Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus"

Transkriptio

1 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

2 Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad ad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy a Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Ylivieska Toholampi Halsua Olmala Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Sievi Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2012 Verkställande direktörens översikt Herrforskoncernen Katternö i korthet Resultaträkning Ekonomisk översikt Balansräkning Investeringar i kraftproduktion Övrig elaffärsverksamhet Biobränslefabriken i Härjedalen Resultaträkning Elmarknaden, lokala vattenkraften Balansräkning och slutkundsförsäljningen Nätverksamheten Elnätverksamheten Resultaträkning Signalnätprojektet Balansräkning Fjärrvärmeverksamheten Perhonjokikoncernen Resultaträkning Katternökoncernen Balansräkning Styrelsens verksamhetsberättelse Styrelsemedlemmar Resultaträkning Balansräkning Revisionsberättelse Kaitsor Voltti Montering och lyft av Vörå Vöyri vindmöllorna i Ristivuori. Tuulimyllyjen asennus ja Vaasa Lapua Sänkiaho Alajärvi pystytys Ristivuorella Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2012 Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Fotografier: Mats Sandström och Katternös arkiv Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, Valokuvat: Mats Sandström ja Katternön arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Toimitusjohtajan katsaus Katternö lyhyesti Talouskatsaus Voimatuotannon investoinnit Härjedalenin biopolttoainetehdas Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti Sähköverkkotoiminta Signaaliverkkoprojekti Kaukolämpötoiminta Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Herrfors konserni Tuloslaskelma Tase Muu sähköliiketoiminta Tuloslaskelma Tase Verkkotoiminta Tuloslaskelma Tase Perhonjoki konserni Tuloslaskelma Tase Hallituksien jäsenet Painatus: Forsberg,

3 Verksamhetsåret 2012 präglades av lågkonjunkturen och den statsfinansiella krisen främst i Sydeuropa. Som följd av denna osäkerhet blev investeringströskeln kännbart högre med en ännu långsammare återhämtning från lågkonjunkturen som resultat. Vår marknadsmiljö Utvecklingen av koldioxidmarknaden har varit en stor besvikelse för gröna pådrivare. Förslaget är nu att ytterligare minska tillgången på koldioxidrättigheter i början av nuvarande period genom att flytta en del till slutet av perioden, eller vid behov helt dra in dessa rättigheter. Denna åtgärd är dock riskfylld på sikt. De låga priserna på koldioxid är resultatet av en lågkonjunktur och mycket god tillgång på vattenkraft. Ifall högkonjunkturen tar fart och vattentillgångarna sinar, vilket nu verkar vara fallet, ökar behovet av koldioxidrättigheter mycket snabbt med kraftigt förhöjda priser som resultat. Vår exportindustri är tyvärr mycket sårbar för extra kostnader som konkurrenterna på den globala marknaden inte drabbas av. Ett annat frågetecken är hur VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2012 Återhämtningens år energispardirektivet kommer att utformas. Iden är god men genomförandet med ett planerat tak för slutenergikonsumtionen får inte utgöra ett hinder för utbyggnad av livskraftig industri om än dess totala energiförbrukning ökar. Verksamhetsåret präglades av kolets återkomst i motsats till den officiella målsättningen. Den främsta orsaken var den regniga sommaren som halverade torvproduktionen. Härtill bidrog också den allt långsammare behandlingen av miljötillstånd för nya produktionsmarker. Nya skatter för torv och Stefan Storholm ett nedskuret stöd för biobränsle från årets början gynnade kolanvändningen. Att biobränsle och torv ersätts med kol har en synnerlig negativ inverkan på såväl sysselsättningen som på handelsbalansen, när inhemska bränslen ersätts med importerat kol. En långsiktig hållbar utveckling förutsätter en fungerande, transparent elmarknad. Tanken var att koldioxidhandeln skulle styra utvecklingen. Nu har vi ytterligare krav på andelen förnyelsebar energi, effektivitetsdirektiv, krav på inblandning av biobränsle, investeringsstöd, skogsbränslestöd i olika former, inmatningstariffer och skatter i nya former. Från och med i år har vi också en ny och nära nog anläggningsspecifik inmatningstariff ifall närmast kol ersätts med förgasat biobränsle. Denna orättvisa behandling av biobränsleanvändare kommer att snedvrida konkurrensen på den lokala bioenergimarknaden. Frågan är verkligen hur länge vi har en fungerande elmarknad. En ny elmarknadslag är på kommande. Enligt förslaget kommer man kraftigt att höja böterna vid längre strömavbrott. Likaså sätter man en hård tidtabell på en snabb utbyggnad av jordkabelnätet. Idén är säkert god men man borde också ställa frågan hur långt kan man pressa lönsamheten för nätverksamheten. Att Fortum flaggar för utförsäljning av nätverksamheten, liksom Vattenfall gjort redan tidigare, visar att lönsamheten för nätverksamheten är otillräcklig. Katternökoncernen I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår koldioxidfria produktion. Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi nära nog slutfördes under verksamhetsåret medan vindraftsparken Kopsa i Pyhäjoki i Puhuri Oy:s regi påbörjades. Totalt står dessa parker för 35 MW ny kodioxidfri produktionskapacitet I Alholmens Kraft upplevde vi dock ett bakslag. Den tioåriga kontinuerliga avvecklingen av kolanvändningen fick ett abrupt slut. Dels minskade tillgången på torvbränsle kraftigt samtidigt som det reducerade produktionsstödet för biobränsle från början av året gjorde vissa biobränslefraktioner olönsamma, när börspriset på el samtidigt sjönk. Ökad användning TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS V Lama ja valtiontalouden kriisi leimasivat toimintavuotta 2012 etenkin Etelä-Euroopassa. Investointikynnys kohosi tämän epävarmuuden seurauksena tuntuvasti korkeammaksi, minkä vuoksi lamasta toipuminen hidastui entisestään. Markkinaympäristömme Hiilidioksidipäästömarkkinoiden kehitys on ollut suuri pettymys innokkaille vihreille toimijoille. Nyt on esitetty päästöoikeuksien vähentämistä nykyisen kauden alkuvaiheessa siirtämällä osa niistä kauden loppuun tai tarvittaessa kokonaan poistamalla ne. Siinä on Toipumisen vuosi kuitenkin vaaransa pitkällä aikavälillä. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ovat aiheutuneet lamasta ja vesivoiman erittäin hyvästä saatavuudesta. Mikäli suhdanteet kohentuvat ja vesivarat ehtyvät, kuten nyt näyttäisi käyvän, päästöoikeuksien kysyntä kasvaa hyvin nopeasti ja sitä mukaa myös hinnat nousevat voimakkaasti. Ylimääräiset kustannukset, joilta globaaleilla markkinoilla toimivat kilpailijat säästyvät, haavoittavat valitettavan helposti vientiteollisuuttamme. Energiansäästödirektiivin määräykset ovat toinen kysymysmerkki. Ajatus on hyvä, mutta loppuenergiankulutukselle suunnitellun katon toteuttaminen ei saa muodostaa estettä elinvoimaisen teollisuuden rakentamiselle, vaikka sen kokonaisenergiankulutus kasvaisikin. Toimintavuotta leimasi hiilen paluu pelikentälle virallisten tavoitteiden vastaisesti. Tärkeimpänä syynä oli sateinen kesä, joka puolitti turvetuotannon. Asiaan vaikutti myös uusien tuotantoalueiden ympäristölupien yhä hitaampi käsittely. Turpeelle asetetut uudet verot ja biopolttoaineen tuen leikkaaminen vuoden alusta suosivat hiilen käyttöä. Biopolttoaineen ja turpeen korvaaminen hiilellä vaikuttaa varsin kielteisesti sekä työllisyyteen että kauppatasee- seen, kun kotimaisia polttoaineita korvataan tuontihiilellä. Pitkäjänteinen kestävä kehitys edellyttää toimivia ja läpinäkyviä sähkömarkkinoita. Hiilidioksidikaupan suunniteltiin ohjaavan kehitystä. Nyt olemme saaneet lisävaatimuksia uusiutuvan energian osuudesta, energiatehokkuusdirektiivin, vaatimuksia biodieselin sekoittamisesta, investointituen, metsäpolttoainetuen eri muodoissaan, syöttötariffit ja uudenlaisia veroja. Tästä vuodesta lähtien meillä on myös uusi, lähestulkoon laitoskohtainen syöttötariffi, jos lähinnä hiiltä korvataan kaasutetulla biopolttoaineella. Biopolttoaineiden käyttäjien epäoikeudenmukainen kohtelu vääristää kilpailua paikallisilla bioenergiamarkkinoilla. Voidaan todella kysyä, miten kauan meillä on toimivat sähkömarkkinat. Uusi sähkömarkkinalaki on tuloillaan. Esityksen mukaan pitkistä sähkökatkoksista aiheutuvia sakkomaksuja aiotaan voimakkaasti nostaa. Samoin asetetaan tiukka aikataulu maakaapeliverkon nopealle laajentamiselle. Ajatus on varmaan hyvä, mutta pitäisi myös kysyä, miten pitkälle verkkotoiminnan kannattavuutta voi puristaa. Fortum on ilmoittanut halustaan myydä verkkotoimintansa, ja Vattenfall on tehnyt niin jo aiemmin, ja tämä osoittaa, että verkkotoiminnan kannattavuus on riittämätön. Katternö-konserni Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä saatiin lähes valmiiksi toimintavuonna ja Kopsan tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi Puhuri Oy:n johdolla Pyhäjoella. Niiden hiilidioksidipäästötön tuotantokapasiteetti on yhteensä 35 MW. Alholmens Kraftilla koimme kuitenkin takaiskun. Kymmenen vuotta jatkunut hiilenkäytön supistaminen loppui äkisti. Turvepolttoaineen saanti heikkeni samalla, kun biopolttoaineen tuotantotuen leikkaaminen vuoden alusta teki tietyt biopolttoainejakeet kannattamattomiksi sähkön pörssihinnan samanaikaisesti laskiessa. Hiilen käytön lisääminen oli siinä tilanteessa ainoa kilpailukykyinen ratkaisu. Vesivoimaloiden modernisointi jatkui. Nyt oli Björkforsin toisen 2 3

4 av kol blev den enda konkurrenskraftiga bränslelösningen. Moderniseringen av vattenkraftverken fortsatte. I tur stod nu Björkförs andra turbin. Satsningarna i utvecklingen av Fennovoimas nya kärnkraftverk i Pyhäjoki har likaså fortsatt planenligt. Utbyggnaden och förnyandet av region- och distributionsnätet löpte planenligt. Likaså utvecklingen av fjärrvärmeproduktionen och -distributionen i Ylivieska. Koncernens resultat Utvecklingen av koncernen påverkades av såväl sjunkande elpriser som en mindre egen produktion. Omsättningen sjönk till 92,1 miljoner, en minskning med 5,9 % jämfört med tidigare år. Vinsten före bokslutsdispositioner steg till 10,8 miljoner jämfört med 8,8 miljoner föregående år. Avkastningen på eget kapital steg till 10,1 % från 6,6 % året innan medan avkastningen på investerat kapital sjönk till 7 % från 7,4 % året innan. Rörelsens kassaflöde utvecklades positivt, en uppgång till 9,6 miljoner. Investeringarna uppgick till 29,1 miljoner vilket gav en soliditet för koncernen på 58,8 %. Till moderbolagets ägare utdelades en dividend på 3,375 euro per aktie eller totalt 1,89 miljoner euro. Detta motsvarar en avkastning på satsat kapital i moderbolaget på 38,5 %. Framtidsutsikter för koncernen Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter. Investeringsbeslut för vindkraftsparkerna i Vuohtomäki och Kopsa II i norra Österbotten torde fattas under innevarande år. Satsningarna i Kantele för att öka biobränsleanvändningen kommer att fortsätta. Likaså de planerade satsningarna i Fennovoima. Vår kundtidning Katternö har rönt stor uppskattning bland våra läsare. Vår fortsatta målsättning är att aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara energi och vatten. Slutligen vill jag än en gång tacka våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete under svåra marknadsförhållanden, liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande samarbete. Katternö i korthet Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Vörå till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab och Kanteleen Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärr värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl regionsom el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 79 personer. turbiinin vuoro. Panostus Fennovoiman uuden Pyhäjoen ydinvoimalan kehittämiseen jatkui myös suunnitellusti. Alue- ja jakeluverkkojen rakentaminen ja uudistaminen sujuivat suunnitellusti. Samoin kaukolämpötuotannon ja jakelun kehittäminen Ylivieskassa. Konsernin tulos Konsernin kehitykseen vaikuttivat niin laskevat sähkönhinnat kuin oman tuotannon supistuminen. Konsernin liikevaihto laski vuoden aikana 92,1 milj. euroon, mikä on 5,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Voitto ennen satunnaiseriä oli 10,8 miljoonaa, kun se edellisvuonna oli ollut 8,8 miljoonaa. Oman pääoman tuotto nousi 10,1 %:iin edellisvuoden 6,6 %:sta, kun taas kokonaispääoman tuotto laski 7 %:iin edellisvuoden 7,4 %:sta. Liiketoiminnan kassavirta kehittyi myönteisesti ja nousi 9,6 miljoonaan. Konserni teki investointeja 29,1 miljoonalla, ja sen omavaraisuusaste oli 58,8 %. Emoyhtiön osakkaille jaettiin osinkona 3,375 euroa osakkeelta eli yhteensä 1,89 milj. euroa. Se vastaa 38,5 % tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta. Konsernin tulevaisuudennäkymät Pitkäjänteinen strategiamme uusiutuvaan energiaan panostamiseen jatkuu. Kuluvana vuonna tehtäneen investointipäätökset Vuohtomäen ja Kopsa II:n tuulivoimapuistoihin Pohjois-Pohjanmaalla. Panostus Kanteleeseen biopolttoaineen käytön lisäämiseksi jatkuu. Samoin suunnitellut panostukset Fennovoimaan. Asiakkaamme arvostavat Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista. Samoin haluamme edistää energian ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia. Lopuksi haluan jälleen kerran kiittää asiakkaitamme heidän osoittamastaan luottamuksesta kuluneena vuonna. Samoin haluan kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä vaikeissa markkinaoloissa, kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisasta yhteistyöstä. Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab ja Kanteleen Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään Nord- Pool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 79 henkilöä. 4 5

5 Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Staden Jakobstad/ Energiverket ,32 % Jeppo Kraft Andelslag.....0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/ Kraftverket ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab tjänsteproduktion för koncernbolagen Dotterbolag Oy Herrfors Ab elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab nätverksamhet KAT-Voima Oy utveckling Härjedalens Miljöbränsle AB.... torvproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy elproduktion Kanteleen Voima Oy elproduktion Tunturivoima Oy elproduktion Voimaosakeyhtiö SF elproduktion Rajakiiri Oy elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab elproduktion På grund av lågkonjunkturen i Europa fortsatte den finländska exportindustrins svårigheter under Detta ledde till minskad produktion och därigenom minskad elförbrukning. Industrins elförbrukning minskade år 2012 med 4 %. Trots detta ökade den totala förbrukningen i Finland med 1,1 % när förbrukningen året innan minskade med närmare 4 %. Inom Katternöområdet var dock utvecklingen gynnsammare och elkonsumtionen ökade med 4,4 %. Resultatutveckling Utvecklingen av koncernens omsättning och resultat påverkades av såväl sjunkande elpriser som en mindre egen elproduktion. Den regniga sommaren och därmed goda tillgången på vattenkraft i Norden ledde i samverkan med det osäkra konjunkturläget till låga börspriser på el. Den regniga sommaren ledde även till en mycket dålig torvsäsong. Bristen på torv och det låga marknadspriset på el medförde att koncernens produktionskapacitet även producerade mindre el, än under ett normalt år, vilket medförde att försäljningen till elbörsen minskade. Även omsättningen och resultatet i Härjedalens Miljöbränsle Ab, som tillverkar biobränslen av bl.a. torv, Ekonomisk översikt 2012 påverkades negativt av den regniga sommaren. Fjärrvärmeverksamhetens omsättning ökade tack vare större fjärrvärmeleveranser till Jakobstads Energiverk som ökade med 4 % i jämförelse med fjolåret. Även för moderbolaget Herrfors fjärrvärmeverksamhet i Ylivieskaområdet ökade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 12,4 %. Torvbristen ledde dock till högre produktionskostnader och därmed lägre vinstmarginaler som resultat för verksamheten i Ylivieska. Nätverksamhetens omsättning och resultat ökade tack vare den större elkonsumtionen (+5,8 %) Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab ,38 % Pietarsaari/Energialaitos.40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta ,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä ,54 % Kruunupyyn kunta/ Sähkölaitos ,12 % Uusikaarlepyy/ Voimalaitos ,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy....2,26 % Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab palvelutuotanto konserniyhtiöille Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkkotoiminta KAT-Voima Oy kehitys Härjedalens Miljöbränsle AB turvetuotanto Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy sähköntuotanto Tunturivoima Oy sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF sähköntuotanto Rajakiiri Oy sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab sähköntuotanto Thomas Sandkulla Suomen vientiteollisuuden vaikeudet jatkuivat Euroopan taantuman vuoksi vuonna Tuotanto supistui ja sitä kautta sähkönkulutus väheni. Teollisuuden sähkönkulutus laski 4 % vuonna Siitä huolimatta kokonaiskulutus kasvoi Suomessa 1,1 %; edellisvuonna se oli vähentynyt lähes 4 %. Katternön alueella kehitys oli kuitenkin suotuisampi ja sähkönkulutus lisääntyi 4,4 %. Tuloskehitys Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen vaikuttivat niin laskevat sähkönhinnat kuin oman tuotannon supistuminen. Sateinen Talouskatsaus 2012 kesä ja sitä kautta vesivoiman hyvä saatavuus Pohjoismaissa laskivat yhdessä epävarman suhdannetilanteen kanssa sähkön pörssihintoja. Sateisen kesän vuoksi myös turvekaudesta muodostui erittäin huono. Konserni tuotti normaalivuotta vähemmän sähköä turpeen puutteen ja sähkön alhaisen markkinahinnan vuoksi, jolloin myös myynti sähköpörssiin supistui. Lisäksi sateinen kesä vaikutti kielteisesti biopolttoaineita muun muassa turpeesta valmistavan Härjedalens Miljöbränsle Ab:n liikevaihtoon ja tulokseen. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto kasvoi Pietarsaaren Energialaitokselle toimitettujen, 4 % edellisvuotisia suurempien kaukolämpötoimitusten ansiosta. Myös emoyhtiö Herrforsin Ylivieskan alueen kaukolämpötoiminnan kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti lisääntyi 12,4 %. Turvepula kuitenkin nosti tuotantokustannuksia ja sitä kautta heikensi voittomarginaaleja Ylivieskan toiminnassa. Verkkotoiminnan liikevaihto ja tulos kasvoivat Herrforsin jakelualueen sähkönkulutuksen lisääntymisen (+5,8 %) ansiosta. Konsernin liikevaihto supistui vuoden aikana 92,1 miljoonaan euroon (97,9), kun taas voitto ennen satunnaiseriä nousi 10,8 miljoo- 6 7

6 inom Herrfors distributionsområde. Koncernens omsättning sjönk under året till 92,1 miljoner euro (97,9) medan vinsten före bokslutsdispositioner ökade till 10,8 miljoner euro (8,8). Minskningen i omsättningen kommer främst från Oy Herrfors Ab elhandel och produktion samt produktionsbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab. Resultatökningen kommer i första hand från dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som under verksamhetsåret erhållit dividendintäkter från Pohjolan Voima Oy. Tack vare det förbättrade resultatet ökade koncernens avkastning på det egna kapitalet och var 10,1 % (6,6). Avkastningen på investerat kapital sjönk något, på grund av den högre skuldsättningsgraden, och uppgick till 7,0 % (7,4). I avkastningssiffrorna ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, ökade under räkenskapsperioden till 46,6 miljoner euro (21,9) på grund av stora investeringar som till största delen finansierats med främmande kapital. Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, sjönk på grund av detta till 58,8 % (65,1). Rörelsens kassaflöde i koncernen förbättrades tack var förbättrat resultat och uppgick till 9,6 miljoner euro (8,0). Investeringar Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt 29,1 miljoner euro (6,2) varav 28,1 miljoner (5,7) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 1,0 miljoner (0,5) euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar uppgick till 5,8 miljoner euro (3,0), elhandel och -produktionens investeringar uppgick till 20,1 (1,7) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,6 miljoner euro (1,0). I torvproduktionen uppgick investeringar till 1,6 (0,3) miljoner euro. Ökningen i nätverksamhetens investeringar kommer främst från installationen av fjärravlästa elmätare på Herrfors distributionsområde. I elproduktionens investeringar ingår investeringen i en 14 MW:s vindkraftspark, kallad Ristiveto i Merijärvi via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s sats- ningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Ab. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab har under året minskat sitt ägande i Katternö Kärnkraft och äger nu ca 20,5% i bolaget. Framtidsutsikter Den fortsatta men långsamma återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan på koncernens produkter, el och värme, ökar. Det försämrade vattenläget med stigande börspriser på el kommer att inverka positivt på produktionsvolymen och elförsäljningen och därmed också förbättra lönsamheten. Gjorda satsningar i Härjedalens Miljöbränsle Ab torde medföra en positiv inverkan på bolagets resultat. Utbyggnaden av vindkraften kommer att fortsätta och satsningarna i Fennovoima fortsätter enligt tidigare plan. naan euroon (8,8). Liikevaihdon lasku johtuu lähinnä Oy Herrfors Ab:n sähkökaupasta ja -tuotannosta sekä tuotantoyhtiöistä Oy Perhonjoki Ab ja Katternö Kraft Oy Ab. Tuloksen kasvu on ensi sijassa peräisin tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:stä, joka sai toimintavuonna osinkotuottoa Pohjolan Voima Oy:ltä. Konsernin oman pääoman tuotto koheni parantuneen tuloksen ansiosta; tuottoprosentti oli 10,1 % (6,6). Kokonaispääoman tuotto laski jonkin verran, suuremman velkaantumisasteen vuoksi; tuottoprosentti oli 7,0 % (7,4). Tuottoluvut sisältävät myös konsernin leasingvastuut. Konsernin korollinen velka, mukaan luettuna leasingvastuut, nousi tilikaudella 46,6 miljoonaan euroon (21,9) suurten investointien vuoksi, jotka suurimmalta osin rahoitettiin vieraalla pääomalla. Konsernin omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, laski tämän vuoksi 58,8 %:iin (65,1 %). Liiketoiminnan kassavirta koheni paremman tuloksen ansiosta; kassavirta oli 9,6 miljoonaa euroa (8,0). Investoinnit Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 29,1 milj. euroa (6,2), joista 28,1 miljoonaa (5,7) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 1,0 milj. euroa (0,5) osakkeisiin ja osuuksiin. Verkkotoiminnan investoinnit olivat 5,8 milj. euroa (3,0), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 20,1 milj.euroa (1,7) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 0,6 milj. euroa (1,0). Turvetuotannon investoinnit olivat 1,6 milj. euroa (0,3). Verkkotoiminnan investointien kasvu on lähinnä peräisin Herrforsin jakelualueelle asennettavien etäluettavien sähkömittareiden asennuksesta. Sähköntuotannon investoinnit sisältävät investoinnin Ristiveto-nimiseen 14 MW:n tuulivoimapuistoon Merijärvellä tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n panostus osakkuusyhtiö Kanteleen Voima Oy:n tuulivoimasarjaan sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Katternö Ydinvoima Oy:n kautta. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on vuoden aikana vähentänyt omistustaan Katternö Ydinvoimasta ja omistaa nyt n. 20,5 % yhtiöstä. Tulevaisuudennäkymät Hidas mutta kuitenkin tasaisesti jatkuva toipuminen taantumasta lisännee konsernin tuotteiden, sähkön ja lämmön, kysyntää. Vesitilanteen heikentyminen ja sähköpörssin hintojen nousu vaikuttavat tuotantovolyymiin ja sähkönmyyntiin myönteisesti ja sitä kautta myös parantavat kannattavuutta. Härjedalens Miljöbränsle Ab:hen tehdyt investoinnit vaikuttanevat yhtiön tulokseen myönteisesti. Tuulivoimarakentaminen jatkuu ja samoin panostus Fennovoimaan jatkuu aiempien suunnitelmien mukaisesti. 8 9

7 Tre saker präglade investeringsmiljön för energianskaffningar: en osäkerhet för efterfrågan på el när industriproduktionen flydde Europa den därpå följande onormalt låga elprisnivån ett lågt pris på det främmande kapitalet, som dock inte orkar sparka igång investeringstakten I och med dessa slutsatser koncentrerades investeringarna för energiproduktionen i vårt land till redan känd elproduktion såsom vindkraften. IE-direktivet som är på kommande kommer att skapa ett tryck på förändringsinvesteringar för värmekraften, men dess betydelse syns inte ännu på marknaden. Ristiveto byggdes Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab startade i början av året ett projekt benämnt Ristiveto (Korsdrag), och byggde sex 2,3 MW stora 115 meter höga vindturbiner av märket Siemens. Detta projekt som blev försenat på grund av förseningar i komponentleveranserna är vid färdigställandet det första vindprojektet inomlands i Finland. Projekten i Tervola och Villmanstrand är dock endast en litet steg efter oss. Mera vind MKB och planeringen för Kanteleen Voimas dotterbolag Puhuri Oy:s Kopsa projekt blev klara och ett investeringsbeslut kunde tas i början av sommaren för sju st 3 MW stora vindkraftverk med 142 meter höga ståltorn. MKB- och planeringsprocesserna för Ketunperä och Ylipää i Brahestad fortsatte under hela verksamhetsåret. Dessa projekt samt det påbörjade Parhalahti projektet och utvidgningen av Kopsa väntar på ett förbättrande av försvarets radarsystem så att programmets iakttagelseförmåga inte minskar även om det skulle byggas ytterligare vindkraft i området. Investeringar i kraftproduktion 2012 Antti Vilkuna Rajakiiri Oy, som Katternö Kraft är en delägare i, fortsatte sitt planeringsarbete för utvidgning av Röyttä vindkraftpark i Torneå samt för havsvindkraftprojekt i Brahestads område och Torneå. Havsvindkraftprojekten framskridande beror på erhållande av ett så kallat demostöd eller förbättrande av stödformerna för projekten. Rajakiiri påbörjade också nya landvindkraftprojekt på strandområdet mellan Torneå och Simo. Vindkraftbolaget Innopower fortsatte utvecklingen av sina projekt bl.a. i Brahestad och Kristinestad men ingetdera projekt blev klart för investering. Oy Perhonjoki Ab äger 4 % av detta bolag. EPV Vindkrafts projekt närmade sig investeringsskede och eventuellt något vindprojekt väntas starta under år För Merituuli Oy har inget nytt skett. Arbetet för kärnkraftprojekten fortsatte Olkiluoto 3 projektet fortsatte enligt tidigare med att helhetstidtabellen drar ut på tiden till slutet av år 2014 eller ända fram till 2016, beroende på vem man frågar. TVO fortsatte också färdigställandet av Olkiluoto 4 projektet med en offertförfrågan för vilken deadlinen var i mars under detta år. Fennovoimas offertomgång avslutades i början av verksamhetsåret och utvärderingen pågick under hela år Bolagets minoritetsägare EON tvingades på grund av Tysklands energibeslut först att avstå från sitt projekt Horizon i England och i slutet av året också Fennovoima. Projektet i Englands sålde EON tillsammans med sin partner RWE till Hitachi. Värdet på försäljningen av detta projekt, som är i samma läge som Fennovoima, är enligt pressuppgifter 967 miljoner euro. Voimantuotannon investoinnit 2012 Energiahankkeiden investointiympäristöä leimasivat kolme asiaa: epävarmuus sähkön kysynnästä teollisuustuotannon paetessa Euroopasta edellisen tuoma epänormaalin matala sähkön hinta matala vieraan pääoman hinta, joka ei kuitenkaan jaksa vääntää investointeja liikkeelle Tämän perusteella maassamme energiantuotannon investoinnit keskittyivät jo tuettuun sähköntuotantoon kuten tuulivoimaan. Tulossa oleva IE-direktiivi tulee luomaan pakon lämpövoiman muutosinvestoinneille,mutta sen merkitys ei vielä näkynyt markkinoilla. Ristiveto rakennettin Tuotantoyhtiömme Oy Perhonjoki Ab käynnisti vuoden alussa Ristivedoksi kutsutun hankkeen, jossa rakennettiin kuusi 2,3 MW Siemensin tuuliturbiinia 115 metrin korkuisilla terästorneilla. Tämä komponenttitoimitusten myöhästymisen takia myöhässä oleva hanke on valmistuessaan maamme ensimmäinen sisämaan tuulihanke, tosin hankkeet Tervolassa ja Lappeenrannassa ovat vain hieman hankettamme jäljessä. Lisää tuulta Kanteleen Voiman tytäryhtiön, Puhuri Oy:n Raahen Kopsan hankeen YVA ja kaavoitus valmistuivat ja kesän kynnyksellä pystyttiin tekemään investointipäätös seitsemästä 3 MW tuulivoimalasta, joihin tulee jopa 142 metriä korkeat terästornit. YVA- ja kaavoitusprosessit Raahen Ketunperällä ja Ylipäässä jatkuivat koko kertomusvuoden. Nämä hankkeet samoin kuin aloitettu Parhalahden hanke sekä Kopsan laajennusosuudet odottavat puolustusvoimain tutkajärjestelmän parantamista siten, että järjestelmän havaintokyky ei vähene, vaikka Raahen seudulle rakennetaisiin vielä lisää tuulivoimaa. Katternö Kraft Oy:n osaomistama Rajakiiri Oy jatkoi suunnittelutyötään Torniön Röyttän tuulipuiston laajennuksesta sekä merituulihankkeissa Raahen seudulla ja Torniossa. Merituulihankkeiden eteneminen on kiinni ns. demotuen saannista hankkeille tai tukimuotojen paranemisesta. Rajakiiri aloitti myös uusia maatuulihankkeita Tornion ja Simon välisellä rannikkoalueella. Tuulivoimayhtiö Innopower jatkoi hankkeidensa kehittämistä mm. Raahessa ja Kristiinankaupungissa, mutta mikään hanke ei valmistunut investointia varten. Oy Perhonjoki Ab omistaa tästä yhtiöstä 4 %. EPV Tuulivoiman hankkeet alkoivat lähestyä investointivaihetta ja ehkä joku tuulihanke saadaan käyntiin vuonna Merituuli Oy:ssä ei mitään uutta. Ydinvoimahankkeet jatkoivat työtään Olkiluoto 3 hanke edistyi tapansa mukaan kokonaisaikataulun venyessä samalla vuoden 2014 loppupuolelle tai 2016 vuoteen saakka, riippuen keneltä kysyy. TVO jatkoi myös Olkiluoto 4 hankkeen valmistelua tarjouspyyntövaiheella, joka päättyi vasta kuluvan vuoden maaliskuussa. Fennovoiman hankkeen tarjouspyyntövaihe päättyi kertomusvuoden alussa ja vuosi 2012 meni tarjouspyyntöjä arvioitaessa. Saksan energiapäätösten pakottamana yhtiön vähemmistöosakas EON luopui ensin Englannin Horizon hankkeesta ja loppuvuodesta Fennovoimasta. Englannnin hankkeen EON ja kumppaninsa RWE myivät Hitachille. Tämän Fennovoiman kanssa samassa vaiheessa olevan hankkeen kaupan arvo on lehtitietojen mukaan 967 miljoonaa euroa

8 Framtidens biobränslen kommer från HMAB Verksamheten i Härjedalens Miljöbränsle Ab är väldigt väderberoende eftersom största delen av omsättningen är beroende av hur torvbrytningen lyckas. Under sommaren 2012 uppnåddes bara ca 70 % av budgeterad volym vilket berodde främst på regniga förhållanden. I avsaknad av kompletterande affärsverksamhet påverkar detta därför också resultatet negativt. Under hösten har en stor del av resurserna gått ut på att minska de fasta kostnaderna och därigenom minska på antalet fastanställd personal. För 2 år sedan var bemanningen 45 personer medan den nu är nere i 17 personer. Konceptet går ut på att ha personal tillgänglig endast när vi producerar och i och med lägre volymer kör fabriken endast 6 månader i året. Den största delen av kapaciteten köps på entreprenad medan kärnkompetensen kring processen fortsättningsvis hålls i egna händer. Under hösten har också åtgärder vidtagits för att hitta kompletterande affärsverksamheter. Detta behövs för att bredda produktsortimentet och därigenom inte bara stå på ett ben vilket har visat sig vara mycket sårbart. I tiderna lanserade man ett uttryck Framtidens biobränslen kommer från HMAB och vi försöker nu leva upp till detta Biobränslefabriken i Härjedalen mål. Därför kommer vi att lansera nya produkter från fabriken under I takt med att torvprodukterna inte visar en ökad efterfrågan har våra blickar vänts till träprodukter. Inom Härjedalen och Jämtland finns det mycket skog och vår strategi går ut på att förädla en stor del av dessa produkter och leverera dem till Mälardalen och Stockholms området. Sågverksamheten i Jämtland verkar ha problem så att flera sågar har satts i malpåse. Vi analyserar därför också möjligheten att handla in rundvirke och att flisa en del av den för att tillverka egen flis. I övrigt används sågspån som råmaterial vid tillverkning av träbriketter och träpellets. Vi har goda transportmöjligheter i och med inlands järnvägen som sträcker sig ända till Sveg. Det har redan tagits beslut att investera i flera pelletspressar och produktionen kommer att starta inför nästa eldningssäsong under sensommaren. En torkad flisprodukt står sedan som nästa produkt att lanseras under slutet av året. Med dessa förändringar har vi goda möjligheter att få denna verksamhet på fötter igen samt att minska volymfluktuationerna vilka varit ödesdigra för fabriken. I framtiden behövs torven i vårt kraftvärmeverk som är planerat att byggas för att försörja fabriken med både ånga, el och fjärrvärme. Dessutom kommer kraftvärmeverket att producera betydligt mer el än den förbrukar och i Sverige erhålls elcertifikat i 15 år för all den el som producerats med biobränslen och torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir också produktionen av träprodukterna billigare i och med billigare torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. Tulevaisuuden biopolttoaineet HMAB:ltä Härjedalenin biopolttoainetehdas Härjedalens Miljöbränsle Ab:n toiminta on erittäin riippuvaista säistä, koska suurin osa liikevaihdosta syntyy nimenomaan turpeennoston onnistumisen tai epäonnistumisen mukaan. Kesällä 2012 turpeennostossa päästiin vain noin 70 prosenttiin budjetoidusta määrästä, mikä aiheutui lähinnä sateisista sääoloista. Täydentävän liiketoiminnan puuttuessa tämä asiantila vaikuttaa siksi myös tulokseen negatiivisesti. Suuri osa voimavaroista käytettiin syksyllä kiinteiden kulujen leikkaamiseen ja sitä kautta vakinaisen henkilöstömäärän supistamiseen. Yhtiön miehitys oli kaksi vuotta sitten 45 työntekijää, kun se nyt on 17. Suunnitelmana on pitää henkilökuntaa vain tuotannon ajan, ja koska volyymit ovat pienentyneet, tehdas on käynnissä vain kuusi kuukautta vuodessa. Suurin osa kapasiteetista ostetaan urakoitsijoilta, mutta prosessin ydinosaaminen pidetään edelleen omissa käsissä. Syksyn kuluessa pyrittiin myös löytämään turvetuotantoa täydentävää liiketoimintaa. Sitä tarvitaan laajentamaan tuotevalikoimaa, jotta emme seisoisi vain yhden jalan varassa, mikä on osoittautunut erittäin haavoittuvaksi. Otimme aikoinaan käyttöön sanonnan Tulevaisuuden biopolttoaineet HMAB:ltä, ja yritämme nyt täyttää tämän tavoitteen. Niinpä aiomme tuoda tehtaalta markkinoille uusia tuotteita vuoden 2013 aikana. Koska turvetuotteiden kysyntä ei ole näyttänyt kasvavan, olemme kääntäneet katseemme puutuotteisiin. Härjedalenissa ja Jämtlannissa on paljon metsää, ja strategianamme on jalostaa suuri osa puutuotteita ja toimittaa niitä Mälardaleniin ja Tukholman alueelle. Sahatoiminta näyttää Jämtlannissa olevan ongelmissa ja useita sahoja on lakkautettu. Analysoimme sen vuoksi myös mahdollisuutta tukkipuun ostoon, jolloin voisimme hakettaa ja käyttää osan siitä itse. Muutoin puubrikettien ja pellettien valmistukseen käytetään raaka-aineena sahajauhoa. Meillä on hyvät kuljetusmahdollisuudet Svegiin saakka ulottuvan sisämaan rautatien ansiosta. Olemme jo päättäneet investoida useisiin pellettipuristimiin, ja tuotanto käynnistyy loppukesällä ennen seuraavan lämmityskauden alkua. Seuraavaksi tuotteeksi suunnitellaan kuivattua haketta, joka tuodaan markkinoille vuoden lopussa. Meillä on hyvät mahdollisuudet saada näiden muutosten avulla tuotanto jälleen raiteilleen sekä pienentää volyymivaihteluita, jotka ovat olleet tehtaalle kohtalokkaita. Tulevaisuudessa turvetta tarvitaan lämpövoimalassamme, jota on suunniteltu rakennettavaksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä. Lisäksi lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle sähkölle. Oman lämpövoimalan ansiosta puutuotteiden tuotanto on halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa on muitakin synergiaetuja

9 Den finlänska processindustrins exportsvårigheter som tog sin början redan 2011 fortsatte 2012 vilket ledde till minskad produktion och därvia även minskad elförbrukning. Industrins elförbrukning minskade år 2012 med 4 %. Trots detta ökade den totala förbrukningen i Finland med 1,1 % när den året innan minskade med närmare 4 %. Totalt förbrukade Finland ifjol 85,2 TWh el. Av detta bestod 20,5 % av nettoimport, 27 % av kraftvärmeproduktion (CHP), 26 % av kärnkraft, nästan 20 % av vattenkraft samt knappt 7 % av kol- och kondenskraft. Vindkraftens andel var 0,6 %. Inom Katternöområdet ökade elkonsumtionen med 4,4 %. Den goda vattensituationen på den nordiska elmarknaden under hela 2012 bidrog till den ökade nettoimporten. Importen ökade främst från Sverige, med hela 179 % medan importen från Ryssland minskade kraftigt med 59 %. Minskningen från Ryssland berodde huvudsakligen på att förmånlig el importerades från Sverige, men också delvis av kapacitetsmarknadens införande i Ryssland var i den bemärkelsen också ett rekordår då det gäller nettoimporten. Aldrig tidigare har en så stor andel av elanskaffningen i Finland täckts med import som år I frånvaro av längre perioder med stark kyla, innebar den goda tillgången på vattenkraft och det osäkra konjunkturläget låga elspotpriser. Det genomsnittliga elspot priset i Finland år 2012 uppgick till 36,6 /MWh, en minskning med ca en fjärdedel jämfört med året innan. I juli hade vi på den nordiska marknaden de lägsta elpriserna på 10 år. Det regnade största delen av sommaren, vilket ledde till en ytterst dålig torvsäsong. Bristen på torv och det låga marknadspriset Elmarknaden, lokala vattenkraften och slutkundsförsäljningen Andreas Rasmus på el bidrog till att Kanteleen Voima Oy:s kraftverk i Haapavesi endast var i produktion under vårvintern samt en kort vecka i augusti. Även Alholmens Kraft körde på lägre effekter än normalt under året samt höll pga. låga elpriser stagnation under perioderna , samt Den sedvanliga stagnationen hölls Reservkraftverket AK1 drabbades av en brand den En stor del av pannhusets elkablar brann och det resulterade i omfattande reparationer. Kraftverket var tillgängligt igen under hösten. Vi går in i den tredje perioden för utsläppshandel , vilket medför radikala förändringar. För elproduktionens del försvinner de fria utsläppsrätterna, vilket betyder att man blir tvungen att köpa alla utsläppsrätter från marknaden. Fjärrvärmeproduktionen får fortsättningsvis fria utsläppsrätter men mängden minskar drastiskt. EUkommissionen offentliggjorde ett förslag på att begränsa antalet utsläppsrätter som auktioneras ut. Parlamentet kommer att rösta om saken i april Ytterligare krävs det även ett godkännande av EU-rådet med tillräcklig majoritet för att förslaget skall gå igenom. Eftersom flera länder motsätter sig förfarandet är det sannolikt att inga åtgärder vidtas. Lokala vattenkraften År 2012 var ett mycket vattenrikt år. Vattenkraftproduktionen vid Kaitfors kraftverk i Perho å löpte utan större problem och var mycket nära ett nytt rekord, det blev den näst högsta noteringen genom tiderna. Produktionen vid Kaitfors nådde knappt MWh i årsproduktion, jämfört med dryga MWh som är medelvärdet. Även vattenkraftproduktionen i Esse å har till stor del fortlöpt utan större problem. I slutet av juni upptäcktes dock ett oljeläckage vid Björkfors 2 vilket ledde till att turbinen var ur drift fram till slutet av februari Det vattenrika året ökade koncernens vattenkraftproduktion i Esse och Perho åar med 18 % jämfört med föregående år. Vid årskiftet köpte Oy Herrfors Ab Djupsjöbacka vattenkraftprojekt i Terjärv. Möjlighet att bygga ett 0,3 MW kraftverk för 900 MWh finns i och med gällande tillstånd, som förutsätter att byggstarten sker senast i början av 2013 och slutförs Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima ja loppuasiakasmyynti Suomen prosessiteollisuuden jo vuonna 2011 alkaneet vientivaikeudet jatkuivat v. 2012, minkä seurauksena tuotanto ja sitä kautta myös sähkönkulutus supistuivat. Teollisuuden sähkönkulutus aleni 4 % vuonna Siitä huolimatta kokonaiskulutus kasvoi Suomessa 1,1 %; edellisvuonna se oli vähentynyt lähes 4 %. Kaikkiaan Suomessa kulutettiin viime vuonna 85,2 TWh sähköä. Siitä 20,5 % oli peräisin nettotuonnista, 27 % lämpövoimatuotannosta (CHP), 26 % ydinvoimasta, lähes 20 % vesivoimasta sekä vajaa 7 % hiili- ja laudevoimasta. Tuulivoiman osuus oli 0,6 %. Sähkönkulutus kasvoi Katternön alueella 4,4 %. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko vuoden hyvänä jatkunut vesitilanne edisti nettotuonnin kasvua. Sähköntuonti lisääntyi lähinnä Ruotsista, peräti 179 %, kun taas tuonti Venäjältä supistui voimakkaasti, 59 %. Venäjältä tuodun sähkömäärän vähentyminen aiheutui pääasiassa Ruotsista tuodun sähkön edullisuudesta, mutta osittain myös kapasiteettimarkkinoiden käyttöönotosta Venäjällä oli ennätysvuosi myös nettotuonnin suhteen. Tuontisähköllä ei ole koskaan katettu niin suurta osuutta Suomen sähkönhankinnasta kuin vuonna Koska pitkiä ja kovia pakkasjaksoja ei ollut, vesivoiman hyvä saatavuus ja epävarmat suhdanteet pitivät sähkön spot-hinnat alhaisina. Vuonna 2012 sähkön keskimääräinen spot-hinta oli Suomessa 36,6 /MWh, missä on noin neljäsosan pudotus edellisvuoteen verrattuna. Pohjoismaisten markkinoiden sähkönhinnat olivat heinäkuussa alhaisimmat kymmeneen vuoteen. Kesä oli suurimmalta osin sateinen, minkä vuoksi turvekaudesta tuli äärimmäisen huono. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimala oli turpeen puutteen ja sähkön matalan markkinahinnan vuoksi tuotannossa vain kevättalvella ja lyhyen viikon elokuussa. Myös Alholmens Kraft kävi normaalia pienemmällä teholla vuoden mittaan ja piti matalien sähkönhintojen vuoksi seisokkia , sekä Laitos oli normaaliin tapaan pysähdyksissä AK1-varavoimalassa sattui tulipalo 15. toukokuuta. Suurin osa pannuhuoneen sähkökaapeleista paloi, mikä aiheutti laajat korjaukset. Voimala oli käyttövalmiina jälleen syksyllä. Siirrymme päästökaupassa kolmanteen vaiheeseen v , mikä tuo mukanaan rajuja muutoksia. Vapaat päästöoikeudet poistuvat sähköntuotannosta, joten kaikki päästöoikeudet on ostettava markkinoilta. Kaukolämpötuotannossa vapaat päästöoikeudet säilyvät edelleen, mutta niiden määrä putoaa rajusti. EU-komissio julkaisi esityksen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän rajoittamisesta. Parlamentti äänestää asiasta huhtikuussa Koska useat maat vastustavat menettelyä, toimenpiteisiin ei todennäköisesti ryhdytä. Paikallinen vesivoima Vuosi 2012 oli erittäin runsasvetinen. Kaitforsin voimalan tuotanto Perhonjoessa sujui suuremmitta ongelmitta ja nousi hyvin lähelle uutta ennätystä. Tuotantomäärä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Kaitforsin vuosituotanto oli vajaa MWh; keskimäärin tuotanto jää runsaaseen MWh:iin. Myös Ähtävänjoen vesivoimatuotanto on sujunut enimmäkseen suuremmitta ongelmitta. Kesäkuun lopussa Björkfors 2:ssa havaittiin kuitenkin öljyvuoto, jonka vuoksi turbiini oli poissa käytöstä helmikuun 2013 loppuun. Runsanvetinen vuosi nosti konsernin vesivoimatuotantoa Ähtävänjoessa ja Perhonjoessa 18 % edellisvuoteen verrattuna. Oy Herrfors Ab osti vuodenvaihteessa Teerijärven Djupsjöbackan vesivoimahankkeen. Voimassa oleva lupa sallii 0,3 MW ja 900 MWh voimalan rakentamisen, mutta lupa edellyttää, että rakentaminen aloitetaan viimeistään vuoden 2013 alussa ja saatetaan valmiiksi viimeistään helmikuussa Länsi

10 senast februari En ansökan om förlängning av byggnadsstarten med två år har inlämnats till Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland i november Eftersom förlägningsbeslutet har dröjt meddelade Herrfors till behöriga myndigheter om inledande av byggandet i februari Under 2011 erhölls byggnads- och driftstillstånd enligt vattenlagen för förnyandet av Kiitola kraftverk i Jeppo. Besvär mot tillståndsbeslutet inlämnades och i skrivande stund upphävde Vasa förvaltningsdomstol regionalförvaltningens beslut och avslog ansökan. Ändringar i beslutet kommer att sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen i vår. Planeringen för att öka fallhöjden vid Björkfors har framskridit och ansökan om justering av vissa tillståndsvillkor har inlämnats till tillståndsgivande instans. Projektet grundar sig på att utnyttja det nu gällande tillståndets uppdämningsnivå vid Myros avstängningsdamm med befintligt kraftverk vilket lagen mot byggande av kraftverk inte förhindrar. Slutkundsförsäljningen Kunderna väljer utifrån egna behov och förväntningar olika prisvillkor för sin elleverans. Till relativt stabila standardpris, till tidsbundna och fasta priser eller på olika sätt till marknadsutvecklingen bundna pris. Det stora flertalet konsumenter använder våra standardprisvillkor, medan andra aktivt vill delta i marknadens fluktuationer. Som en följd av marknadsutvecklingen justerades våra standardpriser under första halvåret nedåt. Slutkundsförsäljningen har fortgått utan nämnvärda förändringar. Marknadsanpassade tjänster har funnit ökad efterfrågan bland vissa företag och sådana koncept utvecklas ytterligare. Under verksamhetsåret fortsatte installationen av fjärrmätning hos våra kunder och dess implementering till andra datamiljöer sker successivt. Genom Katternö-tidningen strävar vi att ge våra läsare en saklig och allsidig men även en lättförståelig bild av energimarknaden. Dessutom publicerar vi en mängd människonära artiklar om samhället vi verkar i. Våra kunder erhåller el som är mångsidigt producerad med i huvudsak inhemska och förnybara energikällor. Seppo Tupeli Ett lugnt och stabilt år ur elnätssynvinkel Inom Katternö gruppen blev årets totala elförbrukning och därmed elöverföring i regionnätet drygt 1,3 TWh vilket är ca 4,4 % högre än året innan. Speciellt den kalla decembermånaden bidrog till att det förlöpte en ökning från året innan. I stort sett skedde året mycket lugnt med mindre väderproblematik än året innan. Inga större stormar som härjade och rev ner våra elnät. Också på 110 kv:s sidan var leveranssäkerheten optimal med endast 4 st mycket korta avbrott (automatisk återinkoppling) men tyvärr ett längre avbrott mitt i sommaren. I slutet av juli inträffade ett häftigt Elnätverksamheten åskväder i området kring Jakobstad. Åskan förorsakade att en brytare vid Alholmen inte kunde återinkopplas men via omkopplingar på andra håll i nejden kunde spänningen återinföras efter 67 minuter. Lyckligtvis inträffade avbrottet mitt i semestertiden och dessutom en tidig söndagmorgon, så de negativa effekterna blev minsta möjliga. I varje fall är det en påminnelse om hur viktigt det är att våra elnät fungerar och att vi alltid bör säkerställa alternativa kopplingsmöjligheter. Under året färdigställdes ombyggnaden av 110 kv:s linjen från Terjärv till Vetil och den nya linjen togs i kuun lopussa. Yhtä katkaisijaa Alholmassa ei saatu ukkosen vuoksi kytkettyä takaisin verkkoon, mutta muualla alueella tehtyjen kytkentöjen ansiosta jännite saatiin takaisin 67 minuutin kuluttua. Onneksi katkos sattui loma-aikaan ja lisäksi varhain sunnuntaiaamuna, joten kielteiset vaikutukset jäivät mahdollisimman pieniksi. Tapahtuma oli joka tapauksessa muistutus siitä, miten tärkeää sähköverkkojemme toiminta on ja että meidän on aina pyrittävä varmistamaan vaihtoehtoiset kytkentämahdollisuudet. 110 kv:n linjan laajennus Teerijärveltä Veteliin saatiin valmiiksi vuoden mittaan ja uusi linja otettiin käytja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jätettiin marraskuussa 2012 hakemus rakentamisen aloitusajankohdan lykkäämisestä kahdella vuodella. Koska päätös on viipynyt, Herrfors ilmoitti asianomaisille viranomaisille rakentamisen aloittamisesta helmikuussa Kiitolan voimalan uudistamiseen Jepualla saatiin v rjoittamishetkellä Vaasan hallinto-oikeus kumosi aluehallinnon päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen keväällä. Björkforsin pudotuskorkeuden noston suunnittelu on edennyt, ja tiettyjen lupamääräysten muutoshakemus on jätetty lupaviranomaiselle. Hanke perustuu voimassa olevan luvan padotuskorkeuden hyödyntämiseen nykyisen voimalan Myron sulkupadon kohdalla, mitä koskiensuojelulaki ei estä. Loppuasiakasmyynti Asiakkaat valitsevat sähkötoimitukselleen erilaiset hintaehdot omien tarpeidensa ja odotustensa pohjalta: suhteellisen vakaat perushinnat, aikasidonnaiset ja kiinteät hinnat tai eri tavoin markkinoiden kehitykseen sidoksissa olevat hinnat. Suurin osa asiakkaista valitsee perushinnat, mutta jotkut haluavat aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme laskettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla markkinoiden kehityksen seurauksena. Loppuasiakasmyynti on jatkunut ilman mainittavia muutoksia. Markkinapohjaisille palveluille on löytynyt lisää kysyntää tietyistä yrityksistä, ja tällaisia konsepteja kehitetään edelleen. Etämittareiden asentaminen asiakkaiden tiloihin jatkui toimintavuoden aikana, ja niitä liitetään muihin tietojärjestelmiin vaihe vaiheelta. Pyrimme Katternö-lehdessä tarjoamaan lukijoillemme asiallisen ja monipuolisen mutta myös helppotajuisen kuvan energiamarkkinoista. Lisäki julkaisemme ihmisläheisiä artikkeleita yhteiskunnastamme. Toimitamme asiakkaillemme monipuolisesti pääasiassa kotimaisilla ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Sähköverkon näkökulmasta rauhallinen ja vakaa vuosi Sähköverkkotoiminta Katternö-konsernissa vuoden kokonaissähkönkulutus ja näin ollen myös sähkönsiirto alueverkossa oli runsaat 1,3 TWh, mikä on n. 4,4 % edellisvuotta enemmän. Etenkin kylmä joulukuu vaikutti tähän kasvuun. Vuosi oli pääosin hyvin rauhallinen, ja sääongelmia oli edellisvuotta vähemmän. Suuria myrskyjä ei tullut riepottelemaan sähköverkkoamme. Myös 110 kv:n puolella toimitusvarmuus oli optimaalinen, ja verkossa oli vain neljä hyvin lyhyttä katkosta (automaattinen jälleenkytkentä), mutta valitettavasti myös yksi pitkähkö katkos keskikesällä. Pietarsaaren alueella riehui raju ukkonen heinä

11 bruk i juni Också den nya elstationen Kettukallio och den 3 km långa anslutningsledningen i Ylivieska togs i bruk i maj Vi kan nu via den nya elstationen levererera el till Ylivieska från tre olika håll vilket ger en betydligt bättre säkerhet. Samtidigt har vi nu också möjlighet att planera och genomföra renoveringen av Ylivieska gamla elstation som finns i norra delen av staden. Inom Herrfors distributionsområde blev det en uppgång på överföringen på 5,8 %. Nya anslutningar har byggts under året i en jämn takt även om antalet anslutningar minskade en aning gentemot tidigare år. Under året anslöts ca 150 nya abonnenter in i vårt elnät. Också en hel del ersättningsinvesteringar har gjorts under året där gamla blanka luftledningar ersatts med endera isolerade luftledningar eller med jordkablar. En trend på en ökad jordkabel andel pågår men detta går inte att applicera över hela linjen. Vi har ställen där det är oändamålsenligt att koppla en ringmatning vilket är nästan en förutsättning för jordkabelanslutningar. Blir det avbrott i en jordkabel tar det en lång tid att lokalisera felet och att avhjälpa problemet. Här är det betydligt enklare och snabbare med luftledningar. Under året fortsatte installationen av fjärravlästa mätare så att ungefär hälften av alla mätare blivit utbytta. Projektet framskrider enligt planerna så att alla mätare skall vara utbytta under 2013 och timvärdena användas för elbalans-beräkningen före utgången av Ett nytt program för hantering av timvärden kommer också att medföra möjligheter för kunder att utvärdera sin förbrukning via nätet samt för nätbolaget att få kontakt med sina mätare och att bättre kunna optimera sina linjer och dess belastning. Robert Ståhl Katternögruppen förnyar sitt kommunikationssystem Under 1980-talet byggde Katternögruppen gemensamt upp ett 4-kanals radiosystem för att sköta om kommunikationen till och från elnätsövervakningssystemen. Under årens lopp har 4-kanalssystemet fyllt sin uppgift men är inget man kan bygga vidare på eller ens upprätthålla framöver. Således startades ett gemensamt projekt Signalnätsprojektet där målsättningen var att ersätta det gamla systemet med ett nytt, samt se över kravspecifikationerna helt från grunden. Stormarna under år 2010 lärde våra branschkollegor i söder att en fungerande kommunikation är a och o. Olycksutredningscentralen konstaterade också i sin utredning att bristande kommunikationer bidrog till att göra ett svårt läge mycket värre eftersom tele- och energibolagen inte hade något fungerande samarbete. Som ett exempel kan nämnas att bolagen inte kände till varandras nyckelpersoner eller varandras centrala knutpunkter. Detta ledde till att återställningsarbeten drog ut på tiden och följaktligen fick man problem med driften av övervakningssystemen. Inom vårt område har vi ett bra utgångsläge. Vi har en stark regional förankring och med tanke på både nuvarande och framtida behov har vi mycket att vinna på att samarbeta med andra lokala aktörer. Här ska vi alltså dra nytta av varandras styrkor. Vårt mål är att stegvis ersätta det gamla kommunikationssystemet med ett nytt robust system. Det i sig är en intressant utmaning med tanke på den snabba tekniska utvecklingen. I början av 2012 bildades en driftkommitté inom töön kesäkuussa Lisäksi Kettukallion uusi sähköasema ja Ylivieskan 3 km pitkä liityntäjohto otettiin käyttöön toukokuussa Nyt voimme toimittaa Ylivieskaan sähköä kolmelta suunnalta uuden sähköaseman avulla, mikä parantaa toimitusvarmuutta merkittävästi. Samalla voimme myös suunnitella ja toteuttaa Ylivieskan pohjoisosassa sijaitsevan vanhan sähköaseman korjauksen. Sähkönsiirto kasvoi Herrforsin jakelualueella 5,8 %. Uusia liittymiä on perustettu tasaista vauhtia vuoden mittaan, vaikka liittymien määrä supistui vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Noin 150 uutta asiakasta liittyi verkkoomme vuoden mittaan. Vuonna 2012 tehtiin myös joukko korvausinvestointeja, joissa vanhat avojohdot korvattiin joko eristetyillä ilmajohdoilla tai maakaapeleilla. Maakaapeleiden osuuden kasvu on selvänä suuntauksena, mutta sitä ei voi soveltaa kaikkialla. On paikkoja, joihin ei ole mahdollista tai järkevää järjestää rengassyöttöä, mitä maakaapeliliittymät lähestulkoon edellyttävät. Jos maakaapelilinjaan tulee katkos, vian paikantaminen ja korjaaminen kestävät pidempään. Ilmajohtojen korjaus ovat huomattavasti helpompi ja nopeampi toteuttaa. Etäluettavien mittareiden asentaminen jatkui vuoden mittaan. Noin puolet kaikista mittareista on nyt vaihdettu. Hanke etenee suunnitelmien mukaan siten, että kaikkien mittareiden tulee olla vaihdettuina vuoden 2013 aikana ja tuntiarvoja käytettävä sähkötaselaskennassa ennen vuoden 2013 loppua. Uusi tuntiarvojen käsittelyyn tarkoitettu ohjelmaa tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden tarkastella todellinen kulutus internetin kautta ja verkkoyhtiölle mahdollisuuden saada yhteys mittareihin ja optimoida linjoja ja niiden kuormitusta entistä paremmin. Katternö-konserni uusii viestintäjärjestelmänsä Signaaliverkkoprojekti Katternö-konserni rakensi 1980-luvulla 4-kanavaisen radiojärjestelmän hoitamaan kahdensuuntaista viestintää sähköverkon valvontajärjestelmiin. Nelikanavajärjestelmä on vuosien kuluessa täyttänyt tehtävänsä, mutta sitä ei voi enää laajentaa eikä edes ylläpitää jatkossa. Niinpä konsernissa käynnistettiin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on korvata vanha järjestelmä kokonaan uudella sekä käydä läpi tekniset vaatimukset aivan alusta lähtien. Vuoden 2010 myrskyt opettivat etelässä toimiville kollegoillemme, että toimiva viestintä on kaiken a ja o. Myös onnettomuustutkintakeskus totesi selvityksessään puutteellisen viestinnän osaltaan tehneen vaikeasta tilanteesta vielä paljon hankalamman, koska tele- ja energiayhtiöillä ei ollut toimivaa yhteistyökuviota. Esimerkkinä voidaan mainita, etteivät yhtiöt tienneet toistensa avainhenkilöitä tai keskeisiä solmupisteitä, minkä vuoksi palautustyöt viivästyivät ja sen seurauksena valvontajärjestelmien käyttöön syntyi ongelmia. Meillä on alueellamme hyvä lähtötilanne. Olemme vahvasti ankkuroituneet alueelle, ja hyödymme suuresti yhteistyöstä muiden paikallisten toimijoiden kanssa niin nykyisiä kuin tuleviakin tarpeita ajatellen. Tässä voimme siis hyötyä toistemme vahvuuksista. Tavoitteenamme on vanhan viestintäjärjestelmän korvaaminen vaiheittain uudella ja kestävällä järjestelmällä. Se on jo sinällään mielenkiintoinen haaste tekniikan nopean kehityksen vuoksi. Katternö-konserniin muodostettiin vuo

12 Katternö gruppen med uppgift att analysera olika scenarion och undersöka alternativ. Eftersom Katternögruppens distrikt är rätt stort kom vi till att det är bäst att dela in projektet i två faser. Under fas 1 ersätts kommunikationerna i det södra distriktet och följs därefter av fas 2, där kommunikationen i distrikten norr om Karleby stegvis ersätts. Vilka krav ställer vi på vårt kommunikationssystem? Följande krav har vi definierat som viktiga för att trygga våra funktioner i alla lägen: Bör vara mycket driftsäkert Vi måste kunna vara säkra på att vår kommunikation såväl intern som extern fungerar under mycket utmanande förhållanden, likt stormarna under år Vädret får således under inga omständigheter förorsaka problem. De för oss centrala verksamhetspunkterna bör ha ett reservkommunikationssystem, ifall att det primära kommunikationssättet fallerar. All reservapparatur ska finnas tillgänglig hos operatören för att eventuella fallerande komponenter ska kunna bytas ut med mycket kort varsel med ingen eller mycket liten inverkan på kommunikationen. Funktionaliteten i kommunikationsnätet ska vara under konstant övervakning. Bör klara sig utan extern strömtillförsel För kommunikationsringen använder vi endast knutpunkter med diesel-säkrad strömförsörjning. Vidare har vi inga komponenter som är elberoende mellan huvudknutpunkterna och ändpunkterna (kontoren och elstationerna). Detta betyder alltså att vi har ett fungerande kommunikationssystem så länge som det går att få tag på diesel och våra elreservaggregat på våra egna punkter håller. Bör ha låga driftskostnader Bör vara flexibel, dvs. enkelt att ta i bruk, underhålla samt expandera Att lägga till en nod (kommunikationspunkt) ska kräva minimala arbetsinsatser. Oberoende av vad framtiden för med sig i form av elektroniska tjänster, övervakning och organisationsreformer, ska kommunikationssystemet kunna användas säkert och kostnadseffektivt. Bör uppfylla såväl dagens som morgondagens kommunikationskrav Det sägs att det är svårt att sia, speciellt om framtiden. Trenden verkar emellertid gå mot att myndigheterna ändrar sina regelverk oftare och att tiden för verkställandet av besluten tenderar bli allt kortare. Många saker som är på idéstadiet idag och som för oss i branschen kan te sig utopistiska kan imorgon vara en realitet som påverkar oss i högsta grad. Därför är det av största vikt att vi inte målar in oss i något hörn. Projektet körs igång! Med beaktande av ovan nämnda krav har vi tillsammans med våra samarbetspartners tagit fram ett koncept för kommunikation över säkrad fiber. Konceptet är unikt inom vår bransch och följer i stort sett samma filosofi som vår försvarsmakt förlitar på för sin egen kommunikation. I korthet baserar det sig på att vi använder en ring av stamnätsfiber mellan de centrala huvudknutpunkterna. Dessa centraler har sin eltillförsel säkrad med diesel, som garanterar en lång funktionstid även om eltillförseln runtomkring avstannat. Från dessa centrala knutpunkter dras s.k. passiv fiber till de för vår verksamhet centrala platser. Passiv fiber innebär alltså att det inte finns någon utrustning mellan våra punkter och huvudknutpunkterna som behöver el för att fungera. Således kan vi garantera en fungerande kommunikation mellan kontoren, elnätsövervakningssystemen och elstationerna även om resten av området är strömlöst och mobiltelefonnätet är utslaget. Detta ger oss ett mycket bättre utgångsläge i händelse av en värre storm inom vårt distrikt. De nödvändiga förberedelserna för projektet är slutförda och arbetet med att verkställa fas 1 påbörjas under våren Fas 2, vilket innefattar vårt norra distrikt, beräknas starta under hösten Fas 1 / Vaihe 1 Fiberkoncept, principbild / Kuitukonsepti, periaatekuva Katternö Site Passiv fiber/passiivikuitu Dieselcentral Dieselkeskus Stamnät Kantaverkko Dieselcentral Dieselkeskus Passiv fiber/passiivikuitu Katternö Site JNT Nätverk /JNT:n verkko den 2012 alussa käyttötoimikunta, jonka tehtävänä on analysoida erilaisia skenaarioita ja tutkia vaihtoehtoja. Koska Katternö-konsernin piiri on melko laaja, päädyimme siihen, että hanke on parasta jakaa kahteen vaiheeseen. 1. vaiheessa korvataan viestintäjärjestelmä eteläisessä piirissä ja sen jälkeen 2. vaiheessa Kokkolan pohjoispuoleisessa piirissä asteittain. Mitä vaatimuksia asetamme viestintäjärjestelmällemme? Olemme määritelleet järjestelmälle seuraavat tärkeät vaatimukset, jotta toimintomme voidaan turvata kaikissa tilanteissa: Järjestelmän on oltava erittäin käyttövarma Meidän on voitava olla varmoja, että viestintämme niin sisäinen kuin ulkoinenkin toimii erittäin haastavissakin oloissa, kuten vuoden 2010 myrskyissä. Sää ei siis saa aiheuttaa ongelmia missään olosuhteissa. Meille keskeisissä toimipisteissä on oltava varaviestintäjärjestelmä, mikäli ensisijainen viestintätapa pettää. Kaikki varalaitteet on oltava operaattorilla saatavilla, jotta mahdollisesti vioittuvat komponentit voidaan vaihtaa hyvin lyhyellä varoitusajalla siten, ettei viestintään aiheudu mitään vaikutuksia tai vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Viestintäverkon toiminta tulee olla jatkuvassa valvonnassa. Tulee selvitä ilman ulkoista virransyöttöä Käytämme viestintärenkaassa vain sellaisia solmupisteitä, joiden virransaanti on diesel-varmistettu. Lisäksi pääsolmupisteiden ja päätepisteiden (konttoreiden ja sähköasemien) välillä ei ole sähköstä riippuvaisia komponentteja. Tämä tarkoittaa siis, että meillä on toimiva viestintäjärjestelmä niin kauan kuin dieseliä on saatavilla ja sähkön vara-aggregaatit omissa pisteissämme toimivat. Käyttökustannusten tulee olla matalat Tulee olla joustava eli helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa Noodin (viestintäpisteen) lisäämiseen tarvitaan vain minimaalinen työpanos. Riippumatta siitä, millaisia elektronisia palveluja, valvontaa ja organisaatiomuotoja tulevaisuus tuo tullessaan, viestintäjärjestelmää on voitava käyttää varmasti ja kustannustehokkaasti. Tulee täyttää niin nykypäivän kuin huomisenkin viestintävaatimukset Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Suuntauksena näyttää kuitenkin olevan, että viranomaiset muuttavat sääntöjään yhä useammin ja että päätösten toimeenpanoon jää yhä lyhyempi aika. Monet nyt idea-asteella olevat asiat jotka meistä alalla toimivista voivat tuntua utopistisilta voivat huomenna olla todellisuutta, joka vaikuttaa meihin mitä suurimmassa määrin. Siksi on äärimmäisen tärkeää, ettemme maalaa itseämme nurkkaan ja umpikujaan. Hanke käynnistyy! Yllä mainittujen vaatimusten valossa olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa kehittäneet varmistettua kuitua käyttävän viestintäkonseptin. Se on alallamme ainutlaatuinen ja noudattaa pitkälti samaa filosofiaa, johon puolustusvoimamme luottaa omassa viestinnässään. Lyhykäisyydessään se on seuraavanlainen: yhdistämme keskeiset pääsolmupisteet renkaaksi kantaverkkokuidulla. Näiden keskusten sähkönsaanti on varmistettu dieselillä, joka takaa pitkän toimintaajan, vaikka sähkönsaanti olisi muualta katkennut. Näistä keskeisistä solmupisteistä vedetään ns. passiivikuitu toimintamme kannalta keskeisille paikoille. Passiivikuitu tarkoittaa siis, ettei pisteidemme välillä ole sellaista laitteistoa ja pääsolmupisteitä, jotka tarvitsevat toimiakseen sähköä. Näin ollen voimme taata, että viestintä toimii konttoreiden, sähköverkon valvontajärjestelmien ja sähköasemien välillä, vaikka sähkö olisi katkennut muualta alueelta ja matkapuhelinverkko lakannut toimimasta. Näin lähtökohtamme on huomattavasti parempi siltä varalta, että alueellemme sattuisi rajumyrsky. Hankkeen vaatimat valmistelut on tehty, ja 1. vaiheen toteutus aloitetaan keväällä Toisen vaiheen, joka käsittää pohjoisen piirimme, arvioidaan käynnistyvän syksyllä

13 Fjärrvärmeproduktionen Under år 2012 levererade Perhonjoki totalt 192 GWh fjärrvärme till Jakobstads energiverk vilket är en ökning på 4 % i förhållande till året innan. Året var någorlunda normalt, kanske en aning högre förbrukning tack vare den kalla decembermånaden. Den av Perhonjoki levererade fjärrvärmen producerades vid Alholmens Krafts biobränsleanläggning i Jakobstad. Fjärrvärmeverket i Ylivieska som hör till Oy Perhonjoki Ab producerade under året totalt 107 GWh fjärrvärme, 26 GWh el och 5,3 GWh processånga. Värmeproduktionen steg ungefär med 13 % jämfört med föregående år, elproduktionen steg ca 5 % och produktionen av ånga ökade ytterligare nästan 4 %. Alla produktionssiffror är rekordhöga och de högsta som någonsin producerats i Ylivieska. Detta betyder att vi genom många nya anslutningar höjt vår förbrukning också under normala år. Eftersom förbrukningen ökat b ehövs också mera kapacitet och för att åstadkomma det har fortsatta investeringar gjorts i pannan och dess anläggningar under verksamhetsåret. Investeringarna har lyckats över förväntan och det har också bidragit till produktionsrekorden. Torvläget har varit mycket utmanande under året p.g.a den verkligt svåra och regnrika sommaren. Endast 30 % av den normala torvskörden uppnåddes i Finland och våra entreprenörer hade det jobbigt. Torvens andel av produktionen vid kraftverket i Ylivieska sjönk från tidigare 83 % till endast 64 % och på hösten var den endast 50 %. Träbränsleandelen har ökat kraftigt från endast 16 % till drygt 50 %. Lyckligtvis var oljans andel fortsättningsvis låg, endast 1,6 %. Användningen av inhemskt träbränsle har ökat kraftigt p.g.a dålig torvskörd men också i och med den nya energiskattereformen som innebar en rejäl ökning av torvskatten från början av Detta har lett till en stor efterfrågan av träbränslen och Fjärrvärmeverksamheten 2012 Seppo Tupeli leverantörerna har haft svårigheter att leverera bra bränsle. Därför har också Vieskan Voima köpt in en del rundvirke för att i framtiden ha i lager för svårare tider. Torvens ställning som bränsle har diskuterats intensivt under året speciellt efter den regniga sommaren. Torven har en viktig betydelse som bränsle i samförbränning med trä. Torvens ställning har försvagats efter förnyandet av skattereformen och dessutom har torvproduktionen försvårats via tilläggskrav och svårigheter att erhålla miljötillstånd. Det är viktigt ur en nationalekonomisk synvinkel att säkerställa att torven fortsättningsvis är ett konkurrenskraftigt bränslealternativ i våra värmekraftverk. Fjärrvärmeförsäljning Ylivieska fjärrvärmeförsäljning ökade under året med 17 % jämfört med föregående år och uppgick till 91,1 GWh. Fjärrvärmeförsäljningen i Alavieska steg från föregående år med över 34 % och uppgick till 4,3 GWh. Fjärrvärmen i Ylivieska har i dag 600 kunder. Under året anslöts 9 nya kunder, vars totala byggnadsvolym var dryga m3. Detta höjer totalbyggnadsvolymen på anslutningarna med ca 2 %. Ökningen i Ylivieska väntas fortsätta, men kanske i en mera moderat utveckling. I övrigt förnyas en del av stamledningarna eftersom de börjar bli i behov av renovering. En del läckageställen har uppdagats under året och de har avhjälpts allt eftersom. För de kommande åren skall dock större helheter planeras och renoveras etappvist. Fjärrvärmens energipris höjdes i början av november med 13 %. Prisförhöjningen orsakades av den förhöjda energiskatten som föll ut mest på torvanvändningen i värmeproduktion. Dessutom ledde den regniga sommaren till att bränslekostnaderna för året steg rejält. Därför finns det också behov av att analysera bränsleläget för kommande säsonger och att ytterligare göra bränslemixen mera flexibel. Kaukolämpötoiminta 2012 Kaukolämpötuotanto Perhonjoki toimitti v kaikkiaan 192 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle, mikä tarkoittaa 4 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuosi oli jokseenkin normaali, vaikka kulutusta oli ehkä aavistuksen enemmän kylmän joulukuun ansiosta. Perhonjoen toimittama kaukolämpö tuotetaan Alholmens Kraftin biopolttoainelaitoksessa Pietarsaaressa. Oy Perhonjoki Ab:hen kuuluva Ylivieskan kaukolämpölaitos tuotti vuoden aikana yhteensä 107 GWh kaukolämpöä, 26 GWh sähköä ja 5,3 GWh prosessihöyryä. Kaukolämmöntuotanto kasvoi n. 13 % edellisvuoteen verrattuna, sähköntuotanto kasvoi n. 5 % ja höyryntuotanto kasvoi liki 4 %. Kaikki tuotantoluvut ovat ennätyssuuria, Ylivieskan kaikkien aikojen korkeimmat. Näin ollen olemme monien uusien liittymien ansiosta lisänneet kulutustamme myös normaalivuosina. Koska kulutus on kasvanut, tarvitaan myös enemmän kapasiteettia ja sen aikaansaamiseksi kattilaan ja sen laitteisiin on edelleen investoitu toimintavuoden aikana. Investoinnit ovat onnistuneet yli odotusten, ja se on myös osaltaan auttanut saavuttamaan tuotantoennätyksen. Turvetilanne oli toimintavuotena hyvin haastava todella vaikean ja sateisen kesän vuoksi. Suomessa saatiin nostettua vain 30 % normaalista turvesadosta, ja urakoitsijoidemme työ oli hankalaa. Turpeen osuus Ylivieskan voimalan tuotannossa putosi aiemmasta 83 %:sta vain 64 %:iin ja syksyllä se oli vain 50 %. Puupolttoaineen osuus on kasvanut voimakkaasti vain 16 %:sta runsaaseen 50 %:iin. Onneksi öljyn osuus oli edelleen pieni, vain 1,6 %. Kotimaisen puupolttoaineen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti huonon turvesadon vuoksi mutta toisena syynä on myös uusi energiaverouudistus, joka nosti turveveroa reippaasti vuoden 2013 alusta lukien. Sen seurauksena puupolttoaineiden kysyntä on kasvanut, ja toimittajilla on ollut vaikeuksia hyvän polttoaineen toimittamisessa. Siksi myös Vieskan Voima on ostanut energiapuuta, jotta sillä olisi tulevaisuudessa hyvää puuhaketta käytettävissä vaikeiden aikojen varalta.turpeen asemasta polttoaineena on keskusteltu tiiviisti toimintavuoden aikana, erityisesti sateisen kesän jälkeen. Turve on tärkeä polttoaine yhteispoltossa puun kanssa. Turpeen asema on heikentynyt verouudistuksen myötä, ja lisäksi turpeentuotantoa ovat vaikeuttaneet erilaiset lisävaatimukset ja ympäristölupien saantivaikeudet. Kansantalouden näkökulmasta on tärkeää varmistaa turpeen säilyminen edelleen kilpailukykyisenä polttoainevaihtoehtona lämpövoimaloissamme. Kaukolämpömyynti Ylivieskan kaukolämpömyynti kasvoi 17 % edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpöä myytiin 91,1 GWh. Alavieskan kaukolämpömyynti kasvoi edellisvuodesta 34 % ja kaukolämpöä myytiin 4,3 GWh. Ylivieskan kaukolämmöllä on nykyään 600 asiakasta. Toimintavuonna kaukolämpöverkkoon liittyi 9 uutta asiakasta, joiden rakennustilavuus oli yhteensä runsaat m3. Se nostaa liittymien yhteenlaskettua rakennustilavuutta noin 2 %. Ylivieskan kasvun odotetaan jatkuvan mutta ehkä hieman maltillisempana. Muutamia runkojohtoja uusitaan, koska ne alkavat olla korjaamisen tarpeessa. Toimintavuonna havaittiin joitain vuotokohtia, jotka on sitä mukaa korjattu. Tuleville vuosille aiotaan kuitenkin suunnitella suurempia kokonaisuuksia, jotka korjataan vaiheittain. Kaukolämmön energiahintaa nostettiin 13 % marraskuun alussa. Hinnankorotus aiheutui energiaveron noususta, joka kohdistui voimakkaimmin turpeen käyttöön lämmöntuotannossa. Lisäksi polttoainekustannukset kasvoivat reippaasti lähinnä sateisen kesän vuoksi. Sen vuoksi tulevien kausien polttoainetilannetta on analysoitava ja polttoaineyhdistelmästä saatava entistäkin joustavampi

14 24 25

15 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase

16 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2012 präglades av en långsam återhämtning från rådande lågkonjunktur. Vattenläget i Norden var mycket gott med relativt låga elpriser som följd. Områdespriset för Finland sjönk från 49,30 euro per megawattimme året innan till 36,6 euro per megawattimme. Detta ledde till att koncernens dyrare produktionsformer inte kom till full användning med minskad produktion som slutresultat. Moderniseringen och saneringen av trä- och torvförädlingen inom dotterbolaget Härjedalens Utveckling Ab försämrade likaså lönsamheten under verksamhetsåret. Produktionen av bränntorv som är vårt viktigaste inhemska bränsle tillsammans med biobränsle halverades på grund av det dåliga vädret senaste sommar. En annan orsak till det dåliga utfallet var den långsamma hanteringen av nya Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse för 2012 miljötillstånd. Detta har medfört att produktionsarealen för torv hela tiden minskar. Med nya skatter på torv och ett reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen paradoxalt nog lett till att kolanvändningen kraftigt ökat. Från att ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet ett huvudbränsle. Vindkraftsparken i Ristiveto i Merijärvi färdigställdes under året medan byggandet av Puhuri Oy:s vindkraftspark Kopsa påbörjades. Tillsammans kommer dessa parker att bidra med närmare 35 MW Elförbrukningen inom koncernens distributionsområde ökade under året med 5,8 %. För hela landet ökade förbrukningen med 1 %. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk ökade med 4,0 %. I Ylivieskaområdet ökade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 12,4 %. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors och Perhonjoki samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Härjedalens Miljöbränsle Ab. I koncernen Perhonjoki ingår moderbolaget Oy Perhonjoki Ab samt döttrarna Katternö Kraft Oy Ab samt Pohjanmaan Energiavarat Oy. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till koncernen och dess ägare, sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab samt via dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. I Härjedalens Miljöbränsle Ab, produceras pellets och briketter baserade på trä och/ eller torv som råvara Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 92,1 miljoner euro (97,9) och vinsten före bokslutsdispositioner till 10,8 miljoner euro (8,8). Minskningen i omsättningen kommer främst från Oy Herrfors Ab och produktionsbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab. Resultatökningen kommer i första hand från dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som under verksamhetsåret erhållit dividendintäkter från Pohjolan Voima Oy. Det är också skäl att notera att dotterbolagen i Perhonjoki koncernen fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,6 miljoner euro (0,5). Tack vare en dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,5 miljoner euro (1,5). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 10,1 % (6,6). Avkastningen på investerat kapital var 7,0 % (7,4). I siffrorna ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 46,6 miljoner euro (21,9). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, var 58,8 % (65,1). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 9,6 miljoner euro (8,0). Risker och riskhantering Målsättningen med koncernens riskpolicy är att säkerställa att de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för bolagen kan uppfyllas. Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat sig vara mycket kostsam om den utfaller. För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modellerings- och marknadsanalystjänster av Power-Deriva Oy. Deras analyser och rapporter ligger till grund för den kontinuerliga uppföljningen av marknadsutvecklingen som görs i ledningsgruppen. För att minimera marknadsprisrisker utnyttjas såväl el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt 29,1 miljoner euro (6,2) varav 28,1 miljoner (5,7) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 1,0 miljoner (0,5) euro i aktier och andelar (nettoinvesteringar). Nätverksamhetens investeringar uppgick till 5,8 miljoner euro (3,0), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 20,1 (1,7) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,6 miljoner euro (1,0). I Energiamarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2012 leimasi hidas elpyminen vallitsevasta taantumasta. Pohjoismaiden vesitilanne oli erittäin hyvä ja sen seurauksena sähkönhinnat olivat suhteellisen alhaisia. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 49,30 eurosta/mwh 36,6 euroon/mwh. Tämän vuoksi konsernin kalleimmat tuotantomuodot eivät tulleet täyteen käyttöönsä ja tuotantomäärät jäivät pienemmiksi. Lisäksi turpeenoston ja jalostuksen modernisointi ja saneeraus tytäryhtiö Härjedalens Utveckling Ab:ssä heikensivät kannattavuutta toimintavuoden aikana. Polttoturpeen tuotanto, joka on tärkein kotimainen polttoaineemme yhdessä biopolttoaineiden kanssa, puolitettiin huonosta sääolosuhteesta johtuen viime kesänä. Toinen syy heikkoon tulokseen oli uuden ympäristöluvan hidas käsittely. Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2012 (käännös) Tämän seurauksena turpeen tuotantoala jatkuvasti pienenee. Uusilla turveveroilla ja pienentyneenä puupolttoaineiden tuotantotuella kehitys on paradoksaalisesti johtanut siihen että hiilen käyttö on voimakkaasti lisääntynyt. Aikaisemmin varapolttoaineena Alholmens Kraftilla hiilestä on nyt yllättäen tullut pääpolttoaine. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä valmistui vuoden aikana ja Puhuri Oy:n tuulivoimapuisto Kopsan rakentaminen alkoi. Yhdessä näistä puistoista tullaan saamaan melkein 35 MW. Vuonna 2012 sähkönkulutus kasvoi konsernin jakelualueella 5,8 %. Koko maassa sähkönkulutus nousi 1 %. Kaukolämpötoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle lisääntyivät 4,0 %. Ylivieskan alueella kaukolämmön myynti, prosessihöyry mukaan lukien, lisääntyi 12,4 %. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab, alikonsernit Herrfors ja Perhonjoki sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrforskonserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KAT-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhonjoki-konserniin kuuluvat Oy Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiöt Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan Energiavarat Oy. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja hankinta tapahtuvat pääasiassa Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Sillä on omistusosuudet Pohjolan Voima Oy:ssä, EPV Energia Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä, sekä Oy Perhonjoki Ab:n tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n kautta Kanteleen Voima Oy:ssä, joista se hankkii energiaa konsernille ja sen omistajille. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Verkkotoimintaa hoitaa Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Härjedalens Miljöbränse Ab:ssä tuotetaan pellettejä ja brikettejä raaka-aineena puu ja/tai turve. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konsernin ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 92,1 milj. euroa (97,9) ja liikevoitto 10,8 milj. euroa (8,8). Liikevaihdon supistuminen aiheutuu lähinnä Oy Herrfors Ab:stä ja tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab:stä ja Katternö Kraft Oy Ab:stä. Liiketuloksen kasvu tulee lähinnä tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:lta joka toimintavuoden aikana on saanut osinkotuottoja Pohjolan Voima Oy:ltä. On myös syytä huomata, että Perhonjoki-konsernin tytäryhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä näin ollen tavoittele voittoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,6 milj. euroa (0,5). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,5 milj. euroa (1,5). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 10,1 % (6,6). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 7,0 % (7,4). Siihen sisältyvät myös konsernin leasingvastuut. Korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 46,6 milj. euroa (21,9). Yhtiön omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 58,8 % (65,1). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 9,6 milj. euroa (8,0). Riskit ja riskienhallinta Konsernin riskienhallintaohjelman tavoitteena on varmistaa yhtiöille asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi. Power-Deriva Oy:ltä ostetaan mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseihin ja raportteihin. Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia. Investoinnit ja sijoitukset Toimintavuoden aikana konsernin nettoinvestoinnit ovat olleet yhteensä 29,1 milj. euroa (6,2), joista 28,1 (5,7) miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 1,0 (0,5) milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin (nettoinvestointeja). Verkkotoiminnan investoinnit olivat 5,8 milj. euroa (3,0), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 20,1 milj. euroa (1,7) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 0,6 milj. euroa (1,0). Turvetuotantoon investoitiin1,6 (0,3) milj. euroa. Sähkötuotannon investoinneissa on myös mukana noin 14 MW 28 29

17 torvproduktionen uppgick investeringar till 1,6 (0,3) miljoner euro. I elproduktionens investeringar ingår investeringen i en ca 14 MW vindkraftspark i Merijärvi via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy, dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s satsningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Ab. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab har under året minskat sitt ägande i Katternö Kärnkraft och äger nu ca 20,5% i bolaget. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab har även förvärvat aktier i Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Abp. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som tillsammans med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab och Härjedalens Miljöbränsle var koncernens arbetsgivare vid årets slut. Antalet anställda vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. Av personalen var två personer deltidsanställda Antalet anställda Genomsnittligt antal anställda *) Totala personalkostnader i koncernen (1000 ) (inklusive styrelsearvoden) *) 2011 Ingår inte Härjedalens Miljöbränsle Ab I moderbolaget var två (2) personer anställda. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2012 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell Berts som ansvarig revisor. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är ,53 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 3,375 euro per aktie, eller totalt euro. Resterande belopp eller ,47 euro tas från vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Den fortsatta men långsamma återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan på koncernens produkter, el och värme, ökar. Det försämrade vattenläget med stigande grossistpriser på el kommer att inverka positivt på vår produktionsvolym och vår elförsäljning och därmed också förbättra lönsamheten. För att förbättra lönsamheten för fjärrvärmeverksamheten i Ylivieska kommer nya satsningar att göras för att ytterligare öka användningen av biobränsle på torvens bekostnad. Gjorda satsningar i Härjedalens Miljöbränsle Ab torde medföra ett positivt kassaflöde också för denna affärsverksamhet. Utbyggnaden av vindkraften kommer att fortsätta och satsningarna i Fennovoima fortsätter enligt tidigare plan. Jakobstad, den Pietarsaaressa, Peter Boström ordförande e/puheenjohtaja Gösta Willman vice ordförande /varapuheenjohtaja Carl-Johan Kronström Tuula Loikkanen suuruinen investointi tuulivoimapuistoon Merijärvellä tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä, tytäryhtiön Katternö Kraft Ab:n satsaukset osakkuusyhtiö Kanteleen Voima Oy:n tuulivoimasarjaan sekä Oy Herrfors Ab:n panostukset Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Kärnkraft Ab:n kautta. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on vuoden aikana vähentänyt omistuksensa Katternö Kärnkraftissa ja omistaa nyt n. 20,5 % yhtiöstä. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on myös hankkinut osakkeita Pietarsaaren Puhelin Oy:stä ja Anvia Oyj:stä. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi 2012: Peter Boström, puheenjohtaja Alpo Salonen Gösta Willman, varapuh.joht. Sven-Oskar Stenbäck Carl-Johan Kronström Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Katternö-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä, joka yhdessä Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n ja Härjedalens Miljöbränsle AB:n kanssa olivat konsernin työantajat vuoden lopussa. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta. Henkilökunnasta kaksi työntekijää oli osa-aikaisia. Työtekijämäärä Keskimääräinen työtekijämäärä *) Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1000 ) (sis. hallituksen palkkiot) *) 2011 ei sis. Härjedalens Miljöbränsle Ab:tä Emoyhtiössä oli palkattu kaksi (2) henkilöä. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2012 varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kjell Berts. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on ,53 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 3,375 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa. Loput, eli ,47 euroa nostetaan voittovarojen tililtä. Tulevan kehityksen arviointi Laman jälkeinen hidas mutta jatkuva elpyminen lisännee yhtiön sähkö- ja lämpötuotteiden kysynnän kasvua. Heikentynyt vesitilanne nousevine sähkötukkuhintoineen tulee vaikuttamaan positiivisesti tuotantovolyymiin ja kannattavuuteen seurauksena parempi kannattavuus. Ylivieskan kaukolämpötoiminnan kannattavuuden paranemiseksi tullaan tekemään uusia satsauksia biopolttoainekäytön lisäämiseksi turpeen kustannuksella. Tehdyt panostukset Härjedalens Miljöbränsle Ab:hen tuonee mukanaan positiivinen kassavirtaama myös tälle toiminnalle. Uuden tuulivoiman rakentaminen tulee jatkumaan kuten myös panostukset Fennovoima-projektiin aikaisemman suunnitelman mukaan. Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm verkställande direktör /toimitusjohtaja 30 31

18 Koncernresultaträkning Oy Katternö Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 0 18 Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Koncernbalansräkning Oy Katternö Ab Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

19 Katternökoncernens revisionsberättelse Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus (käännös) Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäse- nille sekä toimitusjohtajalle tarkastavaltamme tilikaudelta. Koncernresultaträkning Oy Herrfors Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) Omsättning Liikevaihto Konsernituloslaskelma Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 0 18 Varastojen muutos Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Tuloverot Minoritetsandel Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Jakobstad/Pietarsaari, Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Kjell Berts CGR/KHT 34 35

20 Koncernbalansräkning Oy Herrfors Ab (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA Konsernituloslaskelma PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verksningstid Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Placeringar Sijoitukset Intressebolsag Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar Osakkeet ja osuudet BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar Muu vaihto-omaisuus Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Öriga fordringar Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar Muut saamiset Resultatregleringar Siirtosaamiset Kassa och bank Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Resultaträkning för övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/eriytetty tilinpäätös Omsättning Liikevaihto Tillverkning för eget bruk Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster Ulkopuoliset palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot från företag inom koncernen saman konsernin yrityksiltä från övriga muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut från företag inom samma koncern saman konsernin yrityksiltä från övriga 5 0,4 muilta Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens Poistoeron muutos Inkomstskatt Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 EUR) P A S S I V A V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital Osakepääoma Uppskrivningsfond Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL VÄHEMMISTÖOSUUS AVSÄTTNINGAR PAKOLLISET VARAUKSET Övriga avsättningar Muut varaukset FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter Liittymismaksut Latent skatteskuld Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder Muut velat Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer Ostovelat Skulder till aktionärer Laina osakkailta Övriga skulder Muut velat Resultatregleringar Siirtovelat FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Vaasa Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 014 Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse 2008 Katternöryhmän vuosikertomus 2008 Pärmbilden: Karin Storbacka från IK Falken vann FM i 400 m, damklassen.

Lisätiedot

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen 25 t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/

Lisätiedot

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 0041 Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande,

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus

Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus Katternögruppens årsberättelse Katternöryhmän vuosikertomus STYRELSEMEDLEMMARNA 2007 HALLITUKSIEN JÄSENET 2007 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Oy Katternö Kraft Ab ordförande/puheenjohtaja

Lisätiedot

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300,

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Storgatan 8, 686 Jakobstad / Isokatu 8, 686 Pietarsaari, telefon/puhelin (6) 781 53, www.katterno.fi STYRELSEMEDLEMMARNA 26 HALLITUKSIEN JÄSENET 26 Peter

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2007 vp Fortum Lämpö Oy:n höyryntuotanto Haminassa Eduskunnan puhemiehelle Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 prosenttia. Suomen valtio on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2010 vp Biopolttoaineen käytön edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Eräiden tietojen mukaan Suomeen mahtuisi vielä 2 3 isoa bioetanolia ja valkuaisainetta valmistavaa laitosta. Niillä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot