Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Transkriptio

1 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1

2 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Ylivieska Toholampi Halsua Olmala Sievi Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2014 Katternögruppens verksamhetsområde....2 Balansräkning Verkställande direktörens översikt Revisionsberättelse Vart är vi på väg? Herrforskoncernen Katternö i korthet Resultaträkning Ekonomisk översikt Balansräkning Biobränslefabriken i Härjedalen Övrig elaffärsverksamhet Elmarknaden, lokala vattenkraften Resultaträkning och slutkundsförsäljningen Balansräkning Elnätverksamheten Nätverksamheten IT Resultaträkning Fjärrvärmeverksamheten Balansräkning Energisk gemensam självständighetsfest.25 Perhonjokikoncernen Resultaträkning Katternökoncernen Balansräkning Styrelsens verksamhetsberättelse Styrelsernas medlemmar Resultaträkning Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Lapua Sänkiaho Alajärvi Mats Sandström Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2014 Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Sveg Jakobstad/Pietarsaari Pärmbild: Gun-Marie Wiis Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, Kansikuva: Gun-Marie Wiis Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2015 Katternö-ryhmän toiminta-alue Toimitusjohtajan katsaus Mihin olemme menossa? Katternö lyhyesti Talouskatsaus Härjedalenin biopolttoainetehdas Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti vuonna Sähköverkkotoiminta IT Kaukolämpötoiminta Yhteinen energinen itsenäisyysjuhla Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors konserni Tuloslaskelma Tase Muu sähköliiketoiminta Tuloslaskelma Tase Verkkotoiminta Tuloslaskelma Tase Perhonjoki konserni Tuloslaskelma Tase Hallituksien jäsenet

3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2014 Verksamhetsåret 2014 dominerades av den lågkonjunktur som vi drabbades av redan Elkonsumtionen minskade med 0,8 % medan medelpriset på el sjönk till 36,0 euro per megawattimme jämfört med 41,2 euro året förut. Den goda vattentillgången i Norden förstärkte denna pristrend. Importen uppgick till hela 21,6 % av totalkonsumtionen i Finland Sjunkande elpriser är givetvis bra för elkonsumenterna men har en ödesdiger inverkan på vår egen elproduktion. Det politiska stödpaketet för förnyelsebar energi som togs fram under minister Pekkarisens ledning för ett par år sedan har visat sig få oväntade följder. Stödet till vindkraften i form av en fast inmatningstariff har varit lyckad såtillvida att utbyggnaden av vindkraft sker i snabb takt. Tyvärr har dock prisutvecklingen gjort att hela två tredjedelar av det fasta inmatningspriset för vindkraft på 105,3 euro per megawattimme täcks med skattemedel. Frågan är om vi verkligen har råd med detta stöd i fortsättningen ifall vi fullföljer vår målsättning på MW. Med dagens elpriser kommer det att kosta skattebetalarna 300 milj. per år. Den andra delen av vår strategiplan för förnyelsebar energi består av stöd för utökad användning av biobränsle. Tyvärr kopplades detta stöd till priset på koldioxidrättigheter. När koldioxidmarknaden nära nog kollapsat har stödet till biobränsle blivit så lågt att användningen av biobränsle blivit olönsam. Antingen har kraftverken körts ned eller så har det förmånligare kolet använts i stället. För att gynna användningen av biobränsle i värmeproduktion infördes också extra skatt på torv. Allt detta har medfört att användningen av våra egna inhemska bränslen har minskat och nettoimporten Vart är vi på väg? Stefan Storholm ökat. Importen av energi kostade vårt land senaste år hela 6,5 miljarder euro. Beslutsfattarna i vårt land gjorde i början av året ett försök att höja stödet för biobränsle till 18 euro per megawattimme. Tyvärr krävde skogsindustrin att detta stöd skall beskäras med 40 % om biobränslet innehåller grövre fraktioner i t.ex. gallringsvirke. Skogsindustrin tycks föredra att vi använder bara hälften av vår årliga tillväxt på ca 110 milj. fastkubikmeter för att hålla priset på massaved nere. Utrymme för biobränsle finns eftersom tillläggsbehovet till den nya massafabriken i Äänekoski är ca fyra miljoner fastkubikmeter. Roterande strömavbrott? Eftersom vindkraft har förtur till nätet äter den driftstid av existerande kraftverk. Låga elpriser och dyrt biobränsle p.g.a. otillräckligt stöd försämrar ytterligare lönsamheten för kondenskraftverk. Detta har medfört att kraftverken i Mussalo och Ingå har stängts. Detta år stängs oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. I farozonen är ytterligare kolkraftverken i Tahkoluoto och Kristinestad. Dessa kraftverk står för hela MW. Också biokraftverk är i farozonen. Får vi en kall och torr vinter, när vi antagligen får klara oss utan import räcker vår egen produktionskapacitet inte längre till. Läget förvärras ytterligare av vindkraften som under kalla vindstilla dagar bidrar med en minimal produktion. VTT har redan föreslagit att förmånligaste sättet att hantera denna effektbrist är roterande strömavbrott över hela landet. Man kan verkligen fråga sig om detta blir sista spiken i vår exportindustris kista? Den enda logiska lösningen är väl att vi bygger nya kraftverk som går på naturgas som backup för vindkraften som inte kan regleras. Hållbar samhällsutveckling? Vi stöder idag vindkraften med ca 69 euro per megawattimme och skogsbränslen med bara 15,9 euro. Nationalekonomiskt är detta helt fel stödpolitik. Vi har ingen egen tillverkning av vindturbiner i vårt land idag. T.o.m. driften sköts utifrån. Använder vi däremot skogsbränsle kan inhemsk utrustning användas för såväl bränsleutvinning som förbränning. Detta skulle ha en stor sysselsättningseffekt. Biobränsle- Mats Sandström TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2014 Mihin olemme menossa? Toimintavuotta 2014 hallitsi matalasuhdanne, jonka vaikutus toimintaamme alkoi jo vuonna Sähkönkulutus supistui 0,8 % ja sähkön keskihinta laski 36,0 euroon megawattitunnilta verrattuna edellisvuoden 41,2 euroon. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne vahvisti tätä hintatrendiä. Peräti 21,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa katettiin tuonnilla vuonna Laskevat sähkönhinnat ovat toki hyvä asia sähkönkuluttajien kannalta, mutta niillä on kohtalokas vaikutus omaan sähköntuotantoomme. Ministeri Pekkarisen johdolla muutama vuosi sitten kehitetyllä uusiutuvan energian poliittisella tukipaketilla on ollut odottamattomia seurauksia. Tuulivoiman tukeminen kiinteällä syöttötariffilla on onnistunut sikäli, että tuulivoimaa laajennetaan nyt nopeaa vauhtia. Hintakehityksen vuoksi kuitenkin peräti kaksi kolmasosaa tuulivoiman kiinteästä syöttötariffista (joka on 105,3 euroa megawattitunnilta) katetaan verovaroin. Voidaan kysyä, onko meillä tulevaisuudessa todella varaa tällaiseen tukeen, jos toteutamme koko MW:n tavoitteemme. Nykyisillä sähkönhinnoilla se maksaisi veronmaksajille 300 miljoonaa euroa vuodessa. Uusiutuvan energian strategiasuunnitelmamme toinen osa liittyy biopolttoaineen käytön lisäämiseen myönnettävään tukeen. Valitettavasti tämä tuki kytkettiin hiilidioksidioikeuksien hintaan. Kun hiilidioksidimarkkinat ovat lähestulkoon romahtaneet, biopolttoaineen tuki on pudonnut niin alas, että biopolttoaineiden käyttö on käynyt kannattamattomaksi. Voimaloita on joko ajettu alas tai niissä on biopolttoaineiden sijaan käytetty edullisempaa hiiltä. Lisäksi turpeelle otettiin käyttöön ylimääräinen vero, jotta edistettäisiin biopolttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa. Omien kotimaisten polttoaineidemme käyttö on kaiken yllä mainitun vuoksi vähentynyt ja nettotuonti on kasvanut. Energian tuonti maksoi maallemme viime vuonna peräti 6,5 miljardia euroa. Maamme päättäjät yrittivät vuoden alussa korottaa biopolttoaineen tukea 18 euroon megawattitunnilta. Valitettavasti metsäteollisuus vaati leikkaamaan tukea 40 prosenttia biopolttoaineen sisältäessä suurempia jakeita, esim. harvennuspuuta. Metsäteollisuus tuntuu pitävän parempana, että käytämme vain puolet noin 110 miljoonan kiintokuutiometrin vuosittaisesta metsänkasvusta pitääkseen sellupuun hinnan alhaisena. Biopolttoaineen voimalakäytölle on tilaa, koska Äänekosken uuden sellutehtaan lisäpuuntarve on noin neljä miljoonaa kiintokuutiometriä. Kiertävät sähkökatkot? Koska tuulivoimalla on etusija verkkoon, se vie käyttöaikaa jo olemassa olevilta voimaloilta. Matalat sähkönhinnat ja riittämättömästä tuesta johtuva biopolttoaineen kalleus heikentävät laudevoimaloiden kannattavuutta entisestään. Mussalon ja Inkoon voimalat on tästä syystä suljettu. Tänä vuonna suljetaan Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimalat. Vaaravyöhykkeessä ovat lisäksi Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin hiilivoimalat. Näiden voimaloiden kapasiteetti on peräti MW. Myös biovoimaloita on vaaravyöhykkeessä. Jos talvi on kylmä ja kuiva, jolloin joudumme luultavasti selviytymään ilman tuontia, oma tuotantokapasiteettimme ei enää riitä. Tuulivoima heikentää tilannetta entisestään, sillä se tuottaa vain minimaalisesti sähköä kylminä ja tyyninä talvipäivinä. VTT on jo esittänyt koko maan kattavia kiertäviä sähkökatkoja edullisimmaksi tavaksi tämän tehonpuutteen hoitamiseen. Voidaan todella kysyä, onko se viimeinen naula vientiteollisuutemme arkkuun? Ainut looginen ratkaisu on kai kuitenkin se, että rakennamme uusia maakaasulla käyviä voimaloita varavoimaksi tuulivoimalle, jonka tehontuotantoa ei pystytä säätelemään. Kestävää yhteiskuntakehitystä? Tuemme tuulivoimaa nykyään noin 69 eurolla megawattitunnilta mutta metsäpolttoaineita vain 15,9 eurolla. Tämä on kansantaloudellisesti täysin virheellistä tukipolitiikkaa. Meillä ei ole tällä hetkellä maassamme omaa tuuliturbiinien valmistusta. Jopa käyttö hoidetaan muualta käsin. Jos sitä vastoin käytämme metsäpolttoainetta, voimme käyttää kotimaisia laitteita niin polttoaineen keruuseen kuin polttoonkin. Sillä olisi suuri työllistävä vaikutus. Biopolttoainelaitoksia voidaan 4 5

4 anläggningar kan dessutom köras enligt behovet av eleffekt medan vindkraft kräver reservkraftverk. Jag förstår inte heller det akademiska resonemanget om att den långsamma tillväxten av torv gör den i Kyotosammanhang till ett fossilt bränsle. Tillväxten av torv är ca 40 TWh per år medan användningen har legat mellan 15 till 20 TWh per år. Om man jämför användningen i förhållande till tillväxten uppvisar torven samma förnybarhet som skogsbränsle. Nu används bara ca 0,6 % av våra torvmarker för torvproduktion, medan närmare hälften är skyddade eller orörda. Nu vill man i miljöns namn köra ner torvindustrin och göra människor arbetslösa och i stället öka bränsleimporten. Den årliga tilläggsnotan blir ca en halv miljard, något beroende på vilka importbränslen som ersätter torven. Är detta verkligen en hållbar utveckling? En stabil samhällsutveckling med tryggad sysselsättning som säkerställer en stabil ekonomi är minst lika viktig. Katternökoncernen. I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår koldioxidfria produktion. Vindkraftsparkerna Ristiveto i Merijärvi och Kopsa 1 och 2 i Puhuris regi i Brahestad är nu i produktion. Likaså Rajakiiri i Torneå. Vindkraftsparken i Pyhänkoski är under byggnad. I våra övriga produktionsanläggningar, främst kanske Alholmens Kraft som använder biobränsle har vi dock upplevt bakslag. Med minskat stöd för biobränsle och sjunkande elpriser har verksamheten blivit olönsam. Detta syns i minskad produktionsmängd. Moderniseringen av vår vattenkraft har fortsatt enligt plan. Slutprojekteringen av Djupsjöbacka kraftverk i Kronoby pågår medan moderniseringen av Björkfors kraftverk i Pedersöre väntar på miljötillstånd från NMT-centralen. Ibruktagande av det gamla vattenkraftverket i Kiitola i Jeppo ligger nu på besvärsrunda i förvaltningsdomstolen. Detta är en process som inleddes för tio år sedan. Satsningarna i Fennovoimas planerade kärnkraftverk i Pyhäjoki har fortsatt planenligt.den moderniserade biobränslefabriken HMAB i Sveg i Sverige har överförts till Härjeåns Kraft. Planeringen av ett nytt värmeverk i Sveg har fortsatt programenligt. Förnyandet av vårt eget distri- butionsnät fortlöpte likaså planenligt. Satsningarna i regionnätet blev större än planerat. Här är orsaken de stora planerade satsningarna i nejden i ny vindkraft som förutsätter nya 110 kv:s anslutningar till stamnätet. I slutet av senaste år köpte koncernen affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk av staden Jakobstad. Köpet omfattar elhandel, nätverksamhet och fjärrvärme. Koncernens resultat. Omsättningen under året ökade till 145,1 miljoner euro, en ökning med 18,6 %. Vinsten före extraordinära poster uppgick till 13,6 milj. euro jämfört med 11,0 milj. euro föregående år.avkastningen på det egna kapitalet sjönk till 6,5 % jämfört med 7,1 % året innan. Likaså sjönk avkastningen på investerat kapital till 3,4 % från 4,8 % året innan. Rörelsens kassaflöde var 15,7 miljoner och soliditeten 39,7 %.Till moderbolagets ägare utdelas en dividend på totalt 1,18 milj. euro. Detta motsvarar en avkastning på 24 % på satsat aktiekapital. Framtidutsikter för koncernen. Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter. Sannolikt tas investeringsbeslut för två nya vindparker under Den nya stödpolitiken för skogsbränsle och nya skattepolitiken för torv medför förhoppningsvis att användningen av kol minskar. Förvärvet av affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk frånsett elproduktionen torde medföra en förbättrad lönsamhet detta år. Byggbeslut för det nya värmeverket i Sveg tas sannolikt under detta år. Vår kundtidning har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vår fortsatta målsättning är att aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl el, värme som vatten. Enligt vår senaste kundenkät uppskattar våra kunder den lokala service vi kan bidra med. Det syns också i det stora förtroende våra kunder visar oss. För detta vill jag rikta till våra kunder ett varmt tack. Jag vill också tacka vår personal för ett gott arbete under ett synnerligen händelserikt år, liksom våra ägare och våra samarbetspartners för ett fortsatt resultatgivande samarbete. I april 2015, Stefan Storholm, vd Mats Sandström sitä paitsi käyttää sähköntarpeen mukaisesti, mutta tuulivoima vaatii varavoimaloita. En myöskään ymmärrä akateemisia ajatuskulkuja, joissa turve luokitellaan hitaan kasvunsa vuoksi Kioton yhteyksissä fossiiliseksi polttoaineeksi. Turpeen kasvu vastaa noin 40 TWh:a vuodessa, mutta sen käyttö on ollut TWh:n luokkaa vuodessa. Jos verrataan käyttöä suhteessa kasvuun, turve on yhtä uusiutuvaa kuin metsäpolttoaineet. Nyt vain noin 0,6 % turvesoistamme on turvetuotannon piirissä ja lähes puolet soista on suojeltuja tai koskemattomia. Nyt turveteollisuus halutaan ympäristön nimissä ajaa alas ja saattaa ihmistä työttömiksi ja turpeen hyödyntämisen sijaan lisätä polttoaineiden tuontia. Vuosittainen lisälasku tästä on noin puoli miljardia euroa riippuen siitä, mitkä tuontipolttoaineet korvaavat turpeen. Onko tämä todellakin kestävää kehitystä? Vakaa yhteiskuntakehitys ja taloudellisen vakauden turvaava työllisyys ovat vähintään yhtä tärkeitä. Katternö-konserni Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhurin johtamat Kopsa 1 ja 2 -tuulivoimapuistot Raahessa ovat nyt tuotannossa, samoin Rajakiiri Torniossa. Pyhänkosken tuulivoimapuisto on rakenteilla. Muissa tuotantolaitoksissamme, lähinnä ehkä Alholmens Kraftilla, joka käyttää biopolttoainetta, olemme kuitenkin kärsineet takaiskuja. Toiminnasta on tullut kannattamatonta biopolttoainetuen leikkausten ja laskevien sähkönhintojen vuoksi. Se näkyy pienempinä tuotantomäärinä. Vesivoimamme modernisointi on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Djupsjöbackan voimalan lopputyöt Kruunupyyssä jatkuvat, mutta Pedersöressä sijaitsevan Björkforsin voimalan modernisointi odottaa ELYkeskuksen ympäristölupaa. Kiitolan vanhan vesivoimalan käyttöönotto Jepualla on nyt valituskierroksella hallinto-oikeudessa. Tämä prosessi alkoi kymmenen vuotta sitten. Panostus Fennovoiman suunniteltuun Pyhäjoen ydinvoimalaan on jatkunut suunnitellusti. Ruotsin Svegissä sijaitseva HMAB:n modernisoitu biopolttoainetehdas on siirtynyt Härjeåns Kraftille. Uuden lämpövoimalan suunnittelu Svegiin on jatkunut ohjelman mukaisesti. Oman jakeluverkkomme uusi- minen sujui myös suunnitellusti. Panostimme alueverkkoon suunniteltua enemmän, sillä seudulle suunnitellut suuret tuulivoimainvestoinnit edellyttävät uusia 110 kv:n liittymiä kantaverkkoon. Konserni osti Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan Pietarsaaren kaupungilta viime vuoden lopussa. Kauppa sisälsi sähkökaupan, verkkotoiminnan ja kaukolämmön. Konsernin tulos Liikevaihto nousi toimintavuonna 145,1 miljoonaan euroon, kasvua 18,6 %. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 13,6 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 11,0 milj. euroa. Oman pääoman tuotto supistui ja oli 6,5 %, edellisvuonna 7,1 %. Sijoitetun pääoman tuotto supistui samoin 3,4 %:iin, edellisvuonna se oli 4,8 %. Liiketoiminnan kassavirta oli 15,7 miljoonaa ja vakavaraisuus 39,7 %. Emoyhtiön osakkaille jaetaan osinkona yhteensä 1,18 milj. euroa. Se vastaa 24 %:n tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta. Konsernin tulevaisuudennäkymät Pitkäjänteinen panostamisemme uusiutuvaan energiaan jatkuu. Kahden uuden tuulipuiston investointipäätös tehdään todennäköisesti v Metsäpolttoaineen uusi tukipolitiikka ja turpeen uusi veropolitiikka toivottavasti vähentävät hiilen käyttöä. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto, poislukien sähköntuotanto, parantanee kannattavuutta tänä vuonna. Svegin uuden lämpövoimalan rakentamisesta päätetään todennäköisesti tänä vuonna. Asiakkaamme ovat todella arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista. Samoin haluamme edistää sähkön, lämmön ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia. Viimeisimmän asiakaskyselymme mukaan asiakkaamme arvostavat tarjoamaamme paikallista palvelua. Se näkyy myös asiakkaidemme meille osoittamasta suuresta luottamuksesta. Haluan kiittää siitä lämpimästi asiakkaitamme. Haluan myös kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä varsin tapahtumarikkaana vuonna, samoin omistajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Huhtikuussa 2015, Stefan Storholm, toimitusjohtaja 6 7

5 Katternö i korthet Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Vörå till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Puhuri Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till Nord- Pool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Kållby och Ylivieska. Vi har också ett dotterbolag i Sverige, Härjeåns Kraft Ab. Sammanlagt sysselsätter vi 171 personer. Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion för koncernbolagen och ägarna Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet KAT-Voima Oy utveckling Härjedalens Miljöbränsle AB..... torv- och träpellets produktion Härjeåns Kraft AB elproduktion och -distribution Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Jakobstads Energi Ab ,32 % Jeppo Kraft Andelslag.....0,04 % Korpelan Energia Oy ,54 % Kronoby Energi Ab ,12 % Nykarleby Kraftverk Ab... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Gun-Marie Wiis Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Kolpissa ja Ylivieskassa. Meillä on myös tytäryhtiö Ruotsissa, Härjeåns Kraft Ab. Yhteensä palveluksessamme on 171 henkilöä. Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto konserniyhtiöille ja omistajat Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta KAT-Voima Oy kehitys Härjedalens Miljöbränsle AB turve- ja puupellettituotanto Härjeåns Kraft AB sähköntuotanto ja -jakelu Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaaren Energia Oy..40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Energia Oy ,54 % Kruunupyyn Energia Oy... 4,12 % Nykarleby Kraftverk Ab... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % 8 9

6 Under verksamhetsåret 2014 fortsatte lågkonjunkturen att sätta sina spår i den finländska ekonomin. Den totala elförbrukningen i Finland sjönk med 0,8 %. Inom Katternöområdet minskade elförbrukningen med 1,4 %. Områdeselpriset för Finland sjönk från 41,2 euro per megawattimme året innan till 36,0 euro per megawattimme. Detta medförde att nettoimporten av el till Finland ökade och stod för hela 21,6 % av elförbrukningen. Tyvärr medförde detta också att utnyttjandegraden för våra kraftverk sjönk drastiskt. Resultatutveckling Utvecklingen av koncernens omsättning och resultat påverkades såväl av fortsättningsvis låga elpriser som av den milda vintern. Katternö koncernens omsättning för 2014 ökade med 18,6 % till 145,1 milj. euro (122,4). Ökningen i omsättningen kommer främst från Härjeåns Kraft koncernen som i fjol ingick i koncernen från halvårsskiftet, medan den för 2014 ingår hela året. Koncernens rörelsevinst uppgick till 14,5 miljoner euro (12,2). Det förbättrade rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle Ab och från Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmatningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns Kraft koncernen bidrar starkt Ekonomisk översikt 2014 till ökningen i rörelseresultatet. I dotterbolaget Oy Herrfors Ab sjönk rörelseresultatet för elhandeln på grund av de låga elbörspriserna. Även fjärrvärmeverksamhetens rörelseresultat sjönk på grund av de lägre volymerna på grund av den milda vintern. Nätverksamhetens rörelseresultat var ungefär på samma nivå som fjolåret. Koncernens avkastning på det egna kapitalet sjönk till 6,5 % (7,1 %) och avkastningen på det investerade kapitalet var 3,4 % (4,8 %). På grund av köpet av Jakobstads Energiverks affärsverksamheter ökande den räntebärande skulden och uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 176,2 miljoner euro Thomas Sandkulla (107,0). Koncernens soliditet, sjönk på grund av den större lånestocken till 39,7 % (47,7 %). Rörelsens kassaflöde i koncernen förbättrades och uppgick till 16,8 miljoner euro (13,3). Investeringar Under verksamhetsåret har koncernens investeringar varit totalt 90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3 miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 46,9 miljoner euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 5,9 miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1 (2,8) miljoner euro. I siffrorna 2014 års siffror igår även köpet av Jakobstads Energiverk. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Framtidsutsikter Lågkonjunkturen verkar fortsätta med låga elpriser som följd även under Detta medför fortsatt begränsad användning av bolagets produktionsresurser. Köpet av affärsverksamheterna i Jakobstads Energiverk av Staden Jakobstad i slutet av 2014, frånsett elproduktionen, torde medföra att omsättningen ökar och lönsamheten förbättras för koncernen Investeringarna i Härjeåns Kraft och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki som Katternö Kraft torde också ge utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. Talouskatsaus 2014 Lama jätti edelleen jälkiään Suomen talouselämään vuonna Suomen kokonaissähkönkulutus supistui 0,8 %. Katternön alueella sähkönkulutus supistui 1,4 %. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 41,2 eurosta megawattitunnilta 36,0 euroon megawattitunnilta. Niinpä sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi ja muodosti peräti 21,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Valitettavasti myös voimaloidemme käyttöaste laski sen vuoksi rajusti. Tuloskehitys Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehittymiseen vaikuttivat edelleen sekä matalat sähkönhinnat että leuto talvi. Katternö-konsernin vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 18,6 % ja oli kaikkineen 145,1 miljoonaa euroa (122,4). Liikevaihdon kasvu johtuu lähinnä Härjeåns Kraft -konsernista, joka viime vuonna sisältyi konsernin lukuihin vasta heinäkuusta lähtien mutta vuonna 2014 koko vuoden. Konsernin liikevoitto oli 14,5 milj. euroa (12,2). Liikevoiton kasvu aiheutuu osin Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä ja osin Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft -konserni vaikuttaa vahvasti liiketuloksen kasvuun. Oy Herrfors Ab -tytäryhtiön sähkökaupan liiketulos supistui matalamman sähköpörssihinnan vuoksi. Myös kaukolämpötoiminnan liiketulos laski leudosta talvesta aiheutuneiden pienempien volyymien vuoksi. Verkkotoiminnan liiketulos oli suunnilleen edellisvuoden tasolla. Konsernin oman pääoman tuotto supistui 6,5 prosenttiin (7,1 %) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 3,4 % (4,8 %). Korollisen velan määrä lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoimintojen oston ( ) vuoksi ja oli tilikauden lopussa 176,2 miljoonaa euroa (107,0). Yhtiön vakavaraisuus laski suuremman lainakannan vuoksi 39,7 %:iin (47,7 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta koheni ja oli 15,7 miljoonaa euroa (13,3). Investoinnit Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 90,2 miljoonaa euroa (30,2), joista 88,3 miljoonaa (24,5) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 2,0 milj. euroa (5,6) osakkeisiin ja osuuksiin. Konsernin verkkotoiminnan inves toinnit olivat 46,9 miljoonaa euroa (17,4), sähkökaupan ja tuotannon investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 34,5 milj. euroa (1,5) sekä investoinnit turvetuotantoon 1,1 milj. euroa (2,8). Vuoden 2014 luvut sisältävät myös Pietarsaaren Energialaitoksen oston. Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. Tulevaisuudennäkymät Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat jatkunevat myös vuonna Näin ollen yhtiön tuotantoresurssit lienevät edelleen rajoitetussa käytössä. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto vuoden 2014 lopussa, poislukien sähköntuotanto, lisännee konsernin liikevaihtoa ja parantanee konsernin kannattavuutta vuonna Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimaan niin Perhonjoessa kuin Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja nostanevat kannattavuutta

7 Härjedalens Miljöbränsle Ab har ett år bakom sig med stora förändringar. Under året såldes fabriken till Härjeåns Energi som blev ett nybildat dotterbolag till Härjeåns Kraft. I köpet ingick all pellets- och brikettverksamhet så att i HMAB lämnade endast torvproduktionen samt alla torvkoncessioner. Samtidigt gjordes ett leveransavtal mellan bolagen så att all torv som fabriken använder kommer att levereras från HMAB. All personal övergick samtidigt till Härjeåns Energi och de resurser som HMAB behöver levereras framdeles av Härjeåns Energi. BIOBRÄNSLEFABRIKEN I HÄRJEDALEN Produktionssäsongen lyckades utmärkt även om vädret inte var det ultimata för torvproduktion. Sommarens saldo blev ca ton torrsubstans vilket betyder att det finns ungefär ton extra torv i lager och motsvarar lite över ett års behov. Det känns tryggt att torvproduktionen är säkrad för flera år framöver även om torvskörden en sommar skulle slå helt fel. Samtidigt har all den insats som gjorts på torvmarkerna de senaste åren gett resultat och tryggar en årsproduktion mellan och ton torrsubstans. Under året fick fabriken också en ny kund på torvbriketterna vilket gjorde att torvbrikettsproduktionen uppgick till ca ton briketter. Arbetet med nya koncessioner framskred så att vi i början av året kunde lämna in en komplett tillståndsansökan på ett 90 ha stort område. Under 2015 har länsstyreslen lovat återkomma till ett utlåtande och beslut i frågan. Detta har en stor betydelse för framtiden i och med att det ansökta området är en opåverkad torvmyr av klass 2 och som automatiskt anses ha ett högre naturvärde. I och med att de flesta myrar i Härjedalen är opåverkade betyder det att de flesta av dem Härjeåns Energi köpte HMAB:s biobränslefabrik klassas som tvåor. För att vi framdeles skall kunna trygga en tillräcklig torvproduktion behövs ett visst antal av klass 2 myrar tas i bruk. På träsidan skedde igen ett litet uppsving eftersom träpelletsproduktionen uppgick under året till ca ton och tillsammans med träbriketterna blev det en träproduktion på sammanlagt ton. Via det gemensamma försäljningsbolaget med Rindi Pellets kunde villakundsmarknaden öka till ton. Resten av träpelletsen levererades till större värmeverk eller till större fastighetsbolag som köper pelletsen i bulk. Vår strävan är att växa på sikt och att uppnå en träproduktion på totalt ca ton. Volymerna till slutkundsmarknaden som levereras i små 16 kg säckförpackningar kommer att öka men samtidigt också volymerna till större värmeverk med tågleveranser i brandsäkra containrar. Genom att vi har en god tillgång till järnväg kan vi lätt transportera produkterna på ett kostnadseffektivt sätt till bland annat Mälardalen. Vårt leveranskoncept går ut på att vara flexibla och leverera fritt fabriken i Sveg eller fritt mottagningsfickan vid kundens värmeverk. Tillgången till träråvara inom Härjedalen och Jämtland är god och därför är prisnivån på en konkurrenskraftig nivå. Planeringen av kraftvärmeverket för att försörja fabriken med både ånga, el och fjärrvärme fortsatte under året. Målsättningen är att starta projektet och underteckna de första kontrakten under Kraftvärmeverket kommer att producera betydligt mer el än den förbrukar och i Sverige erhålls elcertifikat i 15 år för all den el som produceras med biobränslen eller torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir också produktionen av träprodukterna billigare i och med billigare torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. Under 2015 har regeringen som uppgift att kontrollera elcertifikatsystemet och enligt de inkomna yttrandena ser det positivt ut för torvens del. Energimyndigheten konstaterar i sitt yttrande: Torv används för att producera endast en liten del av den elcertifikatberättigade elen och andelen bedöms minska ytterligare. I de anläggningar som är elcertifikatberättigade är certifikaten viktiga för torvens konkurrenskraft gentemot alternativa bränslen. Sannolikt skulle ett slopande av Karl Vilhjálmsson HÄRJEDALENIN BIOPOLTTOAINETEHDAS Härjeåns Energi AB osti HMAB:n biopolttoainetehtaan Härjedalens Miljöbränsle AB:llä on takanaan suurten muutosten vuosi, sillä tehdas myytiin Härjeåns Energi AB:lle, Härjeåns Kraftin vastaperustetulle tytäryhtiölle. Kauppaan sisältyi koko pelletti- ja brikettitoiminta, joten HMAB:lle jäi ainoastaan turvetuotanto ja kaikki turpeenottoluvat. Yhtiöt solmivat samalla toimitussopimuksen, jonka nojalla HMAB toimittaa tehtaalle kaiken tehtaalla käytettävän turpeen. Myös henkilökunta siirtyi Härjeåns Energin palvelukseen, ja Härjeåns Energi toimittaa vastedes kaikki HMAB:n tarvitsemat resurssit. Turvetuotantokausi oli erinomainen, vaikka sää ei ollutkaan tuotannolle kaikkein otollisin. Kesän korjuutuloksena oli noin tonnia kuiva-ainetta, joten varastossa on noin tonnia ylimääräistä turvetta eli hieman yli vuoden tarvetta vastaava määrä. Turpeensaanti on siis turvattu useiksi vuosiksi, vaikka korjuutulos jonain vuotena jäisikin huonoksi. Turv le viime vuosina tehdyt panostukset ovat samalla kantaneet hedelmää ja turvanneet kuiva-ainetonnin vuosituotannon. Lisäksi tehdas sai uuden turvebrikettiasiakkaan toimintavuoden aikana, minkä ansiosta turvebrikettien tuotanto nousi noin tonniin. Uusien toimilupahakemusten valmistelu eteni, ja pystyimme vuoden alussa jättämään lupahakemuksen 90 hehtaarin suuruisesta alueesta. Lääninhallitus on luvannut antaa asiasta lausunnon ja päätöksen vuoden 2015 aikana. Päätöksellä on suuri merkitys tulevaisuudelle, sillä kyseinen alue on luokan 2 koskematonta turvesuota, jolla katsotaan automaattisesti olevan suuri luontoarvo. Valtaosa Härjedalenin soista on koskemattomia, joten useimmat niistä lasketaan luokan 2 soiksi. Jotta voimme jatkossakin turvata riittävän turvetuotannon, myös luokan 2 soita on otettava korjuukäyttöön. Puupolttoainetuotanto koki jälleen pienen nousun, sillä puupellettien tuotanto ylsi viime vuonna noin tonniin. Yhdessä puubrikettien tuotannon kanssa puutuotanto nousi tonniin. Omakotimarkkinoiden osuus kohosi Rindi Pelletsin kanssa yhteisen myyntiyhtiön avulla tonniin. Loput puupelleteistä toimitettiin suurehkoille lämpövoimaloille tai suurille kiinteistöyhtiöille, jotka ostavat pellettejä bulkkiasiakkaina. Pyrimme pitkäjänteiseen kasvuun ja saavuttamaan kaikkiaan noin tonnin puupolttoainetuotannon. Tavoitteena on lisätä loppuasiakasmarkkinoille toimitettavien pienten 16 kg säkkipakkausten sekä suurehkoille lämpövoimaloille junakuljetuksina paloturvallisissa konteissa toimitettavan tavaran määriä. Koska käytettävissämme on hyvät rautatieyhteydet, voimme helposti kuljettaa tuotteet kustannustehokkaasti muun muassa Ruotsin Mälardaleniin. Toimituskonseptimme mukaisesti olemme joustavia ja toimitamme tuotteen vapaasti tehtaalta Svegissä tai vapaasti asiakkaan lämpövoimalan vastaanottopisteeseen. Puuraakaaineen saatavuus on Härjedalenissa ja Jämtlannissa hyvällä tasolla, minkä ansiosta hintamme ovat kilpailukykyisiä. Suunnitelmat uuden voimalan rakentamiseksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä jatkuivat vuoden aikana. Pyrimme käynnistämään hankkeen ja allekirjoittamaan ensimmäiset sopimukset vuoden 2015 aikana. Lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle sähkölle. Puutuotteiden tuotanto on oman lämpövoimalan ansiosta halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa on muitakin synergiaetuja. Hallitus aikoo tarkastella sähkösertifikaattijärjestelmää vuoden 2015 aikana, ja alustavien lausuntojen mukaan turpeen tilanne näyttää myönteiseltä. Energimyndigheten (Ruotsin energiaviranomainen) toteaa lausunnossaan: Turpeella tuotetaan vain pieni osa sähkösertifikaattiin oikeuttavasta sähköstä, ja osuuden arvioidaan supistuvan entisestään. Sertifikaatti on sen saaneille laitoksille tärkeä turpeen 12 13

8 stödet från elcertifikatsystemet därför minska torvbranschens omsättning. Effekten skulle dock begränsas av att en betydande andel av den totala energitorvsanvändningen sker i anläggningar som inte ingår i elcertifikatsystemet. Sammanfattningsvis betyder torven lite för elcertifikatsystemet medan elcertifikatsystemet har en viss men begränsad betydelse för torvbranschen. Om omständigheterna inte förändras rekommenderar Energimyndigheten att elproduktion med torv som bränsle även fortsättningsvis berättigar till elcertifikat. Andreas Rasmus Nytt importrekord på el Kännetecknande för 2014 var att lågkonjunkturen fortsatte och att vi hade varmare väder än normalt, vilket gjorde att elförbrukningen minskade i Finland med 0,8 %. Totalt förbrukade Finland 83,3 TWh el. För industrins del var minskningen något större än inom de övriga sektorerna 1,2 %. Nettoimporten från utlandet och främst Sverige ökade från 18,7% till 21,6% vilket motsvarade 18 TWh el och utgjorde nytt importrekord. Importen från Ryssland minskade med ca 25 % jämfört med 2013 och var dryga 3 TWh Främsta orsaken till minskningen fortsättningsvis är att man övergick till kapacitetsmarknad i Ryssland för några år sedan. En ny överföringsförbindelse till Estland, som togs i bruk under 2014, gjorde att elexporten till Estland mer än fördubblades jämfört med året innan och uppgick till 3,5 TWh. Finlands elförbrukningstopp, MW, var den 20.1 kl Vindkraftsproduktionen i Finland ökade 2014 med 43 % och överskred gränsen på en terawattimme. Totalt producerades 1,1 TWh vindel. Nytt rekord gjorde man även på utsläppssidan. 74 % av elen som producerades i Finland, 65,4 TWh, var utsläppsfria. Genomsnittspriset på den nordiska elmarknaden var betydligt lägre jämfört med året innan. Man får gå tillbaka ända till år 2007 för att hitta motsvarande låga priser. En fortsatt lågkonjunktur med svag efterfrågan på el, stor tillgång på vattenkraft, låga priser på utsläppsrätter men även utökad vindkraftsproduktion i Norden var orsaker som bidrog till att priserna hölls nere. Medelmarknadspriset på el i Finland 2014 var 36,02 euro/mwh, vilket var en Elmarknaden, kraftproduktionen och slutkundsförsäljningen 2014 Karl Vilhjálmsson kilpailukyvyn kannalta verrattuna vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Tämän takia sähkösertifikaattijärjestelmän tuen lakkauttaminen todennäköisesti supistaisi turvealan liikevaihtoa. Vaikutuksia rajoittaisi kuitenkin se, että merkittävä osuus energiaturpeesta käytetään laitoksissa, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin. Lyhyesti sanottuna turpeella on vähäinen merkitys sähkösertifikaattijärjestelmälle, kun taas järjestelmällä on selkeä mutta rajallinen merkitys turvealalle. Mikäli olosuhteissa ei tapahdu muutoksia, Energimyndigheten suosittelee, että turvepolttoainetta käyttävälle sähköntuotannolle myönnetään jatkossakin sähkösertifikaatti. Mats Sandström Sähkömarkkinat, energiantuotanto ja loppuasiakasmyynti v Uusi sähkön tuontiennätys Lamakauden jatkuminen ja tavallista leudompi sää leimasivat vuotta 2014, minkä vuoksi sähkönkulutus supistui vuoden aikana Suomessa 0,8 %. Koko Suomen sähkönkulutus oli 83,3 TWh. Teollisuuden sähkönkulutus supistui 1,2 % eli hiukan muita sektoreja enemmän. Nettotuonti ulkomailta ja erityisesti Ruotsista kasvoi 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin, 18 TWh sähköä, joka oli uusi tuontiennätys. Tuonti Venäjältä laski noin 25 % edellisvuoteen verrattuna ja oli v runsaat 3 TWh. Supistumisen pääsyynä oli muutaman vuoden takainen kapasiteettimaksujen käyttöönotto Venäjällä. Vuonna 2014 käyttöön otettu uusi siirtokaapeli Viroon yli kaksinkertaisti sähkön viennin Viroon edellisvuoteen verrattuna. Vienti nousi 3,5 terawattituntiin. Suomen sähkönkulutuksen huippu, MW, mitattiin 20. tammikuuta klo 8 9. Suomen tuulivoimatuotanto kasvoi vuoden aikana 43 % ja ylitti yhden terawattitunnin rajan. Yhteensä tuulisähköä tuotettiin 1,1 TWh. Myös päästöpuolella tehtiin uusi ennätys, sillä kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä 74 % (eli 65,4 TWh) oli päästötöntä. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskihinta oli huomattavasti edellisvuotta alhaisempi. Markkinoilla oli yhtä matalat hinnat viimeksi vuonna Laman jatkuminen ja sähkön heikko kysyntä, vesivoiman hyvä saatavuus, päästöoikeuksien alhaiset hinnat mutta myös Pohjoismaiden lisääntynyt tuulivoimatuotanto vaikuttivat osaltaan hintojen säilymiseen matalalla tasolla. Sähkön keskimarkkinahinta v oli Suomessa 36,02 /MWh, mikä oli noin 12,5 % vähemmän kuin edellisvuonna

9 minskning på ca 12,5 % jämfört med året innan. Koncernens kraftproduktion Alholmens Krafts AK2 startades upp i januari efter stoppet över juloch nyårshelgen och var därefter i varierande drift fram till det planerade underhållstoppet Under vårvintern togs AK2 ur produktion i perioder p.g.a. lågt elpris. Kraftverket startades upp igen efter underhållstoppet 15.6 och var därefter i drift fram till jul med undantag av en veckas stopp p.g.a. låga elpriser och ett par korta avbrott p.g.a. tekniska problem. Reservkraftverket AK1 har varit i drift vid AK2:s stagnationer. För Kanteleen Voima Oy:s del var kraftverkets produktion högre detta år jämfört med 2013 men blev dock mindre än budgeterat. Orsakerna till den låga elproduktionen var låga elpriser och sjunkande kolpriset vilket gör det svårt att konkurrera med kolkondenskraftverken på elmarknaden. Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag Puhuri Oy:s andra vindkraftspark, Kopsa 2, med tio stycken 3,3 MW och 137 m höga vindturbiner i Brahestad blev klart i slutet av året. Kärnkraftsprojekten Inom TVO:s Olkiluoto 3 projektet har man på vårsidan genomfört lyckade tryck- och tätningstester. Den för anläggningens färdigställande viktiga automations arbete har fortskridit och automationstesterna har blivit utförda enligt plan och tidtabell. Fördröjningen av OL3-projektet har även påverkat OL4-projektet. TVO:s ansökan om förlängning av det ikraftvarande principbeslutet för OL4 blev förkastat i statsrådets behandling. OL4:s principbeslut är nu i kraft till den Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy gjorde i april ett bindande beslut om byggandet och finansiering av Hanhikivi 1 kärnkraftverket i Pyhäjoki. I december godkände regeringen Fennovoimas kompletteringsansökan gällande principbeslutet. Lokala vattenkraften Vattenkraftproduktionen sjönk ytterligare under 2014 jämfört med 2013 som var ett någorlunda normalt år. Året var exceptionellt i det avseendet att vårflödet kom igång redan på vintern vilket gjorde att vi fick en torrare vår och sommar än normalt. Det var först i november och december som produktionen återhämtade sig något. Koncernens vattenkraftproduktion i Esse och Perho åar minskade därmed med 18 % jämfört med Under verksamhetsåret infördes samdejourering med nät- och vattenkraftspersonalen och behövlig skolning ordnades åt personalen. Större underhållsarbeten som utfördes under året var lagerbyte på Herrfors 1 turbinens växel samt en ny understation till Björkfors kraftverk. Djupsjöbacka kraftverksprojekt har fortskridit under året och man ser som bäst på olika turbinalternativ för kraftverket. Under 2013 besvärade sig Herrfors till Högsta förvaltningsdomstolen gällande Vasa förvaltningsdomstols beslut att avslå Herrfors byggnadsoch driftillstånd för Kiitola kraftverksprojekt. I augusti 2014 beslöt Högsta förvaltningsdomstolen att upphäva Vasa förvaltningsdomstols beslut och återförvisa saken till förvaltningsdomstolen för ny behandling. Ansökan om att justera vissa tillståndsvillkor för att öka fallhöjden vid Björkfors kraftverk som söktes 2012 är ännu under behandling hos Regionförvaltningsverket i Västraoch Inre Finland. Slutkundsförsäljningen Herrfors erbjuder sina kunder olika typer av produkter. Största delen av våra kunder föredrar våra standardprodukter, allmän el, tvåtidsel och årtidsel, medan övriga hellre väljer att aktivt följa med marknaden med mera skräddarsydda produkter. De låga elpriserna och det milda vädret påverkade även elförsäljningen. Herrfors slutkundsförsäljning minskade med 0,6 % jämfört med föregående år. Under året deltog Herrfors på vårmarknaden i Ylivieska och under Jakobsdagarna i Jakobstad med en infopunkt. På Jakobsdagarna var det även möjligt att provköra bolagets elbil vilket var ytterst uppskattat. Installationen av laddningsstolpen för elbilar blev framskjutet och kommer nu istället att installeras våren Platsen kommer att vara på Köpmansgatan invid Rådhuset. Genom vår kundtidning Katternö som under året utkommit tre gånger har vi aktivt informerat om miljöoch energifrågor samt också vad som har varit aktuellt inom Katternö gruppen. Nytt för i år är att även Härjeåns Krafts elförsäljningsbolag, Fyrfasens kunder i Sverige har fått Katternö tidningen. Oy Herrfors Ab Produktion /tuotanto Mats Sandström Konsernin energiantuotanto Alholmens Kraftin AK2 käynnistettiin tammikuussa joulun ja uudenvuoden pyhien seisokin jälkeen, ja se oli vaihtelevasti käytössä aina 23. toukokuuta alkaneeseen suunniteltuun huoltoseisokkiin saakka. AK2 otettiin kevättalvella ajoittain pois käytöstä alhaisen sähkönhinnan takia. Voimala käynnistettiin uudelleen huoltoseisokin jälkeen 15. kesäkuuta, ja se oli käynnissä jouluun asti. Voimala oli tuona aikana viikon poissa käytöstä alhaisten sähkönhintojen ja teknisten ongelmien aiheuttamien muutamien lyhyiden katkosten takia. Varavoimala AK1 oli käytössä milloin AK2 oli pysähdyksissä. Kanteleen Voima Oy:n tuotanto oli suurempi vuoteen 2013 verrattuna mutta jäi silti budjetoitua pienemmäksi. Vähäisen sähköntuotannon syynä olivat alhaiset sähkönhinnat ja hiilen hinnan lasku, mikä vaikeutti kilpailua kivihiililauhdevoimaloiden kanssa sähkömarkkinoilla. Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön Puhuri Oy:n toinen tuulivoimapuisto, Kopsa 2, jossa on kymmenen 3,3 MW:n 137 metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui Raahessa vuoden lopussa. Ydinvoimahanke TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeessa on keväällä suoritettu onnistuneesti paine- ja tiiviystestit. Laitoksen valmistumiselle tärkeät automaatiotyöt ovat edistyneet ja automaatiotestit on toteutettu suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. OL3-hankkeen viivästyminen on vaikuttanut myös OL4-hankkeeseen. Valtioneuvosto hylkäsi TVO:n hakemuksen OL4:n nykyisen periaatepäätöksen pidentämisestä. OL4:n periaatepäätös on voimassa asti. Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät huhtikuussa sitovan päätöksen Pyhäjoelle sijoitettavan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoituksesta. Hallitus hyväksyi joulukuussa Fennovoiman periaatepäätöstä koskeneen täydennyshakemuksen. Paikallinen vesivoima Vesivoimatuotanto supistui entisestään vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen, joka oli jokseenkin normaalivuosi oli poikkeuksellinen, koska kevättulva lähti käyntiin jo talvella, minkä vuoksi kevät ja kesä olivat tavanomaista kuivempia. Tuotanto palautui normaalimpiin uomiin vasta marras-joulukuussa. Konsernin vesivoimatuotanto Ähtävänjoessa ja Perhonjoessa supistui 18 % vuoteen 2013 verrattuna. Verkko- ja vesivoimahenkilöstön yhteispäivystys otettiin käyttöön toimintavuoden aikana ja henkilökunnalle järjestettiin siihen tarvittavaa koulutusta. Suurimpina huoltotöinä toteutettiin Herrfors 1 -turbiinin vaihteen laakerinvaihto sekä Björkforsin voimalan uusi ala-asema. Djupsjöbackan voimalahanke on edennyt vuoden mittaan ja parhaillaan tutkitaan voimalan eri turbiinivaihtoehtoja. Herrfors valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2013 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa Kiitolan voimalahanketta koskenut Herrforsin rakentamis- ja käyttölupa hylättiin. Korkein hallinto-oikeus kumosi elokuussa 2014 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian uuteen käsittelyyn hallinto-oikeuteen. Vuonna 2012 jätetty hakemus tiettyjen lupaehtojen muuttamiseksi, jotta Björkforsin voimalan pudotuskorkeutta voitaisiin lisätä, on vielä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä. Loppuasiakasmyynti Herrfors tarjoaa asiakkailleen erityyppisiä tuotteita. Suurin osa asiakkaistamme suosii vakiotuotteitamme, yleissähköä, aikasähköä ja kausisähköä, kun taas toiset haluavat mieluummin seurata aktiivisesti markkinoita räätälöidympien tuotteiden avulla. Alhaiset sähkönhinnat ja leuto sää vaikuttivat myös sähkönmyyntiin. Herrforsin loppuasiakasmyynti supistui 0,6 % edellisvuoteen verrattuna. Herrfors osallistui v Ylivieskan kevätmarkkinoille ja Pietarsaaren Jaakon Päiville omalla infopisteellä. Markkinavieraat saivat Jaakon Päivillä myös koeajaa yhtiön sähköautoa, mikä oli kovasti suosittu mahdollisuus. Sähköautojen latauspylvään asennus siirrettiin tehtäväksi keväällä Latauspylväs tulee Pietarsaaren Kauppiaankadulle Raatihuoneen viereen. Olemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä Katternö-asiakaslehdessämme tiedottaneet aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista ja myös Katternö-ryhmän ajankohtaisista asioista. Tämän vuoden uutuutena Katternö-lehti on lähetetty myös Härjeåns Kraftin sähkönmyyntiyhtiön, Fyrfasenin, asiakkaille Ruotsiin

10 Under året gjordes långtgående planer på en ännu säkrare el leverans inom vårt distributionsområde. Planerna går ut på att regionnätet på 110 kv är trädsäkrat i och med en bred linjegata. Linjegatan som är mellan 20 till 26 meter kan endast i yttersta extrema lägen hotas av fallande träd på linorna. Via förebyggande åtgärder och patrullering kan man förhindra att så höga träd växer upp i närheten av linjegatorna. Med jämna mellanrum har också nätinnehavaren rätt att fälla alla träd 10 meter på båda sidorna om linjegatan. Arbetet med trädsäkringen ELNÄTVERKSAMHETEN startas från varje elstation. Varje enskild utgång betraktas ur stormens synvinkel så att ledningen ersätts med jordkabel eller att man ser till att linjegatorna är tillräckligt breda där man korsar skogsområden. De utgångar som är främst utplacerade på åkermark är redan i sig vädersäkrade. Denna genomgång kommer att ta tid eftersom vi inom vårt distributionsområde har ett 40-tal utgående högspänningslinjer med en total längd på ca 1000 km. Målsättningen med denna plan är att vi år 2030 har ett vädersäkert system och enligt de prelimnära investeringsplanerna kommer detta att kosta oss ca 3 4 miljoner euro per år. Totalinvesteringen blir med andra ord under en 15 års period sammanlagt miljoner euro. Elförbrukningen inom Katternö gruppen och därmed elöverföring i regionnätet sjönk med drygt 1,4 % och blev ungefär GWh. Året präglades av en varm väderlek vilket syntes speciellt i början och slutet av året. Enligt Meteorologiska institutets statistik var året ur regional synpunkt på många håll rekordvarmt i ett område som sträcker sig från Satakunta till Norra Österbottens västra del och Norra Savolax. Även på andra håll var året sällsynt Arbetet med utvecklingsplanerna påbörjades Seppo Tupeli eller exceptionellt varmt. I medeltal var 2014 cirka 1,6 grader varmare än långtidsmedelvärdet, dvs. perioden Vi drabbades av en snöstorm i början november som förorsakade en hel del bekymmer i vårt nät. Förutom problem i distributionsnätet accentuerades antalet driftsavbrott, totalt strömlösa kunder, via ett stolpfel i regionnätet. En metallstolpe i centrum av Jakobstad föll till följd av hård vind, tydlig isbelastning på ledningarna samt en tjälfri mark. Dessa faktorer tillsammans fick stolpen att brista och falla ner. En stolpe av detta slag skall nog klara denna situation men av någon okänd orsak höll inte denna hörnstolpe för denna extrema belastning. Stolpen har nu blivit utbytt och ersatts med en stabilare konstruktion samt större stagplattor. Under vintern konstaterades en lång rad av kortare störningar inom hela vårt distributionsnät på grund av snölaster. Den tunga snön fastnade på träden så att kvistarna böjde sig och nuddade i ledningarna. Snölasten var under vintern den besvärligaste i mannaminne. Otroligt stora mängder träd måste till följd av dessa snöskador avverkas i vår region. Under året förnyades inom Katternö gruppen det gemensamma övervakningsprogrammet för elnäten. Under vintern startades också inköpsförhandlingarna om en uppgradering av nätets styrsystem. Tanken är att få systemet med alla dess funktionaliteter i drift under Installationen av de fjärravlästa mätarna är nu genomfört och det nya Generis energidatasystemet hanterar alla timvärden och beräknar balansen för alla kunder. Inom Herrfors distributionsområde blev det ännu en liten nedgång på överföringen med 0,4 %. Nya anslutningar har byggts under året i en jämn takt även om antalet anslutningar visar på en nedåtgående trend de senaste fem åren. Under året anslöts ca 110 nya abonnenter till vårt distributionsnät. Stora ersättningsinvesteringar har gjorts under året i speciellt Bennäs/ Lövö området samt i Terjärv. Gamla luftledningar har ersatts med jordkablar på både lågspänningsoch högspänningssidan. Allt för att ytterligare minska på avbrotten och att öka tillgängligheten enligt politikernas önskemål och som är dikterat i den nya elmarknadslagen. Katternö arkiv/arkisto SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Kehittämissuunnitelmatyö alkoi Toimintavuonna tehtiin kauaskantoisia suunnitelmia entistäkin turvatumman sähkönjakelun takaamiseksi jakelualueellamme. Suunnitelmat perustuvat 110 kv:n alueverkon suojaamiseen puilta leveän linjakadun avulla. Kun linjakatu on metriä leveä, langoille voi kaatua puita vain harvinaisissa ääritilanteissa. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja partioinnin avulla voidaan estää puiden kasvaminen liian korkeiksi linjakatujen läheisyydessä. Verkonhaltijalla on myös oikeus kaataa puita tasaisin väliajoin kymmenen metrin alalta linjakadun molemmin puolin. Suojaamistyöt aloitetaan jokaiselta sähköasemalta. Jokainen erillinen ulostulo tutkitaan myrskyn näkökulmasta siten, että ilmajohdot korvataan maakaapeleilla ja linjakatujen riittävä leveys taataan metsäalueilla. Peltomailla sijaitsevat linjat kestävät jo sinällään sään vaikutuksia. Tämä tarkastus vie aikaa, sillä jakelualueellamme on noin 40 suurjännitelinjaa, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 1000 kilometriä. Suunnitelman tavoitteena on säänkestävä järjestelmä vuoteen 2030 mennessä. Alustavien investointisuunnitelmien mukaan se tulee maksamaan meille 3 4 miljoonaa euroa vuosittain. Kokonaiskustannukset seuraavan 15 vuoden ajalta nousevat siis miljoonaan euroon. Katternö-ryhmän sähkönkulutus ja sitä kautta alueverkon sähkönsiirto supistui runsaat 1,4 %. Sähköä kulutettiin noin GWh. Sää oli toimintavuonna kaikkinensa lämmin, mikä näkyi erityisesti vuoden alussa ja lopussa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi oli alueellisesta näkökulmasta katsottuna ennätyslämmin Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaan läntiseen osaan ja Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Vuosi oli harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin muuallakin Suomessa. Vuosi 2014 oli noin 1,6 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo (eli siis ajanjakso ). Marraskuussa alueemme iski lumimyrsky, joka aiheutti jonkin verran ongelmia sähköverkoille. Jakeluverkoston ongelmien lisäksi sähkökatkosten määrä kasvoi (yhteensä sähkötöntä kotitaloutta) alueverkon tolppavian takia. Pietarsaaren keskustassa sijainnut metallitolppa vaurioitui kovan tuulen, johtojen jääkuormituksen ja routimattoman maan yhteisvaikutuksesta, jolloin tolppa murtui ja kaatui maahan. Tämänkaltaisten metallitolppien pitäisi kestää tällaisia tilanteita, mutta kyseinen kulmatolppa ei jostain tuntemattomasta syystä selvinnyt tästä äärimmäisestä kuormituksesta. Tolppa on nyt vaihdettu ja korvattu vahvemmalla rakennelmalla sekä suuremmilla haruslaatoilla. Lumikuormat aiheuttivat talven aikana useita lyhyitä sähkökatkoksia koko jakeluverkossamme. Puihin kertyi raskaita lumikuormia, jolloin oksat taipuivat ja osuivat linjoihin. Viime talven lumikuorma oli hankalin miesmuistiin, ja alueellamme jouduttiin kaatamaan ennennäkemätön määrä puita lumivahinkojen takia. Katternö-ryhmässä uusittiin sähköverkkojen yhteinen valvontaohjelma toimintavuoden aikana. Talvella käynnistettiin myös ostoneuvottelut verkon ohjausjärjestelmän päivittämiseksi. Tarkoituksena on saada järjestelmä ja kaikki sen toiminnot käyttöön vuoden 2015 aikana. Etäluettavien mittareiden asennus on nyt saatu päätökseen, ja uusi Generisenergiatietojärjestelmä hoitaa kaikki tuntiarvot ja laskee kaikkien asiakkaiden sähkötaseet.sähkönsiirto supistui Herrforsin jakelualueella 0,4 %. Uusia liittymiä on rakennettu tasaista vauhtia vuoden mittaan, vaikka liittymien määrä onkin hieman supistunut viiden viime vuoden ajan. Noin 110 uutta tilaajaa liittyi jakeluverkkoomme vuoden mittaan. Vuoden aikana tehtiin myös suuria korvausinvestointeja erityisesti Pännäisissä/Lövössä sekä Teerijärvellä. Vanhoja ilmajohtoja on korvattu maakaapeleilla sekä pien- että suurjännitepuolella. Sillä pyritään vähentämään katkosten määrää ja lisäämään sähkön saatavuutta poliitikkojen toiveiden ja uuden sähkömarkkinalain säädösten mukaisesti

11 År 2014 blev ett händelserikt år med ett flertal både större och mindre projekt. IT-året präglades kanske mest av två projekt inom Katternögruppen. Ett helt nytt projekt, förnyelsen av vårt system för fjärrstyrning och -övervakning för elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA, samt en fortsättning på det sk. Signalnätsprojektet. En läsare med gott minne kanske kommer ihåg att projektet gällde att ersätta det gamla radiobaserade kommunikationssystemet med ett modernt kommunikationssystem byggd på säkrad fiber. Mera bakgrundsinformation om projektet finns i årsberättelsen 2013, som kan IT 2014 laddas ner på Katternös www-sidor. Kriterier för kommunikationssystemet var följande: Bör vara mycket driftsäkert och får under inga omständigheter vara väderkänsligt. Dessutom ska reservkomponenter alltid finnas på hyllan för att kunna bytas ut med väldigt kort varsel Knutpunkterna ska ha dieselsäkrad strömförsörjning och följaktligen klara sig utan extern strömtillförsel Bör ha låga driftskostnader Bör vara flexibel, dvs. enkelt att ta i bruk, underhålla samt expandera Bör uppfylla såväl dagens som morgondagens kommunikationskrav Inom Katternögruppen har vi med några års drift bakom oss kunnat konstatera att resultaten motsvarar målsättningarna och driftsäkerheten har varit synnerligen god. Under år 2014 kopplades ett antal el-stationer upp på vårt kommunikationsnät samt en vindkraftspark. Förnyat system för fjärrstyrning och övervakning, MicroSCADA År 2013 beslöt Katternöbolagens driftkommitté att marschordningen för kommande tre större gemensamma satsningar ska vara Robert Ståhl följande; först ut en förnyelse av kommunikationssystemen, det sk. Signalnätet, inom vilket vi bygger själva basen för säker kommunikation inom gruppen. Därefter följer en förnyelse av MicroSCADA och under år 2015 en utvärdering och implementering av ett gemensamt system för rapportering, planering och övervakning av eldistributionsnäten. De flesta Katternö-bolagen har använt sig av samma system för fjärrstyrning och -övervakning av elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA. Inom gruppen har det funnits ett antal egna instanser med den gemensamma nämnaren att de flesta systemen har varit rätt ålderstigna. Det är dock skäl att påpeka att ifrågavarande system inte ska jämföras med vanlig konsumentmjukvara, där uppdateringscykeln är rätt tät. Vårt fall är snarare frågan om ett sk. industrisystem där uppdateringsoch livscykeln är rätt annorlunda. Inom Katternögruppen har det också förts många diskussioner kring en revidering och konsolidering av systemupplägget i samband med nästa större uppdatering av MicroSCADA. Olika scenarion och alternativ har bollats fram och tillbaka. Det stod dock klart för alla att vi vinner mest på att samköra projektet inom gruppen, dvs. för de bolag som ville vara med. Upplägget och tidpunkten kvarstod ännu att spikas. I början av år 2014 var således allt klart för start av MicroSCADA projektet. Efter flera månader av intensivt arbete fick bolagen inom projektgruppen under hösten sina system i operativt skick. I projektet deltog Jakobstads Energiverk, Kronoby Elverk, Vetelin Sähkölaitos, Esse Elektro-Kraft samt Herrfors. Ny kommunikationsmast till Terjärv Kring mitten av 1980-talet reste dåvarande Ab Albäck Oy en kommunikationsmast på Brinksidan mitt i Terjäv centrum. År 2013 då det framkom att det inte mera fanns förutsättningar för en fortsättning med existerande mast beslöt vi att undersöka behovet för en ny mast och hitta en lämplig plats. Rätt snart visade det sig att det fanns ett antal lämpliga platser runtom i Terjärv och valet föll på Fårbrobacken, några kilometer från Terjärv centrum. Projektet startades i Mats Sandström IT 2014 Vuosi 2014 sisälsi runsaasti tapahtumia sekä useita pieniä ja suuria hankkeita. IT-vuotta hallitsi ehkä eniten kaksi Katternö-ryhmän suurta hanketta. Ensimmäinen näistä oli täysin uusi hanke, jonka tarkoituksena oli uudistaa sähköasemien ja tuotantolaitosten vanha kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmä (MicroSCADA). Toinen hanke oli jatkoa nk. Signaaliverkkohankkeelle. Tarkkamuistiset lukijat ehkä muistavat, että Signaaliverkkohankkeen tarkoituksena oli korvata vanha, radiopohjainen viestintäjärjestelmä nykyaikaisella, varmennetulla kuituun perustuvalla viestintäjärjestelmällä. Hankkeesta on lisätietoa vuoden 2013 vuosikertomuksessa, joka löytyy Katternön verkkosivuilta. Viestintäjärjestelmälle asetettiin seuraavat vaatimukset: Sen on oltava erittäin käyttövarma eikä missään olosuhteissa herkkä sääoloille. Lisäksi varaosia on aina oltava hyllyllä, jotta osanvaihto voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Sen solmupisteissä on oltava diesel-varmistettu virransaanti, ja niiden tulee näin ollen selvitä ilman ulkoista virransaantia. Sillä tulee olla matalat käyttökustannukset. Sen on oltava joustava eli helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa. Sen on täytettävä niin nykypäivän kuin huomisenkin viestintävaatimukset. Olemme Katternö-ryhmässä muutaman vuoden käyttökokemuksen perusteella todenneet, että tulokset vastaavat tavoitteita ja että käyttövarmuus on ollut erittäin hyvä. Vuoden 2014 aikana viestintäverkkoomme kytkettiin useita sähköasemia ja yksi tuulivoimapuisto. MicroSCADA, kaukokäytön ja -valvonnan uudistettu järjestelmä Katternö-yhtiöiden käyttötoimikunta päätti vuonna 2013 kolmen suuren yhteisen hankkeen marssijärjestyksen. Ensimmäisenä uudistettaisiin viestintäjärjestelmä (nk. Signaaliverkko), jolle koko ryhmän sisäinen turvallinen viestintä perustuu. Seuraavana uudistettaisiin MicroSCADA-järjestelmä, ja vuoden 2015 aikana toteutettaisiin sähköjakeluverkon raportoinnin, suunnittelun ja valvonnan yhteisen järjestelmän arviointi ja täytäntöönpano. Valtaosa Katternö-yhtiöistä on käyttänyt MicroSCADAa, samaa sähköasemien ja tuotantolaitosten kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmää. Muutamat tahot ovat käyttäneet omia järjestelmiään, mutta järjestelmien iäkkyys on ollut yhteistä kaikille. On kuitenkin paikallaan huomauttaa, ettei kyseisiä järjestelmiä tule verrata tavallisiin kuluttajaohjelmistoihin, joiden päivityssykli on aika tiheä. Meidän tapauksessamme on kyse nk. teollisuusjärjestelmistä, joiden päivitys- ja elinkaari on melko erilainen. Katternö-ryhmässä on myös käyty useita keskusteluja järjestelmän tarkistuksesta ja yhtenäistämisestä samanaikaisesti MicroSCADAn seuraavan suuren päivityksen kanssa. Erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoja on palloteltu edestakaisin. Kaikki ovat kuitenkin ymmärtäneet, että suurin hyöty saadaan toteuttamalla hanke samanaikaisesti ryhmässä eli niissä yhtiöissä, jotka haluavat siihen osallistua. Järjestelyt ja ajankohdat ovat vielä vahvistamatta.kaikki oli toisin sanoen valmiina MicroSCADA-hanketta varten vuoden 2014 alussa. Usean intensiivisen ja työntäyteisen kuukauden jälkeen hankeryhmään osallistuneet yhtiöt saivat järjestelmänsä toimintakuntoon syksyllä. Hankkeeseen osallistuivat Pietarsaaren Energialaitos, Kruunupyyn Sähkölaitos, Vetelin Sähkölaitos, Esse Elektro-Kraft ja Herrfors. Teerijärvelle uusi tietoliikennemasto Silloinen Ab Albäck Oy pystytti 1980-luvun puolivälissä tietoliikennemaston Brinksidaniin, Teerijärven keskustaan. Kun vuonna 2013 kävi ilmi, ettei vanhan maston käytölle ollut enää edellytyksiä, päätimme tutkia uuden maston tarvetta ja etsiä sille sopivan sijoituspaikan. Huomasimme pian, että Teerijärvellä oli useita sopivia sijoituspaikkoja, ja päädyimme lopulta Fårbrobackeniin, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Teerijärven keskustasta. Hanke käynnistyi tammikuun 2014 alussa, ja uusi masto pystytettiin saman vuoden syksyllä. Pyrimme hankkeen puitteissa 20 21

12 början av januari 2014 och den nya masten restes under hösten Inom projektet strävade vi till att så långt som möjligt använda oss av lokala entreprenörer. Till vår stora belåtenhet kunde vi konstatera att samarbetet med allt från markägare till myndigheter och entreprenörer fungerade exemplariskt. Utöver dessa nämnda projekt körde vi under året som gick en lång rad av olika IT projekt genom vilka vi strävar till att förbättra kundservicen och bli mera kostnadseffektiva. Den enskilda förbättring som våra kunder kanske enklast märker är den modul vi lanserade på våra www-sidor, genom vilken våra kunder kan följa med sin egen elförbrukning. Bränsleförbrukningen vid Vieskan Voima Vieskan Voiman polttoainekulutus Andreas Rasmus Fjärrvärmeproduktionen Oy Perhonjoki Ab levererade under 2014 från Alholmens Kraft kraftverk utan några större problem totalt 190 GWh fjärrvärme till Jakobstads energiverk. En minskning med ca 1,9 % jämfört med Fjärrvärmeleveranserna 2014 följde fjolåret på månadsbasis i stora drag, men med något högre förbrukning i januari, maj och juni samt något lägre förbrukning i mars samt juli. I Ylivieska producerade kraftverket Vieskan Voima totalt 95 GWh fjärrvärme, vilket är en minskning på 1,6 % jämfört med året innan. Förutom fjärrvärme producerade kraftverket 23,6 GWh el och 6,2 GWh ånga. Vieskan Voimas driftsäkerhet och tillgänglighet förbättrades under året med en ny reservmatning av el till kraftverket. Det är nu möjligt att få reservmatning av el till kraftverket från alla el-stationer i Ylivieska. Bränslehanteringen och matningen förbättrades genom förnyandet av tömningsskruvarna på bränsle silosarna samt genom att förnya programvaran för mottagningsstationens våg och provtagning. Fjärrvärmeförsäljningen 2014 var liksom året innan varmare Fjärrvärmeverksamheten 2014 än normalt, vilket gjorde att fjärvärmeförsäljningen minskade, trots nya fjärrvärmeanslutningar med 1,4 % och uppgick till 85 GWh. Avsaknaden av längre perioder med sträng kyla gjorde att toppeffekten stannade under 35 MW, istället för det normala 40 MW. Under året fick Ylivieska fjärrvärme 12 stycken nya anslutningar. De nya anslutningarna var främst radhus och höghus. Speciellt livlig sommar var det på byggfronten för höghus. Tre nya höghus anslöt sig med totalt 91 bostäder. Största enskilda anslutningen var nya ishallen i Ylivieska. Den teoretiska anslut- Mats Sandström käyttämään mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien palveluja. Saimme tyytyväisenä todeta, että yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa maanomistajista viranomaisiin ja yrittäjiin sujui esimerkillisesti. Näiden tässä mainittujen hankkeiden lisäksi toteutimme vuoden aikana useita erilaisia IT-hankkeita, joilla pyrimme parantamaan asiakaspalvelua ja kustannustehokkuutta. Asiakkaiden ehkä helpoiten huomaama yksittäinen parannus on verkkosivuillamme lanseerattu moduuli, jonka avulla asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan. Använda bränslen vid Vieskan Voima 2014 Vieskan Voiman käyttämät polttoaineet 2014 Kaukolämpötoiminta 2014 Kaukolämpötuotanto Oy Perhonjoki Ab toimitti Alholmens Kraftin voimalasta yhteensä 190 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle vuonna 2014 ilman suurempia ongelmia. Se on 1,9 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2014 kaukolämpötoimitukset noudattelivat kuukausittain tarkasteltuna pitkälti edellisvuoden lukuja, vaikka tammi-, touko- ja kesäkuun kulutusluvut olivat hieman suurempia ja maalis- ja heinäkuun hieman pienempiä. Ylivieskassa sijaitseva Vieskan Voima tuotti vuoden aikana yhteensä 95 GWh kaukolämpöä, mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kaukolämmön lisäksi voimala tuotti 23,6 GWh sähköä ja 6,2 GWh höyryä. Vieskan Voiman käyttövarmuutta ja saatavuutta parannettiin vuoden mittaan voimalaan toimitettavan sähkön uudella varasyöttöjärjestelmällä. Uuden järjestelmän ansiosta voimalaan on mahdollista toimittaa sähköä varasyötöllä kaikilta Ylivieskan sähköasemilta. Polttoaineiden käsittelyä ja syöttöä parannettiin uudistamalla polttoainesiilojen tyhjennysruuvit sekä uusimalla vastaanottoaseman vaa an ja näytteenoton ohjelmat. Kaukolämmön myynti Vuosi 2014 oli edellisvuoden tapaan keskivertoa lämpimämpi, minkä vuoksi kaukolämmön myynti laski 1,4 % uusista kaukolämpöasiakkaista huolimatta. Kaukolämpöä myytiin 85 GWh. Pitkäkestoisten ankarien pakkasjaksojen puuttuessa huipputeho jäi 35 megawattiin tavallisen 40 megawatin sijaan. Ylivieskan kaukolämpöön liittyi vuoden mittaan 12 uutta asiakasta. Uudet asiakkaat olivat pääasiassa rivitalo- ja kerrostaloliittymiä. Kesä oli erityisen vilkas kerrostalorakentamisen rintamalla. Kaukolämpöön liittyi kolme uutta kerrostaloa eli yhteensä 91 huoneistoa. Suurin 22 23

13 ningseffekten ökade med ca 800 kw och den anslutna byggnadsvolymen ökade med nästan m 3. Investeringar och utförda arbeten Sammanlagt byggdes under året ca 800 m nya fjärrvärmekulvert. Förutom nya anslutningskulvertar byggdes en 550 m lång förbindelselinje för att förbättra fjärrvärmenätets funktionalitet. Dessutom har ca 600 m gamla, från slutet av 70-talet byggda stamlinjer som var i dåligt skick sanerats Katternö gruppens personal och styrelser firade gemensam självständighetsfest med seminarium och festmiddag Katternö ryhmän henkilökunnan ja hallituksien yhtenäinen itsenäisyyspäiväseminaari ja -illallinen Mats Sandström yksittäinen asiakas oli Ylivieskan uusi jäähalli. Teoreettinen liittymisteho kasvoi noin 800 kilowattia, ja kaukolämpöön liittyneiden rakennusten rakennustilavuus lisääntyi lähes kuutiometriä. Investoinnit ja toteutetut työt Vuoden mittaan rakennettiin noin 800 metriä uusia kaukolämpölinjoja. Uusien liittymälinjojen lisäksi rakennettiin 550-metrinen yhdyslinja, jonka tarkoituksena on parantaa kaukolämpöverkon toimintaa. Näiden lisäksi kunnostettiin huonokuntoinen, 600 metriä pitkä ja 1970-luvulla rakennettu vanha runkolinja Karolina Isaksson

14 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase 2014 Karolina Isaksson 26 27

15 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2014 präglades av en utdragen lågkonjunktur. Områdespriset för Finland sjönk från 41.2 euro per megawattimme året innan till 36,0 euro per megawattimme. Detta ledde till att användningen av koncernens produktionsresurser minskade. Med nya skatter på torv och ett reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen paradoxalt nog lett till att kolanvändningen ökat. Från att ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet ett huvudbränsle. Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi och Puhuri Oy:s vindkraftsparker Kopsa 1 och 2 i Brahestad var alla i bruk under året. Tillsammans bidrar dessa parker med en kapacitet på närmare 35 MW. Elförbrukningen på Katternös distributionsområde sjönk under året med 1,4 %. För hela landet minskade förbrukningen med 0,8 %. Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse för 2014 Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk minskade med 1,9 %. I Ylivieskaområdet minskade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 1,1 %. Värt att notera är att dessa förbrukningssiffror kraftigt påverkats av den milda vintern. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors, Perhonjoki, Härjeåns Kraft samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Härjedalens Miljöbränsle Ab. I koncernen Perhonjoki ingår moderbolaget Oy Perhonjoki Ab samt dottern Katternö Kraft Oy Ab. I Härjeåns Kraft koncernen ingår moderbolaget Härjeåns Kraft Ab samt döttrarna Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab och Härjeåns Energi Ab. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till koncernen och dess ägare, sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab samt via dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy och dess dotter vindkraftsbolaget Puhuri Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Dotterbolag Härjedalens Miljöbränsle Ab, producerar pellets och briketter baserade på trä och/ eller torv som råvara. Bolaget äger torvkoncessioner som ger rättigheter till torvbrytning på ca ha torvmarker. Bolagets kunder är energibolag, kommuner, industriföretag och husägare via återförsäljare. I början på juli månad skedde en intern transaktion mellan dotterbolagen Härjedalens Miljöbränsle Ab och Härjeåns Kraft Ab, varigenom pellets- och brikett baserade förädlingsverksamheten, med torv och trä som råvaror, övergick till Härjeåns Kraft Ab:s dotterbolag Härjeåns Energi Ab. Kvar i Härjedalens Miljöbränsle blev torvkoncessionerna. Bolaget bryter torv och levererar, på basis av ett långsiktigt torvleveransavtal, råtorv till Härjedalens Energi Ab som sköter marknadsföringen, försäljningen och distributionen av produkterna till kunder. Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och energianskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 145,1 miljoner euro (122,4) och rörelsevinsten till 14,5 miljoner euro (12,2). Det förbättrade rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle Ab och från Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmatningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns Kraft koncernen bidrar starkt till ökningen i rörelseresultatet. I fjol ingick bolagets resultat i koncernen från halvårsskiftet, medan det för 2014 ingår i sin helhet. Bolaget gjorde även 2013 en kostnadsreservering för de stormskador som drabbade bolagets elnät, vid slutet av året, vilket gjorde att bolagets resultat för årets andra hälft blev negativt. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,7 miljoner euro (0,6). Tack vare dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 0,8 miljoner euro (1,9). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 6,5 % (7,1 %). Avkastningen på investerat kapital var 3,4 % (4,8 %). Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 176,2 miljoner euro (107,0). Ökningen i räntebärande skulden kommer sig av köpet av Jakobstads Energiverks affärsverksamheter som finansierades med främmande kapital. Koncernens soliditet, sjönk på grund av den större lånestocken till 39,7 % (47,7 %). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 16,8 miljoner euro (13,3). Risker och riskhantering Målsättningen med koncernens riskpolicy är att säkerställa att de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för bolagen kan uppfyllas. Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat sig vara mycket kostsam om den utfaller. För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modelleringsoch marknadsanalystjänster av Power-Deriva Oy. Deras analyser och rapporter ligger till grund för den kontinuerliga uppföljningen av marknadsutvecklingen som görs i ledningsgruppen. För att minimera marknadsprisrisker utnyttjas såväl el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt Sähkömarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2014 leimasi pitkittynyt laskusuhdanne. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 41,2 eurosta megawattitunnilta 36,0 euroon megawattitunnilta. Konsernin tuotantoresurssien käyttö supistui tästä syystä. Turpeelle asetettujen uusien verojen ja puupolttoaineen tuotantotuen leikkauksen myötä kehitys on paradoksaalisesti lisännyt voimakkaasti hiilen käyttöä. Hiili oli aiemmin Alholmens Kraftin varapolttoainetta, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut pääasiallinen polttoaine. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhuri Oy:n Kopsa 1:n ja 2:n tuulivoimapuistot Raahessa olivat käytössä toimintavuoden aikana. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on lähes 35 MW. Sähkönkulutus laski 1,4 % Katternön jakelualueella. Koko maassa sähkönkulutus laski 0,8 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle pienenivät 1,9 %. Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2014 (käännös) Kaukolämmön sekä prosessihöyryn myynti laski Ylivieskan alueella 1,1 %. Kannattaa huomata, että leuto talvi on vaikuttanut voimakkaasti näihin kulutuslukuihin. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä tytärkonsernit Herrfors, Perhonjoki ja Härjeåns Kraft sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Kat-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhonjokikonserniin kuuluu emoyhtiö Oy Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab. Härjeåns Kraft -konserniin kuuluu emoyhtiö Härjeåns Kraft Ab sekä tytäryhtiöt Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab ja Härjeåns Energi Ab. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Oy Perhonjoki Ab hoitaa pääasiassa sähkön ja kaukolämmön hankinnan ja tuotannon konsernille Pohjolan Voima Oy:n, EPV Energia Oy:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n omistuksensa kautta sekä tytäryhtiön Katternö Kraft Oy Ab:n Kanteleen Voima Oy:n omistuksensa kautta. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab hoitaa sähköverkkotoiminnan. Tytäryhtiö Härjedalens Miljöbränsle Ab tuottaa puu- ja/tai turvepohjaisia pellettejä ja brikettejä. Yhtiöllä on turpeenottoluvat, jotka oikeuttavat turpeennostoon n hehtaarin alalta. Yhtiön asiakkaina on energiayhtiöitä, kuntia, teollisuuslaitoksia ja talonomistajia jälleenmyyjien kautta. Tytäryhtiöt Härjedalens Miljöbränsle Ab ja Härjeåns Kraft Ab toteuttivat heinäkuun alussa sisäisen liiketoiminnan siirron, jossa turvetta ja puuta raaka-aineinaan käyttävä pellettija brikettipohjainen jalostustoiminta siirtyi Härjeåns Kraft Ab:n tytäryhtiölle, Härjeåns Energi Ab:lle. Turpeenottoluvat jäivät Härjedalens Miljöbränsle Ab:lle. Yhtiö nostaa turvetta ja toimittaa pitkäjänteisen turpeentoimitussopimuksen nojalla raakaturvetta Härjedalens Energi Ab:lle, joka hoitaa tuotteiden markkinoinnin, myynnin ja jakelun asiakkaille. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa palvelut konserniyhtiöiden ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli toimintavuonna 145,1 milj. euroa (122,4) ja liikevoitto 14,5 milj. euroa (12,2). Liiketuloksen kohentuminen johtuu yhtäältä Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä ja toisaalta Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft -konserni vaikuttaa vahvasti liiketuloksen kasvuun. Viime vuonna yhtiön tulos sisältyi konsernin tietoihin vain jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun taas vuonna 2014 tulos sisältyy tietoihin kokonaisuudessaan. Yhtiö teki vuonna 2013 kustannusvarauksen yhtiön sähköverkolle loppuvuodesta aiheutuneiden myrskyvahinkojen vuoksi, minkä vuoksi yhtiön tulos jäi vuoden jälkipuoliskolla negatiiviseksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,7 milj. euroa (0,6). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 0,8 milj. euroa (1,9). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 6,5 % (7,1 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 3,4 % (4,8 %). Konsernin korollinen velka oli tilikauden lopussa 176,2 milj. euroa (107,0). Korollisen velan kasvu johtuu Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoimintojen ostosta, joka rahoitettiin vieraalla pääomalla. Yhtiön omavaraisuus laski suuremman lainakannan vuoksi 39,7 %:iin (47,7 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 15,7 milj. euroa (13,3). Riskit ja riskienhallinta Konsernin riskienhallintaohjelman tavoitteena on varmistaa yhtiöille asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi. Power-Deriva Oy:ltä ostetaan mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseille ja raporteille. Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia. Investoinnit ja sijoitukset Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 88,1 milj. euroa (30,2), joista 81,7 miljoonaa (24,5) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 1,9 milj. euroa (5,6) osakkeisiin ja osuuksiin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 46,7 milj. euroa (17,4), sähkökaupan ja tuotannon 28 29

16 90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3 miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 46,9 miljoner euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 5,9 miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1 (2,8) miljoner euro. I siffrorna 2014 års siffror igår även köpet av Jakobstads Energiverk. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab fanns vid bokslutstidpunkten registrerade aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Vid moderbolagets extra bolagsstämma beslöts att öka bolagets aktiekapital med ,11 euro genom att via en riktad emission emittera högst nya aktier. Aktierna erbjöds att tecknas av aktieägare i bolaget eller en till aktieägare närstående part. Aktiens teckningspris var 194,20 euro/ aktie varav 8,41 euro/ aktie går till aktiekapitalet och resten till fonden för fritt inbetalt eget kapital. Aktiernas tecknades med apportegendom. Vid bokslutstillfället hade ca 56 % av aktierna tecknats och vid utgången av januari månad 2015 var alla emitterade aktier tecknade. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Glen Ahlskog Mikael Jakobsson Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Antalet anställda i Katternö koncernen vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan Antalet anställda * Genomsnittligt antal anställda** Totala personalkostnader i koncernen (1 000 )*** (inklusive styrelsearvoden) * inkl fd Jakobstads Energiverks personal ** inkl Härjeåns Kraft koncernen *** Härjeåns med från I moderbolaget var tre (två) personer anställda. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2014 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell Berts som ansvarig revisor. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,85 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas totalt euro. Resterande belopp ,15 euro tas från vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Lågkonjunkturen verkar fortsätta med låga elpriser som följd även Jakobstad, den Pietarsaaressa, under Detta medför fortsatt begränsad användning av bolagets produktionsapparat.förslaget att förbättra stödet för energianvändning av ved verkar bli en halvmessyr när gallringsvirke i praktiken inte kan utnyttjas. Skogsindustrin krävde av rädsla för förhöjda massavedspriser en begränsning av stödet ifall man skulle komma in på massavedsdimensioner. Detta kombinerat med skatt på torv i värmeproduktion medför att användning av kol kommer att fortsätta. Köpet av affärsverksamheten av Jakobstads Energiverk i slutet av 2014 frånsett elproduktionen torde medföra att omsättningen ökar och lönsamheten förbättras för koncernen Investeringarna i Härjeåns Kraft och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki som Katternö Kraft torde också ge utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. Peter Boström Alpo Salonen Gösta Willman lm ordförande /puheenjohtaja vice ordförande varapuheenjohtaja investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 34,5 milj. euroa (1,5) sekä investoinnit turvetuotantoon 1,1 milj. euroa (2,8). Luvut sisältävät myös Pietarsaaren Energialaitoksen oston. Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab:ssä oli tilinpäätöshetkellä osaketta. Osakkeen nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Emoyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön osakepääomaa päätettiin korottaa ,11 eurolla laskemalla suunnatussa osakeannissa liikkeelle enintään uutta osaketta. Osakkeet tarjottiin yhtiön osakkeenomistajien tai heitä lähellä olevien tahojen merkittäviksi. Osakkeen merkintähinta oli 194,20 euroa/osake, josta 8,41 euroa/osake siirrettiin osakepääomaan ja loput vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeet merkittiin osin apporttiomaisuutta vastaan. Noin 56 prosenttia osakkeista oli merkitty tilinpäätöspäivänä ja kaikki annin osakkeet tammikuun 2015 loppuun mennessä. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi: Peter Boström, puheenjohtaja Alpo Salonen Gösta Willman, varapuh.joht. Sven-Oskar Stenbäck Glen Ahlskog Mikael Jakobsson Tuula Loikkanen Alf Stenvik Emoyhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Katternö-konsernin työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta Työtekijämäärä * Keskimääräinen työtekijämäärä** Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1 000 )*** (sis. hallituksen palkkiot) * sis. ent. Pietarsaaren Energialaitoksen henkilöstön ** sis. Härjeåns Kraft -konsernin *** Härjeåns mukana luvuissa lähtien Emoyhtiössä oli kolme (kaksi) työntekijää. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2014 varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Kjell Berts päävastuullisena tilintarkastajana. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on ,85 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista yhteensä Sven-Oskar Stenbäck Glen Ahlskog Mikael Jakobsson Tuula Loikkanen Alf Stenvik Stefan Storholm verkställande direktör toimitusjohtaja euroa. Loppusumma eli ,15 euroa nostetaan voittovarojen tililtä. Tulevan kehityksen arviointi Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat tuntuvat jatkuvan myös vuonna Yhtiön tuotantokoneisto on sen vuoksi edelleen rajoitetussa käytössä. Puun energiakäytön tuen nostoesitys näyttää jäävän puolinaiseksi toimenpiteeksi, koska harvennuspuuta ei käytännössä voida hyödyntää. Metsäteollisuus vaati tuen rajoittamista peläten kuitupuuhintojen nousua, mikäli tuki olisi koskenut kuitupuukokojakin. Tämä yhdessä lämmöntuotannossa käytettävän turpeen verotuksen kanssa aiheuttaa sen, että hiilen käyttö jatkuu. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto vuoden 2014 lopussa, poislukien sähköntuotanto, lisännee konsernin liikevaihtoa ja parantanee kannattavuutta vuonna Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimaan niin Perhonjoessa kuin Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja nostanevat kannattavuutta

17 Koncernresultaträkning Oy Katternö Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva Arvonalentumiset pysyvien vast.hyöd. Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före extraordinära poster Voitto ennen satunnaiseriä Extraordinära poster Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Koncernbalansräkning Oy Katternö Ab Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar 19 1 Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Aktieemission Osakeanti Reservfond 2 2 Vararahasto Fonden för fritt inbetalt eget kapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

18 Katternökoncernens revisionsberättelse Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskaps-kapsperioden. Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus (käännös) Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäse- nille sekä toimitusjohtajalle tarkastavaltamme tilikaudelta. Koncernresultaträkning Oy Herrfors Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva Arvonalentumiset pysyvien vast. hyöd. Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före Extraordinära poster Voitto ennen satunnaisia eriä Extraordinära poster Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Jakobstad/Pietarsaari Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Kjell Berts CGR/KHT 34 35

19 Koncernbalansräkning Oy Herrfors Ab Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verkningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolsag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Öriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar 19 1 Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Resultaträkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Internränta Sisäinen korko från övriga muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Internränta Sisäinen korko från företag inom samma koncern 33 9 saman konsernin yrityksiltä från övriga 82 2 muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

20 Balansräkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter Aineettomat oikeudet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern Osuudet saman konsernin yrityksissä Övriga aktier och andelar Muut osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Fordringar hos företag inom samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Fordringar hos företag i samma koncern Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A Muun sähköliiketoiminnan tase (1 000 EUR) EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Nätverksamhetens Verkkotoiminnan resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 51 2 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från företag inom samma koncern 0 0 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från företag inom samma koncern Saman konsernin yrityksiltä Från övriga 2 2 Muilta Vinst före extraordinär poster Voitto ennen satunnaisia eriä Extraorinära poster Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 0 0 Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens Poistoero FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Skulder hos företag inom samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till företag i samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ