Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus"

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad ad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy a Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Toholampi Halsua Olmala Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Sievi Ylivieska i Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2009 Verksamhetsområdet Katternökoncernen Verkställande direktörens översikt Styrelsens verksamhetsberättelse Katternö i korthet Resultaträkning Ekonomisk översikt Balansräkning Kraftproduktionens utveckling Revisionsberättelse Elmarknaden och slutkundsförsäljningen Herrforskoncernen Fjärrvärmeverksamheten Resultaträkning Elnätverksamheten Balansräkning Perhonjokikoncernen Resultaträkning Balansräkning Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Sänkiaho Alajärvi Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2009 Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Lapua Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Fotografier: Bildström/Mats Sandström, Katternös arkiv, Wiizart Grafisk form och illustrationer: Wiizart Tryck: Forsberg, Valokuvat: Bildström/Mats Sandström, Katternön arkisto, Wiizart Toiminta-alue Toimitusjohtajan katsaus Katternö lyhyesti Talouskatsaus Voimatuotannon kehitys Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti Kaukolämpötoiminta Sähköverkkotoiminta Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors konserni Tuloslaskelma Tase Perhonjoki konserni Tuloslaskelma Tase Graafinen suunnittelu ja kuvitukset: Wiizart Painatus: Forsberg,

3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT Verksamhetsåret 2009 präglades av lågkonjunkturen och dess följder. Förutom den normala nedkörningen av industriproduktionen för att svara mot sjunkande efterfrågan genomgick vi också en tung strukturomvandling inom främst skogsindustrin. Den gamla standardlösningen med devalvering av vår egen valuta för att öka på konkurrenskraften var inte möjlig efter ibruktagande av euron. Konkreta men smärtsamma strukturförändringar med nedläggning av främst mindre olönsamma enheter blev verklighet. Också överproduktionen av vissa papperskvaliteter föranledde en smärtsam nedläggning av pappersbruk. Under året sjönk BNP med hela 7 % och elförbrukningen med 7 %. Inom industrin var nedgången hela 16 %. Trots den smärtsamma lågkonjunkturen präglades samhällsdebatten av den slutgiltiga klimatpolitiska lösningen för Postkyotoperioden från 2013 fram till Trots Europas mycket aktiva roll med löfte om ensidiga nya nedskärningar lyckades den Europeiska Unionen inte att få med sig resten av världen. Mötet i Köpenhamn blev därför främst en retorisk tillställning där alla lovade att bidra med egna koldioxidnedskärningar, dock utan att förbinda sig till konkreta begränsningar på kort sikt. För Finlands del innebär Europas ensidiga begränsningar att vi ytterligare skall minska koldioxidutsläppen med 20 % fram till 2020, öka användningen av förnyelsebara energikällor från nuvarande 28,5 till 38 % och öka energieffektiviteten med 20 %. Därtill kommer en förpliktelse om att öka användningen av biobränsle inom trafiken. Regeringen kom redan under våren med en redogörelse för hur Finland skulle klara sina Förändringens år Stefan Storholm Postkyoto åtaganden. Men bl.a. nedläggningen av den kemiska massaframställningen i Kemijärvi, Valkeakoski och Kaskö har medfört att de planerade åtgärderna nu torde räcka till bara 34 %. Hälften av vedenergin bränns ju i form av svartlut vid kemisk massaframställning. Regeringen jobbar nu vidare med ett stödpaket för vindkraft som inledningsvis skulle ge ett garantipris på hela 105 euro per megawattimme el, d.v.s. mer än dubbla marknadspriset. Likaså jobbar man vidare med ett stödpaket för bioenergi. Detta skulle omfatta stöd för utvinning av och flisning av klenvirke, stöd för förbränning av ved om marknadspriset på koldioxid understiger 23 euro per ton samt en inmatningstariff för småskalig CHP, d.v.s. samproduktion av el och värme. Tyvärr verkar den politiska kompromissen i nuläget med målsättningen att massaved skall öronmärkas för skogsindustrin och att stödet för förbränning av ved inte får kosta skattebetalarna alltför mycket, leda till att de totala förutsättningarna för ökad användning av brännved inte märkbart förbättras. Trots misslyckandet i Köpenhamn finns det krafter inom EU som vill att EU ensidigt skall öka nedskärningen av koldioxidutsläppen från 20 till 30 %. Argumenteringen är att pågående lågkonjunktur har visat att vi inte har genererat så mycket koldioxid som estimerat. Således skulle det finnas utrymme för ytterligare beskärningar utan större extrakostnad. Den argumenteringen är synnerligen ohållbar och farlig. Vi har väl knappast råd med en evig lågkonjunktur? Ett annat frågetecken är verksamhetsformen för den internationella expertpanelen IPCC som fungerar som allvetande gällande den globala uppvärmningen. Den bristfälliga och tendentiösa hanteringen av mätdata har tärt på dess trovärdighet, vilket bl.a. framkommit i avslöjanden som döpts till Climategate. Professor Atte Korholas krav på att hela verksamheten skall omstruktureras för att återvinna trovärdighet är troligen den enda framkomliga vägen i denna för oss alla så viktiga fråga. Anpassningen av Katternökoncernen till våra Kyotoåtaganden Katternökoncernen fortsatte planenligt satsningarna på förnyelsebar energi och koldioxidfri TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Muutosten vuosi Toimintavuotta 2009 leimasivat taantuma ja sen seuraukset. Sen lisäksi että teollisuustuotanto normaaliin tapaan supistui vastamaan heikentynyttä kysyntää, kävimme myös läpi raskasta rakennemuutosta lähinnä metsäteollisuudessa. Vanha vakioratkaisu eli oman valuutan devalvointi kilpailukyvyn lisäämiseksi ei ole ollut mahdollinen euron käyttöönoton jälkeen. Konkreettiset ja kivuliaat rakennemuutokset lähinnä pienehköjen kannattamattomien yksiköiden lakkauttamiset kävivät todeksi. Lisäksi paperitehtaita lakkautettiin tiettyjen paperilaatujen ylituotannon vuoksi. Bruttokansantuote laski vuoden kuluessa peräti 7 % ja samoin sähkönkulutus 7 %. Teollisuudessa laskua oli peräti 16 %. Kipeästä taantumasta huolimatta yhteiskuntakeskustelua leimasi ilmastopolitiikan lopullinen ratkaiseminen Kioton jälkeiselle kaudelle v Euroopan erittäin aktiivisesta roolista ja yksipuolisia uusia leikkauksia sisältäneistä lupauksista huolimatta Euroopan unioni ei onnistunut saamaan muuta maailmaa kelkkaansa. Kööpenhaminan kokouksesta tuli sen vuoksi lähinnä retorinen tilaisuus, jossa kaikki lupasivat leikata omia hiilidioksidipäästöjään sitoutumatta kuitenkaan konkreettisiin rajoituksiin lyhyellä aikavälillä. Euroopan yksipuoliset rajoitukset merkitsevät Suomen osalta, että meidän täytyy edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä, lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä 28,5 %:sta 38 %:iin ja nostaa energiatehokkuutta 20 %:lla. Näiden lisäksi velvoitteena on biopolttoaineen käytön lisääminen liikenteessä. Hallitus esitti jo keväällä selvityksen siitä, miten Suomi voisi selviytyä Kioton jäljeisistä velvoitteistaan. Mutta suunnitellut toimenpiteet riittänevät vain 34 %:iin muun muassa Kemijärven, Valkeakosken ja Kaskisten kemiallisen sellunvalmistuksen lakkauttamisen vuoksi. Puolet puuenergiastahan nimittäin poltetaan kemiallisen sellunvalmistuksen mustalipeänä. Hallitus työstää nyt edelleen tuulivoiman tukipakettia, jonka alun alkaen suunniteltiin tarjoavan peräti 105 euron takuuhinnan megawattitunnilta sähköä eli yli kaksinkertaisen markkinahinnan. Lisäksi hallitus työstää bioenergian tukipakettia. Se sisältäisi tukea pienpuun korjuuseen ja hakettamiseen, tukea puun polttamiseen jos hiilidioksidin markkinahinta putoaa alle 23 euroa tonnilta sekä syöttötariffin pienimuotoista CHP:tä eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten. Valitettavasti poliittinen kompromissi tavoitteenaan massapuun korvamerkintä metsäteollisuudelle ja veronmaksajille siedettävä puunpolton hintataso näyttää nykytilanteessa johtavan siihen, ettei polttopuun käytön lisäämisen kokonaisedellytykset merkittävästi parane. Kööpenhaminan epäonnistumisesta huolimatta EU:ssa on voimia, jotka haluaisivat EU:n yksipuolisesti lisäävän hiilidioksidipäästöjen leikkauksia 20 %:sta 30 %:iin. Perusteluna esitetään nykyisen taantuman osoittaneen, ettemme tuota niin paljon hiilidioksidia kuin arvioissa on esitetty. Näin ollen meillä olisi tilaa lisäleikkauksille ilman suurempia lisäkustannuksia. Tällainen ajatusketju on varsin kestämätön ja vaarallinen. Ei kai meillä ole varaa ikuiseen taantumaan? Toinen kysymysmerkki on, millainen toimintamuoto olisi järkevä kansainväliselle asiantuntijapaneelille IPCC:lle, joka toimii kaikkitietävänä globaalin lämpenemisen asioissa. Mittaustietojen puutteellinen ja tarkoitushakuinen käsittely on syönyt sen uskottavuutta, mikä on mm. käynyt ilmi Climategateksi ristityissä paljastuksissa. Professori Atte Korholan vaatimus koko toiminnan uudelleenorganisoinnista uskottavuuden palauttamiseksi on luultavasti ainut kulkukelpoinen reitti tässä meille kaikille tärkeässä asiassa. 4 5

4 produktion. I Alholmens Kraft i Jakobstad uppgick förnyelsebara bränslen redan till hälften av totala bränslebehovet. Planerna på en ny sopförbränningsanläggning där främst lokala sopor skulle ersätta importerat kol fortsatte. Besvär mot detaljplanen för området ifråga av bl.a. UPM har dock försenat projektet. Under året tog Kanteleen Voima Oy i Haapavesi i bruk en ny linje för bioenergi. Målsättningen är att på sikt upp till en tredjedel av totala bränslemängden skulle utgöras av förnyelsebar bioenergi. Satsningarna på ny vindkraft har fortsatt helt enligt planerna. Under året inleddes byggandet av Rajakiiri vindkraftspark utanför Torneå. Här samarbetar Katternö med EPV-Energi och Outokumpu. I Merijärvi slutfördes vindmätningarna för Ristiveto vindpark och planeringen för ett kommande investeringsbeslut framskrider planenligt. I Klobbskat i Nykarleby skärgård inleddes nya vindmätningar för en eventuell ny vindpark. Moderniseringen av koncernens vattenkraft har genomförts enligt uppgjorda planer. Under året moderniserades Finnholm kraftverk i Esse å. Behandlingen av Fennovoimas ansökan om principtillstånd för ett nytt kärnkraftverk fortsatte inom Arbets- och Näringsministeriet i Helsingfors. Ett positivt beslut av vår riksdag torde vara möjligt under sommaren innevarande år. Katternökoncernens resultat Den globala lågkonjunkturen inverkade negativt på Katternökoncernens ekonomiska utveckling Till resultatförsämringen bidrog också produktionsbortfallet från Kanteleen Voima Oy. Kraftverket stod till mitten av augusti p.g.a. utebliven leverans av bränntorv från Vapo Oy trots gällande leveransavtal. Omsättningen för koncernen sjönk under året till 74,9 milj. euro, en minskning på 12 % jämfört med föregående år. Resultatet före extraordinära poster sjönk med 31,7 % till 6,8 milj. euro. Avkastningen på eget kapital sjönk likaså till 5,9 % och på investerat kapital inklusive leasingansvar till 6,9 %, medan soliditeten steg till 72 %. Investeringarna under året uppgick till 12,8 milj. jämfört med 9,8 milj. året innan. Satsningarna i de lokala telefonbolagen Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Ab forsatte likaså. Till moderbolagets ägare utdelades en dividend på 1,8 euro per aktie eller totalt 1 milj. euro. Denna utdelning motsvarar 9 % av moderbolagets eget kapital och 21 % av satsat aktiekapital. Framtidsutsikter I enlighet med vår långsiktiga strategi fortsätter Katternökoncernen att satsa på nya koldioxidfria produktionsformer. Vi hoppas därför speciellt på ett positivt beslut gällande Fennovoimas ansökan om principtillstånd för ett nytt kärnkraftverk. Förutom ny koldioxidfri produktion i stor skala, som inte kräver skattesubventioner, skulle det aktivt bidra till en ökad konkurrens på elmarknaden. I nuläget är ägandet av såväl kärnkraften som vattenkraften koncentrerat till ett fåtal storägare med Fortum och UPM i spetsen. Katternös nya kundtidning har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vi har målsättningen att öppet informera om miljö- och energifrågor för att gynna en långsiktig hållbar utveckling. Vi samarbetar med Yrkesskolan Optima i Jakobstad för ge praktiska exempel på energisnålt småhusbyggande. Vi försöker också informera om effektiva möjligheter till att spara såväl energi som vatten i redan existerande bostadsbestånd. Slutligen vill jag tacka våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete trots ett betungande år som bl.a. ibruktagande av ett nytt kundhanteringssystem medförde, liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. Katternö konsernin sopeuttaminen Kioton velvoitteisiin Katternö konserni jatkoi suunnitelmien mukaisesti panostusta uusiutuvaan energiaan ja hiilidioksidittomaan tuotantoon. Uusiutuvat polttoaineet muodostivat jo puolet polttoaineiden kokonaistarpeesta Pietarsaaren Alholmens Kraftilla. Uuden jätteenpolttolaitoksen suunnittelu jatkui; siinä on tarkoitus korvata tuontihiiltä polttamalla lähinnä paikallisesti tuotettua jätettä. Hanke on kuitenkin viivästynyt kyseisen alueen asemakaavasta mm. UPM:n tekemien valitusten vuoksi. Kanteleen Voima Oy otti vuoden aikana käyttöön uuden bioenergialinjan Haapavedellä. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmasosa kokonaispolttoainemäärästä olisi uusiutuvaa bioenergiaa. Panostukset uuteen tuulivoimaan ovat jatkuneet täysin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana käynnistettiin Rajakiirin tuulivoimapuiston rakentaminen Tornion edustalle. Katternö toimii asiassa yhteistyössä EPV-Energian ja Outokummun kanssa. Merijärvellä saatiin Ristivedon tuulivoimapuiston tuulimittaukset päätökseen, ja tulevien investointipäätösten suunnittelu etenee sovitusti. Uudenkaarlepyyn saariston Klobbskatissa aloitettiin uudet tuulimittaukset mahdollisen uuden tuulivoimapuiston perustamiseksi. Konsernin vesivoiman uudistamista on toteutettu laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana uudistettiin Ähtävänjoen Finnholmin voimala. Fennovoiman hakemuksen käsittely uuden ydinvoimalan periaateluvaksi jatkui työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä. Eduskunta tehnee asiassa myönteisen päätöksen kuluvan kesän aikana. Katternö-konsernin tulos Maailmanlaajuinen taantuma vaikutti Katternö konsernin talouskehitykseen kielteisesti vuonna Tuloksen heikkenemiseen vaikutti myös Kanteleen Voima Oy:n tuotannon poisjäänti. Voimala oli pysähdyksissä elokuun puoleen väliin saakka, koska Vapo Oy ei toimittanut sille polttoturvetta voimassa olevasta toimitussopimuksesta huolimatta. Konsernin liikevaihto laski vuoden aikana 74,9 milj. euroon, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulos ennen satunnaisia eriä supistui 31,7 prosenttia 6,8 milj euroon. Lisäksi oman pääoman tuottoprosentti laski 5,9 %:iin ja sijoitetun pääoman tuotto, leasingvastuut mukaan luettuina, supistui 6,9 %:iin, kun taas vakavaraisuus nousi 72 %:iin. Investointeja tehtiin vuoden aikana 12,8 milj. eurolla; edellisvuonna niitä oli 9,8 milj. euroa. Katternö jatkoi panostusta paikallisiin puhelinyhtiöihin eli Pietarsaarenseudun Puhelin Oy:hyn ja Anvia Oy:hyn. Emoyhtiön osakkaille jaettiin osinkona 1,8 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 milj. euroa, joka vastaa 9 % emoyhtiön omasta pääomasta ja 21 % sijoitetusta osakepääomasta. Tulevaisuudennäkymät Katternö konserni jatkaa pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti panostusta uusiin hiilidioksidittomiin tuotantomuotoihin. Toivomme sen vuoksi erityisesti myönteistä päätöstä Fennovoiman hakemukseen uuden ydinvoimalan periaateluvaksi. Se tuottaisi uutta hiilidioksiditonta energiaa suuressa mittakaavassa eikä vaatisi verosubventioita, mutta se myös edistäisi sähkömarkkinoiden kilpailua. Nykytilanteessa niin ydinvoiman kuin vesivoimankin omistus on keskittynyt muutamille suuromistajille, joista kärjessä ovat Fortum ja UPM. Asiakkaamme ovat arvostaneet Katternön uutta asiakaslehteä. Tavoitteenamme on tiedottaa ympäristö- ja energia-asioista avoimesti pitkän aikavälin kestävän kehityksen edistämiseksi. Teemme yhteistyötä pietarsaarelaisen Optiman ammattiopiston kanssa ja tarjoamme käytännön esimerkkejä energiapihistä pientalorakentamisesta. Pyrimme myös tiedottamaan tehokkaista mahdollisuuksista niin energian kuin vedenkin säästämiseksi jo olemassa olevassa asuntokannassa. Haluan kiittää asiakkaitamme siitä, että saimme palvella heitä tänäkin vuonna. Samoin haluan kiittää henkilökuntaa hyvästä työstä, vaikka vuosi olikin raskas mm. uuden asiakas tieto järjestelmän käyttöönoton vuoksi. Samoin osoitan kiitokseni omistajillemme ja yhteistyökumppaneillemme antoisasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. 6 7

5 Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder Katternö i korthet vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 46 personer. Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/Energiverket... 40,32 % Jeppo Kraft Andelslag ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket ,12 % Nykarleby stad/kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion koncernbolagen Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet Kat-Voima Oy utveckling Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy.. industrifastighet fusionerats med Herrfors i maj 2009 Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 46 henkilöä. Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos ,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta... 0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos.... 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy ,26 % Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto kanserniyhtiöt Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta Kat-Voima Oy kehitys Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy.. teollisuuskiinteistö fuusioitu Herrforsin kanssa toukokuussa 2009 Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta Vieskan Voima Oy sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto 8 9

6 Lågkonjunkturen dominerade Katternö koncernens verksamhetsår Den globala finanskrisen som slog till redan föregående år fortsatte att sätta sina spår i Finlands ekonomi med en avmattning i industriproduktionen som följdes av en märkbar nedgång i behovet av el. Den milda vintern förstärkte ytterligare denna negativa trend. Detta ledde till mycket pressade elpriser med försämrad lönsamhet för elhandeln som resultat. Elförbrukningen inom Katternö koncernens eldistributionsområde minskade under året med 1,4 %. För hela Finlands del minskade elförbrukningen med hela 7 %. Ökningen i fjärrvärme leveranserna kunde till en del kompensera den försämrade lönsamheten tack vare leveransen av processånga till Raisios foderfabrik i Ylivieska samt en ökning i fjärrvärmeleveranser till slutkunder i Ylivieska. Koncernens omsättning uppgick till 74,9 milj. euro (84,9) och rörelsevinsten till 7,3 milj. euro (10,5). Nedgången i omsättningen och den försämrade lönsamheten kommer främst från den övriga elaffärsverksamheten. Där förutom den försämrade lönsamheten för elhandel även driftsstoppet i Kanteleen Voima, på grund av utebliven torvleverans från Vapo, märkbart försämrat koncernens lönsamhet. Koncernens klart försämrade resultat jämfört med fjolåret syns också i avkastningen på det egna kapitalet, som uppgick till 5,9 % (9,1 %), och avkastningen på det investerade kapitalet som var 6,9 % (10,7 %). Koncernen investerade totalt 12,8 milj. euro (9,8) under Av dessa uppgick investeringarna i nätverksamheten till 2,2 milj. euro, elproduktionen 1,7 milj. euro och fjärrvärmeverksamheten 0,3 milj. euro. I aktier och andelar investerades totalt 8,6 milj. euro. Ekonomisk översikt Thomas Sandkulla Ekonomiska nyckeltal Omsättning (tusen euro) Rörelseresultat (tusen euro) Rörelseresultat i % av omsättning % 9,8 12,3 12,7 12,0 Resultat före boksluts disp och skatter (tusen euro) Räntebärande skuld inkl leasing ansvar (tusen euro) Avkastning-% på investerat kapital 6,9 10,7 11,0 9,6 Avkastning-% på eget kapital 5,9 9,1 9,8 9,5 Soliditet % 72,0 70,0 69,4 63,6 Investeringar Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) Personal Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasing ansvar, var vid räkenskapsperiodens slut 19,9 milj. euro (18,4). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, förbättrades till 72 % (70 %) Eftersom ekonomins konjunkturkurvor sakta verkar svänga uppåt och elkonsumtionen i takt med ökad konsumtion och industriproduktion igen ökar förväntas koncernens lönsamhet förbättras under nästa år, förutsatt att prisutvecklingen på bränslen är stabil. Tillgången på torv vid Kanteleen Voima är fortfarande en riskfaktor för koncernens lönsamhet under det kommande året. Talouskatsaus Taantuma hallitsi Katternö konsernin toimintavuotta Jo edeltävänä vuonna alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi leimasi yhä Suomen taloutta hiljentäen teollisuustuotantoa ja sen seurauksena supistaen huomattavasti sähköntarvetta. Lisäksi leuto talvi vahvisti tätä negatiivista suuntausta. Sähkönhintoihin kohdistui tämän vuoksi kovia paineita ja sähkökaupan kannattavuus heikkeni. Sähkönkulutus laski Katternö konsernin jakelualueella 1,4 % vuonna Koko maassa sähkönkulutus laski peräti 7 %. Polttoainehintojen kohoamisen aiheuttamaa kannattavuuden laskua voitiin paikata myyynnin lisääntymsisellä sekä kaukolämpöasiakkaille että Raision rehutehtaan höyryntoimituksilla. Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 74,9 milj. euroa (84,9) ja liikevoitto 7,3 milj. euroa (10,5). Liikevaihdon supistuminen ja heikentynyt kannattavuus aiheutuivat lähinnä muusta sähköliiketoiminnasta. Kanteleen Voiman seisokki Vapon turvetoimitusten keskeytymisen vuoksi laski konsernin tulosta merkittävästi sähkökaupan heikon kannattavuuden lisäksi. Konsernin edellisvuotta selkeästi heikompi tulos näkyy myös oman pääoman tuottoprosentissa, joka oli 5,9 % (9,1 %), ja sijoitetun pääoman tuottoprosentissa, joka oli 6,9 % (10,7 %). Konserni teki yhteensä 12,8 milj. euron (9,8) investoinnit vuonna Niistä 2,2 milj. euroa kului verkkotoiminnan, 1,7 milj. euroa sähköntuotannon ja 0,3 milj. euroa kaukolämpötoiminnan investointeihin. Osakkeisiin ja osuuksiin investoitiin kaikkiaan 8,6 milj. euroa. Konsernin korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 19,9 milj. euroa (18,4). Konsernin omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 72 % (70 %). Koska talouden suhdannekäyrät näyttävät Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto (tuhat euroa) Liikevoitto (tuhat euroa) Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 9,8 12,3 12,7 12,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tuhat euroa) Korollinen velka, sis. leasingvastuun (tuhat euroa) Sijoitetun pääoman tuotto % 6,9 10,7 11,0 9,6 Oman pääoman tuotto % 5,9 9,1 9,8 9,5 Vakavaraisuus % 72,0 70,0 69,4 63,6 Investoinnit Liiketoiminnan rahavirta (tuhat euroa) Henkilökunta hitaasti kääntyvän ylöspäin ja sähkönkulutus on kasvavan kulutuksen ja teollisuustuotannon myötä jälleen nousussa, konsernin kannattavuuden odotetaan ensi vuonna kohenevan edellyttäen, että polttoaineiden hintakehitys pysyy vakaana. Turpeen saatavuus Kanteleen Voiman tarpeisiin on edelleen riskitekijä konsernin kannattavuudelle tulevana vuonna

7 Egen torvproduktion Kanteleen Voima började våren 2008 anskaffa egna torvmarker och målsättningen är att efter några år erhålla en femtedel av bränselbehovet från egna torvmarker. Under år 2009 genomfördes i Haapavesitrakten flera torvmarkanskaffningar och ansökan om miljötillstånd för en torvmosse kunde lämnas till myndigheterna för behandling. Alholmens Kraft fortsatte sina egna anskaffningar och förberedelser av torvmarker enligt tidigare och av anläggningens använda torv kom 35 % från egna torvmossar. Att ha egen torvproduktion är ett måste. Kanteleen Voima stod hela första delen av året, eftersom bränsleleverantören hänvisade till force majeur och upphörde med leveransen av torv till anläggningen. Detta påstående om oöverstigligt hinder behandlas som bäst i skiljemannadomstolen. Mera träbränsle Ökningen av trä som energibränsle är i linje med EU:s energi- och klimatpaket. Målsättningen i Finland är att från tidigare år tredubbla användningen av träflis fram till år Detta är mycket utmanande, samtidigt som mängden biprodukter från skogsindustrin (bark, sågspån och flis) i allmänhet minskar. Av Alholmens Krafts använda bränslemängd var t.o.m. hälften biobränslen. Mängden av inhemska biprodukter från industrin minskade, medan träflis och flis av stubbar samt den importerade biobränsle mängden ökade. På grund av utmaningarna i torvproduktionen ersattes torven med trä vid Vieskan Voimas anläggning, där mängden träbränsle var rekordstor. Kanteleen Voima startade anskaffningen av biobränslen under senhösten 2008 och under år Kraftproduktionens utveckling 2009 användes mera biobränslen än vad som totalt använts under de föregående nitton åren. Under år 2010 kommer man också att överstiga den totala användningen under de föregående tjugo åren. Förutom de gjorda investeringarna vid kraftverket förutsätter också leveransen av trämassorna och åkerprodukterna en fungerande anskaffningsorganisation och leverantörsnät. Båda sakerna har utvecklats förträffligt vid Haapavesi kraftverk. Förverkligande av vindkraftprojekt Tyngdpunkten för vindkraftprojekten var i planeringsprocessen. PVO Innopower fortsatte den utmanande idrifttagningen av Ajos vindkraftpark i Kemi. Oy Perhonjoki Ab äger 4,65 % i denna park via PVO:s I-serie. Rajakiiri Oy, där Katternö Kraft äger 19,9 % samt Perhonjoki 1,8 % via EPV-Energias W-serie fortsatte med MKB-processen för havsvindparkerna i Torneå och Brahestad. För Torneå landvindkraftspark erhölls Arbets- och Näringsministeriets investeringsstöd och ett investeringsbeslut i projektet togs i augusti De egentliga byggnadsarbetena påbörjades i oktober 2009 och denna nästan 30 MW stora vindpark borde vara i produktion i början av år Oy Herrfors Ab förverkligade de vid Ristivuori planerade vindmätningarna till slutet av juli. Under samma tid gjorde kommunen upp en plan med nödvändiga miljöutredningar för området. Planen har färdigställts under år 2010 och målsättningen i år är att fatta investeringsbeslut beträffande denna Risti-Veto benämnda vindkraftpark. Efter utförandet av mätningen i Ristivuori flyttades den av bolaget ägda masten till Klobbskat i Munsala, där vindmätningar utförs under Kanteleen Voimas ägare gav bolaget i april 2009 en ny uppgift, att utveckla ett ca 100 MW stort vinkraftsprojekt i Kopsa i Brahestad. Vindmätningarna på området påbörjades i juli Vid samma tid påbörjades också miljökonsekvensbedömningen (MKB) samt planläggning och planering av markanvändningen för området. Förberedelsen för projektet färdigställs år 2011, då det också är möjligt att göra ett investeringsbeslut. Vindparken är också möjlig att förverkliga i fyra 25 MW steg Voimantuotannon kehitys Omaa turvetuotantoa Kanteleen Voima aloitti keväällä 2008 omien soiden hankinnan ja tavoitteena on saada muutamien vuosien kuluttua viidennes polttoaineista omilta turvesoilta. Vuoden 2009 aikana saatiin Haapaveden seudulla useita suohankkeita valmisteluun ja yhden suon osalta voitiin jättää viranomaisille ympäristölupahakemus käsiteltäväksi. Alholmens Kraft jatkoi omien turvesoiden hankintaa ja valmistelua kuten aikaisemminkin ja laitoksen käyttämästä turpeesta tuli omilta soilta 35 %. Oman turvetuotannon olemassaolo on pakko. Kanteleen Voima seisoi koko alkuvuoden, koska polttoainetoimittaja vetosi väittämäänsä ylivoimaiseen esteeseen eikä toimittanut laitokselle turvetta. Ylivoimaisen esteen väittämää käsitellään parhaillaan välimiesoikeudessa. Enemmän puuta polttoon Puun energiakäytön lisääminen on EU:n energia- ja ilmastopaketin linjausten mukaista. Tavoitteena maassamme on metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen viime vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on erittäin haasteellista samaan aikaan, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden (kuoren, purun ja hakkeen) määrä ja hakkuutyöt yleensä ovat vähenemässä. Alholmens Kraftin käyttämästä polttoaineista jopa puolet oli biopolttoaineita. Kotimaisten teollisuuden sivutuotevirtojen määrä pieneni, mutta taas metsä- ja kantohakkeen sekä tuodun biopolttoaineen määrä kasvoi. Turvetuotannon haasteiden takia puu joutui korvaamaan turvetta Vieskan Voiman laitoksella, jossa puun määrä oli kaikkien aikojen suurin. Kanteleen Voimalla biopolttoaineen hankinta aloi- Antti Vilkuna tettiin loppusyksystä 2008 ja vuoden 2009 aikana käytettiin biopolttoainetta enemmän kuin edellisen 19 vuoden aikana yhteensä. Tosin vuoden 2010 aikana tullaan käyttämään taas enemmän kuin edellisen 20 vuoden aikana yhteensä. Laitoksella tehtyjen laiteinvestointien lisäksi puu- ja peltobiomassojen toimittaminen edellyttää toimivaa hankintaorganisaatiota ja toimittajaverkkoa. Molempien osalta on Haapaveden voimalaitoksella edetty erinomaisesti. Tuulivoimahankkeet toteutuvat Tuulivoimahankkeiden painopiste oli hankevalmistelussa. PVO Innopower jatkoi Kemin Ajoksen tuulipuiston haastellista käyttöönottoa. Oy Perhonjoki Ab omistaa tästä puistosta PVO:n I-sarjan kautta 4,65 %. Rajakiiri Oy, josta Katternö Kraft omistaa 19,9% sekä Perhonjoki 1,8 % EPV-Energian W-sarjan kautta jatkoi Tornion ja Raahen merituulipuistojen YVA-prosessia. Tornio maatuulivoimapuistoon saatiin Työ- ja Elinkeinoministeriön myöntämä investointiavustus ja hankkeesta tehtiinkin elokuussa 2009 investointipäätös. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2009 ja tämän vajaan 30 MW tuulipuiston pitäisi olla tuotantokäytössä vuoden 2011 alussa Oy Herrfors Ab toteutti Merijärven Ristivuorella suunnitellut tuulimittaukset heinäkuun loppuun mennessä. Samaan aikaan kunta teki alueelle kaavoitusta vaadittavine luontoselvityksineen. Kaavoitus on valmistunut vuoden 2010 puolella ja tämän vuoden aikana on tavoitteena tehdä investointipäätös tästä Risti-Vedon nimellä kulkevasta tuulivoimapuistosta Ristivuoden mittausten valmistuttua yhtiön omistama tuulenmittausmasto siirrettiin Munsalan Klubbskalle, jossa tuulta mitataan kuluva vuosi. Kanteleen Voiman osakkaat antoivat yhtiölle huhtikuussa 2009 uuden tehtävän, kehittää Raahen Kopsaan noin 100 MW tuulivoimahankkeen. Heinäkuussa 2009 aloitettiin alueella tuulimittaukset. Samoihin aikoihin aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista toteuttaa myös neljässä 25 MW vaiheessa

8 Alholmens sopförbränningsprojekt tog ett steg framåt Alholmens Kraft har sedan år 2007 bränt återvinnbart bränsle både rivet och pelleterat. För att kunna öka mängden av brännbara sopor, har bolaget utrett möjligheten att bygga en sopförbränningsanläggning, som skulle kopplas till AK2 anläggningen. Under år 2009 framskred ärendena i anslutning till planen och förberedelserna för investeringen kan fortgå. Fennovoimas kärnkraftverksprojekt fortskrider enligt planerna Katternö Kärnkraft Ab är en grundande medlem i Voimaosakeyhtiö SF, som är huvudägare i det nya kärnkraftbolaget Fennovoima Oy. Fennovoima kärnkraftprojektets planering och färdigställande fortgick enligt tidtabell med målet att få ett godkänt principbeslut år Bolaget lämnade i januari 2010 in sin ansökan om principbeslut till Arbets- och Näringsministeriet. Till denna ansökan gav både Strålningscentralen och kommunfullmäktige i alla de tre potentiella placeringskommunerna positiva utlåtanden. I december beslöt Fennovoima koncentrera sig på de nordliga placeringsalternativen Simo och Pyhäjoki. För utförandet av projektet rekryterades mer personal. Regeringen torde göra ett principbeslut i ärendet inom april 2010, varefter ärendet efter ett positivt beslut går till riksdagen för godkännande under sommaren Mera lokal vattenkraft Finnholm vattenkraftverkets andra turbinaggregat totalförnyades under verksamhetsåret. Investeringen omfattade allt från interna vattenvägar till automation och denna investering säkerställer och ökar kraftverkets produktion i avsevärd grad. Förrättningsmännens förslag till tillståndsvillkor för Kiitola kraftverk inlämnades till tillståndsverket, vilket torde ge sitt tillståndsbeslut innevarande år. Förnyandet av Finnholm kraftverk Finnholmin voimalaitoksen uusiminen Alholman jätteenpolttohanke liikahti eteenpäin Alholmens Kraft on jo vuodesta 2007 lähtien polttanut kierrätyspolttoainetta sekä revittynä että pelletöitynä. Jotta jätteen käyttöä polttoaineena voidaan lisätä, on yhtiö selvittänyt mahdollisuutta rakentaa arinakattilalaitos, joka kytkettäisiin ns-. syöttöveden esilämmittimenä AK 2-laitokseen. Vuoden 2009 aikana saatiin kaavoitukseen liittyvät asiat eteenpäin ja investoinnin valmistelua voidaan jatkaa. Fennovoiman ydinvoimahanke etenee suunnitelman mukaan Katternö Ydinvoima Oy on perustajaosakkaana Voimaoakeyhtiö SF:ssä, joka on uuden ydinvoimayhtiö Fennovoiman pääomistaja. Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelu ja valmistelu jatkui aikataulun mukaisesti tavoitteena hyväksytty periaatepäätös vuonna Yhtiö jätti tammikuussa 2009 periaatepäätöshakemuksen Työja Elinkeinoministeriölle. Tähän hakemukseen antoivat sekä Säteilyturvakeskus että kaikkien kolmen potentiaalisen sijoituskunnan kunnanvaltuustot puoltavat lausunnot. Joulukuussa Fennovoima päätti keskittyä pohjoisiin sijoituspaikka-vaihtoehtoihin, Simoon ja Pyhäjokeen. Hankkeen valmistelua varten yhtiöön rekrytoitiin lisää henkilökuntaa. Hallituksen pitäisi tehdä PAP-asiassa periaatepäätös huhtikuun 2010 aikana, jonka jälkeen myönteisessä tapauksessa päätös menee eduskunnan hyväksyttäväksi kesällä Lisää vesivoimaa Finnholmin vesivoimalaitoksen toinen turbiin uusittiin kokonaan toimintavuoden aikana. Investointi käsitti kaikki sisäisistä vesiteistä automaatioon ja tämä investointi varmistaa ja lisää voimalaitoksen tuotantoa huomattavasti. Selvitysmiesten lupaehtoehdotus Kiitolan voimalaitokselle jätettiin lupaviranomaiselle, jonka pitäisi antaa lupapäätöksensä vielä tänä vuonna

9 Ekonomier i recession vad efter Kyoto? Den världsomfattande lågkonjunkturen satte kraftig prägel på hela verksamhetsårets elhandel. Med kraftig nedgång i världshandeln sjönk industriproduktionen och därmed behovet av elenergi inom marknadsområdet. Hemmamarknaden med produktion av konsumtionsvaror och serviceinriktad verksamhet har fortsättningsvis utvecklats förhållandevis bra varför nedgången i elbehovet bromsats, planat ut och mot slutet av året vänt svagt uppåt. Köpenhamnsmötet i slutet av året om den globala utsläppsregleringen efter Kyoto-perioden blev jämfört med förväntningarna ett fiasko; man överenskom om en nära till intet bindande målsättning om att begränsa uppvärmningen av vår värld. Endast EU-länderna stod så gott som ensamma för det konkurrenshämmande men politiskt nära nog religiösa uppoffrandet att minska på den globala uppvärmning som med senaste årtiondets facit i hand inte alls skett såsom beslutsunderlagen visade när Kyoto-beslutet togs. Utnyttjningsgraden av koncernens produktionskapacitet begränsades av att marknadspriset på el tidvis föll under kondenskraftens rörliga kostnader, men även av Vapos fortsatta torvleveransavbrott till Haapavesi kraftverk. Även om de fasta kostnaderna utvecklades i positiv riktning, dvs. minskade, så sjönk det totala självkostnadspriset mindre än marknadsprisets dito. Vattenkraftproduktionen till följd av den torra sommaren var nära rekordlåg. När dessutom avbrottet i torvleveranserna i strid med gällande avtal tvingade till upplösning av prisskyddena blev resultatutvecklingen därefter. En likvid derivathandel ger möjlighet till en viss stabilitet mot ovanstående typ av marknadsvariationer men volymrisken i kraftproduktion med enbart torvbränsle är ändå mycket svår att skydda sig emot. Årets avslutning bjöd på kraftigt stigande priser, vilket fortsatte efter årsskiftet och visar att finan- Ralf Bertula Elmarknaden och slutkundsförsäljningen siella instrument ej kan ersätta en fysisk produktions stabili serande inverkan på kostnader och därmed slutkundpriset på den energi vi levererar till våra kunder. Den lokala vattenkraftproduktionen dök kraftigt efter den torra sommaren. Vattenflödena var i början av året nära normala för att efter vårfloden och sommaren närapå halveras jämfört med normalläge. Slutkundsförsäljningen Våra kunder kan välja olika prisvillkor för sin leverans. Till relativt stabila standardpris, till tidsbundna och fasta priser samt på olika sätt prisbundna. Det stora antalet konsumenter använder våra standardprisvillkor medan andra aktivt vill delta i marknadens svängningar. Under året justerades våra standardpris i takt med marknaden och sänktes under våren. Marknadens svaga nivå har kännetecknat slutkundsförsäljningen. Den stabilitet produktionen innebär i en turbulent marknad har ändå känts positiv för våra kunder då de valt vårt alternativ. Sammantaget ökade Katternögruppens slutkundsförsäljning med 3,6 % jämfört med föregående år. Finslipningen av det nya kundservice- och faktureringsverktyget fortsatte. Systemet har effektiverat vår kundservice bl.a. så att när en kund har kontakt med olika enheter och/eller personer i vårt bolag finns tidigare förda diskussioner tillgängliga för de som bör vara informerade om det. Målsättningen är att ge vår kundbetjänande personal bättre möjlighet till att svara mot kunders behov medan nödvändig administrativ databehandling i större grad automatiseras. I dagens värld är även kommunikationen via webb-sidorna allmän och systemet ger därvidlag nya utvecklingsmöjligheter. Vi är via webben anträffbara under dygnets alla timmar. Katternö-tidningen ger våra läsare förutom en saklig, allsidig men även lättfattlig bild av energimarknaden dessutom en mängd människonära artiklar om närsamhället vi verkar i. Tidningen har på ett positivt sätt slagit igenom bland våra kunder och även i affärs kretsar där denna distribueras. Sähkömarkkinat ja loppuasiakasmyynti Taloudet taantumassa mitä Kioton jälkeen? Maailmanlaajuinen taantuma leimasi voimalli sesti sähkökauppaa koko toimintavuoden aikana. Maailmankaupan voimakkaan supistumisen myötä teollisuustuotanto hiljeni ja sitä kautta myös sähköener gian tarve markkina-alueella. Kotimarkkinoilla kulutustavaroiden ja palvelutoiminnan tuotanto on edelleen jatkunut suhteellisen hyvänä, mikä on jarruttanut ja tasoittanut sähköntarpeen supistumista ja loppuvuodesta kääntänyt sitä jo hiukan ylöspäin. Vuoden lopulla Kööpenhaminassa järjestetyssä kokouk sessa piti päättää päästöjen globaalista sääntelystä Kioto-kauden jälkeen, mutta se päättyi odotuksiin verrattuna fiaskoon; Kööpenhaminassa sovit tiin tavoitteista maapallon lämpenemisen rajoitta miseksi, mutta niiden sitovuus jäi lähes olemattomaksi. Ainoastaan EU-maat käytännössä yksin lupautuivat kilpailua haittaavaan mutta poliittisesti lähes uskonnolliseen uhraukseen vähentääkseen globaalia lämpenemistä, jota ei viime vuosikymmenen tietojen valossa edes tapah tunut sillä tavoin kuin asiakirjat näyttivät osoittavan Kioton päätöksiä tehtäessä. Sähkön markkinahinnan putoaminen ajoittain alle lauhdevoiman muuttuvien kustannusten rajoitti konsernin tuotantokapasiteetin käyttöastetta, mutta asiaan vaikutti edelleen myös Vapon turvetoimitusten keskeytys Haapaveden voimalalle. Vaikka kiin teät kustannukset kehittyivät myönteiseen suuntaan eli laskivat, kokonaisomakustannushinta supistui markkinahintaa vähemmän. Vesivoiman tuotanto jäi kuivan kesän seurauksena lähes ennätysmäisen alhaiseksi. Kun sen lisäksi turvetoimitukset keskeytyivät voi massa olevan sopimuksen vastaisesti ja pakottivat hintasuojausten purkuun, tuloskehityksestä tuli sen mukainen. Tehokas sähkön ja päästöoikeuksien johdannaiskauppa tarjoaa mahdollisuuden tiettyyn vakauteen edellä mainitun kaltaisia markkinavaihteluita vastaan, mutta suojautuminen ainoastaan turvetta polttoaineena käyttävän tuotannon volyymiriskiä vastaan on silti erittäin vaikeaa. Vuoden lopulla hinnat nousivat voimakkaasti ja jatkoivat nousuaan myös vuodenvaihteen jälkeen. Tämä osoittaa, etteivät rahoitusinstrumentit voi korvata oman sähköntuotannon vakaut tavaa vaikutusta kustannuksiin ja sitä kautta asiak kaille toimitetun energian loppukuluttajahintoihin. Paikallinen vesivoiman tuotanto sukelsi voimakkaasti kuivan kesän jälkeen. Vesivirtaamat olivat vuoden alussa lähellä tavanomaisia, mutta kevättulvan ja kesän jälkeen ne lähes puolittuivat normaaliin verrattuna. Loppuasiakasmyynti Asiakkaamme voivat valita heille sopivan hinnoitteluvaihtoehdon eli suhteellisen vakaat perushinnat, aikasidonnaiset kiinteät hinnat sekä eri tavoin markkinaperusteiset hinnat. Suurin osa asiakkaistamme valitsee perushinnat, mutta osa haluaa aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme tarkistettiin vuoden kuluessa markkinoiden mukaisesti ja laskettiin kevään aikana. Markkinoiden heikkous on leimannut loppuasiakasmyyntiä. Oman tuotannon tuoma vakaus vaihtelevilla markkinoilla on kuitenkin asiakkaidemme etu heidän valitessaan vaihtoehtojamme. Kaikkiaan Katternöryhmän loppuasiakasmyynti kasvoi 3,6 % edellisvuoteen verrattuna. Uuden asiakaspalvelu- ja laskutusohjelman hiominen jatkui. Järjestelmä on tehostanut asiakaspalveluamme mm. siten, että asiakkaan ottaessa yhte yttä yhtiömme eri yksikköihin ja/tai henkilöihin, hänen aiem min käymänsä keskustelut ovat asianomaisten henkilöiden saatavilla. Tavoitteena on tarjota asiakaspalveluhenkilöstöllemme paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin samalla, kun tarpeellista hallinnollista tietojenkäsittelyä yhä laajemmin automatisoidaan. Nykymaailmassa myös kotisivujen kautta tapahtuva viestintä on yleistä, ja järjestelmä tarjoaa siihen uusia kehitysmahdollisuuksia. Olemme internetin kautta tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Katternö-lehti tarjoaa lukijoillemme asiallista ja monipuolista mutta myös helposti ymmärrettävää tietoa energiamarkkinoista ja lisäksi ihmisläheisiä artikkeleita omasta lähiympäristöstämme. Lehti on saavuttanut myönteistä vastakaikua lukijoiltamme ja myös liike-elämän parissa

10 Fjärrvärmeproduktionen i Ylivieska Vieskan Voima, fjärrvärmeproducent i Ylivieska, producerade under år 2009 värme och el till sina ägare enligt leveransavtalet 93,9 GWh fjärrvärme och 19,3 GWh el samt 3,7 GWh processånga. Värme och ångproduktionen var ca 10 % större än föregående år och elproduktionen ca 3 % större. Under året gjordes stora servicearbeten på ångturbinen och dess hjälpanläggningar. Under sommaren 2009 utfördes de normala revisionsarbetena och kraftverkets bränsleinmatning renoverades grundligt. Samtidigt genomgicks pannvattnets förbehandlingsprocess och apparaturen renoverades. Efter detta har åtgärder och tillägg utförts under hösten för att kunna säkerställa att vattenkvaliteten hela tiden ligger inom toleransvärdena. Under sommaren 2008 var torvupptagningen dålig i hela verksamhetsområdet. Efterfrågan på inhemskt trä hade sjunkit under hösten 2008, vilket minskade tillgången på biobränslen. Detta ledde till märkbart ökade kostnader för de fasta bränslena för vintern 2008/2009. Sommaren 2009 var bättre i hänseende till torvupptagning vilket gjorde att priset för torv nästan sjönk till nivån för föregående år, men priset på flis höll fortfarande en hög nivå. Ylivieska stads miljöskyddsmyndighet beviljade Vieskan Voima Oy tillstånd enligt miljöskyddslagen att återanvända aska i vägbyggen på det sk. Löytynneva området, i enlighet med planen i ansökan. Miljötillståndet gäller för användandet av den flyg- och bottenaska som uppstår vid förbränningen av torv och trä i Vieskan Voima Oy:s Ylivieska kraftverk. Askan används vid jordbyggnadsarbeten, för grundförbättring och förstärkning av vägar och vändområden på fastigheten vid Löytynneva torv- Fjärrvärmeverksamheten Seppo Tupeli produktionsområde. Den totala mängden aska som kan återanvändas är ca ton, dvs. den mängd aska som uppstår vid kraftverket under en period av 7 8 år. Fjärrvärmeleveransen i Ylivieska Den största förändringen inom fjärrvärmeleveransen under året har skett på prissidan. På grund av de höga bränsleprisen var man tvungen att höja priset två gånger under vintern 2008/2009. Efter en bra torvupptagningssäsong under sommaren stabiliserades priset igen och något tryck att höja det har inte därefter förekommit. Vi hoppas att också inkommande sommar skall vara en bra sommar för torvupptagning så att vi kan undvika prisförhöjningar. Under kalla perioder räcker kraftverkets effekt inte till utan man är tvungen att förlita sig på värme som produceras i oljepannan. Detta är tyvärr ett dyrt sätt, vilket under stränga kölddagar orsakar stora tilläggskostnader. Under året förbättrades stamledningarnas läckageplatser så att man eliminerade de största läckagen. Detta har märkbart synts i den minskade tilläggsvattenmängden. Nya anslutningar gjordes till nätet, till största delen små konsumenter. Herrfors ångleverans till Raisios fabrik har ökat och uppgick senaste år till 3,8 GWh. Toppeffekten vid Alavieska fjärrvärme har under åren stigit och reservpanneffekten har blivit för liten. Därför höjdes effekten på oljepannan under sommaren till 1,6 MW. Situationen är därmed under kontroll och det föreligger ingen fara även om den fasta brännoljepannan skulle krångla eftersom tilläggspannor nu finns tillräckligt. Kaukolämpötoiminta Kaukolämmön tuotanto Ylivieskassa Ylivieskan kaukolämmön tuottaa Vieskan Voima Oy, joka toimitti vuonna 2009 omistajilleen lämmön ja sähkön toimitussopimuksen mukaisesti kaukolämpöä 93,9 GWh ja sähköä 19,3 GWh sekä prosessihöyryä 3,7 GWh. Lämmön- ja höyryntuotanto oli noin 10 % ja sähköntuotanto oli noin 3 % suurempi kuin edellisvuonna Voimalaitoksella tehtiin vuoden aikana suuri huoltotyö höyryturbiinille ja sen apulaitteille. Kesän 2009 aikana tehtiin sen lisäksi tavanmukaiset revisio työt ja voimalaitoksen polttoaineen syöttölaitteet kunnostettiin. Vedenkäsittelylaitosta huollettiin ja säädettiin sekä kesällä että syksyllä. Haasteellinen turvevuosi ja metsäteollisuuden lama vaikeuttivat laitoksen polttoainehankintaan talven ja kevään sekä nostivat kiinteiden polttoaineiden hintoja oleellisesti aikaisempaa korkeammalle. Kesä 2009 oli turpeen noston osalta parempi vuosi joten loppuvuoden turpeen hinnat lähes palasivat edellisvuosien tasolle, mutta hakkeen hinta jäi edelleen korkealle. Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myönsi Vieskan Voima Oy:lle tuhkan hyödyntämistä tierakenteissa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan ns. Löytynnevan alueelle hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ympäristölupa koskee Vieskan Voima Oy:n Ylivieskan voimalaitoksessa turpeen ja puun poltossa syntyvän lento- ja pohjatuhkan käyttämistä maanrakentamisessa ns. Löytynnevan turvetuotantoalueella, kiinteistöillä sijaitsevien teiden ja kääntöpaikkojen perusparantamisessa ja kantavuuden lisäämisessä. Hyötykäytettävän tuhkan kokonaismäärä on noin tonnia, mikä vastaa voimalaitoksen 7 8 vuoden tuhkamäärää. Kaukolämmön toimitus Ylivieskassa Kaukolämmön hintoja on jouduttu korottamaan korkeiden polttoainehintojen takia kaksi kertaa talven 2008/2009 aikana. Hyvän kesän turpeen nostokauden jälkeen hinnan nostopaineita ei sen jälkeen ole ollut. Toivomme että myös tulevana kesänä saataisiin hyvin turvetta nostettua jotta voisimme välttyä hinnankorotuksilta. Kylmimpänä jaksona, kun voimalaitoksen teho ei riitä, joudutaan turvautumaan raskaalla polttoöljyllä tuotettuun lämpöön. Tämä on valitettavasti kallis tapa joka varsinkin kireinä pakkaspäivinä aiheuttaa suuria lisäkustannuksia. Kertomusvuoden lopussa pakkanen kiristyi tasolle, joka vaati kalliin raskaan polttoöljyn käyttämistä. Vuoden aikana korjattiin kaukolämmön runkojohtojen vuotokohtia, joka on näkynyt selvästi pienentyneessä lisävesimäärässä. Uusista liittyjistä suurin osa oli pienempiä liittyjiä. Herrforsin prosessihöyryn toimitus Raision tehtaalle oli viime vuonna 3,8 GWh. Alavieskan kaukolämmön tehonhuippu on ajan saatossa kohonnut ja varakattilateho oli käymässä pieneksi. Laitoksen öljykattila uusittiin kesällä tehokkaammaksi, jotta riittävä kaukolämmön tuotanto voidaan turvata myös pääkattilan mahdollisen häiriön aikana

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen.

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus STYRELSEMEDLEMMARNA 2007 HALLITUKSIEN JÄSENET 2007 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab ordförande/puheenjohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen 25 t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/

Lisätiedot

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 0041 Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse Sisältö Tuulinen vuosi 2013, toimitusjohtajan katsaus......................................... 4 Voimalaitoksen tuotanto...............................................................

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Kanteleen Voima Oy vuosikertomus årsberättelse Turvesuopotkupallo Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta. Ajatuksen kerrotaan lähteneen liikkeelle suomalaisten hiihtäjien voimaharjoittelusta,

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot