9,6% Oman pääoman tuotto % 9,1% 9,8% 9,5% Vakavaraisuus 70,0% 69,4% 63,6% Investoinnit Liiketoiminnan rahavirta (1000 euroa) Henkilökunta keskimäärin

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus STYRELSEMEDLEMMARNA 2007 HALLITUKSIEN JÄSENET 2007 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab ordförande/puheenjohtaja

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen 25 t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/

Lisätiedot

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 0041 Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande,

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO Energiaosasto PL 32 00023 Valtioneuvosto 13.6.2011 Viite: TEM/2932/03.01.01/2011 Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot