Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Kaitsor Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Vörå Vöyri Alholmens Kraft Jakobstad ad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy a Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Voltti Lapua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Sänkiaho Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Toholampi Halsua Alajärvi Olmala Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Sievi Ylivieska i Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Fågelbollar har monterats på elledningarna för att förhindra att fåglar flyger in i ledningarna och förorsakar elavbrott samt avlider. Sähköjohtoihin on asennettu lintupalloja, joilla pyritään estämään lintuja lentämästä johtoihin. Jos lintu törmää j ohtoon, seurauksena voi olla sähkökatko ja linnun kuolema. Fotografier: Mats Sandström, Katternös arkiv, Glenn Nylund Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, Valokuvat: Mats Sandström, Katternön arkisto, Glenn Nylund Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2012 Katternöbolagens årsberättelse 2011 Verkställande direktörens översikt Herrforskoncernen Katternö i korthet Resultaträkning Ekonomisk översikt Balansräkning Kraftproduktion Nätverksamheten Biobränslefabrik i Härjedalen Resultaträkning Elmarknaden, lokala vattenkraften Balansräkning och slutkundsförsäljningen Övrig elaffärsverksamhet Elnätverksamheten Resultaträkning Fjärrvärmeverksamheten Balansräkning Perhonjokikoncernen Katternökoncernen Resultaträkning Styrelsens verksamhetsberättelse Balansräkning Resultaträkning Styrelsemedlemmar Balansräkning Revisionsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2011 Toimitusjohtajan katsaus Herrfors konserni Katternö lyhyesti Tuloslaskelma Talouskatsaus Tase Voimantuotanto Verkkotoiminta Härjedalenin biopolttoainetehdas Tuloslaskelma Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima Tase ja loppuasiakasmyynti Muu sähköliiketoiminta Sähköverkkotoiminta Tuloslaskelma Kaukolämpötoiminta Tase Perhonjoki konserni Katternö konserni Tuloslaskelma Hallituksen toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Hallituksien jäsenet Tase Tilintarkastuskertomus

3 Energimarknaden genomgick kraftiga förändringar under verksamhetsåret EU:s ambitiösa program för en snabb nedskärning av koldioxidutsläppen kräver en kraftig subventionering av biobränsle och vindkraft. I denna kostnadsspiral upplevde kärnkraften, som den enda storskaliga energiformen som inte kräver direkta stödåtgärder, en renessans. Händelserna i Fukushima, som började med en tsunami, ändrade totalt på denna utveckling. T.ex. Tyskland, som hade gått in för en nybyggnad VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT gjorde en helomvändning och beslöt i stället att avveckla kärnkraften fram till Hur ekvationen med en kraftig nedskärning av kärnkraft i Mellaneuropa och samtidiga, kraftiga nedskärningar av koldioxidutsläpp skall lösas är en verklig ödesfråga. Om allt skall ersättas med bio- och vindkraft krävs stora subventioner och stora investeringar i reglerkraft. Ökar användningen av biobränsle alltför mycket tack vare stora stöd kan vi äventyra överlevnaden för vår nationalekonomiskt livsviktiga massaindustri. Förändringens år Energimarknaden Utvecklingen av koldioxidmarknaden, som på marknadsmässiga villkor skall driva fram nyinvesteringar i koldioxidfri produktion har varit en besvikelse för gröna pådrivare. Priset sjönk visserligen till dryga sju euro per ton, men detta visar att marknaden fungerar. Med en djup lågkonjunktur och stor vattenkraftsproduktion är detta en naturlig utveckling. Förslaget om att nu driva upp koldioxidpriset med att skärpa nedskärningen av koldioxidutsläppen från 20 till 30 % Stefan Storholm fram till 2020 kan vara fatalt om det som tidigare förverkligas ensidigt i Europa. Att driva upp priset under en lågkonjunktur kan leda till en överhettning under en kommande högkonjunktur som vi väl alla strävar efter. Den nu mycket negativa utvecklingen av handelsbalansen för Finlands del, visar entydigt att vår exportindustri inte tål extra koldioxidkostnader jämfört med konkurrenter helt utan motsvarande kostnader. En långsiktig hållbar utveckling förutsätter en fungerande, transparent elmarknad. Tanken var att koldioxidhandel skulle styra utvecklingen. Nu har vi ytterligare fått krav på andelen förnyelsebar energi, effektivitetsdirektiv, krav på inblandning av biodiesel, investeringstöd, skogsbränslestöd i olika former, inmatningstariffer och skatter i nya former. Frågan är verkligen hur länge vi har en fungerande elmarknad. Vår reglermodell för nätverksamhet är investeringsdriven där driftskostnader i effektivitetens namn skall minimeras. Stormarna under senaste år visade dock att en kostnadseffektiv, storskalig outsourcing av nätverksamheten också har en baksida. Lokala elbolag med lokala montörer och lokala samarbetsparners kan mycket snabbare åtgärda linjefel vid t.ex stormskador. För att bättre kunna påvisa fördelarna med också lokala elbolag har vi tillsammans med ett fyrtiotal andra bolag varit med och bildat Lokalkraft r.f. Katternökoncernen I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla koldioxidfri produktion. I Alholmens Kraft uppgick förnyelsebara bränslen till hälften efter ett tioårigt utvecklingsarbete. Utbyggnaden av biobränsleanvändningen i Kanteleen Voima fortsatte enligt plan. Utvecklingen av våra vindkraftsprojekt fortsatte likaså. I Härjedalens Utveckling i Sveg har torvbrytningen kraftigt moderniserats och torvförädlingen sanerats. Satsningarna i utvecklingen av Fennovoimas nya kärnkraftverk i Pyhäjoki fortsatte enligt plan. Förnyande av region- och distributionsnäten löpte planenligt. Erfarenheterna av stormskadorna i speciellt södra och västra Finland TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Energiamarkkinat kokivat voimakkaita muutoksia toimintavuonna EU:n kunnianhimoinen ohjelma hiilidioksidipäästöjen nopeaksi leikkaamiseksi vaatii biopolttoaineiden ja tuulivoiman merkittävää subventointia. Tässä kustannuskierteessä ydinvoima ainoana suuren mittakaavan energiamuotona, joka ei vaadi suoria tukitoimia, koki uuden elpymisen. Tsunamin aiheuttama Fukushiman onnettomuus kuitenkin käänsi täysin tämän kehityssuunnan. Esimerkiksi Saksassa oli päätetty uuden ydinvoiman rakentamisesta, mutta nyt Muutosten vuosi tehtiin täyskäännös ja päätettiin luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Todellinen kohtalonkysymys on, miten Keski-Euroopan ydinvoiman mittava leikkaaminen ja yhtäaikainen hiilidioksidipäästöjen voimakas supistaminen saadaan sovitettua samaan yhtälöön. Jos kaikki poisjäävä energia aiotaan korvata bio- ja tuulivoimalla, se vaatii merkittäviä subventointeja sekä investointeja säätövoimaan. Mikäli biopolttoaineen käyttö kasvaa tukien myötä liikaa, saatamme vaarantaa kansantaloudellisesti elintärkeän selluteollisuutemme säilymisen. Energiamarkkinat Hiilidioksidimarkkinoiden kehitys, jonka piti markkinaehdoin lisätä uusinvestointeja hiilidioksidittomaan tuotantoon, on ollut vihreille vaikuttajille pettymys. Hinta kylläkin laski runsaaseen seitsemään euroon tonnilta. Mutta se osoittaa markkinoiden toimivan. Syvässä laskusuhdanteessa ja vesivoimatuotannon huippukautena tämä kehityskulku on luonnollinen. Esitys hiilidioksidihinnan korottamiseksi kiristämällä päästöleikkauksia 20:stä 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä voi olla kohtalokas, jos se aiempaan tapaan toteutetaan yksipuolisesti vain Euroopassa. Hinnan nostaminen laskusuhdanteen aikana voi aiheuttaa ylikuumentumista tulevalla nousukaudella, johon me kai kaikki pyrimme. Suomen nykyisin erittäin negatiivinen kauppataseen kehitys osoittaa yksiselitteisesti, ettei vientiteollisuutemme kestä ylimääräisiä hiilidioksidikustannuksia verrattuna kilpailijoihin, joilla vastaavia kustannuksia ei ole. Pitkäjänteinen kestävä kehitys edellyttää toimivia ja läpinäkyviä sähkömarkkinoita. Suunnitelmana oli, että hiilidioksidikauppa ohjaisi kehitystä. Nyt olemme saaneet lisävaatimuksia uusiutuvan energian osuudesta, energiatehokkuusdirektiivin, vaatimuksia biodieselin lisäämisestä, investointituen, metsäpolttoainetuen eri muodoissaan, syöttötariffit ja uudenlaisia veroja. Voidaan todella kysyä, miten kauan meillä on toimivat sähkömarkkinat. Verkkotoiminnan säätelymallimme on investointipohjainen, jossa käyttökustannukset on tehokkuuden nimissä minimoitava. Viime vuosien myrskyt ovat kuitenkin osoittaneet, että verkkotoiminnan kustannustehokkaalla ja suurimuotoisella ulkoistamisella on myös nurja puolensa. Paikalliset sähköyhtiöt pystyvät paikallisine asentajineen ja yhteistyökumppaneineen korjaamaan esim. myrskyvahinkojen aiheuttamat linjaviat paljon nopeammin. Voidaksemme paremmin osoittaa paikallisiin sähköyhtiöihin liittyvät edut olemme yhdessä n. 40 muun yhtiön kanssa perustaneet Paikallisvoima ry:n. Katternö-konserni Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotannon kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Alholmens Kraftilla uusiutuvat polttoaineet muodostavat jo puolet polttoaineiden kokonaistarpeesta 10-vuotisen kehittämistyön jälkeen. Biopolttoaineen käytön laajentaminen jatkui Kanteleen Voimassa suunnitellusti. Tuulivoimahankkeidemme kehittäminen jatkui samoin. Härjedalens Utveckling AB:ssä Ruotsin Svegissä turpeenottoa on voimakkaasti modernisoitu ja jalostusta saneerattu. Panostus Fennovoiman uuden ydinvoimalan kehittämiseen jatkui Pyhäjoella suunnitellusti. Alue- ja jakeluverkkojen uudistaminen sujui suunnitellusti. Myrskyvahingoista erityisesti 2 3

4 påverkar också våra fortsatta satsningar ävenom vi klarade oss med endast kortare strömavbrott. Resultat Utvecklingen av koncernen påverkades av såväl sjunkande elpriser som minskad egen produktion. Omsättningen sjönk till 97,9 miljoner euro, en minskning med 3 % i förhållande till tidigare år. Rörelsevisten uppgick till 10,8 miljoner euro jämfört med 12,1 miljoner tidigare år. Rörelsevinsten påverkades också av de kraftiga omstruktureringarna i Härjedalens Utveckling Ab. Avkastningen på eget kapital sjönk från 9,4 till 6,6 % och på investerat kapital från 9,9 till 7,4 % jämfört med tidigare år. Soliditeten inklusive leasingansvar sjönk från 66,9 till 65,1 % och kassaflödet från 14,9 till 8,0 miljoner euro. Investeringarna under året minskade från 10,9 till 6,6 miljoner euro. Till moderbolagets ägare utdelas en dividend på 2,7 euro per aktie eller totalt 1,51 miljoner euro. Detta motsvarar en avkastning på satsat kapital i moderbolaget på 32 % och på eget kapital 13 %. Framtidsutsikter Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter. Investeringsbeslut för vindkraftsparkerna Ristiveto och Kopsa i norra Österbotten torde fattas under innevarande år. Satsningarna i vindkraft är dock helt beroende av att nuvarande inmatningsstariff verkligen gäller som överenskommet, dvs. i 12 år framåt. Detta är tyvärr en lång tid för ett politiskt beslut. Satsningarna i Fennovoima fortsätter likaså planenligt. Vår kundtidning Katternö har rönt stor uppskattning bland våra läsare. Vår fortsatta målsättning är att aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl energi som vatten i befintliga bostäder. Slutligen vill jag tacka våra kunder för fortsatt visat förtroende. Likaså vill jag tacka vår personal för ett synnerligen gott arbete under ett tungt år, liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande samarbete. Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab och Kanteleen Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärr värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl regionsom el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via Katternö i korthet våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Herrfors Nät- Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 108 personer (inkl. HUAB). Etelä- ja Länsi-Suomessa saadut kokemukset vaikuttavat myös meidän jatkopanostuksiimme, vaikka selvisimmekin vain lyhyehköin sähkökatkoin. Tulos Konsernin kehitykseen vaikuttivat niin laskevat sähkönhinnat kuin oman tuotannon supistuminen. Liikevaihto laski 97,9 milj. euroon, mikä on 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin liikevoitto oli 10,8 milj. euroa (12,1). Liikevoittoon vaikuttivat Härjedalens Utveckling Ab:ssä toteutetut voimakkaat rakennemuutokset. Oman pääoman tuotto laski 9,4 %:sta 6,6 %:iin ja sijoitetun pääoman tuotto 9,9 %:sta 7,4 %:iin edellisvuoteen verrattuna. Omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, laski 66,9 %:sta 65,1 %:iin ja kassavirta 14,9 milj. eurosta 8,0 milj. euroon. Investointien määrä supistui vuoden aikana 10,9 milj. eurosta 6,6 milj. euroon. Emoyhtiön osakkaille jaetaan osinkona 2,7 euroa osakkeelta eli yhteensä 1,51 milj. euroa. Se vastaa 32 % tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta ja 13 % omasta pääomasta. Tulevaisuudennäkymät Pitkäjänteinen strategiamme uusiutuvaan energiaan panostamiseen jatkuu. Kuluvana vuonna tehtäneen investointipäätökset Ristivedon ja Kopsan tuulivoimapuistoihin Pohjois-Pohjanmaalla. Tuulivoimaan panostaminen on kuitenkin täysin riippuvaista siitä, säilyykö nykyinen syöttötariffi voimassa sovitusti eli 12 vuotta eteenpäin. Se on poliittisille päätöksille valitettavasti pitkä aika. Panostus Fennovoimaan jatkuu samoin suunnitellusti. Asiakkaamme arvostavat Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista. Samoin haluamme edistää energian ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia nykyisessä asuntokannassa. Lopuksi haluan kiittää asiakkaitamme heidän osoittamastaan luottamuksesta. Samoin haluan kiittää henkilökuntaamme erittäin hyvästä työstä raskaan vuoden aikana, kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisasta yhteistyöstä. Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab ja Kanteleen Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja Katternö lyhyesti kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään Nord- Pool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 108 henkilöä(huab ml.). 4 5

5 Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/ Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag.....0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/ Kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion för koncernbolagen Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet Kat-Voima Oy utveckling Härjedalens Utveckling AB torvproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Elkonsumtionen i de Nordiska länderna sjönk, jämfört med fjolåret, med drygt 4%. De främsta orsakerna till den lägre elkonsumtionen var varmare väder under årets andra hälft samt industrins minskade produktion. Eftersom vattenläget i Norden även förbättrades klart under årets andra hälft ledde detta till sjunkande elpriser. Elkonsumtionen i Finland sjönk med 2,7% jämfört med fjolåret. Inom Herrfors distributionsområde var minskningen i elförbrukningen moderatare och sjönk med endast 0,6%. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk minskade med 11,9 %. I Ylivieskaområdet minskade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 10,2 %. Det var främst den varmare vintern i slutet av året som bidrog till detta. Koncernens omsättning uppgick till 97,9 miljoner euro (101,1) och rörelsevinsten till 10,8 miljoner euro (12,1). Minskningen i omsättningen kommer främst från Oy Herrfors Ab och produktionsbolagen Oy Perhon joki Ab och Katternö Kraft Oy Ab. Det försämrade rörelseresultatet kommer främst från Oy Herrfors Ab:s elhandel samt från Ekonomisk översikt Härjedalens Utveckling Ab. På grund av det försämrade resultatet sjönk koncernens avkastning på det egna kapitalet till 6,6 % (9,4) och avkastningen på investerat kapital till 7,4 % (9,9). I siffrorna ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 21,9 miljoner euro (24,6). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, var 65,1 % (66,9). Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt 6,6 miljoner euro (10,9) varav 6,0 miljoner investerats i materiella Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos.40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/ Sähkölaitos ,12 % Uusikaarlepyy/ Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto kanserniyhtiöille Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta Kat-Voima Oy kehitys Härjedalens Utveckling AB turvetuotanto Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Thomas Sandkulla Sähkönkulutus supistui Pohjoismaissa runsaat 4 % edellisvuoteen verrattuna. Tärkeimpinä syinä olivat vuoden jälkipuoliskon lämmin sää sekä teollisuuden alhaisemmat tuotantoluvut. Koska Pohjoismaiden vesitilanne myös parani selvästi vuoden jälkipuoliskolla, sähkönhinnat laskivat. Sähkönkulutus supistui Suomessa 2,7 % edellisvuoteen verrattuna. Herrforsin jakelualueella kulutuksen lasku oli maltillisempaa, ainoastaan 0,6 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle supistuivat 11,9 %. Kaukolämmön Talouskatsaus sekä prosessihöyryn myynti laski Ylivieskan alueella 10,2 %. Siihen vaikutti lähinnä loppuvuoden lämmin sää. Konsernin liikevaihto oli 97,9 milj. euroa (101,1) ja liikevoitto 10,8 milj. euroa (12,1). Liikevaihdon lasku johtuu lähinnä Oy Herrfors Ab:stä ja tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab:stä ja Katternö Kraft Oy Ab:stä. Heikentynyt liiketulos johtuu lähinnä Oy Herrfors Ab:n sähkönmyynnistä sekä Härjedalens Utveckling AB:stä. Heikomman tuloksen seurauksena konsernin oman pääoman tuotto laski 6,6 %:iin (9,4 %) ja sijoitetun pääoman tuotto 7,4 %:iin (9,9 %). Luvut sisältävät myös konsernin leasingvastuut. Konsernin korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 21,9 milj. euroa (24,6). Yhtiön omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 65,1 % (66,9 %). Toimintavuoden aikana konserni on investoinut yhteensä 6,6 milj. euroa (10,9), joista 6,0 miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 0,6 milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Verkkotoiminnan investoinnit olivat 3,0 milj. euroa (2,8), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 1,7 milj.euroa (0,9), 6 7

6 och immateriella tillgångar och 0,6 miljoner euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar uppgick till 3,0 miljoner euro (2,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 1,7 (0,9), fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 1,0 miljoner euro (0,8) och övrig verksamhet till 0,3 miljoner euro. I torvproduktionen uppgick investeringarna till 0,3 miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Ab Oy. Oy Herrfors Ab har även förvärvat aktier i Härjedalens Utveckling Ab samt aktier i Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Abp. Den fortsatta men långsamma tillväxten i ekonomin torde medföra att efterfrågan på el och fjärrvärme ökar. Det goda vattenläget med låga börspriser på el kommer dock att inverka negativt på vår produktionsvolym och lönsamhet under Ekonomiska nyckeltal Omsättning (tusen euro) Rörelseresultat (tusen euro) Rörelseresultat i % av omsättning % 11,0 12,0 9,8 12,3 12,7 12,0 Resultat före bokslutsdisp. och skatter (tusen euro) Räntebärande skuld inkl. leasing ansvar (tusen euro) Avkastning-% på investerat kapital 7,4 9,9 6,9 10,7 11,0 9,6 Avkastning-% på eget kapital 6,6 9,4 5,9 9,1 9,8 9,5 Soliditet % 65,1 66,9 72,0 70,0 69,4 63,6 Investeringar Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) Personal Den kraftiga ökningen som under flera år skett inom elförbrukningen vände under år 2011 och sjönk med 3,3 TWh när vårt land liksom resten av Europa gick in i lågkonjunkturen. Elförbrukningen i Finland var 84,4 TWh. Det enda märkbart växande området var importen av el, som ökade upp till 13,8 TWh. Den inhemska elproduktionen uppgick till 70,6 TWh. Kondensproduktionen minskade kraftigt. Energilösningar Energistöden togs i användning först under våren 2011, varefter den nya regeringen omedelbart började göra ändringar i strukturen. Detta är beklagansvärt, eftersom bl.a. de kommande investeringarna i vindkraft, i nu gällande marknadssituation, endast kan basera sig på ett färdigt uppgjort system. Kärnkraftsprojekten fortsatte En viktig milstolpe för Fennovoimaprojektet under fjolåret var valet av placeringsort. Bolagets val blev Pyhäjoki framom Simo. Projektet framskred också i övrigt enligt plan. De nuvarande ägoandelarna i Olkiluoto OL1 & OL2-anläggningarna producerade lite mera el än föregående år. Olkiluoto 3 projektet framskred på samma sätt som tidigare och tidtabellen för färdigställandet Kraftproduktion 2011 sköts fram till slutet av TVO fortsatte också förberedelserna för Olkiluoto 4 projektet. Investeringar i vindkraft Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab fick under året planerna klara för vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi. Till parken anskaffades sex stycken 2,3 MW vindkraftverk av Siemens Oy. Dessa 115 meter höga vindkraftverk kommer sannolikt att tas i bruk i slutet av innevarande år. Det var första året för produktion i Rajakiiri Oy:s Röyttä vindkraftpark i Tornio, av vilken Katternö äger dryga 6 MW. Produktionsmängden och kaukolämpötoiminnan investoinnit 1,0 milj. euroa (0,8) ja muun toiminnan 0,3 milj.euroa. Turvetuotannon investoinnit olivat 0,3 milj. euroa. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Kärnkraft Ab:n kautta. Oy Herrfors Ab on lisäksi hankkinut Härjedalens Utveckling AB:n osakkeita sekä Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:n ja Anvia Oyj:n osakkeita. Vakaa vaikkakin hidas talouskasvu nostanee sähkön ja kaukolämmön kysyntää. Hyvä vesitilanne ja sähköpörssin alhaiset hinnat vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti tuotantomääräämme ja kannattavuuteemme vuoden 2012 aikana. Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto (tuhat euroa) Liikevoitto (tuhat euroa) Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 11,0 12,0 9,8 12,3 12,7 12,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tuhat euroa) Korollinen velka, sis. leasingvastuun (tuhat euroa) Sijoitetun pääoman tuotto % 7,4 9,9 6,9 10,7 11,0 9,6 Oman pääoman tuotto % 6,6 9,4 5,9 9,1 9,8 9,5 Vakavaraisuus % 65,1 66,9 72,0 70,0 69,4 63,6 Investoinnit Liiketoiminnan rahavirta (tuhat euroa) Henkilökunta Antti Vilkuna Edelliesen vuoden sähkön kulutuksen voimakas kasvu taittui 3,3 TWh laskuksi vuonna 2011 maamme seuratessa muuta Eurooppaa taantumaan. Sähkön kulutus oli maassamme oli 84,4 TWh. Ainoa merkittävästi kasvanut osa-alue oli sähkön tuonti, joka nousi aina 13,8 TWh. Kotimainen sähköntuotanto oli 70,6 TWh lauhdetuotannon vähentyessä voimakkaasti. Voimantuotanto 2011 Energiaratkaisut Uusiutuvien energioiden tuet saatiin käyttöön vasta keväällä 2011, jonka jälkeen uusi hallitus alkoi välittömästi purkamaan rakennetta. Tämä on valitettavaa, koska mm. tuulivoiman tulevat investoinnit voivat tässä markkinatilanteessa perustua vain tehdylle järjestelmälle. Ydinvoimahankkeet jatkoivat työtään Fennovoiman hankkeen merkittävin rajapyykki viime vuonna oli sijoituspaikkavalinta, jolloin yhtiö päätyi Pyhäjoen valintaan Simon sijaan. Myös muilta osin yhtiön hankintavaiheen edistymä oli suunnitelmien mukainen. Nykyiset ydinvoimaomistukset Olkiluodon OL 1 & OL 2 laitoksissa tuottivat sähköä hieman edellisvuotta enemmän. Olkiluoto 3 hanke edistyi tapansa mukaan kokonaisaikataulun venyessä samalla vuoden 2014 loppupuolelle. TVO jatkoi myös Olkiluoto 4 hankkeen valmistelua. Investointeja tuuleen Tuotantoyhtiömme Oy Perhonjoki Ab sai vuoden loppuun mennessä suunnitelmat valmiiksi ja hankkii Siemens Oy:ltä kuusi kappaletta 2,3 MW tuulivoimaloita Merijärven Ristivuorelle. Hankkeen 115 metrin korkuiset tuulivoimalat tulevat olemaan tuotannossa kuluvan vuoden lopussa Rajakiiri Oy Tornion Röyttän tuulipuistossa, josta Katternön omistusosuus on runsas 6 MW, oli ensimmäinen tuotantovuosi. Tuotan- 8 9

7 driften av anläggningen blev över förväntan. Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag, Puhuri Oy:s projekt i Brahestad fortlöpte nästan enligt planerna. MKB- och planläggningsprocessen för Kopsa projektet samt Ketunperä och Ylipää i Brahestad fortsatte. PVO lösgjorde sitt vindkraftsbolag Innopower från koncernen, eftersom det inte längre låg inom ramen för bolagets strategiområde. Oy Perhonjoki Ab äger 4 % av detta vindkraftsbolag som än så länge är Finlands största inom sin produktionsform. Trä brinner i Jakobstad, Haapavesi och Ylivieska Produktionen vid Alholmens Kraft och Kanteleen Voima sjönk i takt med de sjunkande prisen. Inte ens det sjunkande utsläppspriset kunde kompensera för prissänkningen. Produktionen år 2011 uppgick vid Kanteleen Voima till 597 GWh, kraftverket ökade ytterligare markant användningen av träbränsle vilket ledde till att biobränsleandelen under året uppgick till nästan en femtedel av den totala bränsleanvändningen. För att stöda träanvändningen förverkligades i samarbete med Haapavesi stad HaapaKenttäprojektet, ett 6 ha stort bränslelagerområde intill kraftverket. Alholmens Kraft har varit i nästan full marknadsmässig produktion hela året. Kraftverket producerade 1569 GWh el. Katternös andel av detta var nästan 40 %. I början av året utgjorde torven det huvudsakliga bränslet och när man till slut notifierade stöden för de förnyelsebara energierna i EU, blev trä det huvudsakliga bränslet. Övriga bränslen var avfall och stenkol. Förseningen av ibruktagandet av stödet för el producerad med trä förorsakade ekonomiska förluster för båda kraftverken. Utöver detta gjordes ännu vid slutet av året nedkärningar av redan godkända stöd. Egen torvproduktion Alholmens Kraft och Kanteleen Voima fortsatte planenligt utvecklandet av den egna torvproduktionen. I Haapavesi färdigställdes två nya mossar för produktion. Fusionering av Vieskan Voima För förenklande av bolagsstrukturen fusionerades Vieskan Voima med Oy Perhonjoki Ab. Vieskan Voima lösgjordes år 2010 från PVO. Herrfors förvärvade den 14 maj 2010 aktier i Härjedalens Utveckling Ab, HUAB som ledde till ett 50 % ägande. Under hösten 2011 förvärvades de resterande aktierna av de två tidigare huvudägarna så att aktieinnehavet nu är över 90 % och HUAB är således ett koncernbolag i Herrfors. Biobränslefabrik i Härjedalen HUAB äger en anläggning för förädling av biobränsle till torkade briketter och pellets. Torkningen sker i en ångtork med en kapacitet upp till ton per år. Bolaget idkar också torvbrytning och besitter torvkoncessioner för upp till 1700 ha. Torvbrytningsprocessen har moderniserats under det senaste året genom nya torvbrytnings-redskap och uppfräschning av torvmarkerna. Utöver detta har en omstrukturering av organisationen gjorts för att mera kostnadseffektivt ta i beaktande säsongvariationerna. Detta innebär koncentrerade resurser för torvbrytning på sommaren och körning av torkat bränsle på vintern. Den nuvarande torken använder sig av ånga på 14 bar för att driva bort vattnet ur torvbränslet i värmeväxlarna. Denna ånga produceras med ångkompressorer drivna av elektricitet. Eftersom denna process är dyr finns planer på att mera kostnadseffektivt framställa denna ånga. Genom att uppföra ett kraftvärmeverk kan processångan tas som avtappningsånga från turbinen och den reformerade ångan från torken kan återföras till turbinen för att maximera elproduktionen. Detta innebär att energibalansen skulle förbättras med ca 200 GWh. tomäärä ja laitteiden käytettävyys olivat yli suunnitellun tason. Kanteleen Voiman tytäryhtiön, Puhuri Oy:n Raahen hankkeet etenivät liki suunnitelmien mukaisesti. Kopsan hankkeen YVA ja kaavoitus olivat valmistumassa vuoden loppuun. YVA- ja kaavoitusprosessit Raahen Ketunperällä ja Ylipäässä jatkuivat. PVO ulkoisti Innopower nimisen tuulivoimayhtiönsä, koska se ei enää kuulunut yhtiön strategiseen alueeseeen. Oy Perhonjoki Ab omistaa tästä tuotannoltaan vielä toistaiseksi Suomen suurimmasta tuulivoimayhtiöstä 4%. Puu palaa Pietarsaaressa, Haapavedellä ja Ylivieskassa Alholmens Kraftin ja Kanteleen Voiman tuotanto laski laskevien hintojen myötä. Edes laskeva päästöoikeuden hinta ei pystynyt tätä hinnanlaskua kompensoimaan. Kanteleen Voiman vuoden 2011 tuotanto oli 597 GWh, voimalaitos laajensi yhä puunpolttoa huomattavasti saavuttaen vuoden aikana liki viidenneksen biopolttoaineosuuden koko polttoainekäytöstä. Puunkäytön tukemiseksi Haapaveden kaupungin kanssa toteutettiin HaapaKenttä-hanke, voimalaitosalueen viereinen 6 ha polttoaineen varastoalue. Alholmens Kraft on ollut markkinaehtoisessa lähes täydessä tuotannossa.voimalaitos tuotti 1569 GWh:ta sähköä, josta Katternön osuus on hieman vajaat 40%:a. Voimalaitoksen pääasiallinen polttoaine oli alkuvuoden turve ja kun lopulta uusiutuvien energioiden tuet saatiin EU:ssa notifioitua, puusta tuli pääasiallinen polttoaine. Muina polttoaineina olivat jäte ja kivihiili. Puulla tuotetun sähkön tuen käyttöönoton viivästyminen aiheutti molemmille voimalaitoksille taloudellisia tappioita. Tämän päälle saimme vielä vuoden lopussa leikkauksen lopulta hyväksyttyihin tukiin. Omaa turvetuotantoa Alholmens Kraft ja Kanteleen Voima jatkoivat oman turvetuotannon kehittämistä suunnitelman mukaan. Haapavedellä saatiin kaksi suota valmisteltua tuotantoa varten. Vieskan Voima fuusioitiin Yhtiörakenteen yksinkertaistamiseksi vuonna 2010 PVO:sta irroitettu Vieskan Voima fuusioitiin Oy Perhonjoki Ab:hen. Härjedalenin biopolttoainetehdas Herrfors hankki 14. toukokuuta 2010 Härjedalens Utveckling Ab:n (HUAB:n) osakkeita, joiden myötä yhtiö sai Härjedalenista 50 % omistusosuuden. Syksyllä 2011 Herrfors hankki loputkin osakkeet kahdelta aiemmalta pääomistajalta, joten nyt Herrforsin omistusosuus on yli 90 % ja HUAB on näin ollen Herrforsin konserniyhtiö. HUAB omistaa jalostuslaitoksen, jossa biopolttoaineesta kuivataan brikettejä ja pellettejä. Se tapahtuu höyrykuivaimessa, jonka kapasiteetti on peräti tonnia vuodessa. Yhtiö harjoittaa myös turpeennostoa, ja sillä on nostoluvat 1700 hehtaarille. Turpeennostoprosessia on modernisoitu viime vuoden aikana uusilla nostolaitteilla ja turvemaiden kunnostuksella. Sen lisäksi organisaatiota on muutettu, jotta se pystyisi kustannustehokkaammin ottamaan huomioon kausivaihtelut. Se tarkoittaa resurssien keskittämistä turpeennostoon kesällä ja kuivatun polttoaineen ajoon talvella. Nykyisessä kuivaamossa käytetään höyryä 14 barin paineella veden poistamiseksi turvepolttoaineesta lämmönvaihtimissa. Höyry tuotetaan sähkökäyttöisillä höyrykompressoreilla. Koska se on kallis tapa, suunnitteilla on kustannustehokkaampi prosessi höyryn tuottamiseen. Lämmitysvoimalan rakentamisella prosessihöyry voidaan ottaa turbiinista juoksutushöyrynä ja kuivaimesta saatava uusiohöyry voidaan palauttaa turbiiniin sähköntuotannon maksimoimiseksi. Silloin energiatasapaino parantuisi n. 200 GWh

8 Euro-EU:s finansiella oro stoppade tillväxten formen för nordisk småkundsmarknad utmanande Den finansiella osäkerhet som speciellt under andra halvåret dominerade Euro-EU-områdets samhällsekonomier återverkade dämpande på de marknadsekonomiska förväntningarna och därigenom på realproduktionen och energimarknaden. Den milda avslutningen på året inverkade även för sin del minskande på energikonsumtionen. Elkonsumtionen i Finland minskade med 3,8 %, inom NordPool marknadsområdet med 4,1 % och inom Katternöområdet med 5,3 % jämfört med föregående år som var ett kraftigt tillväxtår. Oavsett årets dämpade avslutning inleddes detta med riktig vinter och stor efterfrågan på elkraft. Speciellt under köldperioden var efterfrågan i landet stor och som störst MW, varvid alla kommersiella produktionsanläggningar gick för fullt samtidigt som importen var MW. Med den installerade vindkraften på 195 MW producerades samtidigt 5 MW. En märkbar förändring av den ensidiga importen av el från Ryssland skedde under slutet av året som en konsekvens av kapacitetsmarknadens införande där då bestäms en stor del av totalpris och -intäkt utgående från den leverans som sker när behovet är störst. Från att importen från öst under de senaste tio åren varit konstant natt- som dagtid MW har Ryssland sen i december minskat överskottsleveranserna till Finland dagtid med upp mot MW eller när behovet här är som störst. Lyckligtvis har innevarande Elmarknaden, lokala vattenkraften och slutkundsförsäljningen Ralf Bertula vinter varit mild och behovet lägre än vid verksamhetsårets inledning och det hydrologiska läget i Norden förstärkts så att import från Norge och Sverige kunnat kompensera det ryska importbortfallet. När nu Kyoto-perioden går till ända och EU:s fortsatta energi- och klimatstrategier mottagits av den övriga världen såsom hitintills med till intet förbindande artigheter har, även inom EU:s medlemsnationer, höjts kritik mot den ensidiga broms i internationell konkurrens som denna utgör, speciellt för vissa länder. Länder såsom Polen, Spanien och Tjeckien motsätter sig en accelerering av 20/20/20-strategin. Det internationella motståndet främst uttalat av Kina, Indien och Ryssland mot EU-utsläppshandeln har på ett påtagligt sätt uppmärksammats när denna nu införts även i flygtrafiken. Koncernens vindkraftresurs ökade märkbart när vindkraftsparken (Rajakiiri) utanför Torneå togs i kommersiell drift. Tillgängligheten har under första driftåret varit god och produktionen enligt förväntningarna. Produktionen och kostnaderna i koncernens produktionskapacitet har under året utvecklats i olika riktningar. Den bränslekostnadsökning som konjunkturuppgången föregående år genererade föll ut under verksamhetsåret, samtidigt som marknadspriserna successivt under året närapå halverades när den hydrologiska situationen i Norge och Sverige förstärktes från -30 till +5 TWh, vilket ledde till minskad värmekraftbaserad produktion. Detta sammantaget ökade produktionskostnaderna, även om utsläppskostnaderna mot slutet av året även de halverades jämfört med nivån i början av året. Produktionskapacitetens tillgänglighet har under året överlag varit god. Lokala vattenkraften Det vattenrika året ökade koncernens vattenkraftproduktion i Esse och Perho åar med en fjärdedel jämfört med föregående år. Vattenflödena kunde ha gett betydligt mera produktion men tyvärr är regleringsmöjligheterna och även miljömyndigheternas tillämpning av de till bud stående sådan att det finns utrymme för förbättring. Produktionsutrustningen har under året fungerat normalt och under hösten har en utveckling av driftorganisationen påbörjats. Elimportminskningen från Ryssland måste kompenseras med inhemsk produktion som är garanterat tillgänglig när elbehovet det förutsätter Venäjältä tuotavan sähkön supistuminen on korvattava kotimaisella tuotannolla, jonka käytettävyys on taattu sähköntarpeen sitä edellyttäessä. Euroalueen talouden epävarmuus pysäytti kasvun pohjoismaisten pienasiakasmarkkinoiden muoto haastava Euroalueen julkista taloutta varsinkin vuoden jälkipuoliskolla vaivannut rahoituksen epävarmuus vaimensi markkinatalouden odotuksia ja sitä kautta reaalituotantoa ja energiamarkkinoita. Vuoden leuto loppujakso supisti myös osaltaan energiankulutusta. Sähkönkulutus laski Suomessa 3,8 %, NordPoolin markkina-alueella 4,1 % Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti ja Katternön alueella 5,3 % verrattuna vuoteen 2010, joka oli ollut voimakkaan kasvun vuosi. Vuosi käynnistyi kuitenkin kunnon talvella, ja sähkölle oli kovaa kysyntää. Erityisesti paukkupakkasten aikaan kysyntää oli paljon, enimmillään MW, joten kaikki kaupalliset tuotantolaitokset olivat täydessä käynnissä samalla kun maahan tuotiin MW sähköä. Asennetut 195 MW:n tuulivoimalat tuottivat samaan aikaan 5 MW. Sähkön yksipuolinen tuonti Venäjältä koki loppuvuodesta merkittävän muutoksen siellä käyttöön otetun kapasiteettimarkkinan seurauksena jossa kokonaishinta ja -tuotto määräytyvät pitkälti suurimman tarpeen aikana tapahtuvien toimitusten perusteella. Kun tuonti Venäjältä on kymmenen viime vuoden aikana ollut vakio niin yö- kuin päiväaikaan eli MW, Venäjä on joulukuusta lähtien rajoittanut ylijäämäsähkön toimituksia Suomeen MW:iin päiväaikaan eli kun tarve on täällä suurimmillaan. Onneksi kulunut talvi on ollut leuto ja tarve vähäisempi kuin toimintavuoden alussa ja Pohjoismaiden hydrologinen tilanne on vahvistunut, joten sähköntuonti Norjasta ja Ruotsista on kyennyt korvaamaan Venäjältä tuotavan sähkömäärän supistumista. Nyt kun Kioton kausi on päättymässä ja muu maailma on ottanut EU:n energia- ja ilmastostrategioiden jatkon vastaan samoin kuin tähänkin saakka eli kohteliaisuuksin, jotka eivät sido mihinkään, on myös EU:n jäsenvaltioissa alkanut kuulua arvostelua tätä kansainvälisen kilpailukyvyn yksipuolista jarrua vastaan, joka rasittaa erityisesti tiettyjä maita. Puola, Espanja ja Tsekki vastustavat 20/20/20-strategian kiihdyttämistä. EU:n päästökaupan kansainvälinen vastustus joka on erityisen äänekästä Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä on ollut selvästi havaittavaa nyt, kun päästökauppa koskee myös lentoliikennettä. Konsernin tuulivoimavarat kasvoivat merkittävästi Tornion edustalla sijaitsevan Rajakiirin tuulivoimapuiston kaupallisen käyttöönoton myötä. Tuulivoiman saatavuus on ollut hyvä ensimmäisenä käyttövuonna ja tuotanto odotusten mukaista. Konsernin tuotantokapasiteetti ja kustannukset ovat vuoden aikana kehittyneet eri suuntiin. Edellisvuoden suhdannenousun aiheuttama polttoainekustannusten kasvu toteutui toimintavuonna samalla, kun markkinahinnat vähitellen lähes puolittuivat vuoden kuluessa Norjan ja Ruotsin hydrologisen tilanteen vahvistuessa -30:stä + 5 TWh:iin, minkä vuoksi lämpövoimalatuotantoa tarvittiin vähemmän. Kaikki tämä yhteensä nosti tuotantokustannuksia, vaikka myös päästökustannukset puolittuivat vuoden loppupuolella alkuvuoden tasosta. Tuotantokapasiteetin saatavuus on vuoden kuluessa ollut kauttaaltaan hyvä. Paikallinen vesivoima Runsasvetinen vuosi nosti konsernin vesivoimatuotantoa neljäsosalla Ähtävänjoessa ja Perhonjoessa edellisvuoteen verrattuna. Virtaamista olisi voinut saada huomattavasti enemmän tuotantoa, mutta valitettavasti sääntelymahdollisuuksissa ja myös ympäristöviranomaisten tulkinnassa tarjolla olevista mahdollisuuksista on parantamisen varaa. Tuotantolaitteet ovat vuoden aikana toimineet normaalisti, ja syksyllä on käynnis

9 Under året erhölls byggnads- och drifttillstånd enligt vattenlagen för förnyandet av Kiitola kraftverk. Besvär mot tillståndsbeslutet inlämnades och enligt uppgift förväntas Vasa förvaltningsdomstol ge beslut i ärendet inom de närmaste månaderna. Planeringen för att öka fallhöjden vid Björkfors har framskridit och ansökan om justering av vissa tillståndsvillkor kommer att inlämnas till tillståndsgivande instans innevarande år. Projektet grundar sig på att utnyttja det nu gällande tillståndets uppdämningsnivå vid Myros avstängningsdamm med befintligt kraftverk, vilket lagen mot byggande av kraftverk inte förhindrar. Projektet presenterades vid terrängbesök för den regionala miljömyndighetens ledning och det kunde konstateras att inga andra miljöaspekter hindrar nu när undersökningar visat att flodpärlmussla inte förekommer i den aktuella strömmen. Slutkundsförsäljningen Kunderna väljer utifrån egna behov och förväntningar olika prisvillkor för sin elleverans. Till relativt stabila standardpris, till tidsbundna och fasta priser eller på olika sätt till marknadsutvecklingen prisbundna. Det stora flertalet konsumenter använder våra standardprisvillkor medan andra aktivt vill delta i marknadens fluktuationer. Som en följd av stigande produktionskostnader justerades våra standardpris under första halvåret och har nu till följd av marknadsutvecklingen justerats nedåt. Slutkundsförsäljningen har fortgått utan nämnvärda förändringar. Marknadsanpassade tjänster har funnit ökad efterfrågan bland vissa företag och sådana koncept utvecklas ytterligare. Under verksamhetsåret inleddes installationen av fjärrmätning hos våra kunder och dess implementering till andra datamiljöer sker successivt. Installationen fortsätter innevarande och slutförs nästa år. Formen för nordisk småkundsmarknad skapade internationellt nätverk För den av de nordiska näringsministrarna för ett flertal år sen initierade gemensamma slutkundsmarknaden har NordReg uppgjort en kundkontaktmodell som i det närmaste är att se som ett beställningsverk av ett fåtal internationella aktörer. Beredarna har hittills negligerat de råd om jämlika regler som lokala och regionala aktörer framfört. Som en reaktion på vissa organisationers avsaknad av lyhördhet har lokala energibolag i hela Norden bildat nationella nätverk för att mera framgångsrikt informera lagberedande myndigheter. I Finland grundades, med Katternögruppen som en av initiativtagarna, Paikallisvoima ry. - Lokalkraft rf. för att bland annat slå vakt om lokalt ägda energibolags och därigenom även våra kunders intressen. Samarbetet med motsvarande organisationer i Sverige och Norge omfattar ca 200 lokala energiföretag. Katternögruppen stöder en fri elmarknad som inte diskriminerar mindre elbolag att verka på denna större marknad. Katternö-tidningen strävar till att ge våra läsare förutom en saklig, allsidig men även lättfattlig bild av energimarknaden dessutom en mängd människonära artiklar om samhället vi verkar i. Tidningen har på ett positivt sätt slagit igenom bland våra kunder och i andra kretsar där den distribueras. Kiitola kraftverksprojekt: nuvarande verket och nya verket i ett bildmontage sett från åbron. Våra kunder erhåller el som är mångsidigt producerad med i huvudsak inhemska och förnybara energikällor. Lokala elbolag samarbetar för en rättvis nordisk konsumentmarknad Kiitolan voimalahanke: nykyinen ja uusi laitos kuvakoosteena, sillalta päin katsottuna. tetty käyttöorganisaation kehittäminen. Kiitolan voimalan uudistamiseen saatiin vuoden aikana vesilain mukainen rakennus- ja käyttölupa. Lupapäätöksestä jätettiin valitus, ja Vaasan hallinto-oikeuden odotetaan antavan päätöksen asiassa lähikuukausina. Björkforsin pudotuskorkeuden noston suunnittelu on edennyt, ja tiettyjen lupamääräysten muutoshakemus jätetään luvan antavan viranomaisen harkittavaksi kuluvana vuonna. Hanke perustuu voimassa olevan luvan padotuskorkeuden hyödyntämiseen nykyisen voimalan Myron sulkupadon kohdalla, mitä koskiensuojelulaki ei estä. Hanketta esiteltiin alueellisen ympäristöviranomaisen johdolle maastokäynnillä, jolloin voitiin todeta, etteivät mitkään muut ympäristönäkökohdat ole enää esteenä, koska tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kyseisessä virrassa esiinny jokihelmisimpukkaa. Loppuasiakasmyynti Asiakkaat valitsevat sähkötoimitukselleen erilaiset hintaehdot omien tarpeidensa ja odotustensa pohjalta: suhteellisen vakaat perushinnat, aikasidonnaiset ja kiinteät hinnat tai eri tavoin markkinaperusteiset hinnat. Suurin osa asiakkaista valitsee perushinnat, kun taas toiset haluavat aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme korotettiin kasvaneiden tuotantokustannusten vuoksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ja nyt markkinakehityksen myötä niitä on laskettu. Loppuasiakasmyynti on jatkunut ilman mainittavia muutoksia. Markkinapohjaisille palveluille on löytynyt lisää kysyntää tietyistä yrityksistä, ja tällaisia konsepteja kehitetään edelleen. Etämittareiden asentaminen asiakkaiden tiloihin aloitettiin toimintavuoden aikana, ja niiden liittäminen muihin tietojärjestelmiin tehdään vaihe vaiheelta. Asennukset tapahtuvat kuluvana vuonna ja päättyvät seuraavana. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, joka on tuotettu monipuolisesti pääasiassa kotimaisilla ja uusiutuvilla energianlähteillä. Pohjoismaisten pienasiakasmarkkinoiden muoto loi kansainvälisen verkoston NordReg on muodostanut Pohjoismaiden elinkeinoministereiden useita vuosia sitten käynnistämille yhteisille kuluttajamarkkinoille asiakaskontaktimallin, jota voidaan lähes pitää muutamien kansainvälisten toimijoiden tilaustyönä. Valmistelijat ovat tähän saakka jättäneet huomiotta paikallisten ja alueellisten toimijoiden esittämät, tasapuolisia sääntöjä koskevat neuvot. Paikalliset energiayhtiöt ovat vastineena tiettyjen organisaatioiden kovakorvaisuudelle muodostaneet kaikissa Pohjoismaissa kansalliset verkostot, jotta Paikalliset energiayhtiöt tekevät yhteistyötä oikeudenmukaisten pohjoismaisten kuluttajamarkkinoiden puolesta. ne voisivat paremmalla menestyksellä informoida lakia valmistelevia viranomaisia. Suomeen perustettiin Paikallisvoima ry Lokalkraft rf, Katternö-ryhmän toimiessa yhtenä aloitteentekijänä, muun muassa valvomaan paikallisessa omistuksessa olevien energiayhtiöiden ja sitä kautta myös asiakkaiden etuja. Ruotsin ja Norjan vastaavien järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö kattaa n. 200 paikallista energiayritystä. Katternö-konserni tukee vapaita sähkömarkkinoita, jotka eivät syrji pienempiä sähköyhtiöitä ja estä niiden toimintaa suuremmilla markkinoilla. Katternö-lehti pyrkii tarjoamaan lukijoilleen asiallista ja monipuolista mutta myös helposti ymmärrettävää tietoa energiamarkkinoista ja lisäksi ihmisläheisiä artikkeleita omasta yhteiskunnastamme. Lehti on saavuttanut myönteistä vastakaikua asiakkaissamme ja muissa piireissä, johon sitä jaetaan

10 Blåsig julannandag ledde till häftig nätdebatt Nätverksamheten inom bolaget delas in i två olika delområden, regionnätet och distributionsnätet. Regionnätet sköter om distributionen av elenergi längs med 110 kv-linjer ända fram till elstationerna. I elstationerna transformeras spänningen ned till 20 kv och där tar distributionsnätet över. Distributionsnäten var under slutet av året på många håll i vårt land under stor påfrestning under julannandagens stormar. Inom bolagets nätområde Elnätverksamheten var stormen inte lika stark som på andra håll i landet men i alla fall fick vi en släng också av den. Nätet klarade bra av dessa påfrestningar med längsta avbrott på ca 8 timmar för några enstaka kunder. Det blev en livlig diskussion på regeringsnivå om hur dåligt nätbolagen är förberedda på stormar. Speciellt i sydvästra Finland fick många kunder erfara långa avbrott, som längst nästan två veckor. Diskussionen gick het över alla nyhetsforum där man försökte påstå att alla luftledningar borde grävas ner i marken framöver. Branschen överlag framhöll att detta inte kommer lösa alla problem. Tvärtom bör det mera föras uppbyggande diskussioner om att bredda linjegatorna och att tillåta jordkablar längs med vägrenar. Samtidigt understryktes tydligt att alla bolag inte skall dras under samma kam. De lokala bolagen har ett helt annat läge än de stora bolagen i avseende på den egna beredskapen. Under stormen blev alla informations-system hårt överbelastade så kunderna fick inte information om läget. Det här föranledde också en del kritik mot elbolagen och nätoperatörerna. Ministeriet har som uppgift att komma fram med konkreta förslag till förbättringar under de följande månaderna. Med stor sannolikhet kommer det att bli en del reprimander för alla nätbolagen Man kommer att skärpa kraven på att stormförberedelserna planeras och också realiseras enligt planerna. För Katternös del var året en nedgång gällande eldistributionen gentemot De två sista varma månaderna gjorde att den överförda elenergin hamnade på 5,2 % för hela Katternögruppen och för bolagets distributionsområde blev det en mindre nedgång på 1,2 %. Under året påbörjades bytet av fjärravlästa mätare så att Terjärv-området blev helt färdigt under året. I takt med att mätarna blivit utbytta förändrades också faktureringen för dessa kunder. Den tidigare svårförstådda uppskattningsfakturan ersattes nu med fakturering enligt fjärravlästa verkliga förbrukningssiffror. Dessa timavlästa siffror skall sedan sparas och hanteras i ett energihanteringsprogram EDM som också inhandlades under Programplaneringen startades upp under året men kommer att tas i bruk först under senare delen av Programmet medför möjligheter för kunder att utvärdera sin förbrukning via nätet samt för nätbolaget att få kontakt med sina mätare och att bättre kunna optimera sina linjer och dess belastning. Regionnätets 110 kv-överföring har fungerat utmärkt. På basen av erfarenheter har tekniken och skyddslogiken i gränssnittet mellan Fingrids och bolagets nät förbättrats ytterligare och till knutpunkten i Jussila har installerats kopplingsutrustning som avsevärt förbättrar kvaliteten vid avvikande nätsituationer. Regionnätsinvesteringarna innehöll dessutom färdigställandet av avsnittet Terjärv-Kaustby längs med Emet-Vetil linjens uppgradering som samtidigt innebär en breddning av linjegatorna från tidigare 20 m till 26 meter. Under hösten påbörjades byggandet av den nya 110 kv-linjen från Junnikka i Ylivieska till den nya elstationen Kettukallio. Byggandet av själva elstationen Kettukallio påbörjades och kommer att färdigställas under våren Tuulinen tapaninpäivä herätti kiihkeää keskustelua sähköverkoista Yhtiön verkkotoiminta jakautuu kahteen osa-alueeseen eli alueverkkoon ja jakeluverkkoon. Alueverkko hoitaa sähköenergian jakelun 110 kv:n linjoilla sähköasemille saakka. Sähköasemien muuntajat laskevat jännitteen 20 kv:iin, ja asemilta eteenpäin sähkö kulkee jakeluverkkoa pitkin. Jakeluverkot joutuivat kovalle koetukselle monin paikoin maassamme tapaninpäivän myrskyissä loppuvuodesta. Myrsky ei iskenyt yhtiön verkkoalueelle Sähköverkkotoiminta yhtä voimakkaana kuin muualla Suomessa, mutta silti se koetteli meitäkin. Verkko selvisi tästä rasituksesta hyvin. Pisin katko oli n. 8 tuntia, ja se koski muutamaa yksittäistä asiakasta. Hallitustasolla käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten huonosti verkkoyhtiöt olivat valmistautuneet myrskyjen varalta. Monet asiakkaat joutuivat erityisesti Lounais-Suomessa kärsimään pisimmillään lähes kaksiviikkoisista sähkökatkoista. Keskustelu kävi kuumana kaikilla uutisfoorumeilla, joissa yritettiin esittää, että kaikki ilmajohdot olisi jatkossa kaivettava maahan. Energia-alalla todettiin yksimielisesti, ettei se ratkaise ongelmia. Sitä vastoin olisi pikemminkin käytävä rakentavaa keskustelua johtokatujen leventämisestä ja maakaapeleiden sallimisesta tienpientareilla. Samalla korostettiin selkeästi, ettei pidä yleistää asiaa kaikkiin yhtiöihin. Paikallisten yhtiöiden oma valmiustila on aivan eri kuin suurten. Kaikki tietojärjestelmät ylikuormittuivat myrskyn aikana, joten asiakkaat eivät saaneet tietoa tilanteesta. Sekin aiheutti jonkin verran arvostelua sähköyhtiöitä ja verkko-operaattoreita kohtaan. Ministeriön tehtävänä on esittää konkreettisia parannusehdotuksia lähikuukausien aikana. Kaikki verkkoyhtiöt saavat erittäin todennäköisesti moitteita. Myrskyvalmiuden suunnittelua ja suunnitelmien mukaista toteutusta koskevia vaatimuksia kiristetään. Katternön osalta sähkönjakelu laski verrattuna vuoteen Vuoden kaksi viimeistä, lämmintä kuukautta laskivat koko Katternö-konsernin sähköenergian siirtomääriä 5,2 % ja yhtiön jakelualueella laskua oli 1,2 %. Sähkömittareiden vaihto etäluettaviin malleihin käynnistettiin v. 2011, ja Teerijärven alue saatiin valmiiksi vuoden aikana. Mittareiden vaihdon myötä näiden asiakkaiden laskutuskin muuttui. Aiemman, vaikealukuisen arviolaskun tilalle tuli etäluettuihin, todellisiin kulutuslukuihin perustuva laskutus. Nämä tunneittain luettavat kulutusmäärät tallennetaan, ja niitä käsitellään v hankitulla EDM-energiankäsittelyohjelmalla. Ohjelman suunnittelu käynnistyi vuoden aikana, mutta se otetaan käyttöön vasta v jälkipuolella. Ohjelma tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida kulutustaan internetin kautta ja verkkoyhtiölle mahdollisuuden saada yhteys mittareihin ja optimoida linjoja ja niiden kuormitusta entistäkin paremmin. Alueverkon 110 kv-siirto on toiminut erinomaisesti. Tekniikkaa ja suojauslogiikkaa on kokemusten pohjalta kehitetty edelleen Fingridin ja yhtiön verkon rajapinnassa, ja Jussilan solmukohtaan on asennettu kytkinlaitteisto, joka poikkeavissa verkkotilanteissa parantaa merkittävästi laatua. Alueverkkoinvestoinneissa viimeisteltiin Teerijärven-Kaustisen osuus Emetin-Vetelin linjan päivityksen myötä, jolloin samalla johtokadut levennettiin aiemmasta 20 metristä 26 metriin. Syksyllä aloitettiin uuden 110 kv:n linjan rakentaminen Ylivieskan Junnikasta Kettukallion uudelle sähköasemalle. Itse Kettukallion sähköaseman rakentaminen aloitettiin, ja se valmistuu keväällä

11 Fjärrvärmeproduktionen Under år 2011 levererade Perhonjoki totalt 185 GWh fjärrvärme till Jakobstads energiverk. År 2010 var exceptionellt kallt och energimängderna var också ovanligt höga. Förbrukningen normaliserades under fjolåret och motsvarade i det närmaste 2008 och 2009 års mängder. Den av Perhonjoki levererade fjärrvärmen produceras vid Alholmens Krafts biobränsleanläggning i Jakobstad. Fjärrvärmeverket i Ylivieska, Vieskan Voima Oy, fusionerades under året med Oy Perhonjoki Ab. Vid kraftverket producerades under året totalt 95 GWh fjärrvärme, 25 Fjärrvärmeverksamheten GWh el och 5,1 GWh processånga. Värmeproduktionen sjönk ungefär med 10 % jämfört med föregående år, elproduktionen steg ca 14 % och produktionen av ånga ökade ytterligare nästan 16 %. Att elproduktionen steg, trots att värmeproduktionen sjönk, betyder att drifttiden och byggnivån för CHP-samproduktionen märkbart ökat. För att erhålla mera kapacitet ur pannan gjordes fortsatta investeringar i pannan och dess anläggningar under verksamhetsåret. Investeringen lyckades över förväntan och det blev produktionsrekord. Vattenbehandlingsprocessen har trimmats ytterligare och uppföljningen av vattenkvaliteten har förbättrats. Torvläget har varit normalt under året och inga större kvalitetsproblem har kunnat skönjas. Torvens andel av produktionen vid kraftverket i Ylivieska var 83 %, träbränsleandelen 16 % och oljans andel endast 1 %. Användningen av inhemskt träbränsle har ökat en aning och i och med den förnyade energiskattereformen i början av 2011 lönar det sig också i fortsättningen för Vieskan Voima att sträva efter att öka andelen av träbränsle. Torvens ställning som bränsle har diskuterats intensivt under året. Torven har en viktig betydelse som Seppo Tupeli bränsle i sambränning med trä. Torvens ställning har försvagats efter förnyandet av skattereformen och dessutom har torvproduktionen försvårats via tilläggskrav och erhållande av miljötillstånd. Ägande Vieskan Voima Oy fusionerades med Oy Perhonjoki Ab i maj 2011 men kraftverkets arbetsnamn är ännu Vieskan Voima. Vieskan Voima har ingen egen personal, utan alla tjänster köps från Oy Herrfors Ab:s Ylivieska enhet och Botnia Power Service Oy enligt serviceavtal. Fjärrdrifttjänster har köpts av Kanteleen Voima Oy. Fjärrvärmeförsäljning Ylivieska fjärrvärmeförsäljning minskade under året med 13,6 % jämfört med föregående år och uppgick till 81,2 GWh. Fjärrvärmeförsäljningen i Alavieska sjönk med över 20 % och uppgick till 3,2 GWh. Det relativt varma året i jämförelse med föregående kalla hade en nedgående inverkan på försäljningen. Enligt hela årets värmebehovsvärden sjönk värmebehovet med 19 %. Fjärrvärmen i Ylivieska har i dag 591 kunder. Under året anslöts 18 nya kunder, vars totala byggnadsvolym var m3. Detta höjer totalbyggnadsvolymen på anslutningarna med 4,6 %. Ökningen i Ylivieska väntas fortsätta, eftersom ett livligt byggande fortgår i området. I och med ökningen i förbrukningen har också nya flaskhalsar uppdagats. Hela fjärrvärmerörsystemet har simulerats och de där uppdagade förbättringsåtgärderna korrigeras eller ändras. En stor åtgärd har varit förstorandet av fjärrvärmepumparna, detta har medfört en minskad belastning på pumpstationen vid Kuusitie där värmehöjningen har skett med hjälp av olja. I februari 2011 togs en ny fastbränslepanna i bruk i Raudskylä. Som bränsle används främst skogsflis och bränntorv. Fjärrvärmepriset höjdes i början av februari med 6 %. Prisförhöjningen orsakades av den nya energiskatten och den förnyade avfallsskattelagen som togs i bruk vid årsskiftet. Verkningsgraden för mottrycksanläggningen i Ylivieska Oljeanvändningen för värmeproduktion i Ylivieska Andel av producerad energi Ylivieskan vastapainelaitoksen hyötysuhde Ylivieskan lämpötuotannon öljynkäyttö Osuus tuotetusta energiasta Kaukolämmön tuotanto Perhonjoki toimitti kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle vuoden 2011 aikana yhteensä 185 GWh. Vuosi 2010 oli erikoisen kylmä vuosi, jolloin myös energiamäärät olivat poikkeuksellisen korkeat. Viime vuoden kulutus normalisoitui suurin piirtein samoihin lukuihin kuin edellisinä vuosina 2008 ja Perhonjoen toimittama kaukolämpö tuotetaan Alholmens Kraftin biopolttoainevoimalaitoksella Pietarsaaressa. Ylivieskan kaukolämpölaitos, Vieskan Voima Oy fuusioitui vuoden aikana Perhonjoki Oy:n kanssa. Voimalaitoksella tuotettiin vuoden Kaukolämpötoiminta aikana kaukolämpöä 95 GWh ja sähköä 25 GWh sekä prosessihöyryä 5,1 GWh. Lämmöntuotanto laski edellisvuodesta noin 10 %, sähköntuotanto nousi noin 14 % ja höyryntuotto nousi edelleen vajaat 16 %. Sähköntuotannon nousu lämmöntuotannon laskusta huolimatta tarkoittaa että CHP-yhteistuotannon ajoaika ja rakennusaste on noussut merkittävästi. Tilikauden aikana kattilaan ja sen oheislaitteisiin tehtiin edelleen investointeja, jotta kattilasta saataisiin enemmän tehoa. Investointi onnistui yli odotusten, joten sähköntuotanto teki ennätyksensä. Vedenkäsittelyprosessia on edelleen trimmattu ja veden laadun seurantaa parannettu. Turvetilanne on vuoden aikana ollut normaali eikä suurempia laatuongelmia ollut havaittavissa. Turpeen osuus koko Ylivieskan voimalaitoksen polttoaineista oli vuoden aikana 83 %, puupolttoaineiden osuus 16 % ja öljyn osuus vain 1 %. Kotimaisen puun käyttöä on hieman nostettu, ja vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden energiaverouudistuksen vuoksi Vieskan Voiman kannattaa edelleen pyrkiä lisäämään puun osuutta. Turpeen asema polttoaineena Suomessa on keskusteltu kiivaasti vuoden aikana. Turpeella on tärkeä merkitys polttoaineena yhteispoltossa puun kanssa. Turpeen asema on heikentynyt energiaverotusmuutoksen jälkeen ja sen lisäksi turvetuotanto on vaikeutunut lisävaatimusten kautta ja ympäristölupien saamisen takia. Omistus Vieskan Voima Oy sulautui Perhonjoki-yhtiöön toukokuussa 2011 mutta voimalaitoksen työnimenä on käytetty edelleen Vieskan Voima. Vieskan Voiman palveluksessa ei ole omaa henkilökuntaa, joten kaikki palvelut on ostettu Oy Herrfors Ab:n Ylivieskan yksiköltä ja Botnia Power Service Oy:ltä palvelusopimusten mukaisesti. Etäkäyttöpalvelut on ostettu Kanteleen Voima Oy:ltä. Kaukolämmön myynti Vuonna 2011 Ylivieskan kaukolämmön myynti laski 13,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli nyt 81,2 GWh. Alavieskan kaukolämmön myynti laski yli 20 % ja oli 3,2 GWh. Myynnin laskuun vaikutti verrattain lämmin vuosi edellisen kylmän vuoden jälkeen. Koko vuoden lämmöntarvelukujen mukaan lämmöntarve laski 19 %. Ylivieskan kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä 591 asiakasta. Uusia liittyjiä tuli vuoden aikana 18 kpl, joiden yhteenlaskettu rakennustilavuus oli m3, ja se nostaa liittymien kokonaisrakennustilavuutta 4,6%:ia. Ylivieskan kasvu näyttää jatkuvan edelleen, koska rakentaminen jatkuu siellä vilkkaana. Kulutuksen kasvaessa on myös uusia pullonkauloja havaittu. Koko kaukolämpöputkisto on simuloitu ja siinä esiin tulleet parannustoimenpiteet korjataan tai muutetaan. Eräs suuri toimenpide on ollut kaukolämpöpumppujen suurentaminen, jonka ansiosta kuormitus on vähentynyt Kuusitien pumppuasemassa, jossa lämmönnosto on tapahtunut öljyn avulla. Raudaskylällä on helmikuussa 2011 käynnistetty uusi kiinteän polttoaineen kattila. Kattilan polttoaineena käytetään enimmäkseen metsähaketta ja palaturvetta. Kaukolämmön energiahinta korotettiin helmikuun alusta 6 %:lla. Hinnankorotuksen aiheutti vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi energiavero ja uudistunut jäteverolaki

12 20 21

13 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase

14 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2011 präglades av en långsam återhämtning från rådande lågkonjunktur. Vattenläget i Norden förbättrades under året med sjunkande elpriser som följd. Områdespriset för Finland sjönk från 56,64 året innan till 49,30 per megawattimme. Detta ledde till att koncernens dyrare produktionsformer inte kom till full användning med minskad produktion som slutresultat. Moderniseringen och saneringen av torvbrytningen och -förädlingen inom dotterbolaget Härjedalens Utveckling Ab försämrade likaså lönsamheten under verksamhetsåret. Den energipolitiska diskussionen gällde främst vilka stödtariffer som behövs för att Finland skall kunna fullfölja sina Kyotoåtaganden fram till Trots att alla är överens om att en ökning av förnyelsebara energikällor till 38 % fram Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse för 2011 till 2020 förutsätter ett massivt stöd för utvinning och användning av biobränsle och vindkraft har statsmakten av kostnadsskäl redan vidtagit nedskärningar och aviserat nya nedskärningar. Elförbrukningen inom koncernens distributionsområde minskade under året med 0,6 %. För hela landet avtog förbrukningen med 2,7 %. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk minskade med 11,9 %. I Ylivieskaområdet minskade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 10,2 %. Främst den uteblivna vinterkylan i slutet av året ledde till denna utveckling. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors och Perhonjoki samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Härjedalens Utveckling Ab. I början av räkenskapsperioden sålde Oy Herrfors Ab en del av sitt aktieinnehav i Katternö Kärnkraft Oy Ab varefter bolaget inte längre är ett koncernbolag. I koncernen Perhonjoki ingår moderbolaget Oy Perhonjoki Ab samt döttrarna Katternö Kraft Oy Ab samt Pohjanmaan Energiavarat Oy. Under räkenskapsperioden har Vieskan Voima Oy fusionerats in i moderbolaget Oy Perhonjoki Ab. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till koncernen och dess ägare, sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab samt via dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. I slutet av september 2011 förvärvade dotterbolaget Oy Herrfors Ab ytterligare andelar i Härjedalen Utvecklings Ab och äger nu drygt 96 % av bolaget. I Härjedalens Utveckling Ab:s helägda dotterbolag, Härjedalens Miljöbränsle Ab, produceras pellets och briketter baserade på trä och/ eller torv som råvara Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 97,9 miljoner euro (101,1) och rörelsevinsten till 10,8 miljoner euro (12,1). Minskningen i omsättningen kommer främst från Oy Herrfors Ab och produktionsbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab. Det försämrade rörelseresultatet kommer främst från Oy Herrfors Ab:s elhandel samt från Härjedalens Utveckling Ab. Det är också skäl att notera att dotterbolagen i Perhonjoki koncernen fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,5 miljoner euro (0,4). Tack vare en högre dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,5 miljoner euro (1,0). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 6,6 % (9,4). Avkastningen på investerat kapital var 7,4 % (9,9). I siffrorna ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 21,9 miljoner euro (24,6). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, var 65,1 % (66,9). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 8,0 miljoner euro (14,9). Risker och riskhantering Målsättningen med koncernens riskpolicy är att säkerställa att de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för bolagen kan uppfyllas. Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat sig vara mycket kostsam om den utfaller. För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modellerings- och marknadsanalystjänster av Power-Deriva Oy. Deras analyser och rapporter ligger till grund för den kontinuerliga uppföljningen av marknadsutvecklingen som görs i ledningsgruppen. För att minimera marknadsprisrisker utnyttjas såväl el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt 6,6 miljoner euro (10,9) varav 6,0 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 0,6 miljoner euro i aktier och andelar (nettoinvesteringar). Energiamarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2011 leimasi hidas elpyminen vallitsevasta taantumasta. Pohjoismaiden vesitilanne parani vuoden aikana, ja sen seurauksenasähkönhinnat laskivat. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 56,64 eurosta/mwh 49,30 euroon/mwh. Tämän vuoksi konsernin kalleimmat tuotantomuodot eivät tulleet täyteen käyttöönsä ja tuotantomäärät jäivät pienemmiksi. Lisäksi turpeenoston ja jalostuksen modernisointi ja saneeraus tytäryhtiö Härjedalens Utveckling Ab:ssä heikensivät kannattavuutta toimintavuoden aikana. Energiapoliittista keskustelua käytiin lähinnä Suomen tarvitsemista tukitariffeista, jotta se pystyisi saavuttamaan Kioton velvoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka kaikki ovat samaa mieltä siitä, että uusiutuvien energianlähteiden osuuden Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2011 (käännös) nostaminen 38 prosenttiin edellyttää massiivista tukea biopolttoaineille ja tuulivoimalle, valtiovalta on jo kustannussyistä ryhtynyt leikkauksiin ja ilmoittanut uusista tukivähennyksistä. Vuonna 2011 sähkönkulutus supistui konsernin jakelualueella 0,6 %. Koko maassa sähkönkulutus laski 2,7 %. Kaukolämpötoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle supistuivät 11,9 %. Ylivieskan alueella kaukolämmön myynti, prosessihöyry mukaan lukien, väheni 10,2 %. Tämän kehityksen syynä oli lähinnä talvipakkasten poisjäänti vuoden lopussa. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab, alikonsernit Herrfors ja Perhonjoki sekä osakkuusyhtiö Oy Novasek Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KAT-Voima Oy ja Härjedalens Utveckling Ab. Tilikauden alussa Oy Herrfors Ab myi osan osakkuudestaan Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssä, jonka jälkeen yhtiö ei ole konserniyhtiö. Perhonjoki-konserniin kuuluvat Oy Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiöt Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan Energiavarat Oy. Tilikauden aikana Vieskan Voima Oy on sulautunut emoyhtiöön Oy Perhonjoki Ab:hen. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja hankinta tapahtuvat pääasiassa Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Sillä on omistusosuudet Pohjolan Voima Oy:ssä, EPV Energia Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä, sekä Oy Perhonjoki Ab:n tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n kautta Kanteleen Voima Oy:ssä, joista se hankkii energiaa konsernille ja sen omistajille. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Verkkotoimintaa hoitaa Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Syyskuun lopussa 2011 emoyhtiö Oy Herrfors Ab osti lisäosuuksia Härjedalens Utvecklings Ab:stä ja omistaa nyt yli 96 % yhtiöstä. Härjedalens Utveckling Ab:n tytäryhtiö Härjedalens Miljöbränse Ab:ssä tuotetaan pellettejä ja brikettejä raaka-aineena puu ja/tai turve. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konsernin ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 97,9 milj. euroa (101,1) ja liikevoitto 10,8 milj. euroa (12,1). Liikevaihdon supistuminen aiheutuu lähinnä Oy Herrfors Ab:stä ja tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab:stä ja Katternö Kraft Oy Ab:stä. Heikentynyt liiketulos aiheutuu lähinnä Oy Herrfors Ab:n sähkökaupasta sekä Härjedalens Utveckling Ab:stä. On myös syytä huomata, että Perhonjoki-konsernin tytäryhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä näin ollen tavoittele voittoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,5 milj. euroa (0,4). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,5 milj. euroa (1,0). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 6,6 % (9,4 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 7,4 %:iin (9,9 %). Siihen sisältyvät myös konsernin leasingvastuut. Korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 21,9 milj. euroa (24,6). Yhtiön omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 65,1 % (66,9 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 8,0 milj. euroa (14,9). Riskit ja riskienhallinta Konsernin riskienhallintaohjelman tavoitteena on varmistaa yhtiöille asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi. Power-Deriva Oy:ltä ostetaan mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseihin ja raportteihin. Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia. Investoinnit ja sijoitukset Toimintavuoden aikana konsernin nettoinvestoinnit ovat olleet yhteensä 6,6 milj. euroa (10,9), joista 6,0 miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 0,6 milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin (nettoinvestointeja). Verkkotoiminnan investoinnit olivat 3,0 milj. euroa (2,8), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 1,7 milj. euroa (0,9) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 24 25

15 Nätverksamhetens investeringar uppgick till 3,0 miljoner euro (2,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 1,7 (0,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 1,0 miljoner euro (0,8). I torvproduktionen uppgick investeringar till 0,3 miljoner euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Ab. Moderbolaget Oy Herrfors Ab har även förvärvat aktier i Härjedalens Utveckling Ab i samt aktier i Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Abp. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret 2011: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som tillsammans med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab och Härjedalens Miljöbränsle var koncernens arbetsgivare vid årets slut. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. Av personalen var två personer deltidsanställda Antalet anställda Genomsnittligt antal anställda *) Totala personalkostnader i koncernen (1000 ) (inkl. styrelsearvoden) *) Ingår inte Härjedalens Utveckling Ab som kom med i koncernen Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2011 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell Berts som ansvarig revisor. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,43 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 2,70 euro per aktie, eller totalt euro. Resterande belopp på ,43 euro tas från vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Den fortsatta men långsamma återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan på koncernens produkter, el och värme, ökar. Det goda vattenläget med låga grossistpriser på el kommer dock att inverka negativt på vår produktionsvolym och lönsamheten. Gjorda satsningar i Härjedalens Utveckling Ab torde drastiskt förbättra detta dotterbolags lönsamhet. Finlands åtaganden under Postkyotoperioden kräver stora satsningar i ny koldioxidfri produktion. För Katternös del innebär det kommande satsningar i ny vindkraft, ökad användning av biobränsle i Kanteleen Voima och fortsatta satsningar i Fennovoima-projektet. Jakobstad, den Pietarsaaressa, Peter Boström ordförande e/puheenjohtaja Gösta Willman vice ordförande /varapuheenjohtaja Carl-Johan Kronström Tuula Loikkanen 1,0 milj. euroa (0,8). Turvetuotantoon investoitiin 0,3 milj. euroa. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostukset Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Kärnkraft Ab:n kautta. Emoyhtiö Oy Herrfors Ab on myös hankkinut osakkeita Härjedalens Utveckling Ab:stä sekä Pietarsaaren Puhelin Oy:stä ja Anvia Oyj:stä. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi 2011: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Herrfors-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä, joka yhdessä Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n ja Härjedalens Miljöbränsle AB:n kanssa olivat konsernin työantajat vuoden lopussa. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta. Henkilökunnasta neljä työntekijää oli osa-aikaisia Työtekijämäärä Keskimääräinen työtekijämäärä *) Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1000 ) (sis. hallituksen palkkiot) *) Ei sis. Härjedalens Utveckling Ab:tä, joka tuli konserniin Tilintarkastajat Toimintavuoden 2011 varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kjell Berts. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on ,43 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 2,70 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa. Loput, eli ,43 euroa siirretään voittovarojen tilille. Tulevan kehityksen arviointi Laman jälkeinen hidas mutta jatkuva elpyminen lisännee yhtiön sähkö- ja lämpötuotteiden kysynnän kasvua. Hyvä vesitilanne alhaisine sähkötukkuhintoineen vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti tuotantovolyymiin ja kannattavuuteen. Tehdyt panostukset Härjedalens Utvecklings Ab:hen parantanevat huomattavasti tämän tytäryhtiön kannattavuutta. Suomen velvoitteet Kioton jälkeisellä kaudella vaativat suuria investointeja uuteen hiilidioksidittomaan tuotantoon. Katternön osalta tämä tarkoittaa tulevia investointeja uuteen tuulivoimaan, biopolttoaineiden kasvavaa käyttöä Kanteleen Voimassa ja jatkuvia pano stuksia Fennovoimaprojektiin. Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm verkställande direktör /toimitusjohtaja 26 27

16 Katternökoncernens Katternö-konsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Katternökoncernens Katternö-konsernin balans tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A Omsättning Liikevaihto BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

17 Katternökoncernens revisionsberättelse Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus (käännös) Herrforskoncernens Herrforskonsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade ade räkenskapsperioden. Jakobstad/Pietarsaari, Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastavaltamme tilikaudelta Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Kjell Berts CGR/KHT Herrfors + Herrfors Nät-Verkko Vinst före bokslutsdispositioner och skatter /Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 30 31

18 Herrforskoncernens balans (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA Herrfors-konsernin tase PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verksningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolsag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Nätverksamhetens resultaträkning (1 000 EUR) Oy Herrfors Nät-Verkko Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Verkkotoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 1 2 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 0,7 0,3 Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 9 0,1 Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

19 Oy Herrfors Nät-Verkko Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Nätverksamhetens balansräkning (1 000 EUR) Verkkotoiminnan tase (1 000 EUR) Resultaträkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. 1 2 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag i samma koncern Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa Resultatregleringar 15 0 Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Fond för inbetalt fritt eget kapital Rahasto Vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot från företag inom koncernen saman konsernin yrityksiltä från övriga muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut från företag inom samma koncern saman konsernin yrityksiltä från övriga 0,4 0,1 muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens 0 9 Poistoero FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag i samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

20 Balansräkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Muun sähköliiketoiminnan tase (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter Aineettomat oikeudet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern Osuudet saman konsernin yrityksissä BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Koncerninterna fordringar Konserninsisäiset saamiset Fordringar hos företag inom samma konsern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag i samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Perhonjokikoncernens resultaträkning (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Perhonjoki-konsernin tuloslaskelma Övriga rörelseintäkter 11 3 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 0 1 Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens Poistoero FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Skulder hos företag inom samma konsern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 2 1 Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag i samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ