Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad ad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy a Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Toholampi Halsua Olmala Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Sievi Ylivieska i Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2010 Verksamhetsområdet Herrforskoncernen Verkställande direktörens översikt Resultaträkning Katternö i korthet Balansräkning Ekonomisk översikt Nätverksamheten Kraftproduktion Resultaträkning Elmarknaden, lokala vattenkraften Balansräkning och slutkundsförsäljningen Övrig elaffärsverksamhet Elnätverksamheten Resultaträkning Fjärrvärmeverksamheten Balansräkning Perhonjokikoncernen Katternökoncernen Resultaträkning Styrelsens verksamhetsberättelse Balansräkning Resultaträkning Styrelsernas medlemmar Balansräkning Revisionsberättelse Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Lapua Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Sänkiaho Alajärvi Fotografier: Bildström/Mats Sandström, Katternös arkiv Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, Valokuvat: Bildström/Mats Sandström, Katternön arkisto Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2010 Toiminta-alue Herrfors konserni Toimitusjohtajan katsaus Tuloslaskelma Katternö lyhyesti Tase Talouskatsaus Verkkotoiminta Voimantuotanto Tuloslaskelma Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima Tase ja loppuasiakasmyynti Muu sähköliiketoiminta Sähköverkkotoiminta Tuloslaskelma Kaukolämpötoiminta Tase Perhonjoki konserni Katternö konserni Tuloslaskelma Hallituksen toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Hallituksien jäsenet Tase Tilintarkastuskertomus Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg,

3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT Verksamhetsåret 2010 präglades av en återhämtning från rådande lågkonjunktur. Detta medförde i kombination med en kall och snörik vinter, alla Kyotoprognoser till trots, en kraftig ökning av energikonsumtionen. Denna utveckling testade givetvis mycket konkret leveranstryggheten i våra överföringsnät likväl som för våra primärbränslen. Förvånande nog var det vår inhemska torv som inte klarade av leveranskraven. Det oaktat kunde leveranserna till våra kunder ske utan avbrott frånsett under sommarens lokala men extrema stormstörningar. Vår energipolitik Den energipolitiska diskussionen under året dominerades av frågan om att hur få resten av världen med i Postkyoto perioden från 2013 till Tyvärr med tanke på det globala resultatet verkar Europa bli helt ensamt med det ambitiösa beslutet att beskära koldioxidutsläppen med 20%, öka användningen av förnybara energikällor till i medeltal 20%, för Finlands del från 28,5 till Riktiga vintrar hela 38%, och öka energieffektiviteten med 20%. Koldioxidbeskärningen innebär för vår del att alla koldioxidutsläpp från de fossila bränslen vi tvingas använda måste täckas med inköpta utsläppsrättigheter på den fria marknaden. Det är helt klart att med en större efterfrågan kommer koldioxidpriset, som senaste år varierade mellan 12,4 och 16,5 euro att stiga med motsvarande prisstegring för el som slutresultat. För att klara vår drastiska ökning av förnyelsebara energikällor kom- Stefan Storholm mer olika stödpaket finansierade med skattemedel att tas i bruk. Garantipriset för vindkraft är 105,3 euro per megawattimme de tre första åren för att sedan sjunka till 83,5 euro under ytterligare åtta år. Detta kan jämföras med medelpriset för el på Nordpool som senaste år var 53 euro per MWh. För att öka användningen av biobränsle kommer såväl utvinningen av bränslet som dess användning som bränsle ifall koldioxidpriset understiger 23 euro per ton, att stödas. Nya byggnormer För att fullfölja det ökade kravet på energieffektivitet har också ett nytt byggnormpaket utvecklats där husets energianvändning styr isoleringskravet. Normen är baserat på normal europeisk praxis, dvs. att el görs helt separat, inte i kombination med värme som är vanligt hos oss. Detta medför t.ex. att fjärrvärme baserad på kol i Helsingfors är miljövänligare än uppvärmning med el från Alholmens Kraft baserad på biobränsle. Byggfaktorn för fjärrvärmen är 0,7 och för el 1,7 dvs. huset med miljövänligare elvärme måste i princip ha 140% tjockare isolering. Faktorn för oljeeldning är 1, vilket innebär att en husbyggare på landet klarar sig med 40% tunnare isolering om han byter biobränslebaserad eluppvärmning till oljeeldning. Detta visar hur illa centralstyrda beslut från Bryssel slår ut i praktiken hos oss med helt andra förutsättningar. Det finns också planer på en ännu större subventionspolitik. För kuststäderna, som baserar sin fjärrvärme på fossila bränslen, finns beräkningar för såväl investeringsstöd som operativt stöd för att främja en övergång till biobränsle. Man kan verkligen fråga sig hur elmarknaden skall kunna fungera i fortsättningen om till exempelvis Helsingfors stad, som är storägare av såväl vattenkraft som kärnkraft, skall få såväl investeringsstöd som stöd för elproduktion, antagligen som inmatningstariff, för att byta från kol och naturgas till biobränsle, medan andra städer som redan gjort motsvarande investeringar får klara sig mer eller mindre utan stöd. En övergång till en alltmer stödbaserad energimarknad kommer att kräva extra skatter. Så infördes fr.o.m detta år nya energiskatter på 700 miljoner. Man får verkligen fråga sig om TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuotta 2010 leimasi elpyminen vallitsevasta taantumasta. Se yhdessä kaikkia Kioton ennusteita uhmanneen kylmän ja lumisen talven kanssa lisäsi voimakkaasti energiankulutusta. Tämä kehitys koetteli tietenkin erittäin konkreettisesti sekä siirtoverkkojamme että primääripolttoaineidemme toimitusvarmuutta. Kotimainen turve ei yllättävää kyllä selvinnyt toimitusvaatimuksista. Tästä huolimatta pystyimme toimittamaan sähköä asiakkaillemme keskeytyksettä lukuun ottamatta paikallisten mutta äärimmäisten myrskyhäiriöiden aikana kesällä. Oikeita talvia Energiapolitiikkamme Energiapoliittista keskustelua hallitsi v kysymys siitä, miten muu maailma saadaan osallistumaan Kioton jälkeiselle kaudelle Globaalin tuloksen kannalta näyttää valitettavasti siltä, että Eurooppa jää täysin yksin tavoittelemaan kunnianhimoista päätöstä eli leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä 20%, lisäämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä keskimäärin 20%, mutta Suomen osalta 28,5%:sta peräti 38%:iin, ja nostamaan energiatehokkuutta 20%. Hiilidioksidipäästöjen leikkaus tarkoittaa meidän osaltamme, että meidän on katettava vapailta markkinoilta ostettavilla päästöoikeuksilla niiden fossiilisten polttoaineiden päästöt, joita meidän on pakko käyttää. Kysynnän kasvaessa on täysin selvää, että hiilidioksidioikeuksien hinta, joka viime vuonna oli 12,4 16,5 euroa, nousee ja sen seurauksena sähkön hinta kallistuu vastaavasti. Pystyäksemme lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta vaaditulla tavalla Suomi ottaa käyttöön verovaroin rahoitettuja erilaisia tukipaketteja. Tuulivoiman takuuhinta on 105,3 euroa mega- wattitunnilta kolmena ensimmäisenä vuotena, jonka jälkeen se laskee 83,5 euroon seuraaviksi kahdeksaksi vuodeksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että Nordpoolin sähkön keskihinta oli viime vuonna 53 euroa/mwh. Biopolttoaineen käytön lisäämiseksi polttoaineen talteenottoa ja sen käyttöä polttoaineena tuetaan, mikäli hiilidioksidin hinta laskee alla 23 euroon tonnilta. Uudet rakennusmääräykset Energiatehokkuuden tiukentuneiden määräysten täyttämiseksi on laadittu uusi rakennusmääräysten paketti, jossa rakennusten eristysvaatimus ohjaa talon energiankäyttöä. Rakennusmääräykset perustuvat normaaliin eurooppalaiseen käytäntöön eli että sähkönkulutusta tarkastellaan täysin erillään, ei yhdessä lämmityksen kanssa, kuten meillä on tapana. Sen vuoksi esim. Helsingissä tuotettu hiilipohjainen kaukolämpö katsotaan ympäristöystävällisemmäksi kuin Alholmens Kraftin biopolttoainepohjainen sähkölämmitys. Kaukolämmön energiamuodon kerroin on 0,7 ja sähkön 1,7 eli ympäristöystävällisemmässä sähkölämmitteisessä talossa täytyy periaatteessa olla 140 % paksumpi eristys. Öljylämmityksen kerroin on 1, jolloin siis talonrakentaja selviää 40 % ohuemmalla eristyksellä, jos hän vaihtaa biopolttoainepohjaisen sähkölämmityksen öljylämmitykseen. Tämä osoittaa, miten huonosti Brysselin keskusjohtoiset päätökset sopivat meidän oloihimme, joissa edellytykset ovat aivan toiset. Vieläkin laajempaa tukipolitiikkaa on suunnitteilla. Rannikkokaupungeille, joiden kaukolämpö nyt tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, on olemassa laskelmia sekä investointituelle että käyttötuelle biopolttoaineisiin siirtymisen edistämiseksi. Voidaan todella kysyä, miten sähkömarkkinat pystyvät toimimaan jatkossa, jos esim. runsaasti vesi- ja ydinvoimaa omistava Helsingin kaupunki saa investointitukea ja sähköntuotannon tukea, todennäköisesti syöttötariffina, siirtyäkseen hiilestä ja maakaasusta biopolttoaineisiin, kun samalla muut kaupungit, jotka ovat jo tehneet vastaavat investoinnit, joutuvat selviämään enemmän tai vähemmän ilman tukia. Siirtyminen yhä enemmän tukipohjaisiin energiamarkkinoihin vaatii verotuksen lisäämistä. Niinpä 4 5

4 Europa kommer att överleva med denna energipolitik. Medan den globala konkurrensen bara ökar kommer vår framtida stödbaserade energimarknad att kräva allt mera skatteintäkter. Hur vår energiintensiva exportindustri skall klara sig på lång sikt är verkligen en ödesfråga. Katternökoncernen Under året fortsatte satsningarna på koldioxidfri produktion. I såväl Kanteleen Voima som Alholmens Kraft fortsatte satsningarna på ökad användning av biobränsle. Vindkraftsparken Rajakiiri utanför Torneå, där koncernen är delägare togs i provdrift under året. Fennovoima och Industrins Kraft fick under året principtillstånd av statsmakten för nya kärnkraftsetableringar. Detta möjliggör på sikt också ny koldioxidfri kärnkraftsproduktion. För att bredda tillgången på bio- och torvbränsle gick koncernen in som delägare i Härjedalens utveckling Ab i Sveg i Sverige. Koncernens prispolitik Koncernen har långsiktigt satsat på egen produktion. Detta möjliggör nu en konkurrenskraftig prispolitik. Vår målsättning är att hålla våra elpriser under medelnivån i Finland. Detta lyckades vi fullfölja också under detta verksamhetsår. Egen produktion möjliggör också en stabil prispolitik trots ett kraftigt fluktuerande börspris. Speciellt våra industrikunder verkar uppskatta denna stabila prispolitik som möjliggör en budgeterbar produktionskostnad. Resultat Utvecklingen för koncernen var mycket gynnsam under året. Omsättningen ökade med 34% till 101,1 miljoner euro. Vinsten före extraordinära poster steg till 11,8 miljoner, en förbättring på 76 % jämfört med tidigare år. Avkastningen på eget kapital ökade från 5,9 till 9,4% och på investerat kapital från 6,9 till 9,9%. Soliditeten sjönk något från 72,0 till 66,9% medan kassaflödet ökade från 3,6 till 14,9 miljoner. Investeringarna under året uppgick till 10,9 miljoner jämfört med 14,9 miljoner året innan. Här ingår fortsatta satsningar i Jakobstadsnejdens Telefon och Anvia. Till moderbolagets ägare utdelades en dividend på 2,7 euro per aktie eller totalt 1,5 miljoner euro. Denna utdelning motsvarar en avkastning på satsat aktiekapital på 32% och på eget kapital på 13%. Framtidsutsikter Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter inom koncernen. Under löpande år torde byggande av följande vindkraftspark efter Rajakiiri att inledas i Merijärvi. Koncernens kundtidning Katternö har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vi har målsättningen att öppet informera om miljö- och energifrågor för att gynna en långsiktig hållbar utveckling. Vi samarbetar bl.a. med Yrkesskolan Optima i Jakobstad för att kunna ge praktiska exempel på energieffektivt småhusbyggande. Vi försöker också informera om effektiva möjligheter att spara såväl energi som vatten i redan existerande bostadsbestånd. Slutligen vill jag tacka våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett synnerligen gott arbete, liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. Suomessa otettiin käyttöön tästä vuodesta alkaen uusi 700 milj. euron energiavero. Voidaan todella kysyä, miten Eurooppa aikoo selvitä. Globaalin kilpailun yhä kiihtyessä tulevaisuuden tukipohjaiset energiamarkkinamme nielevät yhä enemmän verotuloja. Miten meidän energiavaltainen vientiteollisuutemme selviää pitkällä aikavälillä on todella kohtalon kysymys. Katternö-konserni Katternö-konserni jatkoi panostuksia hiilidioksidittomaan tuotantoon. Kanteleen Voima ja Alholmens Kraft lisäsivät edelleen biopolttoaineen käyttöä. Tornion edustalla sijaitseva Rajakiirin tuulivoimapuisto, jossa Katternö-konserni on osakkaana, otettiin koekäyttöön v Fennovoima ja Teollisuuden Voima saivat valtiovallalta periaateluvat uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen. Se mahdollistaa myös uuden hiilidioksidittoman ydinvoimatuotannon pitkällä aikavälillä. Konserni hankki osakkuuden Härjedalens utveckling Ab -yhtiöstä Ruotsin Svegistä laajentaakseen bio- ja turvepolttoaineen saatavuutta. Konsernin hintapolitiikka Konserni on pitkäjänteisesti panostanut omaan tuotantoon. Se mahdollistaa nyt kilpailukykyisen hintapolitiikan. Tavoitteenamme on pitää sähkönhintamme Suomen keskiarvon alapuolella. Onnistuimme tavoitteessamme tänä toimintavuonna. Oma tuotanto mahdollistaa myös hintapolitiikan säilyttämisen vakaana voimakkaasti vaihtelevasta pörssihinnasta huolimatta. Varsinkin teollisuusasiakkaamme tuntuvat arvostavan vakaata hintapolitiikkaa, jonka ansiosta tuotannon kustannukset voidaan budjetoida luotettavasti. Tulos Konserni kehittyi erittäin suotuisasti vuoden aikana. Liikevaihto kasvoi 34% ja oli 101,1 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä nousi 11,8 milj. euroon, joka merkitsee 76%:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Oman pääoman tuotto nousi 5,9 %:sta 9,4 %:iin ja sijoitetun pääoman tuotto 6,9 %:sta 9,9 %:iin. Vakavaraisuus laski jonkin verran 72,0 %:sta 66,9 %:iin, mutta kassavirta kasvoi 3,6 milj. eurosta 14,9 milj. euroon. Investointeja tehtiin vuoden aikana 10,9 milj. eurolla; edellisvuonna niitä oli 14,9 milj. euroa. Tähän sisältyvät investoinnit Pietarsaaren Seudun Puhelimeen ja Anviaan. Emoyhtiön osakkaille jaettiin osinkona 2,7 euroa osakkeelta eli yhteensä 1,5 milj. euroa. Se vastaa 32 %:n tuottoa sijoitetusta osakepääomasta ja 13 % omasta pääomasta. Tulevaisuudennäkymät Katternö-konsernin pitkän aikavälin strategiana on uusiutuvaan energiaan panostaminen. Kuluvana vuonna aloitettaneen Rajakiirin jälkeen seuraavan tuulivoimapuiston rakentaminen Merijärvelle. Asiakkaamme ovat todella arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on tiedottaa ympäristö- ja energia-asioista avoimesti pitkän aikavälin kestävän kehityksen edistämiseksi. Teemme yhteistyötä mm. pietarsaarelaisen Optiman ammattiopiston kanssa voidaksemme tarjota käytännön esimerkkejä energiatehokkaasta pientalorakentamisesta. Pyrimme myös tiedottamaan tehokkaista mahdollisuuksista niin energian kuin vedenkin säästämiseksi jo olemassa olevassa asuntokannassa. Lopuksi haluan kiittää asiakkaitamme heidän osoittamastaan luottamuksesta kuluneena vuonna. Samoin haluan kiittää henkilökuntaamme erittäin hyvästä työstä, kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. 6 7

5 Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärr värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl regionsom el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Katternö i korthet Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Herrfors Nät- Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 50 personer. Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/ Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag.....0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/ Kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion koncernbolagen Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet Kat-Voima Oy utveckling Vieskan Voima Oy el- och fjärrvärmeproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Härjedalens Utveckling AB torvproduktion Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja Katternö lyhyesti kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään Nord- Pool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 50 henkilöä. Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos.40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/ Sähkölaitos ,12 % Uusikaarlepyy/ Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto kanserniyhtiöt Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta Kat-Voima Oy kehitys Vieskan Voima Oy sähkön- ja kaukolämmöntoiminta Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Härjedalens Utveckling AB turvetuotanto 8 9

6 Verksamhetsåret 2010 präglades av en stabil om än något försiktig återhämtning från den djupa lågkonjunktur som den globala finanskrisen förorsakade landets ekonomi. Det dåliga vattenläget i Norden samt en kall vinter drev tillsammans med den större efterfrågan på energi upp elpriset på börsen, främst under årets första och sista kvartal. Tack vare detta förbättrades även lönsamhet för elhandeln klart jämfört med fjolåret. Trots det goda marknadsläget för elproduktionen tvingades torvkraftverket Kanteleen Voima, där koncernen är en storägare, även år 2010, stå i flera månader eftersom bränntorven inte räckte till. För hela landet ökade elförbrukningen med 7,6% under verksamhetsåret medan elförbrukningen inom Herrfors distributions område ökade med hela 9,2%. Även fjärrvärmeleveranserna inklusive ång leveranserna, till Raisios foderfabrik i Ylivieska, ökade med 9,6% tack vare den kalla vintern samt flertalet nya fjärrvärmekunder som anslutits till fjärrvärmenätet. Koncernens omsättning ökade tack vare det förbättrade ekonomiska läget med hela 34,1% och uppgick till 101,1 miljoner euro (75,4). Ekonomisk översikt Koncernens rörelsevinst ökade till 12,1 miljoner euro (7,3). Uppgången i omsättningen och det klart förbättrade resultatet kommer främst från elhandeln och -produktionen i dotterbolaget Oy Herrfors Ab. Till den ökade omsättningen bidrar även starkt produktionsbolaget Oy Perhonjoki Ab, vilkas produktionsresurser gått för fullt tack vare de högre elbörspriserna. Som en följd av det klart förbättrade resultatet i koncernen steg avkastningen på det egna kapitalet till 9,4% (5,9%) samt avkastningen på investerade kapitalet till 9,9% (6,9%). Thomas Sandkulla Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 24,6 miljoner euro (19,9). Koncernens soliditet sjönk därmed något på grund av den större kreditstocken, till 66,9% (72,0%). Under verksamhetsåret har koncernen investerat totalt 10,9 miljoner euro, varav 4,7 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 6,2 miljoner euro i aktier och andelar. Av investeringarna i materiella och immateriella tillgångar uppgick nätverksamhetens investeringar till 2,8 miljoner euro, elhandel och -produktionens investeringar till 0,9 miljoner euro samt fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,8 miljoner euro. I adb anläggningar kontorsinventarier och har investerats 0,2 miljoner euro. Bland koncernens investeringar i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av hela aktiestocken i Vieskan Voima Oy samt Katternö Kraft Oy Ab:s satsningar i vindkraftsbolaget Rajakiiri Oy. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab har även förvärvat en stor aktiepost i Härjedalens Utveckling Ab i Sverige. Den fortsatta uppgången i ekonomin torde medföra att efterfrågan på, el och värme, fortsätter att öka under nästa år. Det dåliga vattenläget i Norden och nedkörningen av gammal kärnkraft i Europa medför att koncernens hela produktionsapparat torde komma i full användning. Som nämnts är Kanteleen Voima en viktig produktionskälla för koncernen. Ett driftsstopp i flera månader på samma sätt som senaste år leder snabbt till en mycket negativ inverkan på koncernens resultat. Omsättning Liikevaihto Rörelsevinst Liikevoitto Avkastning på eget kapital Oman pääoman tuotto 12% Avkastning på investerat kapital Sijoitetun pääoman tuotto 12% Investeringar Investoinnit Soliditet Vakavaraisuus KEUR KEUR KEUR % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% % 8% 6% 4% 2% 10% 8% 6% 4% 2% % % Toimintavuotta 2010 leimasi vakaa, joskin hidas elpyminen globaalin rahoituskriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta. Pohjoismaiden huono vesitilanne ja kylmä talvi nostivat yhdessä energian kysynnän kasvun kanssa pörssin sähkönhintaa lähinnä vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Sen ansiosta sähkökaupan kannattavuus parantui selvästi edellisvuoteen verrattuna. Suurelta osin Herrforsin omistuksessa oleva Haapaveden turvevoimala joutui hyvästä markkinatilanteesta huolimatta keskeyttämään tuotantonsa useiksi kuukausiksi Talouskatsaus myös vuonna 2010, koska polttoturve ei riittänyt. Suomen sähkönkulutus kasvoi 7,6% vuonna 2010, mutta Herrforsin jakelualueella peräti 9,2%. Kaukolämpötoimitukset, mukaanlukien höyrytoimitukset Raision Ylivieskan rehutehtaalle, kasvoivat 9,6% kylmän talven vuoksi ja koska kaukolämpöverkkoon on liittynyt runsaasti uusia asiakkaita. Vuonna 2010 konsernin liikevaihto kasvoi taloustilanteen kohentumisen ansiosta peräti 34,1% ja oli kaikkiaan 101,1 milj. euroa (75,4). Konsernin liikevoitto oli 12,1 milj. euroa (7,3).Liikevaihdon kasvu ja selvästi parempi tulos ovat lähinnä peräisin tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n sähkökaupasta ja tuotannosta. Lisäksi tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab vaikutti voimakkaasti liikevaihdon kasvuun, ja sen tuotantoresurssit olivat täydessä käynnissä sähköpörssin korkeampien hintojen ansiosta. Selkeästi paremman tuloksen seurauksena konsernin oman pääoman tuotto kasvoi 9,4%:iin (5,9%) ja kokonaispääoman tuotto 9,9%:iin (6,9%). Konsernin korollinen velka oli tilikauden lopussa 24,6 milj. euroa (19,9).Omavaraisuus laski suuremman lainakannan vuoksi jonkin verran eli 66,9%:iin (72,0%). Toimintavuoden aikana konserni on investoinut yhteensä 10,9 milj. euroa, joista 4,7 miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 6,2 milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Verkkotoiminnan investointien osuus oli 2,8 milj. euroa, sähkökaupan ja -tuotannon 0,9 milj. euroa sekä kaukolämpötoiminnan 0,8 milj.euroa kaikista aineellisista ja aineettomista investoinneista. Toimistotilojen, -kalusteiden ja atklaitteiden uusimiseen investoitiin 0,2 milj. euroa. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Vieskan Voima Oy:n koko osakekannan hankinta Oy Perhonjoki Ab:lle sekä Oy Katternö Kraft Ab:n hankinnat tuulivoimayhtiö Rajakiiri Oy:stä. Lisäksi tytäryhtiö Oy Herrfors Ab hankki suuren osake-erän ruotsalaisesta Härjedalens Utveckling Ab:stä. Sähkön ja lämmön kysynnän kasvu jatkunee talouden elpymisen ansiosta ensi vuonnakin. Pohjoismaiden huono vesitilanne ja vanhojen ydinvoimaloiden alasajo Euroopassa tarkoittaa, että yhtiön koko tuotantokapasiteetti tullee täyteen käyttöön. Kuten mainittua, Kanteleen Voima Oy on konsernille tärkeä tuotantolaitos. Useiden kuukausien käyttöseisokki viime vuoden tapaan vaikuttaa nopeasti erittäin kielteisesti konsernin tulokseen

7 Ekonomiska nyckeltal Omsättning (tusen euro) Rörelseresultat (tusen euro) Rörelseresultat i % av omsättning % 12,0 9,8 12,3 12,7 12,0 Resultat före bokslutsdisp. och skatter (tusen euro) Räntebärande skuld inkl. leasing ansvar (tusen euro) Avkastning-% på investerat kapital 9,9 6,9 10,7 11,0 9,6 Avkastning-% på eget kapital 9,4 5,9 9,1 9,8 9,5 Soliditet % 66,9 72,0 70,0 69,4 63,6 Investeringar Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) Personal Elförbrukningen och med den också elproduktionen återgick under 2010 till samma nivå som innan lågkonjunkturen och steg till 6 TWh. Elproduktionen i vårt land uppgick till 77 TWh, utöver detta importerades el för över 10 TWh. Kolet, biomassan, naturgasen och torven stärkte sina ställningar på bränslemarknaden. Detta trots att kolet fördyrades med en fjärdedel under året och oljan ännu mera. Kraftproduktion Energilösningar Den politiska diskussionen präglades av energilösningar. Förutom kärnkraften diskuterades brett också olika förnyelsebara produktionsformer. Denna diskussion ledde vid årets slut till en lagstiftning som strävar till att stöda nya former av biobränslen, biogas och vind. De oväntade EU-utsläppsprocesserna förorsakade dock, att det vid årets slut inte fanns någon stödform för förnyelsebar produktion när den gamla lagstiftningen upphörde och man ännu väntade på den nya. Fennovoima och OL 4 erhöll principbeslut Rikstdagen fastställde enligt statsrådets förslag principbesluten för två kärnkraftverk den Katternö deltar i båda projekten, i Fennovoima med drygt 100 MW och OL 4 med drygt 10 MW. Fennovoimaprojektet övergick från förberedelsestadiet till anskaffningsstadiet. Denna utveckling stöddes av erhållandet av planläggningsbeslut, vilka dock som väntat ledde till besvär. De nuvarande kärnkraftsandelarna i Olkiluotos OL 1 & OL 2 kraftverk producerade lite mindre el än normalt. I Olkiluotos kärnkraftverks första enhet gjordes historiens största årsservice. Tack vare förbättringen av anläggningen ökade den första enhetens netto eleffekt nästan 20 MW. Den nominella netto eleffekten i Olkiluoto 1 höjdes i början av juli från 860 MW till 880 MW Personal i medeltal Henkilökunta keskimäärin Vinst Tulos KEUR Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto (tuhat euroa) Liikevoitto (tuhat euroa) Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 12,0 9,8 12,3 12,7 12,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tuhat euroa) Korollinen velka, sis. leasingvastuun (tuhat euroa) Sijoitetun pääoman tuotto % 9,9 6,9 10,7 11,0 9,6 Oman pääoman tuotto % 9,4 5,9 9,1 9,8 9,5 Vakavaraisuus % 66,9 72,0 70,0 69,4 63,6 Investoinnit Liiketoiminnan rahavirta (tuhat euroa) Henkilökunta Antti Vilkuna Sähkön kulutus ja sen myötä sähkön tuotanto normalisoitui vuonna 2010 lamaa edeltävälle tasolle kulutuksen noustessa 6 TWh:a. Sähkön tuotanto oli maassamme 77 TWh, jonka lisäksi maahan tuotiin sähköä yli 10 TWh. Polttoaineissa hiili, biomassa, maakaasu ja turve paransivat asemaansa. Näin siitä huolimatta, että kivihiili kallistui vuoden aikana neljänneksen ja öljy vielä enemmän. Energiaratkaisut Poliittista keskustelua leimasi energiaratkaisukeskustelut. Ydinvoiman mukana keskusteltiin laajasti eri uusiutuvista tuotantomuodoista. Voimantuotanto Tämä keskustelu johti vuoden lopulla uuteen biopolttoaineiden, biokaasun ja tuulen tukemiseen tähtäävään lainsäädäntöön. Odottamattomat EU-päätösprosessit aiheuttivat kuitenkin sen, että vuoden päättyessä ei mikään uusiutuvan tuotannon tukimuoto ollut käytössä vanhan lainsäädännön päättyessä ja uutta odoteltaessa. Fennovoima ja OL 4 saivat periaatepäätösluvat Valtioneuvoston esityksen mukaan eduskunta vahvisti kahden ydinvoimalan periaatepäätösraktkaisut Katternö on mukana molemmissa hankkeissa, Fennovoimassa runsaalla 100 MW:lla ja OL 4:ssä runsaalla kymmenellä megawatilla. Fennovoiman hanke siirtyi valmisteluvaiheesta hankintavaiheeseen. Tätä siirtymistä tuki saadut kaavoituspäätökset, jotka kylläkin odotetusti johtivat valituksiin. Nykyiset ydinvoimaomistukset Olkiluodon OL 1 & OL 2 laitoksissa tuottivat sähköä hieman normaalia vähemmän. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykkösyksiköllä tehtiin historian suurin vuosihuolto. Tehtyjen laitosparannusten ansiosta ykkösyksikön nettosähköteho kasvoi lähes 20 megawattia. Olkiluoto 1:n nimellinen nettosähköteho korotettiinkin heinäkuun alussa

8 Olkiluoto 3 projektet framskred och huvudaggregaten installerades. Tidtabellen för hela projektet försköts samtidigt till slutet av Projektets kvalitets- och arbetsskyddsärenden rubricerades flera gånger i nyheterna, oftast utan orsak. Rajakiiri projektet i Torneå färdigställdes Rajakiiri Oy, där Katternö Kraft äger 19,9% och Perhonjoki lite till via EPV- Energias W-serie, byggdes och togs i bruk under året. Till landvindparken kom åtta 3,6 MW stora Siemens turbiner på hundra meters navhöjd. Katternös Risti-veto projekt i Ristivuori i Merijärvi erhöll alla nödvändiga tillstånd för byggande. Målet är att erhålla ett investeringsbeslut för fyra eller sex vindkraftverk under år Katternö påbörjade vindmätningar vid Klubbskata. Rajakiiri fortsatte MKB-processerna för Torneå och Brahestads offshore vindparker. Det av Kanteleen Voima i Kopsa, Brahestad utvecklade vindkraftprojektet på ca 100 MW överfördes till ett nytt bolag, Puhuri Oy. Vindmätningarna på Kopsa området påbörjades i juli Samtidigt påbörjades också miljökonsekvensbedömningen (MKB) samt planeringen av planläggningen och markanvändningen. Projektets förberedelsefas väntas bli klar 2011 varefter det är möjligt att ta ett investeringsbeslut. Det är möjligt att förverkliga vindparken i fyra ca 25 MW faser. Under år 2010 började Puhuri MKB- och planläggningsprocesserna för Ketunperä och Ylipää i Brahestad. Trä brinner i Jakobstad, Haapavesi och Ylivieska Kanteleen Voima producerade 838 GWh el föregående år, Katternös andel var ca 45%. Kraftverket fungerade utan några märkbara störningar och under tiden när marknadspriset var högt var det endast bristen på bränsle som begränsade driften av kraftverket. Som lovat utökade Kanteleen Voima sin användning av träbränslen märkbart och biobränsleandelen under året blev 10 % av hela den använda bränslemängden. Den första kvarnen inom ramen för HaapaPuuprojektet togs i produktion under året och i november kunde en andra anläggning tas i bruk. För att stöda användningen av trä inleddes med Haapavesi stad ett HaapaKenttä benämnt projekt där man i anknytning till kraftverksområdet bygger ett 6 ha stort lagerområde för bränslen. Alholmens Kraft har varit i marknadsmässig nästan full produktion hela året, förutom under oktobernovember då en generatorskada förorsakade ett driftstopp. Kraftverket producerade 1564 GWh el och Katternös andel är lite under 40%. Som bränsle under året användes 41% trä, 7% avfall, 32 % torv och 19% kol. Anskaffningen av bränsle är en central sak också i Alholmens Kraft för att man skall bibehålla och till och med öka den utsläppsfria produktionen. Det återstår att se hur statsmaktens stöd inverkar på el producerad med träbränslen, redan nu kan man skönja att vår regions trävaror är i mycket noggrann användning. Egen torvproduktion Kanteleen Voima hade år 2010 flera torvmarkanskaffningar under behandling. Det första positiva tillståndet erhölls från myndigheterna och bolaget kunde lämna in en miljötillståndsansökan för en av torvmossarna för behandling till myndigheterna. Alholmens Kraft fortsatte planenligt utvecklingen av den egna torvproduktionen. Katternö gruppen anskaffade år 2010 hälften av Härjedalens Miljöbränsle Ab i Sverige. Bolaget koncentrerar sig på produktion av torvoch träbriketter samt träpellets i Sveg i Härjedalen. Bolaget har egen torvproduktion och man har inlett åtgärder för att effektivisera och utvidga denna. Vieskan Voima till den egna koncernen Under höstens gång överenskoms med Pohjolan Voima Oy att PVO:s K2-aktieserie makuleras och att Vieskan Voima Oy överförs direkt till Perhonjoki koncernen. Åtgärderna för bolagets fusion med Perhonjoki har påbörjats.. På kommande: ID-direkiv EU förbereder ett nytt Industrial Emissions-direktiv, som kommer att ersätta det gamla LCP-direktivet. Detta medför utmaningar för såväl PVO:s gamla kraftverk som för Kanteleen Voima. Investeringarna som direktivet förutsätter kan vara mycket märkbara i Haapavesi. Alholmens Kraft ser ut att kunna uppfylla direktiv kraven med mindre ändringar än Kanteleen Voima. megawatista 880 megawattiin. Olkiluoto 3 hanke edistyi päälaitteiden asennukseen, kokonaisaikataulun venyessä samalla vuoden 2013 loppupuolelle. Hankkeen laatuja työsuojeluasiat olivat useaan otteeseen uutisoinnin kohteena, useimmiten ilman syytä. Rajakiirin hanke valmistui Tornioon Rajakiiri Oy, josta Katternö Kraft omistaa 19,9% sekä Perhonjoki hieman lisää EPV-Energian W-sarjan kautta, rakennettiin ja otettiin käyttöön kertomusvuoden aikana. Maatuulipuistoon tuli kahdeksan kappaletta 3,6 MW Siemensin turbiineita 100 m napakorkeudelle Katternön Risti-veto -hanke Merijärven Ristivuorella sai loppuvuodesta kaikki tarvittavat luvat rakentamista varten. Tavoitteena on saada investointipäätös joko neljästä tai kuudesta voimalasta vuoden 2011 aikaan Katternö aloitti tuulimittaukset Klubbskatan niemessä.rajakiiri jatkoi Tornion ja Raahen merituulipuistojen YVA-prosessia. Kanteleen Voiman kehittämä Raahen Kopsassa noin 100 MW tuulivoimahankkeen siirrettiin uuteen yhtiöön, Puhuri Oy:öön. Heinäkuussa 2009 aloitettiin Kopsan alueella tuulimittaukset. Samoihin aikoihin aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista toteuttaa myös neljässä noin 25 MW vaiheessa. Vuoden 2010 aikaan Puhuri aloitti YVA- ja kaavoitusprosessit Raahen Ketunperällä ja Ylipäässä. Puu palaa Pietarsaaressa, Haapavedellä ja Ylivieskassa Kanteleen Voima tuotti viime vuonna 838 GWh:a sähköä, josta Katternön osuus on noin 45%. Laitos toimi ilman merkittäviä häiriöitä ja korkean markkinahinnan aikaan vain polttoaineen saatavuus rajoitti laitoksen käyttöä. Lupaustensa mukaisesti Kanteleen Voima laajensi puunpolttoa huomattavasti saavuttaen vuoden aikana 10% biopolttoaineosuuden koko polttoainekäytöstä. HaapaPuuprojektin ensimmäinen murskain saatiin hyvin tuotantoon vuoden aikana ja marraskuussa otettiin kyttöön toinen laite. Puunkäytön tukemiseksi Haapaveden kaupungin kanssa aloitettiin HaapaKenttähanke, jossa rakennetaan voimalaitosalueen viereen 6 ha polttoaineen varastoalue. Alholmens Kraft on, lukuunottamatta loka-marraskuun generaattorivaurion aiheuttamaan katkosta, ollut markkinaehtoisessa lähes täydessä tuotannossa.voimalaitos tuotti 1564 GWh:ta sähköä, josta Katternön osuus on hieman vajaat 40%:a. Polttoaineseos oli vuoden aikana 41% puuta, 7% jätettä, 32% turvetta ja 19% hiiltä. Polttoaineiden hankinta on Alholmassakin keskeinen työmaa, jotta voimalaitoksen päästöttömän tuotannon nykytaso voidan säilyttää, jopa kasvatattaa. Nähtäväksi jääkin miten valtiovallan uudet puusähkötuet tässä asiassa vaikuttavat, jo nyt on havaittavissa, että maakuntamme puuvarat ovat hyvinkin tarkkaan käytössä. Omaa turvetuotantoa Kanteleen Voima oli vuoden 2010 aikana Haapaveden seudulla useita suohankkeita valmistelussa. Ensimmäinen lupa saatiin viranomaisilta myönteisenä päätöksenä ja yhden suon osalta voitiin jättää viranomaisille ympäristölupahakemus käsiteltäväksi. Alholmens Kraft jatkoi oman turvetuotannon kehittämistä suunnitelman mukaan. Katternö-ryhmä hankki 2010 omistukseensa puolet Härjedahlens Miljöbränsle Ab:sta Ruotsista. Yhtiö keskittyy turve- ja puubrikettien tuotantoon sekä puupellettien tuotantoon Svegissä Härjedahlenin alueella. Yhtiöllö on omaa turvetuotantoa, jonka tehostamiseksi ja laajentamiseksi on aloitettu tarvittavat toimenpiteet. Vieskan Voima omaan konserniin Syksyn aikana sovittiin Pohjolan Voima Oy:n kanssa PVO:n K2- osakesarjan mitätöinnistä ja Vieskan Voima Oy:n siirtämisestä suoraan Perhonjoki-konserniin. Toimenpiteet yhtiön sulauttamiseksi Perhonjokeen on aloitettu. Tulossa; ID-direktriivi EU:ssa on valmistelussa uusi Industrial Emissions direktiivi, joka tulee korvaamaan vanhan LCP-direktiivin. Tämä tulee asettamaan haasteita niin PVO:n vanhemmille laitoksille kuin Kanteleen Voimalle. Direktiivin edellyttämät investoinnit voivat olla Haapavedellä erittäin huomattavat. Alholmens Kraft näyttäisi pystyvän täyttämään direktiivin vaatimukset vähäisemmin muutoksin kuin Kanteleen Voima

9 Tillväxten tog fart euro-områdets finanser i otakt? Konjunkturen har snabbt svängt uppåt efter den omfattande globala finanskrisen med direkt avspegling på behovet av elkraft. Elkonsumtionen i Finland ökade med 7,6 % och inom Katternöområdet med hela 9,4%. Även om en finansiell oro inom euro-områdets samhällsekonomier har fortsatt och delvis ännu fortsätter har uppgången inom den nordiska sfären varit stark. I kombination med riktiga vinterperioder har elbehovet inom NordPools marknadsområde efter störtdykningen nästan återgått till nivån strax före finanskrisen. De strukturella förändringar som senaste åren genomförts inom skogsindustrin i Finland har dock till viss del dämpat återgången till gamla tillväxtspåret. Energi- och klimatstrategierna inom EU har, även om den globala viljan till konkret utsläppsbegränsning både i Köpenhamn och Cancun begränsades till kosmetik, fortgått utgående från 20/20/20-modellen. D.v.s. minska CO2-utsläppen 20%, minska energianvändningen 20% och öka förnyelsebar elproduktion till 20%. Tanken att ytterligare begränsa utsläppen med 30% fortsatte EU att delvis odla men har av samhällsekonomiska skäl skrotats. Produktionen och kostnaderna i koncernens produktionskapacitet kunde, trots en generatorskada som kapade produktionen under 6 Elmarknaden, lokala vattenkraften och slutkundsförsäljningen Oy Katternö Ab aktieägares förtroendevalda bekantar sig med nyrenoverade Finnholm kraftverk. Fisktrappan vid Kaitfors; artificiell bäck och betongavsnitt vid damkrönet. Ralf Bertula veckor vid Alholmens Kraft, förverkligas planenligt. Även om de rörliga bränsle- och utsläppskostnaderna ökade var denna moderat jämfört med marknadspriset som steg med dryga 50% jämfört med året innan. Produktionen vid Haapavesi kraftverk skedde tekniskt störningsfritt inom ramen för torvleveransens basavtal i samförbränning med den växande biobränslemängd som möjliggjordes i och med dubbleringen av träbränslelinjens kapacitet. I takt med konjunkturuppgången återgick elmarknadspriset till Kyotoprisnivån som inleddes 2008, vilket innebar en stegring med dryga 50% jämfört med krisåret 2009 då efterfrågan dök. Året innehöll två kraftiga marknadspristoppar som drevs av den stigande konsumtionen, svag hydrologisk balans och omfattande uppgraderingsstagnationer i svensk kärnkraft som följd av att kärnkraftsnedläggningsbeslutet ändrades. Lokal vattenkraft Efter föregående rekordtorra år normaliserades flödena i samband med vårfloden. Miljömyndighetens reglering av flödena vintertid misslyckades och motsvarande produktion blev därför svagare än normalt. Produktionsutrustningen har under året fungerat normalt och under hösten förnyades automationen vid Långfors kraftverk. Planeringen av Kiitola har framskridit och i skrivande stund har enligt uppgift vattenlagsenligt tillståndsbeslut gjorts i Regionförvaltningsverket i Södra Finland, men ges offentlighet efter översättning. Björkfors kraftverk uppfördes för 80 år sen och dess ursprungliga kaplanturbin bör ersättas i närmaste framtid. Samtidigt är det både ändamålsenligt och i linje med landets klimat- och energipolitik att effektivera kraftverket. Målsättningen är att öka utbyggnadsgraden samt sträva till att öka fallhöjden genom att ta i bruk det interna fall som finns mellan bigrenens avstängningsreglerdamm och kraftverket. Slutkundsförsäljningen Kunderna väljer utifrån egna behov och förväntningar olika prisvillkor för sin elleverans. Till relativt stabila list pris, till tidsbundna och fasta priser eller på olika sätt prisbundna till marknadsutvecklingen. Månatligt medelflöde och varighet i Esse å Månatligt medelflöde och varighet i Esse å 35 m 3 /s Månatlig vattenföring i Esse å Vesivirtaama kuukausittain Ähtävänjoessa 25 m 3 /s Kalender/kalenteri Varaktighet/varaktighet månad /kuukausi Oy Katternö Ab:n osakkeenomistajien edustajia tutustumassa Finnholmin uusittuun voimalaan. Kasvu pääsi vauhtiin euroalueen taloudet kulkevat eri tahtiin? Suhdanteet ovat kääntyneet nopeasti ylöspäin syvän globaalin talouskriisin jälkeen, ja se heijastuu suoraan sähkövoiman tarpeeseen. Sähkönkulutus kasvoi Suomessa 7,6% ja Katternön alueella peräti 9,4%. Vaikka euroalueen julkisen talouden rahoituksen epävarmuus ja huoli ovat jatkuneet ja osittain edelleen jatkuvat, Pohjoismaissa elpyminen on ollut vahvaa. Kunnon talviin yhdistettynä sähköntarve on NordPoolin markkina-alueella vuosien sukelluksen jälkeen palannut lähes kriisiä edeltäneelle tasolle. Suomen metsäteollisuudessa viime vuosina toteutunut rakennemuutos on kuitenkin jonkin verran hillinnyt paluuta vanhalle kasvu-uralle. EU:n energia- ja ilmastostrategia jatkuu 20/20/20-mallin pohjalta, vaikka globaali tahtotila päästöjen konkreettiseksi rajoittamiseksi Kaitforsin kalaportaat; keinotekoinen puro ja padonharjan betoniosuus. Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti kutistui pelkäksi kosmetiikaksi niin Kööpenhaminassa kuin Cancunissakin. Tarkoituksena on siis vähentää CO2-päästöjä 20%, vähentää energiankäyttöä 20% ja lisätä uusiutuvan sähköntuotannon osuus 20%:iin. EU elätteli vielä jossain laajuudessa ajatusta päästöjen rajoittamisesta 30%:lla, mutta ajatus on kansantaloudellisista syistä hylätty. Konsernin tuotantokapasiteetti ja kustannukset toteutuivat suunnitellusti, vaikka Alholmens Kraftin generaattorivika leikkasi tuotantoa kuuden viikon ajan. Muuttuvien polttoaine- ja päästökustannusten kasvu oli maltillista verrattuna markkinahintaan, joka kallistui runsaat 50% edellisvuoteen verrattuna. Haapaveden voimalaitos tuotti häiriöttä turvetoimitusten perussopimuksen puitteissa. Puupolton kapasiteetin tuplaaminen mahdollisti biopolttoaineiden määrän ja tuotannon kasvattaminen. Suhdanteiden elpymisen myötä sähkömarkkinahinta palasi vuoden 2008 Kioton hintatasolle, mikä tarkoitti runsaan 50%:n nousua kriisivuoteen 2009 verrattuna, jolloin kysyntä supistui voimakkaasti. Vuoden aikana koettiin kaksi voimakasta markkinahintahuippua, joiden syinä olivat kasvanut kulutus, heikko hydrologinen tila ja Ruotsin ydinvoimaloiden nykyaikaistamisesta aiheutuneet laajat seisokit voimaloiden lakkauttamispäätöksen muuttamisen vuoksi. Paikallinen vesivoima Edellisen ennätyskuivan vuoden jälkeen virtaamat normalisoituivat kevättulvien yhteydessä. Ympäristöviranomaisten talviajan virtaamien säännöstely epäonnistui ja tuotanto jäi siksi normaalia heikommaksi. Tuotantolaitteisto on vuoden aikana toiminut normaalisti, ja Långforsin voimalan automatiikka uusittiin syksyllä. Kiitolan suunnittelu on edennyt, ja tätä kirjoittaessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt vesilain mukaisen lupapäätöksen, mutta se annetaan julkisuuteen vasta käännöksen jälkeen. Björkforsin voimala rakennettiin 80 vuotta sitten, ja sen alkuperäinen kaplanturbiini on vaihdettava lähitulevaisuudessa. Samalla voimalan tehostaminen on sekä tarkoituksenmukaista että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan mukaista. Tavoitteena on nostaa hyötyastetta ja pyrkiä lisäämään pudotuskorkeutta ottamalla käyttöön sivuhaaran sulkupadon ja voimalan välinen sisäinen putouskorkeus. Loppuasiakasmyynti Asiakkaat valitsevat sähkötoimitukselleen erilaiset hintaehdot omien tarpeidensa ja odotustensa pohjalta: suhteellisen vakaat listahinnat, aikasidonnaiset ja kiinteät hinnat tai eri tavoin markkinaperusteiset hinnat. Suurin osa asiakkaista 16 17

10 Det stora flertalet konsumenter använder våra listprisvillkor medan andra aktivt vill delta i marknadens dynamik. Som en följd av stigande produktionskostnader justerades under året våra standardpris, dock betydligt moderatare än marknadsutvecklingen. Marknadsprisutvecklingen har kännetecknat slutkundsförsäljningen. Den stabilitet produktionen innebär i en turbulent marknad har kommit våra kunder till del. Sammantaget ökade Katternögruppens elförsäljning till slutkunder jämfört med föregående år. Under verksamhetsåret har anskaffningen av det lagstadgade systemet för fjärrmätning och dess implementering till andra datamiljöer påbörjats. Installationen kommer att ske innevarande och under två följande år. Det av de nordiska näringsministrarna initierade projektet gällande en gemensam allnordisk slutkundsmarknad går vidare och NordReg har utstakat målsättningen. Katternögruppen stöder en sådan fri elmarknad som inte genom massiva och kostsamma regelverk diskriminerar mindre elbolag att verka på denna större marknad och främja en oligopolistisk utveckling. Katternö-tidningen ger våra läsare förutom en saklig, allsidig men även lättfattlig bild av energimarknaden dessutom en mängd människonära artiklar om samhället vi verkar i. Vattenkraften användes vid Kimo järnbruk redan på 1700-talet. Röykas kilstensdamm. Våra kunder erhåller el som är mångsidigt producerad med i huvudsak inhemska och förnybara energikällor Utvecklingen av samhälle och elbehov går hand i hand Katternökoncernens nätverksamhet bedrivs av dotterbolaget Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Verksamheten omfattar elöverföring i 110 kv regionnät och 20 0,4 kv distributionsnätverksamhet till slutkunder i fyra koncessionsområden. Utvecklingen av elbehovet har under året med råge återgått till tillväxttrenden i och med att aktiviteterna i regionen följt den allmänna återhämtningen efter recession som började hösten Katternöområdets elbehov ökade därför med +9,4% medan ökningen inom bolagets distributionsområde var +9,2%. Speciellt under vintermånadernas köldperioder var efterfrågan rekordhög men även andra tider rådde kraftig uppgång. Det är alltjämt höglasteffekten som i nätverksamheten är investeringsstyrande. Finlands liksom den Europeiska energipolitiken har som målsättning att minska koldioxidutsläpp i atmosfären genom att skapa utsläppsfri elproduktion och effektivera elanvändningen. Det skapar Elnätverksamheten Kvalitetsutvecklingen; avbrottsantal och -tid För 2010 är inverkan av storstormarna i slutet av juli skilt markerat. nya utmaningar även för överföringen av el på den fria marknaden. Förutom att oavbrutet förse alla kunder med el av god kvalitet då kunden det själv behöver bör nätverksamheten åta sig att överföra olika slag av förnybar produktion på ett reglerat, dvs subventionerat sätt när dessa ej är tillräckligt kostnadseffektiva för att utvecklas på den kommersiella marknaden. Projektet att utbyta alla slutkunders kwhmätare till timmesvis registrerande och fjärravlästa dito har gått vidare och avtal träffades med en nordisk Nätutbyggnad i relation till hela nätet och elbehovsökningen Vind Tuuli 0,7% Kärn Ydin 11,8% Gas Kaasu 0,1% Kol Hiili 9,2% Olja Öljy 0,1% Elanvändningens utveckling inom Herrfors nätområde 350 GWh Avbrott i eldistributionen Keskeytykset sähkön jakelussa st/a, h/a 2 Nätutbyggnad och elbehovsändring Verkkorakentamisen ja sähköntarpeen muutos 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0 1% Bio 28,8% Vatten Vesi 19,8% Ref. jäte 4,5% Torv Turve 24,99% Sähkönkäytön kehitys Herrforsin verkkoalueella antal, st määrä, kpl timmar tunteja 2% ledningar ,4 kw johdot ,4 kw transf. + frånsk. muunt. + erott. anslutningar liittymät elbehov sähkön tarve Kimon ruukissa käytettiin vesivoimaa jo 1700-luvulla. Röykasin kiilakivipato. valitsee listahinnat, kun taas toiset haluavat aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme korotettiin v kasvaneiden tuotantokustannusten vuoksi, mutta silti huomattavasti markkinakehitystä maltillisemmin. Markkinahinnan kehitys on leimannut loppuasiakasmyyntiä. Asiakkaamme ovat hyötyneet oman tuotannon tuomasta vakaudesta vaihtelevilla markkinoilla. Kaikkiaan Katternö-ryhmän sähkönmyynti loppuasiakkaille kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuoden aikana on käynnistetty lakisääteisen etämittausjärjestelmän hankinta ja sen liittäminen muihin tietojärjestelmiin. Asennukset tapahtuvat kuluvana ja kahtena seuraavana vuonna. Pohjoismaisten elinkeinoministereiden käynnistämä yhteisiä pohjoismaisia loppuasiakasmarkkinoita koskeva hanke jatkuu, ja NordReg on paaluttanut tavoitteensa. Katternö-ryhmä tukee sellaisia vapaita sähkömarkkinoita, jotka eivät massiivisten ja raskaita kustannuksia aiheuttavien sääntöjen kautta syrji pienempiä sähköyhtiöitä ja estä niiden toimintaa suuremmilla markkinnoilla aiheuttaen oligopolimaisen kehityksen. Katternö-lehti tarjoaa lukijoillemme asiallista ja monipuolista mutta myös helposti ymmärrettävää tietoa energiamarkkinoista ja lisäksi ihmisläheisiä artikkeleita omasta yhteiskunnastamme. Kuviot: Toimitamme asiakkaillemme sähköä, joka on tuotettu monipuolisesti pääasiassa kotimaisilla ja uusiutuvilla energianlähteillä. Yhteiskunta ja sähköntarve kehittyvät käsi kädessä. Laadun kehittyminen; sähkökatkosten lukumäärä ja aika v Vuoden 2010 heinäkuun lopun rajumyrskyjen vaikutus on merkitty erikseen. Katternö-konsernin verkkotoimintaa harjoittaa sen tytäryhtiö Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Toiminta kattaa sähkönsiirron 110 kv:n alueverkossa ja 20 0,4 kv:n jakeluverkossa loppuasiakkaille neljällä toimilupa-alueella. Sähkönkulutus on vuoden aikana palannut voimakkaalle kasvuuralle, kun alueen teollisuus ja toiminta on muun maan tavoin elpynyt syksyllä 2008 alkaneesta taantumasta. Katternön alueen sähköntarve kasvoi +9,4%, kun kasvu yhtiön jakelualueella oli +9,2%. Sähköverkkotoiminta Verkkorakentaminen suhteessa koko verkoon ja sähköntarpeen kasvu vuosina Kysyntä oli varsinkin talven pakkaskautena ennätyskorkea, mutta myös muina vuodenaikoina nousu oli voimakasta. Huippukuormitusteho ohjaa edelleen verkkotoiminnan investointeja. Euroopan ja Suomen energiapolitiikan tavoitteena on ilmakehän hiilidioksidipäästöjen vähentäminen luomalla päästötöntä sähköntuotantoa ja tehostamalla sähkönkäyttöä. Se tuo uusia haasteita myös sähkönsiirrolle vapailla markkinoilla. Sen lisäksi että asiakkaille on keskeytyksettä toimitettava hyvälaatuista sähköä asiakkaan tarvitsemana aikana, verkkotoiminnan on huolehdittava eri lailla tuotetun uusiutuvan sähkön siirrosta säännöstellyllä eli subventoidulla tavalla, koska ne eivät ole riittävän kustannustehokkaita kehittyäkseen kaupallisilla markkinoilla. Kaikkien loppuasiakkaiden kwh-mittareiden vaihtotyö tuntikohtaisesti rekisteröiviin ja etäluettaviin mittareihin on jatkunut. Pohjoismaisen mittaritoimittajan kanssa solmittiin sopimus yhdessä Katternö-ryhmän muiden toimijoiden kanssa. Mit

11 mätarleverantör i samarbete med andra distributörer i Katternögruppen. Mätningsmetodändringen kräver en massiv IT-hantering, såsom kontinuerlig fjärravläsning, kvalitetsvalidering, långtidslagring och datadistribution inom elhandelssfären. Hela detta lagstadgade projektet tas successivt i bruk under Den av energimarknadsregulatorer (NordReg) planerade samnordiska elmarknaden för slutkunder går vidare med detaljplanering med sikte på att tas i bruk i medlet av decenniet. Lokala och regionala energibolag strävar nu att bevaka sina och sina kunders intressen så att reglerna i denna 1-lucka utveckling ej leder till oligopol inom elhandel. Koncernens omfattande ombyggnad av 110 kv regionnätet för att öka tillförlitligheten, kvaliteten och kapaciteten i överföringen har fortsatt och fortsätter planenligt. Ombyggnaden är planerad att inom 5 7 år förnya dryga en fjärdedel av 110 kv nätet eller i regel avsnitt som ej ännu är försedda med åsklinor. Det andra avsnittet på 10 km mellan Terjärv och Kaustby påbörjades under hösten och byggs innevarande vinter. Trenden med förbättrad kvalitet och leveranssäkerhet i eldistributionen har med förbättrad teknik och effektivt underhåll frånsett de Affärsområdet i Ylivieska fortsätter expandera. Elförsörjningen är en grundförutsättning som Herrfors kontinuerligt utvecklar. Prismas etablering under uppbyggnad. extrema stormars lokala storstörningar fortsatt. De tre storstormarna Martta 26.7, Asta 30.7 och Vera 4.8 som likt smala band drog över vissa delar av Finland efter den långa värmeböljan, verkade ha en trafikknutpunkt över vårt nätområde i Terjärv med omfattande skador i distributionsnätet. Reparationsarbetena utfördes förtjänstfullt dygnet runt av egen byggorganisation kompletterad med entreprenörer. Det oaktat blev avbrottstiderna långa och bolaget utbetalade lagstadgade standardersättningar till 217 st kunder. Regionnätets 110 kv-överföring har fungerat utmärkt. På basen av erfarenheter har tekniken och Utbytet av alla kwh-mätare till timmesregistrerande fjärravlästa dito inklusive datahanteringen är ett omfattande flerårigt investeringsprojekt vars konkretisering inleddes under året. Leveransavtalet undertecknades med Kamstrup. Sommarstormarna. Ett inferno av trädgrenar och -stammar över ledningar och byggnader måste montörerna röja förrän byggandet av ersättande ledningar kunde vidtas. skyddslogiken i gränssnittet mellan Fingrids och bolagets nät förbättrats och till knutpunkten i Jussila planeras kopplingsutrustning som avsevärt förbättrar kvaliteten vid avvikande nätsituationer. Under året har distributionsnätets ledningar och transformatorer om- och nybyggts i en omfattning som motsvarar 2,6% av hela nätet. Storstormarna förorsakade både nybyggande och reparationer. I alla områden har 20 kv matarledningar ombyggts; lågspänningsledningar likaså och i mera tätbebyggda områden har jordkabelnät ersatt luftburen distribution. Lokal närvaro med service på ett effektivt sätt inom våra separata områden är fortsättningsvis vår målsättning även om marknadsmyndigheten genom sin reglermodell vill gynna avvecklande av sådan. Ylivieskan liikealue jatkaa laajenemistaan. Sähköhuolto on sille perusedellytys, jota Herrfors jatkuvasti kehittää. Kuvassa Prisman rakennustyömaata. tausmenetelmän muutos vaatii valtavan IT-hallinnoinnin, esim. jatkuva etäluenta, laaduntarkkailu, tietojen pitkäaikainen talletus ja tiedonsiirto sähkökaupan piirissä. Tämä lakisääteinen hanke otetaan vaihe vaiheelta käyttöön vuosina Pohjoismaisen energiaregulaattorin (NordReg) loppuasiakkaille kaavailemien yhteispohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden suunnittelu jatkuu ja tarkoituksena on ottaa järjestelmä käyttöön tämän vuosikymmenen puolivälissä. Paikalliset ja alueelliset energiayhtiöt pyrkivät nyt valvomaan omia ja asiakkaidensa etuja siten, ettei tämä yhden luukun kehitys johda sähkökaupan keskittymiseen vain muutamien harvojen käsiin. Konsernin 110 kv alueverkon mittavat kunnostus- ja uudistustyöt sähkönsiirron luotettavuuden, laadun ja kapasiteetin parantamiseksi ovat jatkuneet ja jatkuvat suunnitellusti. Työn tarkoituksena on 5 7 vuodessa uudistaa runsas neljäsosa 110 kv:n verkosta eli pääsääntöisesti ne osuudet, joissa ei vielä ole ukkosköysiä. Työt toisella 10 km:n osuudella Teerijärven ja Kaustisen välillä aloitettiin syksyllä ja saatetaan valmiiksi talven aikana. Sähkönjakelun laatu ja toimitusvarmuus ovat parantuneet uuden tekniikan ja tehokkaan huollon ansiosta lukuun ottamatta rajujen Kaikkien kwh-mittareiden vaihto tuntipohjaisiin etäluettaviin mittareihin sekä siihen sisältyvä tiedonhallinta on laaja ja monivuotinen investointihanke, jonka toteutus käynnistyi vuoden aikana. Kamstrupin kanssa allekirjoitettiin toimitussopimus. myrskyjen aiheuttamia paikallisia suurhäiriöitä. Nämä kolme myrskyä Martta 26. heinäkuuta, Asta 30. heinäkuuta ja Veera 4. elokuuta kulkivat pitkän hellejakson jälkeen kapeina vyöhykkeinä tietyillä alueilla Suomen yli, ja niiden kohtaamispaikkana tuntui olevan verkkoalueemme Teerijärvi, jossa jakeluverkolle aiheutui laajaa vahinkoa. Oma väkemme urakoitsijoilla täydennettynä teki ansiokkaasti korjaustöitä vuorokauden ympäri. Siitäkin huolimatta sähkökatkokset olivat pitkiä, ja yhtiö maksoi lakisääteiset vakiokorvaukset 217 asiakkaalle. Alueverkon 110 kv-siirto on toiminut erinomaisesti. Tekniikkaa Kesän myrskyt. Asentajien piti ensin raivata johtojen ja rakennusten päällä retkottavat oksat ja rungot ennen kuin korvaavia johtoja päästiin vetämään. ja suojauslogiikkaa on kokemusten pohjalta kehitetty Fingridin ja yhtiön verkon rajapinnassa ja Jussilan solmukohtaan suunnitellaan kytkinlaitteistoa, joka merkittävästi parantaa laatua poikkeavissa verkkotilanteissa. Jakeluverkon johtoja ja muuntajia on vuoden aikana vahvistettu ja uudistettu vastaen 2,6% koko verkosta. Rajumyrskyt toivat mukanaan sekä korjauksia että uutta rakentamista. 20 kv:n syöttöjohtoja on korjattu kaikilla alueilla; samoin pienjännitejohtoja ja tiheämmin asutuilla alueilla maakaapeliverkko on korvannut ilmajohdot. Tavoitteenamme on edelleen paikallinen läsnäolo ja tehokkaat palvelut erillisillä alueillamme, vaikka markkinaviranomainen haluaa sääntelymallillaan edistää niiden purkamista

12 FJÄRRVÄRMEPRODUKTIONEN Perhonjoki levererade totalt 209 GWh fjärrvärme till Jakobstads Energiverk under år Jämfört med föregående år var ökningen 11,6%. Den av Perhonjoki levererade fjärrvärmen är producerad vid Alholmens Kraft i Jakobstad. Vid Ylivieska fjärrvärmekraftverk, Vieskan Voima Oy, producerades under året 105,4 GWh fjärrvärme, 22,0 GWh el och 4,4 GWh processånga. Värmeproduktionen steg från föregående år med 12,2%, elproduktionen med ca 14% och produktionen av processånga nästan 16%. För att få mera effekt gjordes under räkenskapsåret en stor investering i pannan och dess anordningar. Investeringen lyckades över förväntan och på hösten nåddes ett rekord i elproduktionen samtidigt som användningen av olja märkbart minskade och förbrukningstopparna avklaras delvis med en ökad användning av fast bränsle effekt. Vattenbehandlingsprocessen har också iordningställts och kvaliteten på vattnet har förbättrats. Torvskörden var normal under sommaren 2010 och det förekom inga kvalitetsproblem. Torvens andel av bränslet för Ylivieska kraftverk var under året 78,5%, andelen träbränslen var 16,5% och andelen olja ca 5%. Användningen Fjärrvärmeverksamheten av inhemskt träbränsle har ökat något och i och med den nya energibeskattningen, som trädde i kraft i början av år 2011 lönar det sig för Vieskan Voima att sträva till en ökning av träbränsleanvändningen. Miljö Tillstånd enligt miljövårdslagen för användning av aska i vägbyggnad har erhållits för Löytynneva torvområde. En ny avfallsskattelag enligt vilken man inte behöver betala skatt för nyttoanvändning trädde i kraft i början av året, så miljötillståndet är mycket viktigt för bolaget. Seppo Tupeli Ägande Oy Perhonjoki Ab köpte alla Vieskan Voima Oy:s aktier av Pohjolan Voima Oy (PVO). Fusionsplan och åtgärder har påbörjats för att fusionera Vieskan Voima Oy med Perhonjoki i maj Detta medför att ägandet i kraftverket är ännu mera lokalt, även om Herrfors redan tidigare skött kraftverket. Vieskan Voima har ingen egen arbetskraft, så alla tjänster har köpts från Oy Herrfors Ab:s Ylivieska enhet och Botnia Power Service Oy enligt serviceavtal. Fjärrskötseltjänster har köpts av Kanteleen Voima Oy. FJÄRRVÄRMEFÖRSÄLJNING Fjärrvärmeförsäljningen i Ylivieska ökade under 2010 med 9,2 jämfört med föregående år och var nu 94 GWh. I Alavieska ökade fjärrvärmeförsäljningen med 7,9% till 4,1 GWh. Denna ökning berodde bl.a. på det relativt kalla året samt också en stor andel nya anslutningar. Ökningen ser ut att fortsätta i Ylivieska eftersom byggandet fortsättningsvis är livligt. Fjärrvärmen i Ylivieska har i dag 561 kunder. Under året kom 12 nya anslutningar vars gemensamma byggvolym var m 3, detta ökar totalbyggnadsvolymen med 9,5% för anslutningarna. En del av de gamla fjärrvärmerören har bytts ut under året och dessa investeringar fortsätter också under kommande år. Flera läckage har åtgärdats men ännu finns behov av att följa med läget och förnya vissa rördelar. Eftersom förbrukningen har ökat har det också uppkommit en del flaskhalsar. En simulering av hela fjärrvärmenätet har genomförts och de vid simuleringen framkomna situationerna korrigeras eller ändras på. En stor åtgärd är förstorande av fjärrvärmepumpen vilken i sin tur leder till att belastningen av Kuusities pumpstation minskar. Där har värmehöjningen tidigare skett med hjälp av olja. I Raudaskylä har en ny fastbränslepanna tagits i bruk. Som bränsle till den nya pannan används främst träflis och bränntorv. Priset för fjärrvärmen var oförändrat under året. Efter årsskiftet 2011 gjordes en priskorrigering och priset steg från början av februari med 6 %. Prisförhöjningen berodde på den nya energiskatten och den förnyade avfallsskatten som trädde i kraft i början av året. Utvecklingen av fjärrvärmeförsäljningen i Jakobstad och Ylivieska Kaukolämmön kehitys Pietarsaaressa ja Ylivieskassa 250 GWh Jakobstad Ylivieska Pietarsaari Kaukolämpötoiminta KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO Perhonjoki toimitti kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle vuoden 2010 aikana yhteensä 209 GWh. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli peräti 11,6 %. Perhonjoen toimittama kaukolämpö on tuotettu Alholmens Kraftin voimalaitoksella Pietarsaaressa. Ylivieskan kaukolämpölaitoksella, Vieskan Voima Oy:llä, tuotettiin vuoden aikana kaukolämpöä 105,4 GWh ja sähköä 22,0 GWh sekä prosessihöyryä 4,4 GWh. Lämmöntuotanto nousi edellisvuodesta 12,2 %, sähköntuotanto noin 14 % ja höyryntuotto vajaat 16 %. Tilikauden aikana kattilaan ja sen oheislaitteisiin tehtiin suuret investoinnit, jotta kattilasta saataisiin enemmän tehoa. Investointi onnistui yli odotusten, joten syksyllä sähköntuotanto teki ennätyksensä ja öljyn käyttö väheni merkittävästi ja kulutushuipusta selvitään paremmin lisäntyneen KPA-tehon ansiosta. Vedenkäsittelyprosessit on nyt myös kunnostettu, ja veden laadun seurantaa parannettu. Kesällä 2010 turvetta nousi normaaliin tapaan eikä laatuongelmia ollut havaittavissa. Turpeen osuus koko Ylivieskan voimalaitoksen polttoaineista oli vuoden aikana 78,5 %, puupolttoaineiden osuus 16,5 % ja öljyn osuus noin 5 %. Kotimaisen puun käyttöä on hieman nostettu, ja vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden energiaverouudistuksen vuoksi Vieskan Voiman kannattaa edelleen pyrkiä lisäämään puun osuutta. Ympäristöasiat Löytynnevan turvealueelle on myönnetty tuhkan hyödyntämistä tierakenteissa koskevan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen uuden jäteverolain mukaan hyötykäytöstä ei tarvitse maksaa veroa, joten ympäristölupa on todella tärkeä yhtiölle. Omistus Oy Perhonjoki Ab osti kaikki Vieskan Voima Oy:n osak- keet Pohjolan Voima Oy:lta (PVO). Suunnitelmat on tehty ja toimenpiteet aloitettu Vieskan Voima Oy:n sulautumisesta Perhonjoki-yhtiöön toukokuussa Tämä tarkoittaa, että voimalaitoksen omistuspohjassa on nyt enemmän paikallisomistusta, vaikkakin Herrfors on aiemminkin hallinnoinut voimalaitosta. Vieskan Voiman palveluksessa ei ole omaa henkilökuntaa, joten kaikki palvelut on ostettu Oy Herrfors Ab:n Ylivieskan yksiköltä ja Botnia Power Service Oy:ltä palvelusopimusten mukaisesti. Etäkäyttöpalvelut on ostettu Kanteleen Voima Oy:ltä. KAUKOLÄMMÖN MYYNTI Vuonna 2010 Ylivieskan kaukolämmön myynti kasvoi 9,2 % edellisvuoteen verrattuna ja oli nyt 94 GWh. Alavieskan kaukolämmön myynti kasvoi 7,9 % ja oli 4,1 GWh. Tähän kasvuun vaikutti verrattain kylmä vuosi sekä myös suuri määrä uusia liittyjiä. Kasvu näyttää jatkuvan edelleen Ylivieskassa, koska rakentaminen jatkuu siellä yhtä vilkkaana. Ylivieskan kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä 561 asiakasta. Uusia liittyjiä tuli vuoden aikana 12 kpl. Niiden yhteenlaskettu rakennustilavuus on m 3, ja se nostaa liittymien kokonaisrakennustilavuuden vajaa 10 %:ia. Osa vanhoista kaukolämpöputkista on vaihdettu vuoden aikana, ja nämä investoinnit jatkuvat myös tulevina vuosina. Moni vuotopaikka on korjattu, mutta edelleen on tarvetta seurata tilannetta ja uusia tiettyjä putkiosuuksia. Kulutuksen kasvaessa on myös uusia pullonkauloja etsitty. Koko kaukolämpöputkisto on simuloitu ja siinä esiin tulleet puutteet korjataan tai muutetaan. Eräs suuri toimenpide on kaukolämpöpumpun suurentaminen, jonka ansiosta kuormitus vähenee Kuusitien pumppuasemassa, jossa lämmönnosto on tapahtunut öljyn avulla. Raudaskylällä on käynnistetty uusi KPA-kattila. Sen kattilan polttoaineena käytetään enimmäkseen metsähaketta ja palaturvetta. Kaukolämmön energiahinta pysyi vuoden aikana ennallaan. Hinnankorotus astui voimaan vuodenvaihteen 2011 jälkeen, ja hinta nousi helmikuun alusta 6 %:lla. Hinnankorotuksen aiheutti vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi energiavero ja uudistunut jäteverolaki

13 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase

14 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2010 präglades av en stabil om än långsam återhämtning från rådande lågkonjunktur. Det dåliga vattenläget i Norden drev upp elpriset när konkurrenskraftig vattenkraft måste ersättas med fossila bränslen. Trots det goda marknadsläget tvingades torvkraftverket i Haapavesi, där koncernen är storägare, att stå i flera månader när Vapo inte kunde leverera den bränntorv som skulle ha behövts. Den energipolitiska diskussionen gällde främst vilka stödtariffer som behövs för att Finland skall kunna fullfölja sina Kyotoåtaganden fram till En ökning av förnyelsebara energikällor till 38 % förutsätter ett massivt stöd för utvinning och användning av biobränsle och vindkraft. Elförbrukningen inom koncernens distributionsområde ökade Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse 2010 under året med hela 9,4%. För hela landet ökade förbrukningen med 7,6%. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk ökade med 11,6 %. I Ylivieskaområdet ökade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 9,6 %. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors och Perhonjoki samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Oy Katternö Kärnkraft Ab. I koncernen Perhonjoki ingår bolagen Oy Perhonjoki Ab, Vieskan Voima Oy och Katternö Kraft Oy Ab samt Pohjanmaan Energiavarat Oy. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, Vieskan Voima Oy, samt via Oy Perhonjoki Ab:s dotterbolag Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy, anskaffar energi till koncernen och dess ägare. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Nätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar nödvändiga tjänster för koncernens och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 101,1 miljoner euro (75,4) och rörelsevinsten till 12,1 miljoner euro (7,3). Uppgången i omsättningen och det förbättrade resultatet kommer främst från övrig elaffärsverksamhet i Oy Herrfors Ab, vari ingår elproduktion ochhandel. Till omsättningsökningen bidrar även starkt produktionsbolaget Oy Perhonjoki Ab. Det är också skäl att notera att dotterbolagen Katternö Kärnkraft Oy Ab, Katternö Kraft Oy Ab, Vieskan Voima Oy och Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,4 miljoner euro (0,4). Tack vare dividenden från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,0 miljoner euro (1,0). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 9,4% (5,9%). Avkastningen på investerat kapital ökade till 9,9% (6,9%). I siffrorna ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 24,6 miljoner euro (19,9). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, sjönk något på grund av den större kreditstocken, till 66,9% (72,0%). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 14,9 miljoner euro (3,6). Risker och riskhantering. Storägaren i Fjellkraft Nordkraft AS har via ett komplicerat fusionsförfarande reducerat Tunturivoima Oy:s ägande under 10 % och genomfört inlösning av Tunturivoimas aktiepost. Tunturivoima har besvärat sig mot såväl fusionsförfarandet som inlösningspriset. I mars 2011 nåddes dock en förhandlingslösning som under löpande år medför en försäljningsvinst för bolaget. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen investerat totalt 10,9 miljoner euro (9,2) varav 4,7 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 6,2 miljoner euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar uppgick till 2,8 miljoner euro (2,2), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 0,9 miljoner euro (1,7) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,8 miljoner euro (0,3). I kontorsinventarier och adb anläggningar har investerats 0,2 miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktierna i Vieksan Voima Oy och EPV Energia Oy samt Oy Katternö Kraft Ab:s satsningar i vindkraftsbolaget Rajakiiri Oy samt Katternö Kärnkraft Oy Ab:s satsningar i Voimaosakeyhtiö SF. Koncernbolaget Oy Herrfors Ab har även förvärvat en stor aktiepost i Härjedalens Utveckling Ab samt aktier i telefonbolagen JNT och Anvia Abp. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns st aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret 2010: Peter Boström, ordförande Energiamarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2010 leimasi vakaa, joskin hidas elpyminen vallitsevasta taantumasta. Pohjoismaiden huono vesitilanne sitä vastoin nosti sähkönhintaa, kun kilpailukykyistä vesivoimaa oli korvattava fossiilisilla polttoaineilla. Suurelta osin Herrforsin omistuksessa oleva Haapaveden turvevoimala joutui hyvästä markkinatilanteesta huolimatta keskeyttämään tuotantonsa useiksi kuukausiksi, koska Vapo ei pystynyt toimittamaan tarvittavaa polttoturvetta. Energiapoliittista keskustelua käytiin lähinnä siitä, millaisia tukitariffeja Suomi tarvitsee pystyäkseen saavuttamaan Kioton velvoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen 38 prosenttiin edellyttää massiivista tukea biopolttoaineille ja tuulivoimalle. Vuonna 2010 sähkönkulutus nousi konsernin jakelualueella jopa Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2010 (käännös) 9,4%. Koko maassa sähkönkulutus lisääntyi 7,6%. Kaukolämpötoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle kasvoivat 11,6%. Ylivieskan alueella kaukolämmön myynti sisältäen prosessihöyryn lisääntyi 9,6%. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab, alakonsernit Herrfors ja Perhonjoki sekä osakkuusyhtiö Oy Novasek Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KAT-Voima Oy ja Katternö Ydinvoima Oy Ab. Perhonjoki-konserniin kuuluvat Oy Perhonjoki Ab, Vieskan Voima Oy, Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan Energiavarat Oy. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja hankinta tapahtuvat pääasiassa Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Sillä on omistusosuudet Pohjolan Voima Oy:ssä, EPV Energia Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä, Vieskan Voima Oy:ssä sekä Oy Perhonjoki Ab:n tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n kautta Kanteleen Voima Oy:ssä, joista se hankkii energiaa konsernille ja sen omistajille. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Verkkotoimintaa hoitaa Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konsernin ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli 101,1 milj. euroa (75,4) ja liikevoitto 12,1 milj. euroa (7,3). Liikevaihdon lisääntyminen ja parantunut tulos aiheutuvat lähinnä Oy Herrfors Ab:n muusta sähköliiketoiminnasta, johon sisältyvät sähköntuotanto ja myynti. Tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab vaikutti myös vahvasti liikevaihdon lisääntymiseen. On myös syytä huomata, että tytäryhtiöt Katternö Ydinvoima, Katternö Kraft, Vieskan Voima Oy ja Perhonjoki toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä näin ollen tavoittele voittoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,4 milj. euroa (0,4). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,0 milj. euroa (1,0). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 9,4% (5,9%). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi 9,9%:iin (6,9%). Siihen sisältyy myös konsernin leasing-vastuut. Korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 24,6 milj. euroa (19,9). Yhtiön omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, laski hieman suuremmasta luottokannasta johtuen 66,9%:iin (72,0%). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 14,9 milj. euroa (3,6). Riskit ja riskienhallinta Fjellkraftin suuromistaja Nordkraft AS on monimutkaisen fuusiomenetelmän kautta vähentänyt Tunturivoima Oy:n omistuksen alle 10 % ja lunastanut Tunturivoiman osakesalkun. Tunturivoima on valittanut sekä fuusiomenetelmästä että lunastushinnasta. Maaliskuussa 2011 saavutimme kuitenkin sovintoratkaisun, joka kuluvana vuonna tuo yhtiölle myyntivoiton. Investoinnit ja sijoitukset Toimintavuoden aikana konserni on investoinut yhteensä 10,9 milj. euroa (9,2), joista 4,7 miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 6,2 milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Verkkotoiminnan investoinnit olivat 2,8 milj. euroa (2,2), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 0,9 milj.euroa (1,7) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 0,8 milj. euroa (0,3). Toimistotilojen, -kalusteiden ja atk-laitteiden uusimiseen investoitiin 0,2 milj. euroa. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat Vieskan Voima Oy:stä ja EPV Energia Oy:stä sekä Oy Katternö Kraft Ab:n hankinnat Rajakiiri Oy:stä sekä Katternö Ydinvoima Oy Ab:n hankinnat Voimaosakeyhtiö SF:stä. Konserniyhtiö Oy Herrfors Ab on myös hankkinut suuren osakeosuuden Härjedalens Utveckling AB:stä, sekä osakkeita Pietarsaaren Puhelin Oy:stä ja Anvia Oyj:stä. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi 2010: Peter Boström, puheenjohtaja Alpo Salonen Gösta Willman, varapuheejohtaja Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström 26 27

15 Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Herrfors koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som tillsammans med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab var koncernens arbetsgivare vid årets slut. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. Av personalen var fyra personer deltidsanställda Antalet anställda Genomsnittligt antal anställda Totala personalkostnader i koncernen (1000 ) (inklusive styrelsearvoden) Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2010 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR Kjell Berts och Ernst & Young Oy CGR Bengt Pettersson som ansvarig revisor. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,91 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 2,70 euro per aktie, eller totalt euro. Resterande belopp på ,09 euro tas från vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Den fortsatta återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan på koncernens produkter, el och värme, fortsätter att öka. Nya miljövänliga byggdirektiv som gynnar fjärrvärme, även kolbaserad sådan och oljeeldning framom el producerad med biobränsle, kommer dock att ha en negativ inverkan på elförbrukningen speciellt på lång sikt. Det dåliga vattenläget i Norden och nedkörningen av gammal kärnkraft i Europa medför att koncernens hela produktionsapparat torde komma i full användning. Som nämnts är Kanteleen Voima Oy en viktig produktionskälla för koncernen. Trots satsningar i biobränsle och egen torvproduktion är bolaget ännu helt beroende av Vapos leveranser av bränsletorv. Ett driftsstopp i flera månader på samma sätt som senaste år, har snabbt en mycket negativ inverkan på resultatet också i fortsättningen. Finlands åtaganden under Postkyotoperioden kräver stora satsningar i ny koldioxidfri produktion. Investeringstakten måste därför höjas också inom Katternö om vi tillräckligt snabbt skall kunna uppfylla våra löften inom EU. Jakobstad, den Pietarsaaressa, Peter Boström Gösta Willman Tuula Loikkanen ordförande vice ordförande puheenjohtaja varapuheenjohtaja Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Herrfors-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä joka yhdessä Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n kanssa olivat konsernin työantajat vuoden lopussa. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta. Henkilökunnasta neljä työntekijää oli osa-aikaisia Työtekijämäärä Keskimääräinen työtekijämäärä Konsernin henkilöstömenot yhteensä (sis. hallituksen palkkiot) (1000 ) Tilintarkastajat Toimintavuoden 2010 varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa Kjell Berts, KHT ja Ernst & Young Oy, Bengt Petterson, KHT päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on ,91 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 2,70 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa. Loput, eli ,09 euroa otetaan voittovarojen tililtä. Tulevan kehityksen arviointi Laman jälkeinen elpyminen ja sen jatkuminen lisännee yhtiön sähkö- ja lämpötuotteiden kysynnän kasvua. Uudet ympäristöystävälliset rakennusmääräykset, jotka suosivat hiilipohjaista kaukolämpöä ja öljylämmitystä biopolttoainepohjaisen sähkön kustannuksella, vaikuttanevat kielteisesti varsinkin pitkällä aikavälillä. Pohjoismaiden huono vesitilanne ja Euroopassa alasajettu vanha ydinvoima vaikuttanee koko konsernin tuotantokoneiston täysimääräiseen käyttöön. Kuten mainittua, Kanteleen Voima Oy on konsernille tärkeä tuotantolähde. Vaikka biopolttoaineeseen ja omaan turvetuotantoon on panostettu, yhtiö on edelleen täysin riippuvainen Vapon turvetoimituksista. Viime vuoden tapaisen useamman kuukauden käyttöseisokin, aiheuttaa hyvin nopeasti negatiivisen tuloksen jatkossakin. Suomen velvoitteet Kioton jälkeisellä kaudella vaativat suuria investointeja uuteen hiilidioksidittomaan tuotantoon. Investointivauhtia on näin ollen nostettava myös Katternössä, jotta voimme riittävän nopeasti täyttää lupauksemme EU:ssa. Ole Vikström Carl-Johan Kronström Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Stefan Storholm verkställande direktör toimitusjohtaja 28 29

16 Katternökoncernens Katternö-konsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Katternökoncernens Katternö-konsernin balans tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A Omsättning Liikevaihto BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Extraordinära poster 0 0 Stunnaiseriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Katternökoncernens omsättning och resultatutveckling Katternö-konsernin liikevaihto ja tuloskehitys EUR EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Omsättning Liikevaihto Vinst före bokslutsdispositionen och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 30 31

17 Katternökoncernens revisionsberättelse Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus Herrforskoncernens Herrforskonsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelser som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan på upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Jakobstad/Pietarsaari, Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että nodatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisn esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen sekä toimitusjohtajalle tarkastavaltamme a a tilikaudelta Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Anders Mattsson CGR/KHT Kjell l Berts CGR/KHT 32 33

18 Herrforskoncernens balans (1 000 EUR) (1 000 EUR) Herrfors-konsernin tase A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verksningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolsag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhetens resultaträkning (1 000 EUR) Oy Herrfors Nät-Verkko Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 2 0 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 0,3 0,3 Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 0,1 16 Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

19 Oy Herrfors Nät-Verkko Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Nätverksamhetens balansräkning (1 000 EUR) Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Verkkotoiminnan tase (1 000 EUR) Resultaträkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. 2 0 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag i samma koncern Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Fond för inbetalt fritt eget kapital Rahasto Vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut från företag inom samma koncern saman konsernin yrityksiltä från övriga 0,1 2 muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens 9 7 Poistoero FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag i samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

20 Balansräkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Muun sähköliiketoiminnan tase (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter Aineettomat oikeudet Goowill 0 3 Liikearvo Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern Osuudet saman konsernin yrityksissä BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Koncerninterna fordringar Konserninsisäiset saamiset Fordringar hos företag inom samma konsern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag i samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Perhonjokikoncernens resultaträkning (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Perhonjoki-konsernin tuloslaskelma Övriga rörelseintäkter 3 0 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 1 1 Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens Poistoero FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Skulder hos företag inom samma konsern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 1 0,6 Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag i samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ