ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA Tammikuu 2012 (Johtoryhmä 1/2012, liite 4)
|
|
- Esa Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 Tammikuu 2012 (Johtoryhmä 1/2012, liite 4)
2 Sisältö 1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ISOverstaan arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna Arviointiryhmän tavoite, tehtävät ja aikataulu ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot ISOverstaan palvelut ISOverstas kehittäjäyhteisönä Oman oppilaitoksen osaaminen Täydennyskoulutustoiveet ja terveiset ISOverstaalle Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma 4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA ISOverstaan palvelut ISOverstas kehittäjäyhteisönä Oman oppilaitoksen osaaminen YHTEENVETO
3 1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ISOverstaan strategia ( hyväksyttiin johtoryhmässä ja otettiin käyttöön Strategiassa todetaan toteutumisen seurannasta ja arvioinnista seuraavasti: Strategian toteutumisen seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille. Seuranta kohdistuu myös ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin, jotka olivat strategian perusolettamuksina ja lähtökohtina. Seurantaan ja arviointiin perustuva oppiminen edistää kehittäjäyhteisön jatkuvaa uusiutumista. Strategiatyön pohjaksi toteutettiin lähtötilannekartoitus tammikuussa Strategian toteutumisen seurantaa varten nimettiin arviointiryhmä, jossa on jäseniä sekä valmistelutyöhön osallistuneesta strategiaryhmästä että ISOverstaan johtoryhmän nimeämiä jäseniä. Arviointiryhmä kokoontuu vuosittain huhtikuussa ja marraskuussa. Strategian mittariston pohjalta laaditaan keväällä 2010 arviointilomake, jolla vuosittain (loka-marraskuussa) kerätään oppilaitosten arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta. Oppilaitosarvioiden ja ISOverstaan tilastojen pohjalta arviointiryhmä tuottaa vuosittain arviointiraportin toimenpide-ehdotuksineen. Strategian toteutumista seurataan myös erilaisissa verkostotapaamisissa. Visiovuonna 2012 toteutetaan kaikkia osapuolia koskeva verkkokysely. Tässä arviointiraportissa kuvataan strategian mukaisen seuranta- ja arviointityön toteutus, arviointikyselyn tulokset sekä prosessissa syntyneet toimenpide-ehdotukset ISOverstaan arviointiryhmä Arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna 2011 Lukiokoulutus: 1. Rehtori Katja Koivunoro, Rantasalmen lukio, virtuaalisesti., Etelä-Savo 2. Lehtori Raija Väyrynen, Kajaanin lukio ja aikuislinja, 14.4., Kainuu 3. Apulaisrehtori Martti Keinänen, Kuopion aikuislukio, 14.4., , Pohjois-Savo 4. Rehtori Panu Ruoste Lohjan Yhteislyseon lukio, virtuaalisesti., Uusimaa 5. Rehtori Juha Alenius, Leppävirran lukio, Pohjois-Savo (Mika Strömberg asti) 6. Rehtori Kyösti Värri, Kiteen lukio, 14.4., , Pohjois-Karjala 7. Rehtori Anni Virnes, Sastamalan lukiot, ja virtuaalisesti., Pirkanmaa Ammatillinen koulutus: 1. Kehityspäällikkö Maria Alppisara, Keski-Uudenmaan ammattiopisto, virtuaalisesti., , Uusimaa 2. Koordinaattori Anu Salo, Savon ammatti- ja aikuisopisto, 14.4., , Pohjois-Savo (Jukka Soininen asti) 3. Lehtori Mauno Heikkinen, Kainuun ammattiopisto, Kainuu 4. Tvt-koordinaattori Irja Härmälä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savo 5. Koulutusalajohtaja Kirsi Pulkkinen, Ylä-Savon ammattiopisto, 14.4., , Pohjois-Savo 6. Palvelujohtaja Marja Anttalainen, Etelä-Savon ammattiopisto, Etelä-Savo ISOverstas: Koordinaattori Leena Suonio, 14.4., Verkko-opetuksen asiantuntija Anu Wulff, 14.4., Projektisuunnittelija Säde Pirttimäki, 14.4., Arviointiryhmän tehtävät Seurannan ja arvioinnin periaatteiden linjaaminen v Seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille sekä ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin. Arviointilomakkeen valmistelu ja päivittäminen: oppilaitosten vuosittaiset arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta Vuosittaisen arviointiraportin tuottaminen toimenpide-ehdotuksineen 3
4 Strategian toteutumisen tukeminen: verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmien ja verkostostrategioiden ohjeistus, muu kommentointi/sparraus tarvittaessa Strategian toteutumisen arviointi visiovuonna Arviointityö vuonna 2011 Arviointipäivä Seurattiin strategian toteutumista kehittämisalueilla sekä kerätyn arviointitiedon huomioimista ISOverstaan toiminnassa ja vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa. Verkostotoiminnassa ja tulevassa strategiatyössä on huomioitava mm. seuraavat toimintaympäristön muutokset: - Yhteisöllisyyden rooli vahvistuu. - Lähitapaamisten rinnalla verkostoituminen ja verkko-oppiminen lisääntyvät. - Tutkinnon rakenteet, menetelmät ja sisällöt ovat muuttumassa. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista yksilöllisten opinpolkujen mahdollistamiseksi - Pedagoginen kehittämistarve korostuu, tarvitaan valmiudet ja oppimaan oppimisen taidot. - Ilmiöpohjainen ja autenttinen oppiminen, mobiilioppiminen, PLE edellyttävät opettajuuden muutosta - Opiskelijoiden jaksaminen ja syrjäytymisen uhka haasteena - Verkostorakenteissa huomioitava jatkossa aliverkostojen rooli ja kansainvälisyys Arvioinnin tueksi toteutettiin vuosittainen verkkokysely ( Arviointiryhmän ja johtoryhmän yhteinen kehittämispäivä Tuotettiin toimenpide-ehdotuksia kyselytulosten pohjalta. Kuva 1. Arviointi- ja johtoryhmän kehittämispäivä ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA 2011 Kehittämisalue A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä Vuoden 2011 aikana ISOverstaaseen liittyi kuusi uutta lukiota (Liedon lukio, Karjaan lukio sekä Lahden lukiot Kannaksen lukio, Lahden lyseon lukio, Salpausselän lukio ja Tiirismaan. Hyrynsalmen lukio lakkautettiin Vuoden 2011 lopussa ISOverstaassa oli yhteensä 64 lukiota ja 10 ammatillista oppilaitosta. Op pilaitoksissa opiskelee yhteensä noin opiskelijaa, joista noin ammatillisessa ja noin lukiokoulutuksessa (tilanne ). Oppilaitoksista noin kolmasosa on pieniä alle 100 opiskelijan oppilaitoksia ja kolmasosa keskikokoisia ( ). ISOverstaassa oli mukana seitsemän yli 1000 opiskelijan oppilaitosta. ISOverstaan tiimissä työskenteli kuusi henkilöä, joista viisi kokoaikaisesti. Kuva 2. ISOverstaan oppilaitokset kartalla (tilanne ). 4
5 Kehittämisalue B. ISOverstaan palvelut 1. Opetustarjonta Lukuvuoden opetustarjonnassa oli yhteensä 413 kurssia, joista 394 lukion ja 19 ammatillisen koulutuksen verkkokurssia. Tarjonnassa oli mukana 115 kesäkurssia. Sekä lukion että ammatillisen koulutuksen kurssitarjonta monipuolistui edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Kurssi-ilmoittautumisia oli yhteensä 1323, joista 34 ammatillisille ja 1289 lukiokursseille. Ilmoittautumisista 69 % tehtiin lukioista ja 31 % ammatillisista oppilaitoksista. Suosituimmat kurssivalinnat olivat englanti, espanja, äidinkieli, lyhyt matematiikka, ruotsi, terveystieto, psykologia ja japanin kieli. Englannin kieli oli suosituin myös kesäkurssivalinnoista (64). Kuva 3. Suosituimmat kurssivalinnat lv (koko lukuvuosi/kesäkurssit) Lukuvuoden tarjonnassa ( ) on 336 kurssia, joista 314 lukion ja 22 ammatillisen koulutuksen kurssia. Kesäkurssitarjonta 2012 on rakentumassa. Kurssi-ilmoittautumisia on tähän mennessä ( ) kertynyt yhteensä 717. Laatukriteerit on otettu käyttöön ja verkko-opiskeluoppaan valmistelu käynnistetty. Verkkokurssien markkinoinnin edistämiseksi ja kurssivalintojen helpottamiseksi laadittiin tulosteeksi soveltuva verkkokurssikooste. Lukuvuosi ISOverstaan yhteisen opetustarjonnan kehittyminen (Kuva 4) Kurssitarjonta Ilmoittautumisia (lkm) (lkm) Kurssimaksu Ohjattu/Itsen./Virt. /opiskelija Tarjoavia kouluja (lkm) Kotikouluja (lkm) / / (66 kesäkurssia) / 50 / kesäkurssia 10 amm./365 lukio 14 virt./361 moodle ammatillisille/835 lukiokursseille 111 A/774 L (kotikoulu) / 50 / kesäkurssia 19 amm./394 lukio 14 virt./399 moodle (tilanne ) 130 /70 / Kesätarjonta kesken 22 amm./314 lukio 14 virt./322 moodle ammatillisille/1289 lukiokursseille 384 A/939 L (kotikoulu) 24 4 A/20 L A/63 L 5
6 2. Täydennyskoulutus Vuonna 2011 järjestettiin yhteensä 129 koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä 1659 osallistumista. Tarjonta on laajentunut ja koulutuksen saavutettavuus parantunut erityisesti Osaava-hankkeen tuella. Osaava ISOverstas hankkeessa on tuettu myös verkostoitumista, suunnitelmallista toimintaa ja osaamisen rakenteiden kehittämistä. Virtuaaliluokkatoimintaan liittyvää täydennyskoulutusta ja asiantuntijaverkoston kokoamista on toteutettu virtuaaliluokkahankkeen (Opetushallituksen oppimisympäristöhanke) tuella. Kuva 5. Osallistumiset täydennyskoulutukseen v Tukipalvelut ISOverstas tarjoaa väyliä ja välineitä osaamisen jakamiseen verkostossa sekä tukea verkkopalveluiden hyödyntämiseen. Kehittäjäyhteisön ja verkkopalvelujen kokoajana sekä tiedotuksen keskeisenä kanavana toimii palveluportaali ( Vuoden 2011 loppuun mennessä sivustoon oli perustettu käyttäjätunnuksia 3774 opettajalle. Pääosin avoin sivusto edellyttää kirjautumista vain silloin, kun halutaan tuottaa tai hakea oppimateriaaleja ISOaitassa. Vuoden 2011 lopussa oli haettavana yhteensä 3319 luokiteltua oppimateriaalia. ISOverstaan yhteisenä oppimisympäristönä ja yhteisten kurssipohjien jakelukanavana toimii Moodle, jossa on käyttäjää ( ). Moodle-kurssipohjien tuottamista on jatkettu tarvelähtöisesti. Vuonna 2011 valmistui 12 lukion ja 12 ammatillisen koulutuksen muokattavaa kurssipohjaa. Aiemmin valmistuneita kurssipohjia päivitettiin tarpeen mukaan. Vuoden 2011 päättyessä jakelussa on yhteensä 343 kurssipohjaa, joista 82 ammatilliseen koulutukseen. Virtuaaliluokkapalvelut mahdollistavat opetuksen välittämisen mediapalvelimen kautta samanaikaisena tai tallenteina sekä kokousten toteuttamisen virtuaalitilassa. ISOarkisto on käyttöliittymä mediatiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen mediapalvelimella. Lukuvuoden aikana tallennettiin ISOarkistoon yhteensä 3859 tiedostoa 47 eri oppilaitoksesta. Lukuvuonna on tähän mennessä tallennettu 2331 tiedostoa 30 oppilaitoksesta (tilanne ). Vuonna 2011 rakennettiin 13 uutta tuotantoluokkaa. Käytössä on yhteensä 119 tuotantoluokkaa. Kuva 6. ISOarkistoon tallennetut tiedostot ja katselukerrat lv alkaen (tilanne ) Kehittämisalue C.ISOverstaan oppilaitosten oma osaaminen Vuosien 2010 ja 2011 arviointikyselyjä vertaamalla voidaan todeta, että osaamisessa on tapahtunut kehittymistä eri osa-alueilla. Määrällisiä tilastoja oppilaitosten osaamisesta ei ole käytettävissä. 6
7 3.0. ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 3.1. Arviointikyselyn toteutus Syksyllä 2011 toteutettiin vuosittainen arviointikysely ( Tavoitteena oli tukea, seurata ja arvioida ISOverstaan strategian ( toteutumista. Kyselyn toivottiin toimivan myös oppilaitoksen itsearviointimallina ja tilannekartoituksena oppilaitoksen omassa kehittämistyössä. ISOverstaan oppilaitoksia pyydettiin vastaamaan kyselyyn oppilaitoskohtaisesti yhteisen keskustelun pohjalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa saattoi vastata kyselyyn myös koulutusalakohtaisesti. Oppilaitoksen arviointipohdintaan suositeltiin ryhmää tai tiimiä, joka tuntee oppilaitoksen tilanteen. Verkkokysely toteutettiin Seurannan helpottamiseksi käytettiin vuodentakaista kyselylomaketta, joka oli laadittu strategiamittariston pohjalta. Kyselyssä arvioitiin ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää kehittämisalueilla A) ISOverstaan palvelut, B) ISOverstas kehittäjäyhteisönä ja C) oman oppilaitoksen osaaminen. Numerovalinnan (1-5) rinnalla pyydettiin sanallisia perusteluja, joissa toivottiin pohdittavan kunkin arviointikohteen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyn lopussa kartoitettiin koulutustarpeita ja kerättiin palautetta ISOverstaan toiminnasta. Tässä kyselyssä tiedusteltiin myös tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tilannetta oppilaitoksessa Vastaajien taustatiedot Arviointikyselyyn saatiin 46 vastausta (70 % oppilaitoksista). Suurin osa vastauksista tuli lukioista (84 %). Arviointikyselyyn vastasi asiantuntijaryhmä (tvt-ryhmä, koulun kehittämisryhmä, johtoryhmä 74 %) tai yksittäinen henkilö (rehtori, verstastuki, tvt-suunnittelija 24 %). Kuva 7. Kyselyyn vastaajien alueellinen jakautuma 7
8 3.3. ISOverstaan palvelut A. ISOverstaan palvelut Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta ,8 (3,5 v.2010) (A3,0/L4,0) 2. Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus Verkosto-toimintaa ja verkko-oppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut ,9 (3,6 v.2010) (A3,9/L3,9 3,8 (3,7 v.2010) (A3,6/L3,9) ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja 1. Avoimien vastausten mukaan monipuolisen, pitkäjänteisen ja vetovoimaisen opetustarjonnan vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjontaa on voitu laajentaa, esim. harvinaisten kielten opiskelu mahdollistunut Lukiolaisille on voitu tarjota myös ammatillisia kursseja ja päinvastoin Oma koulu voi tarjota kursseja muille Opetustarjonta Opetustarjonta on monipuolinen ja runsas (erityisesti lukion osalta) Tarjontaa ympäri vuoden, myös kesällä Laatu Laatukriteerit käytössä, opettajat toimivat laatukriteerien mukaisesti Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjonnan tiedottamista lisättävä Kysyntä ja tarjonta eivät vielä kohtaa ammatillisella puolella Iso koulu ei tarvitse opetustarjontaa, mutta opiskelijat tarvitsevat verkko-opiskelutaitoja Opetustarjonta Lisää ammatillisia kursseja Lisää A-kieliä (venäjä, latina) Oppikirjariippuvuus rajoittaa Moodle jäykkä käyttää Oma oppilaitos voisi olla aktiivisempi Laatu Opetustarjontaa tulee kehittää edelleen laadukkaammaksi 8
9 2. Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevan täydennyskoulutuksen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarvelähtöisyys Runsas, monipuolinen, edullinen erilaisine osallistumismahdollisuuksineen Virtuaaliosallistumiset madaltavat kynnystä Ainekohtaista koulusta tarjolla Benchmarking-vierailut, kouluttajakoulutukset Moodlea tukevat SOME-koulutukset Tvt:n opetuskäytön edistäminen Monipuolistaa tvt:n opetuskäyttöä Koulutuksissa esitellään monipuolisesti uusia tvt-mahdollisuuksia Verkostoyhteistyön aktivointi ISOverstas saattanut alulle mittavaa verkostoyhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti Aktivointikeinot on jo olemassa Verkostoitumiskynnys on matala ISOverstaan järjestämissä tilaisuuksissa Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarvelähtöisyys Tarjonta keskittynyt Itä-Suomeen, aina ei ole mahdollisuutta virtuaaliosallistumiseen Osallistumista rajoittaa aikapula, sijaisen puute tai tuplatyö sijaisen opastuksineen Virtuaalitietoiskujen ajankohta myöhemmäksi Enemmän ainekohtaista koulutusta Tvt:n opetuskäytön edistäminen Tvt:n monipuoliseen käyttöön ja koulutuksiin ei vielä innostusta, koulutukset palvelevat pientä henkilöstön osaa, jolla tvt:n perustaidot jo hallussa Suoraan kouluille tuotava koulutus olisi tehokkaampaa asiat heti käyttöön Kaivataan myös älytauluihin liittyvää kouutusta Verkostoyhteistyön aktivointi Onnistumiskokemuksia oppilaitokselta toiselle Lähemmäksi toimijajoukkoa oppilaitoksissa opettajien aktivointia 3. Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien tukipalvelujen vahvuuksina ja kehittämistä vaativina asioina listattiin seuraavia kohtia: Vahvuuksia Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Nopeat, helppokäyttöiset, pedagogisesti toimivat työkalut ja ohjelmat Tarvelähtöiset ja varmistetut päivitykset Toimivaa ja uudistuvaa Moodlen toiminta sujuvaa päivityksineen Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Nopeaa, toimivaa, helposti saatavilla, laadukasta, ammattitaitoista, ystävällistä Palveluhalukkuus, kattavat ohjeistukset Pedagogisen ja teknisen tukiverkoston tuki ja valmennus Pedagogiseen ohjaukseen panostaminen koulutuksen yhteydessä ISOvipu-verkoston käynnistyminen Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Parempi käyttää pitempään jotakin vanhaa, kuin aina ottaa käyttöön uutta Moodle-ympäristö raskas Virtuaaliluokka haavoittuva järjestelmä (toimivuus ja johtoviidakko) Jatkossa huomioitava erilaiset mobiilit laitteet ja ratkaisut Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Palvelujen käyttöönottoon kannustettava ISOverstaan toimijaryhmä liian pieni ylityöllistyminen Oma henkilö ammatillisen opetuksen kehittämiseen Atk-tukihenkilöille koulutusta ISOverstaassa 9
10 3.4. ISOverstas kehittäjäyhteisönä B. ISOverstas kehittäjäyhteisönä Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus ja aktiivinen osallistuminen verkostossa Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet ,8 (3,4 v.2010) (A3,4/L4,0) 3,8 (3,5 v.2010) (A3,1/L3,9) ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa 4. Avoimien vastausten mukaan verkoston keskinäisen luottamuksen, vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Aktiivisiet toimijat hyvin mukana Erinomaiset verkostotaidot Ihmissuhteiden hoitamisessa yhteisön tasolla onnistuttu Mahdollisuuksia yhteistyöhön ja osallistumiseen tarjottu runsaasti Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen Positiivinen toimintakulttuuri ja vahva jakamisen kulttuuri tapaamisissa ja koulutuksissa ISOtiimi aktivoinut jakamista SOME:ssa Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Pienikin koulu otettu tasavertaisena mukaan Yhteistyö toimii Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, ISOverstas esimerkki muille avoimesta vuorovaikutuksesta Tasavertainen kumppanuus näkyy toiminnassa Kunnioitus ja avoimuus näkyvät esim. tiimien jäsenten valinnassa, jokainen voi vaikuttaa vuorollaan Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Harvalla mahdollisuus seurata kaikkea Käytännön toimijoiden (opettajien) tasolla parantamista Opiskelijavolyymiä saatava kasvatettua Vaikuttamismahdollisuuksia on, jos niitä käytettäisiin Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen FB-ryhmissä ja keskustelufoorumeilla passiivista Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Kaikilla ei ole yhteistyötä muiden verkoston jäsenten kanssa 10
11 5. Avoimien vastausten mukaan yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Hallittu kasvu ja jatkuva uudistuminen Uudistuva ja ajan hermoilla Nimensä mukaisesti kehittäjäyhteisö Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta ISOverstas on helposti lähestyttävä instituutio Erilaiset SOME-välineet edistävät yhteisöön kuulumisen tunnetta Kaikki voivat vaikuttaa ja kaikkia kuullaan Toiminta tukee verkostoitumista Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminut hyvin, innovatiivisuus tarttuu Näkyy koulutuksissa, tuodaan uusia tuulia ja pyydetään koulutusehdotuksia Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Hallittu kasvu ja luottamus Laajeneeko verkosto liikaa vai liian hitaasti? Kasvun rajat tulossa vastaan (kysyntä/tarjonta) Olisiko mahdollisuus vahvistaa alueellisuutta ja seudullisuutta pikkuverstaiden suuntaan? Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta Aika ei riitä aktiiviseen toimintaan, vaikka kiinnostaisi Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminnan fokusoiminen tärkeää Toiminta haavoittuvaa, yksittäisten henkilöiden varassa Uudistumista jatkettava, jotta toimivuus ja innovatiivisuus säilyvät 3.5. Oman oppilaitoksen osaaminen C. Oman oppilaitoksen osaaminen Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö 7. Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus / ammatillisuus 8. Jakamisen kulttuuri ,8 (2,6 v.2010) (A2,9/L2,8) 3,2 (3,0 v.2010) (A3,0/L3,2) 3,0 (2,7 v.2010) (A2,0/L3,1) ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia. Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa. 11
12 9. Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt ,4 (3,1 v.2010) (A3,1/L3,3) 6. Avoimissa vastauksissa verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen alueilla vahvuuksiksi ja kehittämistä vaativiksi asioiksi listattiin seuraavia asioita: Vahvuuksia Osallistuminen tvt-koulutuksiin Osassa oppilaitoksia aktiivista Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Hyödynnetään runsaasti. Lähiopetuksessa hyödynnetään enemmän. Suunta on hyvä ja uusi strategia vie eteenpäin Innovaattorit menevät jo lujaa Käytetään aktiivisesti, lisääntyvä trendi Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tarjoaminen ISOverstaassa Osa opettajista tuottanut kurssipohjia ja laittanut myös yhteiseen opetustarjontaan Verkko-opiskelu huomioitu vuosisuunnitelmissa ja opsissa Painopisteenä, lisätyötä korvattu, uusi strategia tai kehittämissuunnitelma Osallistuminen tvt-koulutuksiin Kaikkia ei kiinnosta. Osallistuminen vähäistä. Vain innokkaimmat ovat osallistuneet. Kehitettävä myös koulun sisäistä koulutusta Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Pitäisi saada laajemmin aktivoitua opettajakuntaa, motivaatiota tarvitaan. Osa vasta pohtii verkkotyökalujen käyttöön ottoa ja hyödyntämistä Moodle osalle vielä tuntematon Vain harvat käyttävät, opiskelijoita pitäisi aktivoida enemmän Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tarjoaminen ISOverstaassa Tuottaminen vähäistä tai olematonta Haasteena monimediaistaminen ja verkkokurssipohjien hyödyntäminen 7. Avointen vastausten mukaan jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden tai ammatillisuuden alueilla vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraavat: Vahvuuksia Osallistuminen koulutuksiin Osallistuttu aktiivisesti, innostus herännyt Lyhytkestoiset koulutukset houkuttelevia Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Kehittämishalu kasvanut. Kehittämisryhmät muotoutumassa. Panostamme tiimityöskentelyyn sitouttamalla kaikki koulun kehittämiseen. Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppimisympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Kiinnostuneisuutta on. Uusia käytänteitä jaetaan kokouksissa ja koulutustuokioissa. Tvt-taidot hallussa, Moodle tuttu useimmille Osallistuminen koulutuksiin Ajan ja resurssien puute, uudistuminen hidasta Vähäistä, aina ei saada sijaista Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Vain harvoja aktiivisia mukana, lisää toimijoita Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppimisympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Jämähdetty paikoilleen Aktiivisesti omasta ammattitaidosta huolta pitävät lähtevät muualle Muutoksen johtaminen haasteena 12
13 8. Avointen vastausten mukaan jakamisen kulttuurin alueella vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraavat: Vahvuudet Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Ollaan valmiita jakamaan ja tekemään yhteistyötä, erityisesti oman oppilaitoksen sisällä Edistäjinä mm. aineryhmäyhteistyö, yhteiset tietoiskut, vesot ja muut koulutukset Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Tuotetaan ja hyödynnetään jonkin verran Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Pyritään osallistumaan Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Jakamisen kulttuurin edistämisessä paljon tehtävää, vaatii paljon aikaa Toimii vaatimattomasti oman oppilaitoksen ulkopuolisten kanssa Vaihtelee aineryhmittäin Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Osa pitää tiukasti materiaalit omassa hyllyssään Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Tarvetta aktivoitumiseen 9. Avointen vastausten mukaan innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen alueella koulun vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat: Vahvuudet Osallistuminen koulutuksiin ja verkostapaamisiin Osallistuminen aktiivista erityisesti verkosto- ja hanketapaamisiin Oppilaitosjohdon tuki ja suhtautuminen positiivista. Koulutuksiin kannustetaan. Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutosvalmius Tulevaisuussuuntautuneisuus näkyy arjessa, ilmapiiri positiivinen/otollinen uudistuksille Aktiivinen uudistusten seuranta ja ajan tasalla olo, johto tukee innovatiivista toimintaa Levitetään hyviä käytänteitä koulussa Kaikki muuttuu hitaasti, kun moni tarttuu asiaan Verkostoituminen huomioitu strategioissa Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksessa ja verkostossa Halukkuus yhteisölliseen toimintaan ja kehittymiseen Toimintatapa oppilaitoksessa ja maakunnassa, lukioverkostossakin. Osallistuminen koulutuksiin ja verkostotapaamisiin Koulutuksiin osallistuminen vaatii sijaista. Ei saa aiheutua kuluja eikä hyppytunteja opiskelijoille opettajat eivät kouluttaudu työajalla Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutosvalmius Kaivataan uudistuvia johtamisen työvälineitä tukemaan muutosta ja kehittämistä Tilaa kokeiluille ja muutosvastarinnan kohtaamiseen Uudet käytännöt hitaasti arkeen Tarvitaan lisää tuotantoluokkavälineistöä joustavaan opetuskäyttöön Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksissa ja verkostossa Opettajien verkostoituminen alkutekijöissä, ei mielletä tärkeäksi Parannettavaa ja yritystä on, mutta ei tarpeeksi 13
14 3.6. Täydennyskoulutustoiveita ja yhteistyön ideoita Täydennyskoulutustarjonta nähtiin yleisesti monipuolisena. Erityisen hyvänä pidettiin eritasoisia koulutuksia eri aihepiireistä. ISOverstaan toivottiin kuitenkin tekevän itseään näkyvämmäksi ammatillisella puolella. Kaivataan myös tutkimusta siitä, miten opetuksen teknistyminen vaikuttaa oppimistuloksiin. Sisältötoiveita: - Virtuaaliluokan peruskäytön koulutustarve jatkuvaa - Pedagogista koulutusta (tallenteet ja tuotantoluokka), puhetaidon ja esiintymistaidon koulutusta - Tvt:n hyödyntäminen yleensä opetuksessa ja eri oppiaineissa - Koulutuksia yhteiskunnallisesti ajankohtaisista koulutusteemoista - Kämmenlaitteet, älypuhelimet ja tabletit - Ammatillisen koulutuksen sisältötarpeita kartoitettava Menetelmiä ja toteutuksia: - Vierihoitoa, vähintään kerran vuodessa koulutusta paikan päällä oppilaitoksessa - Pitkämatkalaisille useamman päivän koulutukset parempia - Koulutuksia lähemmäksi ja yhdistettäväksi samaan aikaan aluekokousten kanssa - Benchmarking-turneen tyyppistä uudelleen sekä vierailuja oppilaitoksiin, joissa on hyviä käytänteitä - Työpajamarkkinat: toripisteessä tehdään oma blogi, moodle-tehtävä, tallenne, wiki, etherpad, tms. omaan käyttöön ISOverstaan tiimiä kiiteltiin erinomaisesta tiimityöstä ja jakamisen kulttuurin edistämisestä. Tuotiin esille myös tyytyväisyys nopeaan ja asiantuntevaan palveluun. Kehittämistä kaivattiin koulutusten tiedottamisessa. Toiset kokivat infoähkyä, toiset kaipasivat lisää tietoisuutta ISOverstaan koulutuksista ja mahdollisuuksista esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen. 3.7 Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma Kyselyssä tiedusteltiin tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tai strategian valmistelutyöstä. Useimmissa oppilaitoksissa on parhaillaan käynnissä tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan kehittämissuunnitelman valmistelu tai se on jo valmistunut (68%). Kolmasosa oppilaitoksista ei vielä ollut aloittanut strategiatyötä. Valmistuvia suunnitelmia toivottiin muiden nähtäväksi ja hyödynnettäväksi. Kaivattiin myös edelleen kokemusten jakamista strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Kuva 8. Tietoyhteiskuntasuunnitelman esimerkki-/mallipohja oppilaitoksille ja alueellisille verkostoille (arviointiryhmä ) 14
15 4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA 4.1. ISOverstaan palvelut ISOverstaan palveluiden päämääränä on, että ISOverstas tuottaa, kokoaa ja ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Arviointikyselyn sekä johto- ja arvointiryhmän kehittämispäivän ( ) tuotosten perusteella ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä opetustarjonnan, tukipalveluiden ja täydennyskoulutuksen palveluihin. Opetustarjonta Jotta ISOverstaalla olisi monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta, ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Jatketaan verkko-oppimisen laatukriteerien päivittämistä ja soveltamista hyvää oppimista tukien. - Kootaan ja viimeistellään v aloitettu verkko-opiskeluopas ja otetaan se käyttöön. - Vahvistetaan ja monipuolistetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen opetustarjontaa hyödyntäen mm. ISOvipu-ryhmän asiantuntijuutta ja selvitystyötä. Toteutetaan markkinointikampanja antamalla lisäinfoa opettajille ja koulutuspäälliköille siitä, että verkkokursseja on mahdollista tarjota. - Tarjoamalla verstaistukea lisätään ammattitaitoa ja opetustarjontaa. Hyödynnetään aineryhmäyhteistyötä kurssitarjonnan monipuolistamiseen, esimerkiksi puuttuvissa A-kielissä. - Oppilaitokset ottavat yhdessä vastuuta opetustarjonnan rakentamisesta ja hyödyntämisestä huomioiden verkko-opetustarjonnan myös omissa kehittämis- ja toimintasuunnitelmissaan. - Jatketaan ja tehostetaan opetustarjonnan markkinointia mm. verkko-opiskeluoppaan käyttöönottoon liittyen. Tuetaan oppilaitoksen omaa tiedotusta ja verkko-opiskeluun perehdyttämistä kokemuksia, käytänteitä ja tukimateriaaleja jakamalla. - Huomioidaan verkko-opetustarjonnan kehittämisessä ja kokoamisessa alueelliset monimuotoopetuksen verkostot. - Edistetään monimediaisten ja sulautuvien kurssikokonaisuuksien kehittämistä ja toteuttamista osaamista ja kokemuksia jakaen sekä pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja käytettäviä työvälineitä tarjoten. Täydennyskoulutus Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevien täydennyskoulutusten edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Jatketaan täydennyskoulutuksen kehittämistä sisällöllisesti ja menetelmällisesti. - Järjestetään asennemuutoskoulutusta (muutosagentit, yhteiskunnalliset muutokset ja uudet tuulet, diginatiivien kohtaaminen, monikanavaisuuden ymmärtäminen, uuden oppimiskäsityksen hyväksymistä, opetuksen laadun ymmärtäminen, autenttinen oppiminen, erilaiset oppijat). o Luopumisosaaminen koulutusta, miten luovun vanhoista kaavoista? o Lunttaa ja opi koulutusta, miten hyödynnän tiedonhakua ja valmiita aineistoja? - Tarvitaan pedagogista koulutusta erilaisten työvälineiden käytöstä. Koulutussisällöissä huomioidaan uudistuvat menetelmät ja työkalut, esimerkiksi mobiililaitteet sekä autenttiset ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt. Ammatillisen koulutuksen erityistarpeita kartoitetaan ISOvipu-ryhmässä. - Tarjotaan aineryhmittäistä koulutusta, mutta myös syventävää koulutusta verstastuille ja tvt-mentoreille. Syventäviin koulutuksiin mukaan myös aineryhmien edustajia, jotta heterogeenisuuden hyöty tulisi ymmärretyksi. - Vahvistetaan paikallisen tai alueellisen verstastuen/tvt-mentorin roolia kouluttajana, tiedottajana ja vertaistukena. Valmentavaa koulutusta tarvitaan. 15
16 Tukipalvelut - Tarjotaan matalan kynnyksen koulutusta ja vierihoitoa kouluille. Opettajien ja opiskelijoiden etäpäivät kannustavat miettimään tvt-ratkaisuja. - Yhdistetään opettajien ja verstastukien koulutusta aluekokousten yhteyteen. - Jaetaan käytänteitä ja kokemuksia koulujen kesken, mm. benchmarking-vierailuja, toriesittelyjä tai työpajamarkkinoita. - Saavutettavuuden edistämiseksi jatketaan joustavia ja tarvelähtöisiä koulutustoteutuksia, kuten virtuaalitietoiskuja (livenä ja tallennettuna), verkkokursseja, täsmäkoulutuksia, teemakohtaisia työpajapäiviä sekä alueellisia koulutuksia. - Lukuvuoden koulutussuunnittelussa huomioidaan kansalliset tvt-taitotasot sekä keväällä 2012 toteutettavan tvt-osaamiskartoituksen tulokset. - Kannustetaan ja tuetaan oppilaitoksia tekemään henkilökohtaisia täydennyskoulutussuunnitelmia osaamiskartoituksen pohjalta. Näin tuetaan osaamisen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista sekä osaamista täydentävään koulutukseen hakeutumista. - Tehdään täydennyskoulutusten toteuttamisessa monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa ja jaetaan oppilaitosten asiantuntijuutta verkostossa. Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien laadukkaiden tukipalveluiden kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Tarjotaan monipuolistuvia työkaluja ja sujuvia väyliä osaamisen jakamiseen verkostossa. - Jatketaan virtuaaliluokkapalvelujen kehittämistä entistä vakaammaksi ja monipuolisemmaksi järjestelmäksi. Huomioidaan myös mobiililaitteiden rajapinnat. - Moodle-oppimisympäristössä otetaan käyttöön uusi versio 2.2. uusine työkaluineen toimintavarmuudesta huolehtien. Jatketaan Moodle-kurssipohjien tuottamista tarvelähtöisesti ja huolehditaan kurssipohjiin sisältyvien oppimateriaalien viemisestä ISOaittaan soveltuvin osin. - Aktivoidaan oppimateriaalien tuottamista ja jakamista uudistuneessa ISOaitassa. - Jatketaan tukipalveluiden ja verkkotyökalujen käyttöön kannustavaa tiedottamista, neuvontaa ja ohjeistusta. - Jatketaan verstastukien/tvt-mentoreiden valmennusta edistäen samalla teknisen ja pedagogisen mallin vakiintumista oppilaitoksiin ja alueverkostoihin. - Aktivoidaan perustettujen verstaisfoorumien toimintaa ja perustetaan uusia tarvelähtöisesti. - Huolehditaan riittävistä tuki- ja kehittämisresursseista yhteistyössä kehittäjäyhteisön toimijoiden kanssa mahdollista hankerahoitusta hyödyntäen ISOverstas kehittäjäyhteisönä ISOverstaan kehittäjäyhteisön päämääränä on, että ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden, toimivien prosessien sekä keskinäisen luottamuksen, avoimen vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Toimitaan edelleen aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista strategian mukaisesti. - Jatketaan verkoston aktivointia ja luottamuksen vahvistamista avoimen viestinnän, yhteisöllisen ja suunnitelmallisen toiminnan sekä sujuvien toimintaprosessien avulla. - Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista ISOverstaan sisällä. Vahvistetaan ja tuetaan aliverkostojen ns. pikkuverstaiden toimintaa osana ISOverstasta. Huomioitava myös vapaan sivistystyön mahdollinen rooli ISOverstaassa. - Valmistellaan uusi verkostostrategia (2013-), jossa huomioidaan muuttuvan toimintaympäristön edellyttämät verkostorakenteet ja osaamisen tarpeet. 16
17 4.3. Oman oppilaitoksen osaaminen Osaaminen on ISOverstaan keskeinen voimavara, jonka vahvistamiseen ja jakamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Päämääränä on, että ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee myös erilaisia oppilaitoksia. Innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen, jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden /ammatillisuuden, verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolisen osaamisen ja aktiivisen käytön sekä jakamisen kulttuurin edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Tuetaan osaamisen ja muutoksen johtamista sekä suunnitelmallista toimintaa oppilaitoksissa tulevaisuuden osaamistarpeet tiedostaen. Kaivataan uusia johtamisen työvälineita ja tukea jakamisen kulttuurin edistämiseen. - Rakennetaan, hyödynnetään ja aktivoidaan vertaisfoorumeja ja asiantuntijaverkostoja osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista. - Järjestetään ja kehitetään ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevaa täydennyskoulutusta tarvelähtöisesti. Aktivoidaan osallistumista joustavilla ja matalan kynnyksen toteutuksilla. - Huolehditaan ISOverstaan tiimin osaamisen jatkuvasta kehittymisestä. - Hyödynnetään Osaava-rahoitusta ja tehdään yhteistyötä muiden hankeverkostojen ja kehittäjäyhteisöjen kanssa YHTEENVETO Arviointiraporttiin koottuja tietoja hyödynnetään verkostotoiminnan kehittämisessä, strategian suuntaamisessa ja uuden strategian valmistelussa. Arviointityössä nousi esille useita ISOverstaan vahvuuksia, mutta myös kehittämisen tarpeita. Arviointikyselyn tuloksista voidaan päätellä, että kaikilla kehittämisalueilla arviot onnistumisesta olivat parantuneet vuodentakaiseen arviointiin verrattuna. Vuosittain toteutettavan arviointiprosessin avulla varmistetaan kehittäjäyhteisön pysyminen verkko-oppimisen kärkijoukoissa. Tämä arviointiraportti toimii myös käynnistyvän strategiatyön lähtötilannekartoituksena. Arviointiraportin toivotaan tukevan ja kannustavan yksittäisiä oppilaitoksia osaamisensa vahvistamisessa ja verkostoitumisessa sekä omien tietoyhteiskuntasuunnitelmiensa laatimisessa ja toteuttamisessa. Samalla tuetaan oppilaitosten onnistumista tulevaisuuden tietoyhteiskuntavalmiuksien tarjoajana valtakunnallisten strategioiden mukaisesti. Kuva 9. Arviointiryhmän työskentelyä
ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2010. Tammikuu 2011
ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2010 Tammikuu 2011 Sisältö 1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA... 3 1.1. ISOverstaan arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn
LisätiedotISOverstaan strategia
ISOverstaan strategia 2010-2012 Uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijänä ja aktiivisena toimijaverkostona ISOverstas on verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö. Verkosto tukee
LisätiedotISOverstaan verstastukiopettajien koulutuspäivä
www.isoverstas.fi ISOverstaan verstastukiopettajien koulutuspäivä 2.9.2008 2.9.2008 ISOverstas - kehittäjäyhteisö Mukana verstasyhteisössä 50 lukiota, 7 ammatillista oppilaitosta noin 18 000 opiskelijaa
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen kyselyarviointi vuonna 2011 valtionavustuksen saaneille hankkeille
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen kyselyarviointi vuonna 2011 valtionavustuksen saaneille hankkeille Osaavasti ISOverstaassa hanke Arvioinnin tehnyt Säde Pirttimäki 29.12.2011 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1
Oppilasta osallistavat työmenetelmät Oppimisp rosessin ohjaamin en Digi ja TVT 1. TUTOR KOULUTUS Yksi opettaja toimii (3 vvh) resurssilla (vain TVT asiat). Verkottumista muualle ei ole saatu onnistumaan
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely vuonna 2011 valtionavustuksen saaneille hankkeille Seija Karjalainen 18.12.
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely vuonna 2011 valtionavustuksen saaneille hankkeille Seija Karjalainen 18.12.2012 1 TAUSTATIEDOT Osaava-kehittämishankkeen nimi Osaavasti ISOverstaassa
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotIsoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari
Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotISOverstaan toimintasuunnitelma 2011
Liite 5 (päivitetty 3.2.2011) ISOverstaan toimintasuunnitelma 2011 Sisältö A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä (s. 2) 1. ISOverstaan jäsenoppilaitokset 2. ISOverstaan henkilöstö 3. Yhteistyö 4. Hallinnointi
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotISOverstaan virtuaaliluokkahankkeen esittely 19.1.2012 / AC Anu Wulff
Osaaminen on ISOverstaan keskeinen voimavara, jonka vahvistamiseen ja jakamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja (ISOverstaan strategia 2010-2012) ISOverstaan virtuaaliluokkahankkeen esittely 19.1.2012
LisätiedotPirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia
Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, verkko-opetuksen koordinaattori, Tampereen kaupunki Juuso Hyvärinen, vt. rehtori, Valkeakosken
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotISOverstaan toimintasuunnitelma 2012 Liite 5 ( päiv.) Sisältö
ISOverstaan toimintasuunnitelma 2012 Liite 5 (9.2.2012 päiv.) Sisältö A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä (s. 2) 1. ISOverstaan jäsenoppilaitokset 2. ISOverstaan henkilöstö 3. Yhteistyö 4. Hallinnointi ja
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotLiite 2 (3.2.2011) ISOverstaan vuosikertomus 2010
Liite 2 (3.2.2011) ISOverstaan vuosikertomus 2010 Sisältö A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä (s. 2) 1. ISOverstaan jäsenet 2. ISOverstaan henkilöstö 3. Yhteistyö 4. Johtoryhmä 5. Verstastiimi 6. Muut kehittäjäyhteisön
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotMitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?
Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotTietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotDIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS
Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotInnostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi
Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotArvioinnin tehnyt Säde Pirttimäki 1 TAUSTATIEDOT. Osaava-kehittämishankkeen nimi *
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely vuonna 2010 valtionavustuksen saaneille hankkeille Osaavasti ISOverstas verkko-oppimisen edelläkävijä ja aktiivinen toimijaverkosto Arvioinnin
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view
ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008
Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008 Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, opetusteknologiapäällikkö, Tampereen kaupunki (minna.haasio@tampere.fi) Juuso Hyvärinen,
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto
Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto Tiina Sarisalmi Kielenopetuksen varhentamis- ja kehittämishankkeiden aloitusseminaari 15.5.2017 Helsinki Tekeminen ja toteutus Oriveden kielipolku
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Sivu 1/8 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 9/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite
LisätiedotHyvät käytänteet jakoon. Matti Kangasoja
Hyvät käytänteet jakoon Matti Kangasoja 2.2.2017 Hyvä käytänne Lähtökohta tälle esitykselle Käytänne on hyvä, kun se on hankkeen mielestä hyvä! Selvityksen julkaisussa on kuvaukset 59 hankkeelta Toimintamalleista/käytänteistä
LisätiedotTOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki
TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen
LisätiedotOsaava-ohjelmassa järjestetyt koulutustilaisuudet ja niihin osallistuneet (määrälliset tiedot)
Verkoston jäsenten yhteenlaskettu opetushenkilöstön määrä: 3200 Päivämäärä Tilaisuuden aihe 1. Koulun tai oppilaitoksen laatutyön edistäminen (sisältää: perusopetuksen laatukriteeristön jalkauttaminen,
LisätiedotPirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia
Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, verkko-opetuksen koordinaattori, Tampereen kaupunki Juuso Hyvärinen, vt. rehtori, Valkeakosken
LisätiedotTaitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotSopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot
1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Sivu 1/8 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 49/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotAMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare
AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotIt-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen
It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotIisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja
Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun
LisätiedotItsearviointi ja laadunhallinta
Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotArviointikäytänteet: suosituksia ja tuloksia
Arviointikäytänteet: suosituksia ja tuloksia Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Sirpa Orell ja Marja Tamm Kehittämissuositus: Arviointia tulee monipuolistaa Opettajien
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
Lisätiedot