Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen"

Transkriptio

1 25

2 t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Stig Holm u Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Sven-Oskar Stenbäck u Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Ole Vikström Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Stefan Storholm Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab vd/toimitusjohtaja Jan-Erik Frostdahl u Oy Herrfors Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Jouko Kivioja u Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Holger Hemming u Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab ordförande/ puheenjohtaja t Gösta Willman Oy Katternö Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja p Alpo Salonen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen p Tony Eklund Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg-Rahkola, 26 Fotograf: Bildström/Mats Sandström Övriga bilder: PVO s bildarkiv, TVO s bildarkiv, WinWind, Katternös arkiv Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg-Rahkola, 26 Valokuvaaja: Bildström/Mats Sandström Muut kuvat: PVO:n kuva-arkisto, TVO:n kuva-arkisto, WinWind, Katternön arkisto OY KATTERNÖ AB VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT 25 Styrelsemedlemmarna Kyoto tidsåldern Verkställande direktörens överrikt Verksamhetsområde, karta Katternögruppen Energimarknadsöversikt Verksamheten Katternö anskaffning och produktion av el och fjärrvärme Herrfors överförings- och distributionsverksamhet Elanvändning, elmarknaden och elhandel Katternökoncernen och miljön Jubileumsåret Oy Katternö Ab koncernen Styrelsens verksamhetsberättelse Koncernresultaträkning Koncernbalans Oy Katternö Ab moderbolaget Resultaträkning Balans Revisionsberättelse Oy Herrfors Ab Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balans Nätverksamheten, resultaträkning Nätverksamheten, balans Övrig elaffärsverksamhet, resultaträkning Övrig elaffärsverksamhet, balans Revisionsberättelse Oy Perhonjoki Ab Styrelsens verksamhetsberättelse Resultaträkning Balans Revionsberättelse OY KATTERNÖ AB TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 25 Hallitusten jäsenet Kioton aikakausi Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-alue, kartta Katternö-ryhmä Energiamarkkinakatsaus Toiminta Katternön sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto Herrforsin verkkotoiminta Sähkönkäyttö, sähkömarkkinat ja sähkökauppa. 17 Katternö konserni ja ympäristö Juhlavuosi Oy Katternö Ab konserni Hallituksen toimintakertomus Konsernituloslaskelma Konsernitase Oy Katternö Ab emoyhtiö Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Oy Herrfors Ab Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Verkkotoiminta, tuloslaskelma Verkkotoiminta, tase Muu sähköliiketoiminta, tuloslaskelma Muu sähköliiketoiminta, tase Tilintarkastuskertomus Oy Perhonjoki Ab Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus

3 Stefan Storholm Vi är då inne i Kyoto-tidsåldern i och med att 25 var första verksamhetsåret för den försöksperiod, som EU tidigare fattat beslut om. Detta innebär att utsläppen av koldioxid, som uppkommer vid förbränning av kolhaltiga bränslen i våra kraftverk, begränsas. Tilläggsutsläpp måste skötas med köpta rättigheter. De olika prognoserna på kommande koldioxidpriser varierade mellan 5 och 1 euro per ton koldioxid. Tyvärr visade det sig att när verksamheten väl kom i gång 25 steg priserna snabbt till mellan 2 och 3 euro. Omräknat som kostnad per megawattimme ( MWh ) el producerat med torv- eller kolbränsle, motsvarar det ett tilläggspris på euro/mwh. Detta medförde att börspriset för Finland under året steg med hela 6 %. EU:s försök att stävja växthuseffekten är i och för sig helt lovvärt. Men när EU ensidigt inlett koldioxidbegränsningar före den egentliga Kyoto-perioden, som börjar först 28, försämrar man samtidigt konkurrenskraften för speciellt den energiintensiva industrin. När kostnaderna för koldioxid helt slår igenom på elpriset, kan det leda till en fördubbling av kostnaderna för el redan nästa år jämfört med priserna före koldioxidbegrämnsningarna. Det säger sig självt att konkurrenter utanför EU utan denna kostnadsökning får en kännbar konkurrensfördel Här är det dock skäl att betona att ingen helhetsbalans för Europa ännu föreligger. Ifall det mot förväntan skulle finnas ett totalt överskott på koldioxidrättigheter kan prisbilden helt förändras. Om endast drygt halva kostnaderna för koldioxid överförts på börspriset 25, har motsvarande kostnadsöverföring till slutkonsumenterna varit ännu långsammare. Kostnadsökning för hushållen var i medeltal måttliga 3 %. En kännbar prisförhöjning är således att vänta under 26. En annan fråga som också varit speciellt aktuell under året är leveranssäkerheten för el under förbrukningstoppar. Det överskott på produktionskapacitet, som fanns från monopoltiden är sedan länge uppätet av ökad förbrukning. Redan nu lider Sverige och Finland av ett stort effektunderskott. Enligt vårt stamnätsbolag Fingrid uppgår underskottet för Finlands del redan till 1 15 MW som nu täcks med import. Det vore synnerligen oansvarigt att genom ökad import göra Finland ännu mera beroende av våra grannländers egen produktion. Den överskottskraft som kunde importeras från Ryssland eller Tyskland under varmare perioder behövs i egna landet under kalla vinterdagar. Det som behövs är mera egen produktionskapacitet, som också är tillgänglig under våra förbrukningstoppar. Vår slutsats av den energi- och miljöstrategi som regeringen presenterade 25, är att vi måste satsa på förnyelsebara energikällor och kärnkraft för att kunna uppfylla våra Kyoto-åtaganden. I Alholmens Kraft kunde vi redan nu tredubbla användningen av biobränslen, men tyvärr är tillgången begränsad så länge vi avstår från att bränna massaved av nationalekonomiska skäl. Möjlig utbyggnad av vatten- och vindkraft är likaså begränsad, medan torv fortsättningsvis klassas som fossilt bränsle. Våra Kyoto-åtaganden tvingar oss således mer eller mindre till att satsa på mera kärnkraft. Katternökoncernen 25 var det femtio år sen grundarna träffade en överenskommelse om att bilda elenergianskaffningsbolaget Katternö. Detta ihågkoms med en historik, ett minnesmärke över Katternös grundare Paul Hallvar samt olika evenemang för kunder, ägare och samarbetspartners I enlighet med sin långsiktiga strategi fortsatte Katternökoncernen satsningarna i egen produktion. Koncernens produktionsbolag Perhonjoki fick under året tillgång till ca 26 MW ny effekt bestående av norsk vattenkraft via Etelä-Pohjanmaan Voima Oy samt vind- och kondenskraft via Pohjolan Voima Oy. Samtidigt upphörde PVO:s importavtal med Ryssland. Ansökan om fortsatt reglertillstånd för Kaitfors vattenkraftverk utarbetades under året, likaså togs på hösten en fisketrappa ibruk vid samma krafttverk Utbyggnaden och förbättringen av distributionsnätet fortsatte planenligt. Av de större satsningarna kan nämnas förnyandet av 11 kv- ledningen mellan Alholmen och Jakobstad. I slutet av året köptes av Fingrid 64 km stamledning mellan Katternö i Pedersöre och Lotlax i Vörå. Dessa satsningar förstärker koncernens regionnät och och därmed också leveranstryggheten för våra kunder. Omsättningen under verksamhetsåret 25 steg till 54,6 milj. euro, en ökning med 12,3 % jämfört med året förut. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 6,3 milj. euro, en minskning med 17 % jämfört med tidigare år. Försämringen av resultatet härrör främst från dyrare anskaffning som inte i samma takt överförts på slutkunderna. Avkastningen på eget kapital var 8,9 % och koncernens soliditet 59,2 %. Här är det skäl att notera att produktionsbolaget Perhonjoki levererar ström till ägarna till självkostnadspris och således inte eftersträvar vinst. Framtidsutsikter Katternös strategi att satsa på vertikal integration dvs egen produktion, överföring och distribution samt motiverad personal har visat sig framgångsrik. I Alholmens Kraft har vi ännu en outnyttjad potential för mera biobränsle. När nya kärnkrafverket i Olkiluoto kommer i produktion 29 får vi ytterligare tillgång till koldioxidfri kraft. Vi ser därför med stor tillförsikt på framtiden. Jag vill slutligen rikta ett varmt tack till våra kunder för visat förtroende som bl.a bekräftas av vår stora, lokala marknadsandel. Likaså vill jag tacka våra ägare för ett givande samarbete och vår personal för ett välutfört arbete. ª Olemme nyt Kioto-aikakaudessa, vuosi 25 oli ensimmäinen toimintakausi. Tästä EU:n päättämästä koeajasta. Tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjä joita syntyy muun muassa, kun voimalaitoksissamme käytetään hiilipitoisia polttoaineita ja mahdolliset lisäpäästöt on hoidettava ostetuilla päästöoikeuksilla. Erilaiset ennusteet tulevista hiilidioksidipäästöoikeuksien (EUA) hinnoista vaihtelivat 5 ja 1 euron välillä per päästöoikeustonni. Kun päästöoikeus vuonna 25 käynnistyi, nousivat hinnat valitettavan nopeasti 2:een ja jopa 3:een euroon. Kun tämä lasketaan kustannuksina per megawattitunti (MWh) sähköä tuotettuna turve- tai hiilipolttoaineella, vastaa lisäkustannus euro/mwh. Tämä aiheutti sen että pörssihinnat Suomessa vuoden aikana nousivat 6 %. EU:n yritys rajoittaa kasvihuoneilmiötä on sinänsä arvostettavaa. Mutta kun EU yksipuolisesti aloitti hiilidioksidirajoitukset ennen varsinaista vasta 28 alkavaa Kioto-aikaa, huonontaa tämä samanaikaisesti kilpailukykyä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa. Koska hiilidioksidi kustannukset kokonaisuudessaan rasittavat sähkön hintaa, voi tämä johtaa kustannusten kaksinkertaistumiseen sähkön osalta jo ensi vuonna verrattuna hintoihin ennen hiilidioksidipäästöjen rajoitusta. Itsestään selvää on, että EU:n ulkopuolella kustannuslisällä on tuntuva kilpailuetu. Tässä on kuitenkin syytä painottaa, ettei ole vielä olemassa kokonaistasetta koskien Euroopan hiilidioksidipäästöjä, mikäli tämä kokonaistase vastoin odotuksia olisi ylijäämäinen, voisi tämä hintakehitys täsin muuttua. Mikäli ainoastaan runsas puolet hiilidioksidikustannuksista siirtyi sähkön pörssihintoihin 25, on vastaava kustannussiirto loppuasiakkaalle ollut vieläkin hitaampaa. Kustannuslisä talouksille on ollut keskimäärin kohtuulliset 3 %. Tästä johtuen on tuntuva hinnankorotus odotettavissa vuoden 26 aikana. Toinen ajankohtainen seikka vuoden aikana on ollut sähkön toimitusvarmuus. Se tuotantokapasiteetin ylimäärä mitä oli olemassa monopolin aikana, on jo ajat sitten kulutettu lisääntyneeseen kulutukseen. Tällä hetkelläkin Ruotsi ja Suomi kärsivät suuresta tehovajeesta. Kantaverkkoyhtiömme Fingridin mukaan nyt tuonnilla korvattava alijäämä on Suomen osalta jo 1 15 MW. Olisi vastuutonta tehdä Suomi vielä enemmän riippuvaksi naapurimaiden omasta tuotannosta. Ylituotanto Venäjällä ja Saksassa voitaisiin tuoda meille lämpimien jaksojen aikana, mutta tarvitaan kuitenkin näissä maissa kylminä talvipäivinä. Tarvitsemme enemmän omaa tuotantokapasiteettiä, joka on myös käytettävissämme kulutushuippuina. Johtopäätöksemme maamme hallituksen vuonna 25 esitellystä energia- ja ympäristöstrategiasta on, että meidän tulee panostaa uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan, jotta voisimme täyttää Kioton-vaatimukset. Alholmens Kraftilla voisimme jo nyt kolminkertaistaa biopolttoaineen käytön, mutta valitettavasti sen saanti on rajoitettua niin kauan kuin me pidättäydymme kansantaloudellisista syistä massapuun poltosta. Mahdollinen vesi ja tuulivoiman lisärakentaminen on yhtä rajoitettua, kun taas turve edelleen luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Kioto-sopimuksemme pakottaa meidät yhä enemmän panostamaan ydinvoimaan. Katternö-konserni Vuosi 25 oli emoyhtiön viideskymmenes toimintavuosi. Tätä juhlistettiin mm. historiikillä ja Katternö ryhmän perustajan Paul Hallvarin muistomerkillä. Lisäksi järjestettiin tapahtumia asiakkaille, omistajille ja Yhteistyökumppaneille. Pitkäaikaisen strategiansa mukaisesti jatkoi Katternö-konserni investointejaan omaan tuotantoonsa. Konsernin tuotantoyhtiö Perhonjoki sai käytettäväkseen vuoden aikana n. 26 MW uutta tehoa, joka koostui Norjan vesivoimasta EPV:ltä sekä tuuli- ja lauhdevoimasta PVO:lta. PVO:n tuontisopimus Venäjältä päättyi. Kaitforsin vesivoimalalla jatkettiin ympäristö- ja säännöstelyluvan uusintahakemuksen valmistelua sekä kalaporras otettiin käyttöön. Jakeluverkon rakentaminen ja kunnostaminen jatkui suunnitelmien mukaisesti. Suurimmista investoinneista voidaan mainita 11 kv-johdon uusiminen Alholman ja Pietarsaaren välillä. Vuoden lopulla ostettiin Fingridiltä kantaverkon osa välillä Pedersören Katternö ja Vöyrin Lotlax. Nämä panostukset vahvistavat konsernin alueverkkoa ja täten myös toimitusvarmuuttamme asiakkaillemme. Liikevaihto vuoden 25 aikana kasvoi 54,6 milj.euroon, kasvua oli 12,3 % verrattuna viime vuoteen. Tulos ennen satunnaisia eriä nousi 6,3 milj.euroon, joka oli 17 % vähemmän kuin viime vuonna. Tuloksen laskuun vaikuttaa lähinnä hankinnan kallistuminen, jota kuitenkaan ei ole täysin siirretty loppuasiakkaille. Oman pääoman tuotto oli 8,9 % ja konsernin omavaraisuusaste 59,2 %. Tässä on syytä todeta, että tuotantoyhtiö Perhonjoki toimittaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan ja ei täten tavoittele voittoa. Tulevaisuuden näkymät Katternön strategia panostaa motivoituneen henkilökunnan avulla kokonaisuuden hallintaan ts. omaan tuotantoon, siirtoon ja jakeluun, on osoittautunut menestyksekkääksi. Alholmens Kraftissa on vielä käyttämätöntä biopolttoainepotentiaalia. Kun Olkiluodon uusi ydinvoimala aloittaa tuotantonsa vuonna 29, saamme vielä lisää hiilidioksiditonta voimaa. Katsomme siksi tulevaisuuteemme suurella luottamuksella. Suuri paikallinen markkianosuutemme kertoo asiakkaidemme luottamuksesta yhtiötämme kohtaan. Haluan lopuksi lämpimästi kiittää asiakkaitamme tästä luottamuksesta. Samoin haluan kiittää omistajiamme antoisasta yhteistyöstä ja henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. ª 4 5

4 Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Faktaruta: Katternökoncernen består av Moderbolag Oy Katternö Ab Elanskaffning Dotterbolag Oy Herrfors Ab El- och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab Elproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy Elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab El- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy El- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Elproduktion Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket 4,32 % Jeppo Kraft Andelslag,4 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % Kalajoki Tynkä KATTERNÖKONCERNEN KATTERNÖ-KONSERNI Vaasa Maxmo Maksamaa Kaitsor Munsala Oravais Oravainen Vörå Vöyri Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Voltti Ventusneva Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Korpela Ullava Alavieska Olmala Sievi Toholampi Halsua Teikkoperä Ylivieska Nivala Lestijärvi Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft och Vieskan Voima är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab, och Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som eldistribution och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Den återstående delen köps in från andra producenter i Finland främst via NordPool eller från utlandet. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 56 personer. Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, seutukunnallinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Alholmens Kraft ja Vieskan Voima. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkönja kaukolämmöntuotantoon pääosin tytäryhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n kautta, ja Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin aluejakelun kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Loppuosan ostamme sähköpörssin kautta, joko Suomesta tai ulkomailta. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 56 henkilöä. Sänkiaho Alajärvi Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Lapua Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Tietoruutu: Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab Sähkönhankinta Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab Sähkön- ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab Sähkönhankinta Osuuksia muissa yht. Pohjolan Voima Oy Sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos 4,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta,4 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % 6 7

5 Antti Vilkuna ENERGIMARKNADSÖVERSIKT ENERGIAMARKKINAKATSAUS År 25 färgades av handeln med utsläppsrättigheter, vars verkliga eller beräknade kostnader genast påfördes produktionskostnaderna. Priset på utsläppsrättigheterna (EUA) steg under sommaren till över 3 /CO2ton för att sedan utjämnas i slutet av året till en nivå på 23 /CO2ton, detta förorsakade en märkbar minskning av den inhemska produktionen. Konsument- och partipriserna på el följde inte de förhöjda produktionskostnaderna, då det fanns tillräckligt med el på den ryska och den nordiska marknaden. Månadens medelpris på marknaden steg under året ca 1 /MWh. Under början av detta år har detta dock starkt förändrats och under de tre första månaderna steg priset med nästan 2 /MWh. Minuthandelsmarknaden väntar därför med oro på kommande prisutveckling. Produktion Förutom priset på utsläppsrättigheter var också biobränslenas och oljans pris höga under året. De förhöjda priserna för ovan nämnda bränslen samt naturgas väntas vara fortgående. Situationen förstärks även för biobränslenas del i och med att ihopsamlingen och transporten av dessa är mycket beroende av dieseloljans pris. Priset på stenkol samt de därtill hörande kostnaderna för sjöfrakten sjönk under året när Kinas situation stabiliserats, men dock märkbart mindre än vad de borde ha gjort, för att man skulle ha täckt kostnaderna för utsläppshandeln. De inhemska kondenskraftverken producerade endast hälften av fjolårets energimängd. Kärnkraftverken i Norden fungerade störningsfritt. Import Importen av el förändrades radikalt från år 24, då vi fram till november exporterade el till Sverige. Under det gångna året utgjorde elimporten en femtedel av hela landets elkonsumtion. I samband med anskaffningen av nya kabelförbindelser började en offentlig diskussion angående självförsörjningen i vårt land. Även upprätthållandet av de för självförsörjningen så viktiga oljekondenskraftverken, noterades till slut av statsmakten. Utsläppshandel Målet för utsläppshandeln är att på marknadens villkor styra investeringarna och driften till produktionsformer med mindre koldioxidutsläpp. Den påbörjade utsläppshandeln tycks fungera enligt marknadsvillkoren, såsom branschen väntade sig. Dessa marknadsvillkor tycks dock inte falla dem som skapat systemet i smaken. Därför har man för inhemska aktörer, som tack för att de riktat in sig på rätt sak redan i ett tidigare skede, tänkt ut s.k. Windfall-skatter. I och med att handeln med utsläppsrättigheter enligt nuvande modell fastställts till ett värde i euro har vi under det gångna året fått bevis på att utsläppen på utsläppshandelsområdena kommer att minska. Priset för detta är dock, att EU områdenas industrier flyttar till länder med billigare kostnadsnivå, där det inte finns tilläggskostnader förorsakade av handeln med utsläppsrättigheter. Samtidigt sker denna industris produktion av energi med sämre nyttjningsgrad i kraftverk med större utsläpp än i det väl övervakade EU-området. Slutresultatet torde miljömässigt vara sämre. Fjärrvärme Det gångna året var, förutom våren, varmare än i medeltal. Utbyggnaden av fjärrvärmen har kraftigt fortsatt i vårt land, vilket i sig berättar att oljepriset stigit snabbare än fjärrvärmepriset, även om eldningsoljan inte är belagd med utsläppskostnader eller motsvarande pålagor. Nätverksamheten och regleringen Den nya elmarknadslagen förorsakade vid årsskiftet 25/26 förändringar i strukturen i många bolag i och med uppspjälkning av nätverksamheten- och el- /produktionsverksamheten för att undvika s.k. korssubventionering. Denna förändring är igen en gång ett utomordentligt bevis på Finlands försök att vara den bästa eleven i klassen. Branschens struktur Det skedde inga stora förändringar på marknaden i ägoförhållandena under år 25. Vissa sammanslutningar befästes, men det största intresset väckte branschens största aktör Fortum Oyj:s övertagande Vuotta 25 väritti päästökauppa, jonka todelliset tai laskennalliset kustannukset siirtyivät heti tuotantokustannuksiin. Päästöoikeuden (EUA) hinnan kohoaminen kesän mennessä yli 3 / CO2tn ja siitä hinnan tasaantuminen loppuvuodeksi 23 /CO2tn tasolle aiheutti kotimaisen tuotannon huomattavan vähenemisen. Kuluttajahinnat ja tukkusähköhinnat eivät seuranneet kohonneita tuotantokustannuksia vastaavasti koska Venäjällä ja pohjoismaisilla markkinoilla oli sähköä riittävästi. Kuukauden keskihinta markkinoilla kohosi vuoden aikana noin 1 /MWh. Alkaneen vuoden aikana tämä tilanne on sittemmin voimakkaasti muuttunut ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hinta onkin kohonnut lähes 2 /MWh. Vähittäismyyntimarkkinoilla oli odottava tunnelma. Tuotanto Päästökaupan lisäksi biopolttoaineiden ja öljyn hinta oli korkealla vuoden aikana. Molempien mainittujen polttoaineiden sekä maakaasun hinnan kohoamisen odotetaan olevan pysyvää. Biopolttoaineiden osalta tilannetta vahvistaa korjuun ja kuljetuksen kustannusten voimakas riippuvuus dieselöljyn hinnasta. Kivihiilen hinta sekä kivihiilen kustannuksiin oleellisesti liittyvät merirahtien hinnat laskivat vuoden aikana Kiinan tilanteen rauhoituttua, mutta huomattavasti vähemmän kuin mitä olisi pitänyt muuttua, jotta päästökaupan kustannukset olisi saatu katettua. Kotimaiset lauhdevoimalat tuottivatkin vain puolet siitä sähkömäärästä mitä edellisenä vuonna Ydinvoimalaitokset toimivat pohjoismaissa häiriöttä. Tuonti Sähkön tuontitilanne muuttui radikaalisti vuodesta 24, jolloin marraskuulle asti veimme sähköä Ruotsiin. Kuluneen vuoden aikana tuontisähkö muodosti viidenneksen koko maamme käyttämästä sähkömäärästä. Uusien kaapelihankkeiden myötä alkoi julkinen keskustelu maamme huoltovarmuudesta sekä näyttäisi jopa huoltovarmuusmielessä tärkeiden öljylauhdevoimaloiden ylläpito saavan lopultakin valtiovallan huomiota osakseen. Päästökauppa Päästökaupan tavoitteena on markkinaehtoisesti ohjata investointeja ja käyttöä vähemmän hiilidioksidia päästäviin tuotantomuotoihin. Alkanut päästökauppa näyttää toimivan markkinaehtoisesti, kuten toimiala odottikin sen toimivan. Tämä markkinaehtoisuus ei tunnu kuitenkaan olevan niiden tahojen mieleen, jotka ovat järjestelmän luoneet. Tähän on mietityy kotimaisia toimijoita kohtaan ns. Windfallveroja siitä hyvästä, että toimijat ovat keskittyneet oikeisiin asioihin jo aikaisemmin. Olemme kuluneen vuoden aikana saaneet todisteen siitä, että nykyisellä mallilla, kun päästöoikeudelle määräytyy selvä euromääräinen arvo, päästökauppa-alueen päästöt tulevat vähenemään. Hintana tästä on kuitenkin se, että EU:n alueen teollisuutta siirtyy halvemman kustannustason maihin joissa ei ole myöskään päästökaupan tuomaa lisäkustannusta. Samalla tämän teollisuuden tuottama energia tuotetaan jopa huonommalla hyötysuhteella suurempipäästöisissä laitoksissa kuin hyvin valvotulla EU-alueella. Lopputulos lienee ympäristön kannalta huonompi. Kaukolämpö Kulunut vuosi oli kevättä lukuunottamatta normaalivuotta lämpimämpi. Kaukolämpörakentaminen on jatkunut maassamme vahvana joka kertoo siitä, että öljylämmityksen hinta on kohonnut nopeammin kuin kaukolämmön hinta vaikka lämmityspolttoöljy ei olekaan päästökaupan tai sen kaltaisten rangaistustoimien kohteena. Verkkotoiminta ja regulointi Uusi sähkömarkkinalaki aiheutti vuoden 25/26 vaihteessa usealle yhtiölle yhtiön rakennemuutoksia ns eriyttämisen takia, jossa verkkotoiminnat siirretään eri yhtiöön erilleen myynti- ja tuotantotoiminnoista ristiinsubvention välttämiseksi. Tämä sähkömarkkinalain muutos on jälleen kerran erinomainen osoitus Suomen pyrkimyksestä olla paras poika luokallaan. Toimialan rakenne Vuoden 25 aikana ei tapahtunut markkinoilla suuria omistusjärjestelyitä. Eräät liittoumat vahvistui- 8 9

6 6 Koncernens omsättning Konsernin liikevaihto 1 EUR Koncernens rörelsevinst Konsernin liikevoitto 9 1 EUR Eget kapital och dividendutdelning i moderbolaget Oma pääoma ja osingonjako emoyhtiössä 12 1 EUR 6 % Eget kapital oma pääoma Dividend/eget kapital Osinko/oma pääoma Thomas Sandkulla av före detta Esbo El eller nuvarande EON Finland. I huvudstadsregionen diskuterade man också en fusion mellan Helsingfors Energi och Vanda Energi. En positiv utveckling under året var att alla energibranschens intresseorganisationer gick samman i Finsk Energiindustri rf. Detta ger branschen en möjlighet att bevaka branschens förmåner redan i föreberedelseskedet i EU-sammanhang. ª vat, mutta suurinta mielenkiintoa herätti alan suurimman toimijan Fortum Oyj:n hanke ottaa haltuun entinen Espoon Sähkö eli nykyinen EON Finland. Pääkaupunkiseudulla keskusteltiin myös Helsingin Energian ja Vantaan Energian välisestä fuusiosta. Positiivista toimialan kehitystä oli kuluneena vuonna tehty edunvalvontafuusio, jossa kaikki energia-alan etujärjestöt yhdistettiin Energiateollisuuden kyltin alle. Tämä tuo toimialalle mahdollisuuden valvoa toimialan etuja myös jo EU-laajuisissa valmisteluvaiheissa. ª 6 % Koncernens soliditet Konsernin vakavaraisuus % Koncernen konserni Avkastning på investerat kapital Sijoitetun pääoman tuotto Koncern-gearing Konserni-gearing 8 % 7 6 VERKSAMHETEN 25 TOIMINTA 25 Katternö koncernen fortsatte att växa under verksamhetsåret 25. Omsättningen ökade med 12,3 % och uppgick till 54,6 miljoner euro (48,6). Elförsäljningen ökade med 7,1 % från till 1 25 GWh. Även fjärrvärmeförsäljningen ökade från 229 till 24 GWh år 25. Koncernens rörelsevinst sjönk till 6,8 miljoner euro (8,1) och resultatet för år 25 till 4,7 miljoner euro (5,6). De faktorer som främst har bidragit till det försämrade resultatet är stigande kostnader för elanskaffningen samt lägre intäkter från elnätsverksamheten på grund av färre stora anslutningar. Till det lägre resultatet bidrar även dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s resultat i jämförelse med fjolåret. Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och eftersträvar därmed ingen vinst. Koncernens avkastning på eget kapital uppgick till 8,9 % (12,1%) och avkastningen på investerat kapital, inklusive leasingansvar, var 8,5% (1,9%). Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 25,8 miljoner euro (24,2). Koncernens soliditet förbättrades och uppgick till 59,2% (56,4%). I de räntebärande skulderna och soliditeten är även beaktat koncernens leasingansvar. I jämförelse med föregående räkenskapsperiod har koncernens investeringar under räkenskapsperioden 25 varit betydligt lägre. Sammanlagt investerades 2, miljoner euro (11,) varav 1,6 miljoner investerades i eldistributions- och regionnätsverksamheten. Resterande delen har investerats i vattenkraftverksproduktionen,2 miljoner euro samt fjärrvärmedistributionen,1 miljoner euro. Därtill förvärvade dotterbolaget Oy Herrfors Ab, i slutet av december 25, 11 kv linjen mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå av stamnätsbolaget Fingrid. Köpet av linjen finansierades genom ett leasingarrangemang. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 personer (58) varit anställda i Katternö koncernens tjänst. ª Katternökonserni jatkui kasvuaan toimintavuoden 25 aikana. Liikevaihto kasvoi 12,3 %:lla ja oli 54,6 miljoona euroa (48,6) Sähkönmyynti kasvoi 7,1 %:lla GWh:sta 1 25 GWh:iin. Myös kaukolämpömyynti kasvoi 229 GWh:sta 24 GWh:iin vuonna 25. Konsernin liikevoitto väheni 6,8 miljoonaan euroon (8,1) ja vuoden 25 tulos 4,7 miljoonaan euroon (5,6). Heikentyneen tulokseen eniten vaikuttavat tekijät ovat olleet kasvavat sähkönhankintakustannukset sekä sähköverkkotoiminnan alhaisemmat tuotot, suurien liittymien vähenemisestä johtuen. Heikentyneen tulokseen vaikuttaa myös tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab:n tulos verrattuna edelliseen vuoteen. Oy Perhonjoki Ab toimii omakustannusperiaatteella eikä näin ollen pyri voittoon. Konsernin oman pääoman tuotto oli 8,9 % (12,1 %) ja sijoitetun pääoman tuotto, sisältäen leasingvastuun, oli 8,5 % (1,9 %). Konsernin korkoa kantava velka oli tilikauden lopussa 25,8 miljoona euroa (24,2). Konsernin vakavaraisuutta parani ja oli 59,2 % (56,4 %). Konsernin leasingvastuu on myös huomioitu korkoa kantavissa veloissa ja vakavaraisuudessa. Konsernin investoinnit vuoden 25 aikana ovat olleet huomattavasti alhaisempia edelliseen tilikauteen verrattuna. Yhteensä investoitiin 2, miljoonan euron edestä (11,), josta 1,6 miljoona euroa investoitiin sähköjakelu- ja alueverkkotoimintaan. Loput on investoitu vesivoimatuotantoon,2 miljoona euroa ja kaukolämpöjakeluun,1 miljoona euroa. Tämän lisäksi tytäryhtiö Oy Herrfors Ab hankki joulukuun 25 lopussa 11 kv:n linjan välillä Småholm Pedersöressä ja Lotlax Vöyrissä kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä. Hanke rahoitettiin leasingjärjestelyllä. Tilikauden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 56 (58) henkilöä. ª Oy Herrfors Ab erhöll hedersdiplom i Kauppalehtis och Balance Consulting Oy:s bokslutsklassi ficering. Bolaget erhöll också kreditering AAA för år Oy Herrfors Ab sai kunniakirjan Kauppalehden ja Balance Consulting Oy: n tilinpäätösluokituksessa. Yhtiölle myönnettiin Dun & Bradstreet:n luottoarvio AAA myös vuodelle

7 KATTERNÖ ANSKAFFNING OCH PRODUKTION AV EL OCH FJÄRRVÄRME KATTERNÖN SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖ- HANKINTA JA TUOTANTO Ralf Bertula Katternökoncernen är regionens samlande aktör i energifrågor. Ett kraftbolag i dagens Finland måste inte nödvändigtvis vara en gigant på marknaden. Men det är viktigt med en viss kritisk massa. Under senare tid har elektriciteten övergått från att vara en självklar, levereranssäker och billig energinyttighet till en nyttighet som belastar miljön och som sådan kraftigt beskattas via den fria handeln med utsläppsrätter och elkraft. Vi och våra kunder har kunnat notera vikten av att vår självförsörjningsgrad är så hög som möjligt. Lejonparten av regionens elkraft- och fjärrvärmebehov produceras i Katternögruppens egna kraftverk och i de finländska kraftverk som vi är delägare i. Katternögruppen säkrar regionens elbehov genom egen produktion samt kompletterande anskaffning från NordPool och Nordic Energy Oy. Det långa leveranskontraktet med NordicEenergy upphör nästa år varför ansträngningarna att öka utsläppsfri produktion är välmotiverad. Prisriskerna med den fysiska marknadsenergin skyddas genom köp av elderivat. Under 25 påverkades koncernens produktion kraftigt av den osäkerhet som under årets inledning rådde gällande elmarknadens svar på den i början haltande utsläppshandeln. Detta ledde till att delar av produktionens utsläppsrätter ej användes i början av året utan ersättande spotel inköpes delvis i stället. Koncernens totala energianskaffning uppgick till GWh el och 245 GWh värme. Koncernens produktion av el utgjorde 75 % och produktion av värme 98% av motsvarande behov. Moderbolagets baskraftavtal svarande för 9 % och resterande 15 % införskaffades från elmarknaden. Grön elproduktion Katternö ligger väl till när det gäller miljövänlig elproduktion. Vår elproduktionskapacitet består till stor del av sådana anläggningar där el kan produceras utan att orsaka koldioxidutsläpp dvs. produktion av grön elektricitet på ett småskaligt och miljövänligt sätt. Vi arbetar målmedvetet för att ytterligare höja andelen energi som produceras på ett miljövänligt sätt, bl.a. genom att öka andelen av biobränslen i Alholmens Kraft och genom att ta fram ett för avfallsproducenter konkurrenskraftigt sopförbränningskoncept i anslutning till Alholmens Kraft. Under verksamhetsåret tillkom i produktionspaletten en mindre andel i Rana vattenkraftverk i Norge. Egen lokal vattenkraftverk Katternökoncernen har sex mindre vattenkraftverk i Esse och Perho åar. Sammanlagt stod den lokala vattenkraftproduktionen under året för 47 MWh, eller 5 % av vår egen elproduktion. Vattenläget i åarna försvagades vartefter året framskred så att årsproduktionen minskade med 17 % jämfört med föregående år och blev 5 % under genomsnittsnivå. Elproduktion med lokala fjärrstyrda vattenkraftverk har stora fördelar. Miljöbelastning och driftskostnader är låga, dessutom sparar man på belastningen av och förlusterna i stamnätet eftersom produktion sker nära konsumtionen. Oy Perhonjoki Ab Kraftbolag sprider gärna sina risker genom att dela på investeringskostnaderna vid byggandet av nya kraftverk. Katternökoncernen är via sitt dotterbolag Oy Perhonjoki Ab delägare i olika typer av kraftverk som producerar energi med hjälp av olika bränslen. Vi äger bland annat andelar i biokraftverket Alholmens Kraft, kärnkraftverket i Olkiluoto, samt kolkraftverken i Vasa, Kristinestad, Björneborg och Kotka. Vi är också delägare i vattenkraftverken i Kemi-, Kumo- och Iijoki älvar, gaskraftverken i Nokia och Kotka, samt oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. Delägare är vi också i åtta vindkraftverk belägna i Karleby, Oulunsalo och Kristinestad. Vi anser att det är viktigt att också utvärdera ny teknologi som kan spela en stor roll för framtidens energiförsörjning Sammanlagt stod våra kraftverksandelar under 25 för produktionen av 97 GWh, det vill säga 75 % av koncernens elanskaffning. Fjärrvärmeproduktion Under 24 producerade Katternökoncernen fjärrvärme vid Alholmens Kraft Ab:s och Vieskan Voima Oy:s värmekraftverk samt Herrfors värmepannor totalt 245 GWh. Noteras kan att Alholmens Kraft, tack vare fjärrvärmeproduktionen, kommer upp till en verkningsgrad på hela 9 %. Motsvarande siffra för Vieskan Voima Oy ligger på omkring 8 %. Av fjärrvärmeproduktionen levererades 158 GWh till Jakobstad medan 89 GWh distribuerades av dotterbolaget Herrfors till våra konsumenter i Ylivieska och Alavieska. ª 25 MW Koncernens effektresurs Konsernin tehoresurssi CO2-genererade CO2 generoiva 6 % Egen produktion Oma tuotanto Nordic Energy Oy-baskraft Nordic Energy Oy-perusvoima Koncernens eleffektresurs, typvis Konsernin sähkötehoresurssit, tyypittäin Grön kapacitet Vihreä kapasiteetti 32 % Övrig CO2-fri Muu CO2-vapaa 8 % Koncernens elproduktionskapacitet Konsernin sähkötuotantokapasiteetti PVO-andel PVO-osuus 37 % ViVo 3 % EPV-andel EPV-osuus 4 % Vatten Vesi 6 % AK-andel AK-osuus 5 % Fjärrvärmeutvecklingen i Jakobstad och Ylivieska Kaukolämmön kehitys Pietarsaaressa ja Ylivieskassa 16 GWh Självförsörjningsgradens utveckling Omavaraisuusasteen kehitys % Jakobstad Pietarsaari Produktion för eget bruk Tuotanto omiin tarpeisiin Nordic Energy Oy-inköp Nordig Energy Oy-ostettu Ylivieska Katternökonserni on alueen kokoava toimija energia-asioissa. Voimayhtiö tämän päivän Suomessa ei välttämättä tarvitse olla markkinoiden gigantti, mutta tietty kriittinen massa on tärkeä. Viime aikoina sähkö on muuttunut itsestään selvästä, toimitusvarmasta ja halvasta energiahyödykkeestä välttämättömyyshyödykkeeksi, jota luontoa kuormittavana voimakkaasti verotetaan vapaassa päästöoikeus- ja sähkökaupassa. Meidän asiakkaamme ja me itse olemme voineet todeta, että on tärkeää että omavaraisuusasteemme on korkein mahdollinen. Valtaosa alueen sähkövoima- ja kaukolämpötarpeesta tuotetaan Katternöryhmän omissa voimalaitoksissa ja suomalaisissa voimalaitoksissa, joissa meillä on omistusosuuksia. Katternö ryhmä varmistaa alueen sähkönsaannin omalla tuotannollaan sekä lisähankinnalla NordPoolista ja Nordic Energy Oy:ltä. Pitkäaikainen hankintasopimus Nordic Energy Oy:n kanssa päättyy ensi vuonna, minkä takia pyrkimykset lisätä päästövapaata tuotantoa ovat hyvin perustellut. Energiamarkkinan hintariskit suojataan sähköderivaatteilla. Vuoden 25 alussa odotettiin sähkömarkkinoiden vastauksia alussa ontuvalle päästökaupalle ja tämä toi konsernin sähköntuotantoon voimakkaan epävarmuuden. Tämä johti siihen, että osaa tuotannon päästöoikeuksista jäi käyttämättä vuoden aikana ja tilalle ostettiin korvaavaa spottisähköä. Konsernin energiahankinta oli 1272 GWh sähköä ja 245 GWh lämpöä. Konsernin sähkötuotanto oli 75 % ja lämmöntuotanto 98 % vastaavasta tarpeesta. Emoyhtiön pohjavoimasopimus vastasi 9 %:sta ja loput 15 % hankittiin sähkömarkkinoilta. Vihreä sähköntuotanto Katternöllä on hyvä asema ympäristöystävällisessä sähköntuotannossa. Sähkötuotantokapasiteettimme perustuu suurimmalta osalta laitoksiin, jossa voidaan tuottaa hiilidioksiditonta sähköä, ts. vihreää sähköä ympäristöystävällisesti. Teemme määrätietoista työtä kasvattaaksemme ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla tuotetun sähkön osuutta, muun muassa lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä Alholmens Kraftilla ja luomalla jätehuollolle kilpailukykyisen jätteidenpolttokonseptin Alholmens Kraftin yhteyteen. Toimintavuoden aikana tuotantopalettiin lisättiin myös pieni osuus Ranan voimalaitoksesta Norjassa. Oma paikallinen vesivoimatuotanto Katternökonsernilla on kuusi pienehköä vesivoimalaa Ähtävän- ja Perhonjoissa. Yhteensä paikalliset vesivoimalat tuottivat sähköä vuoden aikana 47 GWh, mikä on 5 % sähkötuotannostamme. Jokien vesitilanne heikkeni, joten vuosituotanto laski 17 %: lla verrattuna edelliseen vuoteen ja oli 5 % alle keskiarvon. Paikallisten, kaukokäytettyjen vesivoimaloiden sähköntuotannossa on merkittäviä etuja. Ympäristöön kohdistuva rasitus ja käyttökustannukset ovat alhaisia. Lisäksi säästetään kantaverkon kuormituksessa, koska tuotanto tapahtuu lähellä kulutusta. Oy Perhonjoki Ab Energiayhtiöt hajauttavat mielellään riskejään jakamalla uusien voimalaitosten investointikustannukset keskenään. Katternö-konserni on tytäryhtiönsä Oy Perhonjoki Ab:n kautta osakkaana monissa erityyppisissä voimalaitoksissa, jotka tuottavat sähköä erilaisia polttoaineita käyttäen. Omistamme osuuksia muun muassa Oy Alholmens Kraft Ab:n biovoimalasta, Olkiluodon ydinvoimasta sekä hiilivoimaloista Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Porissa ja Kotkassa. Olemme myös osakkaina Kemin-, Kokemäen- ja Iijoen vesivoimaloissa, Nokian ja Kotkan kaasuvoimaloissa sekä Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimaloissa. Lisäksi olemme osakkaina kahdeksassa tuulivoimalassa Kokkolassa, Oulussa, Oulunsalossa ja Kristiinankaupungissa. Mielestämme on myös tärkeää arvioida uutta teknologiaa, jolla saattaa olla suuri merkitys tulevaisuuden energiahuollossa. Yhteensä osakkuutemme eri voimaloissa vuonna 25 vastasi 97 GWh:n tuotantoa ollen 75 prosenttia konsernin sähköhankinnasta. Kaukolämmöntuotanto Vuonna 25 Katternö-konserni tuotti yhteensä 245 GWh kaukolämpöä Oy Alholmens Kraft Ab:n ja Vieskan Voima Oy:n lämpövoimaloissa sekä Oy Herrfors Ab:n lämpökattiloissa. Todettakoon, että kaukolämpötuotannon ansiosta Oy Alholmens Kraft Ab:n kokonaishyötysuhde nousee 9 prosenttiin. Vieskan Voiman vastaava luku on 83 %. Kaukolämmön tuotannosta 158 GWh toimitettiin Pietarsaareen ja tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab jakeli 89 GWh asiakkaillemme Ylivieskassa ja Alavieskassa. ª 12 13

8 HERRFORS ÖVERFÖRINGS- OCH DISTRIBUTIONSVERKSAMHET HERRFORSIN VERKKOTOIMINTA Katternökoncernen har via sitt dotterbolag Oy Herrfors Ab koncession på eldistributionen inom sitt verksamhetsområde. Det är vår uppgift att se till att distributionsvägarna är i skick för att säkra elektricitetens tillgänglighet i nätet för våra kunder. På vårt område finns konsumenter och ett mångfascetterat näringsliv; jordbrukare, småföretag, medelstora företag och storföretag inom ett stort antal branscher. Leveranssäkerhet och olika typer av nät Eldistributionen i regionen sker genom tre olika typer av nät: Fingrids nationella stamnät, Katternökoncernens regionnät och lokala distributionsnät. Stamnätet och regionnätet är trädsäkra, vilket innebär att linjerna skyddas av så breda skogsgator att träd inte kan falla på linorna. De lokala näten är en optimal kompromiss mellan kostnader, markanvändning och leveranssäkerhet. Det innebär att de är betydligt känsligare för störningar, vilket den svåra blötsnön senaste jul och nyårshelg inom vissa av bolagets distributionsområden alltför tydligt visade. Träd vid sidan om linjegatan tyngdes på otaliga ställen ned över linorna med distributionsstörning som följd. Med vår nätbyggnadspersonals insats normaliserades eldistributionen utan att någon kund fick ett för långt (>12 h) avbrott. Det är för distributörer en utmaning att så som lagstiftaren förutsätter driva distributionsverksamheten med lägre kostnader år efter år samtidigt som leveranssäkerheten kvarstår oförändrad eller så som kunderna förväntar sig förbättras. Eldistribution Antalet konsumenter fortsatte under året att öka. Även elanvändningen fortsatte att öka med 3 %. Bolagets nätbyggare kunde smidigt och med korta leveranstider bygga anslutningarna. Utöver byggandet av anslutningar investerades kraftigt i förstärkningar och ombyggnad av distributionsnätet. För att öka överföringsförmågan och elkvaliteten byggdes nya huvudlinjer i alla distributionsområden och nya fjärrmanövrerbara kopplingsställen i mellanspänningsnätet. Med fjärrstyrda kopplingar ute i mellanspänningsnätet kan störningars utbredning och verkningstid begränsas och felsökning underlättas. Även om säkerhet i arbetet med återkommande materialtest och skolning är grundpelare i linjebyggnationen så skedde i början av året en svår arbetsolycka vid en distributionsstörning när en av bolagets erfarna linjemontörer gravt invalidiserades. Han har under gångna året målmedvetet kämpat sig genom olika vårdinrättningar i olika delar av landet fram till en egen ny handikappanpassad bostad på hemorten. Distributionen har under året, bortsett från de nämnda svåra blötsnö-störningarna fungerat bra. Utveckling av bolagets 11 kv regionnät Som ett led i vår målsättning att bygga ut regionnätet för att ytterligare utveckla elförsörjningen i regionen har under året ledningen mellan Alholmen och Jakobstad förnyats och överföringskapaciteten flerfaldigats. I slutet av året övergick den del av Harjavaltaledningen som går genom Katternös verksamhetsområde mellan Vörå och Småholm i Pedersöre från stamnätsoperatören Fingrid till bolaget. Första driftåret för Katternö-Emet 11 kv ledningen förlöpte utan störningar och projektets efterarbeten och ersättningsförrättning slutfördes. Tillsammans med kraftproduktionen på Alholmen och tidigare anskaffade regionnätdelar skapar ovan nämnda ledningar en regional kraftekonomisk helhet med möjligheter för samdrift med EPA:s regionnät i söder. Regionnätets totala längd vid årsskiftet uppgick till 37 km. ª Oy Herrfors Ab Elkunder, kommunvis Sähköasiakkaat, kunnittain Ylivieska 48 % Alavieska 8 % Oy Herrfors Ab Elanvändning, kommunvis Sähkönkäyttö, kunnittain Ylivieska 42% Alavieska 6 % Terjärv Teerijärvi 1 % Pedersöre 13% Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 21% Terjärv Teerijärvi 27 % Pedersöre 14 % Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 11 % Oy Herrfors Ab distributionsnätanskaffning jakeluverkkohankinta 3 MW Ylivieska, Alavieska distrikt Ylivieskan, Alavieskan alueet Oravais, Pedersöre, Terjärv distributionsområden Oravainen, Pedersöre, Teerijärvi jakelualueet 11 kv:s nätöverföring 11 KV:n siirto 1 GWh Toiminta-alueellaan on Katternö-konsernin tytäryhtiöllä Oy Herrfors Ab:n sähkönjakelua koskeva toimilupa. Tehtävänämme on taata jakeluverkon kunto ja sähkön saatavuus verkossa. Alueellamme on kuluttajaa ja monipuolinen elinkeinoelämä: maanviljelijöitä ja monien eri alojen pienyrityksiä samoin kuin keskisuuria ja suuria yrityksiä eri alueilla.. Toimintavarmuus ja erityyppisiä verkkoja Alueen sähkönjakelu tapahtuu kolmen erilaisen verkon kautta: Fingrid (maamme kantaverkko), Katternö- konsernin alueverkon ja paikallisten jakeluverkkojen kautta. Kantaverkko ja alueverkko ovat puiden kaatumiselta varmistettuja, mikä tarkoittaa käytännössä riittävän leveitä metsäkatuja linjojen sivuilla. Paikallisverkot ovat optimaalinen kompromissi kustannusten, maankäytön ja toimitusvarmuuden välillä. Tämä tarkoittaa, että ne ovat huomattavasti herkempiä häiriöille, kuten viime joulun ja uudenvuoden räntämyrskyt yhtiön eri jakelualueilla selvästi osoitti. Puut johtokatujen sivuilta painuivat lukemattomilla paikoilla johtojen päälle aiheuttaen jakeluhäiriöitä. Oman verkkorakennushenkilökunnan panoksella sähkönjakelu saatiin normalisoitua nopeasti ilman liian pitkiä (>12 h) sähkökatkoja. Sähkön jakelijalle on vaatimus lakisäätäjän edellyttämällä tavalla hoitaa jakelutoimintaa aina alhaisimmalla kustannuksilla vuodesta toiseen samalla kun toimitusvarmuus pysyy ennallaan tai, niin kuin asiakkaat odottavat, paranee. Sähkönjakelu Vuoden aikana kuluttajien määrä lisääntyi jatkuvasti, niin myös sähkönkäyttö, joka kasvoi 3 %:lla. Yhtiön verkonrakentajat pystyivät sujuvasti ja nopeasti rakentamaan uusia liittymiä. Liittymien rakentamisen lisäksi investoitiin myös voimakkaasti jakeluverkon vahvistukseen ja uudisrakentamiseen. Sähkön siirtokyvyn kasvattamiseksi ja sähkön laadun parantamiseksi rakennettiin uusia päälinjoja ja uusia kauko-ohjattavia keskijänniteverkon kytkimiä kaikilla jakelualueilla. Niiden avulla voidaan lyhentää häiriöiden kestoa ja rajata laajuutta sekä helpottaa vianetsintää. Vaikka turvallisuus työssä on yksi johtorakentamisen tukipilaria, jatkuvilla materiaalitesteillä ja koulutuksilla, vuoden alussa tapahtui vakava työtapaturma jakeluhäiriön yhteydessä, kun yksi yhtiön kokeneimmista johtoasentajista vakavasti vammautui. Hän on kuluvan vuoden aikana määrätietoisesti ponnistellut eri hoitolaitoksien läpi maan eri osissa uuteen omaan vammaiselle sopeutuneeseen asuntoon kotipaikkakunnallaan. Jakelu sujui vuoden aikana hyvin, lukuun ottamatta aiemmin mainittua tykkylumimyrskyä. Yhtiön 11 kv alueverkon kehitys Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on oman alueverkon rakentaminen. Osana tätä tavoitetta uusittiin viime vuonna johto Alholman ja Pietarsaaren sähköaseman välillä ja samalla linjan siirtokapasiteetti on moninkertaistunut. Vuoden lopussa osa Harjavaltajohdosta, joka kulkee Katternön toiminta-alueellaa välillä Vöyrin Lotlax ja Pedersören Småholm hankittiin kantaverkkoyhtiö Fingridiltä. Katternö- Emet 11 kv-johdon ensimmäinen käyttövuosi oli häiriötön ja projektin jälkityöt sekä lunastustoimitus saatettiin loppuun. Nyt hankitut ja rakennetut johdot sekä aikaisemmin hankitut alueverkko-osat muodostavat ehjän alueverkon. Yhdessä Alholmens Kraftin voimatuotannon ja EPA:n alueverkon kanssa etelässä tehtävä yhteistyö muodostavat volimataloudellisen kokonaisuuden. Alueverkon kokonaispituus oli vuoden lopussa 37 km. ª 14 15

9 ELANVÄNDNING, ELMARKNADEN OCH ELHANDEL SÄHKÖNKÄYTTÖ, SÄHKÖMARKKINAT JA SÄHKÖKAUPPA Elektrifieringen Dagens fria elmarknad har en kort åttaårig historia. Vårt lands landsbygd elektrifierades successivt under nio årtionden ( ) från självförsörjande öar nära kraftverk via elandelslag som uppgick i regionala elbolag (med begränsad lokal produktion) som av statens eller industrins kraftbolag köpte sin tillskottskraft med långtidskontrakt. Dessa kontrakt möjliggjorde hos säljarbolagen uppbyggandet av de kraftverk som ännu i huvudsak svarar för basen i vår elförsörjning. I städer där fastigheters uppvärmning samordnades skapades värmekraftverk med mottrycksproduktion av el. Gränslös marknad När regionala kraftverk inte täckte det växande behovet, byggdes vattenkraften ut på avlägsna platser, vilket förutsatte att kraftiga överföringselnät byggdes. De vertikala revirområdenas producenter kunde då idka samdrift, vilket kraftigt höjde slutkonsumentens leveranssäkerhet. När produktionsapparaten var väl utbyggd var tiden för horisontell konkurrens mellan olika köpare/användare och säljare/producenter dvs. för elmarknaden mogen. En finländsk specialitet var att elmarknaden delvis levde kvar ett halvt decennium med monopoltidens långa leveranskontrakt vilket resulterade i en snedvriden konkurrenssituation som marknadens köpare idag betraktar som tiden när marknaden fungerade. I dag när korta leveranskontrakt (timme, månad, kvartal, år) genereras med en produktionsapparat vars livslängd är 3 5 år är investering i ny kraftproduktion för växande behov en så stor utmaning att kraftbrist hotar uppstå. Prisutveckling för utsläppsrättigheter Päästöoikeuksien hintakehitys 3 EUR/t CO Fysiska axiom & leveranssäkerhet Den nordiska elmarknaden baserar sig på att respektive lands produktion och konsumtion i stort är i balans. Största delen av tiden finns kapacitetsöverskott både i kraftverk och i överföringsnät, vilket gör att olika produktionsenheter inom hela marknadsområdet kan tävla om den sista marginalleveransen. Elpriset bestäms utgående från den rörliga kostnad som kraftverket som näst är i tur att producera har/skulle ha. Eftersom el inte kan lagras måste användningen begränsas/ransoneras om den hotar överstiga produktionskapaciteten. Speciellt kall vintertid när elbehovet är maximalt är det viktigt att den inhemska kraftverkskapaciteten kan svara mot behovet ifall grannars exportöverskottskraft tryter p.g.a. att deras egna behov först tryggas. En rättvis mekanism som skulle säkerställa begränsnings- och kapacitetsbehovet vid toppbelastning fattas i dagens elmarknad. Utsläppshandel och en utvidgad marknad Utsläppshandeln började på förväntad prisnivå (7 / ton) men vartefter myndigheterna under våren fastslog stora utsläppsländers kvoter ökade priset fyrfaldigt. Krafttillgångarnas marginalkostnader ökade motsvarande och därmed också marknadselpriset. Under hösten utvidgades NordPools marknadsområde att omfatta även norra delen av Tyskland. Konsekvensen av dessa två händelser är en elmarknad med betydligt högre prisnivå och en större fluktuation mellan priset dag och natt vid andra än höglasttider. ª Elkonsumtionen Sähkön kulutus GWh Kärnkraft Ydinvoima Vindkraft 14,2 % Tuulivoima,4 % Bioenergi Bioenergia 14,3 % Oy Herrfors Ab Källenergier, fördelning Energialähdejako Vattenkraft Vesivoima 25,8 % Katternö-området Katternö-alue Gas Maakaasu 1,2 % Kol Kivihiili 17,1 % Avfall Jäte 1,7 % Trenden för hela Finland Trendi koko Suomessa Olja Öljy,4 % Torv Turve 24,7 % Sähköistys Nykyisellä vapaalla sähkömarkkinalla on lyhyt kahdeksanvuotinen historia. Maamme maaseutu sähköistettiin asteittain kahdeksan vuosikymmenen aikana ( ). Ensin omavaraiset paikalliset voimalaitoksien ympärille muodostuneet sähköosuuskunnat muodostivat pohjan, joka yhdistyi alueellisiin sähköyhtiöihin. Alueelliset sähköyhtiöt täydensivät rajattua paikallista tuotantoa lisävoimalla, joka ostetttiin valtion tai teollisuuden voimayhtiöiltä pitkillä hankintasopimuksilla. Nämä sopimukset antoivat mahdollisuuden myyjille rakentaa riittävän suuret voimalaitokset, jotka vielä tänä päivänä vastaavat pääosin sähkönhuoltomme pohjasta. Kaupungeissa, joissa yhdistettiin kiinteistöjen lämmönhuolto muuuhun energiantuotantoon, rakennettiin vastapainetuotantoon perustuvia lämpövoimaloita. Rajaton markkina Kun alueelliset voimalaitokset eivät kattaneet kasvavaa tarvetta, rakennettiin vesivoimalaitoksia syrjäisille paikoille, mikä edellytti voimakkaiden siirtoverkkojen rakentamista. Alueellisten toimijoiden yhteistyöllä saatiin kuluttajien toimitusvarmuutta oleellisesti parannettua. Tuotantokapasiteetin valmistuttua aika oli kypsä horisontaaliseen kilpailuun eri kuluttajien ja tuottajien välillä sähkömarkkinoilla. Eurooppalaisessa sähkömarkkinoiden vapauttamisessa suomalainen erikoisuus oli, että monopoliajan sähkömarkkinat osittain elivät vielä puoli vuosikymmentä, pitkät toimitussopimukset jäivät voimaan kilpailutilannetta vääristäen. Nykyisen markkinan ongelmana on lyhyet sopimusajat, jotka Marknadspriset, slutkundspriset och utsläppskostnad för el Sähkön markkinahinta, loppukäyttäjähinta ja päästäoikeussähkökustannus 7 cent/kwh Marknadspriset för el Sähkön markkinahinta Slutkundens elpris Sähkön loppukäyttäjähinta Utsläppskostnad för el Päästöoikeussähkökustannus ovat tunnista vuoteen. Tällaiseen markkinaan toimijan investointihalukkuus on matala, kun kuitenkin investoinnin takaisinmaksuaika on jopa 3 vuotta. Investointien vähäisyys voi tulevaisuudessa johtaa tehopulaan. Fyysiset selviöt & toimitusvarmuus Pohjoismainen sähkömarkkina perustuu siihen että, jokaisen maan tuotanto ja kulutus pääosin on tasapainossa. Suurimman osan ajasta löytyy kapasiteettiylijäämää sekä voimalaitoksissa että siirtoverkoissa. Tämä ylijäämä mahdollistaa sen että markkina-alueen eri tuotantoyksiköt voivat kilpailla viimeisestä marginaalitoimituksesta. Sähkönhinta määräytyy seuraavan vapaan tuotantoon olevaan voimalaitoksen muuttuvan kustannuksen mukaan. Koska sähköä ei voi varastoida, käyttöä on rajoitettava, mikäli kulutus uhkaa nousta yli tuotantokapasiteetin. Erityisesti talviaikana, kun sähköntarve on suurimmillaan, on tärkeä, että kotimainen voimalaitoskapasiteetti voi vastata tarpeeseen, mikäli naapureiden ylijäämävoima loppuu. Viime talvihan osoitti, että oman tarpeen turvaamiseksi ollaan tarvittaessa valmiit myös rikkomaan tehtyjä sopimuksia. Mekanismi, joka varmistaisi rajoitus- ja kapasiteettitarvetta huippukuormituksen aikana puuttuu nykypäivän sähköenergiamarkkinoilta. Mekanismia kutsutaan sähkökapasiteettimarkkinaksi. Päästökauppa ja laajennettu markkina Päästökauppa alkoi odotetulla hintatasolla eli 7 / EAU (päästöoikeusyksikkö), mutta viranomaisten keväällä tehdyn suurten päästäjämaiden kiintiöiden vahvistamisen jälkeen hinta kohosi nelinkertaiseksi. Voimantuotannon marginaalikustannukset nousivat vastaavasti ja näin myös sähkön markkinahinta. Syksyn aikana NordPoolin markkina-aluetta laajennettiin käsittämään myös Saksan pohjoisosaa (Kontek). Näiden kahden tapahtuman tuloksena ovat huomattavasti korkeammat hinnat sähkömarkkinoilla ja ero päivä- ja yöhinnan välillä on suurempi kuin muutoin talvikauden keskikuormilla. ª mån/kk

10 KATTERNÖKONCERNEN OCH MILJÖN KATTERNÖ KONSERNI JA YMPÄRISTÖ Enligt vår vision skall elproduktionen ske med hänsyn till miljön. Vi strävar att aktivt arbeta för en hållbar utveckling. Ett långsiktigt och effektivt miljöarbete samt en fortsatt förbättring av arbetsmetoder och tekniska lösningar skapar förutsättningar för en målinriktad minskning av belastningen på miljön. Målsättningar. Målsättningen är att av den energi som Katternö-koncernen producerar, skall minst hälften produceras utan växthusgaser. Av vår produktionskapacitet år 25 var 47 % koldioxidfri. Orsaken till detta låg särskilt i att den tilläggskostnad som förorsakades av utsläppshandeln dramatiskt minskade på driften av kolkondenskraftverken och på samma gång minskade användningen av de fossila bränslena vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Utsläppshandeln och Kyotoavtalet. År 25 var året för igångsättandet EU:s egen utsläppshandel. Denna period är treårig Utsläppsrättigheten (EUA) kostade i början av året ca 7 /CO2ton för att sen stiga jämt fram till sommaren då den till och med var över 3 /CO2ton. Statens begynnelsefördelning av utsläppsrättigheterna ledde inte i våra produktionsbolag till rättsåtgärder, utan vi nöjde oss med vad vi fick. Under året fick vi också bekräftade uppfattningar angående utsläppshandelns början s.k. Kyoto 1 för perioden Samtidigt kom de första beräkningarna för fördelningen av utsläppsrättigheterna för denna period. Enligt förhandsinformationen kommer denna fördelning att betyda slutet för den finska kondenskraftproduktionen. BIOENERGI Torv. Förbrukningen av torv minskade både vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Vi försökte styra den minskade efterfrågan på torv i synnerhet till mindre torvproducenter för att säkra deras företagsverksamhet. Träbränslen. Alholmens Kraft kunde inte på grund av skogsindustrins strejk och lockout öka användningen av träbränslen utan användningsgraden minskade i stället. Vieskan Voima fördubblade användningen av träbränslena. Detta bl.a. på grund av ett nytt matningssystem för träbränslen, nu behöver inte produktionen av flis anpassas till kraftverkets driftsituation. Rörflen. Förbränningen av rörflen fortsatte både vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Utgående från erhållna erfarenheter vet vi, att brännandet av en större mängd rörflen kräver en investering i hanteringen i Vieskan Voima. Vindkraft. Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab:s ägande i Innopower fortsatte oförändrat. Oy Herrfors Ab deltog i utredningen av vindkraftprojekt i Nykarleby och Maxmo. Jakobstads Energiverk deltog i Larsmo vindkraftprojekt. Vattenkraftverk. Vattenkraftverken har fungerat utan större störningar under året. Arbetet för ett nytt miljötillstånd för Kaitforsen fortsatte tillsammans med miljöcentralen. Oy Herrfors Ab har fortsatt utredningen om en nybyggnad av vattenkraftverket vid Kiitola i Lappo å. Vi fick också tillgång till ny vattenkraftkapacitet från Rana kraftverk i Norge via Etelä-Pohjanmaan Voima. Avfallsförbränningen i Jakobstad. Under året förberedde vi oss för de förändrade avfallsförbränningsdirektiven genom att påbörja ansökan om nya tillstånd för parallellförbränning vid AK1 och AK2. Den minimala avfallsförbränningen vid Vieskan Voima upphörde i och med att de nya direktiven trädde i kraft. Grön el. Under år 23 införde Oy Herrfors Ab en egen grön el produkt samt egen vindel produkt på marknaden. Den gröna elen produceras i äldre vattenkraftverk och biokraftverk och vindelen som av namnet framgår av vindkraftverk. Efterfrågan på dessa produkter har fortsättningsvis varit svag. ª Ympäristöpolitiikka. Visiomme mukaan energiantuotannon tulee tapahtua ympäristöä kunnioittaen. Pyrimme aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä. Kauaskantoisen ja tehokkaan ympäristötyön edellytykset luomme ympäristön kuormitusta määrätietoisesti vähentämällä sekä työmenetelmien ja teknisten ratkaisujen laatua jatkuvasti parantamalla. Tavoitteet. Tavoitteena on, että Katternö-konsernin tuottamasta energiasta vähintään puolet on tuotettu ilman kasvihuonekaasuja. Vuonna 25 tuotantokapasiteetistamme oli hiilidioksidivapaata 47 %. Tähän oli erityisenä perusteena se, että päästökaupan tuoma lisäkustannus vähensi dramaattisesti hiililauhdevoimaloiden ajoa ja vähensi samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä Alholmens Kraftilla ja Vieskan Voimalla. Päästökauppa ja Kioton sopimus. Vuosi 25 oli Euroopan Unionin oman päästökaupan käynnistysvuosi. Tämä jaksohan on kolmivuotinen Päästöoikeus (EUA) maksoi vuoden alussa noin 7 / CO2tn nousten tasaisesti kesään mennessä jopa yli 3 /CO2tn. Valtion suorittama päästöoikeuksien alkujako ei tuotantoyhtiöissämme johtanut oikeusprosesseihin, vaan tyydyimme siihen mitä saimme. Vuoden aikana saatiin myös vahvistavia käsityksiä päästökaupan käynnistymisestä ns. Kioto 1 jaksolla vuosina Samoin saatiin ensimmäiset arviot jakomenettelystä päästöoikeuksille tänä jaksona. Ennakkotietojen mukaan tämä jakomenettely tulee lopettamaan suomalaisen sähkön lauhdetuotannon. BIOENERGIA Turve. Turpeen kulutus väheni sekä Alholmens Kraftilla että Vieskan Voimalla. Vähentynyt kysyntä pyrittiin ohjaamaan erityisesti pienille turvetuottajille heidän yrittämisen elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Puupolttoaineet. Alholmens Kraft ei pystynyt metsäteollisuuden lakkojen ja työsulun takia lisäämään puupolttoaineiden käyttöä, vaan käyttömäärä väheni. Vieskan Voima kaksinkertaisti puunpolttoaineiden käytön. Tätä edesauttoi uusi puupolttoaineiden syöttöjärjestelmä, nyt metsähakkeen tuotantoa ei tarvitse sovittaa voimalaitoksen ajotilanteeseen. Ruokohelpi. Ruokohelven polttoa jatkettiin sekä Alholmens Kraftilla että Vieskan Voimalla. Saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että laajempi ruokehelven polttaminen vaatii käsittelylaitosinvestoinnin Vieskan Voimalla. Tuulivoima. Tuotantoyhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n omistus Innopower Oy:ssä pysyi entisellään. Oy Herrfors Ab osallistui Uudenkaarlepyyn ja Maksamaan tuulivoimahankkeen selvitykseen. Pietarsaaren Energialaitos osallistui Luodon tuulivoimahankkeeseen. Vesivoimalat. Vesivoimalat toimivat toimintavuoden ilman merkittäviä häiriöitä. Kaitforsin ympäristöluvan uusintahanketta jatkettiin yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Oy Herrfors Ab on jatkanut selvitystyötä Lapuanjoen Kiitolankosken vesivoiman uudelleenrakentamiseksi. Uutta vesivoimakapasiteettia saimme käyttöömme Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta Norjasta Ranan voimalasta. Pietarsaaren jätteenpolttohanke. Vuoden aikana valmistauduttiin muuttuneisiin jätteenpolton määräyksiin aloittamalla uusien rinnakkaispolttolupien anominen AK1 ja AK 2 voimalaitoksille. Vähäisessä määrin tehty jätteen poltto Vieskan Voimassa lopetettiin uuden direktiivin tullessa voimaan. Vihreä sähkö. Vuoden 23 aikana Oy Herrfors Ab toi markkinoille oman vihreän sähkönsä sekä tuulisähkönsä. Vihreän sähkön energia on tuotettu vanhalla vesivoimalla sekä biovoimalla ja tuulisähkö nimensä mukaisesti tuulivoimalla. Näiden tuotteiden kysyntä on ollut yhä vaisua. ª 18 19

11 Under 25 firades femtioårsjubileet för samarbetet kring Katternö Ab. För varje år efter kriget hade behovet av gemensamma lösningar i kraftförsörjningen och -distributionen blivit allt större i Jakobstadsregionen, och 1955 kunde man efter en lång serie möten enas om att gemensamt bygga en transformatorstation i Katternö och att gemensamt börja köpa el från stamnätet. Drivande i processen var stadsdirektören i Jakobstad, Paul Hallvar. Genom hans initiativ och medling lades grunden för samarbetet, som sedan utvecklades etappvis bland annat genom köp av Herrfors Ab 1976 och Albäck Ab Andra viktiga händelser var Katternös beslut att delta i bygget av Kaitfors kraftverk och Alholmens Kraft. De femtio åren av samarbete uppmärksammades på flera sätt under året. Aktuella frågeställningar i energibranschen analyserades i ett seminarium på våren där ägarbolagens representanter deltog. I slutet av året arrangerades en fest som inkluderade särskilt affärskontakter och branschfolk. Öppet hus hölls på Alholmens Kraft och Björkfors kraftverk, vilket samlade flera hundra intresserade besökare. En bok som i ord och bild beskriver energiförsörjningen i regionen utkom också, författad av Svenolof Karlsson. Vidare introducerade Katternö en kundtidning, vars två nummer under året fick ett mycket gott mottagande. Katternö uppmärksammade även Paul Hallvar genom ett monument, Paul Hallvars lykta, som skapats av konstnären Simon Gripenberg. Lyktan avtäcktes vid en ceremoni den 15 december och överlämnades vid jubileet till staden Jakobstad. I olika anföranden beskrevs Hallvar som en djärv och diplomatisk visionär, programmatiskt inriktad på samarbete. ª Vuosi 25 oli viisikymmenvuotiaan Katternön yhteistyön juhlavuosi. Sodan jälkeen tuli Pietarsaaren seudulla vuosi vuodelta tärkeämmäksi löytää alueellinen ratkaisu sähkövoiman hankintaan ja siirtoon. Vuonna 1955 monien kokousten jälkeen päästiin yksimielisyyteen yhteisesti rakennettavasta muuntoasemasta Katternöön ja sähkön yhteisoston aloittamisesta kantaverkosta. Hankkeen vetäjänä oli Pietarsaaren kaupunginjohtaja Paul Hallvar. Hänen omaaloitteisuutensa ja neuvottelutaitonsa oli yhteistyön perusta. Yhteistyö kehittyi myöhemmin mm. ostamalla Oy Herrfors Ab vuonna 1976 ja Oy Albäck Ab Tärkeitä tapauksia olivat myös Katternön päätös osallistua Kaitforsin vesivoimalaitoksen ja Alholmens Kraftin höyryvoimalaitoksen rakentamiseen. Viisikymmenvuotista yhteistyötä juhlistettiin monella tavalla kuluneen vuoden aikana. Ajankohtaisia kysymyksiä energia-alalla analysoitiin keväällä seminaarissa jossa osanottajina olivat edustajat Katternön omistajayhtiöistä. Vuoden lopussa järjestettiin juhla, jossa kutsuvieraina oli yhteistyökumppaneita sekä alaa edustavia tahoja. Avoimien ovien päivä Alholmens Kraftilla ja Björkforsin voimalaitoksella keräsi satoja kiinnostuneita kävijöitä. Sven-Olof Karlssonilta ilmestyi kirja, joka sekä kuvin että sanoin kertoo sähkön huollosta lähialueella. Lisäksi Katternöltä ilmestyi uusi oma asiakaslehti, jonka molemmat viime vuonna ilmestyneet numerot saivat hyvän vastaanoton. Katternö muisti Paul Hallvaria muistopatsaalla, Paul Hallvarin lyhty, jonka oli luonut taiteilija Simon Gripenberg. Lyhty paljastettiin 15. joulukuuta pidetyssä tilaisuudessa ja luovutettiin samalla Pietarsaaren kaupungille. Eri puheissa Hallvaria kuvattiin hyvin yhteistyöhakuisena henkilönä, jolla oli tulevaisuuden visioita ja myös rohkeutta toteuttaa niitä. ª 2 21

12 OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE Marknadsöversikt Europeiska unionens beslut att inleda en provperiod med koldioxidbegränsningar fr.o.m. år 25 medförde att elmarknaden blev ännu svårare att förutsäga. Priset på utsläppsrättigheter var enligt förväntningarna under 1 / ton vid årets början. På senvintern startade dock en kraftig uppgång, bl.a. påverkat av EU:s kraftiga skärningar i Östeuropas utsläppskvoter. Detta tillsammans med ett försämrat vattenläge skapade ett stort pristryck på marknadspriset. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Ab och Oy Perhonjoki Ab. Koncernens verksamhet kan indelas i elanskaffning, produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärmen sköts i huvudsak via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab och Vieskan Voima Oy anskaffar energi till koncernen. En del av koncernens elanskaffning kommer också via moderbolaget Oy Katternö Ab, vars gamla elleveransavtal med Nordic Energy löper fram till Försäljningen och distributionen av el- och fjärrvärmen sköts av dotterbolaget Oy Herrfors Ab. Resultatutveckling Koncernens omsättning ökade år 25 med 12,3 % och uppgick till 54,6 miljoner euro (48,6). Koncernens rörelsevinst uppgick till 6,8 miljoner euro (8,1) medan räkenskapsperiodens resultat var 4,7 miljoner euro (5,6). Nedgången i koncernens resultat förorsakades främst av de stigande kostnaderna för elanskaffningen samt ett lägre resultat för eldistributionen, främst förorsakat av färre storanslutningar. Till det försämrade resultatet bidrar även dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s resultat i jämförelse med fjolåret. Det är dock skäl att notera att dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning har minskat från föregående räkenskapsperiod på grund av att en del av verksamheten överförts till dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab. Koncernens avkastning på eget kapital uppgick till 8,9 % (12,1 %). Avkastningen på investerat kapital inklusive leasingansvar uppgick till 8,5 % (1,9 %). Vid årets slut uppgick koncernens räntebärande skuld inklusive leasingansvar till totalt 25,8 miljoner euro (24,2). Koncernens soliditet inklusive leasingansvar var 59,2% (56,4 %) Investeringar och placeringar Koncernen har under räkenskapsperioden investerats totalt ca 2, miljoner euro, varav 1,6 miljoner euro investerats i eldistributionsoch regionnätsverksamheten. I vattenkraftproduktionen har investerats,2 miljoner euro och i fjärrvärmeverksamheten,1 miljoner euro. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab förvärvade i slutet av december 11 kw linjen mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå av stamnätsbolaget Fingrid. Köpet finansierades genom leasingarrangemang. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns 56. st aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman invaldes i moderbolaget följande ordinarie styrelsemedlemmar för verksamhetsåret 25: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Stig Holm Alf Stenvik Tuula Loikkanen Ole Vikström Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Oy Katternö Ab och Oy Perhonjoki Ab köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som även är hela personalens arbetsgivare. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 (58) personer varit anställda i koncernens tjänst. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Till revisorsuppleanter valdes revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,77 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 1, euro per aktie eller totalt 56., euro. Resten av räkenskapsperiodens vinst eller ,77 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Moderbolaget Oy Katternö Ab:s långsiktiga elleveransavtal med Nordic Energy kommer att utgå Det stora pristrycket på utsläppsrättigheter för koldioxid gör att kol- och torvkondens kommer att ha det svårt att hävda sig på längre sikt. Utan stödåtgärder kommer torvindustrin att minska radikalt i omfång. Katternö koncernens prioriterade baskraft baserat på kärnkraft, biobränsle och vattenkraft kommer givetvis att gå på maximal kapacitet. Bristen på biobränslen kommer dock att kräva en fortsatt användning av kondenskraft producerad med fossila bränslen. Denna kommer dock att bli kostsam som en följd av den höga kostnaden för koldioxid. En utökad användning av sopor kan något underlätta läget. Det stora trycket på marknadspriset kommer att medföra förhöjda utförsäljningspriser. Tack vare stor egen produktion kommer prisstegringen inom Katternö gruppen att vara mycket modest jämfört med börsprisets utveckling. Jakobstad den 11 april 26 Peter Boström Gösta Willman Stig Holm ordförande Tuula Loikkanen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm verkställande direktör 22 23

13 OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS RESULTATRÄKNING (1 EUR) TULOSLASKELMA (1 EUR) Markkinatilannekatsaus Euroopan unionin päätös aloittaa hiilidioksidirajoituksien koejakson vuodesta 25 lähtien aiheutti että sähkömarkkinoiden tilannetta on yhä vaikeampi ennustaa. Päästöoikeuksien hinnat olivat odotuksien mukaan alle 1 /t vuoden alussa. Lopputalvesta alkoi kuitenkin voimakas nousu, mm. EU:n voimakkaista rajoituksista Itä-Euroopan päästöoikeuksista johtuen. Tämä, heikentyvän vesitilanteen yhteydessä, loi suurten hintapaineen markkinahintaan. Konsernirakenne ja liiketoiminta Konserni perustuu emoyhtiöstä Oy Katternö Ab:sta sekä tytäryhtiöistä Oy Herrfors Ab:sta ja Oy Perhonjoki Ab:sta. Konsernin liiketoiminta voidaan jakaa sähkönhankintaan, sähkö- ja kaukolämpötuotantoon, sähkö- ja kaukolämpöjakeluun sekä sähkö- ja kaukolämpömyyntiin. Sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto tapahtuu pääosittain tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab:n kautta, joka omistuksensa kautta Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä ja Vieskan Voima Oy:ssä hankkii energiaa konsernille. Osa konsernin sähköhankinnasta tulee myös emoyhtiön Oy Katternö Ab:n kautta, jonka vanha sähköntoimitussopimus Nordic Energyn kanssa on voimassa saakka. Oy Herrfors Ab hoitaa sähkön ja kaukolämmön myynnin ja jakelun. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 25 12,3 %:lla ja oli 54,6 miljoona euroa (48,6). Konsernin liikevoitto oli 6,8 miljoona euroa (8,1) kun taas tilikauden tulos oli 4,7 miljoona euroa (5,6). Konsernin tuloksen pieneneminen johtui enimmäkseen sähköhankinnan kasvavista kustannuksista sekä sähköjakelun heikentyneestä tuloksesta, enimmäkseen johtuen vähenevistä suurliittymistä. Heikentyneeseen tulokseen vaikuttaa myös tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab: n tulos verrattuna viime vuoteen. On kuitenkin syytä huomioida, että Oy Perhonjoki Ab toimii omakustannusperiaatteella eikä tällöin pyri voittoon. Emoyhtiön liikevaihto on vähentynyt edelliseen tilikauteen verrattuna, johtuen siitä että osa toiminnasta on siirretty tytäryhtiölle Oy Perhonjoki Ab:lle. Konsernin oman pääoman tuotto oli 8,9 % (12,1 %) Investoidun pääoman sisältäen leasingvastuun tuotto oli 8,5 % (1,9 %) Vuoden lopussa konsernin korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuu oli yhteensä 25,8 miljoona euroa (24,2). Konsernin omavaraisuus sisältäen leasingvastuu oli 59,2 % (56,4 %) Investoinnit Konserni on tilikauden aikana investoinnut yhteensä 2, miljoona euron edestä, josta 1,6 miljoona euroa on investoitu sähkönjakelu- ja alueverkkotoimintaan. Vesivoimatuotantoon on investoitu,2 miljoona euroa ja kaukolämpötoimintaan,1 miljoona euroa. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab hankki joulukuun lopussa kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä 11 kv-johdon välillä Småholm Pedersöressa ja Lotlax Vöyrissä. Hankinta rahoitetaan leasingjärjestelyllä. Osakkeet ja osuudet Emoyhtiöllä on 56. kpl osakkeita nimellisarvoltaan 8,41 euro/ osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin emoyhtiö Oy Katternö Ab:n hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: Peter Boström, puheenjohtaja, Gösta Willman, varapuheenjohtaja, Tuula Loikkanen, Stig Holm, Ole Vikström, Alpo Salonen, Sven-Oskar Stenbäck ja Alf Stenvik. Hallituksen sihteerinä on toiminut TJ Stefan Storholm. Oy Katternö Ab ja Oy Perhonjoki Ab ostavat kaikki hallinnolliset palveluksensa Oy Herrfors Ab:lta, joka on konsernin koko henkilökunnan työnantaja. Tilikauden aikana on ollut konsernin palveluksessa keskimäärin 56 (58) henkilöä. Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi toimintavuodelle 25 yhtiökokous valitsi Kjell Berts KHT ja Bengt Pettersson KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin tilintarkastajayhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen ehdotus voittovarojen jakamiseksi Emoyhtiön voitto tilikaudelta on ,77 euroa. Emoyhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa 1, euro/osake tai yhteensä 56.,- euroa. Loput tilikauden voitosta eli ,77 euroa siirretään voittovarojen tilille. Arviointi tulevasta kehityksestä Emoyhtiö Oy Katternö Ab:n pitkäaikainen sähköntoimitussopimus Nordic Energyn kanssa päättyy Hiilidioksidipäästöoikeuksien suuri hintapaine aiheuttaa että hiili- ja turvelauhteella tulee olemaan vaikeuksia pitää puolensa pitkällä tähtäimellä. Ilman tukitoimenpiteitä turveteollisuus tulee pienenemään huomattavassa määrin. Katternökonsernin priorisoima pohjavoima perustuen ydin-, bio- ja vesivoimaan tulee tietysti olemaan maksimikapasiteetillä. Biopolttoaineiden puute tulee kuitenkin vaatimaan jatkuvaa fossiilisten polttoaineiden tuottamaa lauhdevoiman käyttöä. Tämä tulee kuitenkin olemaan kallista, johtuen hiilidioksidin korkeasta kustannuksesta. Lisätty jätteiden käyttö voi hieman helpottaa tilannetta. Suuri paine markkinahintaan tuo mukanaan korotettuja myyntihintoja. Suuren omatuotannon ansiosta, hinnankorotus Katternöryhmässä tulee olemaan vaatimaton verrattuna pörssihinnan kehitykseen Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Pietarsaaressa, 11. huhtikuuta 26 Peter Boström Gösta Willman Stig Holm puheenjohtaja Tuula Loikkanen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm toimitusjohtaja 24 25

14 OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ BALANS (1 EUR) TASE (1 EUR) RESULTATRÄKNING TULOSLASKELMA A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Omsättning , ,13 Liikevaihto Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden , ,77 Ostot tilikauden aikana Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 31 69, , Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 2 215,17 56,2 Henkilösivukulut , ,2 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan , ,36 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 41 44, ,82 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 14 17, ,2 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Intäkter från andelar i företag Tuotot osuuksista inom samma koncern 672, ,68 saman konsernin yrityksistä Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från övriga 3 41, ,58 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Till företag inom samma koncern 2 77, ,64 Saman konsernin yrityksille Till övriga 21,87 333,4 Muille , ,22 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter , ,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 376, ,42 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst , ,78 Tilikauden voitto Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskenallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer 774 Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Moderbolagets omsättning Emoyhtiön liikevaihto 1 EUR Moderbolaget Emoyhtiö Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 EUR % Moderbolagets soliditet Emoyhtiön vakavaraisuus

15 OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ BALANS TASE REVISIONSBERÄTTELSE TILINTARKASTUSKERTOMUS A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter 1 194, ,13 Aineettomat oikeudet Övriga utgifter med lång verkningstid , ,42 Muut pitkävaikutteiset menot , ,55 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Maskiner och inventarier , ,96 Koneet ja kalusto Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern , ,59 Osuudet saman konsernin yrityksissä Övriga aktier och andelar , ,75 Muut osakkeet ja osuudet , ,34 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT , ,85 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Kundfordringar , ,27 Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern , ,11 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar , ,51 Muut saamiset Resultatregleringar 1 822,15, Siirtosaamiset , ,89 Kassa och bank , ,89 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,63 P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital , ,94 Osakepääoma Överkursfond , ,28 Ylikurssirahasto Ackumulerade vinstmedel , ,95 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst , ,78 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT , ,95 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer , ,82 Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern , ,71 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder , ,15 Muut velat Resultatregleringar 2 25,9 332, Siirtovelat , ,68 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT , ,68 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,63 Till Oy Katternö Ab:s aktieägare Vi har granskat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar koncernens och moderbolagets resultaträkning, balansräkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslutet, verksamhetsberättelsen och moderbolagets förvaltning. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och verksamhetsberättelsen samt bokslutspresentaionen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid förvaltningssrevisionen har vi granskat, att medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören handhaft förvaltningen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokföringslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av koncernens och moderbolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Koncernbokslutet och moderbolagets bokslut kan fastställas och medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören kan beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsen förslag till disposition av vinsten beaktar stadganden i aktiebolagslagen. Jakobstad den 24 april 26 Kjell Berts, CGR Oy Katternö Ab:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sisältää konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja emoyhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös eikä toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus, joka on yhdenmukainen tilimpäätöksen kanssa, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Pietarsaaressa 24. huhtikuuta 26 Bengt Pettersson, CGR 28 29

16 OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Marknadsläget Vattenläget i Norden var i början av året gott. Kombinerat med en mild början på vintern inleddes verksamhetsåret med sjunkande börspriser. Men när bl.a. priset på utsläppsrättigheter för koldioxid kraftigt steg på vårvintern hade det en kraftigt förhöjande inverkan på börspriset. För elförsäljningen innebär det givetvis nya utmaningar när en helt ny parameter utan historia kraftigt påverkar marknadspriset. Förbättrad leveranstrygghet också på landsbygden har kraftigt lyfts fram av myndigheterna. När myndigheterna samtidigt kräver att nätverksamheten skall skötas effektivare dvs. till lägre kostnader ställs nätverksamheten inför stora utmaningar. Elförbrukningen i Finland påverkades kraftigt av pappersstrejken under året. Trots närheten till UPM:s fabriker steg Herrfors elförsäljning med ca 3,8 % Den nya elmarknadslagen som trädde i kraft i början av 25 innebär för Herrfors del att nätverksamheten måste bolagiseras fr.o.m Koncernstruktur och affärsverksamhet Oy Herrfors Ab ingår i Katternö koncernen som ett dotterbolag till Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab är ett lokalt förankrat bolag som distribuerar och säjer elkraft till industrin och privathushållen främst i Kronoby, Pedersöre, Oravais, Maxmo Vörå och Alavieska kommuner samt i Ylivieska stad. Oy Herrfors Ab äger också regionnätet inom Katternös distributionsområde. I verksamheten ingår även fjärrvärmeverksamhet. Fjärrvärme distribueras till kunder i Alavieska kommun och Ylivieska stad. Oy Herrfors Ab anskaffar elkraft och fjärrvärme av dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som äger produktionsresurser i bl.a. Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy samt Oy Alholmens Kraft Ab. Oy Herrfors Ab producerar också egen miljövänlig elkraft i fem vattenkraftverk i Esse å. Resultatutveckling Bolagets omsättning 25 uppgick till 25,5 miljoner euro (24,9) vilket är en ökning med 2,5 % från föregående år. Nätverksamheten, vari ingår distributions- och regionnätsverksamheten, omsatte 1,6 miljoner euro (11,1). Elförsäljningens omsättning uppgick till 1,9 miljoner euro (1,), fjärrvärmeverksamheten till 3, miljoner euro (2,7) samt entreprenadverksamheten till 1, miljoner euro (1,1). Rörelsevinsten uppgick till 6,4 miljoner euro (7,1) och vinsten före bokslutsdispositioner och skatter till 6,3 miljoner euro (7,). Nedgången i resultatet kommer främst av de stigande el anskaffningspriserna som en följd av införande av utsläppsrättigheter. Även nätverksamheten uppvisade ett lägre rörelseresultat på grund av en lägre omsättning än föregående år främst beroende på färre antal större elanslutningar. Bolagets avkastning på eget kapital var 15,7 % (19,6 %) och avkastningen på investerat kapital var 14,6 % (19,7 %). I avkastningen på investerat kapital ingår även bolagets leasingansvar. Vid årets slut uppgick bolagets räntebärande skuld inklusive leasingansvar till 1,9 miljoner euro (7,2). Bolagets soliditet inklusive leasingansvar var 67,1 % (69,5 %). Rörelsens kassaflöde utvecklades positivt och ökade till 5,7 miljoner euro (5,5). Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret 25 har bolaget investerat totalt 2, miljoner euro (3,5). Nätverksamhetens investeringar uppgick till 1,6 miljoner euro. I vattenkraftverksproduktionen har investerats,2 miljoner euro och i fjärrvärmeverksamheten,1 miljoner euro. Därtill har bolaget deltagit i dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s aktieemission i B-serien med,8 miljoner euro (,5). Bolaget förvärvade i slutet av december månad 11 kv linjen, mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå, av stamnätsbolaget Fingrid. Anskaffningen finansierades genom leasing. Aktier och aktiekapital I bolaget finns 2.1. st A-aktier samt 15 st B-aktier. Aktiens nominella värde är 1,68 euro/aktie. Aktierna medför lika rösträtt i bolaget. Styrelse och personal På ordinarie bolagsstämman valdes följande personer in i bolagets styrelse för verksamhetsåret 25: Peter Boström ordförande, Jan-Erik Frostdahl vice ordförande, Göran Backstedt, Anne Ekstrand, Tuula Loikkanen, Alpo Salonen och Alf Stenvik. Inga suppleanter utsågs. Som styrelsens sekreterare har bolagets vd Stefan Storholm fungerat. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 (58) personer varit anställda i bolagets tjänst. Under år 25 har skolningen av bolagets personal fortgått enligt plan. Tyngdpunkten i skolningen har legat på utveckling av yrkeskunskaperna samt förbättring av arbetsskyddet. För att upprätthålla arbetsförmågan hos personalen ordnar bolaget olika former av rekreationsverksamhet för att personalen på fritiden skall kunna utöva olika motionsformer och därigenom bättra på konditionen och välbefinnandet. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Som revisorssuppleanter utsågs revisorssamfund Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst är ,15 euro. Bolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att av räkenskapsperiodens vinst utdelas som dividend i Oy Herrfors Ab A-aktieserie,3 euro per eller totalt 63., euro. Resten av räkenskapsperiodens vinst ,15 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av kommande utvecklingen En något större än normal ökning av konsumtionen av såväl el som fjärrvärme förväntas under 26 emedan tillväxten i början av året har varit oväntat kraftig. Börspriset på el har i början av 26 stigit till nya rekordhöjder. Detta har förorsakats av det överraskande höga priset för utsläppsrättigheter för koldioxid, dåliga vattenläget i Norden och suget från Mellaneuropa där börspriset konsekvent har varit högre. Dyra anskaffningar från elbörsen av toppkraft kommer därför att försämra lönsamheten för elförsäljningen. Lönsamheten för fjärrvärme och nätverksamhet förväntas fortsätta enligt tidigare utveckling Markkinatilanne Vesitilanne Pohjoismaissa oli hyvä vuoden alussa. Tämä yhdistetty leutoon alkutalveen toimintavuosi alkoi alenevilla pörssihinnoilla. Mutta kun mm. hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat voimakkaasti nousivat kevättalvella, tämä johti voimakkaasti korottavaan vaikutukseen pörssihintaan. Sähkönmyynnille tämä tietysti tarkoittaa uusia haasteita kun aivan uusi parametri ilman historiaa alkaa voimakkaasti vaikuttaa markkinahintaan. Viranomaiset ovat vahvasti nostaneet esille parannettua toimintavarmuutta myös maaseudulla. Kun viranomaiset samalla vaativat verkkotoiminnan tehostamista, toisin sanoen vähemmillä kustannuksilla, verkkotoiminnalle asetetaan suuria haasteita. Paperiteollisuuden lakko vuoden aikana vaikutti voimakkaasti Suomen sähkönkulutukseen. Huolimatta UPM:n tehtaiden läheisyyttä Herrforsin sähkönmyynti kasvoi noin 3,8 %:lla. Uusi sähkömarkkinalaki, joka astui voimaan vuoden 25 alussa, tarkoittaa Herrforsin osalta sitä, että verkkotoimintaa tullaan yhtiöittämään lähtien. Konsernirakenne ja liiketoiminta Oy Herrfors Ab on Oy Katternö Ab:n tytäryhtiö ja kuuluu Katternö konserniin. Oy Herrfors Ab on paikallinen yhtiö, joka jakelee ja myy sähköä teollisuudelle ja kotitalouksille mm. Kruunupyyn, Pedersören, Oravaisten, Maksamaan, Vöyrin ja Alavieskan kunnissa ja Ylivieskan kaupungissa. Oy Herrfors Ab omistaa myös alueverkon Katternöryhmän jakelualueella. Toimintaan kuuluu myös kaukolämpötoiminta. Kaukolämpöä toimitetaan asiakkaille Alavieskassa ja Ylivieskassa. Oy Herrfors Ab hankkii sähköä ja kaukolämpöä tytäryhtiöltä Oy Perhonjoki Ab:lta, joka omistaa tuotantoresursseja mm. Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Oy Alholmens Kraft Ab:ssä. Yhtiö tuottaa myös omaa ympäristöystävällistä sähköä viidessä vesivoimalaitoksessa Ähtävänjoessa. Tuloskehitys Yhtiön liikevaihto vuonna 25 oli 25,5 miljoona euroa (24,9), mikä tarkoittaa 2,5 % kasvun viime vuoteen verrattuna. Yhtiön liikevaihdosta 1,6 miljoona euroa (11,1) tuli verkkotoiminnasta, johon kuuluvat jakeluverkko ja alueverkko. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 1,9 miljoona euroa (1,), lämpömyynnin liikevaihto oli 3, miljoona euroa (2,7) sekä urakoinnin toiminnan liikevaihto oli 1, miljoona euroa(1,1). Liikevoitto oli 6,4 miljoona euroa (7,1) ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,3 miljoona euroa (7,). Vähennys johtuu enimmäkseen nousevista sähkönhankintakustannuksista, joka johtuu päästöoikeuksien alkamisesta. Myös verkkotoiminta näytti alhaisempaa liiketulosta johtuen alhaisemmasta liikevaihdosta verrattuna viime vuoteen, enimmäkseen johtuen sähkönliittymien pienenemästä määrästä. Yhtiön oman pääoman tuotto oli 15,7 % (19,6 %) ja investoidun pääoman tuotto oli 14,6 % (19,7 %). Investoituun pääoman tuottoon sisältyy myös yhtiön leasingvastuu. Vuoden lopussa yhtiön korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuu oli 1,9 miljoona euroa (7,2). Yhtiön omavaraisuus sisältäen leasingvastuu oli 67,1 % (69,5 %). Liiketoiminnan kassavirtaus kehittyi positiivisesti ja kasvoi 5,7 miljoonan euroon (5,5). Investoinnit Vuoden 25 aikana yhtiö on investoinut yhteensä 2, miljoona euroa (3,5). Verkkotoiminnan investoinnit olivat 1,6 miljoona euroa. Vesivoimatuotantoon on investoitu,2 miljoona euroa ja kaukolämpöön,1 miljoona euroa. Tämän lisäksi yhtiö on osallistunut tytäryhtiön Oy Perhonjoki Oy:n osakeantiin B-sarjassa,8 miljoonalla eurolla (,5). Yhtiö hankki joulukuun lopussa kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä 11 kv-johdon Småholmenin Pedersöressä ja Lotlaxin Vöyrissä välillä. Hankinta rahoitetaan leasingin kautta. Osakkeet ja osuudet Yhtiössä on 2.1. A-osaketta ja 15. B-osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 1,68 euro/osake. Osakkeilla on yhtä suuri äänioikeus yhtiössä. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin Oy Herrfors Ab:n hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: Peter Boström, puheenjohtaja, Jan-Erik Frostdahl, varapuheenjohtaja, Göran Backstedt, Anne Ekstrand, Tuula Loikkanen, Alpo Salonen ja Alf Stenvik. Varamiehiä ei valittu. Hallituksen sihteerinä on toiminut TJ Stefan Storholm. Tilikauden aikana oli keskimäärin 56 (58) henkilöä yhtiön palveluksessa. Vuoden 25 aikana yhtiön henkilökunnan koulutus on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti. Koulutuksen pääpaino on ollut ammattiosaamisen edistäminen sekä työsuojelun paraneminen. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi yhtiö järjestää eri virkistystoimenpiteitä, joita henkilökunta vapaa-aikanansa voi harjoittaa eri kuntoilumuotoja ja tämän kautta parantaa omaa kuntoansa ja hyvinvointinsa. Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi toimintavuodelle 25 yhtiökokous valitsi Kjell Berts KHT ja Bengt Pettersson KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin tilintarkastajayhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä Tilikauden voitto on ,15 euro. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa Oy Herrfors Ab:n A-sarjassa,3 euro/osake eli yhteensä 63.,- euroa. Loppusumma ,15 euroa siirretään voittovarojen tilille. Arviointi tulevasta kehityksestä Sekä sähkön että kaukolämmönkulutuksessa odotetaan vähän normaalia suurempaa kasvua vuoden 26 aikana, koska alkuvuoden kasvu on ollut odottamattomasti voimakasta. Sähkön pörssihinta on vuoden 26 alussa noussut uusiin ennätyskorkeuksiin. Tämä johtuu hiilidioksidipäästöoikeuksien yllättävän korkeasta hinnasta, Pohjoismaiden huonosta vesitilanteesta ja Keski-Euroopan imusta, jossa pörssihinta jatkuvasti on ollut korkeampi. Kalliit huippuvoimahankinnat sähköpörssistä tulevat täten heikentämään sähkönmyynnin kannattavuutta. Kaukolämmön ja verkkotoiminnan kannattavuutta odotetaan jatkuvan aikaisemman kehityksen mukaan. Jakobstad den 11 april 26 Pietarsaaressa 11. huhtikuuta 26 Peter Boström Jan-Erik Frostdahl Göran Backstedt Anne Ekstrand Tuula Loikkanen Alpo Salonen Alf Stenvik Stefan Storholm ordförande verkställande direktör puheenjohtaja toimitusjohtaja 3 31

17 OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB RESULTATRÄKNING TULOSLASKELMA BALANS TASE Omsättning , ,88 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk , ,19 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter , ,58 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden , ,12 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 11 83, ,67 Varastojen muutos Köpta tjänster , ,41 Ulkopuoliset palvelut , ,86 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner, arvoden och pensioner , ,83 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader , ,61 Henkilösivukulut , ,44 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan , ,21 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,62 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst , ,52 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från företag inom samma koncern 27 26, ,83 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga , ,88 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från företag inom samma koncern , ,82 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga , ,94 Muilta , ,5 Vinst före bokslutsdisp. och skatter , ,47 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens , ,3 Poistoeron muutos Inkomstskatt , ,97 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst , ,2 Tilikauden voitto A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter , ,31 Aineettomat oikeudet Goodwill , ,45 Liikearvo , ,76 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden , ,1 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner , ,66 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier , ,54 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar , ,5 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja pågående nyanläggningar , ,81 keskeneräiset hankinnat , ,52 Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern , ,5 Osuudet saman konsernin yrityksissä Övriga aktier och andelar , ,67 Muut osakkeet ja osuudet , ,72 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT , , PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter , ,19 Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar 19 79, ,61 Muu vaihto-omaisuus , ,8 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Fordr. hos företag inom samma koncern , , Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar , ,36 Muut saamiset , ,36 Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar , ,41 Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern , ,84 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 5 892, ,86 Muut saamiset Resultatregleringar , ,89 Siirtosaamiset , , Finansiella värdepapper , ,2 Rahoitusarvopaperit Kassa och bank , ,8 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,16 P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital , ,35 Osakepääoma Övriga fonder Muut rahastot Reservfond 1 777, ,48 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel , ,62 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst , ,2 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT , ,65 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Oy Herrfors Ab:s omsättning Oy Herrfors Ab:n liikevaihto 1 EUR Oy Herrfors Ab Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 EUR Oy Herrfors Ab:s soliditet Oy Herrfors Ab:n vakavaraisuus 7 % ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens , ,69 Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ TOTALT , ,69 YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter , ,46 Liittymismaksut Skulder till kreditinstitut , ,66 Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder 318, 48, Muut velat , ,12 Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut , ,96 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott, 414,9 Saadut ennakot Skulder till leverantörer , ,2 Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern , ,97 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder , ,14 Muut velat Resultatregleringar , ,71 Siirtovelat , ,7 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT , ,82 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,16

18 OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB NÄTVERKSAMHETEN RESULTATRÄKNING Omsättning Liikevaihto VERKKOTOIMINTA TULOSLASKELMA Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från företag inom samma koncern Saman konsernin yrityksiltä Från övriga Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från övriga Muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto NÄTVERKSAMHETEN BALANS A K T I V A V A S T A A V A VERKKOTOIMINTA TASE BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter Aineettomat oikeudet Goodwill Liikearvo Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Elledningar o transformatorer Sähköverkosto ja muuntajat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja pågående nyanläggningar keskeneräiset hankinnat Placeringar Sijoitukset Övriga aktier och andelar Muut osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Fordr.hos företag inom samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond Vararahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ TOTALT YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder hos företag inom samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PASSIVA TOTALT VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 35

19 OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB ÖVRIG ELAFFÄRSVERKSAMHET RESULTATRÄKNING Omsättning Liikevaihto MUU SÄHKKÖLIIKETOIMINTA TULOSLASKELMA Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från övriga Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från företag inom samma koncern Saman konsernin yrityksiltä Från övriga Muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto ÖVRIG ELAFFÄRSVERKSAMHET BALANS A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter Aineettomat oikeudet Goodwill Liikearvo Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern Osuudet saman konsernin yrityksissä BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Koncerninterna fordringar Konsernin yrityksiltä Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag inom samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 2 27 Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA TASE V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Skulder hos företag inom samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott 414 Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PASSIVA TOTALT VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 37

20 OY HERRFORS AB OY PERHONJOKI AB REVISIONSBERÄTTELSE TILINTARKASTUSKERTOMUS STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE Till Oy Herrfors Ab:s aktieägare Vi har granskat Oy Herrfors Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar resultaträkning, balansräkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslutet, verksamhetsberättelsen och förvaltningen. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och verksamhetsberättelsen samt bokslutspresentaionen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid förvaltningssrevisionen har vi granskat, att styrelsen och verkställande direktören handhaft förvaltningen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokföringslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av bolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Bokslutet kan fastställas och styrelsens medlemmar och verkställande direktören kan beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsen förslag till disposition av vinsten beaktar stadganden i aktiebolagslagen. Vi har tagit del av de av styrelsen uppgjorda särredovisade verksamheternas resultat- och balansräkningar samt tilläggsuppgifter, som finns bland noterna till bokslutet. Enligt vår mening är de uppgjord enligt elmarknadslagen och de stadganden och bestämmelser, som har utfärdats med stöd av den. Jakobstad den 24 april 26 Oy Herrfors Ab:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Oy Herrfors Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sisältää konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös eikä toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus, joka on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Olemme tutustuneet yhtiön hallituksen laatimiin tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyihin eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmiin, taseisiin ja lisätietoihin. Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu sähkömarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Pietarsaaressa 24. huhtikuuta 26 Verksamheten Oy Perhonjoki Ab ingår i Katternö koncernen och är ett dotterbolag till Oy Herrfors Ab. Oy Perhonjoki Ab anskaffar via sina resursandelar i Pohjolan Voima Oy, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy och Oy Alholmens Kraft Ab el och fjärrvärme till bolagets aktieägare. Bolaget äger också Kaitfors vattenkraftverk i Perho å. Oy Perhonjoki Ab verkar enligt självkostnadsprincipen. Bolagets ägare betalar de fasta kostnaderna enligt ägande oberoende av om energiandelen använts eller inte och de rörliga kostnaderna i förhållande till levererade energimängder. På grund av verksamhetsprincipen är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå verksamheten eller bolagets ekonomiska resultat. Omsättning och resultat Verksamhetsåret 25 uppgick bolagets omsättning till 36,4 miljoner euro (29,6). Av omsättningen kom 32, miljoner euro (25,) från försäljningen av elandelskraften, 4,4 miljoner euro (3,8) kom från fjärrvärmeverksamheten och,28 miljoner euro (,66) från den egna vattenkraftverksproduktionen. Räkenskapsperiodens vinst efter skatter var 59,4 tusen euro (563,8 tusen euro). Aktier och andelar I bolaget finns två aktieserier. A-seriens aktier berättigar till den elkraft som produceras vid Kaitfors vattenkraftverk. B-seriens aktier berättigar till andelskraft från Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy och Oy Alholmens Kraft Ab. I ärenden som berör A- aktierna har A-aktierna fem röster och B- aktierna en röst. I ärenden som berör B-aktie ärenden har B- aktierna fem röster och A-aktierna en röst. Under räkenskapsperioden har aktiekapitalet enligt plan höjts med 363,1 tusen euro genom en betal emission i B-serien. Till B seriens överkursfond har under räkenskapsperioden förts 1778,5 tusen euro. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie medlemmar in i bolagets styrelse: Peter Boström, (ordförande), Tuula Loikkanen (vice ordförande), Tony Eklund, Anne Ekstrand, Holger Hemming, Jouko Kivioja, och Alpo Salonen. Till styrelsens suppleanter valdes: Stig Holm, Juhani Asiainen och Paavo Onkalo. Som styrelsens sekreterare har bolagets vd Stefan Storholm fungerat. Oy Perhonjoki Ab har ingen egen personal utan köper alla tjänster av moderbolaget Oy Herrfors Ab. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Revisorsuppleanter är revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Styrelsen föreslår för bolagsstämman att räkenskapsperiodens vinst på ,5 euro överförs till vinstmedelskontot i balansräkningen och att ingen dividend utdelas. Uppskattning av den kommande utvecklingen De begränsningar i koldioxidutsläpp som inleddes 25 har kraftigt påverkat driften av de kraftverk där bolaget är ägare. Konkurrenskraften för vatten-, kärn-, vind och biokraft har förbättrats medan utnyttjande av gas-, kol- och torvkondenskraft avtar kraftigt. På längre sikt är risken stor att torven kommer att användas endast som toppkraft om inte finska myndigheterna agerar för att säkra torvens fortsatta användning i Finland. Kjell Berts, CGR Bengt Pettersson, CGR Jakobstad, den 11 april 26 Peter Boström Holger Hemming Tuula Loikkanen ordförande Tony Eklund Alpo Salonen Anne Ekstrand Jouko Kivioja Stefan Storholm verkställande direktör 38 39

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 0041 Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande,

Lisätiedot

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus STYRELSEMEDLEMMARNA 2007 HALLITUKSIEN JÄSENET 2007 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab ordförande/puheenjohtaja

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen.

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 91/2006 vp Kaukolämmön hinnoittelu ja vapaan lämpökaupan edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Kaukolämpö tai pienimuotoinen aluelämmitys on Suomessa ollut kuntien omistamien energialaitosten

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot